Aleksi Lehikoinen
"},"groups":[{"variables":[{"variable":"MX.originAndDistributionText","title":"Alkuperä ja yleislevinneisyys","content":"Laulujoutsen pesii laajalla alueella Euroopassa ja Länsi-Aasiassa. Laji on pääasiassa lyhyenmatkan muuttaja, mutta paikoin Keski-Euroopassa nykyään myös paikkalintu. Pohjois-Euroopan pesimäkannat joutuvat siirtymään etelämmäksi vesistöjen jäätyessä. Suomessa laji pesii lähes koko maassa puuttuen vain aivan pohjoisimmasta Tunturi-Lapista ja ulkosaaristosta (Valkama ym. 2011). Kanta on runsain Keski-Suomen ja Metsä-Lapin järvirikkailla alueilla (Lehikoinen ym. 2016). Laulujoutsen kanta on runsastunut voimakkaasti 1950-luvulta, jolloin laji oli sukupuuton partaalla Suomessa. Lajin levinneisyys on levittäytynyt kohti etelää, ja pesimäkanta on yli kymmenkertaistunut sitten 1980-luvun (Lehikoinen ym. 2013).
Esiintyminen Haliaksella
Haliaksella laulujoutsen on melko runsaslukuinen vesilintu, jota tavattiin aseman alkuaikoina vain muuttokausina ja talvella, mutta kannan kasvaessa lajia havaitaan nykyään myös kesäisin. Vaikka Hangossa pesii jo useita laulujoutsenpareja (Välimäki ym. 2005), lajin pesintää ei ole toistaiseksi varmistettu Tulliniemen alueelta. Meren jäätyminen pakottaa laulujoutsenet poistumaan kokonaan ympäröivästä saaristosta. Leutoinakin talvina Gåsörsuddenin ympäristössä talvehtivien laulujoutsenten määrät ovat vaatimattomampia kuin kyhmyjoutsenella, korkeintaan muutamia kymmeniä yksilöitä. Lajin havaintomäärät ovat runsastuneet myös Haliaksella, mutta eivät yhtä voimakkaasti kuin Suomen pesimäkanta. Tämä johtunee siitä, että Haliaksen läpi muuttaa myös Venäjän pesimäkantaa (Lehikoinen ym. 2008).
Laulujoutsenen kevätmuutto tapahtuu aikaisin ja päämuutto ajoittuu nykyään maaliskuun jälkipuoliskolle, mutta muuttavia havaitaan vielä pitkälle huhtikuulle. Suurimmat paikalliskerääntymät havaitaan talvisin ja määrät vähenevät lintujen lähtiessä kevätmuutolle. Kevätmuuton ajoitus on aikaistunut yli kaksi viikkoa 1980-90-luvulta lähtien. Ilmastonmuutoksen vaikutuksesta keskimääräisellä eurooppalaisella muuttolinnulla kevätmuutto on aikaistunut keskimäärin viikolla. Muuton ajoittumisen muutokset johtavat siihen, että lintujen alueellinen ja ajallinen esiintyminen muuttuu. Kevätmuuton ajoittumisen muutoksilla voi olla vaikutusta pariutumiseen ja poikastuottoon (Lehikoinen ym. 2019). Lintujen kevätmuuton aikaistuminen on merkittävä muutos lintujen vuodenaikaisesiintymisessä ja osoittaa, kuinka nopeasti linnut voivat reagoida ympäristönmuutoksiin.
Varsinainen syysmuutto käynnistyy myöhään, vasta pakkassäiden alkaessa. Syysmuuton ajoitus riippuu siitä, miten nopeasti talvi saapuu. Syysmuuttoa havaitaan lokakuun lopulta alkaen, mutta etenkin marras-joulukuussa. Leutoina talvina muutto voi olla aktiivista vielä tammikuussa sisävesistöjen jäätyessä. Syysmuuton ajoitus on viivästynyt keskimäärin jopa kuukaudella ja suurimmat syysmuutot voivat olla useita satoja lintuja päivässä.
"}],"title":"Levinneisyys","group":"MX.SDVG2"},{"variables":[{"variable":"MX.descriptionReferences","title":"Viitteet","content":"Hario, M. & Rintala, H. 2011: Saaristolintukantojen kehitys Suomessa 1986–2010. — Linnut-vuosikirja 2010: 40–51.
