{"occurrences":[{"area":"ML.251","occurrenceCount":869,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.252","occurrenceCount":5872,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.253","occurrenceCount":6466,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.254","occurrenceCount":946,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.255","occurrenceCount":4278,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.256","occurrenceCount":9265,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.257","occurrenceCount":5888,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.258","occurrenceCount":341,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.259","occurrenceCount":3672,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.260","occurrenceCount":4822,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.261","occurrenceCount":3991,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.262","occurrenceCount":5402,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.263","occurrenceCount":4384,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.264","occurrenceCount":4195,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.265","occurrenceCount":3113,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.266","occurrenceCount":3537,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.267","occurrenceCount":3812,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.268","occurrenceCount":1293,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.269","occurrenceCount":2621,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.270","occurrenceCount":993,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.271","occurrenceCount":1681,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"}],"parent":{"phylum":{"cursiveName":false,"vernacularName":"selkäjänteiset","scientificName":"Chordata","taxonRank":"MX.phylum","id":"MX.37606","hasBold":false},"genus":{"cursiveName":true,"vernacularName":"käet","scientificName":"Cuculus","scientificNameAuthorship":"Linnaeus, 1758","taxonRank":"MX.genus","id":"MX.28706","hasBold":false},"species":{"cursiveName":true,"vernacularName":"käki","scientificName":"Cuculus canorus","scientificNameAuthorship":"Linnaeus, 1758","taxonRank":"MX.species","id":"MX.28715","bold":{"binCount":2,"bins":["BOLD:AAB8529","BOLD:ABY4488"],"publicRecords":147,"specimens":159,"barcodes":26},"hasBold":true},"subfamily":{"cursiveName":false,"scientificName":"Cuculinae","taxonRank":"MX.subfamily","id":"MX.206997","hasBold":false},"tribe":{"cursiveName":false,"scientificName":"Cuculini","taxonRank":"MX.tribe","id":"MX.207003","hasBold":false},"domain":{"cursiveName":false,"vernacularName":"aitotumaiset","scientificName":"Eucarya","scientificNameAuthorship":"Whittaker & Margulis, 1978","taxonRank":"MX.domain","id":"MX.53761","hasBold":false},"subphylum":{"cursiveName":false,"vernacularName":"selkärankaiset","scientificName":"Vertebrata","taxonRank":"MX.subphylum","id":"MX.37608","hasBold":false},"subclass":{"cursiveName":false,"scientificName":"Neornithes","taxonRank":"MX.subclass","id":"MX.292398","hasBold":false},"family":{"cursiveName":false,"vernacularName":"käet","scientificName":"Cuculidae","taxonRank":"MX.family","id":"MX.28697","hasBold":false},"kingdom":{"cursiveName":false,"vernacularName":"eläimet","scientificName":"Animalia","scientificNameAuthorship":"Linnaeus, 1758","taxonRank":"MX.kingdom","id":"MX.37602","hasBold":false},"class":{"cursiveName":false,"vernacularName":"linnut","scientificName":"Aves","taxonRank":"MX.class","id":"MX.37580","hasBold":false},"order":{"cursiveName":false,"vernacularName":"käkilinnut","scientificName":"Cuculiformes","taxonRank":"MX.order","id":"MX.28666","hasBold":false}},"hasLatestRedListEvaluation":true,"scientificName":"Cuculus canorus","latestRedListStatusFinland":{"year":2019,"status":"MX.iucnLC"},"hasChildren":true,"redListStatusesInFinland":[{"year":2019,"status":"MX.iucnLC"},{"year":2015,"status":"MX.iucnLC"},{"year":2010,"status":"MX.iucnLC"},{"year":2000,"status":"MX.iucnNT"}],"descriptions":[{"speciesCardAuthors":{"variable":"MX.speciesCardAuthors","title":"Kuvaustekstin laatijat","content":"
Aki Aintila
"},"groups":[{"variables":[{"variable":"MX.originAndDistributionText","title":"Alkuperä ja yleislevinneisyys","content":"Käen pesimäalueet kattavat käytännössä koko Euroopan Välimeren eteläosista Fennoskandian pohjoisosiin asti. Levinneisyysalue jatkuu hyvin laajana vyöhykkeenä Euraasian itäisiin osiin. Käki on pitkänmatkan muuttaja, joka talvehtii Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa ja paikoin Etelä-Aasiassa (BirdLife International 2021). Suomessa käki pesii käytännössä koko maassa merensaaristosta puuttomalle tunturiylängölle asti. Tyypillisintä ympäristöä ovat erilaiset metsät, Suomen pesimäkanta kattaa noin 120 000 paria. Käki on pesäloinen, Suomessa yleisin isäntälaji on leppälintu, mutta eri isäntälajeja tunnetaan useita kymmeniä (Valkama ym. 2011). Rengastustietojen mukaan suomalaiset käet suuntaavat suoraan etelään, Välimeren yli kohti talvehtimisalueitaan (Valkama ym. 2014). Suomessa ja Pohjois-Norjassa pesivien käkien on satelliittipaikannusten avulla havaittu muuttavan Keski-Afrikkaan, Kongoon ja Angoliaan (Vega ym. 2016).
