{"occurrences":[{"area":"ML.251","occurrenceCount":1364,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.252","occurrenceCount":6725,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.253","occurrenceCount":12098,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.254","occurrenceCount":4554,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.255","occurrenceCount":2895,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.256","occurrenceCount":11487,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.257","occurrenceCount":6771,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.258","occurrenceCount":744,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.259","occurrenceCount":767,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.260","occurrenceCount":3676,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.261","occurrenceCount":1774,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.262","occurrenceCount":3143,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.263","occurrenceCount":703,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.264","occurrenceCount":653,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.265","occurrenceCount":555,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.266","occurrenceCount":348,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.267","occurrenceCount":185,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.268","occurrenceCount":164,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.269","occurrenceCount":156,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.270","occurrenceCount":282,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.271","occurrenceCount":273,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"}],"parent":{"suborder":{"cursiveName":false,"vernacularName":"aitosudenkorennot","scientificName":"Anisoptera","taxonRank":"MX.suborder","id":"MX.33","hasBold":false},"phylum":{"cursiveName":false,"vernacularName":"Arthropods","scientificName":"Arthropoda","scientificNameAuthorship":"von Siebold, 1848","taxonRank":"MX.phylum","id":"MX.37605","hasBold":false},"domain":{"cursiveName":false,"vernacularName":"aitotumaiset","scientificName":"Eucarya","scientificNameAuthorship":"Whittaker & Margulis, 1978","taxonRank":"MX.domain","id":"MX.53761","hasBold":false},"subphylum":{"cursiveName":false,"vernacularName":"Hexapods","notes":"The order of orders of Entognatha and Insecta is based on Misof et al. 2014: Phylogenomics resolves the timing and pattern of insect evolution - Science 346:763-767.","scientificName":"Hexapoda","taxonRank":"MX.subphylum","id":"MX.37607","hasBold":false},"kingdom":{"cursiveName":false,"vernacularName":"Animals","scientificName":"Animalia","scientificNameAuthorship":"Linnaeus, 1758","taxonRank":"MX.kingdom","id":"MX.37602","hasBold":false},"class":{"cursiveName":false,"vernacularName":"Insects","scientificName":"Insecta","taxonRank":"MX.class","id":"MX.37613","hasBold":false},"order":{"cursiveName":false,"vernacularName":"Dragonflies","scientificName":"Odonata","taxonRank":"MX.order","id":"MX.1","hasBold":false}},"hasLatestRedListEvaluation":false,"scientificName":"Anisoptera","hasChildren":true,"descriptions":[{"groups":[{"variables":[{"variable":"MX.descriptionText","title":"Description","content":"
Pääosin kookkaita sudenkorentoja.
Tämän pinkan tietokortti käsittelee toukkavaiheita:
Toukka on suurikokoinen, jopa lähes 5 cm pitkä (Aeshna grandis). Toukan ruumiinrakenne on pitkänomainen tai lyhyt, roteva. Päässä on tuntosarvet, verkkosilmät ja ulosammuttava pyyntinaamari, joka on levossa taitettuna pään alapuolelle. Pyyntinaamarin päässä on liikuteltavat pihdit. Toukalla on kolme raajaparia. Ulkoiset kidukset puuttuvat: kidukset sijaitsevat toukan takaruumiin sisäpuolella (vrt. Zygoptera). Keskiruumiin selkäpuolella on kaksi paria siipien aihioita. Toukka voi olla sileä (esim. Aeshnidae) tai karvainen (esim. Orthetrum cancellatum, Libellula quadrimaculata).
"},{"variable":"MX.identificationText","title":"Identification","content":"Aitosudenkorentojen toukilla ei ole ulkoisia kiduksia. Hentosudenkorentojen (Zygoptera) toukilla on kolme lehtimäistä kidusta takaruumiinsa kärjessä.
Kaikki lajit viettävät toukkavaiheensa vedessä. Toukkavaihe voi kestää jopa useita vuosia. Parittelussa koiras tarttuu naaraasta kiinni takaruumiinsa kärjellä. Naaras vastaanottaa takaruumiinsa kärjellä sperman, jonka koiras on siirtänyt takaruumiinsa kärjestä sen tyvelle. Naaras ja koiras muodostavat niin sanotun tandemin. Parittelun jälkeen naaras munii veteen joko veden pinnalta käsin tai sukeltaa kokonaan veden alle. Munat lasketaan joko veden pinnalle tai rantaviivaan, tai asetellaan vesikasveihin. Munasta kuoriutuu ensin pieni esitoukka, protolarva, josta kehittyy varsinainen toukka.
