{"occurrences":[{"area":"ML.251","occurrenceCount":1664,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.252","occurrenceCount":6462,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.253","occurrenceCount":18818,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.254","occurrenceCount":1194,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.255","occurrenceCount":3108,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.256","occurrenceCount":1901,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.257","occurrenceCount":716,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.258","occurrenceCount":271,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.259","occurrenceCount":2910,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.260","occurrenceCount":917,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.261","occurrenceCount":847,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.262","occurrenceCount":598,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.263","occurrenceCount":3306,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.264","occurrenceCount":629,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.265","occurrenceCount":3439,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.266","occurrenceCount":1971,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.267","occurrenceCount":1399,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.268","occurrenceCount":455,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.269","occurrenceCount":415,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.270","occurrenceCount":470,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.271","occurrenceCount":1144,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"}],"parent":{"phylum":{"cursiveName":false,"vernacularName":"Chordates","scientificName":"Chordata","taxonRank":"MX.phylum","id":"MX.37606","hasBold":false},"genus":{"cursiveName":true,"vernacularName":"sotkat","scientificName":"Aythya","scientificNameAuthorship":"Boie, 1822","taxonRank":"MX.genus","id":"MX.26405","hasBold":false},"species":{"cursiveName":true,"vernacularName":"Tufted Duck","scientificName":"Aythya fuligula","scientificNameAuthorship":"(Linnaeus, 1758)","taxonRank":"MX.species","id":"MX.26415","bold":{"binCount":1,"bins":["BOLD:AAC1523"],"publicRecords":21,"specimens":38,"barcodes":25},"hasBold":true},"subfamily":{"cursiveName":false,"scientificName":"Anatinae","taxonRank":"MX.subfamily","id":"MX.206962","hasBold":false},"tribe":{"cursiveName":false,"scientificName":"Aythyini","taxonRank":"MX.tribe","id":"MX.206973","hasBold":false},"domain":{"cursiveName":false,"vernacularName":"aitotumaiset","scientificName":"Eucarya","scientificNameAuthorship":"Whittaker & Margulis, 1978","taxonRank":"MX.domain","id":"MX.53761","hasBold":false},"subphylum":{"cursiveName":false,"vernacularName":"Vertebrates","scientificName":"Vertebrata","taxonRank":"MX.subphylum","id":"MX.37608","hasBold":false},"subclass":{"cursiveName":false,"scientificName":"Neornithes","taxonRank":"MX.subclass","id":"MX.292398","hasBold":false},"family":{"cursiveName":false,"vernacularName":"Ducks, Geese, Swans","scientificName":"Anatidae","taxonRank":"MX.family","id":"MX.26264","hasBold":false},"kingdom":{"cursiveName":false,"vernacularName":"Animals","scientificName":"Animalia","scientificNameAuthorship":"Linnaeus, 1758","taxonRank":"MX.kingdom","id":"MX.37602","hasBold":false},"class":{"cursiveName":false,"vernacularName":"Birds","scientificName":"Aves","taxonRank":"MX.class","id":"MX.37580","hasBold":false},"order":{"cursiveName":false,"vernacularName":"Waterfowl","scientificName":"Anseriformes","taxonRank":"MX.order","id":"MX.26257","hasBold":false}},"hasLatestRedListEvaluation":true,"scientificName":"Aythya fuligula","latestRedListStatusFinland":{"year":2019,"status":"MX.iucnEN"},"hasChildren":false,"redListStatusesInFinland":[{"year":2019,"status":"MX.iucnEN"},{"year":2015,"status":"MX.iucnEN"},{"year":2010,"status":"MX.iucnVU"},{"year":2000,"status":"MX.iucnLC"}],"descriptions":[{"speciesCardAuthors":{"variable":"MX.speciesCardAuthors","title":"Description text authors","content":"
Aki Aintila
"},"groups":[{"variables":[{"variable":"MX.originAndDistributionText","title":"Origin and general distribution","content":"Tukkasotka esiintyy laajalla alueella Euraasiassa, pesimäalueet kattavat Länsi-Euroopan, Islannin, Fennoskandian, levittäytyen laajana vyöhykkeenä Itä-Venäjälle asti. Tukkasotka kuitenkin puuttuu Euraasian arktisimmilta alueilta. Laji talvehtii mm. Länsi-Euroopassa, Mustanmeren ympäristössä, Afrikassa, Intiassa ja Kaakkois-Aasiassa. Suomessa tukkasotkan levinneisyysalue kattaa lähes koko maan, laji pesii mm. saaristossa, kosteikoilla ja karuilla järvillä (BirdLife International 2018, Valkama ym. 2011).
