kesymehiläinen <p>Yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa, harvinaisempi Lapissa. Tavataan monenlaisista paikoista: niityiltä, puutarhoista, puistoista, metsänlaiteilta, pelloilta ja pientareilta.</p> <p>Kuningatar lentää elämässään yhden ainoan parittelulennon. Sinä aikana kuhnurit yrittävät päästä parittelemaan sen kanssa. Parittelemaan pääsyt kuhnuri kuolee, kun sen takaruumis repeytyy parittelun loputtua. Loput kuhnurit häädetään pesästä ennen talven tuloa, jolloin nekin kuolevat.</p><p>Pariteltuaan kuningatar munii hunajakennoihin, ja työläiset hoitavat munia ja niistä kuoriutuvia toukkia. Koiraspuolisista toukista tulee kuhnureita, mutta naaraat kehittyvät työläisiksi tai kuningattariksi. Se, kumpia naaraista lopulta tulee, riippuu toukkien saamasta ravinnosta sekä feromoneista. Työläisiksi kehittyneet yksilöt hoitavat pesää ja keräävät mettä, kunnes kuolevat, mutta kuhnurit ja uudet kuningattaret pääsevät parittelulennolle ennen kuin uudet kuningattaret alkavat tuottaa taas omia jälkeläisiä.&#xa0;</p> <p>Keskikokoinen kellanruskeakarvainen mehiläislaji, jolla on yleensä mustaraidallinen takaruumis. Verkkosilmät ovat karvaiset. Värttinäsarka on pitkä ja kärkipäästään pyöristynyt.</p><p>Yleensä helposti tunnistettavissa, mutta voi periaatteessa sekoittaa joihinkin maamehiläisiin tai&#xa0;<a href="https://laji.fi/taxon/MX.204382">kevätiskosmehiläiseen</a>. Tunnistaa värttinäsaran muodon, siitepölyvasun (säärten paljaat kohdat, joihin kerätään siitepölyä) ja karvaisten silmien perusteella.</p><p>Koko:&#xa0;12-14 mm työläiset, koiraat 14-17 mm, kuningatar 20-22 mm.</p> <p>Tarhamehiläisiä on viljelty kauan ympäri maata. Pohjoisimmat havainnot on tehty Keski-Lapissa asti.</p> 2147483647 <p>FM Ida-Maria Huikkonen ja FM Jani Järvi / Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus</p> <p>Tarhamehiläinen on korkeasti aitososiaalinen laji, jolla on pitkäikäisiä yhdyskuntia. Ne elävät suurina, jopa kymmenien tuhansien yksilöiden kokoisina yhdyskyntina pesässään, ja niillä on selvä hierarkia. Kuningattaren päätehtävänä on munia, eli tuottaa yhdyskuntaan uusia jäseniä. Näitä muita jäseniä ovat työläiset ja kuhnurit, sekä yksittäiset uudet kuningattaret. Työläiset hoitavat pesää ja munista kuoriutuneita toukkia, ja keräävät elinkaarensa loppupuolella myös siitepölyä ja mettä pesän ravinnoksi, varastoiden niitä hunajakennoihin. Kesäisin mehiläiset (työläiset) elävät joitakin viikkoja, mutta talvella elinikä on jopa 9 kuukautta. Syyskuuhun mennessä uusien jäsenten tuottaminen vähenee ja loppuu, ja syksyn tullen pesässä jäljellä olevat työläiset lentävät puhdistuslentonsa ennen talven tuloa. Kuhnurit häädetään pesästä pois ennen talven tuloa.&#xa0;Talveksi yhdyskunta pakkautuu kuningattaren ympärille ns. talvipalloksi, jossa ne lämmittävät toisiaan siipien väristelyllä ja ruokailevat, viettäen talvensa "elossa". Toisin kuin monet muut mesipistiäiset, tarhamehiläiset eivät siis horrosta talvella. Keväällä sään lämmettyä ne lähtevät puhdistuslennolle ulostaakseen koko talven ajan kertyneet kuonat, ja alkavat taas normaalin vuodenkiertonsa.