{"occurrences":[{"area":"ML.251","occurrenceCount":8,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.252","occurrenceCount":218,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.253","occurrenceCount":517,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.254","occurrenceCount":23,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.255","occurrenceCount":54,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.256","occurrenceCount":334,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.257","occurrenceCount":126,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.258","occurrenceCount":4,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.259","occurrenceCount":168,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.260","occurrenceCount":109,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.261","occurrenceCount":147,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.262","occurrenceCount":242,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.263","occurrenceCount":110,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.264","occurrenceCount":411,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.265","occurrenceCount":200,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.266","occurrenceCount":383,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.267","occurrenceCount":147,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.268","occurrenceCount":216,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.269","occurrenceCount":269,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.270","occurrenceCount":27,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.271","occurrenceCount":110,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"}],"parent":{"phylum":{"cursiveName":false,"vernacularName":"kantasienet","scientificName":"Basidiomycota","taxonRank":"MX.phylum","id":"MX.53066","hasBold":false},"genus":{"cursiveName":true,"vernacularName":"lepänkäävät","scientificName":"Inonotus","scientificNameAuthorship":"P.Karst.","taxonRank":"MX.genus","id":"MX.205118","hasBold":false},"species":{"cursiveName":true,"vernacularName":"pakurikääpä","scientificName":"Inonotus obliquus","scientificNameAuthorship":"(Pers. : Fr.) Pilát","taxonRank":"MX.species","id":"MX.206058","bold":{"binCount":0,"publicRecords":6,"specimens":12,"barcodes":1},"hasBold":true},"domain":{"cursiveName":false,"vernacularName":"aitotumaiset","scientificName":"Eucarya","scientificNameAuthorship":"Whittaker & Margulis, 1978","taxonRank":"MX.domain","id":"MX.53761","hasBold":false},"subphylum":{"cursiveName":false,"scientificName":"Agaricomycotina","scientificNameAuthorship":"Doweld","taxonRank":"MX.subphylum","id":"MX.313466","hasBold":false},"family":{"cursiveName":false,"scientificName":"Hymenochaetaceae","taxonRank":"MX.family","id":"MX.233250","hasBold":false},"kingdom":{"cursiveName":false,"vernacularName":"sienet","scientificName":"Fungi","taxonRank":"MX.kingdom","id":"MX.53062","hasBold":false},"class":{"cursiveName":false,"scientificName":"Agaricomycetes","scientificNameAuthorship":"Doweld","taxonRank":"MX.class","id":"MX.53373","hasBold":false},"order":{"cursiveName":false,"scientificName":"Hymenochaetales","taxonRank":"MX.order","id":"MX.70625","hasBold":false}},"hasLatestRedListEvaluation":true,"scientificName":"Inonotus obliquus","latestRedListStatusFinland":{"year":2019,"status":"MX.iucnLC"},"hasChildren":false,"redListStatusesInFinland":[{"year":2019,"status":"MX.iucnLC"},{"year":2010,"status":"MX.iucnLC"},{"year":2000,"status":"MX.iucnLC"}],"descriptions":[{"groups":[{"variables":[{"variable":"MX.descriptionText","title":"Yleiskuvaus","content":"
Pakurikääpä on yksivuotinen, alustanmyötäinen kääpä, joka aiheuttaa koivuihin mustia kasvannaisia, pakureita.
"}],"title":"Yleistä","group":"MX.SDVG1"},{"variables":[{"variable":"MX.distributionFinland","title":"Levinneisyys Suomessa","content":"Hyvin yleinen koko maassa (LC).
"}],"title":"Levinneisyys","group":"MX.SDVG2"},{"variables":[{"variable":"MX.descriptionFruitbody","title":"Itiöemä","content":"ITIÖEMÄ on yksivuotinen, alustanmyötäinen, vain noin 1 cm paksu, jalaton ja kova. Parhaimmillaan itiöemä voi levittäytyä rungon pinnalle jopa yli metrin matkalle. PILLISTÖ on kasvaessaan kanelinruskea ja silkinkiiltoinen, mutta muuttuu lopulta kahvinruskeaksi ja kiillottomaksi, pillejä on 3–5 millimetrillä. REUNAPALLE on 2–4 cm korkea ja sitä esiintyy myös itiöemän keskellä kyhmyisinä saarekkeina, sisältä se on messinginkiiltoinen. Sieni tuottaa lisäksi pakurikasvaimia koivujen oksanarpiin ja muihin vauriokohtiin. Pakurit ovat monivuotisia, noin nyrkin kokoisia, pahkamaisia, hiilenmustia ja lohkeilevia. Pakurin pinnalla syntyy suvuttomia kuromaitiöitä. Huomaa, että pakuri koostuu sienirihmastosta kun taas pahka on puun oma kasvuhäiriö ja muodostuu puusolukosta.
"},{"variable":"MX.descriptionSpore","title":"Itiöt","content":"Itiöt ovat 8,5–10 x 5,5–6,5 um.
