punasotka Common Pochard <p>Aki Aintila</p> 1 1980 AYTFER Aythya ferina true (Linnaeus, 1758) <p>BirdLife International (2020) Species factsheet: Aythya ferina. Viitattu 21.11.2020&#xa0;</p> <p>Brides, K., Wood, K. A., Hearn, R. D. & Fijen, T. P. M. 2016: Changes in the sex ratio of the Common Pochard Aythya ferina in Europe and North Africa. – Wildfowl 67: 100–112</p> <p>Fox, A. D., Balsby, T. J. S., Jørgensen, H. E., Laurid-sen, T. L., Jeppesen, E., Søndergaard, M., Fugl, K., Myssen, P. & Clausen, P. 2019: Effects of lake restoration on the breeding abundance of the globally declining Common Pochard (Aythya ferina L.). – Hydrobiologia 830: 33–44.</p> <p>Hyvärinen, E., Juslén, A., Kemppainen, E., Uddström, A. & Liukko, U-M. 2019: Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja 2019. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus 2019.</p> <p>Laaksonen, T., Lehikoinen, A., Pöysä, H., Sirkiä, P. & Ikonen, K. 2019: Sisävesien vesilintujen kannanvaihtelut 1986-2018. - Linnut-vuosikirja 2019:46-55.</p> <p>Brides, K., Wood, K. A., Hearn, R. D. & Fijen, T. P. M. 2016: Changes in the sex ratio of the Common Pochard Aythya ferina in Europe and North Africa. – Wildfowl 67: 100–112</p> <p>Saurola, P., Valkama, J. & Welmala, V. 2013: Suomen rengastusatlas. Osa I. — Luonnontieteellinen keskusmuseo ja Ympäristöministeriö.</p> <p>Toivanen, T. 2019: Katsaus punasotkakannan nykytilaan ja kannankehitykseen eri osissa Suomea: Vuoden 2018 lintu -hankkeen tulokset. - Linnut-vuosikirja 2018:6-13.</p> brunand <p>Punasotkan laaja levinneisyysalue ulottuu Britteinsaarilta Euroopan, Keski-Aasian ja -Siperian yli aina Mongolian arojen järville asti. Talvehtimisalueita sijaitsee Etelä-Euroopassa, Pohjois-Afrikassa ja Etelä-Aasiassa (<em>BirdLife International 2020</em>). Suomessa punasotka pesii maan eteläosissa Oulun seudulle saakka, mieluisinta pesimäympäristöä ovat laajat ja rehevät järvet, sekä jokisuistot (<em>Valkama ym. 2011</em>). Rengastustietojen perusteella suomalaiset punasotkat muuttavat pääsääntöisesti Länsi-ja Lounais-Eurooppaan, mutta yksi Suomessa rengastettu punasotka on havaittu myös eteläisellä Venäjällä (<em>Saurola ym. 2013</em>).</p> <p>Suomen punasotkakanta on vähentynyt dramaattisesti viime vuosikymmenien aikana, 1970-luvulla pesimäkannaksi arvioitiin 10 000 – 15 000 paria, mutta vuoden 2018 koko Suomen kattavien kartoitusten jälkeen enää alle 1 000 parin suuruiseksi (<em>Toivanen 2019, Valkama ym. 2011</em>).</p> <p><strong>Esiintyminen Haliaksella</strong></p> <p>Punasotka on Haliaksella harvalukuinen läpimuuttaja. Kevätmuutto ajoittuu huhtikuun puolivälistä toukokuun puoliväliin, syysmuutto puolestaan elokuun alusta loppusyksyyn. Punasotka on myös harvalukuinen talvehtija Tulliniemen saaristossa.</p> <p><strong>Pitkäaikaismuutokset</strong></p> <p>Voimakas pesimäkannan taantuminen näkyy Haliaksen aineistossa, havaintomäärät vähenivät yli 70 % seurantajakson aikana. Taantuma on jatkunut 2020-luvulla ja nykyään lajista tehdään Haliaksella vain muutamia havaintoja vuoden aikana. Punasotkan valtakunnallinen taantuma on osoitettu sekä valtakunnallisten vesilintujen pesimälaskentojen (<em>Laaksonen ym. 2019</em>) sekä erillisten kartoitusten avulla (<em>Toivanen 2019</em>).</p> <p>Vähenemisen taustalla on useita syitä. Punasotka kärsii pesimäympäristöjen liiallisesta rehevöitymisestä (<em>Fox ym. 2019</em>), naurulokkikolonioiden vähenemisestä (<em>Pöysä ym. 2019</em>), vieraspetojen runsastastumisesta (<em>Fox ym. 2019</em>), sekä alueittain liiallisesta metsästyksestä (<em>Brides ym. 2016</em>). Punasotka on Suomessa luokiteltu äärimmäisen uhanalaiseksi lajiksi pesimäkannan nopean taantuman takia (<em>Hyvärinen ym. 2019</em>), ja koko maailmankanta on luokiteltu vaarantuneeksi, osittain samoista syistä kuin Suomessakin (<em>BirdLife International 2020</em>). Lintuvesien kunnostushankkeiden, joihin sisältyvät ravinnekuormituksen vähentäminen, kalaston vähentäminen ja vedenpinnan nostaminen, on havaittu johtavan mm. punasotkan määrien kasvamiseen (<em>Toivanen 2019, Fox ym. 2019</em>).</p> AYTFER