Lehikoinen, A., Below, A. & Wickman, M. 2006: Tulliniemen luonnonsuojelualueen ja Russarön saaristolinnusto vuonna 2005. —Tringa 33: 152–169.
Lehikoinen, A. (toim.), Ekroos, J., Jaatinen, K., Lehikoinen, P., Lindén, A., Piha, M., Vattulainen, A. & Vähätalo, A. 2008: Lintukantojen kehitys Hangon lintuasemalla 1979–2007. Bird population trends based on the data of Hanko Bird Observatory (Finland) during 1979–2007. — Tringa 35: 146–209.
Valkama, J., Vepsäläinen, V. & Lehikoinen, A. 2011: Suomen III Lintuatlas. Luonnontieteellinen keskusmuseo ja ympäristöministeriö.
Yksi kirja muutti ihmisten asenteet ja pelasti lajin, jonka tunnemme Suomen kansallislintuna.
"},{"variable":"MX.identificationText","title":"Tunnistaminen","content":"Hyvin suuri valkoinen vesilintu, jolla pitkä kaula ja pieni pää. Aikuisilla laajalti keltainen nokka, joka on kärjestä musta. Uidessa kaula on suorana ja siivet asettuvat litteinä selän päälle. Nuoret linnut ovat vaaleanharmaita.
"}],"title":"Yleistä","group":"MX.SDVG1"},{"variables":[{"variable":"MX.behaviour","title":"Elintavat","content":"Ravinto: Kesällä ravintona erilaiset vesikasvit. Muuttokausina ja talvella ruokailee myös pelloilla, syö syksyllä varisseita viljoja ja keväällä orasta.
Puolisukeltaja.
"}],"title":"Elinkaari ja elintavat","group":"MX.SDVG4"},{"variables":[{"variable":"MX.habitat","title":"Elinympäristö","content":"Laulujoutsen pesii monenlaisissa vesistöissä, jotka tarjoavat suojaa pesäpaikalle ja ovat sopivan reheviä, kuten järvet ja merialueiden lahdet sekä kosteat suot. Lähimuuttaja, pieni osa kannasta talvehtii Suomessa.
"}],"title":"Ekologia","group":"MX.SDVG5"},{"variables":[{"variable":"MX.miscText","title":"Lisätiedot","content":"Ilmastonmuutos
Ilmaston lämpenemisen seurauksena vesistöjen sulan veden aika on pidentynyt Suomessa, mikä vaikuttaa merkittävästi laulujoutsenen esiintymiseen. Muuttavat laulujoutsenet saapuvat keväällä selvästi aikaisemmin ja lähtevät Suomesta myöhemmin kuin muutama vuosikymmen sitten. Talvien lämmetessä yhä suurempi osa joutsenista pysyy Suomessa vuoden ympäri.
Suojelu auttaa
Laulujoutsen lähes hävisi Suomesta metsästyksen ja munienkeruun vuoksi. 1940-luvun lopulla arvioitiin enää 15 paria pesivän maan pohjoisissa osissa. Lintu rauhoitettiin Suomessa jo 1934, mutta vasta 1950 julkaistu Yrjö Kokon Laulujoutsen-kirja onnistui muuttamaan ihmisten asenteet linnun laitonta metsästystä vastaan. Pesimäkannan runsastuessa laulujoutsen on levittäytynyt takaisin luonnollisille elinalueilleen ja pesii nykyään koko maassa.
Laulujoutsenen suojelutilanne on yleisesti parantunut Euroopassa, ja se on ollut Euroopan Unionin erityissuojelua vaativien lajien listalla 1970-luvulta lähtien. Laulujoutsen valittiin Suomen kansallislinnuksi vuonna 1981.
Tiesitkö tämän?
Kesäisin nuoret sinkkulinnut kerääntyvät suuriksi parviksi. Ensimmäisenä syksynä vanhemmat näyttävät nuorille muuttoreitin. Joutsenparin seurusteluaika kestää vuosia, ja vasta sitten on aika hankkia poikasia. Parisuhde on tyypillisesti elinikäinen. Suomen vanhin laulujoutsen on elänyt yli 24-vuotiaaksi.
"}],"title":"Lisätietoja","group":"MX.SDVG10"}],"id":"LA.764","title":"Pinkka oppimisympäristö: Linnut viestintuojina - Linnut viestintuojina – laaja"},{"groups":[{"variables":[{"variable":"MX.ingressText","title":"Ingressi","content":"Yksi kirja pelasti Suomen kansallislinnun eli laulujoutsenen.
