husfluga Musca domestica <p>Huonekärpänen elää ihmisen seuralaisena sekä kaupungeissa että maaseudulla. Aikuisia tavataan vain harvoin yli kilometrin pässä sopivasta lisääntymispaikoista eli karjapihoista ja -suojista, lantaloista, kaatopaikoista, roskakatoksista ym.</p> <p>Huonekärpänen on ilmeisesti alunperin elänyt alueella, joka ulottuu Välimereltä Keski-Aasian aroille, mutta nykyisin sitä tavataan kaikkialta maailmasta ihmisen seuralaisena.</p> 3 <p>Huonekärpänen <em>Musca domestica </em>on keskikokoinen, tukevarakenteinen kärpänen. Aikuisen ruumiin pituus on yleensä 6–8 mm, mutta epäedullisissa oloissa kehittyneiden aikuisten pituus voi jäädä alle viiteen millimetriin.</p> <p>Huonekärpänen pää on pohjaväriltään musta, osin harmaan kehnän peittämä. Verkkosilmien välinen alue, otsa, on koiraalla kapea, naaraalla leveä. Koiraan otsa on lähes jalan paksuimman osan eli reiden paksuuden levyinen. Naaralla otsa on noin verkkosilmien levyinen ja otsan reunoilla on vaaleanharmaat vyöhykkeet, jotka yhteensä peittävät noin neljäsosan otsasta.</p> <p>Keskiruumiin selkäpuoli on harmaajuovainen. Juovien väri ja asento vaihtelee sukupuolesta ja katselusuunnasta riippuen. Siivet ovat läpinäkyvät tummin siipisuonin. Siipikalvon tyviosa on hieman kellertävä. M1+2-siipisuoni taittuu ulommaisen osansa puolivälissä terävästi eteenpäin ja suoni päättyy lähelle siiven kärkeä R4+5-suonen viereen. Jalat ovat kokomustat.</p> <p>Takaruumiin pohjaväri vaihtelee kokomustasta lähes kokokeltaiseen. Pohjavärin peittää osittain harmaa kehnä, joka muodostaa katselusuunnasta osittain riippuvia kuvioita. Takaa katsottaessa takaruumiin yläpinnalla erottuu tumma keskijuova ja heikommat tummat sivujuovat.</p> <p>Takaruumiin väri määräytyy pääosin koteloajan lämpötilan mukaan: kylmässä kehittyneet aikuiset ovat tummia, lämpimissä osoissa syntyy kellertäviä yksilöitä. Suomessa pääosassa yksilöistä on takaruumiin sivuilla keltaiset laikut. Varsinkin keväällä tavataan kokotummia yksilöitä. Takaruumiiltaan pääosin keltaisia yksilöitä syntyy meilläkin joskus kasvihuoneissa tai muuten tasaisen kuumissa oloissa.</p> <p>Huonekärpänen sekoitetaan usein [MX.281093]-suvun ullakkokärpäsiin, ruutukärpäsiin (heimo [MX.281105]) tai raatokärpäsiin (heimo [MX.281036]).Ullakkokärpästen takaruumissa ei ole keltaista väriä. Keskiruumiin selkä on mustahko, harmaa tai ruskehtava ilman selkeitä tummia juovia. Ullakkokärpästen hyvä tuntomerkki, keskiruumiin vaaleat ja hieman kiharat karvat, näkyvät vaivoin paljain silmin. Niiden näkemiseen tarvitaan usein suurennuslasi tai hyvä valokuva.Ihmisen seurassa yleiset [MX.281165]-suvun ruutukärpäset ovat kokomustia ja niiden takaruumiin harmaa kuviointi muodostaa selvän ruutukuvion. Niiden verkkosilmät ovat kirkkaamman punaiset kuin huonekärpäsellä.</p> <p>Varsinaiset raatokärpäset ovat yleensä huonekärpäsiä hieman suurempia ja ainakin takaruumisssa on metallinsininen tai -vihreä sävy.