{"occurrences":[{"area":"ML.251","occurrenceCount":1938,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.252","occurrenceCount":4279,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.253","occurrenceCount":7337,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.254","occurrenceCount":1641,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.255","occurrenceCount":833,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.256","occurrenceCount":18341,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.257","occurrenceCount":2375,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.258","occurrenceCount":730,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.259","occurrenceCount":287,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.260","occurrenceCount":586,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.261","occurrenceCount":526,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.262","occurrenceCount":4964,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.263","occurrenceCount":836,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.264","occurrenceCount":447,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.265","occurrenceCount":2353,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.266","occurrenceCount":456,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.267","occurrenceCount":1817,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.268","occurrenceCount":290,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.269","occurrenceCount":240,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.270","occurrenceCount":2277,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.271","occurrenceCount":2223,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"}],"parent":{"suborder":{"cursiveName":false,"vernacularName":"växtsteklar","scientificName":"Symphyta","scientificNameAuthorship":"Gerstaecker, 1867","taxonRank":"MX.suborder","id":"MX.286745","hasBold":false},"phylum":{"cursiveName":false,"vernacularName":"leddjur","scientificName":"Arthropoda","scientificNameAuthorship":"von Siebold, 1848","taxonRank":"MX.phylum","id":"MX.37605","hasBold":false},"domain":{"cursiveName":false,"vernacularName":"aitotumaiset","scientificName":"Eucarya","scientificNameAuthorship":"Whittaker & Margulis, 1978","taxonRank":"MX.domain","id":"MX.53761","hasBold":false},"subphylum":{"cursiveName":false,"vernacularName":"insekter","notes":"The order of orders of Entognatha and Insecta is based on Misof et al. 2014: Phylogenomics resolves the timing and pattern of insect evolution - Science 346:763-767.","scientificName":"Hexapoda","taxonRank":"MX.subphylum","id":"MX.37607","hasBold":false},"kingdom":{"cursiveName":false,"vernacularName":"djur","scientificName":"Animalia","scientificNameAuthorship":"Linnaeus, 1758","taxonRank":"MX.kingdom","id":"MX.37602","hasBold":false},"class":{"cursiveName":false,"vernacularName":"egentliga insekter","scientificName":"Insecta","taxonRank":"MX.class","id":"MX.37613","hasBold":false},"order":{"cursiveName":false,"vernacularName":"steklar","scientificName":"Hymenoptera","scientificNameAuthorship":"Linnaeus, 1758","taxonRank":"MX.order","id":"MX.43122","hasBold":false}},"hasLatestRedListEvaluation":false,"scientificName":"Symphyta","hasChildren":true,"descriptions":[{"speciesCardAuthors":{"variable":"MX.speciesCardAuthors","title":"Författare av artbeskrivningen","content":"
FM, suunnittelija Jani Järvi / Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus
"},"groups":[{"variables":[{"variable":"MX.descriptionText","title":"Beskrivning","content":"Sahapistiäiset (Symphyta) ovat vaihtelevankokoisia hyönteisiä, joiden tärkein erotustuntomerkki muihin pistiäisiin (Hymenoptera) verrattuna on niiden takaruumiin kiinnittyminen koko leveydeltään keskiruumiiseen.
Sahapistiäisten pää on vahvasti kitinisoitunut ja erittäin kova. Se liittyy keskiruumiiseen ohuen ”niskan” avulla, joten se on liikkuvainen ja voi pyöriä eri suuntiin melko vapaasti. Päässä on verkkosilmät, jotka ovat usein suuret ja lisäksi yleensä kolme pistesilmää, mutta pistesilmät voivat myös puuttua tai olla surkastuneet. Tuntosarvet ovat pitkät, osoittavat tavallisesti eteenpäin tai kaareutuvat taaksepäin, ja vaihtelevan muotoiset, koirailla ne ovat tavallisesti pidemmät kuin naarailla. Eteen- tai alaspäin osoittavat suusosat ovat purevat, tai purevat ja imevät/nuolevat. Sahapistiäisillä on kaksi paria siipiä. Etusiivet ovat huomattavasti suuremmat kuin takasiivet. Lennossa etu- ja takasiivet liittyvät toisiinsa takasiiven etureunan pienten koukkumaisten väkästen, ”hamulien” avulla. Siivet ovat kalvomaiset, yleensä läpinäkyvät ja suipon pisaran malliset. Siipisuonitus on suhteellisen harva ja siipisarat isoja. Etusiivessä voi olla pigmentoitunut siipitäplä. Keskiruumiin viimeisessä jaokkeessa (metathorax) on suurimmalla osalla sahapistiäisistä takaselässä (metanotum) kaksi pientä selkäkyhmyä (cenchri). Nämä koholla olevat alueet ovat tavallisesti vaaleat ja niiden pinta on rosoinen. Selkäkyhmyjen rosopinnat liittyvät vastaavanlaisiin rosopintoihin etusiipien alla, jolloin ne pysyvät taitettuina tiiviisti paikoillaan takaruumiin päällä. Kuten mainittu, sahapistiäisten takaruumis liittyy koko leveydeltään keskiruumiiseen. Takaruumiin ensimmäinen jaoke voi olla jonkin verran muuntunut, mutta se ei ole koskaan sulautunut keskiruumiiseen eikä sen takana ole kuroutumaa, kuten hoikkatyvisillä (Apocrita). Takaruumiissa sahapistiäisnaarailla on yleensä sahamainen munanasetin. Se on yleensä piilossa sahantupen sisällä, jolloin sahantuppi silti näkyy, erityisesti ruumiin alapuolelta katsottuna. Munanasetin muistuttaa yleensä reunastaan sahaa ja sen hienorakenne toimii tärkeänä lajituntomerkkinä. Joillakin lajeilla munanasetin on poramaisen terävä ja pistävä.
Ruumiin pituus Suomessa alle 5 mm yli 4 cm. Suomen suurin laji ruumiin pituudeltaan jopa 44 mm (ilman munanasetinta) jättipuupistiäinen, Urocerus gigas.
Toukat ovat jalattomia tai eruciformeja muistuttaen vähintään kuuden käsnäjalkaparinsa kanssa perhostoukkia. Toukkien pää on eruciformeilla hyvin kehittynyt, niiden käsnäjaloissa ei ole koukkumaisia kynsiä, kuten perhosilla ja niiden tuntosarvet ovat hyvin yksinkertaiset kummut toisin kuin perhosen toukilla, joilla ne ovat yleensä 3-jaokkeiset.
"}],"title":"Allmän beskrivning","group":"MX.SDVG1"},{"variables":[{"variable":"MX.reproduction","title":"Reproduktion","content":"Parittelu tapahtuu lennossa tai kasvillisuudessa.
Naaraat munivat munansa kasvien sisään viiltämällä munanasettimella kasvin pinnan rikki tai loisimiinsa isäntiin. Partenogeneettinen lisääntyminen (sukusolujen tuotto ilman hedelmöittymistä) on yleistä. Joillakin lajeilla esiintyy telytokiaa: naaraat lisääntyvät partenogeneettisesti ja munivat vain naaraita, ja koiraita ei välttämättä esiinny ollenkaan.
"},{"variable":"MX.lifeCycle","title":"Livscykel","content":"Muodonvaihdos on täydellinen. Toukka poikkeaa suuresti aikuisesta, ja toukka- ja aikuisvaiheen välillä on lepovaihe, kotelo (pupa). Toukkavaiheita on yleensä viisi. Yksilölle kehittyy siivet vasta kotelovaiheessa ja ne suoristuvat kotelosta kuoriuduttua.
Toukat ovat jalattomia tai eruciformeja. Kotelotyyppi on irto- tai muumiokotelo. Toukat kehräävät usein kotelokopan kotelonsa ympärille. Koteloituminen maahan, karikkeeseen tai ravintokasveihin.
Elinkierron pituus vaihtelee, voi kestää muutaman vuodenkin.
Talvehtiminen tapahtuu munana tai toukkana.
"},{"variable":"MX.behaviour","title":"Beteende","content":"Ravintona toukilla pääasiassa kuollut tai elävä kasviaines, sienirihmat, ja jotkin harvat loisia jolloin ravintona toiset hyönteiset. Ravintokohteena useimmiten puuvartiset kasvit. Aikuisilla ravintona useimmiten siitepöly sekä mesi ja muut kasvinesteet; osa petoja.
Sahapistiäisillä (Symphyta) voi esiintyä toukkapesueita, jotka häirittyinä voivat nostaa ja heilutella etu- ja takapäätänsä ja erittää suustaan tahmeaa nestettä.
Aikuiset pistiäiset voivat siirtää toukkien ravintona toimivia sieniä itiöinä paikasta toiseen muninnan yhteydessä (puupistiäiset, Siricidae).
Sahapistiäiset lentävät kohtalaisesti, mutta useimmat pakenevat juoksemalla.
Monilla sahapistiäisillä (Symphyta) esiintyy matkimista (Batesin mimikry); matkivat myrkyllisiä hoikkatyvisiä (Apocrita).
Puupistiäiset (Siricidae) voivat munia pitkillä ja terävillä munanasettimellaan munansa syvälle kasvin sisään.
"}],"title":"Livscykel och levnadssätt","group":"MX.SDVG4"},{"variables":[{"variable":"MX.habitat","title":"Habitat","content":"Kaikenlaisissa maaelinympäristöissä.
"},{"variable":"MX.ecology","title":"Ekologisk och ekonomisk betydelse","content":"Taloudellisesti ja ekologisesti tärkeä ryhmä: jotkin lajit merkittäviä kasvituholaisia ja jotkin voivat aiheuttaa äkämiä (esim. lehtipistiäiset, Tenthredinidae).
"}],"title":"Ekologi","group":"MX.SDVG5"},{"variables":[{"variable":"MX.miscText","title":"Tilläggsuppgifter","content":"Chinery, M.1978: Pohjois-Euroopan hyönteiset. — Kustannusosakeyhtiö Tammi. 353 s.
