{"occurrences":[{"area":"ML.251","occurrenceCount":558,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.252","occurrenceCount":3859,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.253","occurrenceCount":8100,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.254","occurrenceCount":1972,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.255","occurrenceCount":1630,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.256","occurrenceCount":5857,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.257","occurrenceCount":3418,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.258","occurrenceCount":271,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.259","occurrenceCount":287,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.260","occurrenceCount":1779,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.261","occurrenceCount":817,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.262","occurrenceCount":1522,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.263","occurrenceCount":370,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.264","occurrenceCount":322,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.265","occurrenceCount":194,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.266","occurrenceCount":177,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.267","occurrenceCount":89,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.268","occurrenceCount":34,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.269","occurrenceCount":26,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.270","occurrenceCount":28,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.271","occurrenceCount":71,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"}],"parent":{"suborder":{"cursiveName":false,"vernacularName":"flicksländor inklusive jungfrusländor","scientificName":"Zygoptera","taxonRank":"MX.suborder","id":"MX.2","hasBold":false},"phylum":{"cursiveName":false,"vernacularName":"leddjur","scientificName":"Arthropoda","scientificNameAuthorship":"von Siebold, 1848","taxonRank":"MX.phylum","id":"MX.37605","hasBold":false},"domain":{"cursiveName":false,"vernacularName":"aitotumaiset","scientificName":"Eucarya","scientificNameAuthorship":"Whittaker & Margulis, 1978","taxonRank":"MX.domain","id":"MX.53761","hasBold":false},"subphylum":{"cursiveName":false,"vernacularName":"insekter","notes":"The order of orders of Entognatha and Insecta is based on Misof et al. 2014: Phylogenomics resolves the timing and pattern of insect evolution - Science 346:763-767.","scientificName":"Hexapoda","taxonRank":"MX.subphylum","id":"MX.37607","hasBold":false},"kingdom":{"cursiveName":false,"vernacularName":"djur","scientificName":"Animalia","scientificNameAuthorship":"Linnaeus, 1758","taxonRank":"MX.kingdom","id":"MX.37602","hasBold":false},"class":{"cursiveName":false,"vernacularName":"egentliga insekter","scientificName":"Insecta","taxonRank":"MX.class","id":"MX.37613","hasBold":false},"order":{"cursiveName":false,"vernacularName":"trollsländor","scientificName":"Odonata","taxonRank":"MX.order","id":"MX.1","hasBold":false}},"hasLatestRedListEvaluation":false,"scientificName":"Zygoptera","hasChildren":true,"descriptions":[{"groups":[{"variables":[{"variable":"MX.descriptionText","title":"Beskrivning","content":"
Pääosin pienikokoisia sudenkorentoja.
Tämän pinkan tietokortti käsittelee toukkavaiheita:
Toukka on pitkänomainen, hoikka, hento, enintään parin sentin mittainen. Toukan päässä on tuntosarvet, verkkosilmät ja ulosammuttava pyyntinaamari, joka on levossa taitettuna pään alapuolelle. Pyyntinaamarin päässä on pihdit. Toukalla on kolme raajaparia ja selässä kaksi paria siipien aihioita. Takaruumiin kärjessä on kolme lehtimäistä kidusta.
"},{"variable":"MX.identificationText","title":"Bestämning","content":"Hentosudenkorentojen toukilla on kolme lehtimäistä kidusta takaruumiin kärjessä. Aitosudenkorentojen (Anisoptera) toukilla ei ole ulkoisia kiduksia.
Kaikki lajit viettävät toukkavaiheensa vedessä. Toukkavaihe voi kestää jopa useita vuosia. Parittelussa koiras tarttuu naaraasta kiinni takaruumiinsa kärjellä. Naaras vastaanottaa takaruumiinsa kärjellä sperman, jonka koiras on siirtänyt takaruumiinsa kärjestä sen tyvelle. Naaras ja koiras muodostavat niin sanotun tandemin. Naaras munii veteen joko veden pinnalta käsin tai sukeltaa kokonaan veden alle. Munat lasketaan joko veden pinnalle tai rantaviivaan, tai asetellaan vesikasveihin. Munasta kehittyy aluksi pieni esitoukka, protolarva, josta kehittyy varsinainen toukka.
Hentosudenkorentojen toukat ovat petoja, ja saalistavat pieniä selkärangattomia. Toukka vaipuu vaikeissa olosuhteissa, kuten talvella, diapaussiin. Aikuistumisen lähestyessä toukka hakeutuu pois vedestä esim. kasville tai puunrungolle. Toukkanahka repeää selän keskilinjasta, ja aikuinen sudenkorento työntyy ulos toukkanahasta. Sudenkorentojen muodonvaihdos on siten vaillinainen, koska kotelovaihe puuttuu elinkierrosta.
Järvet, lammet, virtavedet, jokien suvannot ja vähäsuolaiset merenlahdet. Vaatimukset elinympäristön suhteen vaihtelevat suku- ja lajikohtaisesti. Esimerkiksi Calopteryx-suvun sudenkorennot elävät vain virtaavissa vesissä.
Suomessa neljä heimoa: Calopterygidae, Lestidae, Coenagrionidae ja Platycnemidae.
"}],"title":"Blandad","group":"MX.SDVG10"}],"id":"LA.26","title":"Pinkka oppimisympäristö: Vesieliöiden lajintunnistus - Pohjaeläimet"},{"groups":[{"variables":[{"variable":"MX.descriptionText","title":"Beskrivning","content":"Pienikokoisia ja hentoruumiisia sudenkorentoja. Etu- ja takasiivet jokseenkin samalaiset; siivet levossa yleensä supussa takaruumiin päällä (tai vinosti taaksepäin suuntautuneina). Silmät selvästi erilliset.
Toukka on pitkänomainen, hoikka, hento, enintään parin sentin mittainen. Toukan päässä on tuntosarvet, verkkosilmät ja ulosammuttava pyyntinaamari, joka on levossa taitettuna pään alapuolelle. Pyyntinaamarin päässä on pihdit. Toukalla on kolme raajaparia ja selässä kaksi paria siipien aihioita.
"},{"variable":"MX.identificationText","title":"Bestämning","content":"Toukilla on kolme lehtimäistä kidusta takaruumiin kärjessä.
Aitosudenkorentojen (Anisoptera) toukilla ei ole ulkoisia kiduksia.
"}],"title":"Allmän beskrivning","group":"MX.SDVG1"},{"variables":[{"variable":"MX.distributionFinland","title":"Utbredning i Finland","content":"Tavataan koko maassa.
"}],"title":"Utbredning","group":"MX.SDVG2"},{"variables":[{"variable":"MX.lifeCycle","title":"Livscykel","content":"Kaikki lajit viettävät toukkavaiheensa vedessä. Toukkavaihe voi kestää jopa useita vuosia.
Parittelussa koiras tarttuu naaraasta kiinni takaruumiinsa kärjellä. Naaras vastaanottaa takaruumiinsa kärjellä sperman, jonka koiras on siirtänyt takaruumiinsa kärjestä sen tyvelle. Naaras ja koiras muodostavat niin sanotun tandemin. Naaras munii veteen joko veden pinnalta käsin tai sukeltaa kokonaan veden alle. Munat lasketaan joko veden pinnalle tai rantaviivaan, tai asetellaan vesikasveihin. Munasta kehittyy aluksi pieni esitoukka, protolarva, josta kehittyy varsinainen toukka.
"},{"variable":"MX.behaviour","title":"Beteende","content":"Hyönteisiä saalistavia petoja. Melko hitaita lentäjiä; lento perhosmaisen lepattelevaa ja laskeutuvat tiuhaan.
Hentosudenkorentojen toukat ovat petoja, ja saalistavat pieniä selkärangattomia. Toukka vaipuu vaikeissa olosuhteissa, kuten talvella, diapaussiin.
Aikuistumisen lähestyessä toukka hakeutuu pois vedestä esim. kasville tai puunrungolle. Toukkanahka repeää selän keskilinjasta, ja aikuinen sudenkorento työntyy ulos toukkanahasta. Sudenkorentojen muodonvaihdos on siten vaillinainen, koska kotelovaihe puuttuu elinkierrosta.
"}],"title":"Livscykel och levnadssätt","group":"MX.SDVG4"},{"variables":[{"variable":"MX.habitat","title":"Habitat","content":"Toukat elävät veistöissä; järvet, lammet, virtavedet, jokien suvannot ja vähäsuolaiset merenlahdet. Vaatimukset elinympäristön suhteen vaihtelevat suku- ja lajikohtaisesti.
Esimerkiksi Calopteryx-suvun sudenkorennot elävät vain virtaavissa vesissä.
Aikuisetkin lentävät useimmiten vesistöjen läheisyydessä.
"}],"title":"Ekologi","group":"MX.SDVG5"},{"variables":[{"variable":"MX.miscText","title":"Tilläggsuppgifter","content":"Suomessa neljä heimoa: neidonkorennot (Calopterygidae), keijukorennot (Lestidae), tytönkorennot (Coenagrionidae) ja sulakoipikorennot (Platycnemidae).
Lisätietoja ja lajikuvia (Suomen sudenkorentoseuran Korentowiki):
http://www.sudenkorento.fi/kwiki/Hentosudenkorennot
"}],"title":"Blandad","group":"MX.SDVG10"}],"id":"LA.297"},{"groups":[{"variables":[{"variable":"MX.descriptionText","title":"Beskrivning","content":"Pääosin pienikokoisia sudenkorentoja.Toukka on pitkänomainen, hoikka, hento, enintään parin sentin mittainen. Toukan päässä on tuntosarvet, verkkosilmät ja ulosammuttava pyyntinaamari, joka on levossa taitettuna pään alapuolelle. Pyyntinaamarin päässä on pihdit. Toukalla on kolme raajaparia ja selässä kaksi paria siipien aihioita. Takaruumiin kärjessä on kolme lehtimäistä kidusta.