\r\n\r\nEsiintyminen Haliaksella
\r\nKäki on Haliaksella säännöllinen läpimuuttaja. Kevään ensimmäiset yksilöt saapuvat aikaisintaan toukokuun alussa, kevään päämuutto nähdään toukokuun puolivälistä kesäkuun alkuun. Syysmuutto alkaa jo heinäkuussa ja kestää syyskuun puoliväliin. Elokuun päämuuton aikana yksilömäärät ovat usein suurempia kuin keväällä, käki on kuitenkin harvalukuinen muuttaja ja päivittäiset yksilömäärät pysyvät yleensä muutaman linnun lukemissa, huippumuutot voivat yltää yli kymmenen yksilön. Rengastustietojen perusteella nuoret käet muuttavat syksyllä keskimäärin viikkoa myöhemmin kuin vanhat (Lehikoinen ym. 2014).
"}],"title":"Levinneisyys","group":"MX.SDVG2"},{"variables":[{"variable":"MX.lifeCycle","title":"Elinkierto","content":"Pitkäaikaismuutokset
\r\nKäen havaintomäärät vaihtelivat vuosien välillä seurantajakson aikana, mutta 2020-luvulla havaintomäärät ovat vähentyneet. Pesimälinnustolaskentojen tulosten mukaan käen pesimäkanta Suomessa on kasvanut noin 70% viimeisen neljänkymmenen vuoden aikana (Lehikoinen & Väisänen 2023). Vastaavasti käen pesimäkanta koko Euroopassa on taantunut noin 40% muutamassa vuosikymmenessä (PECMBS 2024). Laajamittaiset taantumat ovat mahdollisesti johtuneet sekä maatalouden tehostumisesta ja suurien hyönteisten vähenemisestä (BirdLife International 2021), sekä ilmastonmuutoksesta, keväiden lämmetessä käet eivät välttämättä kykene aikaistamaan kevätmuuttoaan yhtä tehokkaasti kuin monet isäntälajit, jolloin pesimäolosuhteet heikkenevät (Erritzøe ym. 2012).
\r\nKäen kevätmuutto aikaistui keskimäärin viidellä vuorokaudella seurantajakson aikana. Ilmastonmuutoksen vaikutuksesta keskimääräisellä eurooppalaisella muuttolinnulla kevätmuutto on aikaistunut keskimäärin viikolla. Muuton ajoittumisen muutokset johtavat siihen, että lintujen alueellinen ja ajallinen esiintyminen muuttuu. Kevätmuuton ajoittumisen muutoksilla voi olla vaikutusta esimerkiksi pariutumiseen ja poikastuottoon (Lehikoinen ym. 2019). Lintujen kevätmuuton aikaistuminen on merkittävä muutos lintujen vuodenaikaisesiintymisessä ja osoittaa, kuinka nopeasti linnut voivat reagoida ympäristönmuutoksiin.
"}],"title":"Elinkaari ja elintavat","group":"MX.SDVG4"},{"variables":[{"variable":"MX.descriptionReferences","title":"Viitteet","content":"BirdLife International (2021) Species factsheet: Cuculus canorus.