"},{"variable":"MX.identificationText","title":"Tunnistaminen","content":"Laulujoutsen on hyvin suuri valkoinen vesilintu, jolla on pitkä kaula ja pieni pää. Sen keltaisen nokan kärki on musta. Laulujoutsen ui kaula suorana ja siivet litteästi selän päällä.
"}],"title":"Yleistä","group":"MX.SDVG1"},{"variables":[{"variable":"MX.behaviour","title":"Elintavat","content":"Laulujoutsen syö kesällä vesikasveja. Talvella ja muuton aikaan se ruokailee myös pelloilla, keväällä syö orasta ja syksyllä maahan pudonneita viljoja. Puolisukeltaja.
"}],"title":"Elinkaari ja elintavat","group":"MX.SDVG4"},{"variables":[{"variable":"MX.habitat","title":"Elinympäristö","content":"Laulujoutsen pesii järvillä, meren lahdilla sekä suoalueilla. Lähimuuttaja, pieni osa talvehtii Suomessa.
"}],"title":"Ekologia","group":"MX.SDVG5"},{"variables":[{"variable":"MX.miscText","title":"Lisätiedot","content":"Ilmastonmuutos
Ilmaston lämpenemisen seurauksena vedet pysyvät pidempään sulana Suomessa, siksi laulujoutsenet saapuvat keväällä aikaisemmin ja lähtevät syksyllä myöhemmin kuin ennen. Talvien lämmetessä yhä useammat joutsenet eivät muutakaan, vaan pysyvät Suomessa vuoden ympäri.
Suojelu auttaa
Laulujoutsen lähes hävisi Suomesta metsästyksen ja munien keruun vuoksi 1940-luvun lopulla. Edes rauhoitus ei auttanut, vaan linnun laiton metsästys jatkui. Vasta 1950 julkaistu Yrjö Kokon Laulujoutsen-kirja onnistui muuttaa ihmisten asenteet ja linnun laiton metsästys loppui. Nykyään laulujoutsen pesii koko maassa. Laulujoutsen on valittu Suomen kansallislinnuksi.
Tiesitkö tämän?
Kesäisin nuoret linnut kerääntyvät suuriksi parviksi, ja ensimmäisenä syksynä vanhemmat näyttävät nuorille muuttoreitin. Joutsenpari on yhdessä koko elinikänsä. Suomen vanhin laulujoutsen on elänyt yli 24-vuotiaaksi.
"}],"title":"Lisätietoja","group":"MX.SDVG10"}],"id":"LA.824","title":"Pinkka oppimisympäristö: Linnut viestintuojina - Linnut viestintuojina – lyhyt versio"},{"groups":[{"variables":[{"variable":"MX.ingressText","title":"Ingressi","content":"Yksi kirja pelasti Suomen kansallislinnun eli laulujoutsenen.
"},{"variable":"MX.identificationText","title":"Tunnistaminen","content":"Laulujoutsen on hyvin suuri valkoinen vesilintu, jolla on pitkä kaula ja pieni pää. Sen keltaisen nokan kärki on musta. Laulujoutsen ui kaula suorana ja siivet litteästi selän päällä.
"}],"title":"Yleistä","group":"MX.SDVG1"},{"variables":[{"variable":"MX.behaviour","title":"Elintavat","content":"Laulujoutsen syö kesällä vesikasveja. Talvella ja muuton aikaan se ruokailee myös pelloilla, keväällä syö orasta ja syksyllä maahan pudonneita viljoja. Puolisukeltaja.
"}],"title":"Elinkaari ja elintavat","group":"MX.SDVG4"},{"variables":[{"variable":"MX.habitat","title":"Elinympäristö","content":"Laulujoutsen pesii järvillä, meren lahdilla sekä suoalueilla. Lähimuuttaja, pieni osa talvehtii Suomessa.
"}],"title":"Ekologia","group":"MX.SDVG5"},{"variables":[{"variable":"MX.miscText","title":"Lisätiedot","content":"Ilmastonmuutos
Ilmaston lämpenemisen seurauksena vedet pysyvät pidempään sulana Suomessa, siksi laulujoutsenet saapuvat keväällä aikaisemmin ja lähtevät syksyllä myöhemmin kuin ennen. Talvien lämmetessä yhä useammat joutsenet eivät muutakaan, vaan pysyvät Suomessa vuoden ympäri.