Chinery, M. 1999. Euroopan hyönteisopas. — Otava. 290 s.
Falk, S. 2015: Field Guide to Bees of Great Britain and Ireland. — Bloomsbury. 432 s.
Gullan, P. J. & Cranston, P. S. 2004: The Insects:An Outline of Entomology, 3rd Edition. — Blackwell Publishing. 584 s.
Heliövaara, K., Väisänen, R., Kemppi, E., & Lodenius, M. 1990: Heavy metal concentrations in males and females of three pine diprionids (Hymenoptera). — Entomologica Fennica. 1: 175–179.
Krogerus, H. (toim.). 1985: Suomen eläimet 4. Hyönteiset. — Weilin+Göös. 344 s.
McGavin, G. C. 2001: Essential Entomology. — Oxford University Press. 318 s.
UPM. 2011: Metsiemme pistiäisiä. — UPM. 26 s.
"}],"title":"Blandad","group":"MX.SDVG10"},{"variables":[{"variable":"MX.etymologyText","title":"Etymologi","content":"Kreik. symphytos = yhteen kasvanut. Tieteellinen nimi viittaa keski- ja takaruumiin yhteneväisyyteen, erona hoikkatyvisiin (Apocrita), joilla on kapea vyötärö näiden välillä.
"}],"title":"Taxonomi","group":"MX.SDVG14"}],"id":"LA.473","title":"Pinkka oppimisympäristö: BIO-103 Eliöiden monimuotoisuus: eläintuntemus - Hyönteiset, Insecta & alkuhyönteiset, Entognatha"},{"speciesCardAuthors":{"variable":"MX.speciesCardAuthors","title":"Författare av artbeskrivningen","content":"FM, suunnittelija Jani Järvi / Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus
"},"groups":[{"variables":[{"variable":"MX.descriptionText","title":"Beskrivning","content":"Sahapistiäiset (Symphyta) ovat vaihtelevankokoisia hyönteisiä, joiden tärkein erotustuntomerkki muihin pistiäisiin (Hymenoptera) verrattuna on niiden takaruumiin kiinnittyminen koko leveydeltään keskiruumiiseen.
Sahapistiäisten pää on vahvasti kitinisoitunut ja erittäin kova. Se liittyy keskiruumiiseen ohuen ”niskan” avulla, joten se on liikkuvainen ja voi pyöriä eri suuntiin melko vapaasti. Päässä on verkkosilmät, jotka ovat usein suuret ja lisäksi yleensä kolme pistesilmää, mutta pistesilmät voivat myös puuttua tai olla surkastuneet. Tuntosarvet ovat pitkät, osoittavat tavallisesti eteenpäin tai kaareutuvat taaksepäin, ja vaihtelevan muotoiset, koirailla ne ovat tavallisesti pidemmät kuin naarailla. Eteen- tai alaspäin osoittavat suusosat ovat purevat, tai purevat ja imevät/nuolevat. Sahapistiäisillä on kaksi paria siipiä. Etusiivet ovat huomattavasti suuremmat kuin takasiivet. Lennossa etu- ja takasiivet liittyvät toisiinsa takasiiven etureunan pienten koukkumaisten väkästen, ”hamulien” avulla. Siivet ovat kalvomaiset, yleensä läpinäkyvät ja suipon pisaran malliset. Siipisuonitus on suhteellisen harva ja siipisarat isoja. Etusiivessä voi olla pigmentoitunut siipitäplä. Keskiruumiin viimeisessä jaokkeessa (metathorax) on suurimmalla osalla sahapistiäisistä takaselässä (metanotum) kaksi pientä selkäkyhmyä (cenchri). Nämä koholla olevat alueet ovat tavallisesti vaaleat ja niiden pinta on rosoinen. Selkäkyhmyjen rosopinnat liittyvät vastaavanlaisiin rosopintoihin etusiipien alla, jolloin ne pysyvät taitettuina tiiviisti paikoillaan takaruumiin päällä. Kuten mainittu, sahapistiäisten takaruumis liittyy koko leveydeltään keskiruumiiseen. Takaruumiin ensimmäinen jaoke voi olla jonkin verran muuntunut, mutta se ei ole koskaan sulautunut keskiruumiiseen eikä sen takana ole kuroutumaa, kuten hoikkatyvisillä (Apocrita). Takaruumiissa sahapistiäisnaarailla on yleensä sahamainen munanasetin. Se on yleensä piilossa sahantupen sisällä, jolloin sahantuppi silti näkyy, erityisesti ruumiin alapuolelta katsottuna. Munanasetin muistuttaa yleensä reunastaan sahaa ja sen hienorakenne toimii tärkeänä lajituntomerkkinä. Joillakin lajeilla munanasetin on poramaisen terävä ja pistävä.
Ruumiin pituus Suomessa alle 5 mm yli 4 cm. Suomen suurin laji ruumiin pituudeltaan jopa 44 mm (ilman munanasetinta) jättipuupistiäinen, Urocerus gigas.
Toukat ovat jalattomia tai eruciformeja muistuttaen vähintään kuuden käsnäjalkaparinsa kanssa perhostoukkia. Toukkien pää on eruciformeilla hyvin kehittynyt, niiden käsnäjaloissa ei ole koukkumaisia kynsiä, kuten perhosilla ja niiden tuntosarvet ovat hyvin yksinkertaiset kummut toisin kuin perhosen toukilla, joilla ne ovat yleensä 3-jaokkeiset.
"}],"title":"Allmän beskrivning","group":"MX.SDVG1"},{"variables":[{"variable":"MX.reproduction","title":"Reproduktion","content":"Parittelu tapahtuu lennossa tai kasvillisuudessa.
Naaraat munivat munansa kasvien sisään viiltämällä munanasettimella kasvin pinnan rikki tai loisimiinsa isäntiin. Partenogeneettinen lisääntyminen (sukusolujen tuotto ilman hedelmöittymistä) on yleistä. Joillakin lajeilla esiintyy telytokiaa: naaraat lisääntyvät partenogeneettisesti ja munivat vain naaraita, ja koiraita ei välttämättä esiinny ollenkaan.
"},{"variable":"MX.lifeCycle","title":"Livscykel","content":"Muodonvaihdos on täydellinen. Toukka poikkeaa suuresti aikuisesta, ja toukka- ja aikuisvaiheen välillä on lepovaihe, kotelo (pupa). Toukkavaiheita on yleensä viisi. Yksilölle kehittyy siivet vasta kotelovaiheessa ja ne suoristuvat kotelosta kuoriuduttua.
Toukat ovat jalattomia tai eruciformeja. Kotelotyyppi on irto- tai muumiokotelo. Toukat kehräävät usein kotelokopan kotelonsa ympärille. Koteloituminen maahan, karikkeeseen tai ravintokasveihin.
Elinkierron pituus vaihtelee, voi kestää muutaman vuodenkin.
Talvehtiminen tapahtuu munana tai toukkana.
"},{"variable":"MX.behaviour","title":"Beteende","content":"Ravintona toukilla pääasiassa kuollut tai elävä kasviaines, sienirihmat, ja jotkin harvat loisia jolloin ravintona toiset hyönteiset. Ravintokohteena useimmiten puuvartiset kasvit. Aikuisilla ravintona useimmiten siitepöly sekä mesi ja muut kasvinesteet; osa petoja.
Sahapistiäisillä (Symphyta) voi esiintyä toukkapesueita, jotka häirittyinä voivat nostaa ja heilutella etu- ja takapäätänsä ja erittää suustaan tahmeaa nestettä.
Aikuiset pistiäiset voivat siirtää toukkien ravintona toimivia sieniä itiöinä paikasta toiseen muninnan yhteydessä (puupistiäiset, Siricidae).
Sahapistiäiset lentävät kohtalaisesti, mutta useimmat pakenevat juoksemalla.
Monilla sahapistiäisillä (Symphyta) esiintyy matkimista (Batesin mimikry); matkivat myrkyllisiä hoikkatyvisiä (Apocrita).
Puupistiäiset (Siricidae) voivat munia pitkillä ja terävillä munanasettimellaan munansa syvälle kasvin sisään.
"}],"title":"Livscykel och levnadssätt","group":"MX.SDVG4"},{"variables":[{"variable":"MX.habitat","title":"Habitat","content":"Kaikenlaisissa maaelinympäristöissä.
"},{"variable":"MX.ecology","title":"Ekologisk och ekonomisk betydelse","content":"Taloudellisesti ja ekologisesti tärkeä ryhmä: jotkin lajit merkittäviä kasvituholaisia ja jotkin voivat aiheuttaa äkämiä (esim. lehtipistiäiset, Tenthredinidae).
"}],"title":"Ekologi","group":"MX.SDVG5"},{"variables":[{"variable":"MX.miscText","title":"Tilläggsuppgifter","content":"Chinery, M.1978: Pohjois-Euroopan hyönteiset. — Kustannusosakeyhtiö Tammi. 353 s.
Chinery, M. 1999. Euroopan hyönteisopas. — Otava. 290 s.
Falk, S. 2015: Field Guide to Bees of Great Britain and Ireland. — Bloomsbury. 432 s.
Gullan, P. J. & Cranston, P. S. 2004: The Insects:An Outline of Entomology, 3rd Edition. — Blackwell Publishing. 584 s.
Heliövaara, K., Väisänen, R., Kemppi, E., & Lodenius, M. 1990: Heavy metal concentrations in males and females of three pine diprionids (Hymenoptera). — Entomologica Fennica. 1: 175–179.
Krogerus, H. (toim.). 1985: Suomen eläimet 4. Hyönteiset. — Weilin+Göös. 344 s.
McGavin, G. C. 2001: Essential Entomology. — Oxford University Press. 318 s.