Erritzøe, J., Mann, C.F., Brammer, F.P., and Fuller, R.A. 2012. Cuckoos of the world. Bloomsbury (Christopher Helm).
\r\nLehikoinen,. A. & Väisänen, R.A. 2023: Pesivien maalintujen kannanmuutokset Suomessa 1975-2022. - Linnut-vuosikirja 2022: 14-19
\r\nLehikoinen, A., Lindén, A., Karlsson, M., Andersson, A. Crewe, T. L., Dunn, E. H., Gregory, G., Karlsson, L., Kristiansen, V., Mackenzie, S., Newman, S., Røer, J. E., Sharpe, C., Sokolov, L. V., Steinholtz, Å., Stervander, M., Priestley, L. T., Tirri, I.-S., Tjørnløv, R. S. 2019: Phenology of the avian spring migratory passage in Europe and North America: asymmetric advancement in time and increase in duration. — Ecological Indicators 101: 985–991.
\r\nLehikoinen, A., Ekroos, J., Piha, M., Seimola, T., Tirri, I. S., Velmala, W. & Vähätalo, A. 2014: Muuton ajoittuminen eri ikäluokilla ja sukupuolilla Hangon lintuasemalla rengastusten perusteella. Osa 1: syksyiset ei-varpuslinnut. — Tringa 41: 30–53.
\r\nPECBMS (PanEuropean Common Bird Monitoring Scheme) 2024: Trends and indicators – species trends.
Valkama, J., Saurola, P., Lehikoinen, A., Lehikoinen, E., Piha, M., Sola, P. & Velmala, W. 2014: Suomen rengastusatlas. Osa II. — Luonnontieteellinen keskusmuseo ja ympäristöministeriö, Helsinki.
\r\nValkama, J., Vepsäläinen, V. & Lehikoinen, A. 2011: Suomen III Lintuatlas. – Luonnontieteellinen keskusmuseo ja ympäristöministeriö. http://atlas3.lintuatlas.fi ISBN 978-952-10-6918-5.
\r\nVega M.L., Willemoes M., Thomson R.L., Tolvanen J., Rutila J., Samaš P., et al. 2016: First-Time Migration in Juvenile Common Cuckoos Documented by Satellite Tracking. PLoS ONE 11(12): e0168940.
"}],"title":"Lisätietoja","group":"MX.SDVG10"}],"id":"default","title":"Laji.fi lajikuvaukset"},{"groups":[{"variables":[{"variable":"MX.ingressText","title":"Ingressi","content":"Käen kukunta tuo kesän! Kukkuva koiras kaipailee puolisoa. Naaras munii usein leppälinnun pesään, jossa suuri käenpoikanen puskee muut pois – ja saa näin täyden palvelun kasvattiemoilta.
"},{"variable":"MX.identificationText","title":"Tunnistaminen","content":"Käki on hyvin pitkäpyrstöinen ja kapeasiipinen, haukkamainen lintu. Käkiä on kahdenvärisiä: sinertävän harmaita ja punaruskeita. Vaaleassa vatsassa on tiheästi poikkijuovitusta. Käen havaitsee helpoimmin koiraan toistamasta kuuluvasta kuk-kuu-laulusta.
"}],"title":"Yleistä","group":"MX.SDVG1"},{"variables":[{"variable":"MX.behaviour","title":"Elintavat","content":"Ravintona suuret hyönteiset ja muut selkärangattomat.
"}],"title":"Elinkaari ja elintavat","group":"MX.SDVG4"},{"variables":[{"variable":"MX.habitat","title":"Elinympäristö","content":"Käki viihtyy kaikenlaisissa metsissä, jopa tunturikoivikossa, ja puuttuu lähinnä avotuntureilta sekä ulkosaaristosta. Käki on loinen, naaras munii aina tietyn lintulajin pesään, jolloin isäntälajin vanhemmat hautovat ja ruokkivat käen poikasen. Pitkänmatkan muuttaja viettää talvet trooppisessa Afrikassa.