\r\n\r\nEsiintyminen Haliaksella
\r\nTukkasotkaa tavataan Hangon lintuasemalla ympäri vuoden. Meren pysyessä jäättömänä asemaa ympäröivällä vesialueilla voi havaita toistasataa tukkasotkaa. Kevätmuutto alkaa maaliskuussa ja jatkuu toukokuulle, päämuuton ajoittuessa maaliskuun loppuun ja huhtikuun alkuun. Syksyistä muuttoliikehdintää havaitaan jo kesäkuussa, ja koiraiden sulkasatomuutto on voimakkaimmillaan heinäkuussa. Toinen syysmuuton huipentuma havaitaan syys-lokakuussa. Tukkasotka kuuluu myös aseman alueen pesimälajistoon muutaman reviirin voimin (Lehikoinen ym. 2008).
\r\n\r\nPitkäaikaismuutokset
\r\nTukkasotkan havaintomäärät kasvoivat seurantajakson aikana yli 70 prosenttia. Koska Suomen pesivä kanta taantuu ja Luoteis-Euroopan talvikanta on kokonaisuudessaan osoittanut taantumisen merkkejä (Valkama ym. 2011, Wetlands International 2018), havaintomäärien kasvu johtunee muista syistä. Havaintomäärät ovat kasvaneet erityisesti syksyllä ja talvella, jolloin runsauden muutos voi olla yhteydessä esimerkiksi muuttoreiteissä tapahtuneisiin muutoksiin sekä Suomen talvikannan voimakkaaseen runsastumiseen. Talvikanta on runsastunut jopa 500-kertaisesti erityisesti viimeisen 20 vuoden aikana, ja sotkia voi lounaisella saaristoalueella kerääntyä tuhansien lintujen parviin (Lehikoinen ym. 2013).
\r\nHaliaksen aineiston perusteella tukkasotkan muuton ajoittumisessa on myös tapahtunut muutoksia. Kevätmuuton mediaanipäivä aikaistui noin seitsemällä vuorokaudella 1980-luvulta 2010-luvulle, mutta viivästyi 2020-luvulla. Ilmastonmuutoksen vaikutuksesta keskimääräisellä eurooppalaisella muuttolinnulla kevätmuutto on aikaistunut keskimäärin viikolla. (Lehikoinen ym. 2019). Tukkasotkan syysmuuton ajoitus vaihteli eri vuosikymmeninä. Monella pohjoisella vesilintulajilla syysmuutto on ilmastonmuutoksen ja syksyjen lämpenemisen johdosta viivästynyt (Lehikoinen & Jaatinen 2012).
\r\nTutkimukset osoittavat, kuinka nopeasti linnut voivat reagoida ympäristömuutoksiin esimerkiksi muuttamalla vuodenkierron vaiheita. Muuton ajoittumisen muutokset johtavat siihen, että lintujen alueellinen ja ajallinen esiintyminen muuttuu. Kevätmuuton ajoittumisen muutoksilla voi olla merkitystä pariutumiseen ja poikastuottoon, vastaavasti syysmuuton viivästyttäminen voi vaikuttaa lajien metsästettävyyteen, jolloin vesilintujen metsästettävyys kasvaa Pohjois-Euroopassa ja vähenee Etelä-Euroopassa (Lehikoinen & Jaatinen 2012).
