<p>Pakurikääpä on koivun patogeeni ja aiheuttaa taloudellista vahinkoa. Sieni lahottaa ensin vuosikymmeniä elävän puun sydänpuuta kunnes lopulta puu on kauttaaltaan laho. Puun kuoltua sieni tuottaa tuohen alle itiöemän ja itiöt vapautuvat kun itiöemän reunapalteet halkaisevat tuohen. Itiöemä kehittyy yleensä vain kerran kuhunkin puuhun, joten pakurikäävän itiöemiä näkee harvoin. Itiöemä myös vanhenee nopeasti ja murenee pois. Venäjällä pakureista tehdään teetä lääkinnälliseen tarkoitukseen.</p> <p>Itiöt ovat 8,5–10 x 5,5–6,5 um.</p> <p>Hyvin yleinen koko maassa (LC).</p> <p>Pakurikääpä on koivun patogeeni ja aiheuttaa taloudellista vahinkoa. Sieni lahottaa ensin vuosikymmeniä elävän puun sydänpuuta kunnes lopulta puu on kauttaaltaan laho. Puun kuoltua sieni tuottaa tuohen alle itiöemän ja itiöt vapautuvat kun itiöemän reunapalteet halkaisevat tuohen. Itiöemä kehittyy yleensä vain kerran kuhunkin puuhun, joten pakurikäävän itiöemiä näkee harvoin. Itiöemä myös vanhenee nopeasti ja murenee pois. Venäjällä pakureista tehdään teetä lääkinnälliseen tarkoitukseen.</p> true <p>ITIÖEMÄ on yksivuotinen, alustanmyötäinen, vain noin 1 cm paksu, jalaton ja kova. Parhaimmillaan itiöemä voi levittäytyä rungon pinnalle jopa yli metrin matkalle. PILLISTÖ on kasvaessaan kanelinruskea ja silkinkiiltoinen, mutta muuttuu lopulta kahvinruskeaksi ja kiillottomaksi, pillejä on 3–5 millimetrillä. REUNAPALLE on 2–4 cm korkea ja sitä esiintyy myös itiöemän keskellä kyhmyisinä saarekkeina, sisältä se on messinginkiiltoinen. Sieni tuottaa lisäksi pakurikasvaimia koivujen oksanarpiin ja muihin vauriokohtiin. Pakurit ovat monivuotisia, noin nyrkin kokoisia, pahkamaisia, hiilenmustia ja lohkeilevia. Pakurin pinnalla syntyy suvuttomia kuromaitiöitä. Huomaa, että pakuri koostuu sienirihmastosta kun taas pahka on puun oma kasvuhäiriö ja muodostuu puusolukosta.</p> <p>Lahottajasieni (valkolahottaja), joka kasvaa koivuilla, harvoin muilla lehtipuilla.</p> <p>Lahottajasieni (valkolahottaja), joka kasvaa koivuilla, harvoin muilla lehtipuilla.</p> sprängticka <p>ITIÖEMÄ on yksivuotinen, alustanmyötäinen, vain noin 1 cm paksu, jalaton ja kova. Parhaimmillaan itiöemä voi levittäytyä rungon pinnalle jopa yli metrin matkalle. PILLISTÖ on kasvaessaan kanelinruskea ja silkinkiiltoinen, mutta muuttuu lopulta kahvinruskeaksi ja kiillottomaksi, pillejä on 3–5 millimetrillä. REUNAPALLE on 2–4 cm korkea ja sitä esiintyy myös itiöemän keskellä kyhmyisinä saarekkeina, sisältä se on messinginkiiltoinen. Sieni tuottaa lisäksi pakurikasvaimia koivujen oksanarpiin ja muihin vauriokohtiin. Pakurit ovat monivuotisia, noin nyrkin kokoisia, pahkamaisia, hiilenmustia ja lohkeilevia. Pakurin pinnalla syntyy suvuttomia kuromaitiöitä. Huomaa, että pakuri koostuu sienirihmastosta kun taas pahka on puun oma kasvuhäiriö ja muodostuu puusolukosta.</p> <p>Pakurikääpä on yksivuotinen, alustanmyötäinen kääpä, joka aiheuttaa koivuihin mustia kasvannaisia, pakureita.</p> <p>Pakurikääpä on yksivuotinen, alustanmyötäinen kääpä, joka aiheuttaa koivuihin mustia kasvannaisia, pakureita.</p> <p>Itiöt ovat 8,5–10 x 5,5–6,5 um.</p> (Pers. : Fr.) Pilát <p>Itiöt ovat 8,5–10 x 5,5–6,5 um.