UPM. 2011: Metsiemme pistiäisiä. — UPM. 26 s.
"}],"title":"Blandad","group":"MX.SDVG10"},{"variables":[{"variable":"MX.etymologyText","title":"Etymologi","content":"Kreik. symphytos = yhteen kasvanut. Tieteellinen nimi viittaa keski- ja takaruumiin yhteneväisyyteen, erona hoikkatyvisiin (Apocrita), joilla on kapea vyötärö näiden välillä.
"}],"title":"Taxonomi","group":"MX.SDVG14"}],"id":"LA.547","title":"Pinkka oppimisympäristö: BIO-103 Eliöiden monimuotoisuus - Hyönteiset ja alkuhyönteiset"},{"speciesCardAuthors":{"variable":"MX.speciesCardAuthors","title":"Författare av artbeskrivningen","content":"FM, suunnittelija Jani Järvi / Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus
"},"groups":[{"variables":[{"variable":"MX.descriptionText","title":"Beskrivning","content":"Sahapistiäiset (Symphyta) ovat vaihtelevankokoisia hyönteisiä, joiden tärkein erotustuntomerkki muihin pistiäisiin (Hymenoptera) verrattuna on niiden takaruumiin kiinnittyminen koko leveydeltään keskiruumiiseen.
Sahapistiäisten pää on vahvasti kitinisoitunut ja erittäin kova. Se liittyy keskiruumiiseen ohuen ”niskan” avulla, joten se on liikkuvainen ja voi pyöriä eri suuntiin melko vapaasti. Päässä on verkkosilmät, jotka ovat usein suuret ja lisäksi yleensä kolme pistesilmää, mutta pistesilmät voivat myös puuttua tai olla surkastuneet. Tuntosarvet ovat pitkät, osoittavat tavallisesti eteenpäin tai kaareutuvat taaksepäin, ja vaihtelevan muotoiset, koirailla ne ovat tavallisesti pidemmät kuin naarailla. Eteen- tai alaspäin osoittavat suusosat ovat purevat, tai purevat ja imevät/nuolevat. Sahapistiäisillä on kaksi paria siipiä. Etusiivet ovat huomattavasti suuremmat kuin takasiivet. Lennossa etu- ja takasiivet liittyvät toisiinsa takasiiven etureunan pienten koukkumaisten väkästen, ”hamulien” avulla. Siivet ovat kalvomaiset, yleensä läpinäkyvät ja suipon pisaran malliset. Siipisuonitus on suhteellisen harva ja siipisarat isoja. Etusiivessä voi olla pigmentoitunut siipitäplä. Keskiruumiin viimeisessä jaokkeessa (metathorax) on suurimmalla osalla sahapistiäisistä takaselässä (metanotum) kaksi pientä selkäkyhmyä (cenchri). Nämä koholla olevat alueet ovat tavallisesti vaaleat ja niiden pinta on rosoinen. Selkäkyhmyjen rosopinnat liittyvät vastaavanlaisiin rosopintoihin etusiipien alla, jolloin ne pysyvät taitettuina tiiviisti paikoillaan takaruumiin päällä. Kuten mainittu, sahapistiäisten takaruumis liittyy koko leveydeltään keskiruumiiseen. Takaruumiin ensimmäinen jaoke voi olla jonkin verran muuntunut, mutta se ei ole koskaan sulautunut keskiruumiiseen eikä sen takana ole kuroutumaa, kuten hoikkatyvisillä (Apocrita). Takaruumiissa sahapistiäisnaarailla on yleensä sahamainen munanasetin. Se on yleensä piilossa sahantupen sisällä, jolloin sahantuppi silti näkyy, erityisesti ruumiin alapuolelta katsottuna. Munanasetin muistuttaa yleensä reunastaan sahaa ja sen hienorakenne toimii tärkeänä lajituntomerkkinä. Joillakin lajeilla munanasetin on poramaisen terävä ja pistävä.
Toukat ovat jalattomia tai eruciformeja muistuttaen vähintään kuuden käsnäjalkaparinsa kanssa perhostoukkia. Toukkien pää on eruciformeilla hyvin kehittynyt, niiden käsnäjaloissa ei ole koukkumaisia kynsiä, kuten perhosilla ja niiden tuntosarvet ovat hyvin yksinkertaiset kummut toisin kuin perhosen toukilla, joilla ne ovat yleensä 3-jaokkeiset.
"}],"title":"Allmän beskrivning","group":"MX.SDVG1"},{"variables":[{"variable":"MX.reproduction","title":"Reproduktion","content":"Parittelu tapahtuu lennossa tai kasvillisuudessa.
Naaraat munivat munansa kasvien sisään viiltämällä munanasettimella kasvin pinnan rikki tai loisimiinsa isäntiin. Partenogeneettinen lisääntyminen (sukusolujen tuotto ilman hedelmöittymistä) on yleistä. Joillakin lajeilla esiintyy telytokiaa: naaraat lisääntyvät partenogeneettisesti ja munivat vain naaraita, ja koiraita ei välttämättä esiinny ollenkaan.
"},{"variable":"MX.lifeCycle","title":"Livscykel","content":"Muodonvaihdos on täydellinen. Toukka poikkeaa suuresti aikuisesta, ja toukka- ja aikuisvaiheen välillä on lepovaihe, kotelo (pupa). Toukkavaiheita on yleensä viisi. Yksilölle kehittyy siivet vasta kotelovaiheessa ja ne suoristuvat kotelosta kuoriuduttua.
Toukat ovat jalattomia tai eruciformeja. Kotelotyyppi on irto- tai muumiokotelo. Toukat kehräävät usein kotelokopan kotelonsa ympärille. Koteloituminen maahan, karikkeeseen tai ravintokasveihin.
Elinkierron pituus vaihtelee, voi kestää muutaman vuodenkin.
Talvehtiminen tapahtuu munana tai toukkana.
"},{"variable":"MX.behaviour","title":"Beteende","content":"Ravintona toukilla pääasiassa kuollut tai elävä kasviaines, sienirihmat, ja jotkin harvat loisia jolloin ravintona toiset hyönteiset. Ravintokohteena useimmiten puuvartiset kasvit. Aikuisilla ravintona useimmiten siitepöly sekä mesi ja muut kasvinesteet; osa petoja.
Sahapistiäisillä (Symphyta) voi esiintyä toukkapesueita, jotka häirittyinä voivat nostaa ja heilutella etu- ja takapäätänsä ja erittää suustaan tahmeaa nestettä.
Aikuiset pistiäiset voivat siirtää toukkien ravintona toimivia sieniä itiöinä paikasta toiseen muninnan yhteydessä (puupistiäiset, Siricidae).
Sahapistiäiset lentävät kohtalaisesti, mutta useimmat pakenevat juoksemalla.
Monilla sahapistiäisillä (Symphyta) esiintyy matkimista (Batesin mimikry); matkivat myrkyllisiä hoikkatyvisiä (Apocrita).
Puupistiäiset (Siricidae) voivat munia pitkillä ja terävillä munanasettimellaan munansa syvälle kasvin sisään.
"}],"title":"Livscykel och levnadssätt","group":"MX.SDVG4"},{"variables":[{"variable":"MX.habitat","title":"Habitat","content":"Kaikenlaisissa maaelinympäristöissä.
"},{"variable":"MX.ecology","title":"Ekologisk och ekonomisk betydelse","content":"Taloudellisesti ja ekologisesti tärkeä ryhmä: jotkin lajit merkittäviä kasvituholaisia ja jotkin voivat aiheuttaa äkämiä (esim. lehtipistiäiset, Tenthredinidae).
"}],"title":"Ekologi","group":"MX.SDVG5"},{"variables":[{"variable":"MX.miscText","title":"Tilläggsuppgifter","content":"Chinery, M.1978: Pohjois-Euroopan hyönteiset. — Kustannusosakeyhtiö Tammi. 353 s.
Chinery, M. 1999. Euroopan hyönteisopas. — Otava. 290 s.
Falk, S. 2015: Field Guide to Bees of Great Britain and Ireland. — Bloomsbury. 432 s.
Gullan, P. J. & Cranston, P. S. 2004: The Insects:An Outline of Entomology, 3rd Edition. — Blackwell Publishing. 584 s.
Heliövaara, K., Väisänen, R., Kemppi, E., & Lodenius, M. 1990: Heavy metal concentrations in males and females of three pine diprionids (Hymenoptera). — Entomologica Fennica. 1: 175–179.
Krogerus, H. (toim.). 1985: Suomen eläimet 4. Hyönteiset. — Weilin+Göös. 344 s.
McGavin, G. C. 2001: Essential Entomology. — Oxford University Press. 318 s.
UPM. 2011: Metsiemme pistiäisiä. — UPM. 26 s.
"}],"title":"Blandad","group":"MX.SDVG10"},{"variables":[{"variable":"MX.etymologyText","title":"Etymologi","content":"Kreik. symphytos = yhteen kasvanut. Tieteellinen nimi viittaa keski- ja takaruumiin yhteneväisyyteen, erona hoikkatyvisiin (Apocrita), joilla on kapea vyötärö näiden välillä.
"}],"title":"Taxonomi","group":"MX.SDVG14"}],"id":"LA.601","title":"Pinkka e-learning: Bees, wasps, sawflies, ants - Hymenoptera"},{"speciesCardAuthors":{"variable":"MX.speciesCardAuthors","title":"Författare av artbeskrivningen","content":"FM, suunnittelija Jani Järvi / Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus
"},"groups":[{"variables":[{"variable":"MX.descriptionText","title":"Beskrivning","content":"Sahapistiäiset (Symphyta) ovat vaihtelevankokoisia hyönteisiä, joiden tärkein erotustuntomerkki muihin pistiäisiin (Hymenoptera) verrattuna on niiden takaruumiin kiinnittyminen koko leveydeltään keskiruumiiseen.