"}],"title":"Distribution","group":"MX.SDVG2"},{"variables":[{"variable":"MX.descriptionReferences","title":"References","content":"BirdLife International (2018) Species factsheet: Aythya fuligula.
Lehikoinen, A., Lindén, A., Karlsson, M., Andersson, A. Crewe, T. L., Dunn, E. H., Gregory, G., Karlsson, L., Kristiansen, V., Mackenzie, S., Newman, S., Røer, J. E., Sharpe, C., Sokolov, L. V., Steinholtz, Å., Stervander, M., Priestley, L. T., Tirri, I.-S., Tjørnløv, R. S. 2019: Phenology of the avian spring migratory passage in Europe and North America: asymmetric advancement in time and increase in duration. — Ecological Indicators 101: 985–991.
\r\nLehikoinen, A. & Jaatinen, K. 2012: Delayed autumn migration in Northern European waterfowl. — Journal of Ornithology 153: 563–570.
\r\nLehikoinen, A. (toim.), Ekroos, J., Jaatinen, K., Lehikoinen, P., Lindén, A., Piha, M., Vattulainen, A. & Vähätalo, A. 2008: Lintukantojen kehitys Hangon lintuasemalla 1979–2007. Bird population trends based on the data of Hanko Bird Observatory (Finland) during 1979–2007. — Tringa 35: 146–209.
\r\nRainio, K., Laaksonen, T., Ahola, M., Vähätalo, A.V. & Lehikoinen, E. 2006: Climatic responses in spring migration of boreal and arctic birds in relation to wintering area and taxonomy. — Journal of Avian Biology 27: 507–515.
\r\nValkama, J., Vepsäläinen, V. & Lehikoinen, A. 2011: Suomen III Lintuatlas. – Luonnontieteellinen keskusmuseo ja ympäristöministeriö.
Vähätalo, A. V., Rainio, K., Lehikoinen A. & Lehikoinen E. 2004: Spring arrival of birds depends on the North Atlantic Oscillation. — Journal of Avian Biology 35: 210–216
\r\nWetlands International (2018). \"Waterbird Population Estimates\" Viitattu 12.11.2018
"}],"title":"Additional information","group":"MX.SDVG10"}],"id":"default","title":"FinBIF species descriptions"},{"groups":[{"variables":[{"variable":"MX.ingressText","title":"Ingress","content":"Töyhtöpää sotka ei laita kaikkia munia samaan koriin. Miten pesässä voi olla yli 30 munaa?
"},{"variable":"MX.identificationText","title":"Identification","content":"Pienikokoinen sorsalintu. Muuten mustalla koiraalla on suorakaiteenmuotoinen valkea kylkilaikku ja pitkä niskatöyhtö. Naaras tummanruskea, selkä tummempi kuin kyljet. Nokka pieni ja siniharmaa, nuorilla ja naarailla pään takaosassa vain lyhyt töyhtö, joka ei aina maastossa erotu hyvin.
"}],"title":"General description","group":"MX.SDVG1"},{"variables":[{"variable":"MX.behaviour","title":"Behaviour","content":"Syö simpukoita, vesihyönteisiä ja kasveja. Hankkii ravintonsa sukeltamalla, kokosukeltaja.
"}],"title":"Life cycle and behaviour","group":"MX.SDVG4"},{"variables":[{"variable":"MX.habitat","title":"Habitat","content":"Tukkasotka pesii koko maassa, etelässä se viihtyy rehevillä järvillä, merenlahdilla ja saaristossa, pohjoisessa kelpaavat karummatkin vesistöt. Etelässä tukkasotkat suosivat niitä vesistöjä, joilla pesii naurulokki- tai tiirayhdyskuntia. Lähimuuttaja, osa kannasta talvehtii.