"}],"title":"Rakenne","group":"MX.SDVG8"},{"variables":[{"variable":"MX.ecology","title":"Ekologinen ja taloudellinen merkitys","content":"Lahottajasieni (valkolahottaja), joka kasvaa koivuilla, harvoin muilla lehtipuilla.
"}],"title":"Ekologia","group":"MX.SDVG5"},{"variables":[{"variable":"MX.miscText","title":"Lisätiedot","content":"Pakurikääpä on koivun patogeeni ja aiheuttaa taloudellista vahinkoa. Sieni lahottaa ensin vuosikymmeniä elävän puun sydänpuuta kunnes lopulta puu on kauttaaltaan laho. Puun kuoltua sieni tuottaa tuohen alle itiöemän ja itiöt vapautuvat kun itiöemän reunapalteet halkaisevat tuohen. Itiöemä kehittyy yleensä vain kerran kuhunkin puuhun, joten pakurikäävän itiöemiä näkee harvoin. Itiöemä myös vanhenee nopeasti ja murenee pois. Venäjällä pakureista tehdään teetä lääkinnälliseen tarkoitukseen.
"}],"title":"Lisätietoja","group":"MX.SDVG10"}],"id":"LA.35","title":"Pinkka oppimisympäristö: BIO-519 Sienituntemus - Haarakkaita ja nuijakkaita"},{"groups":[{"variables":[{"variable":"MX.descriptionText","title":"Yleiskuvaus","content":"Pakurikääpä on yksivuotinen, alustanmyötäinen kääpä, joka aiheuttaa koivuihin mustia kasvannaisia, pakureita.
"}],"title":"Yleistä","group":"MX.SDVG1"},{"variables":[{"variable":"MX.distributionFinland","title":"Levinneisyys Suomessa","content":"Hyvin yleinen koko maassa (LC).
"}],"title":"Levinneisyys","group":"MX.SDVG2"},{"variables":[{"variable":"MX.descriptionFruitbody","title":"Itiöemä","content":"ITIÖEMÄ on yksivuotinen, alustanmyötäinen, vain noin 1 cm paksu, jalaton ja kova. Parhaimmillaan itiöemä voi levittäytyä rungon pinnalle jopa yli metrin matkalle. PILLISTÖ on kasvaessaan kanelinruskea ja silkinkiiltoinen, mutta muuttuu lopulta kahvinruskeaksi ja kiillottomaksi, pillejä on 3–5 millimetrillä. REUNAPALLE on 2–4 cm korkea ja sitä esiintyy myös itiöemän keskellä kyhmyisinä saarekkeina, sisältä se on messinginkiiltoinen. Sieni tuottaa lisäksi pakurikasvaimia koivujen oksanarpiin ja muihin vauriokohtiin. Pakurit ovat monivuotisia, noin nyrkin kokoisia, pahkamaisia, hiilenmustia ja lohkeilevia. Pakurin pinnalla syntyy suvuttomia kuromaitiöitä. Huomaa, että pakuri koostuu sienirihmastosta kun taas pahka on puun oma kasvuhäiriö ja muodostuu puusolukosta.
"},{"variable":"MX.descriptionSpore","title":"Itiöt","content":"Itiöt ovat 8,5–10 x 5,5–6,5 um.
"}],"title":"Rakenne","group":"MX.SDVG8"},{"variables":[{"variable":"MX.ecology","title":"Ekologinen ja taloudellinen merkitys","content":"Lahottajasieni (valkolahottaja), joka kasvaa koivuilla, harvoin muilla lehtipuilla.
"}],"title":"Ekologia","group":"MX.SDVG5"},{"variables":[{"variable":"MX.miscText","title":"Lisätiedot","content":"Pakurikääpä on koivun patogeeni ja aiheuttaa taloudellista vahinkoa. Sieni lahottaa ensin vuosikymmeniä elävän puun sydänpuuta kunnes lopulta puu on kauttaaltaan laho. Puun kuoltua sieni tuottaa tuohen alle itiöemän ja itiöt vapautuvat kun itiöemän reunapalteet halkaisevat tuohen. Itiöemä kehittyy yleensä vain kerran kuhunkin puuhun, joten pakurikäävän itiöemiä näkee harvoin. Itiöemä myös vanhenee nopeasti ja murenee pois. Venäjällä pakureista tehdään teetä lääkinnälliseen tarkoitukseen.
"}],"title":"Lisätietoja","group":"MX.SDVG10"}],"id":"LA.369","title":"Pinkka oppimisympäristö: BIO-103 Eliöiden monimuotoisuus - kasvit, levät ja sienet - Muut sienet"},{"groups":[{"variables":[{"variable":"MX.descriptionText","title":"Yleiskuvaus","content":"Pakurikääpä on yksivuotinen, alustanmyötäinen kääpä, joka aiheuttaa koivuihin mustia kasvannaisia, pakureita.
"}],"title":"Yleistä","group":"MX.SDVG1"},{"variables":[{"variable":"MX.distributionFinland","title":"Levinneisyys Suomessa","content":"Hyvin yleinen koko maassa (LC).