"}],"title":"Ekologia","group":"MX.SDVG5"},{"variables":[{"variable":"MX.miscText","title":"Lisätiedot","content":"Ilmastonmuutos
Käki on runsastunut Suomessa, mutta vähentynyt voimakkaasti monissa Euroopan maissa. Ilmastonmuutos vaikuttaa merkittävästi käen esiintymiseen sen isäntälajien kautta, ja pesäloiselle pesinnän ajoittaminen on erityisen tärkeää. Nyt monet käen isäntälajeista ovat ilmaston lämpenemisen myötä aikaistaneet kevätmuuttoaan ja pesintöjen aloitusta. Käen on vaikeampi kiriä aikaistunutta kevättä kiinni, sillä se on pitkänmatkan muuttaja. Käen runsastumisen syitä Suomessa ei ole tutkittu, ehkä poikaset selviävät paremmin hengissä lämpenemisen ansiosta.
Ulkomaiden tilanne
Talvehtimisalueilla ja muuttoreittien varsilla käkeä uhkaavat elinympäristömuutokset, kuten sopivien ruokailupaikkojen väheneminen mm. maatalouden muutosten vuoksi sekä maailmanlaajuinen hyönteiskato.
Tiesitkö tämän?
Käki on Suomen linnuston ainoa pesäloinen. Käeltä tunnetaan useita kymmeniä eri isäntälajeja, joita ovat esimerkiksi leppälintu, niittykirvinen, västäräkki, rautiainen ja järripeippo. Naaraskäki munii aina saman lajin pesään, jonka huostassa se on itse kasvanut.
Miksi sitten toisen lajin vanhemmat ruokkivat vieraan lajin poikasta? Kuoriutunut käen poikanen puskee vaistonsa ohjaamana muut munat ja poikaset ulos pesästä. Käki on pesän ainoa poikanen, jonka suuri punainen ruokaa kerjäävä suu viestii emoille: ruokaa tänne ja heti! Käen poikanen kasvaa lopulta paljon suuremmaksi kuin kasvattivanhemmat, mutta kerjäävän käen punainen kita huijaa vanhempia ruokkimaan käkeä, kunnes se on täysikasvuinen.
"}],"title":"Lisätietoja","group":"MX.SDVG10"}],"id":"LA.764","title":"Pinkka oppimisympäristö: Linnut viestintuojina - Linnut viestintuojina – laaja"},{"groups":[{"variables":[{"variable":"MX.ingressText","title":"Ingressi","content":"Käen kukkuminen tuo kesän!
"},{"variable":"MX.identificationText","title":"Tunnistaminen","content":"Käellä on pitkäpyrstö ja kapeat siivet. Käkiä on kahdenvärisiä: siniharmaita ja punaruskeita. Käen vaaleassa vatsassa on poikkijuovitusta.
"}],"title":"Yleistä","group":"MX.SDVG1"},{"variables":[{"variable":"MX.behaviour","title":"Elintavat","content":"Käki syö suuria hyönteisiä ja muita selkärangattomia.
"}],"title":"Elinkaari ja elintavat","group":"MX.SDVG4"},{"variables":[{"variable":"MX.habitat","title":"Elinympäristö","content":"Käki viihtyy kaikenlaisissa metsissä lähes koko Suomessa. Käkinaaras munii aina tietyn lintulajin pesään, jolloin isäntälajin vanhemmat hautovat ja ruokkivat käen poikasen. Pitkänmatkan muuttaja viettää talvet Afrikassa.
"}],"title":"Ekologia","group":"MX.SDVG5"},{"variables":[{"variable":"MX.miscText","title":"Lisätiedot","content":"Ilmastonmuutos
Käki on runsastunut Suomessa, mutta vähentynyt voimakkaasti monissa Euroopan maissa. Ilmastonmuutos vaikuttaa merkittävästi käen esiintymiseen sen isäntälajien kautta, ja pesäloiselle pesinnän ajoittaminen on erityisen tärkeää. Nyt monet käen isäntälajeista ovat ilmaston lämpenemisen myötä aikaistaneet kevätmuuttoaan ja pesintöjen aloitusta. Käen on vaikeampi kiriä aikaistunutta kevättä kiinni, sillä se on pitkänmatkan muuttaja. Käen runsastumisen syitä Suomessa ei ole tutkittu, ehkä poikaset selviävät paremmin hengissä lämpenemisen ansiosta.