"}],"title":"Ecology","group":"MX.SDVG5"},{"variables":[{"variable":"MX.miscText","title":"Additional information","content":"Lajien vuorovaikutus
Tukkasotka on yksi niistä vesilintulajeista, jotka ovat vähentyneet kosteikkojen naurulokkiyhdyskuntien vähentymisen myötä. Lokkiyhdyskunnat antavat pesiville tukkasotkille suojaa, kun lokit puolustavat omia pesiään pedoilta. Tukkasotka on myös kärsinyt vieraspetojen, minkin ja supikoiran, saalistuksesta.
Ilmastonmuutos
Talvien leudontumisen myötä tukkasotkia talvehtii Suomessa huomattavasti enemmän. Määrät ovat jopa monikymmenkertaistuneet viimeisten vuosikymmenten aikana. Tukkasotkien kevätmuutto on aikaistunut ja syysmuutto viivästynyt selvästi.
Rehevöityminen
Tukkasotka on kärsinyt vesistöjen rehevöitymisestä: veden sameutuminen, vesistöjen umpeenkasvu ja vesihyönteisten väheneminen heikentävät tukkasotkan pesintämahdollisuuksia.
Tiesitkö tämän?
Kaikki sorsalinnut eivät todellakaan laita kaikkia munia samaan koriin. Esimerkiksi tukkasotkanaaras voi munia yhden tai useamman naaraan pesään. Yhteispesissä voi olla yli 30 munaa! Naaras saattaa munia toisen pesään silloin, 1) kun voimat riittävät munimiseen, mutta ei hautomiseen tai poikasista huolehtimiseen, 2) tai naaras haluaa välttää kaikkien poikasten kuolemisriskiä: jos oma poikue tuhoutuu, saattaa osa omista poikasista selvitä toisen naaraan pesässä.
Tukkasotkat kerääntyvät talviksi jättisuuriin parviin. Ahvenanmaan saaristosta on laskettu jopa yli 10 000 yksilön suuruisia parvia.
"}],"title":"Additional information","group":"MX.SDVG10"}],"id":"LA.764","title":"Pinkka oppimisympäristö: Linnut viestintuojina - Linnut viestintuojina – laaja"},{"groups":[{"variables":[{"variable":"MX.ingressText","title":"Ingress","content":"Töyhtöpäisen sotkan pesässä voi olla yli 30 munaa. Miten ihmeessä?
"},{"variable":"MX.identificationText","title":"Identification","content":"Tukkasotka on pieni sorsalintu. Mustalla koiraalla on valkoista kyljessä ja pitkä töyhtö niskassa. Naaras on tummanruskea ja sen niskassa on vain lyhyt töyhtö, joka ei aina erotu kovin hyvin. Nokka on molemmilla pieni ja siniharmaa.
"}],"title":"General description","group":"MX.SDVG1"},{"variables":[{"variable":"MX.behaviour","title":"Behaviour","content":"Tukkasotka syö simpukoita, vesihyönteisiä ja kasveja. Se hankkii ravintonsa sukeltamalla. Kokosukeltaja.
"}],"title":"Life cycle and behaviour","group":"MX.SDVG4"},{"variables":[{"variable":"MX.habitat","title":"Habitat","content":"Tukkasotka pesii koko maassa järvillä, merenlahdilla ja saaristossa. Lähimuuttaja, osa talvehtii.
"}],"title":"Ecology","group":"MX.SDVG5"},{"variables":[{"variable":"MX.miscText","title":"Additional information","content":"Lajien vuorovaikutus
Kun naurulokit puolustavat omia pesiään pedoilta, ne suojelevat samalla vieressä pesiviä tukkasotkia. Tukkasotkia on vähemmän, koska kosteikkojen suuret naurulokkiyhdyskunnat ovat vähentyneet. Minkki ja supikoira saalistavat tukkasotkia ja vähentävät niiden määrää.
Ilmastonmuutos
Leudompien talvien vuoksi tukkasotkia talvehtii Suomessa enemmän. Ilmaston lämpenemisen takia tukkasotkat saapuvat keväällä Suomeen aikaisemmin ja lähtevät syysmuutolle myöhemmin.