</p> <p>Itiöt ovat 8,5–10 x 5,5–6,5 um.</p> <p>Hyvin yleinen koko maassa (LC).</p> <p>Pakurikääpä on yksivuotinen, alustanmyötäinen kääpä, joka aiheuttaa koivuihin mustia kasvannaisia, pakureita.</p> <p>Lahottajasieni (valkolahottaja), joka kasvaa koivuilla, harvoin muilla lehtipuilla.</p> <p>Pakurikääpä on yksivuotinen, alustanmyötäinen kääpä, joka aiheuttaa koivuihin mustia kasvannaisia, pakureita.</p> <p>ITIÖEMÄ on yksivuotinen, alustanmyötäinen, vain noin 1 cm paksu, jalaton ja kova. Parhaimmillaan itiöemä voi levittäytyä rungon pinnalle jopa yli metrin matkalle. PILLISTÖ on kasvaessaan kanelinruskea ja silkinkiiltoinen, mutta muuttuu lopulta kahvinruskeaksi ja kiillottomaksi, pillejä on 3–5 millimetrillä. REUNAPALLE on 2–4 cm korkea ja sitä esiintyy myös itiöemän keskellä kyhmyisinä saarekkeina, sisältä se on messinginkiiltoinen. Sieni tuottaa lisäksi pakurikasvaimia koivujen oksanarpiin ja muihin vauriokohtiin. Pakurit ovat monivuotisia, noin nyrkin kokoisia, pahkamaisia, hiilenmustia ja lohkeilevia. Pakurin pinnalla syntyy suvuttomia kuromaitiöitä. Huomaa, että pakuri koostuu sienirihmastosta kun taas pahka on puun oma kasvuhäiriö ja muodostuu puusolukosta.</p> <p>Pakurikääpä on koivun patogeeni ja aiheuttaa taloudellista vahinkoa. Sieni lahottaa ensin vuosikymmeniä elävän puun sydänpuuta kunnes lopulta puu on kauttaaltaan laho. Puun kuoltua sieni tuottaa tuohen alle itiöemän ja itiöt vapautuvat kun itiöemän reunapalteet halkaisevat tuohen. Itiöemä kehittyy yleensä vain kerran kuhunkin puuhun, joten pakurikäävän itiöemiä näkee harvoin. Itiöemä myös vanhenee nopeasti ja murenee pois. Venäjällä pakureista tehdään teetä lääkinnälliseen tarkoitukseen.</p> <p>Lahottajasieni (valkolahottaja), joka kasvaa koivuilla, harvoin muilla lehtipuilla.</p> <p>Lahottajasieni (valkolahottaja), joka kasvaa koivuilla, harvoin muilla lehtipuilla.</p> <p>Pakurikääpä on yksivuotinen, alustanmyötäinen kääpä, joka aiheuttaa koivuihin mustia kasvannaisia, pakureita.</p> <p>ITIÖEMÄ on yksivuotinen, alustanmyötäinen, vain noin 1 cm paksu, jalaton ja kova. Parhaimmillaan itiöemä voi levittäytyä rungon pinnalle jopa yli metrin matkalle. PILLISTÖ on kasvaessaan kanelinruskea ja silkinkiiltoinen, mutta muuttuu lopulta kahvinruskeaksi ja kiillottomaksi, pillejä on 3–5 millimetrillä. REUNAPALLE on 2–4 cm korkea ja sitä esiintyy myös itiöemän keskellä kyhmyisinä saarekkeina, sisältä se on messinginkiiltoinen. Sieni tuottaa lisäksi pakurikasvaimia koivujen oksanarpiin ja muihin vauriokohtiin. Pakurit ovat monivuotisia, noin nyrkin kokoisia, pahkamaisia, hiilenmustia ja lohkeilevia. Pakurin pinnalla syntyy suvuttomia kuromaitiöitä. Huomaa, että pakuri koostuu sienirihmastosta kun taas pahka on puun oma kasvuhäiriö ja muodostuu puusolukosta.</p> <p>Hyvin yleinen koko maassa (LC).</p> <p>Pakurikääpä on koivun patogeeni ja aiheuttaa taloudellista vahinkoa. Sieni lahottaa ensin vuosikymmeniä elävän puun sydänpuuta kunnes lopulta puu on kauttaaltaan laho. Puun kuoltua sieni tuottaa tuohen alle itiöemän ja itiöt vapautuvat kun itiöemän reunapalteet halkaisevat tuohen. Itiöemä kehittyy yleensä vain kerran kuhunkin puuhun, joten pakurikäävän itiöemiä näkee harvoin. Itiöemä myös vanhenee nopeasti ja murenee pois. Venäjällä pakureista tehdään teetä lääkinnälliseen tarkoitukseen.