BOMGAR 10480 <p>Rastaita hieman pienempi, tukevarakenteinen, paksu kaula ja suuri pää. Päälaella tuuhea töyhtö, ruumis beigenruskea, alaselkä ja pyrstön tyvi harmaa. Nokka pieni, päässä musta kurkkulappu ja silmän kohdalla kapea maski. Siipisulat enimmäkseen mustat, siipi- ja pyrstösulkien kärjet keltaiset. Äänekäs, lentoääni heleä sirinä. Syksyisin ja talvisin parvet voivat olla satojen yksilöiden suuruisia.</p> tilhi <p><b>V</b><b>aelta</b><b>va laji</b>&#xa0;</p><p>Pihlajanmarjojen määrät voivat vaihdella huomattavasti vuosien välillä, ja tilhet voivat liikkua hyvin pitkiä matkoja sopivien talviravintoapajien perässä. Jos marjoja on Suomessa runsaasti, ne talvehtivat pohjoisempana ja saapuvat Etelä-Suomeen vasta keskitalvella. Hyvä ravintotilanne parantaa Suomessa talvehtivan tilhen talviselviytymistä. Pihlajanmarjasato vaikuttaa pesimäkannan kokoon, hyvien marjatalvien jälkeen Suomessa pesii enemmän tilhiä kuin huonojen marjatalvien jälkeen.&#xa0;</p><p><b>Tiesitkö tämän?</b><b>&#xa0;</b></p><p>Tarina humalassa törmäilevistä tilhistä on vain puolitotuus. Tilhi kyllä syö talvisin pääasiassa käyneitä pihlajanmarjoja, jotka sisältävät alkoholia. Tilhen maksa kuitenkin polttaa vähäisen alkoholimäärän nopeasti. Kuolleita tilhiä löydetään usein ikkunaan törmänneinä, mutta alkoholilla ei ole osuutta asiaan – linnut eivät vain erota läpinäkyvää ikkunalasia ja lentävät sitä päin. Ikkunat ovat merkittävä uhka monille muillekin linnuille. Suomessa saattaa kuolla vuosittain jopa yli miljoona lintua ikkunoihin törmätessään. &#xa0;</p> sidensvans <p>Tilhi pesii pohjoisen Suomen metsissä. Se ei ole kovin nirso elinympäristönsä suhteen. Loppusyksystä ja talvella suuret tilhiparvet kerääntyvät pihamaiden ja esikaupunkien pihlajiin. Lähimuuttaja, mutta tilhet muuttavat ravintotilanteen mukaan.</p> (Linnaeus, 1758) <p><i><b>Kun syksy taittuu talveksi lehahtavat tilhiparvet pihlajiin.</b></i><b>&#xa0;</b></p> <p>BirdLife International (2019) Species factsheet: Bombycilla garrulus. Viitattu 31.01.2019</p> <p>Kolunen, H. & Vikberg, P. 1978: Tilhen Bombycilla garrulus vaelluksista 1969–1977 Päijät-Hämeessä (Irruptions of the Waxwing Bombycilla garrulus in S Finland). – Ornis Fennica 55: 126 –131.</p> <p>Lehikoinen,. A. & Väisänen, R.A. 2023: Pesivien maalintujen kannanmuutokset Suomessa 1975-2022. - Linnut-vuosikirja 2022: 14-19</p> <p>Lehikoinen, A., Lindén, A., Karlsson, M., Andersson, A. Crewe, T. L., Dunn, E. H., Gregory, G., Karlsson, L., Kristiansen, V., Mackenzie, S., Newman, S., Røer, J. E., Sharpe, C., Sokolov, L. V., Steinholtz, Å., Stervander, M., Priestley, L. T., Tirri, I.-S., Tjørnløv, R. S. 2019: Phenology of the avian spring migratory passage in Europe and North America: asymmetric advancement in time and increase in duration. — Ecological Indicators 101: 985–991.</p> <p>Lehikoinen, A., Väisänen, R.A. & Hokkanen, T. 2010: Siemen- ja marjalintujen runsaus Suomessa erilaisina puiden satotalvina 1957-2009. Linnut-vuosikirja 2009:90–99.