</p><p>Parveilemalla tarhamehiläiset voivat lisätä pesien määrää luontaisesti. Vanha kuningatar saattaa lähteä pesästä mukanaan noin puolet työläisistä, ja parvi voi jäädä sopivaan paikkaan ryppääksi odottamaan, kunnes tiedustelijayksilöt ovat löytäneet uuden sopivan pesäpaikan. Vanhaan pesään jäävät tällöin loput työläiset ja uusi kuoriutuva kuningatar. Uusia kuningattaria voi olla kerralla useampikin.</p> <p>FM, Ida-Maria Huikkonen / Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS</p> <p>FM, Ida-Maria Huikkonen / Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS</p> <p>Suomessa tarhamehiläinen on tarhattu laji, jota ei luonnollisesti ole täällä alunperin esiintynyt. Ne elävät siis yleisimmin ihmisten rakentamissa keinopesissä sellaisilla alueilla, jossa on paljon sopivia ravintokasveja. Luontaisesti ne esiintyvät myös monenlaisissa ympäristöissä, joissa on paljon kukkivia hyönteispölytteisiä kasveja ja sopivia pesänrakennuspaikkoja.</p> <p>Tarhamehiläinen on korkeasti aitososiaalinen laji, jolla on pitkäikäisiä yhteiskuntia. Ne elävät suurina, jopa kymmenien tuhansien yksilöiden kokoisina yhteiskuntina pesässään, ja niillä on selvä hierarkia. Kuningattaren päätehtävänä on munia, eli tuottaa yhteiskuntaan uusia jäseniä. Näitä muita jäseniä ovat työläiset ja kuhnurit, sekä yksittäiset uudet kuningattaret. Työläiset hoitavat pesää ja munista kuoriutuneita toukkia, ja keräävät elinkaarensa loppupuolella myös siitepölyä ja mettä pesän ravinnoksi, varastoiden niitä hunajakennoihin. Kesäisin tarhamehiläiset (työläiset) elävät joitakin viikkoja, mutta talvella elinikä on jopa 9 kuukautta. Syyskuuhun mennessä uusien jäsenten tuottaminen vähenee ja loppuu, ja syksyn tullen pesässä jäljellä olevat työläiset lentävät puhdistuslentonsa ennen talven tuloa. Kuhnurit häädetään pesästä pois ennen talven tuloa.&#xa0;Talveksi yhteiskunta pakkautuu kuningattaren ympärille ns. talvipalloksi, jossa ne lämmittävät toisiaan siipien väristelyllä ja ruokailevat, viettäen talvensa "elossa". Toisin kuin kaikki muut Suomessa luonnonvaraisesti esiintyvät mehiläiset, tarhamehiläiset eivät siis horrosta talvella. Keväällä sään lämmettyä ne lähtevät puhdistuslennolle ulostaakseen koko talven aikana kertyneet kuonat, ja alkavat taas vuodenkiertonsa.</p><p>Parveilemalla tarhamehiläiset voivat lisätä pesien määrää luontaisesti. Vanha kuningatar saattaa lähteä pesästä mukanaan noin puolet työläisistä, ja parvi voi jäädä sopivaan paikkaan ryppääksi odottamaan, kunnes tiedustelijayksilöt ovat löytäneet uuden sopivan pesäpaikan. Vanhaan pesään jäävät tällöin loput työläiset ja uusi kuoriutuva kuningatar. Uusia kuningattaria voi olla kerralla useampikin.</p> <p>Suomessa tarhamehiläinen on tarhattu laji, joka esiintyy täällä vain ihmisen toimesta, eli laji ei ole alkuperäinen Suomen luonnon laji. Lajin luontainen levinneisyys on oletettavasti mukaillut tammimetsien pohjoisrajaa. Suomessa laji elää ihmisten rakentamissa keinopesissä.