Steller's Eider 2090 alförrädare true POLSTE <p>Aarvak, T., Øien, I. J., Krasnov, Y. V., Gavrilo, M. V. & Shavykin, A. A. 2013: The European win-tering population of Steller’s Eider Polysticta stelleri reassessed. – Bird Conservation International 23: 337–343&#xa0;</p> <p>BirdLife International (2020) Species factsheet: Polysticta stelleri. Viitattu 21.11.2020&#xa0;</p> <p>Elts, J., Leito, A., Leivits, A., Luigujõe, L., Nellis, R., Ots, M., Tammekänd, I. & Väli, Ü. 2019: Eesti lindude staatus, pesitsusaegne ja talvine arvukus 2013–2017. – Hirundo 32:1–39.&#xa0;</p> <p>Hario, M., Nordenswan, G., Pynnönen, J. & Tolvanen, P. 2018: Kevätarktika Suomenlahdella 1970-2009. - Linnut-vuosikirja 2018:146-157.&#xa0;</p> <p>Lehikoinen, A., Kuntze, K., Lehtiniemi, T., Mikkola-Roos, M. & Toivanen, T. 2017: Suomen keskitalven vesilintukantojen kannanarviot vuonna 2016 – muuttuva Suomi osana kansainvälistä seurantaa. - Linnut-vuosikirja 2016:6-15.</p> <p>Allihaahka on arktinen merisorsa, joka pesii laajalti Euraasian ja Pohjois-Amerikassa Alaskan puuttomalla tundralla. Allihaahka myös talvehtii pääsääntöisesti pohjoisilla merialueilla lähellä pesimäalueitaan, leudoimmat talvehtimisalueet sijaitsevat Vienanmerellä, Norjan luoteisrannikolla ja Itämerellä. Suomessa allihaahkaa tavataan säännöllisenä läpimuuttajana ja harvalukuisena talvehtijana, Itämeren tärkeimmät talvehtimisalueet sijaitsevat Baltian maiden rannikolla ja Ruotsissa Gotlannin edustalla (<em>BirdLife International 2020</em>).</p> <p><strong>Esiintyminen Haliaksella</strong></p> <p>Allihaahkan havaitsee Suomessa todennäköisimmin toukokuun alkupuoliskolla. Kevätmuuton nopea eteneminen näkyy myös Haliaksen aineistossa, sekä muuttavia että paikallisia lintuja näkyy runsaimmin juuri huhtikuun lopun ja toukokuun puolivälin välisellä jaksolla. Suurimmat kevätparvet ovat olleet useiden kymmenien yksilöiden suuruisia. Syysmuuttoa nähdään marras-joulukuussa, kesäkuukausina ja syys-lokakuussakin allihaahka on Haliaksella hyvin harvinainen. Yksittäisiä lintuja voi talvehtia Hankoniemellä aina maaliskuulle asti.</p> <p><strong>Pitkäaikaismuutokset</strong></p> <p>Allihaahkan havaintomäärät Haliaksella ovat vähentyneet seurantajakson aikana. Vastaava havaintomäärien putoaminen on havaittu itäisen Suomenlahden muutonseurantapaikoilla (<em>Hario ym. 2018</em>). Kokonaisuudessaan talvehtijamäärät Itämerellä ovat vähentyneet, Ahvenanmaan merialueilla sijaitsevat 1990-luvulla tärkeät talvehtimisalueet ovat tyhjentyneet (<em>Lehikoinen ym. 2017</em>) ja yksilömäärät Baltian tärkeimmillä talvehtimisalueilla ovat olleet laskussa (<em>Elts ym. 2019</em>).</p> <p>Itämeren yksilömäärien vähenemistä selittävät useat tekijät. Allihaahkoja talvehtii yhä suurempia määriä Barentsinmerellä, jolloin Itämerelle yksinkertaisesti saapuu entistä vähemmän allihaahkoja (<em>Aarvak ym. 2013</em>). Lisäksi kevätmuutolla havaittujen naaraiden ja nuorten lintujen osuutta on selittänyt pikkunisäkkäiden sykliset kannanvaihtelut Siperiassa (<em>Hario ym. 2018</em>). Ilmastonmuutoksen aiheuttamat kannanvaihteluiden heikkenemiset johtavat esimerkiksi pesiviin allihaahkoihin kohdistuvaan runsastuvaan saalistuspaineeseen, joka pidemmän päälle johtaa pesimäkannan taantumiseen (<em>BirdLife International 2020</em>).</p> allihaahka (Pallas, 1769) <p>Aki Aintila</p> Polysticta stelleri POLSTE