"}],"title":"Levinneisyys","group":"MX.SDVG2"},{"variables":[{"variable":"MX.descriptionFruitbody","title":"Itiöemä","content":"ITIÖEMÄ on yksivuotinen, alustanmyötäinen, vain noin 1 cm paksu, jalaton ja kova. Parhaimmillaan itiöemä voi levittäytyä rungon pinnalle jopa yli metrin matkalle. PILLISTÖ on kasvaessaan kanelinruskea ja silkinkiiltoinen, mutta muuttuu lopulta kahvinruskeaksi ja kiillottomaksi, pillejä on 3–5 millimetrillä. REUNAPALLE on 2–4 cm korkea ja sitä esiintyy myös itiöemän keskellä kyhmyisinä saarekkeina, sisältä se on messinginkiiltoinen. Sieni tuottaa lisäksi pakurikasvaimia koivujen oksanarpiin ja muihin vauriokohtiin. Pakurit ovat monivuotisia, noin nyrkin kokoisia, pahkamaisia, hiilenmustia ja lohkeilevia. Pakurin pinnalla syntyy suvuttomia kuromaitiöitä. Huomaa, että pakuri koostuu sienirihmastosta kun taas pahka on puun oma kasvuhäiriö ja muodostuu puusolukosta.
"},{"variable":"MX.descriptionSpore","title":"Itiöt","content":"Itiöt ovat 8,5–10 x 5,5–6,5 um.
"}],"title":"Rakenne","group":"MX.SDVG8"},{"variables":[{"variable":"MX.ecology","title":"Ekologinen ja taloudellinen merkitys","content":"Lahottajasieni (valkolahottaja), joka kasvaa koivuilla, harvoin muilla lehtipuilla.
"}],"title":"Ekologia","group":"MX.SDVG5"},{"variables":[{"variable":"MX.miscText","title":"Lisätiedot","content":"Pakurikääpä on koivun patogeeni ja aiheuttaa taloudellista vahinkoa. Sieni lahottaa ensin vuosikymmeniä elävän puun sydänpuuta kunnes lopulta puu on kauttaaltaan laho. Puun kuoltua sieni tuottaa tuohen alle itiöemän ja itiöt vapautuvat kun itiöemän reunapalteet halkaisevat tuohen. Itiöemä kehittyy yleensä vain kerran kuhunkin puuhun, joten pakurikäävän itiöemiä näkee harvoin. Itiöemä myös vanhenee nopeasti ja murenee pois. Venäjällä pakureista tehdään teetä lääkinnälliseen tarkoitukseen.
"}],"title":"Lisätietoja","group":"MX.SDVG10"}],"id":"LA.385","title":"Pinkka oppimisympäristö: BIO-103 Demonstraatiot I-IX - IX Muut sienet"},{"groups":[{"variables":[{"variable":"MX.descriptionText","title":"Yleiskuvaus","content":"Pakurikääpä on yksivuotinen, alustanmyötäinen kääpä, joka aiheuttaa koivuihin mustia kasvannaisia, pakureita.
"}],"title":"Yleistä","group":"MX.SDVG1"},{"variables":[{"variable":"MX.distributionFinland","title":"Levinneisyys Suomessa","content":"Hyvin yleinen koko maassa (LC).
"}],"title":"Levinneisyys","group":"MX.SDVG2"},{"variables":[{"variable":"MX.descriptionFruitbody","title":"Itiöemä","content":"ITIÖEMÄ on yksivuotinen, alustanmyötäinen, vain noin 1 cm paksu, jalaton ja kova. Parhaimmillaan itiöemä voi levittäytyä rungon pinnalle jopa yli metrin matkalle. PILLISTÖ on kasvaessaan kanelinruskea ja silkinkiiltoinen, mutta muuttuu lopulta kahvinruskeaksi ja kiillottomaksi, pillejä on 3–5 millimetrillä. REUNAPALLE on 2–4 cm korkea ja sitä esiintyy myös itiöemän keskellä kyhmyisinä saarekkeina, sisältä se on messinginkiiltoinen. Sieni tuottaa lisäksi pakurikasvaimia koivujen oksanarpiin ja muihin vauriokohtiin. Pakurit ovat monivuotisia, noin nyrkin kokoisia, pahkamaisia, hiilenmustia ja lohkeilevia. Pakurin pinnalla syntyy suvuttomia kuromaitiöitä. Huomaa, että pakuri koostuu sienirihmastosta kun taas pahka on puun oma kasvuhäiriö ja muodostuu puusolukosta.
"},{"variable":"MX.descriptionSpore","title":"Itiöt","content":"Itiöt ovat 8,5–10 x 5,5–6,5 um.
"}],"title":"Rakenne","group":"MX.SDVG8"},{"variables":[{"variable":"MX.ecology","title":"Ekologinen ja taloudellinen merkitys","content":"Lahottajasieni (valkolahottaja), joka kasvaa koivuilla, harvoin muilla lehtipuilla.
