{"occurrences":[{"area":"ML.251","occurrenceCount":15126,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.252","occurrenceCount":24020,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.253","occurrenceCount":15583,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.254","occurrenceCount":520,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.255","occurrenceCount":31589,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.256","occurrenceCount":1456,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.257","occurrenceCount":60,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.258","occurrenceCount":191,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.259","occurrenceCount":10542,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.260","occurrenceCount":220,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.261","occurrenceCount":121,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.262","occurrenceCount":229,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.263","occurrenceCount":4303,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.264","occurrenceCount":537,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.265","occurrenceCount":1383,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.266","occurrenceCount":616,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.267","occurrenceCount":1758,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.268","occurrenceCount":171,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.269","occurrenceCount":4621,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.270","occurrenceCount":361,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.271","occurrenceCount":678,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"}],"parent":{"phylum":{"cursiveName":false,"vernacularName":"selkäjänteiset","scientificName":"Chordata","taxonRank":"MX.phylum","id":"MX.37606","hasBold":false},"genus":{"cursiveName":true,"vernacularName":"merikotkat","scientificName":"Haliaeetus","scientificNameAuthorship":"Savigny, 1809","taxonRank":"MX.genus","id":"MX.26523","hasBold":false},"species":{"cursiveName":true,"vernacularName":"merikotka","scientificName":"Haliaeetus albicilla","scientificNameAuthorship":"(Linnaeus, 1758)","taxonRank":"MX.species","id":"MX.26530","bold":{"binCount":1,"bins":["BOLD:AAD0203"],"publicRecords":23,"specimens":38,"barcodes":26},"hasBold":true},"subfamily":{"cursiveName":false,"scientificName":"Accipitrinae","taxonRank":"MX.subfamily","id":"MX.207077","hasBold":false},"tribe":{"cursiveName":false,"scientificName":"Accipitrini","taxonRank":"MX.tribe","id":"MX.207082","hasBold":false},"domain":{"cursiveName":false,"vernacularName":"aitotumaiset","scientificName":"Eucarya","scientificNameAuthorship":"Whittaker & Margulis, 1978","taxonRank":"MX.domain","id":"MX.53761","hasBold":false},"subphylum":{"cursiveName":false,"vernacularName":"selkärankaiset","scientificName":"Vertebrata","taxonRank":"MX.subphylum","id":"MX.37608","hasBold":false},"subclass":{"cursiveName":false,"scientificName":"Neornithes","taxonRank":"MX.subclass","id":"MX.292398","hasBold":false},"family":{"cursiveName":false,"vernacularName":"haukat","scientificName":"Accipitridae","taxonRank":"MX.family","id":"MX.26473","hasBold":false},"kingdom":{"cursiveName":false,"vernacularName":"eläimet","scientificName":"Animalia","scientificNameAuthorship":"Linnaeus, 1758","taxonRank":"MX.kingdom","id":"MX.37602","hasBold":false},"class":{"cursiveName":false,"vernacularName":"linnut","scientificName":"Aves","taxonRank":"MX.class","id":"MX.37580","hasBold":false},"order":{"cursiveName":false,"vernacularName":"päiväpetolinnut","scientificName":"Accipitriformes","taxonRank":"MX.order","id":"MX.70300","hasBold":false}},"hasLatestRedListEvaluation":true,"scientificName":"Haliaeetus albicilla","latestRedListStatusFinland":{"year":2019,"status":"MX.iucnLC"},"hasChildren":false,"redListStatusesInFinland":[{"year":2019,"status":"MX.iucnLC"},{"year":2015,"status":"MX.iucnVU"},{"year":2010,"status":"MX.iucnVU"},{"year":2000,"status":"MX.iucnVU"}],"breedingSecureLevel":"MX.secureLevelKM50","descriptions":[{"speciesCardAuthors":{"variable":"MX.speciesCardAuthors","title":"Kuvaustekstin laatijat","content":"
Aki Aintila
"},"groups":[{"variables":[{"variable":"MX.originAndDistributionText","title":"Alkuperä ja yleislevinneisyys","content":"Merikotka pesii laajalla alueella Euraasiassa, Euroopan kannan keskittyessä Fennoskandiaan ja Itä-Eurooppaan. Levinneisyysalue ulottuu aina Venäjän itäosiin ja Japaniin asti, ja talvehtimisalueita löytyy Länsi-Euroopan lisäksi Lähi-idästä, Intiasta, Kiinasta ja Etelä-Koreasta. Suomessa pesimäkanta keskittyy Lounais-Suomen saaristoon ja länsirannikolle, sisämaassa Lapin suurien tekojärvien alueelle ja Kainuuseen. Sisämaapesintöjä tunnetaan myös Pirkanmaalta, Hämeestä ja Pohjois-Karjalasta, ja kierteleviä merikotkia tavataan koko maassa (Birdlife International 2018, Valkama ym. 2011).