</p> <p>ITIÖEMÄ on yksivuotinen, alustanmyötäinen, vain noin 1 cm paksu, jalaton ja kova. Parhaimmillaan itiöemä voi levittäytyä rungon pinnalle jopa yli metrin matkalle. PILLISTÖ on kasvaessaan kanelinruskea ja silkinkiiltoinen, mutta muuttuu lopulta kahvinruskeaksi ja kiillottomaksi, pillejä on 3–5 millimetrillä. REUNAPALLE on 2–4 cm korkea ja sitä esiintyy myös itiöemän keskellä kyhmyisinä saarekkeina, sisältä se on messinginkiiltoinen. Sieni tuottaa lisäksi pakurikasvaimia koivujen oksanarpiin ja muihin vauriokohtiin. Pakurit ovat monivuotisia, noin nyrkin kokoisia, pahkamaisia, hiilenmustia ja lohkeilevia. Pakurin pinnalla syntyy suvuttomia kuromaitiöitä. Huomaa, että pakuri koostuu sienirihmastosta kun taas pahka on puun oma kasvuhäiriö ja muodostuu puusolukosta.</p> <p>ITIÖEMÄ on yksivuotinen, alustanmyötäinen, vain noin 1 cm paksu, jalaton ja kova. Parhaimmillaan itiöemä voi levittäytyä rungon pinnalle jopa yli metrin matkalle. PILLISTÖ on kasvaessaan kanelinruskea ja silkinkiiltoinen, mutta muuttuu lopulta kahvinruskeaksi ja kiillottomaksi, pillejä on 3–5 millimetrillä. REUNAPALLE on 2–4 cm korkea ja sitä esiintyy myös itiöemän keskellä kyhmyisinä saarekkeina, sisältä se on messinginkiiltoinen. Sieni tuottaa lisäksi pakurikasvaimia koivujen oksanarpiin ja muihin vauriokohtiin. Pakurit ovat monivuotisia, noin nyrkin kokoisia, pahkamaisia, hiilenmustia ja lohkeilevia. Pakurin pinnalla syntyy suvuttomia kuromaitiöitä. Huomaa, että pakuri koostuu sienirihmastosta kun taas pahka on puun oma kasvuhäiriö ja muodostuu puusolukosta.</p> <p>Pakurikääpä on koivun patogeeni ja aiheuttaa taloudellista vahinkoa. Sieni lahottaa ensin vuosikymmeniä elävän puun sydänpuuta kunnes lopulta puu on kauttaaltaan laho. Puun kuoltua sieni tuottaa tuohen alle itiöemän ja itiöt vapautuvat kun itiöemän reunapalteet halkaisevat tuohen. Itiöemä kehittyy yleensä vain kerran kuhunkin puuhun, joten pakurikäävän itiöemiä näkee harvoin. Itiöemä myös vanhenee nopeasti ja murenee pois. Venäjällä pakureista tehdään teetä lääkinnälliseen tarkoitukseen.</p> <p>ITIÖEMÄ on yksivuotinen, alustanmyötäinen, vain noin 1 cm paksu, jalaton ja kova. Parhaimmillaan itiöemä voi levittäytyä rungon pinnalle jopa yli metrin matkalle. PILLISTÖ on kasvaessaan kanelinruskea ja silkinkiiltoinen, mutta muuttuu lopulta kahvinruskeaksi ja kiillottomaksi, pillejä on 3–5 millimetrillä. REUNAPALLE on 2–4 cm korkea ja sitä esiintyy myös itiöemän keskellä kyhmyisinä saarekkeina, sisältä se on messinginkiiltoinen. Sieni tuottaa lisäksi pakurikasvaimia koivujen oksanarpiin ja muihin vauriokohtiin. Pakurit ovat monivuotisia, noin nyrkin kokoisia, pahkamaisia, hiilenmustia ja lohkeilevia. Pakurin pinnalla syntyy suvuttomia kuromaitiöitä. Huomaa, että pakuri koostuu sienirihmastosta kun taas pahka on puun oma kasvuhäiriö ja muodostuu puusolukosta.</p> <p>Itiöt ovat 8,5–10 x 5,5–6,5 um.</p> <p>Lahottajasieni (valkolahottaja), joka kasvaa koivuilla, harvoin muilla lehtipuilla.