"},{"variable":"MX.identificationText","title":"Bestämning","content":"Hentosudenkorentojen toukilla on kolme lehtimäistä kidusta takaruumiin kärjessä. Aitosudenkorentojen (Anisoptera) toukilla ei ole ulkoisia kiduksia.
"}],"title":"Allmän beskrivning","group":"MX.SDVG1"},{"variables":[{"variable":"MX.lifeCycle","title":"Livscykel","content":"Kaikki lajit viettävät toukkavaiheensa vedessä. Toukkavaihe voi kestää jopa useita vuosia. Parittelussa koiras tarttuu naaraasta kiinni takaruumiinsa kärjellä. Naaras vastaanottaa takaruumiinsa kärjellä sperman, jonka koiras on siirtänyt takaruumiinsa kärjestä sen tyvelle. Naaras ja koiras muodostavat niin sanotun tandemin. Naaras munii veteen joko veden pinnalta käsin tai sukeltaa kokonaan veden alle. Munat lasketaan joko veden pinnalle tai rantaviivaan, tai asetellaan vesikasveihin. Munasta kehittyy aluksi pieni esitoukka, protolarva, josta kehittyy varsinainen toukka.
"},{"variable":"MX.behaviour","title":"Beteende","content":"Hentosudenkorentojen toukat ovat petoja, ja saalistavat pieniä selkärangattomia. Toukka vaipuu vaikeissa olosuhteissa, kuten talvella, diapaussiin. Aikuistumisen lähestyessä toukka hakeutuu pois vedestä esim. kasville tai puunrungolle. Toukkanahka repeää selän keskilinjasta, ja aikuinen sudenkorento työntyy ulos toukkanahasta. Sudenkorentojen muodonvaihdos on siten vaillinainen, koska kotelovaihe puuttuu elinkierrosta.
"}],"title":"Livscykel och levnadssätt","group":"MX.SDVG4"},{"variables":[{"variable":"MX.habitat","title":"Habitat","content":"Järvet, lammet, virtavedet, jokien suvannot ja vähäsuolaiset merenlahdet. Vaatimukset elinympäristön suhteen vaihtelevat suku- ja lajikohtaisesti. Esimerkiksi Calopteryx-suvun sudenkorennot elävät vain virtaavissa vesissä.
"}],"title":"Ekologi","group":"MX.SDVG5"},{"variables":[{"variable":"MX.miscText","title":"Tilläggsuppgifter","content":"Suomessa neljä heimoa: Calopterygidae, Lestidae, Coenagrionidae ja Platycnemidae.Lajikortti käsittelee toukkavaiheita. Ks. tarkempaa tietoa http://www.sudenkorento.fi/kwiki/Etusivu.
"}],"title":"Blandad","group":"MX.SDVG10"}],"id":"LA.432","title":"Pinkka oppimisympäristö: BIO-306 Saariston ekologia - Pohjaeläimet"},{"speciesCardAuthors":{"variable":"MX.speciesCardAuthors","title":"Författare av artbeskrivningen","content":"FM, suunnittelija Jani Järvi / Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus
"},"groups":[{"variables":[{"variable":"MX.descriptionText","title":"Beskrivning","content":"Hentosudenkorennot (Zygoptera) on toinen Suomessa esiintyvien sudenkorentojen (Odonata) alalahko. Hentosudenkorennot ovat suuria ja hentoruumiisia hyönteisiä, joiden toukat ovat akvaattisia ja aikuiset terrestrisiä. Ne, kuten muutkin sudenkorennot, ovat väritykseltään usein kirkkaan- tai metallinvärisiä. Väripolymorfismi (värimuodot vaihtelevat lajin sisällä) on mahdollista ja sukupuolet ovat joskus erivärisiä (seksuaalidimorfismi). Väritys voi myös muuttua yksilön iän myötä.
Hentosudenkorentojen pää liikkuva ja poikittainen (suhteessa ruumiiseen). Siinä on erittäin suuret, pallomaiset verkkosilmät, jotka ovat pään laidoilla kaukana toisistaan; kolme pistesilmää, hyvin pienet sukamaiset tuntosarvet sekä purevat ja voimakkaat suuosat. Leuat ovat usein hampaiset. Hentosudenkorentojen selkä on vahva: keskiruumiin 2. ja 3. jaoke (meso- ja metathorax) ovat yhdistyneet ja ne muodostavat pterothoraxin. Keskiruumiissa on kaksi paria siipiä, jotka ovat suuret, kalvomaiset ja tiheään verkkosuoniset. Siipien etureunassa, lähellä kärkeä, on usein tumma siipitäplä. Siipiparit ovat samankokoiset ja -muotoiset. Hentosudenkorentojen siivet ovat levossa kattolaskuisesti takaruumiin päällä tai pystyssä takaruumiin päällä toisiaan vasten. Hentosudenkorentojen takaruumis on pitkä. hentorakenteinen ja erittäin hoikka, keskiruumiin ollessa melko pieni. Takaruumiin kärjessä on kummallakin sukupuolella parilliset perälisäkkeet; koirailla on ylempien perälisäkkeiden lisäksi alemmat. Naarailla on hyvin kehittynyt munanasetin. Hentosudenkorentojen jalat ovat usein piikikkäät ja vahvakyntiset.
Suomessa ruumiinpituus on enimmillään noin 50 mm ja siipiväli enimmillään noin 80 mm.
Suomen suurin hentosudenkorento on neidonkorento, Calopteryx virgo, jonka takaruumis on 33-40 mm ja takasiipi 28-36 mm pitkä.
Toukat ovat aikuisen kaltaisia, mutta siivettömiä. Ne ovat muodoltaan pitkänomaisia, hoikasta ja hentoja. Siipiaihiot erottuvat viimeisillä toukkavaiheilla selvästi. Pää on leveämpi kuin keskiruumis. Kidukset ovat ulkoiset ja lehtimäisissä perälisäkkeissä. Toukkien alahuuli (labium) on, muiden sudenkorentojen tapaan, muuttunut pitkälle ojentuvaksi pyyntinaamariksi, joka levossa on vetäytyneenä ja pidetään tiiviisti naaman edessä. Toukkien suuosat ovat purevat.
"},{"variable":"MX.identificationText","title":"Bestämning","content":"Toukilla on kolme lehtimäistä kidusta takaruumiin kärjessä. Aitosudenkorentojen (Anisoptera) toukilla ei ole ulkoisia kiduksia, vaan niillä kidukset ovat sisäiset.
Aikuisilla siipien muoto eroaa aitosudenkorentojen (Anisoptera) siipimuodosta: hentosudenkorennoilla siivet ovat samanmuotoiset, kun aitosudenkorennoilla takasiivet ovat tyviosastaan etusiipiä leveämmät.
"}],"title":"Allmän beskrivning","group":"MX.SDVG1"},{"variables":[{"variable":"MX.reproduction","title":"Reproduktion","content":"Parittelu tapahtuu tyypillisesti rengasmaisessa paritteluasennossa: koiras tarttuu naarasta kiinni perälisäkkeillään päästä tai keskiruumiista, (koiraan sukupuolielimet sijaitsevat hyönteisille ainutlaatuisesti takaruumiin toisessa ja kolmannessa jaokkeessa) ja naaraan kaartuessa kohti koiraan sukupuolielimiä ympyrä sulkeutuu. Parittelu voi kestää sekunteja tai tunteja riippuen lajista. Parittelua edeltäviä kosintamenoja muutamilla lajeilla: koiraat tanssivat naaraille suostutellakseen niitä paritteluun.
Naaraat laskevat munat munanasettimella kasvillisuuden sekaan ja jopa kasvien sisään tekemällä viillon kasvin pintaan, useimmiten vedenpinnan alle.
"},{"variable":"MX.lifeCycle","title":"Livscykel","content":"Muodonvaihdos on vähittäinen. Toukka on aikuisen kaltainen, mutta siivetön. Toukkavaiheiden lukumäärä vaihtelee lajeittain 8–17 välillä, mutta keskimäärin se on 12. Toukkakehitys yleisesti vähintään kaksi vuotta, mutta voi kestää jopa 5–6 vuotta tai vain muutamia kuukausia munana talvehtivilla lajeilla. Aikuistumisen lähestyessä toukka hakeutuu pois vedestä ja kiipeää esimerkiksi kasville tai puunrungolle. Toukkanahka repeää selän keskilinjasta, ja aikuinen sudenkorento työntyy ulos toukkanahasta.
Talvehtiminen tapahtuu joko munana tai toukkana.
"},{"variable":"MX.behaviour","title":"Beteende","content":"Toukat ovat petoja ja niiden ravintona ovat toiset hyönteiset, muut selkärangattomat ja jopa kalan- ja sammakonpoikaset.
Aikuiset ovat myös petoja ja käyttävät ravinnokseen muita hyönteisiä. Aikuiset ovat melko hitaita lentäjiä, lento on perhosmaisen lepattelevaa, ja ne laskeutuvat usein.
Monien hentosudenkorentolajien koirailla esiintyy vahvaa reviirikäyttäytymistä.
"}],"title":"Livscykel och levnadssätt","group":"MX.SDVG4"},{"variables":[{"variable":"MX.habitat","title":"Habitat","content":"Akvaattisia toukkia tavataan kaikenlaisissa vesielinympäristöissä.
