<p><b>Ilmastonmuutos</b></p><p>Satakielen pesimäkanta Suomessa runsastui 1970-luvulta 2000-luvulle. Ilmastonmuutos ja kasvukauden piteneminen Suomessa ovat auttaneet satakielen leviämistä pohjoisemmaksi.&#xa0;</p><p><b>Ulkomaiden tilanne</b></p><p>Satakieli on pitkänmatkan muuttaja, joka talvehtii Itä-Afrikassa. Talvehtimisalueilla ja muuttoreittien varsilla satakieltä uhkaavat kuivuuden lisäksi sääolosuhteiden muutokset, sopivien elinympäristöjen väheneminen ja maailmanlaajuinen hyönteiskato. Mahdollisesti muuttomatkan varrella olevien haasteiden takia satakieli on yksi niistä pitkänmatkan muuttajista, jotka eivät ole onnistuneet aikaistamaan kevätmuuttoaan merkittävästi.&#xa0;</p><p><b>Tiesitkö tämän?</b><b>&#xa0;</b></p><p>Satakieli on yksi linnustomme kovaäänisimmistä laulajista. Laulavaa satakieltä olisi syytä lähestyä kuulosuojaimet korvilla, koska laulun voimakkuus voi olla jopa yli 95 desibeliä! Voimakkuus vastaa porakoneen tai korvanjuuressa pöhisevän hiustenkuivaajan ääntä.&#xa0;</p> <p>Aki Aintila</p> <p>&#xa0;</p> Luscinia luscinia <p><b>Ilmastonmuutos</b></p><p>Satakielen pesimäkanta Suomessa runsastui 1970-luvulta 2000-luvulle. Ilmastonmuutos ja kasvukauden piteneminen Suomessa ovat auttaneet satakielen leviämistä pohjoisemmaksi.&#xa0;</p><p><b>Ulkomaiden tilanne</b></p><p>Satakieli on pitkänmatkan muuttaja, joka talvehtii Itä-Afrikassa. Talvehtimisalueilla ja muuttoreittien varsilla satakieltä uhkaavat kuivuuden lisäksi sääolosuhteiden muutokset, sopivien elinympäristöjen väheneminen ja maailmanlaajuinen hyönteiskato. Mahdollisesti muuttomatkan varrella olevien haasteiden takia satakieli on yksi niistä pitkänmatkan muuttajista, jotka eivät ole onnistuneet aikaistamaan kevätmuuttoaan merkittävästi.&#xa0;</p><p><b>Tiesitkö tämän?</b><b>&#xa0;</b></p><p>Satakieli on yksi linnustomme kovaäänisimmistä laulajista. Laulavaa satakieltä olisi syytä lähestyä kuulosuojaimet korvilla, koska laulun voimakkuus voi olla jopa yli 95 desibeliä! Voimakkuus vastaa porakoneen tai korvanjuuressa pöhisevän hiustenkuivaajan ääntä.&#xa0;</p> <p>Piilotteleva ja vaatimattoman värinen, vaaleanruskea pikkulintu. Satakielen tunnistaa parhaiten voimakkaasta laulusta, joka koostuu terävistä vihellyksistä, näppäilyistä ja rätinöistä.&#xa0;</p> true <p>&#xa0;</p> <p>Satakielen levinneisyysalue levittäytyy eteläisestä Fennoskandiasta ja Itä-Euroopasta Venäjän keskiosiin, Kazakstanin pohjoisosia sivuten. Suomessa satakielen yhtenäinen levinneisyysalue keskittyy maan eteläosiin, mutta lajia tavataan Oulua, Kemiä ja Kuusamoa myöten. Suomessa pesii arviolta 18&#xa0;000 – 25&#xa0;000 satakieliparia, laji suosii sopivan aukkoisia ja ryteikköisiä lehtimetsiä, lehdonreunuksia ja puistometsiköitä pesimäympäristönään. Satakielet talvehtivat eteläisessä Afrikassa (<em>BirdLife International 2019, Valkama ym. 2011</em>).</p> <p>&#xa0;</p> <p><strong>Esiintyminen Haliaksella</strong></p> <p>Ensimmäiset satakielet saapuvat Haliakselle huhti-toukokuun vaihteessa. Satakieli on yömuuttaja, joten muuton kulkua seurataan paikallisten yksilöiden määriä havainnoimalla. Kevään päämuutto osuu toukokuun loppupuolelle, ja vanhat linnut saapuvat reviireilleen keskimäärin viisi vuorokautta nuoria aikaisemmin (Lehikoinen ym. 2016). Satakieli vakiintui Tulliniemen alueen pesimälajiksi seurantajakson aikana, ja nykyään aseman alueella pesii 6-8 satakieliparia (<em>Lehikoinen ym. 2008</em>).</p> <p>Syysmuutto on melko huomaamaton lajin piilottelevan käyttäytymisen takia, rengastustietojen mukaan päämuutto ajoittuu elokuun puoliväliin. Nuorien ja vanhojen lintujen syysmuuton ajoittuminen ei eroa merkittävästi (<em>Lehikoinen ym. 2015</em>). Vanhat linnut sulkivat täydellisen sulkasadon ennen syysmuutolle lähtöä, nuorilla sulkasato on osittainen. Satakieliä rengastettiin eniten aamu- ja iltahämärissä, ja lajin vuorokausidynamiikka noudattaa yömuuttavien lajien tyypillistä aktiivisuutta (<em>Lehikoinen ym. 2011</em>).