"}],"title":"Ekologia","group":"MX.SDVG5"},{"variables":[{"variable":"MX.miscText","title":"Lisätiedot","content":"Pakurikääpä on koivun patogeeni ja aiheuttaa taloudellista vahinkoa. Sieni lahottaa ensin vuosikymmeniä elävän puun sydänpuuta kunnes lopulta puu on kauttaaltaan laho. Puun kuoltua sieni tuottaa tuohen alle itiöemän ja itiöt vapautuvat kun itiöemän reunapalteet halkaisevat tuohen. Itiöemä kehittyy yleensä vain kerran kuhunkin puuhun, joten pakurikäävän itiöemiä näkee harvoin. Itiöemä myös vanhenee nopeasti ja murenee pois. Venäjällä pakureista tehdään teetä lääkinnälliseen tarkoitukseen.
"}],"title":"Lisätietoja","group":"MX.SDVG10"}],"id":"LA.537","title":"Pinkka oppimisympäristö: BIO-103 Eliöiden monimuotoisuus - Muut sienet"},{"groups":[{"variables":[{"variable":"MX.descriptionText","title":"Yleiskuvaus","content":"Pakurikääpä on yksivuotinen, alustanmyötäinen kääpä, joka aiheuttaa koivuihin mustia kasvannaisia, pakureita.
"}],"title":"Yleistä","group":"MX.SDVG1"},{"variables":[{"variable":"MX.distributionFinland","title":"Levinneisyys Suomessa","content":"Hyvin yleinen koko maassa (LC).
"}],"title":"Levinneisyys","group":"MX.SDVG2"},{"variables":[{"variable":"MX.descriptionFruitbody","title":"Itiöemä","content":"ITIÖEMÄ on yksivuotinen, alustanmyötäinen, vain noin 1 cm paksu, jalaton ja kova. Parhaimmillaan itiöemä voi levittäytyä rungon pinnalle jopa yli metrin matkalle. PILLISTÖ on kasvaessaan kanelinruskea ja silkinkiiltoinen, mutta muuttuu lopulta kahvinruskeaksi ja kiillottomaksi, pillejä on 3–5 millimetrillä. REUNAPALLE on 2–4 cm korkea ja sitä esiintyy myös itiöemän keskellä kyhmyisinä saarekkeina, sisältä se on messinginkiiltoinen. Sieni tuottaa lisäksi pakurikasvaimia koivujen oksanarpiin ja muihin vauriokohtiin. Pakurit ovat monivuotisia, noin nyrkin kokoisia, pahkamaisia, hiilenmustia ja lohkeilevia. Pakurin pinnalla syntyy suvuttomia kuromaitiöitä. Huomaa, että pakuri koostuu sienirihmastosta kun taas pahka on puun oma kasvuhäiriö ja muodostuu puusolukosta.
"},{"variable":"MX.descriptionSpore","title":"Itiöt","content":"Itiöt ovat 8,5–10 x 5,5–6,5 um.
"}],"title":"Rakenne","group":"MX.SDVG8"},{"variables":[{"variable":"MX.ecology","title":"Ekologinen ja taloudellinen merkitys","content":"Lahottajasieni (valkolahottaja), joka kasvaa koivuilla, harvoin muilla lehtipuilla.
"}],"title":"Ekologia","group":"MX.SDVG5"},{"variables":[{"variable":"MX.miscText","title":"Lisätiedot","content":"Pakurikääpä on koivun patogeeni ja aiheuttaa taloudellista vahinkoa. Sieni lahottaa ensin vuosikymmeniä elävän puun sydänpuuta kunnes lopulta puu on kauttaaltaan laho. Puun kuoltua sieni tuottaa tuohen alle itiöemän ja itiöt vapautuvat kun itiöemän reunapalteet halkaisevat tuohen. Itiöemä kehittyy yleensä vain kerran kuhunkin puuhun, joten pakurikäävän itiöemiä näkee harvoin. Itiöemä myös vanhenee nopeasti ja murenee pois. Venäjällä pakureista tehdään teetä lääkinnälliseen tarkoitukseen.
"}],"title":"Lisätietoja","group":"MX.SDVG10"}],"id":"LA.679","title":"Pinkka oppimisympäristö: BIO-103 Eliöiden monimuotoisuus -kasviosuuden harjoituspinkat - Levät, sammalet ja sienet"},{"groups":[{"variables":[{"variable":"MX.descriptionText","title":"Yleiskuvaus","content":"Pakurikääpä on yksivuotinen, alustanmyötäinen kääpä, joka aiheuttaa koivuihin mustia kasvannaisia, pakureita.
"}],"title":"Yleistä","group":"MX.SDVG1"},{"variables":[{"variable":"MX.distributionFinland","title":"Levinneisyys Suomessa","content":"Hyvin yleinen koko maassa (LC).