Sahapistiäisten pää on vahvasti kitinisoitunut ja erittäin kova. Se liittyy keskiruumiiseen ohuen ”niskan” avulla, joten se on liikkuvainen ja voi pyöriä eri suuntiin melko vapaasti. Päässä on verkkosilmät, jotka ovat usein suuret ja lisäksi yleensä kolme pistesilmää, mutta pistesilmät voivat myös puuttua tai olla surkastuneet. Tuntosarvet ovat pitkät, osoittavat tavallisesti eteenpäin tai kaareutuvat taaksepäin, ja vaihtelevan muotoiset, koirailla ne ovat tavallisesti pidemmät kuin naarailla. Eteen- tai alaspäin osoittavat suusosat ovat purevat, tai purevat ja imevät/nuolevat. Sahapistiäisillä on kaksi paria siipiä. Etusiivet ovat huomattavasti suuremmat kuin takasiivet. Lennossa etu- ja takasiivet liittyvät toisiinsa takasiiven etureunan pienten koukkumaisten väkästen, ”hamulien” avulla. Siivet ovat kalvomaiset, yleensä läpinäkyvät ja suipon pisaran malliset. Siipisuonitus on suhteellisen harva ja siipisarat isoja. Etusiivessä voi olla pigmentoitunut siipitäplä. Keskiruumiin viimeisessä jaokkeessa (metathorax) on suurimmalla osalla sahapistiäisistä takaselässä (metanotum) kaksi pientä selkäkyhmyä (cenchri). Nämä koholla olevat alueet ovat tavallisesti vaaleat ja niiden pinta on rosoinen. Selkäkyhmyjen rosopinnat liittyvät vastaavanlaisiin rosopintoihin etusiipien alla, jolloin ne pysyvät taitettuina tiiviisti paikoillaan takaruumiin päällä. Kuten mainittu, sahapistiäisten takaruumis liittyy koko leveydeltään keskiruumiiseen. Takaruumiin ensimmäinen jaoke voi olla jonkin verran muuntunut, mutta se ei ole koskaan sulautunut keskiruumiiseen eikä sen takana ole kuroutumaa, kuten hoikkatyvisillä (Apocrita). Takaruumiissa sahapistiäisnaarailla on yleensä sahamainen munanasetin. Se on yleensä piilossa sahantupen sisällä, jolloin sahantuppi silti näkyy, erityisesti ruumiin alapuolelta katsottuna. Munanasetin muistuttaa yleensä reunastaan sahaa ja sen hienorakenne toimii tärkeänä lajituntomerkkinä. Joillakin lajeilla munanasetin on poramaisen terävä ja pistävä.
Ruumiin pituus Suomessa alle 5 mm yli 4 cm. Suomen suurin laji ruumiin pituudeltaan jopa 44 mm (ilman munanasetinta) jättipuupistiäinen, Urocerus gigas.
Toukat ovat jalattomia tai eruciformeja muistuttaen vähintään kuuden käsnäjalkaparinsa kanssa perhostoukkia. Toukkien pää on eruciformeilla hyvin kehittynyt, niiden käsnäjaloissa ei ole koukkumaisia kynsiä, kuten perhosilla ja niiden tuntosarvet ovat hyvin yksinkertaiset kummut toisin kuin perhosen toukilla, joilla ne ovat yleensä 3-jaokkeiset.
"}],"title":"Allmän beskrivning","group":"MX.SDVG1"},{"variables":[{"variable":"MX.reproduction","title":"Reproduktion","content":"Parittelu tapahtuu lennossa tai kasvillisuudessa.
Naaraat munivat munansa kasvien sisään viiltämällä munanasettimella kasvin pinnan rikki tai loisimiinsa isäntiin. Partenogeneettinen lisääntyminen (sukusolujen tuotto ilman hedelmöittymistä) on yleistä. Joillakin lajeilla esiintyy telytokiaa: naaraat lisääntyvät partenogeneettisesti ja munivat vain naaraita, ja koiraita ei välttämättä esiinny ollenkaan.
"},{"variable":"MX.lifeCycle","title":"Livscykel","content":"Muodonvaihdos on täydellinen. Toukka poikkeaa suuresti aikuisesta, ja toukka- ja aikuisvaiheen välillä on lepovaihe, kotelo (pupa). Toukkavaiheita on yleensä viisi. Yksilölle kehittyy siivet vasta kotelovaiheessa ja ne suoristuvat kotelosta kuoriuduttua.
Toukat ovat jalattomia tai eruciformeja. Kotelotyyppi on irto- tai muumiokotelo. Toukat kehräävät usein kotelokopan kotelonsa ympärille. Koteloituminen maahan, karikkeeseen tai ravintokasveihin.
Elinkierron pituus vaihtelee, voi kestää muutaman vuodenkin.
Talvehtiminen tapahtuu munana tai toukkana.
"},{"variable":"MX.behaviour","title":"Beteende","content":"Ravintona toukilla pääasiassa kuollut tai elävä kasviaines, sienirihmat, ja jotkin harvat loisia jolloin ravintona toiset hyönteiset. Ravintokohteena useimmiten puuvartiset kasvit. Aikuisilla ravintona useimmiten siitepöly sekä mesi ja muut kasvinesteet; osa petoja.
Sahapistiäisillä (Symphyta) voi esiintyä toukkapesueita, jotka häirittyinä voivat nostaa ja heilutella etu- ja takapäätänsä ja erittää suustaan tahmeaa nestettä.
Aikuiset pistiäiset voivat siirtää toukkien ravintona toimivia sieniä itiöinä paikasta toiseen muninnan yhteydessä (puupistiäiset, Siricidae).
Sahapistiäiset lentävät kohtalaisesti, mutta useimmat pakenevat juoksemalla.
Monilla sahapistiäisillä (Symphyta) esiintyy matkimista (Batesin mimikry); matkivat myrkyllisiä hoikkatyvisiä (Apocrita).
Puupistiäiset (Siricidae) voivat munia pitkillä ja terävillä munanasettimellaan munansa syvälle kasvin sisään.
"}],"title":"Livscykel och levnadssätt","group":"MX.SDVG4"},{"variables":[{"variable":"MX.habitat","title":"Habitat","content":"Kaikenlaisissa maaelinympäristöissä.
"},{"variable":"MX.ecology","title":"Ekologisk och ekonomisk betydelse","content":"Taloudellisesti ja ekologisesti tärkeä ryhmä: jotkin lajit merkittäviä kasvituholaisia ja jotkin voivat aiheuttaa äkämiä (esim. lehtipistiäiset, Tenthredinidae).
"}],"title":"Ekologi","group":"MX.SDVG5"},{"variables":[{"variable":"MX.miscText","title":"Tilläggsuppgifter","content":"Chinery, M.1978: Pohjois-Euroopan hyönteiset. — Kustannusosakeyhtiö Tammi. 353 s.
Chinery, M. 1999. Euroopan hyönteisopas. — Otava. 290 s.
Falk, S. 2015: Field Guide to Bees of Great Britain and Ireland. — Bloomsbury. 432 s.
Gullan, P. J. & Cranston, P. S. 2004: The Insects:An Outline of Entomology, 3rd Edition. — Blackwell Publishing. 584 s.
Heliövaara, K., Väisänen, R., Kemppi, E., & Lodenius, M. 1990: Heavy metal concentrations in males and females of three pine diprionids (Hymenoptera). — Entomologica Fennica. 1: 175–179.
Krogerus, H. (toim.). 1985: Suomen eläimet 4. Hyönteiset. — Weilin+Göös. 344 s.
McGavin, G. C. 2001: Essential Entomology. — Oxford University Press. 318 s.
UPM. 2011: Metsiemme pistiäisiä. — UPM. 26 s.
"}],"title":"Blandad","group":"MX.SDVG10"},{"variables":[{"variable":"MX.etymologyText","title":"Etymologi","content":"Kreik. symphytos = yhteen kasvanut. Tieteellinen nimi viittaa keski- ja takaruumiin yhteneväisyyteen, erona hoikkatyvisiin (Apocrita), joilla on kapea vyötärö näiden välillä.
"}],"title":"Taxonomi","group":"MX.SDVG14"}],"id":"LA.650"},{"speciesCardAuthors":{"variable":"MX.speciesCardAuthors","title":"Författare av artbeskrivningen","content":"FM, suunnittelija Jani Järvi / Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus
"},"groups":[{"variables":[{"variable":"MX.descriptionText","title":"Beskrivning","content":"Sahapistiäiset (Symphyta) ovat vaihtelevankokoisia hyönteisiä, joiden tärkein erotustuntomerkki muihin pistiäisiin (Hymenoptera) verrattuna on niiden takaruumiin kiinnittyminen koko leveydeltään keskiruumiiseen.