Aikuisia tavataan vesistöjen läheltä.
"},{"variable":"MX.ecology","title":"Ekologisk och ekonomisk betydelse","content":"Taloudellinen ja ekologinen merkitys osittain tunnettu: hentosudenkorennot ovat tärkeää ravintoa tietyille lintulajeille, kuten kerttusille (Acrocephalus-suku).
"}],"title":"Ekologi","group":"MX.SDVG5"},{"variables":[{"variable":"MX.miscText","title":"Tilläggsuppgifter","content":"Lisätietoja ja lajikuvia hentosudenkorennoista entisen Suomen sudenkorentoseuran Korentowikissä.
"},{"variable":"MX.descriptionReferences","title":"Referenser","content":"Chinery, M.1978: Pohjois-Euroopan hyönteiset. — Kustannusosakeyhtiö Tammi. 353 s.
Chinery, M. 1999. Euroopan hyönteisopas. — Otava. 290 s.
Gullan, P. J. & Cranston, P. S. 2004: The Insects:An Outline of Entomology, 3rd Edition. — Blackwell Publishing. 584 s.
Karjalainen, S. 2002: Suomen sudenkorennot. — Kustannusosakeyhtiö Tammi. 240 s.
Krogerus, H. (toim.). 1985: Suomen eläimet 4. Hyönteiset. — Weilin+Göös. 344 s.
McGavin, G. C. 2001: Essential Entomology. — Oxford University Press. 318 s.
"}],"title":"Blandad","group":"MX.SDVG10"}],"id":"LA.473","title":"Pinkka oppimisympäristö: BIO-103 Eliöiden monimuotoisuus: eläintuntemus - Hyönteiset, Insecta & alkuhyönteiset, Entognatha"},{"speciesCardAuthors":{"variable":"MX.speciesCardAuthors","title":"Författare av artbeskrivningen","content":"FM, suunnittelija Jani Järvi / Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus
"},"groups":[{"variables":[{"variable":"MX.descriptionText","title":"Beskrivning","content":"Hentosudenkorennot (Zygoptera) on toinen Suomessa esiintyvien sudenkorentojen (Odonata) alalahko. Hentosudenkorennot ovat suuria ja hentoruumiisia hyönteisiä, joiden toukat ovat akvaattisia ja aikuiset terrestrisiä. Ne, kuten muutkin sudenkorennot, ovat väritykseltään usein kirkkaan- tai metallinvärisiä. Väripolymorfismi (värimuodot vaihtelevat lajin sisällä) on mahdollista ja sukupuolet ovat joskus erivärisiä (seksuaalidimorfismi). Väritys voi myös muuttua yksilön iän myötä.
Hentosudenkorentojen pää liikkuva ja poikittainen (suhteessa ruumiiseen). Siinä on erittäin suuret, pallomaiset verkkosilmät, jotka ovat pään laidoilla kaukana toisistaan; kolme pistesilmää, hyvin pienet sukamaiset tuntosarvet sekä purevat ja voimakkaat suuosat. Leuat ovat usein hampaiset. Hentosudenkorentojen selkä on vahva: keskiruumiin 2. ja 3. jaoke (meso- ja metathorax) ovat yhdistyneet ja ne muodostavat pterothoraxin. Keskiruumiissa on kaksi paria siipiä, jotka ovat suuret, kalvomaiset ja tiheään verkkosuoniset. Siipien etureunassa, lähellä kärkeä, on usein tumma siipitäplä. Siipiparit ovat samankokoiset ja -muotoiset. Hentosudenkorentojen siivet ovat levossa kattolaskuisesti takaruumiin päällä tai pystyssä takaruumiin päällä toisiaan vasten. Hentosudenkorentojen takaruumis on pitkä. hentorakenteinen ja erittäin hoikka, keskiruumiin ollessa melko pieni. Takaruumiin kärjessä on kummallakin sukupuolella parilliset perälisäkkeet; koirailla on ylempien perälisäkkeiden lisäksi alemmat. Naarailla on hyvin kehittynyt munanasetin. Hentosudenkorentojen jalat ovat usein piikikkäät ja vahvakyntiset.
Suomessa ruumiinpituus on enimmillään noin 50 mm ja siipiväli enimmillään noin 80 mm.
Suomen suurin hentosudenkorento on neidonkorento, Calopteryx virgo, jonka takaruumis on 33-40 mm ja takasiipi 28-36 mm pitkä.
Toukat ovat aikuisen kaltaisia, mutta siivettömiä. Ne ovat muodoltaan pitkänomaisia, hoikasta ja hentoja. Siipiaihiot erottuvat viimeisillä toukkavaiheilla selvästi. Pää on leveämpi kuin keskiruumis. Kidukset ovat ulkoiset ja lehtimäisissä perälisäkkeissä. Toukkien alahuuli (labium) on, muiden sudenkorentojen tapaan, muuttunut pitkälle ojentuvaksi pyyntinaamariksi, joka levossa on vetäytyneenä ja pidetään tiiviisti naaman edessä. Toukkien suuosat ovat purevat.
"},{"variable":"MX.identificationText","title":"Bestämning","content":"Toukilla on kolme lehtimäistä kidusta takaruumiin kärjessä. Aitosudenkorentojen (Anisoptera) toukilla ei ole ulkoisia kiduksia, vaan niillä kidukset ovat sisäiset.
Aikuisilla siipien muoto eroaa aitosudenkorentojen (Anisoptera) siipimuodosta: hentosudenkorennoilla siivet ovat samanmuotoiset, kun aitosudenkorennoilla takasiivet ovat tyviosastaan etusiipiä leveämmät.
"}],"title":"Allmän beskrivning","group":"MX.SDVG1"},{"variables":[{"variable":"MX.reproduction","title":"Reproduktion","content":"Parittelu tapahtuu tyypillisesti rengasmaisessa paritteluasennossa: koiras tarttuu naarasta kiinni perälisäkkeillään päästä tai keskiruumiista, (koiraan sukupuolielimet sijaitsevat hyönteisille ainutlaatuisesti takaruumiin toisessa ja kolmannessa jaokkeessa) ja naaraan kaartuessa kohti koiraan sukupuolielimiä ympyrä sulkeutuu. Parittelu voi kestää sekunteja tai tunteja riippuen lajista. Parittelua edeltäviä kosintamenoja muutamilla lajeilla: koiraat tanssivat naaraille suostutellakseen niitä paritteluun.
Naaraat laskevat munat munanasettimella kasvillisuuden sekaan ja jopa kasvien sisään tekemällä viillon kasvin pintaan, useimmiten vedenpinnan alle.
"},{"variable":"MX.lifeCycle","title":"Livscykel","content":"Muodonvaihdos on vähittäinen. Toukka on aikuisen kaltainen, mutta siivetön. Toukkavaiheiden lukumäärä vaihtelee lajeittain 8–17 välillä, mutta keskimäärin se on 12. Toukkakehitys yleisesti vähintään kaksi vuotta, mutta voi kestää jopa 5–6 vuotta tai vain muutamia kuukausia munana talvehtivilla lajeilla. Aikuistumisen lähestyessä toukka hakeutuu pois vedestä ja kiipeää esimerkiksi kasville tai puunrungolle. Toukkanahka repeää selän keskilinjasta, ja aikuinen sudenkorento työntyy ulos toukkanahasta.
Talvehtiminen tapahtuu joko munana tai toukkana.
"},{"variable":"MX.behaviour","title":"Beteende","content":"Toukat ovat petoja ja niiden ravintona ovat toiset hyönteiset, muut selkärangattomat ja jopa kalan- ja sammakonpoikaset.
Aikuiset ovat myös petoja ja käyttävät ravinnokseen muita hyönteisiä. Aikuiset ovat melko hitaita lentäjiä, lento on perhosmaisen lepattelevaa, ja ne laskeutuvat usein.
Monien hentosudenkorentolajien koirailla esiintyy vahvaa reviirikäyttäytymistä.
"}],"title":"Livscykel och levnadssätt","group":"MX.SDVG4"},{"variables":[{"variable":"MX.habitat","title":"Habitat","content":"Akvaattisia toukkia tavataan kaikenlaisissa vesielinympäristöissä.
Aikuisia tavataan vesistöjen läheltä.
"},{"variable":"MX.ecology","title":"Ekologisk och ekonomisk betydelse","content":"Taloudellinen ja ekologinen merkitys osittain tunnettu: hentosudenkorennot ovat tärkeää ravintoa tietyille lintulajeille, kuten kerttusille (Acrocephalus-suku).
"}],"title":"Ekologi","group":"MX.SDVG5"},{"variables":[{"variable":"MX.miscText","title":"Tilläggsuppgifter","content":"Chinery, M.1978: Pohjois-Euroopan hyönteiset. — Kustannusosakeyhtiö Tammi. 353 s.
Chinery, M. 1999. Euroopan hyönteisopas. — Otava. 290 s.
Gullan, P. J. & Cranston, P. S. 2004: The Insects:An Outline of Entomology, 3rd Edition. — Blackwell Publishing. 584 s.
Karjalainen, S. 2002: Suomen sudenkorennot. — Kustannusosakeyhtiö Tammi. 240 s.
Krogerus, H. (toim.). 1985: Suomen eläimet 4. Hyönteiset. — Weilin+Göös. 344 s.
McGavin, G. C. 2001: Essential Entomology. — Oxford University Press. 318 s.
Lisätietoja ja lajikuvia hentosudenkorennoista entisen Suomen sudenkorentoseuran Korentowikissä.