</p> <p>Pakurikääpä on koivun patogeeni ja aiheuttaa taloudellista vahinkoa. Sieni lahottaa ensin vuosikymmeniä elävän puun sydänpuuta kunnes lopulta puu on kauttaaltaan laho. Puun kuoltua sieni tuottaa tuohen alle itiöemän ja itiöt vapautuvat kun itiöemän reunapalteet halkaisevat tuohen. Itiöemä kehittyy yleensä vain kerran kuhunkin puuhun, joten pakurikäävän itiöemiä näkee harvoin. Itiöemä myös vanhenee nopeasti ja murenee pois. Venäjällä pakureista tehdään teetä lääkinnälliseen tarkoitukseen.</p> <p>Hyvin yleinen koko maassa (LC).</p> <p>Lahottajasieni (valkolahottaja), joka kasvaa koivuilla, harvoin muilla lehtipuilla.</p> <p>Pakurikääpä on yksivuotinen, alustanmyötäinen kääpä, joka aiheuttaa koivuihin mustia kasvannaisia, pakureita.</p> <p>Itiöt ovat 8,5–10 x 5,5–6,5 um.</p> pakurikääpä <p>Lahottajasieni (valkolahottaja), joka kasvaa koivuilla, harvoin muilla lehtipuilla.</p> Inonotus obliquus <p>Pakurikääpä on koivun patogeeni ja aiheuttaa taloudellista vahinkoa. Sieni lahottaa ensin vuosikymmeniä elävän puun sydänpuuta kunnes lopulta puu on kauttaaltaan laho. Puun kuoltua sieni tuottaa tuohen alle itiöemän ja itiöt vapautuvat kun itiöemän reunapalteet halkaisevat tuohen. Itiöemä kehittyy yleensä vain kerran kuhunkin puuhun, joten pakurikäävän itiöemiä näkee harvoin. Itiöemä myös vanhenee nopeasti ja murenee pois. Venäjällä pakureista tehdään teetä lääkinnälliseen tarkoitukseen.</p> <p>Hyvin yleinen koko maassa (LC).</p> <p>Hyvin yleinen koko maassa (LC).</p> <p>Hyvin yleinen koko maassa (LC).</p> <p>Pakurikääpä on yksivuotinen, alustanmyötäinen kääpä, joka aiheuttaa koivuihin mustia kasvannaisia, pakureita.</p> <p>Itiöt ovat 8,5–10 x 5,5–6,5 um.</p> <p>Hyvin yleinen koko maassa (LC).</p> <p>Itiöt ovat 8,5–10 x 5,5–6,5 um.</p> <p>Pakurikääpä on yksivuotinen, alustanmyötäinen kääpä, joka aiheuttaa koivuihin mustia kasvannaisia, pakureita.</p> <p>Pakurikääpä on koivun patogeeni ja aiheuttaa taloudellista vahinkoa. Sieni lahottaa ensin vuosikymmeniä elävän puun sydänpuuta kunnes lopulta puu on kauttaaltaan laho. Puun kuoltua sieni tuottaa tuohen alle itiöemän ja itiöt vapautuvat kun itiöemän reunapalteet halkaisevat tuohen. Itiöemä kehittyy yleensä vain kerran kuhunkin puuhun, joten pakurikäävän itiöemiä näkee harvoin. Itiöemä myös vanhenee nopeasti ja murenee pois. Venäjällä pakureista tehdään teetä lääkinnälliseen tarkoitukseen.</p> <p>ITIÖEMÄ on yksivuotinen, alustanmyötäinen, vain noin 1 cm paksu, jalaton ja kova. Parhaimmillaan itiöemä voi levittäytyä rungon pinnalle jopa yli metrin matkalle. PILLISTÖ on kasvaessaan kanelinruskea ja silkinkiiltoinen, mutta muuttuu lopulta kahvinruskeaksi ja kiillottomaksi, pillejä on 3–5 millimetrillä. REUNAPALLE on 2–4 cm korkea ja sitä esiintyy myös itiöemän keskellä kyhmyisinä saarekkeina, sisältä se on messinginkiiltoinen. Sieni tuottaa lisäksi pakurikasvaimia koivujen oksanarpiin ja muihin vauriokohtiin. Pakurit ovat monivuotisia, noin nyrkin kokoisia, pahkamaisia, hiilenmustia ja lohkeilevia. Pakurin pinnalla syntyy suvuttomia kuromaitiöitä. Huomaa, että pakuri koostuu sienirihmastosta kun taas pahka on puun oma kasvuhäiriö ja muodostuu puusolukosta.</p>