Sahapistiäisten pää on vahvasti kitinisoitunut ja erittäin kova. Se liittyy keskiruumiiseen ohuen ”niskan” avulla, joten se on liikkuvainen ja voi pyöriä eri suuntiin melko vapaasti. Päässä on verkkosilmät, jotka ovat usein suuret ja lisäksi yleensä kolme pistesilmää, mutta pistesilmät voivat myös puuttua tai olla surkastuneet. Tuntosarvet ovat pitkät, osoittavat tavallisesti eteenpäin tai kaareutuvat taaksepäin, ja vaihtelevan muotoiset, koirailla ne ovat tavallisesti pidemmät kuin naarailla. Eteen- tai alaspäin osoittavat suusosat ovat purevat, tai purevat ja imevät/nuolevat. Sahapistiäisillä on kaksi paria siipiä. Etusiivet ovat huomattavasti suuremmat kuin takasiivet. Lennossa etu- ja takasiivet liittyvät toisiinsa takasiiven etureunan pienten koukkumaisten väkästen, ”hamulien” avulla. Siivet ovat kalvomaiset, yleensä läpinäkyvät ja suipon pisaran malliset. Siipisuonitus on suhteellisen harva ja siipisarat isoja. Etusiivessä voi olla pigmentoitunut siipitäplä. Keskiruumiin viimeisessä jaokkeessa (metathorax) on suurimmalla osalla sahapistiäisistä takaselässä (metanotum) kaksi pientä selkäkyhmyä (cenchri). Nämä koholla olevat alueet ovat tavallisesti vaaleat ja niiden pinta on rosoinen. Selkäkyhmyjen rosopinnat liittyvät vastaavanlaisiin rosopintoihin etusiipien alla, jolloin ne pysyvät taitettuina tiiviisti paikoillaan takaruumiin päällä. Kuten mainittu, sahapistiäisten takaruumis liittyy koko leveydeltään keskiruumiiseen. Takaruumiin ensimmäinen jaoke voi olla jonkin verran muuntunut, mutta se ei ole koskaan sulautunut keskiruumiiseen eikä sen takana ole kuroutumaa, kuten hoikkatyvisillä (Apocrita). Takaruumiissa sahapistiäisnaarailla on yleensä sahamainen munanasetin. Se on yleensä piilossa sahantupen sisällä, jolloin sahantuppi silti näkyy, erityisesti ruumiin alapuolelta katsottuna. Munanasetin muistuttaa yleensä reunastaan sahaa ja sen hienorakenne toimii tärkeänä lajituntomerkkinä. Joillakin lajeilla munanasetin on poramaisen terävä ja pistävä.
Ruumiin pituus Suomessa alle 5 mm yli 4 cm. Suomen suurin laji ruumiin pituudeltaan jopa 44 mm (ilman munanasetinta) jättipuupistiäinen, Urocerus gigas.
Toukat ovat jalattomia tai eruciformeja muistuttaen vähintään kuuden käsnäjalkaparinsa kanssa perhostoukkia. Toukkien pää on eruciformeilla hyvin kehittynyt, niiden käsnäjaloissa ei ole koukkumaisia kynsiä, kuten perhosilla ja niiden tuntosarvet ovat hyvin yksinkertaiset kummut toisin kuin perhosen toukilla, joilla ne ovat yleensä 3-jaokkeiset.
"}],"title":"Allmän beskrivning","group":"MX.SDVG1"},{"variables":[{"variable":"MX.reproduction","title":"Reproduktion","content":"Parittelu tapahtuu lennossa tai kasvillisuudessa.
Naaraat munivat munansa kasvien sisään viiltämällä munanasettimella kasvin pinnan rikki tai loisimiinsa isäntiin. Partenogeneettinen lisääntyminen (sukusolujen tuotto ilman hedelmöittymistä) on yleistä. Joillakin lajeilla esiintyy telytokiaa: naaraat lisääntyvät partenogeneettisesti ja munivat vain naaraita, ja koiraita ei välttämättä esiinny ollenkaan.
"},{"variable":"MX.lifeCycle","title":"Livscykel","content":"Muodonvaihdos on täydellinen. Toukka poikkeaa suuresti aikuisesta, ja toukka- ja aikuisvaiheen välillä on lepovaihe, kotelo (pupa). Toukkavaiheita on yleensä viisi. Yksilölle kehittyy siivet vasta kotelovaiheessa ja ne suoristuvat kotelosta kuoriuduttua.
Toukat ovat jalattomia tai eruciformeja. Kotelotyyppi on irto- tai muumiokotelo. Toukat kehräävät usein kotelokopan kotelonsa ympärille. Koteloituminen maahan, karikkeeseen tai ravintokasveihin.
Elinkierron pituus vaihtelee, voi kestää muutaman vuodenkin.
Talvehtiminen tapahtuu munana tai toukkana.
"},{"variable":"MX.behaviour","title":"Beteende","content":"Ravintona toukilla pääasiassa kuollut tai elävä kasviaines, sienirihmat, ja jotkin harvat loisia jolloin ravintona toiset hyönteiset. Ravintokohteena useimmiten puuvartiset kasvit. Aikuisilla ravintona useimmiten siitepöly sekä mesi ja muut kasvinesteet; osa petoja.
Sahapistiäisillä (Symphyta) voi esiintyä toukkapesueita, jotka häirittyinä voivat nostaa ja heilutella etu- ja takapäätänsä ja erittää suustaan tahmeaa nestettä.
Aikuiset pistiäiset voivat siirtää toukkien ravintona toimivia sieniä itiöinä paikasta toiseen muninnan yhteydessä (puupistiäiset, Siricidae).
Sahapistiäiset lentävät kohtalaisesti, mutta useimmat pakenevat juoksemalla.
Monilla sahapistiäisillä (Symphyta) esiintyy matkimista (Batesin mimikry); matkivat myrkyllisiä hoikkatyvisiä (Apocrita).
Puupistiäiset (Siricidae) voivat munia pitkillä ja terävillä munanasettimellaan munansa syvälle kasvin sisään.
"}],"title":"Livscykel och levnadssätt","group":"MX.SDVG4"},{"variables":[{"variable":"MX.habitat","title":"Habitat","content":"Kaikenlaisissa maaelinympäristöissä.
"},{"variable":"MX.ecology","title":"Ekologisk och ekonomisk betydelse","content":"Taloudellisesti ja ekologisesti tärkeä ryhmä: jotkin lajit merkittäviä kasvituholaisia ja jotkin voivat aiheuttaa äkämiä (esim. lehtipistiäiset, Tenthredinidae).
"}],"title":"Ekologi","group":"MX.SDVG5"},{"variables":[{"variable":"MX.miscText","title":"Tilläggsuppgifter","content":"Chinery, M.1978: Pohjois-Euroopan hyönteiset. — Kustannusosakeyhtiö Tammi. 353 s.
Chinery, M. 1999. Euroopan hyönteisopas. — Otava. 290 s.
Falk, S. 2015: Field Guide to Bees of Great Britain and Ireland. — Bloomsbury. 432 s.
Gullan, P. J. & Cranston, P. S. 2004: The Insects:An Outline of Entomology, 3rd Edition. — Blackwell Publishing. 584 s.
Heliövaara, K., Väisänen, R., Kemppi, E., & Lodenius, M. 1990: Heavy metal concentrations in males and females of three pine diprionids (Hymenoptera). — Entomologica Fennica. 1: 175–179.
Krogerus, H. (toim.). 1985: Suomen eläimet 4. Hyönteiset. — Weilin+Göös. 344 s.
McGavin, G. C. 2001: Essential Entomology. — Oxford University Press. 318 s.
UPM. 2011: Metsiemme pistiäisiä. — UPM. 26 s.
"}],"title":"Blandad","group":"MX.SDVG10"},{"variables":[{"variable":"MX.etymologyText","title":"Etymologi","content":"Kreik. symphytos = yhteen kasvanut. Tieteellinen nimi viittaa keski- ja takaruumiin yhteneväisyyteen, erona hoikkatyvisiin (Apocrita), joilla on kapea vyötärö näiden välillä.
"}],"title":"Taxonomi","group":"MX.SDVG14"}],"id":"LA.662","title":"Pinkka oppimisympäristö: BIO-103 Eliöiden monimuotoisuus: eläimet - Hyönteiset ja alkuhyönteiset"},{"speciesCardAuthors":{"variable":"MX.speciesCardAuthors","title":"Författare av artbeskrivningen","content":"FM, suunnittelija Jani Järvi / Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus
"},"groups":[{"variables":[{"variable":"MX.descriptionText","title":"Beskrivning","content":"Sahapistiäiset (Symphyta) ovat vaihtelevankokoisia hyönteisiä, joiden tärkein erotustuntomerkki muihin pistiäisiin (Hymenoptera) verrattuna on niiden takaruumiin kiinnittyminen koko leveydeltään keskiruumiiseen.
Sahapistiäisten pää on vahvasti kitinisoitunut ja erittäin kova. Se liittyy keskiruumiiseen ohuen ”niskan” avulla, joten se on liikkuvainen ja voi pyöriä eri suuntiin melko vapaasti. Päässä on verkkosilmät, jotka ovat usein suuret ja lisäksi yleensä kolme pistesilmää, mutta pistesilmät voivat myös puuttua tai olla surkastuneet. Tuntosarvet ovat pitkät, osoittavat tavallisesti eteenpäin tai kaareutuvat taaksepäin, ja vaihtelevan muotoiset, koirailla ne ovat tavallisesti pidemmät kuin naarailla. Eteen- tai alaspäin osoittavat suusosat ovat purevat, tai purevat ja imevät/nuolevat. Sahapistiäisillä on kaksi paria siipiä. Etusiivet ovat huomattavasti suuremmat kuin takasiivet. Lennossa etu- ja takasiivet liittyvät toisiinsa takasiiven etureunan pienten koukkumaisten väkästen, ”hamulien” avulla. Siivet ovat kalvomaiset, yleensä läpinäkyvät ja suipon pisaran malliset. Siipisuonitus on suhteellisen harva ja siipisarat isoja. Etusiivessä voi olla pigmentoitunut siipitäplä. Keskiruumiin viimeisessä jaokkeessa (metathorax) on suurimmalla osalla sahapistiäisistä takaselässä (metanotum) kaksi pientä selkäkyhmyä (cenchri). Nämä koholla olevat alueet ovat tavallisesti vaaleat ja niiden pinta on rosoinen. Selkäkyhmyjen rosopinnat liittyvät vastaavanlaisiin rosopintoihin etusiipien alla, jolloin ne pysyvät taitettuina tiiviisti paikoillaan takaruumiin päällä. Kuten mainittu, sahapistiäisten takaruumis liittyy koko leveydeltään keskiruumiiseen. Takaruumiin ensimmäinen jaoke voi olla jonkin verran muuntunut, mutta se ei ole koskaan sulautunut keskiruumiiseen eikä sen takana ole kuroutumaa, kuten hoikkatyvisillä (Apocrita). Takaruumiissa sahapistiäisnaarailla on yleensä sahamainen munanasetin. Se on yleensä piilossa sahantupen sisällä, jolloin sahantuppi silti näkyy, erityisesti ruumiin alapuolelta katsottuna. Munanasetin muistuttaa yleensä reunastaan sahaa ja sen hienorakenne toimii tärkeänä lajituntomerkkinä. Joillakin lajeilla munanasetin on poramaisen terävä ja pistävä.