"}],"title":"Levinneisyys","group":"MX.SDVG2"},{"variables":[{"variable":"MX.descriptionFruitbody","title":"Itiöemä","content":"ITIÖEMÄ on yksivuotinen, alustanmyötäinen, vain noin 1 cm paksu, jalaton ja kova. Parhaimmillaan itiöemä voi levittäytyä rungon pinnalle jopa yli metrin matkalle. PILLISTÖ on kasvaessaan kanelinruskea ja silkinkiiltoinen, mutta muuttuu lopulta kahvinruskeaksi ja kiillottomaksi, pillejä on 3–5 millimetrillä. REUNAPALLE on 2–4 cm korkea ja sitä esiintyy myös itiöemän keskellä kyhmyisinä saarekkeina, sisältä se on messinginkiiltoinen. Sieni tuottaa lisäksi pakurikasvaimia koivujen oksanarpiin ja muihin vauriokohtiin. Pakurit ovat monivuotisia, noin nyrkin kokoisia, pahkamaisia, hiilenmustia ja lohkeilevia. Pakurin pinnalla syntyy suvuttomia kuromaitiöitä. Huomaa, että pakuri koostuu sienirihmastosta kun taas pahka on puun oma kasvuhäiriö ja muodostuu puusolukosta.
"},{"variable":"MX.descriptionSpore","title":"Itiöt","content":"Itiöt ovat 8,5–10 x 5,5–6,5 um.
"}],"title":"Rakenne","group":"MX.SDVG8"},{"variables":[{"variable":"MX.ecology","title":"Ekologinen ja taloudellinen merkitys","content":"Lahottajasieni (valkolahottaja), joka kasvaa koivuilla, harvoin muilla lehtipuilla.
"}],"title":"Ekologia","group":"MX.SDVG5"},{"variables":[{"variable":"MX.miscText","title":"Lisätiedot","content":"Pakurikääpä on koivun patogeeni ja aiheuttaa taloudellista vahinkoa. Sieni lahottaa ensin vuosikymmeniä elävän puun sydänpuuta kunnes lopulta puu on kauttaaltaan laho. Puun kuoltua sieni tuottaa tuohen alle itiöemän ja itiöt vapautuvat kun itiöemän reunapalteet halkaisevat tuohen. Itiöemä kehittyy yleensä vain kerran kuhunkin puuhun, joten pakurikäävän itiöemiä näkee harvoin. Itiöemä myös vanhenee nopeasti ja murenee pois. Venäjällä pakureista tehdään teetä lääkinnälliseen tarkoitukseen.
"}],"title":"Lisätietoja","group":"MX.SDVG10"}],"id":"LA.825","title":"Pinkka oppimisympäristö: BIO-519 Sienituntemus - Kääväkkäitä"},{"groups":[{"variables":[{"variable":"MX.descriptionText","title":"Yleiskuvaus","content":"Pakurikääpä on yksivuotinen, alustanmyötäinen kääpä, joka aiheuttaa koivuihin mustia kasvannaisia, pakureita.
"}],"title":"Yleistä","group":"MX.SDVG1"},{"variables":[{"variable":"MX.distributionFinland","title":"Levinneisyys Suomessa","content":"Hyvin yleinen koko maassa (LC).
"}],"title":"Levinneisyys","group":"MX.SDVG2"},{"variables":[{"variable":"MX.descriptionFruitbody","title":"Itiöemä","content":"ITIÖEMÄ on yksivuotinen, alustanmyötäinen, vain noin 1 cm paksu, jalaton ja kova. Parhaimmillaan itiöemä voi levittäytyä rungon pinnalle jopa yli metrin matkalle. PILLISTÖ on kasvaessaan kanelinruskea ja silkinkiiltoinen, mutta muuttuu lopulta kahvinruskeaksi ja kiillottomaksi, pillejä on 3–5 millimetrillä. REUNAPALLE on 2–4 cm korkea ja sitä esiintyy myös itiöemän keskellä kyhmyisinä saarekkeina, sisältä se on messinginkiiltoinen. Sieni tuottaa lisäksi pakurikasvaimia koivujen oksanarpiin ja muihin vauriokohtiin. Pakurit ovat monivuotisia, noin nyrkin kokoisia, pahkamaisia, hiilenmustia ja lohkeilevia. Pakurin pinnalla syntyy suvuttomia kuromaitiöitä. Huomaa, että pakuri koostuu sienirihmastosta kun taas pahka on puun oma kasvuhäiriö ja muodostuu puusolukosta.
"},{"variable":"MX.descriptionSpore","title":"Itiöt","content":"Itiöt ovat 8,5–10 x 5,5–6,5 um.
"}],"title":"Rakenne","group":"MX.SDVG8"},{"variables":[{"variable":"MX.ecology","title":"Ekologinen ja taloudellinen merkitys","content":"Lahottajasieni (valkolahottaja), joka kasvaa koivuilla, harvoin muilla lehtipuilla.
"}],"title":"Ekologia","group":"MX.SDVG5"},{"variables":[{"variable":"MX.miscText","title":"Lisätiedot","content":"Pakurikääpä on koivun patogeeni ja aiheuttaa taloudellista vahinkoa. Sieni lahottaa ensin vuosikymmeniä elävän puun sydänpuuta kunnes lopulta puu on kauttaaltaan laho. Puun kuoltua sieni tuottaa tuohen alle itiöemän ja itiöt vapautuvat kun itiöemän reunapalteet halkaisevat tuohen. Itiöemä kehittyy yleensä vain kerran kuhunkin puuhun, joten pakurikäävän itiöemiä näkee harvoin. Itiöemä myös vanhenee nopeasti ja murenee pois. Venäjällä pakureista tehdään teetä lääkinnälliseen tarkoitukseen.