</p> <p><a href="https://bugguide.net/node/view/3080"></a></p><p>Bug Guide: Species&#xa0;<i><a href="https://bugguide.net/node/view/3080">Apis mellifera</a>.&#xa0;</i>Iowa State University, Department of Entomology,&#xa0;katsottu 8.4.2020.</p><p>Heimala, V. & Lindqvist, L. 2016: Eläintuntemus: Kurssimoniste.&#xa0;<i>Biotieteiden laitos, Helsingin yliopisto</i>. 121 s.</p><p>Hunaja.net,&#xa0;<a href="https://www.hunaja.net/mehilaiset-ja-muut-polyttajat/perustietoa-mehilaisesta/">Perustietoa tarhamehiläisestä</a>.&#xa0;Suomen Mehiläishoitajain Liitto r.y., katsottu 8.4.2020.</p><p>Söderman, G. & Leinonen, R. 2003: Suomen mesipistiäiset ja niiden uhanalaisuus.&#xa0;—&#xa0;<i>Tremex Press Oy</i>, Helsinki. 420 s.</p> <p><a href="https://bugguide.net/node/view/3080"></a></p><p>Bug Guide: Species <i>Apis mellifera.&#xa0;</i><a href="https://bugguide.net/node/view/3080">https://bugguide.net/node/view/3080</a>, Iowa State University, Department of Entomology,&#xa0;katsottu 8.4.2020.</p><p>Heimala, V. & Lindqvist, L. 2016: Eläintuntemus: Kurssimoniste.&#xa0;<i>Biotieteiden laitos, Helsingin yliopisto</i>. 121 s.</p><p>Hunaja.net, Perustietoa mehiläisestä.&#xa0;<a href="https://www.hunaja.net/mehilaiset-ja-muut-polyttajat/perustietoa-mehilaisesta/">https://www.hunaja.net/mehilaiset-ja-muut-polyttajat/perustietoa-mehilaisesta/</a>&#xa0;Suomen Mehiläishoitajain Liitto r.y., katsottu 8.4.2020.</p><p>Söderman, G. & Leinonen, R. 2003: Suomen mesipistiäiset ja niiden uhanalaisuus.&#xa0;—&#xa0;<i>Tremex Press Oy</i>, Helsinki. 420 s.</p> honungsbi <p>Tarhamehiläinen on korkeasti aitososiaalinen laji, jolla on pitkäikäisiä yhdyskuntia. Ne elävät suurina, jopa kymmenien tuhansien yksilöiden kokoisina yhdyskyntina pesässään, ja niillä on selvä hierarkia. Kuningattaren päätehtävänä on munia, eli tuottaa yhdyskuntaan uusia jäseniä. Näitä muita jäseniä ovat työläiset ja kuhnurit, sekä yksittäiset uudet kuningattaret. Työläiset hoitavat pesää ja munista kuoriutuneita toukkia, ja keräävät elinkaarensa loppupuolella myös siitepölyä ja mettä pesän ravinnoksi, varastoiden niitä hunajakennoihin. Kesäisin mehiläiset (työläiset) elävät joitakin viikkoja, mutta talvella elinikä on jopa 9 kuukautta. Syyskuuhun mennessä uusien jäsenten tuottaminen vähenee ja loppuu, ja syksyn tullen pesässä jäljellä olevat työläiset lentävät puhdistuslentonsa ennen talven tuloa. Kuhnurit häädetään pesästä pois ennen talven tuloa.&#xa0;Talveksi yhdyskunta pakkautuu kuningattaren ympärille ns. talvipalloksi, jossa ne lämmittävät toisiaan siipien väristelyllä ja ruokailevat, viettäen talvensa "elossa". Toisin kuin monet muut mesipistiäiset, tarhamehiläiset eivät siis horrosta talvella. Keväällä sään lämmettyä ne lähtevät puhdistuslennolle ulostaakseen koko talven ajan kertyneet kuonat, ja alkavat taas normaalin vuodenkiertonsa.</p><p>Parveilemalla tarhamehiläiset voivat lisätä pesien määrää luontaisesti. Vanha kuningatar saattaa lähteä pesästä mukanaan noin puolet työläisistä, ja parvi voi jäädä sopivaan paikkaan ryppääksi odottamaan, kunnes tiedustelijayksilöt ovat löytäneet uuden sopivan pesäpaikan. Vanhaan pesään jäävät tällöin loput työläiset ja uusi kuoriutuva kuningatar. Uusia kuningattaria voi olla kerralla useampikin.