\r\n1990-luvun alussa alkanut merikotkan runsastuminen on yksi suomalaisessa saaristoluonnossa tapahtuneista näkyvimmistä muutoksista. Siihen asti merikotka oli harvinaisuus, vuosisadan alussa pesimäkanta kärsi edelleen voimakkaasta vainosta, ja rauhoituksen jälkeen ympäristömyrkyistä. Tehokkaiden suojelutoimien, kuten talviaikaisen haaskaruokinnan sekä tekopesien rakentamisen, ansiosta poikastuotto kasvoi ja pesimäkanta vahvistui. Nykyään Suomessa pesii arviolta yli 450 paria merikotkia (Valkama ym. 2011).
\r\n\r\nEsiintyminen Haliaksella
\r\nSuomen merikotkakannan runsastuminen on näkynyt myös Haliaksella: lajia tavataan ympäri vuoden ja laji pesii Tulliniemeä ympäröivässä saaristossa. Merikotkien havaintomäärät ovat runsastuneet yli kymmenkertaisesti seurantajakson aikana, ja runsastuminen on jatkunut 2010-luvulla. Paikallisia lintuja havaitaan viidestä kymmeneen, parhaimmillaan kahteenkymmeneen, yksilöön läpi vuoden, ainoastaan keskikesällä paikallisten lintujen määrät putoavat hieman. Kevätmuutto keskittyy maaliskuulle ja syysmuutto syyskuulta marraskuulle, parhaimpien päiväsummien kohotessa lähemmäs kolmeakymmentä yksilöä. Yksittäisiä muuttajia nähdään pitkin talvea, joskus kesälläkin. Ilmastonmuutos vaikuttaa myös merikotkan vuodenkiertoon, kevätmuutto aikaistui 2000-luvulta 2020-luvulle seitsemällä vuorokaudella ja syysmuutto viivästyi koko seurantajakson aikana keskimäärin kuudella vuorokaudella.
"}],"title":"Levinneisyys","group":"MX.SDVG2"},{"variables":[{"variable":"MX.lifeCycle","title":"Elinkierto","content":"Merikotkan vaikutukset saaristolinnustoon
\r\nSaariston huippupetona merikotka vaikuttaa muuhun saaristolinnustoon monin eri tavoin. Haliaksella kerättyä merikotka-aineistoa on käytetty mm. haahkan pesimäbiologian tutkimuksissa, erityisesti miten saalistuspaine vaikuttaa haahkanaaraiden poikueenhoitotapoihin (Jaatinen ym. 2011). Haahka on yksi merikotkan tärkeimmistä saalislajeista, ja merikotkan runsastumisen ja kasvaneen saalistuspaineen myötä haahkan sukupuolijakauma on kääntynyt naarasvoittoisesta koirasvoittoiseksi, haahkakanta on vähentynyt erityisesti ulkosaaristossa ja monien muiden tekijöiden ohella merikotka on vaikuttanut kokonaisuudessaan Itämeren haahkakannan taantumiseen (Võsa ym. 2017, Hario & Rintala 2014). Saalistuksen vaikutuksella on kuitenkin alueellisia eroja, eikä merikotkan läsnäolon ole aina havaittu pienentävän haahkakantaa kaikkialla (Võsa 2015).