"}],"title":"Lisätietoja","group":"MX.SDVG10"}],"id":"LA.886","title":"Pinkka oppimisympäristö: Luomuksen 100 lajia -haaste: sienet - Haarakkaat, orakkaat ja vahverot"},{"groups":[{"variables":[{"variable":"MX.descriptionText","title":"Yleiskuvaus","content":"Pakurikääpä on yksivuotinen, alustanmyötäinen kääpä, joka aiheuttaa koivuihin mustia kasvannaisia, pakureita.
"}],"title":"Yleistä","group":"MX.SDVG1"},{"variables":[{"variable":"MX.distributionFinland","title":"Levinneisyys Suomessa","content":"Hyvin yleinen koko maassa (LC).
"}],"title":"Levinneisyys","group":"MX.SDVG2"},{"variables":[{"variable":"MX.descriptionFruitbody","title":"Itiöemä","content":"ITIÖEMÄ on yksivuotinen, alustanmyötäinen, vain noin 1 cm paksu, jalaton ja kova. Parhaimmillaan itiöemä voi levittäytyä rungon pinnalle jopa yli metrin matkalle. PILLISTÖ on kasvaessaan kanelinruskea ja silkinkiiltoinen, mutta muuttuu lopulta kahvinruskeaksi ja kiillottomaksi, pillejä on 3–5 millimetrillä. REUNAPALLE on 2–4 cm korkea ja sitä esiintyy myös itiöemän keskellä kyhmyisinä saarekkeina, sisältä se on messinginkiiltoinen. Sieni tuottaa lisäksi pakurikasvaimia koivujen oksanarpiin ja muihin vauriokohtiin. Pakurit ovat monivuotisia, noin nyrkin kokoisia, pahkamaisia, hiilenmustia ja lohkeilevia. Pakurin pinnalla syntyy suvuttomia kuromaitiöitä. Huomaa, että pakuri koostuu sienirihmastosta kun taas pahka on puun oma kasvuhäiriö ja muodostuu puusolukosta.
"},{"variable":"MX.descriptionSpore","title":"Itiöt","content":"Itiöt ovat 8,5–10 x 5,5–6,5 um.
"}],"title":"Rakenne","group":"MX.SDVG8"},{"variables":[{"variable":"MX.ecology","title":"Ekologinen ja taloudellinen merkitys","content":"Lahottajasieni (valkolahottaja), joka kasvaa koivuilla, harvoin muilla lehtipuilla.
"}],"title":"Ekologia","group":"MX.SDVG5"},{"variables":[{"variable":"MX.miscText","title":"Lisätiedot","content":"Pakurikääpä on koivun patogeeni ja aiheuttaa taloudellista vahinkoa. Sieni lahottaa ensin vuosikymmeniä elävän puun sydänpuuta kunnes lopulta puu on kauttaaltaan laho. Puun kuoltua sieni tuottaa tuohen alle itiöemän ja itiöt vapautuvat kun itiöemän reunapalteet halkaisevat tuohen. Itiöemä kehittyy yleensä vain kerran kuhunkin puuhun, joten pakurikäävän itiöemiä näkee harvoin. Itiöemä myös vanhenee nopeasti ja murenee pois. Venäjällä pakureista tehdään teetä lääkinnälliseen tarkoitukseen.
"}],"title":"Lisätietoja","group":"MX.SDVG10"}],"id":"LA.889","title":"Pinkka oppimisympäristö: Luomuksen 100 lajia -haaste: sienet - Käävät"}],"anyHabitatSearchStrings":["MKV.habitatI","MKV.habitatIp","MKV.habitatM","MKV.habitatMk","MKV.habitatMkt","MKV.habitatMl","MKV.habitatMlt","MKV.habitatM[MKV.habitatSpecificTypeV]","MKV.habitatM[]","MKV.habitatMk[MKV.habitatSpecificTypeV]","MKV.habitatMk[]","MKV.habitatMkt[MKV.habitatSpecificTypeV]","MKV.habitatMkt[]"],"informalTaxonGroups":["MVL.233","MVL.24","MVL.121","MVL.122"],"qname":"MX.206058","id":"MX.206058","scientificNameDisplayName":"Inonotus obliquus","occurrenceCountInvasiveFinland":0,"synonymNames":"Phaeoporus obliquus","habitatOccurrenceCounts":[{"habitat":{"fi":"Tuore kangas","sv":"Frisk mo","en":"Mesic heath forest"},"occurrenceCount":45,"id":"http://tun.fi/my.habitatenumvalue3"},{"habitat":{"fi":"Puisto","sv":"Park","en":"Park"},"occurrenceCount":24,"id":"http://tun.fi/my.habitatenumvalue72"},{"habitat":{"fi":"Lehtomainen kangas","sv":"Lundartad mo","en":"Herb-rich heath forest"},"occurrenceCount":23,"id":"http://tun.fi/my.habitatenumvalue4"},{"habitat":{"fi":"Kostea lehto","sv":"Fuktig lund","en":"Moist herb-rich forest"},"occurrenceCount":11,"id":"http://tun.fi/my.habitatenumvalue10"},{"habitat":{"fi":"Tuore lehto","sv":"Frisk lund","en":"Mesic herb-rich forest"},"occurrenceCount":11,"id":"http://tun.fi/my.habitatenumvalue9"},{"habitat":{"fi":"Tienvieri (piennar, luiska) ja -pohja","sv":"Vägkant (ren, ramp)","en":"Roadsides (verges, banks etc.)"