</p> <p>Valkama, J., Vepsäläinen, V. & Lehikoinen, A. 2011: Suomen III Lintuatlas. Luonnontieteellinen keskusmuseo ja ympäristöministeriö. ISBN 978-952-10-6918-5.</p> <p><strong>Pitkäaikaismuutokset</strong></p> <p>Tilhien havaintomäärissä Haliaksella on huomattavaa vuosien välistä vaihtelua, ja määrät ovat pitkällä aikavälillä pysyneet vakaina. Pesimälinnustolaskentojen tulosten mukaan tilhen pesimäkanta Suomessa kasvoi noin viisinkertaiseksi neljän vuosikymmenen aikana, tosin 2010-luvulta määrät ovat hieman pienentyneet (<em>Lehikoinen & Väisänen 2023</em>). Lisäksi tilhen levinneisyys Suomessa on laajentunut (<em>Valkama ym. 2011</em>).</p> <p>Tilhen kevätmuutto aikaistui keskimäärin 19 vuorokaudella seurantajakson aikana. Syysmuuton ajoittuminen vaihteli pihlajanmarjasadon mukaan. Usein marjalinnuilla ja puiden siemensatoja hyödyntävillä linnuilla syysmuuton ajoitus vaikuttaa kevätmuuton ajoitukseen, hyvinä satovuosina myös kevätmuutto tapahtuu aikaisemmin. Myös keväiden lämpeneminen todennäköisesti vaikuttaa tilhen kevätmuuton aikaistumiseen – keskimääräisellä eurooppalaisella muuttolinnulla kevätmuutto on aikaistunut keskimäärin viikolla viime vuosikymmenien aikana (<em>Lehikoinen ym. 2019</em>).</p> Bohemian Waxwing BOMGAR Bombycilla garrulus <p>Kesällä ravintona selkärangattomat eläimet, pesimäkauden ulkopuolella erilaiset marjat ja siemenet. Tärkeintä talviravintoa ovat pihlajanmarjat.&#xa0;</p> <p>Tilhi syö kesällä selkärangattomia eläimiä, ja pesimäkauden ulkopuolella marjoja ja siemeniä. Tilhien tärkeintä talviravintoa ovat pihlajanmarjat.&#xa0;</p> <p>Aki Aintila</p> <p>Tilhi on boreaalisen havumetsävyöhykkeen laji, jonka pesimäalueet ulottuvat Pohjois-Euroopasta aina itäiselle Venäjälle asti. Suomessa yhtenäiset pesimäalueet alkavat Oulun seudulta, jo Pohjois-Karjalan eteläpuolella laji on satunnainen pesijä. Viimeisimmän kannanarvion mukaan Suomessa pesii vuosittain 20 000 – 90 000 tilhiparia (<em>BirdLife International 2019, Valkama ym. 2011</em>).</p> <p>Tilhen vuotuiseen esiintymiseen, sekä pesimäkannan kokoon että talvehtivien lintujen määriin, vaikuttaa suuresti pihlajanmarjasadon vaihtelut. Tilhet vaeltavat syksyllä marjaesiintymien perässä, huonoina marjavuosina tilhet muuttavat nopeasti ja huomaamattomasti Suomesta Keski- ja Etelä-Eurooppaan, hyvinä marjavuosina suurin osa linnuista talvehtii Suomessa. Joinain vuosina marjoja on niin runsaasti, että linnut pysyttelevät pesimäalueidensa lähellä, eivätkä saavu eteläisimpään Suomeen lainkaan, vaikka marjoja olisi sielläkin runsaasti. Talvehtimismenestys puolestaan vaikuttaa seuraavan kesän pesimäkannan kokoon (<em>Valkama ym. 2011</em>).</p> <p><strong>Esiintyminen Haliaksella</strong></p> <p>Syksyn ensimmäiset tilhet saapuvat Haliakselle yleensä syyskuun lopulla. Muutto voi huipentua nopeasti, jo lokakuun alussa saattaa näkyä hienoja tilhimuuttoja. Lokakuu onkin parasta tilhiaikaa, jolloin asemalla on havaittu useita yli 4 000 yksilön päivämuuttoja. Joinain vuosina hyviä muuttoja näkee vielä marras- joulukuussa. Kevätmuutto on syksyyn nähden paljon vaatimattomampi ja ajoittuu usein lopputalveen tai alkukevääseen, helmi-maaliskuulle.