</p> <p>Suomessa elää kaksi muuta [MX.280879]-suvun lajia. [MX.280880] muistuttaa huonekärpästä, mutta se on muodoltaan töpäkämpi: takaruumis on ylhäältä katsottuna vain leveytensä pituinen. Luotettavin ulkonäköero on otsassa. [MX.280880]-koirailla verkkosilmät lähes koskettavat toisiaan otsan kapeimmassa kohdassa. [MX.280880]-naarailla otsan vaaleat reunat ovat selvästi leveämpi kuin huonekärpäsellä: harmaat alueet peittävät yli puolet otsasta. [MX.280882] on pieni (ruumiin pituus 2,5–4,5 mm) ja kokomusta.</p> <p>Huonekärpänen elää koko Suomessa ihmisen seuralaisena.</p> <p>Huonekärpänen on keskikokoinen tumma kärpänen, jonka takaruumin sivuilla on yleensä keltaista väriä.</p> <p>Huonekärpänen käy läpi täydellisen muodonmuutoksen. Toukka-asteita on vain kolme.</p> <p>Suomessa talvehtiminen tapahtuu yleensä täysikasvuisena toukkana tai kotelona. Aikuiset eivät kestä merkittävää pakkasta. Lämpimissä olosuhteissa sukupolvet seuraavat toisiaan ilman diapaussia eli lepovaihetta, joten aikuisia voi tavata ympäri vuoden ainakin sisätiloissa. Lyhimmillään sukupolven pituus voi olla alle 7 päivää.</p> <p>Jere Kahanpää (Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus)</p> huonekärpänen true Linnaeus, 1758 <p>Toukat elävät erilaisissa kosteissa, mikrobipitoisissa massoissa, joiden lämpötila pysyy lähellä 30–40 Celsius-astetta. Kehitys hidastuu voimakkaasti kylmemmissä tai kuumemmissa oloissa. Toukkien ravinnoksi kelpaavat esimerkiksi hevosen, sian tai ihmisen ulosteet tai maatuvat keittiöjätteet. Toukkien kehitys on nopeinta tilanteissa, joissa hajottajamikrobien tehokas toiminta pitää jätteen sisäosien lämpötilaa korkeana. Kärpästoukat siirtyvät olosuhteiden vaihtuessa aina siihen kerrokseen, jossa lämpötila on niille edullisin. Yksittäisissä ulosteessa tai ohuessa kerroksessa ravintoa lämpötila jää helposti liian alhaiseksi tai vaihtelevaksi, mikä hidastaa tai kokonaan estää huonekärpästen lisääntymisen.</p> <p>Huonekärpänen aiheuttaa vain harvoin myiaaseja eli tilanteita, jossa kärpästoukkia elää eläimen (ml. ihminen) sisällä tai pinnalla. Munintaa haavoihin tai esim. vaatteisiin on todettu lähinnä tilanteissa, joissa elämien turkissa tai vaikkapa ihmisen vaatteissa on pysyvästi kosteita ja virtsan kastelemia kohtia.</p> <p>Capinera J.L. (2008) House Fly, Musca domestica L. (Diptera: Muscidae). — Teoksessa: Capinera J.L. (Toim.) Encyclopedia of Entomology. Springer, Dordrecht. ISBN&#xa0;9781402062421,&#xa0;9781402063596. DOI 10.1007/978-1-4020-6359-6.</p> <p>Gregor, F., Rozkošný, R., Barták, M., & Vaňhara, J. (2002). The Muscidae (Diptera) of Central Europe. — Folia Facultatis Scientiarum Naturalium Universitatis Masarykianae Brunensis. Biologia 107: 1–280. ISBN 9788021027732.</p> <p>Smith, K. G. V. (1989). An introduction to the immature stages of British flies. Diptera larvae with notes on eggs, puparia and pupae. — Handbooks for the Identification of British Insects Vol. 10, part 14. Royal Entomological Society of London, Lontoo. 280 s. ISBN 0901546755.</p>