Ruumiin pituus Suomessa alle 5 mm yli 4 cm. Suomen suurin laji ruumiin pituudeltaan jopa 44 mm (ilman munanasetinta) jättipuupistiäinen, Urocerus gigas.
Toukat ovat jalattomia tai eruciformeja muistuttaen vähintään kuuden käsnäjalkaparinsa kanssa perhostoukkia. Toukkien pää on eruciformeilla hyvin kehittynyt, niiden käsnäjaloissa ei ole koukkumaisia kynsiä, kuten perhosilla ja niiden tuntosarvet ovat hyvin yksinkertaiset kummut toisin kuin perhosen toukilla, joilla ne ovat yleensä 3-jaokkeiset.
"}],"title":"Allmän beskrivning","group":"MX.SDVG1"},{"variables":[{"variable":"MX.reproduction","title":"Reproduktion","content":"Parittelu tapahtuu lennossa tai kasvillisuudessa.
Naaraat munivat munansa kasvien sisään viiltämällä munanasettimella kasvin pinnan rikki tai loisimiinsa isäntiin. Partenogeneettinen lisääntyminen (sukusolujen tuotto ilman hedelmöittymistä) on yleistä. Joillakin lajeilla esiintyy telytokiaa: naaraat lisääntyvät partenogeneettisesti ja munivat vain naaraita, ja koiraita ei välttämättä esiinny ollenkaan.
"},{"variable":"MX.lifeCycle","title":"Livscykel","content":"Muodonvaihdos on täydellinen. Toukka poikkeaa suuresti aikuisesta, ja toukka- ja aikuisvaiheen välillä on lepovaihe, kotelo (pupa). Toukkavaiheita on yleensä viisi. Yksilölle kehittyy siivet vasta kotelovaiheessa ja ne suoristuvat kotelosta kuoriuduttua.
Toukat ovat jalattomia tai eruciformeja. Kotelotyyppi on irto- tai muumiokotelo. Toukat kehräävät usein kotelokopan kotelonsa ympärille. Koteloituminen maahan, karikkeeseen tai ravintokasveihin.
Elinkierron pituus vaihtelee, voi kestää muutaman vuodenkin.
Talvehtiminen tapahtuu munana tai toukkana.
"},{"variable":"MX.behaviour","title":"Beteende","content":"Ravintona toukilla pääasiassa kuollut tai elävä kasviaines, sienirihmat, ja jotkin harvat loisia jolloin ravintona toiset hyönteiset. Ravintokohteena useimmiten puuvartiset kasvit. Aikuisilla ravintona useimmiten siitepöly sekä mesi ja muut kasvinesteet; osa petoja.
Sahapistiäisillä (Symphyta) voi esiintyä toukkapesueita, jotka häirittyinä voivat nostaa ja heilutella etu- ja takapäätänsä ja erittää suustaan tahmeaa nestettä.
Aikuiset pistiäiset voivat siirtää toukkien ravintona toimivia sieniä itiöinä paikasta toiseen muninnan yhteydessä (puupistiäiset, Siricidae).
Sahapistiäiset lentävät kohtalaisesti, mutta useimmat pakenevat juoksemalla.
Monilla sahapistiäisillä (Symphyta) esiintyy matkimista (Batesin mimikry); matkivat myrkyllisiä hoikkatyvisiä (Apocrita).
Puupistiäiset (Siricidae) voivat munia pitkillä ja terävillä munanasettimellaan munansa syvälle kasvin sisään.
"}],"title":"Livscykel och levnadssätt","group":"MX.SDVG4"},{"variables":[{"variable":"MX.habitat","title":"Habitat","content":"Kaikenlaisissa maaelinympäristöissä.
"},{"variable":"MX.ecology","title":"Ekologisk och ekonomisk betydelse","content":"Taloudellisesti ja ekologisesti tärkeä ryhmä: jotkin lajit merkittäviä kasvituholaisia ja jotkin voivat aiheuttaa äkämiä (esim. lehtipistiäiset, Tenthredinidae).
"}],"title":"Ekologi","group":"MX.SDVG5"},{"variables":[{"variable":"MX.miscText","title":"Tilläggsuppgifter","content":"Chinery, M.1978: Pohjois-Euroopan hyönteiset. — Kustannusosakeyhtiö Tammi. 353 s.
Chinery, M. 1999. Euroopan hyönteisopas. — Otava. 290 s.
Falk, S. 2015: Field Guide to Bees of Great Britain and Ireland. — Bloomsbury. 432 s.
Gullan, P. J. & Cranston, P. S. 2004: The Insects:An Outline of Entomology, 3rd Edition. — Blackwell Publishing. 584 s.
Heliövaara, K., Väisänen, R., Kemppi, E., & Lodenius, M. 1990: Heavy metal concentrations in males and females of three pine diprionids (Hymenoptera). — Entomologica Fennica. 1: 175–179.
Krogerus, H. (toim.). 1985: Suomen eläimet 4. Hyönteiset. — Weilin+Göös. 344 s.
McGavin, G. C. 2001: Essential Entomology. — Oxford University Press. 318 s.
UPM. 2011: Metsiemme pistiäisiä. — UPM. 26 s.
"}],"title":"Blandad","group":"MX.SDVG10"},{"variables":[{"variable":"MX.etymologyText","title":"Etymologi","content":"Kreik. symphytos = yhteen kasvanut. Tieteellinen nimi viittaa keski- ja takaruumiin yhteneväisyyteen, erona hoikkatyvisiin (Apocrita), joilla on kapea vyötärö näiden välillä.
"}],"title":"Taxonomi","group":"MX.SDVG14"}],"id":"LA.738","title":"Pinkka oppimisympäristö: Turun yliopisto, Eliöiden tuntemuksen perusteet (BIOL1111) - Selkärangattomat: Hyönteiset"}],"informalTaxonGroups":["MVL.232","MVL.30"],"qname":"MX.286745","id":"MX.286745","scientificNameDisplayName":"Symphyta sp.","occurrenceCountInvasiveFinland":23,"habitatOccurrenceCounts":[{"habitat":{"fi":"kasvitieteellinen puutarha","sv":"kasvitieteellinen puutarha","en":"kasvitieteellinen puutarha"},"occurrenceCount":110,"id":"kasvitieteellinenpuutarha"},{"habitat":{"fi":"dry meadow","sv":"dry meadow","en":"dry meadow"},"occurrenceCount":109,"id":"drymeadow"},{"habitat":{"fi":"Puistot, pihamaat, puutarhat","sv":"Park, gårdsplan, trädgård","en":"Park, courtyard or garden"},"occurrenceCount":64,"id":"http://tun.fi/my.habitatenumvalue71"},{"habitat":{"fi":"galls","sv":"galls","en":"galls"},"occurrenceCount":59,"id":"galls"},{"habitat":{"fi":"meadow","sv":"meadow","en":"meadow"},"occurrenceCount":45,"id":"meadow"},{"habitat":{"fi":"Kangasmetsät","sv":"Moskog","en":"Heath forest"},"occurrenceCount":41,"id":"http://tun.fi/my.habitatenumvalue2"},{"habitat":{"fi":"Perinneympäristöt","sv":"Vårdbiotop","en":"Rural biotopes and cultural habitats"},"occurrenceCount":20,"id":"http://tun.fi/my.habitatenumvalue56"},{"habitat":{"sv":"Vårdbiotop och annan omgivning med mänsklig påverkan","fi":"Perinneympäristöt tai muut ihmisen muuttamat ympäristöt","en":"Rural biotopes and cultural habitats or other human-impacted environment"},"occurrenceCount":19,"id":"http://tun.fi/my.habitatenumvalue55"},{"habitat":{"fi":"Tuore kangas","sv":"Frisk mo","en":"Mesic heath forest"},"occurrenceCount":16,"id":"http://tun.fi/my.habitatenumvalue3"},{"habitat":{"fi":"Tuore niitty","sv":"Frisk äng","en":"Mesic meadow"},"occurrenceCount":14,"id":"http://tun.fi/my.habitatenumvalue59"}],"sensitive":false,"autoNonWild":false,"redListEvaluationGroups":["MVL.1041","MVL.739","MVL.738"],"taxonExpert":["MA.32"],"parentsIncludeSelf":["MX.37600","MX.53761","MX.37602","MX.37605","MX.37607","MX.37613","MX.43122","MX.286745"],"observationCountInvasiveFinland":23,"taxonomicOrder":4618,"hasBold":false,"parents":["MX.37600","MX.53761","MX.37602","MX.37605","MX.37607","MX.37613","MX.43122"],"countOfSpecies":765,"stableInFinland":true,"scientificNameAuthorship":"Gerstaecker, 1867","taxonRank":"MX.suborder","hiddenTaxon":false,"cursiveName":false,"vernacularName":"växtsteklar","hasMultimedia":true,"invasiveSpecies":false,"countOfFinnishSpecies":752,"nameAccordingTo":"MR.1","taxonEditor":["MA.32","MA.36","MA.200"],"occurrenceCountFinland":54989,"nonHiddenParentsIncludeSelf":["MX.37600","MX.53761","MX.37602","MX.37605","MX.37607","MX.37613","MX.43122","MX.286745"],"observationCountFinland":54989,"occurrenceCount":56706,"finnishSpecies":false,"finnish":true,"multimedia":[{"copyrightOwner":"Luomus","keywords":["specimen","primary"],"author":"Malinen, Pekka","fullURL":"https://image.laji.fi/MM.124953/GL.7560_Gilpinia_socia_f.jpg","largeURL":"https://image.laji.fi/MM.124953/GL.7560_Gilpinia_socia_f_large.jpg","source":"default","type":"MM.typeEnumSpecimen","squareThumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.124953/GL.7560_Gilpinia_socia_f_square.jpg","primaryForTaxon":true,"licenseAbbreviation":"CC-BY-SA-4.0","licenseFullname":"Creative Commons erkännande, dela lika 4.0","sortOrder":1,"taxon":{"cursiveName":true,"vernacularName":"rypäsmäntypistiäinen","scientificName":"Gilpinia socia","scientificNameAuthorship":"(Klug, 