Ulkomaiden tilanne
Talvehtimisalueilla ja muuttoreittien varsilla käkeä uhkaavat elinympäristömuutokset, kuten sopivien ruokailupaikkojen väheneminen mm. maatalouden muutosten vuoksi sekä maailmanlaajuinen hyönteiskato.
Tiesitkö tämän?
Käki on Suomen linnuston ainoa pesäloinen. Käeltä tunnetaan useita kymmeniä eri isäntälajeja, joita ovat esimerkiksi leppälintu, niittykirvinen, västäräkki, rautiainen ja järripeippo. Naaraskäki munii aina saman lajin pesään, jonka huostassa se on itse kasvanut.
Miksi sitten toisen lajin vanhemmat ruokkivat vieraan lajin poikasta? Kuoriutunut käen poikanen puskee vaistonsa ohjaamana muut munat ja poikaset ulos pesästä. Käki on pesän ainoa poikanen, jonka suuri punainen ruokaa kerjäävä suu viestii emoille: ruokaa tänne ja heti! Käen poikanen kasvaa lopulta paljon suuremmaksi kuin kasvattivanhemmat, mutta kerjäävän käen punainen kita huijaa vanhempia ruokkimaan käkeä, kunnes se on täysikasvuinen.
"}],"title":"Lisätietoja","group":"MX.SDVG10"}],"id":"LA.824","title":"Pinkka oppimisympäristö: Linnut viestintuojina - Linnut viestintuojina – lyhyt versio"}],"taxonConceptIds":["taxonid:393757"],"originalPublications":["MP.2441","MP.1082"],"anyHabitatSearchStrings":["MKV.habitatM","MKV.habitatMk","MKV.habitatMl","MKV.habitatMt","MKV.habitatS","MKV.habitatSr"],"informalTaxonGroups":["MVL.1"],"qname":"MX.28715","euringCode":"CUCCANP","id":"MX.28715","scientificNameDisplayName":"Cuculus canorus","occurrenceCountInvasiveFinland":0,"habitatOccurrenceCounts":[{"habitat":{"fi":"mökkipiha.","sv":"mökkipiha.","en":"mökkipiha."},"occurrenceCount":48,"id":"mökkipiha."},{"habitat":{"fi":"river, mixed forest","sv":"river, mixed forest","en":"river, mixed forest"},"occurrenceCount":22,"id":"river,mixedforest"},{"habitat":{"fi":"kuivahko kangasmetsä","sv":"kuivahko kangasmetsä","en":"kuivahko kangasmetsä"},"occurrenceCount":20,"id":"kuivahkokangasmetsä"},{"habitat":{"fi":"umpeen kasvava järvenlahti","sv":"umpeen kasvava järvenlahti","en":"umpeen kasvava järvenlahti"},"occurrenceCount":15,"id":"umpeenkasvavajärvenlahti"},{"habitat":{"fi":"tuore kangasmetsä","sv":"tuore kangasmetsä","en":"tuore kangasmetsä"},"occurrenceCount":9,"id":"tuorekangasmetsä"},{"habitat":{"fi":"Kangasmetsät","sv":"Moskog","en":"Heath forest"},"occurrenceCount":8,"id":"http://tun.fi/my.habitatenumvalue2"},{"habitat":{"fi":"sekametsä, järvi, pelto, haja-asutus","sv":"sekametsä, järvi, pelto, haja-asutus","en":"sekametsä, järvi, pelto, haja-asutus"},"occurrenceCount":8,"id":"sekametsä,järvi,pelto,haja-asutus"},{"habitat":{"fi":"puutarha meren rannalla","sv":"puutarha meren rannalla","en":"puutarha meren rannalla"},"occurrenceCount":7,"id":"puutarhamerenrannalla"},{"habitat":{"fi":"sekametsä, pelto, järvi, haja-asutus","sv":"sekametsä, pelto, järvi, haja-asutus","en":"sekametsä, pelto, järvi, haja-asutus"},"occurrenceCount":6,"id":"sekametsä,pelto,järvi,haja-asutus"},{"habitat":{"fi":"kulttuuri/pelto/tuore kangasmetsä","sv":"kulttuuri/pelto/tuore kangasmetsä","en":"kulttuuri/pelto/tuore