},"occurrenceCount":10,"id":"http://tun.fi/my.habitatenumvalue65"},{"habitat":{"fi":"Kuivahko kangas","sv":"Tämligen torr mo","en":"Sub-xeric heath forest"},"occurrenceCount":9,"id":"http://tun.fi/my.habitatenumvalue5"},{"habitat":{"sv":"Skog","fi":"Metsät","en":"Forest"},"occurrenceCount":7,"id":"http://tun.fi/my.habitatenumvalue1"},{"habitat":{"fi":"Pihamaa","sv":"Gårdsplan","en":"Courtyard"},"occurrenceCount":7,"id":"http://tun.fi/my.habitatenumvalue75"},{"habitat":{"fi":"Kangasmetsät","sv":"Moskog","en":"Heath forest"},"occurrenceCount":5,"id":"http://tun.fi/my.habitatenumvalue2"}],"synonyms":[{"cursiveName":true,"scientificName":"Phaeoporus obliquus","scientificNameAuthorship":"(Ach. ex Pers.) J. Schröt.","taxonRank":"MX.species","id":"MX.4884457","hasBold":false}],"sensitive":false,"bold":{"binCount":0,"publicRecords":6,"specimens":12,"barcodes":1},"autoNonWild":false,"redListEvaluationGroups":["MVL.1042","MVL.733","MVL.735","MVL.736"],"taxonExpert":["MA.132","MA.2166","MA.71"],"parentsIncludeSelf":["MX.37600","MX.53761","MX.53062","MX.53066","MX.313466","MX.53373","MX.70625","MX.233250","MX.205118","MX.206058"],"observationCountInvasiveFinland":0,"taxonomicOrder":88803,"hasBold":true,"parents":["MX.37600","MX.53761","MX.53062","MX.53066","MX.313466","MX.53373","MX.70625","MX.233250","MX.205118"],"countOfSpecies":1,"stableInFinland":true,"scientificNameAuthorship":"(Pers. : Fr.) Pilát","taxonRank":"MX.species","occurrenceInFinlandPublications":["MP.2284"],"secondaryHabitats":[{"habitat":"MKV.habitatMlt","id":"MKV.292799","order":0},{"habitat":"MKV.habitatIp","id":"MKV.292800","order":1}],"hiddenTaxon":false,"cursiveName":true,"vernacularName":"pakurikääpä","hasMultimedia":true,"invasiveSpecies":false,"countOfFinnishSpecies":1,"nameAccordingTo":"MR.1","taxonEditor":["MA.132","MA.2166","MA.71"],"occurrenceCountFinland":3825,"typeOfOccurrenceInFinland":["MX.typeOfOccurrenceStablePopulation"],"taxonSets":["MX.taxonSetBiomonCompleteListPracticalFungi"],"nonHiddenParentsIncludeSelf":["MX.37600","MX.53761","MX.53062","MX.53066","MX.313466","MX.53373","MX.70625","MX.233250","MX.205118","MX.206058"],"observationCountFinland":3825,"occurrenceCount":3900,"primaryHabitatSearchStrings":["MKV.habitatM","MKV.habitatMk","MKV.habitatMkt","MKV.habitatM[MKV.habitatSpecificTypeV]","MKV.habitatM[]","MKV.habitatMk[MKV.habitatSpecificTypeV]","MKV.habitatMk[]","MKV.habitatMkt[MKV.habitatSpecificTypeV]","MKV.habitatMkt[]"],"finnishSpecies":true,"finnish":true,"multimedia":[{"copyrightOwner":"Jouko Rikkinen","author":"Jouko Rikkinen","fullURL":"https://image.laji.fi/MM.115684/JR63410.JPG","largeURL":"https://image.laji.fi/MM.115684/JR63410_large.jpg","source":"default","squareThumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.115684/JR63410_square.jpg","primaryForTaxon":false,"licenseAbbreviation":"CC-BY-NC-4.0","licenseFullname":"Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0","sortOrder":2147483647,"taxon":{"cursiveName":true,"vernacularName":"pakurikääpä","scientificName":"Inonotus obliquus","scientificNameAuthorship":"(Pers. : Fr.) Pilát","taxonRank":"MX.species","id":"MX.206058","bold":{"binCount":0,"publicRecords":6,"specimens":12,"barcodes":1},"hasBold":true},"licenseId":"MZ.intellectualRightsCC-BY-NC-4.0","thumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.115684/JR63410_thumb.jpg"},{"copyrightOwner":"Jouko Rikkinen","author":"Jouko Rikkinen","fullURL":"https://image.laji.fi/MM.115685/JR63409.JPG","largeURL":"https://image.laji.fi/MM.115685/JR63409_large.jpg","source":"default","squareThumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.115685/JR63409_square.jpg","primaryForTaxon":false,"licenseAbbreviation":"CC-BY-NC-4.0","licenseFullname":"Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0","sortOrder":2147483647,"taxon":{"cursiveName":true,"vernacularName":"pakurikääpä","scientificName":"Inonotus