Aitosudenkorentojen toukat ovat petoja. Ne saalistavat muita selkärangattomia, suuret toukat jopa sammakonpoikasia ja kaloja. Toukka vaipuu huonoissa olosuhteissa, kuten talvella lepotilaan eli diapaussiin. Suuret ukonkorentojen toukat sietävät jopa ajoittaista jäätymistä. Aikuistumisen lähestyessä toukka hakeutuu pois vedestä ja kiipeää esimerkiksi kasville tai puunrungolle. Toukkanahka repeää selän keskilinjasta, ja aikuinen sudenkorento työntyy ulos toukkanahasta. Sudenkorentojen muodonvaihdos on siten vaillinainen, koska kotelovaihe puuttuu elinkierrosta.
Aitosudenkorentojen toukkia esiintyy järvissä, lammissa, virtavesissä, jokien suvannoissa ja vähäsuolaisissa merenlahdissa. Osa lajeista, esim. Aeshna grandis, on yleisiä ja monenlaisissa elinympäristöissä viihtyviä. Toiset ovat vaativia elinympäristönsä suhteen, esim. Aeshna viridis, joka esiintyy vain harvinaisen sahalehden (Stratiotes aloides) yhteydessä.
Suomessa viisi heimoa: Aeshnidae, Gomphidae, Cordulegastridae, Corduliidae ja Libellulidae.
"}],"title":"Additional information","group":"MX.SDVG10"}],"id":"LA.26","title":"Pinkka oppimisympäristö: Vesieliöiden lajintunnistus - Pohjaeläimet"},{"groups":[{"variables":[{"variable":"MX.descriptionText","title":"Description","content":"Aikuiset aitosudenkorennot (alalahko Anisoptera) ovat tukevia ja kooltaan suuria tai keskikokoisia. Takasiivet ovat tyvestään etusiipiä leveämmät. Levossa siivet ovat lähes vaakatasossa. Voimakkaita lentäjiä ja saalistajia.
Toukka on suurikokoinen, jopa lähes 5 cm pitkä. Toukan ruumiinrakenne on rotevan pitkänomainen tai lyhyt. Päässä on tuntosarvet, verkkosilmät ja ulosammuttava pyyntinaamari (pidentynyt alahuuli eli labium), joka on levossa taitettuna pään alapuolelle. Pyyntinaamarin päässä on liikuteltavat pihdit. Toukalla on kolme raajaparia. Ulkoiset kidukset puuttuvat: kidukset sijaitsevat toukan takaruumiin sisäpuolella (vrt. Zygoptera). Keskiruumiin selkäpuolella on kaksi paria siipien aihioita.
"},{"variable":"MX.identificationText","title":"Identification","content":"Takasiivet ovat etusiipiä leveämmät; hentosudenkorennoilla etu- ja takasiivet ovat jokseenkin samanlaiset
Toukilla ei ole ulkoisia kiduksia. Hentosudenkorentojen (Zygoptera) toukilla on kolme lehtimäistä kidusta takaruumiinsa kärjessä.
"}],"title":"General description","group":"MX.SDVG1"},{"variables":[{"variable":"MX.distributionFinland","title":"Distribution in Finland","content":"Tavataan koko maassa.
"}],"title":"Distribution","group":"MX.SDVG2"},{"variables":[{"variable":"MX.lifeCycle","title":"Life cycle","content":"Toukkavaihe vedessä. Toukkavaihe voi joillakin lajeilla kestää jopa useita vuosia ja sen pituuteen vaikuttaa etenkin lämpötila.
Parittelussa koiras tarttuu naaraasta kiinni takaruumiinsa kärjellä. Naaras vastaanottaa takaruumiinsa kärjellä sperman, jonka koiras on siirtänyt takaruumiinsa kärjestä sen tyvelle. Naaras ja koiras muodostavat niin sanotun tandemin. Parittelun jälkeen naaras munii veteen joko veden pinnalta käsin tai sukeltaa kokonaan veden alle. Munat lasketaan joko veden pinnalle tai rantaviivaan, tai asetellaan vesikasveihin. Munasta kuoriutuu ensin pieni esitoukka, protolarva, josta kehittyy varsinainen toukka.