Rehevöityminen
Tukkasotka on kärsinyt vesistöjen rehevöitymisestä. Sillä on vähemmän ruokaa ja pesäpaikkoja, kun vesihyönteisiä on vähemmän ja vesistöt kasvavat umpeen.
Tiesitkö tämän?
Tukkasotkanaaras saattaa munia toisen pesään silloin, kun se tarvitsee apua hautomiseen tai se pelkää oman pesänsä tuhoutuvan. Toisen naaraan pesässä edes osa poikasista selviää. Yhteispesissä voi olla yli 30 munaa!
"}],"title":"Additional information","group":"MX.SDVG10"}],"id":"LA.824","title":"Pinkka oppimisympäristö: Linnut viestintuojina - Linnut viestintuojina – lyhyt versio"}],"taxonConceptIds":["taxonid:48795A"],"originalPublications":["MP.2441","MP.1082"],"anyHabitatSearchStrings":["MKV.habitatV","MKV.habitatVi","MKV.habitatVs"],"informalTaxonGroups":["MVL.1","MVL.1241"],"qname":"MX.26415","euringCode":"AYTFUL","id":"MX.26415","scientificNameDisplayName":"Aythya fuligula","occurrenceCountInvasiveFinland":0,"habitatOccurrenceCounts":[{"habitat":{"fi":"umpeen kasvava järvenlahti","sv":"umpeen kasvava järvenlahti","en":"umpeen kasvava järvenlahti"},"occurrenceCount":86,"id":"umpeenkasvavajärvenlahti"},{"habitat":{"fi":"rehevä järvenlahti ja rantametsät ja -pellot","sv":"rehevä järvenlahti ja rantametsät ja -pellot","en":"rehevä järvenlahti ja rantametsät ja -pellot"},"occurrenceCount":24,"id":"reheväjärvenlahtijarantametsätja-pellot"},{"habitat":{"fi":"lake, steppe","sv":"lake, steppe","en":"lake, steppe"},"occurrenceCount":22,"id":"lake,steppe"},{"habitat":{"fi":"saari, teollisuusalue","sv":"saari, teollisuusalue","en":"saari, teollisuusalue"},"occurrenceCount":11,"id":"saari,teollisuusalue"},{"habitat":{"fi":"kulttuuri/pelto/tuore kangasmetsä","sv":"kulttuuri/pelto/tuore kangasmetsä","en":"kulttuuri/pelto/tuore kangasmetsä"},"occurrenceCount":10,"id":"kulttuuri/pelto/tuorekangasmetsä"},{"habitat":{"fi":"lintujärvi, lintutorni","sv":"lintujärvi, lintutorni","en":"lintujärvi, lintutorni"},"occurrenceCount":8,"id":"lintujärvi,lintutorni"},{"habitat":{"fi":"umpeenkasvava järvi","sv":"umpeenkasvava järvi","en":"umpeenkasvava järvi"},"occurrenceCount":8,"id":"umpeenkasvavajärvi"},{"habitat":{"fi":"field, river, rural settlement","sv":"field, river, rural settlement","en":"field, river, rural settlement"},"occurrenceCount":7,"id":"field,river,ruralsettlement"},{"habitat":{"fi":"fields, forest, rural settlement, lake, sea shore","sv":"fields, forest, rural settlement, lake, sea shore","en":"fields, forest, rural settlement, lake, sea shore"},"occurrenceCount":7,"id":"fields,forest,ruralsettlement,lake,seashore"},{"habitat":{"fi":"lake, fields","sv":"lake, fields","en":"lake, fields"},"occurrenceCount":7,"id":"lake,fields"}],"sensitive":false,"birdlifeCode":"AYTFUL","bold":{"binCount":1,"bins":["BOLD:AAC1523"],"publicRecords":21,"specimens":38,"barcodes":25},"autoNonWild":false,"redListEvaluationGroups":["MVL.729"],"taxonExpert":["MA.30"],"parentsIncludeSelf":["MX.37600","MX.53761","MX.37602","MX.37606","MX.37