\r\nHaahkan lisäksi merikotka vaikuttaa laajemminkin saaristolinnustoon. Runsastuminen on todennäköisesti johtanut merihanhen vähenemiseen ulkosaaristossa sekä ristisorsan katoamiseen monilta lajille perinteisiltä kohteilta. Merikotkan on havaittu olevan myös tehokas merimetson ja lokkien poikasten saalistaja, jolloin koko lintujen pesimäkauden aikainen saalistuspaine ei kohdistu pelkästään haahkaan (Võsa ym. 2017). Merikotkan on todettu vaikuttavan minkkien liikkuvuuteen, jolloin edelleen runsastuva merikotkakanta saattaa hillitä minkkien liikkumista erityisesti ulkosaaristossa (Salo ym. 2008). Minkki on haitallinen vieraslaji, jonka runsastuminen on johtanut mm. saaristossa pesivien kahlaajien, ruokki- ja lokkilintujen vähenemiseen (Nordström ym. 2003), jolloin minkkien liikkeitä hillitsevä vahva merikotkakanta voi vaikuttaa positiivisesti näiden lajien runsauteen.
"}],"title":"Elinkaari ja elintavat","group":"MX.SDVG4"},{"variables":[{"variable":"MX.descriptionReferences","title":"Viitteet","content":"BirdLife International (2018) Species factsheet: Haliaeetus albicilla.
Hario, M. & Rintala, J. 2014: Saaristolinnuston kehitys Suomen rannikoilla 1986-2013. — Linnut-vuosikirja 2013:47-53.
\r\nJaatinen, K., Öst, M. & Lehikoinen, A. 2011: Adult predation risk drives shifts in parental care strategies: a long-term study. — Journal of Animal Ecology 80: 49–56.
\r\nSalo, P., Nodrström, M., Thomson, R.L. & Korpimäki, E. 2008: Riski induced by a native top predator reduces alien mink movements. — Journal of Animal Ecology 77:1092–1098.
\r\nNordström, M., Högmander, J., Laine, J., Nummelin, J., Laanetu, N. & Korpimäki, E. 2003: Effects of feral mink removal on seabirds, waders and passerines on small islands in the Baltic Sea. — Biological Conversation 109(3):359–368.
\r\nVosa, R. 2015: Merikotkan Haliaeetus albicilla vaikutus pesivään haahkakantaan Somateria mollissima. – Pro gradu -tutkielma, Bio- ja ympäristötieteellinen tdk., Helsingin yliopisto.
\r\nVosa, R., Nordström, M., Högmander, J., Kosonen, M., Laine, J., Rönkä, M. & von Nurmes, M. 2017: Saaristolinnuston kehitys Turun saaristossa 1993-2016. Linnut-vuosikirja 2016:146–154.
\r\nValkama, J., Vepsäläinen, V. & Lehikoinen, A. 2011: Suomen III Lintuatlas. – Luonnontieteellinen keskusmuseo ja ympäristöministeriö.
Ympäristömyrkkyjen vaivaama saariston huippupeto teki näyttävän paluun ja nousi uhanalaisesta elinvoimaiseksi. Onnistuneen luonnonsuojelun symboli, jota kutsutaan myös lentäväksi matoksi…
"},{"variable":"MX.identificationText","title":"Tunnistaminen","content":"Suomen suurin petolintu. Leveät siivet, vahva nokka, suuri pää ja lyhyt pyrstö. Aikuisella linnulla vaaleanruskea pää ja kaula sekä valkoinen pyrstö, nuoret linnut vaihtelevan tummanruskeita.
"}],"title":"Yleistä","group":"MX.SDVG1"},{"variables":[{"variable":"MX.behaviour","title":"Elintavat","content":"Tärkeintä ravintoa ovat vesilinnut ja kalat. Syö myös kuolleita eläimiä ja voi varastaa saaliin toiselta kotkalta.
"}],"title":"Elinkaari ja elintavat","group":"MX.SDVG4"},{"variables":[{"variable":"MX.habitat","title":"Elinympäristö","content":"Merikotka pesii meren saaristossa ja rannikkoalueilla, sekä suurien järvien ja tekoaltaiden äärellä. Se rakentaa suuren risupesän ja tarvitsee sitä varten riittävän jykeväoksaisen puun tai merimerkin. Ne merikotkat, jotka eivät pesi, liikkuvat myös muualla maassa ympäri vuoden. Lähimuuttaja, osa kannasta talvehtii.