Aikuistumisen lähestyessä toukka hakeutuu pois vedestä ja kiipeää esimerkiksi kasville tai puunrungolle. Toukkanahka repeää selän keskilinjasta, ja aikuinen sudenkorento työntyy ulos toukkanahasta. Sudenkorentojen muodonvaihdos on siten vaillinainen, koska kotelovaihe puuttuu elinkierrosta.
"},{"variable":"MX.behaviour","title":"Behaviour","content":"Petoja, jotka saalistvat muita hyönteisiä. Nuoret vastakuoriutuneet yksilöt lentelevät kaukanakin vesiympäristöstä, mutta palaavat sukukypsiksi tultuaan lisääntymään vesistöjen äärelle. Kaikki aitosudenkorennot talvehtivat toukkina ja aikuisvaihe kestää muutamia viikkoja.
Myös vedessä elävät toukat ovat petoja. Ne saalistavat muita selkärangattomia, suuret toukat jopa sammakonpoikasia ja kaloja. Toukka vaipuu huonoissa olosuhteissa, kuten talvella lepotilaan eli diapaussiin. Suuret ukonkorentojen toukat sietävät jopa ajoittaista jäätymistä.
"}],"title":"Life cycle and behaviour","group":"MX.SDVG4"},{"variables":[{"variable":"MX.habitat","title":"Habitat","content":"Sudenkorentojen toukat elävät vedessä ja aikuisetkin lentävät yleensä erilaisten vesistöjen läheisyydessä.
Aitosudenkorentojen toukkia esiintyy järvissä, lammissa, virtavesissä, jokien suvannoissa ja vähäsuolaisissa merenlahdissa. Osa lajeista, esim. Aeshna grandis, on yleisiä ja monenlaisissa elinympäristöissä viihtyviä. Toiset ovat hyvinkin vaativia elinympäristönsä suhteen.
"}],"title":"Ecology","group":"MX.SDVG5"},{"variables":[{"variable":"MX.miscText","title":"Additional information","content":"Suomessa viisi heimoa: Aeshnidae (ukonkorennot), Gomphidae (jokikorennot), Cordulegastridae (purokorennot), Corduliidae (kiiltokorennot) ja Libellulidae (varsinaiset sudenkorennot).
Ks. tarkempaa tietoa http://www.sudenkorento.fi/kwiki/Yleistietoa_sudenkorennoista
"}],"title":"Additional information","group":"MX.SDVG10"}],"id":"LA.297"},{"groups":[{"variables":[{"variable":"MX.descriptionText","title":"Description","content":"Pääosin kookkaita sudenkorentoja.Toukka on suurikokoinen, jopa lähes 5 cm pitkä (Aeshna grandis). Toukan ruumiinrakenne on pitkänomainen tai lyhyt, roteva. Päässä on tuntosarvet, verkkosilmät ja ulosammuttava pyyntinaamari, joka on levossa taitettuna pään alapuolelle. Pyyntinaamarin päässä on liikuteltavat pihdit. Toukalla on kolme raajaparia. Ulkoiset kidukset puuttuvat: kidukset sijaitsevat toukan takaruumiin sisäpuolella (vrt. Zygoptera). Keskiruumiin selkäpuolella on kaksi paria siipien aihioita. Toukka voi olla sileä (esim. Aeshnidae) tai karvainen (esim. Orthetrum cancellatum, Libellula quadrimaculata).
"},{"variable":"MX.identificationText","title":"Identification","content":"Aitosudenkorentojen toukilla ei ole ulkoisia kiduksia. Hentosudenkorentojen (Zygoptera) toukilla on kolme lehtimäistä kidusta takaruumiinsa kärjessä.
"}],"title":"General description","group":"MX.SDVG1"},{"variables":[{"variable":"MX.lifeCycle","title":"Life cycle","content":"Kaikki lajit viettävät toukkavaiheensa vedessä. Toukkavaihe voi kestää jopa useita vuosia. Parittelussa koiras tarttuu naaraasta kiinni takaruumiinsa kärjellä. Naaras vastaanottaa takaruumiinsa kärjellä sperman, jonka koiras on siirtänyt takaruumiinsa kärjestä sen tyvelle. Naaras ja koiras muodostavat niin sanotun tandemin. Parittelun jälkeen naaras munii veteen joko veden pinnalta käsin tai sukeltaa kokonaan veden alle. Munat lasketaan joko veden pinnalle tai rantaviivaan, tai asetellaan vesikasveihin. Munasta kuoriutuu ensin pieni esitoukka, protolarva, josta kehittyy varsinainen toukka.