"}],"title":"Blandad","group":"MX.SDVG10"}],"id":"LA.547","title":"Pinkka oppimisympäristö: BIO-103 Eliöiden monimuotoisuus - Hyönteiset ja alkuhyönteiset"},{"speciesCardAuthors":{"variable":"MX.speciesCardAuthors","title":"Författare av artbeskrivningen","content":"FM, suunnittelija Jani Järvi / Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus
"},"groups":[{"variables":[{"variable":"MX.descriptionText","title":"Beskrivning","content":"Hentosudenkorennot (Zygoptera) on toinen Suomessa esiintyvien sudenkorentojen (Odonata) alalahko. Hentosudenkorennot ovat suuria ja hentoruumiisia hyönteisiä, joiden toukat ovat akvaattisia ja aikuiset terrestrisiä. Ne, kuten muutkin sudenkorennot, ovat väritykseltään usein kirkkaan- tai metallinvärisiä. Väripolymorfismi (värimuodot vaihtelevat lajin sisällä) on mahdollista ja sukupuolet ovat joskus erivärisiä (seksuaalidimorfismi). Väritys voi myös muuttua yksilön iän myötä.
Hentosudenkorentojen pää liikkuva ja poikittainen (suhteessa ruumiiseen). Siinä on erittäin suuret, pallomaiset verkkosilmät, jotka ovat pään laidoilla kaukana toisistaan; kolme pistesilmää, hyvin pienet sukamaiset tuntosarvet sekä purevat ja voimakkaat suuosat. Leuat ovat usein hampaiset. Hentosudenkorentojen selkä on vahva: keskiruumiin 2. ja 3. jaoke (meso- ja metathorax) ovat yhdistyneet ja ne muodostavat pterothoraxin. Keskiruumiissa on kaksi paria siipiä, jotka ovat suuret, kalvomaiset ja tiheään verkkosuoniset. Siipien etureunassa, lähellä kärkeä, on usein tumma siipitäplä. Siipiparit ovat samankokoiset ja -muotoiset. Hentosudenkorentojen siivet ovat levossa kattolaskuisesti takaruumiin päällä tai pystyssä takaruumiin päällä toisiaan vasten. Hentosudenkorentojen takaruumis on pitkä. hentorakenteinen ja erittäin hoikka, keskiruumiin ollessa melko pieni. Takaruumiin kärjessä on kummallakin sukupuolella parilliset perälisäkkeet; koirailla on ylempien perälisäkkeiden lisäksi alemmat. Naarailla on hyvin kehittynyt munanasetin. Hentosudenkorentojen jalat ovat usein piikikkäät ja vahvakyntiset.
Suomessa ruumiinpituus on enimmillään noin 50 mm ja siipiväli enimmillään noin 80 mm.
Suomen suurin hentosudenkorento on neidonkorento, Calopteryx virgo, jonka takaruumis on 33-40 mm ja takasiipi 28-36 mm pitkä.
Toukat ovat aikuisen kaltaisia, mutta siivettömiä. Ne ovat muodoltaan pitkänomaisia, hoikasta ja hentoja. Siipiaihiot erottuvat viimeisillä toukkavaiheilla selvästi. Pää on leveämpi kuin keskiruumis. Kidukset ovat ulkoiset ja lehtimäisissä perälisäkkeissä. Toukkien alahuuli (labium) on, muiden sudenkorentojen tapaan, muuttunut pitkälle ojentuvaksi pyyntinaamariksi, joka levossa on vetäytyneenä ja pidetään tiiviisti naaman edessä. Toukkien suuosat ovat purevat.
"},{"variable":"MX.identificationText","title":"Bestämning","content":"Toukilla on kolme lehtimäistä kidusta takaruumiin kärjessä. Aitosudenkorentojen (Anisoptera) toukilla ei ole ulkoisia kiduksia, vaan niillä kidukset ovat sisäiset.
Aikuisilla siipien muoto eroaa aitosudenkorentojen (Anisoptera) siipimuodosta: hentosudenkorennoilla siivet ovat samanmuotoiset, kun aitosudenkorennoilla takasiivet ovat tyviosastaan etusiipiä leveämmät.
"}],"title":"Allmän beskrivning","group":"MX.SDVG1"},{"variables":[{"variable":"MX.reproduction","title":"Reproduktion","content":"Parittelu tapahtuu tyypillisesti rengasmaisessa paritteluasennossa: koiras tarttuu naarasta kiinni perälisäkkeillään päästä tai keskiruumiista, (koiraan sukupuolielimet sijaitsevat hyönteisille ainutlaatuisesti takaruumiin toisessa ja kolmannessa jaokkeessa) ja naaraan kaartuessa kohti koiraan sukupuolielimiä ympyrä sulkeutuu. Parittelu voi kestää sekunteja tai tunteja riippuen lajista. Parittelua edeltäviä kosintamenoja muutamilla lajeilla: koiraat tanssivat naaraille suostutellakseen niitä paritteluun.
Naaraat laskevat munat munanasettimella kasvillisuuden sekaan ja jopa kasvien sisään tekemällä viillon kasvin pintaan, useimmiten vedenpinnan alle.
"},{"variable":"MX.lifeCycle","title":"Livscykel","content":"Muodonvaihdos on vähittäinen. Toukka on aikuisen kaltainen, mutta siivetön. Toukkavaiheiden lukumäärä vaihtelee lajeittain 8–17 välillä, mutta keskimäärin se on 12. Toukkakehitys yleisesti vähintään kaksi vuotta, mutta voi kestää jopa 5–6 vuotta tai vain muutamia kuukausia munana talvehtivilla lajeilla. Aikuistumisen lähestyessä toukka hakeutuu pois vedestä ja kiipeää esimerkiksi kasville tai puunrungolle. Toukkanahka repeää selän keskilinjasta, ja aikuinen sudenkorento työntyy ulos toukkanahasta.
Talvehtiminen tapahtuu joko munana tai toukkana.
"},{"variable":"MX.behaviour","title":"Beteende","content":"Toukat ovat petoja ja niiden ravintona ovat toiset hyönteiset, muut selkärangattomat ja jopa kalan- ja sammakonpoikaset.
Aikuiset ovat myös petoja ja käyttävät ravinnokseen muita hyönteisiä. Aikuiset ovat melko hitaita lentäjiä, lento on perhosmaisen lepattelevaa, ja ne laskeutuvat usein.
Monien hentosudenkorentolajien koirailla esiintyy vahvaa reviirikäyttäytymistä.
"}],"title":"Livscykel och levnadssätt","group":"MX.SDVG4"},{"variables":[{"variable":"MX.habitat","title":"Habitat","content":"Akvaattisia toukkia tavataan kaikenlaisissa vesielinympäristöissä.
Aikuisia tavataan vesistöjen läheltä.
"},{"variable":"MX.ecology","title":"Ekologisk och ekonomisk betydelse","content":"Taloudellinen ja ekologinen merkitys osittain tunnettu: hentosudenkorennot ovat tärkeää ravintoa tietyille lintulajeille, kuten kerttusille (Acrocephalus-suku).
"}],"title":"Ekologi","group":"MX.SDVG5"},{"variables":[{"variable":"MX.miscText","title":"Tilläggsuppgifter","content":"Chinery, M.1978: Pohjois-Euroopan hyönteiset. — Kustannusosakeyhtiö Tammi. 353 s.
Chinery, M. 1999. Euroopan hyönteisopas. — Otava. 290 s.
Gullan, P. J. & Cranston, P. S. 2004: The Insects:An Outline of Entomology, 3rd Edition. — Blackwell Publishing. 584 s.
Karjalainen, S. 2002: Suomen sudenkorennot. — Kustannusosakeyhtiö Tammi. 240 s.
Krogerus, H. (toim.). 1985: Suomen eläimet 4. Hyönteiset. — Weilin+Göös. 344 s.
McGavin, G. C. 2001: Essential Entomology. — Oxford University Press. 318 s.
Lisätietoja ja lajikuvia hentosudenkorennoista entisen Suomen sudenkorentoseuran Korentowikissä.
"}],"title":"Blandad","group":"MX.SDVG10"}],"id":"LA.650"},{"speciesCardAuthors":{"variable":"MX.speciesCardAuthors","title":"Författare av artbeskrivningen","content":"FM, suunnittelija Jani Järvi / Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus
"},"groups":[{"variables":[{"variable":"MX.descriptionText","title":"Beskrivning","content":"Hentosudenkorennot (Zygoptera) on toinen Suomessa esiintyvien sudenkorentojen (Odonata) alalahko. Hentosudenkorennot ovat suuria ja hentoruumiisia hyönteisiä, joiden toukat ovat akvaattisia ja aikuiset terrestrisiä. Ne, kuten muutkin sudenkorennot, ovat väritykseltään usein kirkkaan- tai metallinvärisiä. Väripolymorfismi (värimuodot vaihtelevat lajin sisällä) on mahdollista ja sukupuolet ovat joskus erivärisiä (seksuaalidimorfismi). Väritys voi myös muuttua yksilön iän myötä.