"}],"title":"Ekologia","group":"MX.SDVG5"},{"variables":[{"variable":"MX.miscText","title":"Lisätiedot","content":"Lajien vuorovaikutus
Merikotka on saariston luontainen huippupeto, joka saalistaa elääkseen monia eri vesilintulajeja. Yksi tärkeimmistä saalislajeista, haahka, runsastui huomattavasti 1990-luvulle asti, merikotkien määrien ollessa vähäiset. Merikotkien runsastuessa haahkat vähenivät ulkomeren saaristossa saalistuksen vuoksi, ja osa haahkoista myös siirtyi pesimään suojaisempiin paikkoihin saariston sisäosiin. Merikotkat syövät myös merimetsojen poikasia, jolloin merimetsoyhdyskunnat voivat vaihtaa pesimäpaikkaa saalistuksen välttämiseksi.
Ilmastonmuutos
Merikotka on hyötynyt ilmastonmuutoksesta. Leutojen talvien ansiosta erityisesti nuoremmat linnut selviävät paremmin talvista, ja siksi nuorten merikotkien määrä kasvaa.Runsaslukuiset nuoret, jotka eivät vielä pesi, ovat levittäytyneet uusille pesimäalueille sisämaahan.
Suojelu auttaa
Vainon ja ympäristömyrkkyjen vaivaama merikotka hävisi Itämereltä lähes sukupuuttoon1970-luvulla. Suojelutoimien ansiosta merikotka on nykyään elinvoimainen laji.
Suomessa pesi 1970-luvun alussa vain muutama merikotkapari, kun lajin suojelu aloitettiin WWF:n perustaessa Suomen merikotkatyöryhmän. Hyönteismyrkky DDT, joka on nykyään kielletty länsimaissa, rikastui näihin huippupetoihin. Tämän seurauksena munankuoret ohentuivat niin, että alkio kuivui tai hautoessa emon paino rikkoi munan. Kotkille alettiin järjestää talviruokintoja. Myrkyttömän ravinnon ansiosta pesinnät onnistuivat taas ja talviselviytyminen parani. Lisäksi kotkille rakennettiin tekopesiä. Lajin runsastuminen alkoi 1970-luvun lopulla, ja nyt pesiviä pareja on jo useita satoja. Suomessa elävien lintujen todellinen yksilömäärä on vielä tätäkin suurempi, sillä nuoria yksilöitä, jotka eivät vielä pesi, liikkuu niin saaristossa kuin sisämaassakin.
Tiesitkö tämän?
Merikotka on Suomen suurin lintu, kun katsotaan siipien kärkiväliä. Se voi olla jopa 2,4 metriä.Joku onkin luonnehtinut pitkä- ja leveäsiipistä merikotkaa lentäväksi matoksi. Merikotka on myös Suomen painavin petolintu, jotkut yksilöt voivat painaa jopa 7 kg. Merikotka on pitkäikäinen ja se saavuttaa lisääntymisiän vasta viiden vuoden ikäisenä. Sama pesä voi olla käytössä vuosia, joskus jopa kymmeniä vuosia, jolloin pesää käyttävät useammat kotkasukupolvet.
"}],"title":"Lisätietoja","group":"MX.SDVG10"}],"id":"LA.764","title":"Pinkka oppimisympäristö: Linnut viestintuojina - Linnut viestintuojina – laaja"},{"groups":[{"variables":[{"variable":"MX.ingressText","title":"Ingressi","content":"Merikotkaa kutsutaan myös lentäväksi matoksi suurten siipien takia.
"},{"variable":"MX.identificationText","title":"Tunnistaminen","content":"Merikotka on Suomen suurin petolintu. Sillä on leveät siivet, vahva nokka, suuri pää ja lyhyt pyrstö. Aikuisella merikotkalla on vaaleanruskea pää ja kaula sekä valkoinen pyrstö.
"}],"title":"Yleistä","group":"MX.SDVG1"},{"variables":[{"variable":"MX.behaviour","title":"Elintavat","content":"Merikotkan tärkeintä ravintoa ovat vesilinnut ja kalat.
"}],"title":"Elinkaari ja elintavat","group":"MX.SDVG4"},{"variables":[{"variable":"MX.habitat","title":"Elinympäristö","content":"Merikotka pesii meren saaristossa ja rannikkoalueilla, sekä suurten järvien äärellä. Se rakentaa suuren risupesän ison puun latvaan tai merimerkin päälle. Lähimuuttaja, osa talvehtii.
