<p>Harri Jalava</p> <p>Koiraiden uncuksen liuskat pitkät, kapeat, S:n muotoiset tai suorat, niiden kärjen yläosan keskellä taite. Gnathoksen haarat hyvin kehittyneet, niiden kärkiosa pitempi kuin tyviosa, kärjissä pienet koukut. Sivulämssän kärjen dorsaaliulokkeen kärki kulmikas ja ulkoreunassa karkeita, alaspäin suuntautuneita hampaita, tai pyöristynyt ja ulkoreunan hampaat hienommat; ventraaliuloke suuri, kitinisoitunut, sen keskilinjan puolella selvä sisenemä. Juxta U:n muotoinen, sen keskellä joskus suuri, koukkumainen uloke. Aedeagus lansettimainen, kapea; ulkovyöhykeosa enemmän tai vähemmän suippo, sen yläseinämä suurelta osin kalvomainen, yhtä pitkä tai lyhyempi kuin tyvivyöhykeosa.</p> <p>Naaraiden ductus bursae evertoituva, vahva, siinä heikosti kitinisoitunut keskiputki ja huomattavat reunat pitkin takapään aukkoa.</p> <p>Silmät kaljut.&#xa0;Tuntosarvien nuija kapea, n. 1/4 pituudestaan. Huulirihmat eteenpäin suuntautuneet; keskijaoke alapuolelta pitkäkarvainen; kärkijaoke pitkä ja kapea. Koiraiden siivet päältä siniset, naaraiden ruskeat. Etusiipien suonet Sc ja R1 erillään; R4 ja R5 varrelliset; M1 erillään. Takasiivet ilman kannuksia.</p> <p>Toukat siiramaisia, lyhyitä, kuperaselkäisiä. Useiden lajien toukat myrmekofiileja. Talvehtivat munana tai toukkana.</p> <p><strong>Bálint, Z. & Johnson, K.</strong> 1997 Reformation of the <em>Polyommatus</em> section with a taxonomic and biogeographic&#xa0;overview (Lepidoptera, Lycaenidae, Polyommatini). <em>Neue Entomologische Nachrichten</em>&#xa0;40: 1–68.</p> <p><strong>Eliasson, C. U. et al.</strong>&#xa0;2005. Nationalnyckeln till Sveriges flora och fauna. Fjärilar: Dagfjärilar. Hesperiidae–Nymphalidae. ArtDatabanken, SLU, Uppsala. 407 s.</p> <p><strong>Eliot, J. N.</strong>&#xa0;1973. The higher classification of the Lycaenidae (Lepidoptera): a&#xa0;tentative arrangement.&#xa0;<em>Bulletin of the British Museum (Natural History) (Entomology)</em>&#xa0;28: 371–505.</p> <p><strong>Fiedler, K.</strong>&#xa0;1991. European and North West African Lycaenidae&#xa0;(Lepidoptera) and their associations with ants.&#xa0;<em>Journal of Research on the Lepidoptera</em>&#xa0;28(4): 239–257.</p> <p><strong>Higgins, L. G.</strong>&#xa0;1975. The Classification of European Butterflies. Collins, London. 320 s.</p> <p><strong>Klöcker, A.</strong>&#xa0;1908. Sommerfugle. I. Dagsommerfugle.&#xa0;Danmarks Fauna&#xa0;4. 96 s.</p> <p><strong>Korzeev, A. I. & Stekolnikov, A. A.</strong> 2016. Congruence between comparative morphology and molecular phylogenies: the final stage of evolution of the skeletal characters of male genitalia in the subtribe Polyommatina (Lepidoptera, Lycaenidae). Part 1. Valvae (distal part), aedeagus, and juxta. <em>Entomological Review</em> 96(6): 647–671.</p> <p><strong>Korzeev, A. I. & Stekolnikov, A. A.</strong> 2017. Congruence between comparative morphology and molecular phylogenies: the final stage of evolution of the skeletal characters of male genitalia in the subtribe Polyommatina (Lepidoptera, Lycaenidae). Part 2. Uncus and subunci. <em>Entomological Review</em> 97(8): 1031–1047.</p> <p><strong>Marttila, O. et al.</strong> 1990. Suomen päiväperhoset. Kirjayhtymä, Helsinki. 362 s.</p> <p><strong>Pulkkinen, A.</strong> 1956. Perhoskirja. Päiväperhoset, kiitäjät, kehrääjät. WSOY, Porvoo. 84, [40] s. E. Pippingin uudistama toinen painos.</p> <p><strong>Talavera, G. et al.</strong>&#xa0;2013. Establishing criteria for higher-level classification using molecular data: the systematics of <em>Polyommatus</em> blue butterflies (Lepidoptera, Lycaenidae).&#xa0;<em>Cladistics</em>&#xa0;29: 166–192.</p> 1436868193 <p>Eliasson, C. U. et al. 2005. Fjärilar: Dagfjärilar / Hesperiidae - Nymphalidae. Nationalnyckeln till Sveriges flora och fauna . ArtDatabanken, SLU, Uppsala. ISBN 91-88506-51-7. 407 s. </p><p>Marttila, O. et al. 1990. Suomen päiväperhoset. Kirjayhtymä, Helsinki. 362 s. </p><p>Pulkkinen, A. 1956. Perhoskirja. Päiväperhoset, kiitäjät, kehrääjät. WSOY, Porvoo. 84, [40] s. E. Pippingin uudistama toinen painos. </p> Plebejus 8 kangas/ketosinisiipi <p>Siivet päältä siniset tai ruskeat. Silmät useimmiten kaljut, joillakin lajeilla hienokarvaiset.</p> Kluk, 1780 <p>Toukat elävät nuorena hernekasveilla (Fabaceae), kanervakasveilla (Ericaceae) ja hopeapensaskasveilla (Elaeagnaceae), vanhempana vahvasti tai täysin myrmekofiileja. Talvehtivat yleensä munana.</p>