Suojelu auttaa
Laulujoutsen lähes hävisi Suomesta metsästyksen ja munien keruun vuoksi 1940-luvun lopulla. Edes rauhoitus ei auttanut, vaan linnun laiton metsästys jatkui. Vasta 1950 julkaistu Yrjö Kokon Laulujoutsen-kirja onnistui muuttaa ihmisten asenteet ja linnun laiton metsästys loppui. Nykyään laulujoutsen pesii koko maassa. Laulujoutsen on valittu Suomen kansallislinnuksi.
Tiesitkö tämän?
Kesäisin nuoret linnut kerääntyvät suuriksi parviksi, ja ensimmäisenä syksynä vanhemmat näyttävät nuorille muuttoreitin. Joutsenpari on yhdessä koko elinikänsä. Suomen vanhin laulujoutsen on elänyt yli 24-vuotiaaksi.
"}],"title":"Lisätietoja","group":"MX.SDVG10"}],"id":"LA.894","title":"Pinkka oppimisympäristö: Luomuksen 100 lajia -haaste: lapset ja nuoret - Linnut"},{"speciesCardAuthors":{"variable":"MX.speciesCardAuthors","title":"Kuvaustekstin laatijat","content":"Aino Eronen
"},"groups":[{"variables":[{"variable":"MX.ingressText","title":"Ingressi","content":"Yksi kirja muutti ihmisten asenteet ja pelasti lajin, jonka tunnemme Suomen kansallislintuna.
"},{"variable":"MX.identificationText","title":"Tunnistaminen","content":"Hyvin suuri valkoinen vesilintu, jolla on pitkä kaula ja pieni pää.
Aikuisella linnulla on laajalti keltainen nokka, jonka kärki on musta. Kyhmyjoutsenesta poiketen nokan tyvellä ei ole mustaa kyhmyä.
Uidessa kaula pidetään tavallisesti suorana ja siivet lepäävät litteinä selän päällä.
Nuori lintu on vaaleanharmaa ja sen nokka on pääosin harmaanpunertava.
"}],"title":"Yleistä","group":"MX.SDVG1"},{"variables":[{"variable":"MX.behaviour","title":"Elintavat","content":"Ravintona ovat vesikasvit sekä niiden juuret, versot ja muut kasvinosat. Muuttoaikoina ja talvella laulujoutsen ruokailee myös pelloilla syöden viljaa sekä keväistä orasta. Ravintoa hankitaan matalasta vedestä kurottamalla ja puolisukeltamalla. Pesä rakennetaan veden äärelle suojaisaan paikkaan, usein saarekkeelle tai rantakasvillisuuden suojaan. Osa kannasta talvehtii Suomessa, mutta suuri osa siirtyy talveksi etelämmäksi sulien vesien alueille.
"}],"title":"Elinkaari ja elintavat","group":"MX.SDVG4"},{"variables":[{"variable":"MX.habitat","title":"Elinympäristö","content":"Laulujoutsen pesii monenlaisilla rehevillä vesialueilla.Tyypillisiä pesimäympäristöjä ovat järvet, lammet, merenlahdet sekä kosteat suot. Suomessa laji pesii lähes koko maassa, mutta puuttuu pohjoisimmasta Tunturi-Lapista ja ulkosaaristosta.
"}],"title":"Ekologia","group":"MX.SDVG5"},{"variables":[{"variable":"MX.miscText","title":"Lisätiedot","content":"Laulujoutsen oli 1900-luvun puolivälissä lähellä hävitä Suomesta metsästyksen ja munien keruun vuoksi. 1940-luvun lopulla maassa arvioitiin pesivän enää noin 15 paria.
Yrjö Kokon vuonna 1950 julkaistu Laulujoutsen vaikutti merkittävästi lajin suojeluun ja ihmisten asenteisiin.
Laulujoutsenen kanta on runsastunut voimakkaasti 1950-luvulta lähtien. Pesimäkanta on yli kymmenkertaistunut 1980-luvun jälkeen, ja laji pesii nykyisin lähes koko maassa.
Laulujoutsen on Suomen kansallislintu ja kuuluu Suomessa elinvoimaisiin (LC) lajeihin.