608","MX.37580","MX.292398","MX.239936","MX.239937","MX.26257","MX.26264","MX.206962","MX.206973","MX.26405","MX.26415"],"observationCountInvasiveFinland":0,"taxonomicOrder":47686,"hasBold":true,"parents":["MX.37600","MX.53761","MX.37602","MX.37606","MX.37608","MX.37580","MX.292398","MX.239936","MX.239937","MX.26257","MX.26264","MX.206962","MX.206973","MX.26405"],"countOfSpecies":1,"stableInFinland":true,"scientificNameAuthorship":"(Linnaeus, 1758)","taxonRank":"MX.species","occurrenceInFinlandPublications":["MP.1041"],"euringNumber":2030,"threatenedStatus":"MX.threatenedStatusThreatened","secondaryHabitats":[{"habitat":"MKV.habitatVi","id":"MKV.406288","order":0}],"hiddenTaxon":false,"cursiveName":true,"vernacularName":"Tufted Duck","hasMultimedia":true,"invasiveSpecies":false,"countOfFinnishSpecies":1,"nameAccordingTo":"MR.1","taxonEditor":["MA.30","MA.21","MA.15959"],"occurrenceCountFinland":52707,"typeOfOccurrenceInFinland":["MX.typeOfOccurrenceStablePopulation","MX.typeOfOccurrenceBirdLifeCategoryA","MX.typeOfOccurrenceRegularBreeder"],"taxonSets":["MX.taxonSetWaterbirdWaterbirds"],"nonHiddenParentsIncludeSelf":["MX.37600","MX.53761","MX.37602","MX.37606","MX.37608","MX.37580","MX.292398","MX.239936","MX.239937","MX.26257","MX.26264","MX.206962","MX.206973","MX.26405","MX.26415"],"observationCountFinland":52707,"administrativeStatuses":["MX.birdsDirectiveStatusAppendix2A","MX.birdsDirectiveStatusAppendix3B","MX.birdsDirectiveStatusMigratoryBirds","MX.gameBird","MX.finnishEnvironmentInstitute20192021forestSpecies"],"occurrenceCount":54067,"primaryHabitatSearchStrings":["MKV.habitatV","MKV.habitatVs"],"finnishSpecies":true,"finnish":true,"multimedia":[{"copyrightOwner":"Luciano Giussani","keywords":["primary"],"author":"Luciano Giussani","fullURL":"https://image.laji.fi/MM.304412/Aythya_fuligula.jpg","caption":"Luciano Giussani, NULL. Creative Commons BY-NC-SA-2.0","largeURL":"https://image.laji.fi/MM.304412/Aythya_fuligula.jpg","source":"default","squareThumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.304412/Aythya_fuligula_square.jpg","primaryForTaxon":true,"licenseAbbreviation":"CC-BY-NC-SA-2.0","licenseFullname":"Creative Commons Attribution Noncommercial Share-Alike 2.0","sortOrder":1,"taxon":{"cursiveName":true,"vernacularName":"Tufted Duck","scientificName":"Aythya fuligula","scientificNameAuthorship":"(Linnaeus, 1758)","taxonRank":"MX.species","id":"MX.26415","bold":{"binCount":1,"bins":["BOLD:AAC1523"],"publicRecords":21,"specimens":38,"barcodes":25},"hasBold":true},"licenseId":"MZ.intellectualRightsCC-BY-NC-SA-2.0","thumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.304412/Aythya_fuligula_thumb.jpg"}],"primaryHabitat":{"habitat":"MKV.habitatVs","id":"MKV.406287","order":0},"species":true,"observationCount":54067,"occurrenceInFinland":"MX.occurrenceInFinlandPublished","hasParent":true,"hasDescriptions":true,"intellectualRights":"MZ.intellectualRightsCC-BY-4.0"}