obliquus","scientificNameAuthorship":"(Pers. : Fr.) Pilát","taxonRank":"MX.species","id":"MX.206058","bold":{"binCount":0,"publicRecords":6,"specimens":12,"barcodes":1},"hasBold":true},"licenseId":"MZ.intellectualRightsCC-BY-NC-4.0","thumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.115685/JR63409_thumb.jpg"},{"copyrightOwner":"Jouko Rikkinen","author":"Jouko Rikkinen","fullURL":"https://image.laji.fi/MM.115686/JR43526.JPG","largeURL":"https://image.laji.fi/MM.115686/JR43526_large.jpg","source":"default","squareThumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.115686/JR43526_square.jpg","primaryForTaxon":false,"licenseAbbreviation":"CC-BY-NC-4.0","licenseFullname":"Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0","sortOrder":2147483647,"taxon":{"cursiveName":true,"vernacularName":"pakurikääpä","scientificName":"Inonotus obliquus","scientificNameAuthorship":"(Pers. : Fr.) Pilát","taxonRank":"MX.species","id":"MX.206058","bold":{"binCount":0,"publicRecords":6,"specimens":12,"barcodes":1},"hasBold":true},"licenseId":"MZ.intellectualRightsCC-BY-NC-4.0","thumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.115686/JR43526_thumb.jpg"},{"copyrightOwner":"Jouko Rikkinen","author":"Jouko Rikkinen","fullURL":"https://image.laji.fi/MM.115687/JR43524.JPG","largeURL":"https://image.laji.fi/MM.115687/JR43524_large.jpg","source":"default","squareThumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.115687/JR43524_square.jpg","primaryForTaxon":false,"licenseAbbreviation":"CC-BY-NC-4.0","licenseFullname":"Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0","sortOrder":2147483647,"taxon":{"cursiveName":true,"vernacularName":"pakurikääpä","scientificName":"Inonotus obliquus","scientificNameAuthorship":"(Pers. : Fr.) Pilát","taxonRank":"MX.species","id":"MX.206058","bold":{"binCount":0,"publicRecords":6,"specimens":12,"barcodes":1},"hasBold":true},"licenseId":"MZ.intellectualRightsCC-BY-NC-4.0","thumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.115687/JR43524_thumb.jpg"},{"copyrightOwner":"Jouko Rikkinen","author":"Jouko Rikkinen","fullURL":"https://image.laji.fi/MM.115689/JR06297.JPG","largeURL":"https://image.laji.fi/MM.115689/JR06297_large.jpg","source":"default","squareThumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.115689/JR06297_square.jpg","primaryForTaxon":false,"licenseAbbreviation":"CC-BY-NC-4.0","licenseFullname":"Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0","sortOrder":2147483647,"taxon":{"cursiveName":true,"vernacularName":"pakurikääpä","scientificName":"Inonotus obliquus","scientificNameAuthorship":"(Pers. : Fr.) Pilát","taxonRank":"MX.species","id":"MX.206058","bold":{"binCount":0,"publicRecords":6,"specimens":12,"barcodes":1},"hasBold":true},"licenseId":"MZ.intellectualRightsCC-BY-NC-4.0","thumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.115689/JR06297_thumb.jpg"},{"copyrightOwner":"Jouko Rikkinen","author":"Jouko Rikkinen","fullURL":"https://image.laji.fi/MM.115690/JR06296.JPG","largeURL":"https://image.laji.fi/MM.115690/JR06296_large.jpg","source":"default","squareThumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.115690/JR06296_square.jpg","primaryForTaxon":false,"licenseAbbreviation":"CC-BY-NC-4.0","licenseFullname":"Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0","sortOrder":2147483647,"taxon":{"cursiveName":true,"vernacularName":"pakurikääpä","scientificName":"Inonotus obliquus","scientificNameAuthorship":"(Pers. : Fr.) Pilát","taxonRank":"MX.species","id":"MX.206058","bold":{"binCount":0,"publicRecords":6,"specimens":12,"barcodes":1},"hasBold":true},"licenseId":"MZ.intellectualRightsCC-BY-NC-4.0","thumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.115690/JR06296_thumb.jpg"}],"primaryHabitat":{"habitatSpecificTypes":["MKV.habitatSpecificTypeV"],"habitat":"MKV.habitatMkt","id":"MKV.292798","order":0},"species":true,"observationCount":3900,"occurrenceInFinland":"MX.occurrenceInFinlandPublished","hasParent":true,"hasDescriptions":true,"intellectualRights":"MZ.intellectualRightsCC-BY-4.0"}