"},{"variable":"MX.descriptionReferences","title":"Viitteet","content":"Suomen Lajitietokeskus 2026. Laulujoutsen (Cygnus cygnus). Saatavissa: https://laji.fi/taxon/MX.26280. Viitattu 2.6.2026.
"}],"title":"Lisätietoja","group":"MX.SDVG10"}],"id":"LA.952","title":"Pinkka oppimisympäristö: ME-222 Lintujen ja nisäkkäiden lajintuntemus 2 - Linnut"}],"taxonConceptIds":["taxonid:4712B9"],"originalPublications":["MP.1082","MP.21167"],"anyHabitatSearchStrings":["MKV.habitatI","MKV.habitatIv","MKV.habitatV","MKV.habitatVi","MKV.habitatVs"],"informalTaxonGroups":["MVL.1","MVL.1241"],"qname":"MX.26280","euringCode":"CYGCYG","id":"MX.26280","scientificNameDisplayName":"Cygnus cygnus","occurrenceCountInvasiveFinland":0,"habitatOccurrenceCounts":[{"habitat":"umpeen kasvava järvenlahti","occurrenceCount":362,"id":"umpeenkasvavajärvenlahti"},{"habitat":"mökkipiha.","occurrenceCount":115,"id":"mökkipiha."},{"habitat":"rehevä järvenlahti ja rantametsät ja -pellot","occurrenceCount":60,"id":"reheväjärvenlahtijarantametsätja-pellot"},{"habitat":"järvi","occurrenceCount":45,"id":"järvi"},{"habitat":"sekametsä, järvi, pelto, haja-asutus","occurrenceCount":28,"id":"sekametsä,järvi,pelto,haja-asutus"},{"habitat":"lake, steppe","occurrenceCount":22,"id":"lake,steppe"},{"habitat":"sekametsä, pelto, järvi, haja-asutus","occurrenceCount":22,"id":"sekametsä,pelto,järvi,haja-asutus"},{"habitat":"järvi, pelto, haja-asutus, sekametsä","occurrenceCount":19,"id":"järvi,pelto,haja-asutus,sekametsä"},{"habitat":"lintujärvi, lintutorni","occurrenceCount":19,"id":"lintujärvi,lintutorni"},{"habitat":"järvi, sekametsä","occurrenceCount":18,"id":"järvi,sekametsä"}],"sensitive":false,"birdlifeCode":"CYGCYG","bold":{"binCount":1,"bins":["BOLD:AAD5446"],"publicRecords":15,"specimens":19,"barcodes":11},"autoNonWild":false,"redListEvaluationGroups":["MVL.729"],"taxonExpert":["MA.30"],"parentsIncludeSelf":["MX.37600","MX.53761","MX.37602","MX.37606","MX.37608","MX.37580","MX.292398","MX.239936","MX.239937","MX.26257","MX.26264","MX.206961","MX.206966","MX.26276","MX.26280"],"observationCountInvasiveFinland":0,"taxonomicOrder":1394,"hasBold":true,"parents":["MX.37600","MX.53761","MX.37602","MX.37606","MX.37608","MX.37580","MX.292398","MX.239936","MX.239937","MX.26257","MX.26264","MX.206961","MX.206966","MX.26276"],"countOfSpecies":1,"stableInFinland":true,"scientificNameAuthorship":"(Linnaeus, 1758)","taxonRank":"MX.species","occurrenceInFinlandPublications":["MP.1041"],"euringNumber":1540,"secondaryHabitats":[{"habitat":"MKV.habitatVi","id":"MKV.404486","order":0},{"habitat":"MKV.habitatIv","id":"MKV.404487","order":1}],"hiddenTaxon":false,"cursiveName":true,"vernacularName":"laulujoutsen","hasMultimedia":true,"invasiveSpecies":false,"countOfFinnishSpecies":1,"nameAccordingTo":"MR.1","taxonEditor":["MA.30","MA.21","MA.15959"],"occurrenceCountFinland":135580,"typeOfOccurrenceInFinland":["MX.typeOfOccurrenceStablePopulation","MX.typeOfOccurrenceBirdLifeCategoryA","MX.typeOfOccurrenceRegularBreeder"],"taxonSets":["MX.taxonSetArchipelagoWaterbirds","MX.taxonSetWaterbirdWaterbirds","MVL.1201","MX.taxonSetBirdAtlasCommon"],"nonHiddenParentsIncludeSelf":["MX.37600","MX.53761","MX.37602","MX.37606","MX.37608","MX.37580","MX.292398","MX.239936","MX.239937","MX.26257","MX.26264","MX.206961","MX.206966","MX.26276","MX.26280"],"observationCountFinland":135580,"administrativeStatuses":["MX.birdsDirectiveStatusAppendix1"],"occurrenceCount":141900,"primaryHabitatSearchStrings":["MKV.habitatV","MKV.habitatVs"],"uri":"http://tun.fi/MX.26280","finnishSpecies":true,"finnish":true,"multimedia":[{"copyrightOwner":"Jonne