Hentosudenkorentojen pää liikkuva ja poikittainen (suhteessa ruumiiseen). Siinä on erittäin suuret, pallomaiset verkkosilmät, jotka ovat pään laidoilla kaukana toisistaan; kolme pistesilmää, hyvin pienet sukamaiset tuntosarvet sekä purevat ja voimakkaat suuosat. Leuat ovat usein hampaiset. Hentosudenkorentojen selkä on vahva: keskiruumiin 2. ja 3. jaoke (meso- ja metathorax) ovat yhdistyneet ja ne muodostavat pterothoraxin. Keskiruumiissa on kaksi paria siipiä, jotka ovat suuret, kalvomaiset ja tiheään verkkosuoniset. Siipien etureunassa, lähellä kärkeä, on usein tumma siipitäplä. Siipiparit ovat samankokoiset ja -muotoiset. Hentosudenkorentojen siivet ovat levossa kattolaskuisesti takaruumiin päällä tai pystyssä takaruumiin päällä toisiaan vasten. Hentosudenkorentojen takaruumis on pitkä. hentorakenteinen ja erittäin hoikka, keskiruumiin ollessa melko pieni. Takaruumiin kärjessä on kummallakin sukupuolella parilliset perälisäkkeet; koirailla on ylempien perälisäkkeiden lisäksi alemmat. Naarailla on hyvin kehittynyt munanasetin. Hentosudenkorentojen jalat ovat usein piikikkäät ja vahvakyntiset.
Suomessa ruumiinpituus on enimmillään noin 50 mm ja siipiväli enimmillään noin 80 mm.
Suomen suurin hentosudenkorento on neidonkorento, Calopteryx virgo, jonka takaruumis on 33-40 mm ja takasiipi 28-36 mm pitkä.
Toukat ovat aikuisen kaltaisia, mutta siivettömiä. Ne ovat muodoltaan pitkänomaisia, hoikasta ja hentoja. Siipiaihiot erottuvat viimeisillä toukkavaiheilla selvästi. Pää on leveämpi kuin keskiruumis. Kidukset ovat ulkoiset ja lehtimäisissä perälisäkkeissä. Toukkien alahuuli (labium) on, muiden sudenkorentojen tapaan, muuttunut pitkälle ojentuvaksi pyyntinaamariksi, joka levossa on vetäytyneenä ja pidetään tiiviisti naaman edessä. Toukkien suuosat ovat purevat.
"},{"variable":"MX.identificationText","title":"Bestämning","content":"Toukilla on kolme lehtimäistä kidusta takaruumiin kärjessä. Aitosudenkorentojen (Anisoptera) toukilla ei ole ulkoisia kiduksia, vaan niillä kidukset ovat sisäiset.
Aikuisilla siipien muoto eroaa aitosudenkorentojen (Anisoptera) siipimuodosta: hentosudenkorennoilla siivet ovat samanmuotoiset, kun aitosudenkorennoilla takasiivet ovat tyviosastaan etusiipiä leveämmät.
"}],"title":"Allmän beskrivning","group":"MX.SDVG1"},{"variables":[{"variable":"MX.reproduction","title":"Reproduktion","content":"Parittelu tapahtuu tyypillisesti rengasmaisessa paritteluasennossa: koiras tarttuu naarasta kiinni perälisäkkeillään päästä tai keskiruumiista, (koiraan sukupuolielimet sijaitsevat hyönteisille ainutlaatuisesti takaruumiin toisessa ja kolmannessa jaokkeessa) ja naaraan kaartuessa kohti koiraan sukupuolielimiä ympyrä sulkeutuu. Parittelu voi kestää sekunteja tai tunteja riippuen lajista. Parittelua edeltäviä kosintamenoja muutamilla lajeilla: koiraat tanssivat naaraille suostutellakseen niitä paritteluun.
Naaraat laskevat munat munanasettimella kasvillisuuden sekaan ja jopa kasvien sisään tekemällä viillon kasvin pintaan, useimmiten vedenpinnan alle.
"},{"variable":"MX.lifeCycle","title":"Livscykel","content":"Muodonvaihdos on vähittäinen. Toukka on aikuisen kaltainen, mutta siivetön. Toukkavaiheiden lukumäärä vaihtelee lajeittain 8–17 välillä, mutta keskimäärin se on 12. Toukkakehitys yleisesti vähintään kaksi vuotta, mutta voi kestää jopa 5–6 vuotta tai vain muutamia kuukausia munana talvehtivilla lajeilla. Aikuistumisen lähestyessä toukka hakeutuu pois vedestä ja kiipeää esimerkiksi kasville tai puunrungolle. Toukkanahka repeää selän keskilinjasta, ja aikuinen sudenkorento työntyy ulos toukkanahasta.
Talvehtiminen tapahtuu joko munana tai toukkana.
"},{"variable":"MX.behaviour","title":"Beteende","content":"Toukat ovat petoja ja niiden ravintona ovat toiset hyönteiset, muut selkärangattomat ja jopa kalan- ja sammakonpoikaset.
Aikuiset ovat myös petoja ja käyttävät ravinnokseen muita hyönteisiä. Aikuiset ovat melko hitaita lentäjiä, lento on perhosmaisen lepattelevaa, ja ne laskeutuvat usein.
Monien hentosudenkorentolajien koirailla esiintyy vahvaa reviirikäyttäytymistä.
"}],"title":"Livscykel och levnadssätt","group":"MX.SDVG4"},{"variables":[{"variable":"MX.habitat","title":"Habitat","content":"Akvaattisia toukkia tavataan kaikenlaisissa vesielinympäristöissä.
Aikuisia tavataan vesistöjen läheltä.
"},{"variable":"MX.ecology","title":"Ekologisk och ekonomisk betydelse","content":"Taloudellinen ja ekologinen merkitys osittain tunnettu: hentosudenkorennot ovat tärkeää ravintoa tietyille lintulajeille, kuten kerttusille (Acrocephalus-suku).
"}],"title":"Ekologi","group":"MX.SDVG5"},{"variables":[{"variable":"MX.miscText","title":"Tilläggsuppgifter","content":"Chinery, M.1978: Pohjois-Euroopan hyönteiset. — Kustannusosakeyhtiö Tammi. 353 s.
Chinery, M. 1999. Euroopan hyönteisopas. — Otava. 290 s.
Gullan, P. J. & Cranston, P. S. 2004: The Insects:An Outline of Entomology, 3rd Edition. — Blackwell Publishing. 584 s.
Karjalainen, S. 2002: Suomen sudenkorennot. — Kustannusosakeyhtiö Tammi. 240 s.
Krogerus, H. (toim.). 1985: Suomen eläimet 4. Hyönteiset. — Weilin+Göös. 344 s.
McGavin, G. C. 2001: Essential Entomology. — Oxford University Press. 318 s.
Lisätietoja ja lajikuvia hentosudenkorennoista entisen Suomen sudenkorentoseuran Korentowikissä.
"}],"title":"Blandad","group":"MX.SDVG10"}],"id":"LA.662","title":"Pinkka oppimisympäristö: BIO-103 Eliöiden monimuotoisuus: eläimet - Hyönteiset ja alkuhyönteiset"}],"informalTaxonGroups":["MVL.232","MVL.36","MVL.222"],"qname":"MX.2","id":"MX.2","scientificNameDisplayName":"Zygoptera sp.","occurrenceCountInvasiveFinland":0,"habitatOccurrenceCounts":[{"habitat":{"fi":"lampi","sv":"lampi","en":"lampi"},"occurrenceCount":218,"id":"lampi"},{"habitat":{"fi":"sameavetinen, savipohjainen joki","sv":"sameavetinen, savipohjainen joki","en":"sameavetinen, savipohjainen joki"},"occurrenceCount":136,"id":"sameavetinen,savipohjainenjoki"},{"habitat":{"fi":"jokiranta","sv":"jokiranta","en":"jokiranta"},"occurrenceCount":131,"id":"jokiranta"},{"habitat":{"fi":"suolampi","sv":"suolampi","en":"suolampi"},"occurrenceCount":102,"id":"suolampi"},{"habitat":{"fi":"järvi","sv":"järvi","en":"järvi"},"occurrenceCount":87,"id":"järvi"},{"habitat":{"fi":"puutarha/reheväkasvuinen jokisuvanto","sv":"puutarha/reheväkasvuinen jokisuvanto","en":"puutarha/reheväkasvuinen jokisuvanto"},"occurrenceCount":76,"id":"puutarha/reheväkasvuinenjokisuvanto"},{"habitat":{"fi":"metsälampi","sv":"metsälampi","en":"metsälampi"},"occurrenceCount":73,"id":"metsälampi"},{"habitat":{"fi":"rantaniitty ja -metsä","sv":"rantaniitty ja -metsä","en":"rantaniitty ja -metsä"},"occurrenceCount":62,"id":"rantaniittyja-metsä"},{"habitat":{"fi":"rantaniitty","sv":"rantaniitty","en":"rantaniitty"},"occurrenceCount":46,"id":"rantaniitty"},{"habitat":{"fi":"järviruovikko, rantapajukko","sv":"järviruovikko, rantapajukko","en":"järviruovikko, rantapajukko"},"occurrenceCount":45,"id":"järviruovikko,rantapajukko"}],"sensitive":false,"autoNonWild":false,"redListEvaluationGroups":["MVL.1041","MVL.778"],"taxonExpert":["MA.885","MA.43"],"parentsIncludeSelf":["MX.37600","MX.53761","MX.37602","MX.37605","MX.37607","MX.37613","MX.1","MX.2"],"observationCountInvasiveFinland":0,"taxonomicOrder":473,"hasBold":false,"parents":["MX.37600","MX.53761","MX.37602","MX.37605","MX.37607","MX.37613","MX.1"],"countOfSpecies":24,"stableInFinland":true,"taxonRank":"MX.suborder","hiddenTaxon":false,"cursiveName":false,"vernacularName":"flicksländor inklusive jungfrusländor","hasMultimedia":true,"invasiveSpecies":false,"countOfFinnishSpecies":20,"nameAccordingTo":"MR.1","taxonEditor":["MA.43"],"occurrenceCountFinland":31462,"taxonSets":["MX.taxonSetSykeMacrozoobenthos"],"nonHiddenParentsIncludeSelf":["MX.37600","MX.53761","MX.37602","MX.37605","MX.37607","MX.37613","MX.1","MX.2"],"observationCountFinland":31462,"occurrenceCount":31706,"finnishSpecies":false,"finnish":true,"multimedia":[{"copyrightOwner":"Pentti Ketola","keywords":["primary","Kuvapankki"],"author":"Pentti Ketola","fullURL":"https://image.laji.fi/MM.289129/Coenagrion_hastulatum_03.jpg","caption":"keihästytönkorento koiras.","largeURL":"https://image.laji.fi/MM.289129/Coenagrion_hastulatum_03.jpg","source":"default","squareThumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.289129/Coenagrion_hastulatum_03_square.jpg","primaryForTaxon":true,"licenseAbbreviation":"CC-BY-NC-4.0","licenseFullname":"Creative Commons erkännande, icke-kommersiell 4.0","sortOrder":1,"taxon":{"cursiveName":true,"vernacularName":"spjutflickslända","scientificName":"Coenagrion hastulatum","scientificNameAuthorship":"(Charpentier, 1825)","taxonRank":"MX.species","id":"MX.14","bold":{"binCount":1,"bins":["BOLD:ACH0316"],"publicRecords":21,"specimens":78,"barcodes":26},"hasBold":true},"taxonDescriptionCaption":{"fi":"keihästytönkorento koiras."