</p> <p>&#xa0;</p> <p>Ravintona hyönteiset ja muut pienet selkärangattomat eläimet.&#xa0;</p> <p>Satakieli syö hyönteisiä ja muita pieniä selkärangattomia eläimiä.&#xa0;</p> <p>&#xa0;</p> <p>BirdLife International (2019) Species factsheet: Luscinia&#xa0;luscinia. Viitattu 13.2.2019</p> <p>Lehikoinen,. A. & Väisänen, R.A. 2023: Pesivien maalintujen kannanmuutokset Suomessa 1975-2022. - Linnut-vuosikirja 2022: 14-19</p> <p>Lehikoinen, A., Aintila, A., Andrejeff, S., Lehikoinen, S., Seimola, T., Tirri, I.-S., Vattulainen, M., Vähätalo, A. & Välimäki, K. 2016: Muuton ajoittuminen eri ikäluokilla ja sukupuolilla Hangon lintuaseman rengastusten perusteella. Osa 4: Kevät vesilinnuista kerttusiin. — Tringa 43: 84–97</p> <p>Lehikoinen, A., Laitasalo, J., Lehikoinen, P., Lindholm, A., Piha, M., Santaharju, J., Seimola, T., Tirri, I.-S., Vattulainen, M. & Välimäki, K. 2015: Muuton ajoittuminen eri ikäluokilla ja sukupuolilla Hangon lintuaseman rengastusten perusteella. Osa 2: Syksyiset varpuslinnut pääskyistä uunilintuihin. — Tringa 42: 80–98.</p> <p>Lehikoinen, A. (toim.), Ekroos, J., Jaatinen, K., Lehikoinen, P., Lindén, A., Piha, M., Vattulainen, A. & Vähätalo, A. 2008: Lintukantojen kehitys Hangon lintuasemalla 1979–2007. Bird population trends based on the data of Hanko Bird Observatory (Finland) during 1979–2007. — Tringa 35: 146–209.</p> <p>Lehikoinen, P., Vähätalo, A., Lehikoinen, A., Ekroos, J., Jaatinen, K., Velmala, W. & Välimäki, K. 2011: Lintujen vuorokausiaktiivisuus rengastusten perusteella Hangon lintuasemalla. — Tringa 38: 202–244.</p> <p>PECBMS (PanEuropean Common Bird Monitoring Scheme) 2024: Trends and indicators – species trends. Viitattu 25.3.2024</p> <p>Valkama, J., Vepsäläinen, V. & Lehikoinen, A. 2011: Suomen III Lintuatlas. Luonnontieteellinen keskusmuseo ja ympäristöministeriö. ISBN 978-952-10-6918-5.</p> <p>&#xa0;</p> satakieli <p><i><b>Mitään ei näy, mutta kyllä kuuluu – kuulosuojaimet esiin! Puronvarren pajukosta kantautuu hyvin voimakas ja vaihteleva satakielen laulu.</b></i><b>&#xa0;</b></p> (Linnaeus, 1758) näktergal <p><i><b>Mitään ei näy, mutta kyllä kuuluu – kuulosuojaimet esiin! Puronvarren pajukosta kantautuu hyvin voimakas ja vaihteleva satakielen laulu.</b></i><b>&#xa0;</b></p> <p>Satakieli on piilotteleva ja vaaleanruskea pikkulintu. Sen tunnistaa parhaiten voimakkaasta laulusta, jossa on teräviä vihellyksiä, näppäilyjä ja rätinöitä.&#xa0;</p> 11030 <p>Satakieli pesii tiheissä ja aukkoisissa lehtimetsissä, lehdonreunoissa, rehevissä pajukoissa ja puistometsiköissä. Pitkänmatkan muuttaja.&#xa0;</p> <p>Satakieli pesii tiheissä ja aukkoisissa lehtimetsissä, lehdonreunoissa, rehevissä pajukoissa ja puistometsiköissä. Pitkänmatkan muuttaja.&#xa0;</p> Thrush Nightingale LUSLUS LUSLUS <p>&#xa0;</p> <p><strong>Pitkäaikaismuutokset</strong></p> <p>Satakielien havaintomäärät Haliaksella ovat runsastuneet seurantajakson aikana yli 60 %. Haliaksen havaintomäärien kehitys poikkeaa Suomen yleisestä kannankehityksestä, pesimälinnuston seurantatulosten mukaan satakielen pesimäkanta kasvoi lievästi 1980-luvulta 2010-luvun alkuun, jonka jälkeen pesimäkanta on vähentynut (<em>Lehikoinen ym. 2023</em>). Mahdollisesti pesimäkannan kehityksessä on alueellisia vaihteluita vuosien välisten vaihteluiden lisäksi. Satakielen levinneisyysalue Suomessa on pysynyt jokseenkin muuttumattomana (<em>Valkama ym. 2011</em>). Vastaavasti lajin pesimäkannat Euroopassa ovat taantuneet voimakkaasti, yli 40% 1980-luvulta alkaen (<em>PECBMS 2024</em>).</p> <p>&#xa0;</p>