</p> <p>Pihlajamarjat vaikuttavat tilhien alueellisen esiintymisen ja runsauden lisäksi muuttoon, etenkin muuton ajoittumiseen. Haliaksella tilhet muuttavat aikaisemmin huonoina marjavuosina ja myöhemmin hyvinä marjavuosina. Talvilintulaskentojen aineiston perusteella hyvinä marjavuosina tilhi esiintyy runsaasti eteläisessä Suomessa vielä keskitalvella. Mitä runsaampi marjasato on, sitä pidempään ja suuremmissa määrin tilhet viivyttelevät pohjoisessa ja etelään siirrytään vasta kun marjat on syöty (<em>Lehikoinen ym. 2010</em>). Kilpailu marjoista saattaa olla kovaa, ja joinain vuosina marjasatoa hyödyntävät räkättirastaat saattavat syödä suurimman osan sadosta, ennen kuin tilhet edes ehtivät Etelä-Suomeen (<em>Kolunen & Vikberg 1978</em>). Hyvinä marjavuosina nähdään myös hyviä muuttoja, esimerkiksi syksyllä 2008 Haliaksella havaittiin kuusi ja syksyllä 2012 viisi yli kahden tuhannen yksilön päivämuuttoa.</p> <p>Tilhi pesii pohjoisen Suomen havu- ja sekametsissä. Tiukkoja elinympäristövaatimuksia tilhellä ei ole. Loppusyksystä ja talvella parvet kerääntyvät pihamaiden ja esikaupunkien pihlajiin. Lähimuuttaja, mutta tilhet muuttavat ravintotilanteen mukaan.&#xa0;</p> true <p><i><b>Kun syksy taittuu talveksi lehahtavat helisevät tilhiparvet pihlajiin.</b></i><b>&#xa0;</b></p> <p><b>V</b><b>aelta</b><b>va laji</b>&#xa0;</p><p>Pihlajanmarjojen määrät voivat vaihdella huomattavasti vuosien välillä, ja tilhet voivat liikkua hyvin pitkiä matkoja sopivien talviravintoapajien perässä. Jos marjoja on Suomessa runsaasti, ne talvehtivat pohjoisempana ja saapuvat Etelä-Suomeen vasta keskitalvella. Hyvä ravintotilanne parantaa Suomessa talvehtivan tilhen talviselviytymistä. Pihlajanmarjasato vaikuttaa pesimäkannan kokoon, hyvien marjatalvien jälkeen Suomessa pesii enemmän tilhiä kuin huonojen marjatalvien jälkeen.&#xa0;</p><p><b>Tiesitkö tämän?</b><b>&#xa0;</b></p><p>Tarina humalassa törmäilevistä tilhistä on vain puolitotuus. Tilhi kyllä syö talvisin pääasiassa käyneitä pihlajanmarjoja, jotka sisältävät alkoholia. Tilhen maksa kuitenkin polttaa vähäisen alkoholimäärän nopeasti. Kuolleita tilhiä löydetään usein ikkunaan törmänneinä, mutta alkoholilla ei ole osuutta asiaan – linnut eivät vain erota läpinäkyvää ikkunalasia ja lentävät sitä päin. Ikkunat ovat merkittävä uhka monille muillekin linnuille. Suomessa saattaa kuolla vuosittain jopa yli miljoona lintua ikkunoihin törmätessään. &#xa0;</p> <p>Tilhi on hieman&#xa0;rastasta pienempi, tukevarakenteinen lintu. Sillä on paksu kaula ja suuri pää, ja päälaella tuuhea töyhtö. Tilhen ruumis on vaaleanruskea ja harmaa. Sen nokka pieni, päässä on musta kurkkulappu ja silmän kohdalla kapea maski. Tilhen siivet ovat enimmäkseen mustat, sulkien kärjet keltaiset.&#xa0;</p>