<p>Kaivuriampiaisnaaraat&#xa0;pesivät&#xa0;kovakuoriaisten tekemissä lahopuun koloissa ainakin lepissä (<em>Alnus</em>), koivuissa (<em>Betula</em>) ja männyissä (<em>Pinus</em>). Ne voivat tulla pesimään myös keinopesiin.&#xa0;Naaras tapetoi pesäkomeroiden reunukset ja väliseinät lehdenpaloilla, jotka&#xa0;se leikkaa leuoillaan. Saaliina ovat&#xa0;mm. kääriäisten (Tortricidae) ja mittariperhosten (Geometrae) toukat. Lentoaika ulottuu kesäkuulta elokuuhun. Pesäloisina on todettu hammaskultainen (<em>Chrysis brevitarsis</em>) ja vyökultiainen (<em>C. equestris</em>).</p> <p>Laji on meillä melko harvinainen ja&#xa0;sen vahvimmat kannat ovat&#xa0;Etelä-Hämeessä ja Pohjois-Karjalassa. Pohjoisin löytö on 1850-luvulta Oulusta.</p> <p>Martti Raekunnas, Simo Väänänen &&#xa0;Juho Paukkunen (päivitetty 9.10.2019).</p> <p>Silmälläpidettävä (NT). Taantumisen syyt ja uhkatekijät: laho- ja kolopuiden väheneminen.</p> <p>Kaivuriampiainen on muurariampiaisten [MX.204091]&#xa0;ohella ainoa Suomessa tavattava erakkoampiaislaji, jolla takaruumiin 1. jaoke on huomattavasti 2. jaoketta kapeampi. Kaivuriampiaisella keskisäärten kärjissä on kaksi kannusta ja sen pitkänomainen keskiruumis on suunnilleen 1,5 kertaa leveytensä pituinen. Muurariampiaisilla kaikki sääret ovat yksikannuksiset ja keskiruumis on noin leveytensä pituinen.</p> <p>Kaivuriampiainen&#xa0;elää&#xa0;kuollutta puuainesta sisältävillä&#xa0;aurinkoisilla metsänreunoilla (usein rannoilla), kuloalueilla ja hakamailla.</p> true kaivuriampiainen <p><strong>Douwes, P., Abenius, J., Cederberg, B., Wahlstedt, U., Hall, K., Starkenberg, M., Reisborg, C. & Östman, T. 2012.</strong> Nationalnyckeln till Sveriges flora och fauna. Steklar: Myror–getingar. Hymenoptera: Formicidae-Vespidae. ArtDatabanken, SLU, Uppsala. 382 s.</p> <p><strong>Perkiömäki, J. & Pekkarinen, A. 1986. </strong><em>Discoelius dufourii</em> Lepeletier (Hymenoptera, Eumenidae) in eastern Fennoscandia. Notulae Entomologicae 66: 45-48.</p> nordlig tapetserargeting <p>Kaivuriampiaista tavataan paikoittaisena suuressa osassa Eurooppaa, mutta se puuttuu mm. Atlantin rannikolta.&#xa0;Pohjoismaissa se esiintyy Suomen lisäksi Ruotsissa ja Norjassa. Levinneisyys jatkuu Aasiassa itään aina Tyynenmeren rannikolle asti.</p> Lepeletier, 1841 <p>Pikkuperhosten toukkia&#xa0;saalistava kaivuriampinen on maassamme melko harvinainen lahopuulla pesivä ampiaislaji.</p> <p>Pituus: koiras 10-14 mm ja naaras 11-16 mm.</p> Discoelius dufourii <p>Euroopassa tavattavan nimialalajin <em>D. dufourii dufourii</em> ohella lajista&#xa0;tunnetaan alalaji <em>D. d. manchurianus</em>.</p>