</p> hunajamehiläinen <p>Suomessa tarhamehiläinen on tarhattu laji, jota ei luonnollisesti ole täällä alunperin esiintynyt. Laji elää siis yleisimmin ihmisten rakentamissa keinopesissä sellaisilla alueilla, jossa on paljon sopivia ravintokasveja. Luontaisesti tarhamehiläiset esiintyvät monenlaisissa ympäristöissä, joissa on paljon kukkivia hyönteispölytteisiä kasveja ja sopivia pesänrakennuspaikkoja.</p> <p>Tarhamehiläinen (<i>Apis mellifera</i>) on melko harvakseltaan karvainen, keskikokoinen mesipistiäinen. Niiden karvoitus on vaalean kellanruskeaa, mutta takaruumiin väritys voi vaihdella. Takaruumis voi olla joko tumma, tai vaaleatyvinen, jolloin takaruumiin tyvi on vaaleankeltainen tai kellanpunainen. Takaruumiissa on usein myös tumman ja vaalean värin muodostamaa raitaisuutta.</p><p>Kuningatar on isoin, jopa yli 20 mm, työläiset ovat pienempiä (12-14 mm) ja koiraat eli kuhnurit näiden väliltä. Tarhamehiläisen etusiiven värttinäsarka on muodoltaan lajille tyypillinen; pitkä ja kärkipäästään pyöristynyt. Työläisillä on takajalkojen säärissä siitepölyvasut, joilla ne kuljettavat siitepölyä pesälle.</p> <p>Tarhamehiläisiä on viljelty kauan ympäri maata. Pohjoisimmat havainnot on tehty Keski-Lapissa asti.</p> <p>Tarhamehiläiset ovat tärkeitä pölyttäjiä, ja niille kelpaavat monenlaiset ravintokasvit. Ne toimivat osaltaan sekä luonnonkasvien että ihmisen käyttämien viljelykasvien pölyttäjinä. Pölytyksen lisäksi tarhamehiläinen on kesytetty ihmisen toimesta hunajan ja mehiläisvahan tuotantoon. Se onkin taloudellisesti&#xa0;tärkeä laji&#xa0;sekä pölytyksen että erityisesti hunajantuotannon kannalta, ja tarhaustarkoituksessa sitä on tuotu lähes kaikkiin maanosiin.</p> <p>Kaikkien tuntema mehiläislaji, jota kasvatetaan hunajantuotannon ja pölytyspalveluiden vuoksi. Esiintyy Suomessa pääasiassa ihmisen vaikutuksesta.</p> <p><a href="https://bugguide.net/node/view/3080"></a></p><p>Bug Guide: Species <i>Apis mellifera.&#xa0;</i><a href="https://bugguide.net/node/view/3080">https://bugguide.net/node/view/3080</a>, Iowa State University, Department of Entomology,&#xa0;katsottu 8.4.2020.</p><p>Heimala, V. & Lindqvist, L. 2016: Eläintuntemus: Kurssimoniste.&#xa0;<i>Biotieteiden laitos, Helsingin yliopisto</i>. 121 s.</p><p>Hunaja.net, Perustietoa mehiläisestä.&#xa0;<a href="https://www.hunaja.net/mehilaiset-ja-muut-polyttajat/perustietoa-mehilaisesta/">https://www.hunaja.net/mehilaiset-ja-muut-polyttajat/perustietoa-mehilaisesta/</a>&#xa0;Suomen Mehiläishoitajain Liitto r.y., katsottu 8.4.2020.</p><p>Söderman, G. & Leinonen, R. 2003: Suomen mesipistiäiset ja niiden uhanalaisuus.&#xa0;—&#xa0;<i>Tremex Press Oy</i>, Helsinki. 420 s.