1812)","taxonRank":"MX.species","id":"MX.286961","bold":{"binCount":0,"publicRecords":2,"specimens":3,"barcodes":0},"hasBold":true},"licenseId":"MZ.intellectualRightsCC-BY-SA-4.0","thumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.124953/GL.7560_Gilpinia_socia_f_thumb.jpg"},{"copyrightOwner":"Luomus","keywords":["primary","specimen"],"author":"Malinen, Pekka","fullURL":"https://image.laji.fi/MM.124950/GL.7557_Gilpinia_hercyniae_f.jpg","largeURL":"https://image.laji.fi/MM.124950/GL.7557_Gilpinia_hercyniae_f_large.jpg","source":"default","type":"MM.typeEnumSpecimen","squareThumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.124950/GL.7557_Gilpinia_hercyniae_f_square.jpg","primaryForTaxon":true,"licenseAbbreviation":"CC-BY-SA-4.0","licenseFullname":"Creative Commons erkännande, dela lika 4.0","sortOrder":1,"taxon":{"cursiveName":true,"vernacularName":"hersykuusipistiäinen","scientificName":"Gilpinia hercyniae","scientificNameAuthorship":"(Hartig, 1837)","taxonRank":"MX.species","id":"MX.286953","bold":{"binCount":8,"bins":["BOLD:AAG3571","BOLD:ADI5716","BOLD:ADM1285","BOLD:ADY9198","BOLD:AEL0864","BOLD:AER4286","BOLD:AER6825","BOLD:AEW9473"],"publicRecords":41,"specimens":109,"barcodes":14},"hasBold":true},"licenseId":"MZ.intellectualRightsCC-BY-SA-4.0","thumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.124950/GL.7557_Gilpinia_hercyniae_f_thumb.jpg"},{"copyrightOwner":"Luomus","keywords":["specimen","primary"],"author":"Malinen, Pekka","fullURL":"https://image.laji.fi/MM.90270/GL.3448_Cimbex_connatus_f.jpg","largeURL":"https://image.laji.fi/MM.90270/GL.3448_Cimbex_connatus_f_large.jpg","source":"default","type":"MM.typeEnumSpecimen","squareThumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.90270/GL.3448_Cimbex_connatus_f_square.jpg","primaryForTaxon":true,"licenseAbbreviation":"CC-BY-SA-4.0","licenseFullname":"Creative Commons erkännande, dela lika 4.0","sortOrder":1,"taxon":{"cursiveName":true,"vernacularName":"leppänuijapistiäinen","scientificName":"Cimbex connatus","scientificNameAuthorship":"(Schrank, 1776)","taxonRank":"MX.species","id":"MX.286549","bold":{"binCount":2,"bins":["BOLD:ACT2040","BOLD:AFI1267"],"publicRecords":7,"specimens":13,"barcodes":2},"hasBold":true},"licenseId":"MZ.intellectualRightsCC-BY-SA-4.0","thumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.90270/GL.3448_Cimbex_connatus_f_thumb.jpg"},{"copyrightOwner":"Luomus","keywords":["primary","specimen"],"author":"Malinen, Pekka","fullURL":"https://image.laji.fi/MM.124832/GL.7434_Gilpinia_frutetorum_m.jpg","largeURL":"https://image.laji.fi/MM.124832/GL.7434_Gilpinia_frutetorum_m_large.jpg","source":"default","type":"MM.typeEnumSpecimen","squareThumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.124832/GL.7434_Gilpinia_frutetorum_m_square.jpg","primaryForTaxon":true,"licenseAbbreviation":"CC-BY-SA-4.0","licenseFullname":"Creative Commons erkännande, dela lika 4.0","sortOrder":1,"taxon":{"cursiveName":true,"vernacularName":"viirumäntypistiäinen","scientificName":"Gilpinia frutetorum","scientificNameAuthorship":"(Fabricius, 1793)","taxonRank":"MX.species","id":"MX.286951","bold":{"binCount":8,"bins":["BOLD:AAY0809","BOLD:ACR1581","BOLD:AEH2226","BOLD:AEO1036","BOLD:AEO1037","BOLD:AEO1039","BOLD:AEO3947","BOLD:AEX9282"],"publicRecords":34,"specimens":59,"barcodes":15},"hasBold":true},"licenseId":"MZ.intellectualRightsCC-BY-SA-4.0","thumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.124832/GL.7434_Gilpinia_frutetorum_m_thumb.jpg"},{"copyrightOwner":"Luomus","keywords":["primary","specimen"],"author":"Malinen, Pekka","fullURL":"https://image.laji.fi/MM.2884344/GP.114271_Nematus_alnivorus_f_syntype_2.jpg","largeURL":"https://image.laji.fi/MM.2884344/GP.114271_Nematus_alnivorus_f_syntype_2_large.jpg","source":"default","type":"MM.typeEnumSpecimen","squareThumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.2884344/GP.114271_Nematus_alnivorus_f_syntype_2_square.jpg","primaryForTaxon":true,"licenseAbbreviation":"CC-BY-SA-4.0","licenseFullname":"Creative Commons erkännande, dela lika 4.0","sortOrder":1,"taxon":{"cursiveName":true,"scientificName":"Platycampus luridiventris","scientificNameAuthorship":"(Fallén, 1808)","taxonRank":"MX.species","id":"MX.286681","bold":{"binCount":2,"bins":["BOLD:AAL4598","BOLD:ACE3515"],"publicRecords":24,"specimens":40,"barcodes":18},"hasBold":true},"licenseId":"MZ.intellectualRightsCC-BY-SA-4.0","thumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.2884344/GP.114271_Nematus_alnivorus_f_syntype_2_thumb.jpg"},{"copyrightOwner":"Luomus","keywords":["primary"],"author":"Malinen, Pekka","fullURL":"https://image.laji.fi/MM.293097/Tenthredopsis_friesei_f.jpg","largeURL":"https://image.laji.fi/MM.293097/Tenthredopsis_friesei_f_large.jpg","source":"default","squareThumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.293097/Tenthredopsis_friesei_f_square.jpg","primaryForTaxon":true,"licenseAbbreviation":"CC-BY-SA-4.0","licenseFullname":"Creative Commons erkännande, dela lika 4.0","sortOrder":1,"taxon":{"cursiveName":true,"scientificName":"Tenthredopsis friesei","scientificNameAuthorship":"(Konow, 1884)","taxonRank":"MX.species","id":"MX.288890","bold":{"binCount":3,"bins":["BOLD:AAD3118","BOLD:AAD8992","BOLD:ACE6931"],"publicRecords":29,"specimens":38,"barcodes":9},"hasBold":true},"licenseId":"MZ.intellectualRightsCC-BY-SA-4.0","thumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.293097/Tenthredopsis_friesei_f_thumb.jpg"},{"copyrightOwner":"Luomus","keywords":["primary","specimen"],"author":"Malinen, Pekka","fullURL":"https://image.laji.fi/MM.124948/GL.7555_Gilpinia_fennica_m.jpg","largeURL":"https://image.laji.fi/MM.124948/GL.7555_Gilpinia_fennica_m_large.jpg","source":"default","type":"MM.typeEnumSpecimen","squareThumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.124948/GL.7555_Gilpinia_fennica_m_square.jpg","primaryForTaxon":true,"licenseAbbreviation":"CC-BY-SA-4.0","licenseFullname":"Creative Commons erkännande, dela lika 4.0","sortOrder":1,"taxon":{"cursiveName":true,"vernacularName":"suomenkuusipistiäinen","scientificName":"Gilpinia fennica","scientificNameAuthorship":"(Forsius, 1911)","taxonRank":"MX.species","id":"MX.286949","hasBold":false},"licenseId":"MZ.intellectualRightsCC-BY-SA-4.0","thumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.124948/GL.7555_Gilpinia_fennica_m_thumb.jpg"},{"copyrightOwner":"Luomus","keywords":["primary","specimen"],"author":"Malinen, Pekka","fullURL":"https://image.laji.fi/MM.2432433/GL.2739_Pseudoheptamelus_runari_f_1.jpg","largeURL":"https://image.laji.fi/MM.2432433/GL.2739_Pseudoheptamelus_runari_f_1_large.jpg","source":"default","type":"MM.typeEnumSpecimen","squareThumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.2432433/GL.2739_Pseudoheptamelus_runari_f_1_square.jpg","primaryForTaxon":true,"licenseAbbreviation":"CC-BY-SA-4.0","licenseFullname":"Creative Commons erkännande, dela lika 4.0","sortOrder":1,"taxon":{"cursiveName":true,"vernacularName":"katkosarvilehtiäinen","scientificName":"Pseudoheptamelus runari","scientificNameAuthorship":"Conde, 1932","taxonRank":"MX.species","id":"MX.286935","bold":{"binCount":1,"bins":["BOLD:ACS6442"],"publicRecords":3,"specimens":12,"barcodes":0},"hasBold":true},"licenseId":"MZ.intellectualRightsCC-BY-SA-4.0","thumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.2432433/GL.2739_Pseudoheptamelus_runari_f_1_thumb.jpg"},{"copyrightOwner":"Luomus","keywords":["primary","specimen"],"author":"Malinen, Pekka","fullURL":"https://image.laji.fi/MM.2296771/GL.10216_Pristiphora_nigriceps.jpg","largeURL":"https://image.laji.fi/MM.2296771/GL.10216_Pristiphora_nigriceps_large.jpg","source":"default","type":"MM.typeEnumSpecimen","squareThumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.2296771/GL.10216_Pristiphora_nigriceps_square.jpg","primaryForTaxon":true,"licenseAbbreviation":"CC-BY-SA-4.0","licenseFullname":"Creative