},"licenseId":"MZ.intellectualRightsCC-BY-NC-4.0","thumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.289129/Coenagrion_hastulatum_03_thumb.jpg"},{"copyrightOwner":"J. Tyllinen","keywords":["Kuvapankki","primary"],"author":"J. Tyllinen","fullURL":"https://image.laji.fi/MM.289191/Sympecma_paedisca_03.jpg","largeURL":"https://image.laji.fi/MM.289191/Sympecma_paedisca_03.jpg","source":"default","squareThumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.289191/Sympecma_paedisca_03_square.jpg","primaryForTaxon":true,"licenseAbbreviation":"CC-BY-NC-4.0","licenseFullname":"Creative Commons erkännande, icke-kommersiell 4.0","sortOrder":1,"taxon":{"cursiveName":true,"vernacularName":"sibirisk vinterflickslända","scientificName":"Sympecma paedisca","scientificNameAuthorship":"(Brauer, 1877)","taxonRank":"MX.species","id":"MX.63187","bold":{"binCount":1,"bins":["BOLD:ACG0335"],"publicRecords":32,"specimens":40,"barcodes":9},"hasBold":true},"licenseId":"MZ.intellectualRightsCC-BY-NC-4.0","thumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.289191/Sympecma_paedisca_03_thumb.jpg"},{"copyrightOwner":"Göran Liljeberg","author":"Göran Liljeberg","fullURL":"https://image.laji.fi/MM.153481/Calopteryx_virgo_male.jpeg","largeURL":"https://image.laji.fi/MM.153481/Calopteryx_virgo_male_large.jpg","source":"default","squareThumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.153481/Calopteryx_virgo_male_square.jpg","primaryForTaxon":false,"licenseAbbreviation":"CC-BY-4.0","licenseFullname":"Creative Commons erkännande 4.0","sortOrder":2147483647,"taxon":{"cursiveName":true,"vernacularName":"blå jungfruslända","scientificName":"Calopteryx virgo","scientificNameAuthorship":"(Linnaeus, 1758)","taxonRank":"MX.species","id":"MX.6","bold":{"binCount":3,"bins":["BOLD:AAE7398","BOLD:ADC4648","BOLD:AEE6019"],"publicRecords":40,"specimens":154,"barcodes":28},"hasBold":true},"licenseId":"MZ.intellectualRightsCC-BY-4.0","thumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.153481/Calopteryx_virgo_male_thumb.jpg"},{"copyrightOwner":"Göran Liljeberg","author":"Göran Liljeberg","fullURL":"https://image.laji.fi/MM.153482/Calopteryx_virgo_female.jpeg","largeURL":"https://image.laji.fi/MM.153482/Calopteryx_virgo_female_large.jpg","source":"default","squareThumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.153482/Calopteryx_virgo_female_square.jpg","primaryForTaxon":false,"licenseAbbreviation":"CC-BY-4.0","licenseFullname":"Creative Commons erkännande 4.0","sortOrder":2147483647,"taxon":{"cursiveName":true,"vernacularName":"blå jungfruslända","scientificName":"Calopteryx virgo","scientificNameAuthorship":"(Linnaeus, 1758)","taxonRank":"MX.species","id":"MX.6","bold":{"binCount":3,"bins":["BOLD:AAE7398","BOLD:ADC4648","BOLD:AEE6019"],"publicRecords":40,"specimens":154,"barcodes":28},"hasBold":true},"licenseId":"MZ.intellectualRightsCC-BY-4.0","thumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.153482/Calopteryx_virgo_female_thumb.jpg"},{"copyrightOwner":"Anders Albrecht","author":"Anders Albrecht","fullURL":"https://image.laji.fi/MM.166615/130607_X4_Calopteryx_virgo!130607_0955260!Anders_Albrecht.JPG","largeURL":"https://image.laji.fi/MM.166615/130607_X4_Calopteryx_virgo!130607_0955260!Anders_Albrecht_large.jpg","source":"default","squareThumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.166615/130607_X4_Calopteryx_virgo!130607_0955260!Anders_Albrecht_square.jpg","primaryForTaxon":false,"licenseAbbreviation":"CC-BY-NC-4.0","licenseFullname":"Creative Commons erkännande, icke-kommersiell 4.0","sortOrder":2147483647,"taxon":{"cursiveName":true,"vernacularName":"blå jungfruslända","scientificName":"Calopteryx virgo","scientificNameAuthorship":"(Linnaeus, 1758)","taxonRank":"MX.species","id":"MX.6","bold":{"binCount":3,"bins":["BOLD:AAE7398","BOLD:ADC4648","BOLD:AEE6019"],"publicRecords":40,"specimens":154,"barcodes":28},"hasBold":true},"licenseId":"MZ.intellectualRightsCC-BY-NC-4.0","thumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.166615/130607_X4_Calopteryx_virgo!130607_0955260!Anders_Albrecht_thumb.jpg"},{"copyrightOwner":"Anders Albrecht","author":"Anders Albrecht","fullURL":"https://image.laji.fi/MM.168152/150617__2_Lest_spon_150629_2225380_Anders_Albrecht.JPG","largeURL":"https://image.laji.fi/MM.168152/150617__2_Lest_spon_150629_2225380_Anders_Albrecht_large.jpg","source":"default","squareThumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.168152/150617__2_Lest_spon_150629_2225380_Anders_Albrecht_square.jpg","primaryForTaxon":false,"licenseAbbreviation":"CC-BY-NC-4.0","licenseFullname":"Creative Commons erkännande, icke-kommersiell 4.0","sortOrder":2147483647,"taxon":{"cursiveName":true,"vernacularName":"pudrad smaragdflickslända","scientificName":"Lestes sponsa","scientificNameAuthorship":"(Hansemann, 1823)","taxonRank":"MX.species","id":"MX.10","bold":{"binCount":1,"bins":["BOLD:ACP4984"],"publicRecords":39,"specimens":147,"barcodes":36},"hasBold":true},"licenseId":"MZ.intellectualRightsCC-BY-NC-4.0","thumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.168152/150617__2_Lest_spon_150629_2225380_Anders_Albrecht_thumb.jpg"},{"primaryForTaxon":false,"licenseAbbreviation":"CC-BY-SA-4.0","copyrightOwner":"Luomus","licenseFullname":"Creative Commons erkännande, dela lika 4.0","fullURL":"https://image.laji.fi/MM.168156/130714__6_Lest_drya_130714_1908080_Anders_Albrecht.JPG","sortOrder":2147483647,"largeURL":"https://image.laji.fi/MM.168156/130714__6_Lest_drya_130714_1908080_Anders_Albrecht_large.jpg","taxon":{"cursiveName":true,"vernacularName":"pudrad smaragdflickslända","scientificName":"Lestes sponsa","scientificNameAuthorship":"(Hansemann, 1823)","taxonRank":"MX.species","id":"MX.10","bold":{"binCount":1,"bins":["BOLD:ACP4984"],"publicRecords":39,"specimens":147,"barcodes":36},"hasBold":true},"source":"default","licenseId":"MZ.intellectualRightsCC-BY-SA-4.0","squareThumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.168156/130714__6_Lest_drya_130714_1908080_Anders_Albrecht_square.jpg","thumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.168156/130714__6_Lest_drya_130714_1908080_Anders_Albrecht_thumb.jpg"},{"copyrightOwner":"Pekka Raukko","keywords":["Kuvapankki"],"author":"Pekka Raukko","fullURL":"https://image.laji.fi/MM.289134/Coenagrion_pulchellum_01.jpg","largeURL":"https://image.laji.fi/MM.289134/Coenagrion_pulchellum_01.jpg","source":"default","squareThumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.289134/Coenagrion_pulchellum_01_square.jpg","primaryForTaxon":false,"licenseAbbreviation":"CC-BY-NC-4.0","licenseFullname":"Creative Commons erkännande, icke-kommersiell 4.0","sortOrder":2147483647,"taxon":{"cursiveName":true,"vernacularName":"mörk lyrflickslända","scientificName":"Coenagrion pulchellum","scientificNameAuthorship":"(Vander Linden, 1825)","taxonRank":"MX.species","id":"MX.18","bold":{"binCount":2,"bins":["BOLD:AAA4234","BOLD:AAJ0782"],"publicRecords":61,"specimens":124,"barcodes":54},"hasBold":true},"licenseId":"MZ.intellectualRightsCC-BY-NC-4.0","thumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.289134/Coenagrion_pulchellum_01_thumb.jpg"},{"copyrightOwner":"Anders Albrecht","author":"Anders