</p> <p>Tarhamehiläinen&#xa0;on melko harvakseltaan karvainen, keskikokoinen mehiläislaji. Lajin karvoitus on vaalean kellanruskeaa, mutta takaruumiin väritys voi&#xa0;vaihdella. Silmät ovat karvaiset. Tarhamehiläisen etusiiven värttinäsarka on muodoltaan lajille tyypillinen; pitkä ja kärkipäästään pyöristynyt. Työläisillä on takajalkojen säärissä siitepölyvasut, joilla ne kuljettavat siitepölyä pesälle.&#xa0;Takaruumis voi olla joko tumma, tai vaaleatyvinen, jolloin se on väritykseltään vaaleankeltainen tai kellanpunainen. Takaruumiissa on usein myös tumman ja vaalean värin muodostamaa raitaisuutta.</p><p>Koko: kuningatar jopa yli 20 mm, työläiset 12-14 mm ja koiraat eli kuhnurit näiden väliltä.&#xa0;</p> <p>Tarhamehiläisiä on kasvatettu pitkään ympäri maata. Pohjoisimmat havainnot on tehty Keski-Lapissa asti.</p> <p>FM, Ida-Maria Huikkonen / Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS</p> Kuningatar lentää elämässään yhden ainoan parittelulennon. Sinä aikana kuhnurit yrittävät päästä parittelemaan sen kanssa. Parittelemaan pääsyt kuhnuri kuolee, kun sen takaruumis repeytyy parittelun loputtua. Loput kuhnurit häädetään pesästä ennen talven tuloa, jolloin nekin kuolevat.<p>Pariteltuaan kuningatar munii hunajakennoihin, ja työläiset hoitavat munia ja niistä kuoriutuvia toukkia. Koiraspuolisista toukista tulee kuhnureita, mutta naaraat kehittyvät työläisiksi tai kuningattariksi. Se, kumpia naaraista lopulta tulee, riippuu toukkien saamasta ravinnosta sekä feromoneista. Työläisiksi kehittyneet yksilöt hoitavat pesää ja keräävät mettä, kunnes kuolevat, mutta kuhnurit ja uudet kuningattaret pääsevät parittelulennolle ennen kuin uudet kuningattaret alkavat tuottaa taas omia jälkeläisiä.&#xa0;</p> Kuningatar lentää elämässään yhden ainoan parittelulennon. Sinä aikana kuhnurit yrittävät päästä parittelemaan sen kanssa. Parittelemaan pääsyt kuhnuri kuolee, kun sen takaruumis repeytyy parittelun loputtua. Loput kuhnurit häädetään pesästä ennen talven tuloa, jolloin nekin kuolevat.<p>Pariteltuaan kuningatar munii hunajakennoihin, ja työläiset hoitavat munia ja niistä kuoriutuvia toukkia. Koiraspuolisista toukista tulee kuhnureita, mutta naaraat kehittyvät työläisiksi tai kuningattariksi. Se, kumpia naaraista lopulta tulee, riippuu toukkien saamasta ravinnosta sekä feromoneista. Työläisiksi kehittyneet yksilöt hoitavat pesää ja keräävät mettä, kunnes kuolevat, mutta kuhnurit ja uudet kuningattaret pääsevät parittelulennolle ennen kuin uudet kuningattaret alkavat tuottaa taas omia jälkeläisiä.&#xa0;</p> tarhamehiläiset Linnaeus, 1758 <p><a href="https://bugguide.net/node/view/3080"></a></p><p>Bug Guide: Species <i><a href="https://bugguide.net/node/view/3080">Apis mellifera</a>.&#xa0;</i>Iowa State University, Department of Entomology,&#xa0;katsottu 8.4.2020.</p><p>Heimala, V. & Lindqvist, L. 2016: Eläintuntemus: Kurssimoniste.&#xa0;<i>Biotieteiden laitos, Helsingin yliopisto</i>. 121 s.</p><p>Hunaja.net, <a href="https://www.hunaja.net/mehilaiset-ja-muut-polyttajat/perustietoa-mehilaisesta/">Perustietoa tarhamehiläisestä</a>.&#xa0;Suomen Mehiläishoitajain Liitto r.y., katsottu 8.4.2020.</p><p>Söderman, G. & Leinonen, R. 2003: Suomen mesipistiäiset ja niiden uhanalaisuus.