von Hertzen","keywords":["primary"],"captureDateTime":"2018-01-27T00:00:00.000+02:00","author":"Jonne von Hertzen","fullURL":"https://image.laji.fi/MM.3298372/003-Cygcyg-20180127-JonnevonHertzen.jpg","largeURL":"https://image.laji.fi/MM.3298372/003-Cygcyg-20180127-JonnevonHertzen_large.jpg","source":"KE.3","squareThumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.3298372/003-Cygcyg-20180127-JonnevonHertzen_square.jpg","primaryForTaxon":true,"licenseAbbreviation":"CC-BY-NC-ND-4.0","licenseFullname":"Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen Ei-Muutoksia 4.0","sortOrder":1,"taxon":{"cursiveName":true,"vernacularName":"laulujoutsen","scientificName":"Cygnus cygnus","scientificNameAuthorship":"(Linnaeus, 1758)","taxonRank":"MX.species","id":"MX.26280","bold":{"binCount":1,"bins":["BOLD:AAD5446"],"publicRecords":15,"specimens":19,"barcodes":11},"hasBold":true},"id":"MM.3298372","taxonDescriptionCaption":"Halias","licenseId":"MZ.intellectualRightsCC-BY-NC-ND-4.0","thumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.3298372/003-Cygcyg-20180127-JonnevonHertzen_thumb.jpg"},{"copyrightOwner":"Luciano Giussani","author":"Luciano Giussani","fullURL":"https://image.laji.fi/MM.304400/Cygnus_cygnus.jpg","caption":"Luciano Giussani, Cygnus Cygnus/Whooper Swan. Creative Commons BY-NC-SA-2.0","largeURL":"https://image.laji.fi/MM.304400/Cygnus_cygnus.jpg","source":"KE.441","squareThumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.304400/Cygnus_cygnus_square.jpg","primaryForTaxon":false,"licenseAbbreviation":"CC-BY-NC-SA-2.0","licenseFullname":"Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen Jaa-Samoin 2.0","sortOrder":2147483647,"taxon":{"cursiveName":true,"vernacularName":"laulujoutsen","scientificName":"Cygnus cygnus","scientificNameAuthorship":"(Linnaeus, 1758)","taxonRank":"MX.species","id":"MX.26280","bold":{"binCount":1,"bins":["BOLD:AAD5446"],"publicRecords":15,"specimens":19,"barcodes":11},"hasBold":true},"id":"MM.304400","licenseId":"MZ.intellectualRightsCC-BY-NC-SA-2.0","thumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.304400/Cygnus_cygnus_thumb.jpg"},{"copyrightOwner":"Sari Holopainen","captureDateTime":"2020-06-23T00:37:46.000+03:00","author":"Sari Holopainen","fullURL":"https://image.laji.fi/MM.4040638/IMG_9736b.jpg","largeURL":"https://image.laji.fi/MM.4040638/IMG_9736b_large.jpg","source":"KE.321","squareThumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.4040638/IMG_9736b_square.jpg","primaryForTaxon":false,"licenseAbbreviation":"CC-BY-NC-ND-4.0","licenseFullname":"Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen Ei-Muutoksia 4.0","sortOrder":2147483647,"taxon":{"cursiveName":true,"vernacularName":"laulujoutsen","scientificName":"Cygnus cygnus","scientificNameAuthorship":"(Linnaeus, 1758)","taxonRank":"MX.species","id":"MX.26280","bold":{"binCount":1,"bins":["BOLD:AAD5446"],"publicRecords":15,"specimens":19,"barcodes":11},"hasBold":true},"id":"MM.4040638","licenseId":"MZ.intellectualRightsCC-BY-NC-ND-4.0","thumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.4040638/IMG_9736b_thumb.jpg"},{"copyrightOwner":"Sari Holopainen","captureDateTime":"2019-07-02T19:56:22.000+03:00","author":"Sari Holopainen","fullURL":"https://image.laji.fi/MM.4040639/IMG_5703.JPG","largeURL":"https://image.laji.fi/MM.4040639/IMG_5703_large.jpg","source":"KE.321","squareThumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.4040639/IMG_5703_square.jpg","primaryForTaxon":false,"licenseAbbreviation":"CC-BY-NC-ND-4.0","licenseFullname":"Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen Ei-Muutoksia 4.0","sortOrder":2147483647,"taxon":{"cursiveName":true,"vernacularName":"laulujoutsen","scientificName":"Cygnus cygnus","scientificNameAuthorship":"(Linnaeus, 1758)","taxonRank":"MX.species","id":"MX.26280","bold":{"binCount":1,"bins":["BOLD:AAD5446"],"publicRecords":15,"specimens":19,"barcodes":11},"hasBold":true},"id":"MM.4040639","licenseId":"MZ.intellectualRightsCC-BY-NC-ND-4.0","thumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.4040639/IMG_5703_thumb.jpg"},{"copyrightOwner":"Sari Holopainen","captureDateTime":"2012-07-14T10:05:15.000+03:00","author":"Sari Holopainen","fullURL":"https://image.laji.fi/MM.4040640/IMG_0170b.jpg","largeURL":"https://image.laji.fi/MM.4040640/IMG_0170b_large.jpg","source":"KE.321","squareThumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.4040640/IMG_0170b_square.jpg","primaryForTaxon":false,"licenseAbbreviation":"CC-BY-NC-ND-4.0","licenseFullname":"Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen Ei-Muutoksia 4.0","sortOrder":2147483647,"taxon":{"cursiveName":true,"vernacularName":"laulujoutsen","scientificName":"Cygnus cygnus","scientificNameAuthorship":"(Linnaeus, 1758)","taxonRank":"MX.species","id":"MX.26280","bold":{"binCount":1,"bins":["BOLD:AAD5446"],"publicRecords":15,"specimens":19,"barcodes":11},"hasBold":true},"id":"MM.4040640","licenseId":"MZ.intellectualRightsCC-BY-NC-ND-4.0","thumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.4040640/IMG_0170b_thumb.jpg"},{"copyrightOwner":"Veli-Matti Väänänen","captureDateTime":"2022-09-19T14:47:49.000+03:00","author":"Veli-Matti Väänänen","fullURL":"https://image.laji.fi/MM.4040641/Jotsenpoikue_saadetty.jpg","largeURL":"https://image.laji.fi/MM.4040641/Jotsenpoikue_saadetty_large.jpg","source":"KE.321","squareThumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.4040641/Jotsenpoikue_saadetty_square.jpg","primaryForTaxon":false,"licenseAbbreviation":"CC-BY-NC-ND-4.0","licenseFullname":"Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen Ei-Muutoksia 4.0","sortOrder":2147483647,"taxon":{"cursiveName":true,"vernacularName":"laulujoutsen","scientificName":"Cygnus cygnus","scientificNameAuthorship":"(Linnaeus, 1758)","taxonRank":"MX.species","id":"MX.26280","bold":{"binCount":1,"bins":["BOLD:AAD5446"],"publicRecords":15,"specimens":19,"barcodes":11},"hasBold":true},"id":"MM.4040641","licenseId":"MZ.intellectualRightsCC-BY-NC-ND-4.0","thumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.4040641/Jotsenpoikue_saadetty_thumb.jpg"},{"copyrightOwner":"Veli-Matti Väänänen","captureDateTime":"2014-10-09T15:56:09.000+03:00","author":"Veli-Matti Väänänen","fullURL":"https://image.laji.fi/MM.4040642/IMG_5071.JPG","largeURL":"https://image.laji.fi/MM.4040642/IMG_5071_large.jpg","source":"KE.321","squareThumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.4040642/IMG_5071_square.jpg","primaryForTaxon":false,"licenseAbbreviation":"CC-BY-NC-ND-4.0","licenseFullname":"Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen Ei-Muutoksia 4.0","sortOrder":2147483647,"taxon":{"cursiveName":true,"vernacularName":"laulujoutsen","scientificName":"Cygnus cygnus","scientificNameAuthorship":"(Linnaeus, 