Albrecht","fullURL":"https://image.laji.fi/MM.170045/050822__9_Eryt_naja_180113_1952040_Anders_Albrecht.JPG","largeURL":"https://image.laji.fi/MM.170045/050822__9_Eryt_naja_180113_1952040_Anders_Albrecht_large.jpg","source":"default","squareThumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.170045/050822__9_Eryt_naja_180113_1952040_Anders_Albrecht_square.jpg","primaryForTaxon":false,"licenseAbbreviation":"CC-BY-NC-4.0","licenseFullname":"Creative Commons erkännande, icke-kommersiell 4.0","sortOrder":2147483647,"taxon":{"cursiveName":true,"vernacularName":"större rödögonflickslända","scientificName":"Erythromma najas","scientificNameAuthorship":"(Hansemann, 1823)","taxonRank":"MX.species","id":"MX.20","bold":{"binCount":2,"bins":["BOLD:AAA4234","BOLD:AEM0825"],"publicRecords":118,"specimens":180,"barcodes":33},"hasBold":true},"licenseId":"MZ.intellectualRightsCC-BY-NC-4.0","thumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.170045/050822__9_Eryt_naja_180113_1952040_Anders_Albrecht_thumb.jpg"},{"copyrightOwner":"Anders Albrecht","author":"Anders Albrecht","fullURL":"https://image.laji.fi/MM.168036/110718__13_Enal_cyat_110718_1706500_Anders_Albrecht.JPG","largeURL":"https://image.laji.fi/MM.168036/110718__13_Enal_cyat_110718_1706500_Anders_Albrecht_large.jpg","source":"default","squareThumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.168036/110718__13_Enal_cyat_110718_1706500_Anders_Albrecht_square.jpg","primaryForTaxon":false,"licenseAbbreviation":"CC-BY-NC-4.0","licenseFullname":"Creative Commons erkännande, icke-kommersiell 4.0","sortOrder":2147483647,"taxon":{"cursiveName":true,"vernacularName":"sjöflickslända","scientificName":"Enallagma cyathigerum","scientificNameAuthorship":"(Charpentier, 1840)","taxonRank":"MX.species","id":"MX.26","bold":{"binCount":3,"bins":["BOLD:AAA2218","BOLD:AAA4234","BOLD:AAB3741"],"publicRecords":91,"specimens":232,"barcodes":83},"hasBold":true},"licenseId":"MZ.intellectualRightsCC-BY-NC-4.0","thumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.168036/110718__13_Enal_cyat_110718_1706500_Anders_Albrecht_thumb.jpg"},{"copyrightOwner":"Ilkka Kari","keywords":["Kuvapankki"],"author":"Ilkka Kari","fullURL":"https://image.laji.fi/MM.289257/Platycnemis_pennipes_03.jpg","largeURL":"https://image.laji.fi/MM.289257/Platycnemis_pennipes_03.jpg","source":"default","squareThumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.289257/Platycnemis_pennipes_03_square.jpg","primaryForTaxon":false,"licenseAbbreviation":"CC-BY-NC-4.0","licenseFullname":"Creative Commons erkännande, icke-kommersiell 4.0","sortOrder":2147483647,"taxon":{"cursiveName":true,"vernacularName":"flodflickslända","scientificName":"Platycnemis pennipes","scientificNameAuthorship":"(Pallas, 1771)","taxonRank":"MX.species","id":"MX.32","bold":{"binCount":1,"bins":["BOLD:ACG0515"],"publicRecords":44,"specimens":189,"barcodes":43},"hasBold":true},"licenseId":"MZ.intellectualRightsCC-BY-NC-4.0","thumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.289257/Platycnemis_pennipes_03_thumb.jpg"},{"copyrightOwner":"Pentti Ketola","keywords":["Kuvapankki"],"author":"Pentti Ketola","fullURL":"https://image.laji.fi/MM.289258/Platycnemis_pennipes_01.jpg","caption":"sulkakoipikorento naaras.","largeURL":"https://image.laji.fi/MM.289258/Platycnemis_pennipes_01.jpg","source":"default","squareThumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.289258/Platycnemis_pennipes_01_square.jpg","primaryForTaxon":false,"licenseAbbreviation":"CC-BY-NC-4.0","licenseFullname":"Creative Commons erkännande, icke-kommersiell 4.0","sortOrder":2147483647,"taxon":{"cursiveName":true,"vernacularName":"flodflickslända","scientificName":"Platycnemis pennipes","scientificNameAuthorship":"(Pallas, 1771)","taxonRank":"MX.species","id":"MX.32","bold":{"binCount":1,"bins":["BOLD:ACG0515"],"publicRecords":44,"specimens":189,"barcodes":43},"hasBold":true},"taxonDescriptionCaption":{"fi":"sulkakoipikorento naaras."},"licenseId":"MZ.intellectualRightsCC-BY-NC-4.0","thumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.289258/Platycnemis_pennipes_01_thumb.jpg"},{"copyrightOwner":"Göran Liljeberg","author":"Göran Liljeberg","fullURL":"https://image.laji.fi/MM.153483/Calopteryx_splendens_male.jpeg","largeURL":"https://image.laji.fi/MM.153483/Calopteryx_splendens_male_large.jpg","source":"default","squareThumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.153483/Calopteryx_splendens_male_square.jpg","primaryForTaxon":false,"licenseAbbreviation":"CC-BY-4.0","licenseFullname":"Creative Commons erkännande 4.0","sortOrder":2147483647,"taxon":{"cursiveName":true,"vernacularName":"blåbandad jungfruslända","scientificName":"Calopteryx splendens","scientificNameAuthorship":"(Harris, 1780)","taxonRank":"MX.species","id":"MX.5","bold":{"binCount":1,"bins":["BOLD:ADC4648"],"publicRecords":73,"specimens":155,"barcodes":22},"hasBold":true},"licenseId":"MZ.intellectualRightsCC-BY-4.0","thumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.153483/Calopteryx_splendens_male_thumb.jpg"},{"copyrightOwner":"Göran Liljeberg","author":"Göran Liljeberg","fullURL":"https://image.laji.fi/MM.153484/Calopteryx_splendens_female.jpeg","largeURL":"https://image.laji.fi/MM.153484/Calopteryx_splendens_female_large.jpg","source":"default","squareThumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.153484/Calopteryx_splendens_female_square.jpg","primaryForTaxon":false,"licenseAbbreviation":"CC-BY-4.0","licenseFullname":"Creative Commons erkännande 4.0","sortOrder":2147483647,"taxon":{"cursiveName":true,"vernacularName":"blåbandad jungfruslända","scientificName":"Calopteryx splendens","scientificNameAuthorship":"(Harris, 1780)","taxonRank":"MX.species","id":"MX.5","bold":{"binCount":1,"bins":["BOLD:ADC4648"],"publicRecords":73,"specimens":155,"barcodes":22},"hasBold":true},"licenseId":"MZ.intellectualRightsCC-BY-4.0","thumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.153484/Calopteryx_splendens_female_thumb.jpg"},{"copyrightOwner":"Anders Albrecht","author":"Anders Albrecht","fullURL":"https://image.laji.fi/MM.168133/171116__1_Isch_eleg_171116_1443280_2000_Anders_Albrecht.JPG","largeURL":"https://image.laji.fi/MM.168133/171116__1_Isch_eleg_171116_1443280_2000_Anders_Albrecht.JPG","source":"default","squareThumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.168133/171116__1_Isch_eleg_171116_1443280_2000_Anders_Albrecht_square.jpg","primaryForTaxon":false,"licenseAbbreviation":"CC-BY-NC-4.0","licenseFullname":"Creative Commons erkännande, icke-kommersiell 4.0","sortOrder":2147483647,"taxon":{"cursiveName":true,"vernacularName":"större kustflickslända","scientificName":"Ischnura elegans","scientificNameAuthorship":"(Vander Linden, 1820)","taxonRank":"MX.species","id":"MX.28","bold":{"binCount":4,"bins":["BOLD:AAE5570","BOLD:AAJ0782","BOLD:AAZ5826","BOLD:AAZ5827"],"publicRecords":177,"specimens":360,"barcodes":78},"hasBold":true},"licenseId":"MZ.intellectualRightsCC-BY-NC-4.0","thumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.168133/171116__1_Isch_eleg_171116_1443280_2000_Anders_Albrecht_thumb.jpg"},{"copyrightOwner":"J. Tyllinen","keywords":["Kuvapankki"],"author":"J. Tyllinen","fullURL":"https://image.laji.fi/MM.289132/Coenagrion_johanssoni_01.jpg","largeURL":"https://image.laji.fi/MM.289132/Coenagrion_johanssoni_01.jpg","source":"default","squareThumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.289132/Coenagrion_johanssoni_01_square.jpg","primaryForTaxon":false,"licenseAbbreviation":"CC-BY-NC-4.0","licenseFullname":"Creative Commons erkännande, icke-kommersiell 4.0","sortOrder":2147483647,"taxon":{"cursiveName":true,"vernacularName":"myrflickslända","scientificName":"Coenagrion johanssoni","scientificNameAuthorship":"(Wallengren, 1894)","taxonRank":"MX.species","id":"MX.15","bold":{"binCount":2,"bins":["BOLD:ACM5448","BOLD:AFF9728"],"publicRecords":9,"specimens":17,"barcodes":5},"hasBold":true},"licenseId":"MZ.intellectualRightsCC-BY-NC-4.0","thumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.289132/Coenagrion_johanssoni_01_thumb.jpg"},{"copyrightOwner":"Håkan Söderholm","keywords":["Kuvapankki"],"author":"Håkan Söderholm","fullURL":"https://image.laji.fi/MM.289184/Sympecma_paedisca_10.jpg","caption":"Kaksi talvehtivaa yksilöä. Kuva habitaatista.","largeURL":"https://image.laji.fi/MM.289184/Sympecma_paedisca_10.jpg","source":"default","squareThumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.289184/Sympecma_paedisca_10_square.jpg","primaryForTaxon":false,"licenseAbbreviation":"CC-BY-NC-4.0","licenseFullname":"Creative Commons erkännande, icke-kommersiell 4.0","sortOrder":2147483647,"taxon":{"cursiveName":true,"vernacularName":"sibirisk vinterflickslända","scientificName":"Sympecma paedisca","scientificNameAuthorship":"(Brauer, 1877)","taxonRank":"MX.species","id":"MX.63187","bold":{"binCount":1,"bins":["BOLD:ACG0335"],"publicRecords":32,"specimens":40,"barcodes":9},"hasBold":true},"taxonDescriptionCaption":{"fi":"Kaksi talvehtivaa yksilöä. Kuva habitaatista."