Commons erkännande, dela lika 4.0","sortOrder":1,"taxon":{"cursiveName":true,"scientificName":"Pristiphora nigriceps","scientificNameAuthorship":"(Hartig, 1840)","taxonRank":"MX.species","id":"MX.288346","bold":{"binCount":4,"bins":["BOLD:AAO1445","BOLD:ABV9762","BOLD:AEN6524","BOLD:AEN6534"],"publicRecords":23,"specimens":33,"barcodes":11},"hasBold":true},"licenseId":"MZ.intellectualRightsCC-BY-SA-4.0","thumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.2296771/GL.10216_Pristiphora_nigriceps_thumb.jpg"},{"copyrightOwner":"Marjo Heikkinen","keywords":["primary"],"fullURL":"https://image.laji.fi/MM.2265860/Atsaleavarvianen_Marjo_Heikkinen_6c-2022.JPG","largeURL":"https://image.laji.fi/MM.2265860/Atsaleavarvianen_Marjo_Heikkinen_6c-2022_large.jpg","source":"default","squareThumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.2265860/Atsaleavarvianen_Marjo_Heikkinen_6c-2022_square.jpg","primaryForTaxon":true,"licenseAbbreviation":"CC-BY-SA-4.0","licenseFullname":"Creative Commons erkännande, dela lika 4.0","sortOrder":1,"taxon":{"cursiveName":true,"vernacularName":"atsaleavarviainen","scientificName":"Euura lipovskyi","scientificNameAuthorship":"(Smith, 1974)","taxonRank":"MX.species","id":"MX.5084630","bold":{"binCount":1,"bins":["BOLD:ACO1087"],"publicRecords":6,"specimens":23,"barcodes":6},"hasBold":true},"taxonDescriptionCaption":{"fi":"Kuva: Marjo Heikkinen, CC-BY-NC-SA-4.0"},"licenseId":"MZ.intellectualRightsCC-BY-SA-4.0","thumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.2265860/Atsaleavarvianen_Marjo_Heikkinen_6c-2022_thumb.jpg"},{"copyrightOwner":"Helsingin yliopisto","keywords":["Urocerus gigas","Pistiäiset","Specimen","Hymenoptera"],"author":"Pekka Malinen","fullURL":"https://image.laji.fi/MM.120749/urocerus_gigas_f_001.jpg","largeURL":"https://image.laji.fi/MM.120749/urocerus_gigas_f_001_large.jpg","source":"default","type":"MM.typeEnumSpecimen","squareThumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.120749/urocerus_gigas_f_001_square.jpg","primaryForTaxon":false,"licenseAbbreviation":"CC-BY-NC-SA-4.0","licenseFullname":"Creative Commons Erkännande-IckeKommersiell-DelaLika 4.0","sortOrder":2147482647,"taxon":{"cursiveName":true,"vernacularName":"stor hornstekel","scientificName":"Urocerus gigas","scientificNameAuthorship":"(Linnaeus, 1758)","taxonRank":"MX.species","id":"MX.288967","bold":{"binCount":1,"bins":["BOLD:AAF8342"],"publicRecords":20,"specimens":33,"barcodes":11},"hasBold":true},"licenseId":"MZ.intellectualRightsCC-BY-NC-SA-4.0","thumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.120749/urocerus_gigas_f_001_thumb.jpg"},{"copyrightOwner":"Helsingin yliopisto","keywords":["Urocerus gigas","Hymenoptera","Specimen","Pistiäiset"],"author":"Pekka Malinen","fullURL":"https://image.laji.fi/MM.120750/urocerus_gigas_f_002.jpg","largeURL":"https://image.laji.fi/MM.120750/urocerus_gigas_f_002_large.jpg","source":"default","type":"MM.typeEnumSpecimen","squareThumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.120750/urocerus_gigas_f_002_square.jpg","primaryForTaxon":false,"licenseAbbreviation":"CC-BY-NC-SA-4.0","licenseFullname":"Creative Commons Erkännande-IckeKommersiell-DelaLika 4.0","sortOrder":2147482647,"taxon":{"cursiveName":true,"vernacularName":"stor hornstekel","scientificName":"Urocerus gigas","scientificNameAuthorship":"(Linnaeus, 1758)","taxonRank":"MX.species","id":"MX.288967","bold":{"binCount":1,"bins":["BOLD:AAF8342"],"publicRecords":20,"specimens":33,"barcodes":11},"hasBold":true},"licenseId":"MZ.intellectualRightsCC-BY-NC-SA-4.0","thumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.120750/urocerus_gigas_f_002_thumb.jpg"},{"copyrightOwner":"Luomus","author":"Oona Jääskeläinen","fullURL":"https://image.laji.fi/MM.1641013/pamphilius.jpg","largeURL":"https://image.laji.fi/MM.1641013/pamphilius_large.jpg","source":"default","squareThumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.1641013/pamphilius_square.jpg","primaryForTaxon":false,"licenseAbbreviation":"CC-BY-SA-4.0","licenseFullname":"Creative Commons erkännande, dela lika 4.0","sortOrder":2147483647,"taxon":{"cursiveName":true,"scientificName":"Pamphilius balteatus","scientificNameAuthorship":"(Fallén, 1808)","taxonRank":"MX.species","id":"MX.286811","bold":{"binCount":3,"bins":["BOLD:AAF1967","BOLD:AAO0641","BOLD:ACJ6681"],"publicRecords":7,"specimens":12,"barcodes":4},"hasBold":true},"licenseId":"MZ.intellectualRightsCC-BY-SA-4.0","thumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.1641013/pamphilius_thumb.jpg"},{"copyrightOwner":"Anders Albrecht","author":"Anders Albrecht","fullURL":"https://image.laji.fi/MM.293758/AA_130615__13__iph_came_130615_1547160_Anders_Albrecht.JPG","largeURL":"https://image.laji.fi/MM.293758/AA_130615__13__iph_came_130615_1547160_Anders_Albrecht_large.jpg","source":"default","squareThumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.293758/AA_130615__13__iph_came_130615_1547160_Anders_Albrecht_square.jpg","primaryForTaxon":false,"licenseAbbreviation":"CC-BY-NC-SA-4.0","licenseFullname":"Creative Commons Erkännande-IckeKommersiell-DelaLika 4.0","sortOrder":2147483647,"taxon":{"cursiveName":true,"vernacularName":"kamelstekel","scientificName":"Xiphydria camelus","scientificNameAuthorship":"(Linnaeus, 1758)","taxonRank":"MX.species","id":"MX.288982","bold":{"binCount":3,"bins":["BOLD:AAO0227","BOLD:AEA6569","BOLD:AED1517"],"publicRecords":37,"specimens":57,"barcodes":15},"hasBold":true},"licenseId":"MZ.intellectualRightsCC-BY-NC-SA-4.0","thumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.293758/AA_130615__13__iph_came_130615_1547160_Anders_Albrecht_thumb.jpg"},{"copyrightOwner":"Jani Järvi / Luomus","keywords":["Euura ribesii"],"author":"Jani Järvi","fullURL":"https://image.laji.fi/MM.260982/24.1._Euura_ribesii_muok_JJarvi.jpg","largeURL":"https://image.laji.fi/MM.260982/24.1._Euura_ribesii_muok_JJarvi_large.jpg","source":"default","squareThumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.260982/24.1._Euura_ribesii_muok_JJarvi_square.jpg","primaryForTaxon":false,"licenseAbbreviation":"CC-BY-SA-4.0","licenseFullname":"Creative Commons erkännande, dela lika 4.0","sortOrder":2147483647,"taxon":{"cursiveName":false,"vernacularName":"växtsteklar","scientificName":"Symphyta","scientificNameAuthorship":"Gerstaecker, 1867","taxonRank":"MX.suborder","id":"MX.286745","hasBold":false},"licenseId":"MZ.intellectualRightsCC-BY-SA-4.0","thumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.260982/24.1._Euura_ribesii_muok_JJarvi_thumb.jpg"},{"copyrightOwner":"Pekka Malinen / Luomus","keywords":["female","Urocerus gigas"],"author":"Pekka Malinen","fullURL":"https://image.laji.fi/MM.291602/GL7498_Urocerus_gigas_f.jpg","sex":["MY.sexF"],"largeURL":"https://image.laji.fi/MM.291602/GL7498_Urocerus_gigas_f_large.jpg","source":"default","squareThumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.291602/GL7498_Urocerus_gigas_f_square.jpg","primaryForTaxon":false,"licenseAbbreviation":"CC-BY-SA-4.0","licenseFullname":"Creative Commons erkännande, dela lika 4.0","sortOrder":2147483647,"taxon":{"cursiveName":false,"vernacularName":"växtsteklar","scientificName":"Symphyta","scientificNameAuthorship":"Gerstaecker, 1867","taxonRank":"MX.suborder","id":"MX.286745","hasBold":false},"licenseId":"MZ.intellectualRightsCC-BY-SA-4.0","thumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.291602/GL7498_Urocerus_gigas_f_thumb.jpg"}],"species":false,"observationCount":56706,"occurrenceInFinland":"MX.occurrenceInFinlandPublished","hasParent":true,"hasDescriptions":true,"intellectualRights":"MZ.intellectualRightsCC-BY-4.0"}