kangasmetsä"},"occurrenceCount":5,"id":"kulttuuri/pelto/tuorekangasmetsä"}],"sensitive":false,"birdlifeCode":"CUCCAN","bold":{"binCount":2,"bins":["BOLD:AAB8529","BOLD:ABY4488"],"publicRecords":147,"specimens":159,"barcodes":26},"autoNonWild":false,"redListEvaluationGroups":["MVL.729"],"taxonExpert":["MA.30"],"parentsIncludeSelf":["MX.37600","MX.53761","MX.37602","MX.37606","MX.37608","MX.37580","MX.292398","MX.239936","MX.239938","MX.292413","MX.28666","MX.28697","MX.206997","MX.207003","MX.28706","MX.28715"],"observationCountInvasiveFinland":0,"taxonomicOrder":50602,"hasBold":true,"parents":["MX.37600","MX.53761","MX.37602","MX.37606","MX.37608","MX.37580","MX.292398","MX.239936","MX.239938","MX.292413","MX.28666","MX.28697","MX.206997","MX.207003","MX.28706"],"countOfSpecies":1,"stableInFinland":true,"scientificNameAuthorship":"Linnaeus, 1758","taxonRank":"MX.species","occurrenceInFinlandPublications":["MP.1041"],"euringNumber":7242,"secondaryHabitats":[{"habitat":"MKV.habitatSr","id":"MKV.405282","order":0},{"habitat":"MKV.habitatMl","id":"MKV.405283","order":1},{"habitat":"MKV.habitatMt","id":"MKV.405284","order":2}],"hiddenTaxon":false,"cursiveName":true,"vernacularName":"käki","hasMultimedia":true,"invasiveSpecies":false,"countOfFinnishSpecies":1,"nameAccordingTo":"MR.1","taxonEditor":["MA.30","MA.21","MA.15959"],"occurrenceCountFinland":77541,"typeOfOccurrenceInFinland":["MX.typeOfOccurrenceStablePopulation","MX.typeOfOccurrenceBirdLifeCategoryA","MX.typeOfOccurrenceRegularBreeder"],"taxonSets":["MVL.1201","MX.taxonSetBirdAtlasCommon"],"nonHiddenParentsIncludeSelf":["MX.37600","MX.53761","MX.37602","MX.37606","MX.37608","MX.37580","MX.292398","MX.239936","MX.239938","MX.292413","MX.28666","MX.28697","MX.206997","MX.207003","MX.28706","MX.28715"],"observationCountFinland":77541,"occurrenceCount":83807,"primaryHabitatSearchStrings":["MKV.habitatM","MKV.habitatMk"],"finnishSpecies":true,"finnish":true,"multimedia":[{"copyrightOwner":"Mark Kilner","keywords":["primary"],"author":"Mark Kilner","fullURL":"https://image.laji.fi/MM.304468/Cuculus_canorus.jpg","caption":"Mark Kilner, One from the archives. Creative Commons BY-NC-SA-2.0","largeURL":"https://image.laji.fi/MM.304468/Cuculus_canorus.jpg","source":"default","squareThumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.304468/Cuculus_canorus_square.jpg","primaryForTaxon":true,"licenseAbbreviation":"CC-BY-NC-SA-2.0","licenseFullname":"Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen Jaa-Samoin 2.0","sortOrder":1,"taxon":{"cursiveName":true,"vernacularName":"käki","scientificName":"Cuculus canorus","scientificNameAuthorship":"Linnaeus, 1758","taxonRank":"MX.species","id":"MX.28715","bold":{"binCount":2,"bins":["BOLD:AAB8529","BOLD:ABY4488"],"publicRecords":147,"specimens":159,"barcodes":26},"hasBold":true},"licenseId":"MZ.intellectualRightsCC-BY-NC-SA-2.0","thumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.304468/Cuculus_canorus_thumb.jpg"}],"primaryHabitat":{"habitat":"MKV.habitatMk","id":"MKV.405281","order":0},"species":true,"observationCount":83807,"occurrenceInFinland":"MX.occurrenceInFinlandPublished","hasParent":true,"hasDescriptions":true,"intellectualRights":"MZ.intellectualRightsCC-BY-4.0"}