},"licenseId":"MZ.intellectualRightsCC-BY-NC-4.0","thumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.289184/Sympecma_paedisca_10_thumb.jpg"},{"copyrightOwner":"Göran Liljeberg","author":"Göran Liljeberg","fullURL":"https://image.laji.fi/MM.2999144/Coenagrion_puella.jpeg","largeURL":"https://image.laji.fi/MM.2999144/Coenagrion_puella_large.jpg","source":"default","squareThumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.2999144/Coenagrion_puella_square.jpg","primaryForTaxon":false,"licenseAbbreviation":"CC-BY-4.0","licenseFullname":"Creative Commons erkännande 4.0","sortOrder":2147483647,"taxon":{"cursiveName":true,"vernacularName":"ljus lyrflickslända","scientificName":"Coenagrion puella","scientificNameAuthorship":"(Linnaeus, 1758)","taxonRank":"MX.species","id":"MX.17","bold":{"binCount":4,"bins":["BOLD:AAA2218","BOLD:AAE5570","BOLD:AAJ0782","BOLD:ADK4647"],"publicRecords":109,"specimens":227,"barcodes":64},"hasBold":true},"licenseId":"MZ.intellectualRightsCC-BY-4.0","thumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.2999144/Coenagrion_puella_thumb.jpg"},{"copyrightOwner":"Olli Pihlajamaa","keywords":["Kuvapankki"],"author":"Olli Pihlajamaa","fullURL":"https://image.laji.fi/MM.289146/Pyrrhosoma_nymphula_01.jpg","caption":"Punatytönkorento, naaras","largeURL":"https://image.laji.fi/MM.289146/Pyrrhosoma_nymphula_01.jpg","source":"default","squareThumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.289146/Pyrrhosoma_nymphula_01_square.jpg","primaryForTaxon":false,"licenseAbbreviation":"CC-BY-NC-4.0","licenseFullname":"Creative Commons erkännande, icke-kommersiell 4.0","sortOrder":2147483647,"taxon":{"cursiveName":true,"vernacularName":"röd flickslända","scientificName":"Pyrrhosoma nymphula","scientificNameAuthorship":"(Sulzer, 1776)","taxonRank":"MX.species","id":"MX.24","bold":{"binCount":4,"bins":["BOLD:AAD5734","BOLD:AFB7888","BOLD:AFB7889","BOLD:AFD3974"],"publicRecords":45,"specimens":135,"barcodes":43},"hasBold":true},"taxonDescriptionCaption":{"fi":"Punatytönkorento, naaras"},"licenseId":"MZ.intellectualRightsCC-BY-NC-4.0","thumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.289146/Pyrrhosoma_nymphula_01_thumb.jpg"},{"copyrightOwner":"Pentti Ketola","keywords":["Kuvapankki"],"author":"Pentti Ketola","fullURL":"https://image.laji.fi/MM.289124/Coenagrion_armatum_01.jpg","caption":"vihertytönkorento.","largeURL":"https://image.laji.fi/MM.289124/Coenagrion_armatum_01.jpg","source":"default","squareThumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.289124/Coenagrion_armatum_01_square.jpg","primaryForTaxon":false,"licenseAbbreviation":"CC-BY-NC-4.0","licenseFullname":"Creative Commons erkännande, icke-kommersiell 4.0","sortOrder":2147483647,"taxon":{"cursiveName":true,"vernacularName":"griptångsflickslända","scientificName":"Coenagrion armatum","scientificNameAuthorship":"(Charpentier, 1840)","taxonRank":"MX.species","id":"MX.13","bold":{"binCount":1,"bins":["BOLD:ACP7016"],"publicRecords":7,"specimens":36,"barcodes":4},"hasBold":true},"taxonDescriptionCaption":{"fi":"vihertytönkorento."},"licenseId":"MZ.intellectualRightsCC-BY-NC-4.0","thumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.289124/Coenagrion_armatum_01_thumb.jpg"},{"copyrightOwner":"Aki Hakasalo","keywords":["Kuvapankki"],"author":"Aki Hakasalo","fullURL":"https://image.laji.fi/MM.289179/Lestes_dryas_01.jpg","largeURL":"https://image.laji.fi/MM.289179/Lestes_dryas_01.jpg","source":"default","squareThumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.289179/Lestes_dryas_01_square.jpg","primaryForTaxon":false,"licenseAbbreviation":"CC-BY-NC-4.0","licenseFullname":"Creative Commons erkännande, icke-kommersiell 4.0","sortOrder":2147483647,"taxon":{"cursiveName":true,"vernacularName":"kraftig smaragdflickslända","scientificName":"Lestes dryas","scientificNameAuthorship":"Kirby, 1890","taxonRank":"MX.species","id":"MX.9","bold":{"binCount":3,"bins":["BOLD:AAC0386","BOLD:ACF2257","BOLD:AEC4388"],"publicRecords":52,"specimens":102,"barcodes":23},"hasBold":true},"licenseId":"MZ.intellectualRightsCC-BY-NC-4.0","thumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.289179/Lestes_dryas_01_thumb.jpg"},{"copyrightOwner":"Göran Liljeberg","author":"Göran Liljeberg","fullURL":"https://image.laji.fi/MM.2999128/Lestes_dryas.jpeg","largeURL":"https://image.laji.fi/MM.2999128/Lestes_dryas_large.jpg","source":"default","squareThumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.2999128/Lestes_dryas_square.jpg","primaryForTaxon":false,"licenseAbbreviation":"CC-BY-4.0","licenseFullname":"Creative Commons erkännande 4.0","sortOrder":2147483647,"taxon":{"cursiveName":true,"vernacularName":"kraftig smaragdflickslända","scientificName":"Lestes dryas","scientificNameAuthorship":"Kirby, 1890","taxonRank":"MX.species","id":"MX.9","bold":{"binCount":3,"bins":["BOLD:AAC0386","BOLD:ACF2257","BOLD:AEC4388"],"publicRecords":52,"specimens":102,"barcodes":23},"hasBold":true},"licenseId":"MZ.intellectualRightsCC-BY-4.0","thumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.2999128/Lestes_dryas_thumb.jpg"},{"copyrightOwner":"Göran Liljeberg","author":"Göran Liljeberg","fullURL":"https://image.laji.fi/MM.2999129/Sympecma_fusca.jpeg","largeURL":"https://image.laji.fi/MM.2999129/Sympecma_fusca_large.jpg","source":"default","squareThumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.2999129/Sympecma_fusca_square.jpg","primaryForTaxon":false,"licenseAbbreviation":"CC-BY-4.0","licenseFullname":"Creative Commons erkännande 4.0","sortOrder":2147483647,"taxon":{"cursiveName":true,"vernacularName":"vinterflickslända","scientificName":"Sympecma fusca","scientificNameAuthorship":"(Vander Linden, 1820)","taxonRank":"MX.species","id":"MX.63188","bold":{"binCount":1,"bins":["BOLD:AAK1032"],"publicRecords":33,"specimens":61,"barcodes":21},"hasBold":true},"licenseId":"MZ.intellectualRightsCC-BY-4.0","thumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.2999129/Sympecma_fusca_thumb.jpg"},{"copyrightOwner":"Göran Liljeberg","author":"Göran Liljeberg","fullURL":"https://image.laji.fi/MM.2999124/Lestes_virens.jpeg","largeURL":"https://image.laji.fi/MM.2999124/Lestes_virens_large.jpg","source":"default","squareThumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.2999124/Lestes_virens_square.jpg","primaryForTaxon":false,"licenseAbbreviation":"CC-BY-4.0","licenseFullname":"Creative Commons erkännande 4.0","sortOrder":2147483647,"taxon":{"cursiveName":true,"vernacularName":"mindre smaragdflickslända","scientificName":"Lestes virens","scientificNameAuthorship":"(Charpentier, 1825)","taxonRank":"MX.species","id":"MX.63185","bold":{"binCount":1,"bins":["BOLD:ACG0123"],"publicRecords":31,"specimens":86,"barcodes":9},"hasBold":true},"licenseId":"MZ.intellectualRightsCC-BY-4.0","thumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.2999124/Lestes_virens_thumb.jpg"}],"species":false,"observationCount":31706,"hasParent":true,"hasDescriptions":true,"intellectualRights":"MZ.intellectualRightsCC-BY-4.0"}