1758)","taxonRank":"MX.species","id":"MX.26280","bold":{"binCount":1,"bins":["BOLD:AAD5446"],"publicRecords":15,"specimens":19,"barcodes":11},"hasBold":true},"id":"MM.4040642","licenseId":"MZ.intellectualRightsCC-BY-NC-ND-4.0","thumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.4040642/IMG_5071_thumb.jpg"},{"copyrightOwner":"Veli-Matti Väänänen","captureDateTime":"2019-05-24T09:18:54.000+03:00","author":"Veli-Matti Väänänen","fullURL":"https://image.laji.fi/MM.4040643/_MG_9702.JPG","largeURL":"https://image.laji.fi/MM.4040643/_MG_9702_large.jpg","source":"KE.321","squareThumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.4040643/_MG_9702_square.jpg","primaryForTaxon":false,"licenseAbbreviation":"CC-BY-NC-ND-4.0","licenseFullname":"Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen Ei-Muutoksia 4.0","sortOrder":2147483647,"taxon":{"cursiveName":true,"vernacularName":"laulujoutsen","scientificName":"Cygnus cygnus","scientificNameAuthorship":"(Linnaeus, 1758)","taxonRank":"MX.species","id":"MX.26280","bold":{"binCount":1,"bins":["BOLD:AAD5446"],"publicRecords":15,"specimens":19,"barcodes":11},"hasBold":true},"id":"MM.4040643","licenseId":"MZ.intellectualRightsCC-BY-NC-ND-4.0","thumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.4040643/_MG_9702_thumb.jpg"},{"copyrightOwner":"Veli-Matti Väänänen","captureDateTime":"2013-06-20T16:30:36.000+03:00","author":"Veli-Matti Väänänen","fullURL":"https://image.laji.fi/MM.4040644/_MG_7093.JPG","largeURL":"https://image.laji.fi/MM.4040644/_MG_7093_large.jpg","source":"KE.321","squareThumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.4040644/_MG_7093_square.jpg","primaryForTaxon":false,"licenseAbbreviation":"CC-BY-NC-ND-4.0","licenseFullname":"Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen Ei-Muutoksia 4.0","sortOrder":2147483647,"taxon":{"cursiveName":true,"vernacularName":"laulujoutsen","scientificName":"Cygnus cygnus","scientificNameAuthorship":"(Linnaeus, 1758)","taxonRank":"MX.species","id":"MX.26280","bold":{"binCount":1,"bins":["BOLD:AAD5446"],"publicRecords":15,"specimens":19,"barcodes":11},"hasBold":true},"id":"MM.4040644","licenseId":"MZ.intellectualRightsCC-BY-NC-ND-4.0","thumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.4040644/_MG_7093_thumb.jpg"},{"copyrightOwner":"Veli-Matti Väänänen","captureDateTime":"2015-06-26T18:19:58.000+03:00","author":"Veli-Matti Väänänen","fullURL":"https://image.laji.fi/MM.4040645/_MG_4767.JPG","largeURL":"https://image.laji.fi/MM.4040645/_MG_4767_large.jpg","source":"KE.321","squareThumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.4040645/_MG_4767_square.jpg","primaryForTaxon":false,"licenseAbbreviation":"CC-BY-NC-ND-4.0","licenseFullname":"Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen Ei-Muutoksia 4.0","sortOrder":2147483647,"taxon":{"cursiveName":true,"vernacularName":"laulujoutsen","scientificName":"Cygnus cygnus","scientificNameAuthorship":"(Linnaeus, 1758)","taxonRank":"MX.species","id":"MX.26280","bold":{"binCount":1,"bins":["BOLD:AAD5446"],"publicRecords":15,"specimens":19,"barcodes":11},"hasBold":true},"id":"MM.4040645","licenseId":"MZ.intellectualRightsCC-BY-NC-ND-4.0","thumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.4040645/_MG_4767_thumb.jpg"}],"primaryHabitat":{"habitat":"MKV.habitatVs","id":"MKV.404485","order":0},"species":true,"observationCount":141900,"occurrenceInFinland":"MX.occurrenceInFinlandPublished","hasParent":true,"hasDescriptions":true,"vernacularNameMultiLang":{"fi":"laulujoutsen","sv":"sångsvan","en":"Whooper Swan"},"@context":"https://api.laji.fi/context/taxon-elastic-fi","intellectualRights":"MZ.intellectualRightsCC-BY-4.0"}