"}],"title":"Ekologia","group":"MX.SDVG5"},{"variables":[{"variable":"MX.miscText","title":"Lisätiedot","content":"Lajien vuorovaikutus
Merikotka saalistaa ruuakseen monia vesilintulajeja, joista tärkein on haahka. Haahka runsastui, kun merikotkia oli vähän ja väheni taas merikotkien runsastuessa. Merikotkat syövät myös merimetsojen poikasia.
Ilmastonmuutos
Merikotka on hyötynyt ilmastonmuutoksesta. Leutojen talvien ansiosta erityisesti nuoremmat linnut selviävät paremmin talvista.
Suojelu auttaa
Merikotka hävisi Itämereltä lähes sukupuuttoon 50 vuotta sitten. Silloin käytettiin hyönteismyrkkyä, joka päätyi ravinnon kautta myös merikotkiin. Kotkan munankuoret ohenivat niin, että munat joko kuivuivat tai rikkoutuivat hautovan emon alle. Kotkille alettiin tarjota talvisin myrkytöntä ravintoa ja rakentaa tekopesiä, jonka ansiosta pesinnät onnistuivat taas. Myrkyn käyttö kiellettiin. Suojelutoimien ansiosta merikotkalla menee nykyään hyvin.
Tiesitkö tämän?
Merikotka on Suomen suurin lintu, kun katsotaan siipien kärkiväliä. Siipiväli voi olla 2,4 metriä, minkä vuoksi merikotkaa on sanottu lentäväksi matoksi. Merikotka on pitkäikäinen ja voi käyttää samaa pesää jopa kymmeniä vuosia. Silloin pesää käyttävät useammat kotkasukupolvet.
"}],"title":"Lisätietoja","group":"MX.SDVG10"}],"id":"LA.824","title":"Pinkka oppimisympäristö: Linnut viestintuojina - Linnut viestintuojina – lyhyt versio"}],"taxonConceptIds":["taxonid:F9C711"],"originalPublications":["MP.2441","MP.1082"],"anyHabitatSearchStrings":["MKV.habitatV","MKV.habitatVi","MKV.habitatVs"],"informalTaxonGroups":["MVL.1","MVL.1141","MVL.1162"],"qname":"MX.26530","euringCode":"HALALB","id":"MX.26530","scientificNameDisplayName":"Haliaeetus albicilla","occurrenceCountInvasiveFinland":0,"habitatOccurrenceCounts":[{"habitat":{"fi":"saari, teollisuusalue","sv":"saari, teollisuusalue","en":"saari, teollisuusalue"},"occurrenceCount":25,"id":"saari,teollisuusalue"},{"habitat":{"fi":"lake, steppe","sv":"lake, steppe","en":"lake, steppe"},"occurrenceCount":21,"id":"lake,steppe"},{"habitat":{"fi":"Vedet","sv":"Vatten","en":"Water"},"occurrenceCount":10,"id":"http://tun.fi/my.habitatenumvalue24"},{"habitat":{"sv":"Strand","fi":"Rannat","en":"Shore"},"occurrenceCount":10,"id":"http://tun.fi/my.habitatenumvalue27"},{"habitat":{"fi":"Metsäluhta","sv":"Skogs-madkärr","en":"Swamp"},"occurrenceCount":9,"id":"http://tun.fi/my.habitatenumvalue23"},{"habitat":{"fi":"Luhtaranta","sv":"Madskärrstrand","en":"Swamp shore"},"occurrenceCount":9,"id":"http://tun.fi/my.habitatenumvalue30"},{"habitat":{"fi":"Niittyranta","sv":"Ängstrand","en":"Meadow shore"},"occurrenceCount":9,"id":"http://tun.fi/my.habitatenumvalue31"},{"habitat":{"sv":"Vassruggar","fi":"Ruovikko","en":"Reedbed"},"occurrenceCount":9,"id":"http://tun.fi/my.habitatenumvalue32"},{"habitat":{"fi":"Pelto","sv":"Åker","en":"Field"},"occurrenceCount":9,"id":"http://tun.fi/my.habitatenumvalue67"},{"habitat":{"fi":"Lehdot","sv":"Lund","en":"Herb-rich