&#xa0;—&#xa0;<i>Tremex Press Oy</i>, Helsinki. 420 s.</p> <p>Tarhamehiläiset ovat tärkeitä pölyttäjiä, ja niille kelpaavat monenlaiset ravintokasvit. Ne toimivat osaltaan sekä luonnonkasvien että ihmisen käyttämien viljelykasvien pölyttäjinä. Pölytyksen lisäksi tarhamehiläinen on kesytetty ihmisen toimesta hunajan ja mehiläisvahan tuotantoon. Se onkin taloudellisesti hyvin tärkeä laji&#xa0;sekä pölytyksen että erityisesti hunajantuotannon kannalta, ja tarhaustarkoituksessa sitä on viety lähes kaikkiin maanosiin.</p> <p>Tarhamehiläiset ovat tärkeitä pölyttäjiä, ja niille kelpaavat monenlaiset ravintokasvit. Ne toimivat osaltaan sekä luonnonkasvien että ihmisen käyttämien viljelykasvien pölyttäjinä. Pölytyksen lisäksi tarhamehiläinen on kesytetty ihmisen toimesta hunajan ja mehiläisvahan tuotantoon. Se onkin taloudellisesti&#xa0;tärkeä laji&#xa0;sekä pölytyksen että erityisesti hunajantuotannon kannalta, ja tarhaustarkoituksessa sitä on tuotu lähes kaikkiin maanosiin.</p> <p>Tarhamehiläiset ovat tärkeitä pölyttäjiä, ja niille kelpaavat monenlaiset ravintokasvit. Ne toimivat osaltaan sekä luonnonkasvien että ihmisen käyttämien viljelykasvien pölyttäjinä. Alunperin tarhamehiläinen on kesytetty ihmisen toimesta hunajan ja mehiläisvahan tuotantoon. Se onkin taloudellisesti hyvin tärkeä laji&#xa0;sekä pölytyksen että erityisesti hunajantuotannon kannalta, ja tarhaustarkoituksessa sitä on viety lähes kaikkiin maanosiin. Suurina määrinä kasvatettuna lajina tarhamehiläiset saattavat kuitenkin kilpailla luonnonvaraisten mehiläisten kanssa ravinnosta ja levittää tauteja.</p> <p>Kuningatar lentää elämässään yhden ainoan parittelulennon. Sinä aikana kuhnurit yrittävät päästä parittelemaan sen kanssa. Parittelemaan pääsyt kuhnuri kuolee, kun sen takaruumis repeytyy parittelun loputtua.&#xa0;Loput kuhnurit häädetään pesästä ennen talven tuloa, jolloin nekin kuolevat.</p><p>Pariteltuaan kuningatar munii hunajakennoihin, ja työläiset hoitavat munia ja niistä kuoriutuvia toukkia. Koiraspuolisista toukista tulee kuhnureita, mutta naaraat kehittyvät työläisiksi tai kuningattariksi. Se, kumpia naaraista lopulta tulee, riippuu toukkien saamasta ravinnosta sekä feromoneista. Työläisiksi kehittyneet yksilöt hoitavat pesää ja keräävät mettä, kunnes kuolevat, mutta kuhnurit ja uudet kuningattaret pääsevät parittelulennolle ennen kuin uudet kuningattaret alkavat tuottaa taas omia jälkeläisiä.&#xa0;</p> <p>Tarhamehiläinen (<i>Apis mellifera</i>) on melko harvakseltaan karvainen, keskikokoinen mesipistiäinen. Niiden karvoitus on vaalean kellanruskeaa, mutta takaruumiin väritys voi vaihdella. Takaruumis voi olla joko tumma, tai vaaleatyvinen, jolloin takaruumiin tyvi on vaaleankeltainen tai kellanpunainen. Takaruumiissa on usein myös tumman ja vaalean värin muodostamaa raitaisuutta.</p><p>Kuningatar on isoin, jopa yli 20 mm, työläiset ovat pienempiä (12-14 mm) ja koiraat eli kuhnurit näiden väliltä. Tarhamehiläisen etusiiven värttinäsarka on muodoltaan lajille tyypillinen; pitkä ja kärkipäästään pyöristynyt. Työläisillä on takajalkojen säärissä siitepölyvasut, joilla ne kuljettavat siitepölyä pesälle.