forest"},"occurrenceCount":9,"id":"http://tun.fi/my.habitatenumvalue7"}],"sensitive":true,"birdlifeCode":"HALALB","bold":{"binCount":1,"bins":["BOLD:AAD0203"],"publicRecords":23,"specimens":38,"barcodes":26},"autoNonWild":false,"redListEvaluationGroups":["MVL.729"],"taxonExpert":["MA.30"],"parentsIncludeSelf":["MX.37600","MX.53761","MX.37602","MX.37606","MX.37608","MX.37580","MX.292398","MX.239936","MX.239938","MX.292421","MX.70300","MX.26473","MX.207077","MX.207082","MX.26523","MX.26530"],"observationCountInvasiveFinland":0,"taxonomicOrder":48799,"hasBold":true,"parents":["MX.37600","MX.53761","MX.37602","MX.37606","MX.37608","MX.37580","MX.292398","MX.239936","MX.239938","MX.292421","MX.70300","MX.26473","MX.207077","MX.207082","MX.26523"],"countOfSpecies":1,"stableInFinland":true,"scientificNameAuthorship":"(Linnaeus, 1758)","taxonRank":"MX.species","occurrenceInFinlandPublications":["MP.1041"],"euringNumber":2430,"threatenedStatus":"MX.threatenedStatusStatutoryProtected","secondaryHabitats":[{"habitat":"MKV.habitatVs","id":"MKV.405924","order":0}],"hiddenTaxon":false,"cursiveName":true,"vernacularName":"merikotka","hasMultimedia":true,"invasiveSpecies":false,"countOfFinnishSpecies":1,"nameAccordingTo":"MR.1","taxonEditor":["MA.30","MA.21","MA.15959"],"occurrenceCountFinland":114156,"typeOfOccurrenceInFinland":["MX.typeOfOccurrenceStablePopulation","MX.typeOfOccurrenceBirdLifeCategoryA","MX.typeOfOccurrenceRegularBreeder"],"nonHiddenParentsIncludeSelf":["MX.37600","MX.53761","MX.37602","MX.37606","MX.37608","MX.37580","MX.292398","MX.239936","MX.239938","MX.292421","MX.70300","MX.26473","MX.207077","MX.207082","MX.26523","MX.26530"],"observationCountFinland":114156,"administrativeStatuses":["MX.finlex160_1997_largeBirdsOfPrey","MX.birdsDirectiveStatusAppendix1","MX.cites_appendixI","MX.euRegulation_cites_appendixA","MX.finnishEnvironmentInstitute2010protectionPrioritySpecies","MX.finnishEnvironmentInstitute20192021forestSpecies","MX.finlex160_1997_appendix4","MX.finlex160_1997_appendix4_specialInterest"],"occurrenceCount":128583,"primaryHabitatSearchStrings":["MKV.habitatV","MKV.habitatVi"],"finnishSpecies":true,"finnish":true,"multimedia":[{"copyrightOwner":"Ómar Runólfsson","keywords":["primary"],"author":"Ómar Runólfsson","fullURL":"https://image.laji.fi/MM.304390/Haliaeetus_albicilla.jpg","caption":"Ómar Runólfsson, White-tailed Eagle - Haliaeetus albicilla - Haförn. Creative Commons BY-NC-SA-2.0","largeURL":"https://image.laji.fi/MM.304390/Haliaeetus_albicilla.jpg","source":"default","squareThumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.304390/Haliaeetus_albicilla_square.jpg","primaryForTaxon":true,"licenseAbbreviation":"CC-BY-NC-SA-2.0","licenseFullname":"Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen Jaa-Samoin 2.0","sortOrder":1,"taxon":{"cursiveName":true,"vernacularName":"merikotka","scientificName":"Haliaeetus albicilla","scientificNameAuthorship":"(Linnaeus, 1758)","taxonRank":"MX.species","id":"MX.26530","bold":{"binCount":1,"bins":["BOLD:AAD0203"],"publicRecords":23,"specimens":38,"barcodes":26},"hasBold":true},"licenseId":"MZ.intellectualRightsCC-BY-NC-SA-2.0","thumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.304390/Haliaeetus_albicilla_thumb.jpg"}],"primaryHabitat":{"habitat":"MKV.habitatVi","id":"MKV.405923","order":0},"nestSiteSecureLevel":"MX.secureLevelKM50","species":true,"observationCount":128583,"occurrenceInFinland":"MX.occurrenceInFinlandPublished","hasParent":true,"hasDescriptions":true,"intellectualRights":"MZ.intellectualRightsCC-BY-4.0"}