</p> true false <p>Tarhamehiläinen&#xa0;on melko harvakseltaan karvainen, keskikokoinen mehiläislaji. Lajin karvoitus on vaalean kellanruskeaa, mutta takaruumiin väritys voi&#xa0;vaihdella. Silmät ovat karvaiset. Tarhamehiläisen etusiiven värttinäsarka on muodoltaan lajille tyypillinen; pitkä ja kärkipäästään pyöristynyt. Työläisillä on takajalkojen säärissä siitepölyvasut, joilla ne kuljettavat siitepölyä pesälle.&#xa0;Takaruumis voi olla joko tumma, tai vaaleatyvinen, jolloin se on väritykseltään vaaleankeltainen tai kellanpunainen. Takaruumiissa on usein myös tumman ja vaalean värin muodostamaa raitaisuutta.</p><p>Koko: kuningatar jopa yli 20 mm, työläiset 12-14 mm ja koiraat eli kuhnurit näiden väliltä.&#xa0;</p> tarhamehiläinen <p>Tarhamehiläinen on korkeasti aitososiaalinen laji, jolla on pitkäikäisiä yhdyskuntia. Ne elävät suurina, jopa kymmenien tuhansien yksilöiden kokoisina yhdyskyntina pesässään, ja niillä on selvä hierarkia. Kuningattaren päätehtävänä on munia, eli tuottaa yhdyskuntaan uusia jäseniä. Näitä muita jäseniä ovat työläiset ja kuhnurit, sekä yksittäiset uudet kuningattaret. Työläiset hoitavat pesää ja munista kuoriutuneita toukkia, ja keräävät elinkaarensa loppupuolella myös siitepölyä ja mettä pesän ravinnoksi, varastoiden niitä hunajakennoihin. Kesäisin mehiläiset (työläiset) elävät joitakin viikkoja, mutta talvella elinikä on jopa 9 kuukautta. Syyskuuhun mennessä uusien jäsenten tuottaminen vähenee ja loppuu, ja syksyn tullen pesässä jäljellä olevat työläiset lentävät puhdistuslentonsa ennen talven tuloa. Kuhnurit häädetään pesästä pois ennen talven tuloa.&#xa0;Talveksi yhdyskunta pakkautuu kuningattaren ympärille ns. talvipalloksi, jossa ne lämmittävät toisiaan siipien väristelyllä ja ruokailevat, viettäen talvensa "elossa". Toisin kuin monet muut mesipistiäiset, tarhamehiläiset eivät siis horrosta talvella. Keväällä sään lämmettyä ne lähtevät puhdistuslennolle ulostaakseen koko talven ajan kertyneet kuonat, ja alkavat taas normaalin vuodenkiertonsa.</p><p>Parveilemalla tarhamehiläiset voivat lisätä pesien määrää luontaisesti. Vanha kuningatar saattaa lähteä pesästä mukanaan noin puolet työläisistä, ja parvi voi jäädä sopivaan paikkaan ryppääksi odottamaan, kunnes tiedustelijayksilöt ovat löytäneet uuden sopivan pesäpaikan. Vanhaan pesään jäävät tällöin loput työläiset ja uusi kuoriutuva kuningatar. Uusia kuningattaria voi olla kerralla useampikin.</p> <p>Jani Järvi, Suomen Hyönteisseura.</p> <p>Tarhamehiläisiä on viljelty kauan ympäri maata. Pohjoisimmat havainnot on tehty Keski-Lapissa asti.</p> Apis mellifera <p>Suomessa tarhamehiläinen on tarhattu laji, jota ei luonnollisesti ole täällä alunperin esiintynyt. Ne elävät siis yleisimmin ihmisten rakentamissa keinopesissä sellaisilla alueilla, jossa on paljon sopivia ravintokasveja. Luontaisesti ne esiintyvät myös monenlaisissa ympäristöissä, joissa on paljon kukkivia hyönteispölytteisiä kasveja ja sopivia pesänrakennuspaikkoja.</p>