"},{"variable":"MX.behaviour","title":"Behaviour","content":"Aitosudenkorentojen toukat ovat petoja. Ne saalistavat muita selkärangattomia, suuret toukat jopa sammakonpoikasia ja kaloja. Toukka vaipuu huonoissa olosuhteissa, kuten talvella lepotilaan eli diapaussiin. Suuret ukonkorentojen toukat sietävät jopa ajoittaista jäätymistä. Aikuistumisen lähestyessä toukka hakeutuu pois vedestä ja kiipeää esimerkiksi kasville tai puunrungolle. Toukkanahka repeää selän keskilinjasta, ja aikuinen sudenkorento työntyy ulos toukkanahasta. Sudenkorentojen muodonvaihdos on siten vaillinainen, koska kotelovaihe puuttuu elinkierrosta.
"}],"title":"Life cycle and behaviour","group":"MX.SDVG4"},{"variables":[{"variable":"MX.habitat","title":"Habitat","content":"Aitosudenkorentojen toukkia esiintyy järvissä, lammissa, virtavesissä, jokien suvannoissa ja vähäsuolaisissa merenlahdissa. Osa lajeista, esim. Aeshna grandis, on yleisiä ja monenlaisissa elinympäristöissä viihtyviä. Toiset ovat vaativia elinympäristönsä suhteen, esim. Aeshna viridis, joka esiintyy vain harvinaisen sahalehden (Stratiotes aloides) yhteydessä.
"}],"title":"Ecology","group":"MX.SDVG5"},{"variables":[{"variable":"MX.miscText","title":"Additional information","content":"Suomessa viisi heimoa: Aeshnidae, Gomphidae, Cordulegastridae, Corduliidae ja Libellulidae.Lajikortti käsittelee toukkavaiheita. Ks. tarkempaa tietoa http://www.sudenkorento.fi/kwiki/Etusivu.
"}],"title":"Additional information","group":"MX.SDVG10"}],"id":"LA.432","title":"Pinkka oppimisympäristö: BIO-306 Saariston ekologia - Pohjaeläimet"},{"speciesCardAuthors":{"variable":"MX.speciesCardAuthors","title":"Description text authors","content":"FM, suunnittelija Jani Järvi / Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus
"},"groups":[{"variables":[{"variable":"MX.descriptionText","title":"Description","content":"Aitosudenkorennot (Anisoptera) on toinen Suomessa esiintyvien sudenkorentojen (Odonata) alalahko. Aitosudenkorennot ovat suuria ja tukevarakenteisia hyönteisiä, joiden toukat ovat akvaattisia ja aikuiset terrestrisiä. Ne, kuten muutkin sudenkorennot, ovat väritykseltään usein kirkkaan- tai metallinvärisiä. Väripolymorfismi (värimuodot vaihtelevat lajin sisällä) on mahdollista ja sukupuolet ovat joskus erivärisiä (seksuaalidimorfismi).
Aitosudenkorentojen pää liikkuva ja pyöreä. Siinä on erittäin suuret, puolipallomaiset verkkosilmät, jotka ovat usein koskettavat toisiaan pään yläosassa; kolme pistesilmää, hyvin pienet sukamaiset tuntosarvet sekä purevat ja voimakkaat suuosat. Leuat ovat usein hampaiset. Aitosudenkorentojen selkä on vahva: keskiruumiin 2. ja 3. jaoke (meso- ja metathorax) ovat yhdistyneet ja ne muodostavat pterothoraxin. Keskiruumiissa on kaksi paria siipiä, jotka ovat suuret, kalvomaiset ja tiheään verkkosuoniset. Siipien etureunassa, lähellä kärkeä, on usein tumma siipitäplä. Siipiparit ovat samankokoiset, mutta takasiivet ovat tyviosastaan etusiipiä leveämmät ja ne kiinnittyvät keskiruumiiseen vain etureunastaant. Aitosudenkorentojen siivet ovat levossa levällään vaakatasossa ruumiin sivuilla. Aitosudenkorentojen takaruumis on pitkä ja yleensä hoikka, joskus tukevarakenteinen ja paksuhko keskiruumiin ollessa melko pieni. Takaruumiin kärjessä on kummallakin sukupuolella parilliset perälisäkkeet; koirailla on ylempien perälisäkkeiden lisäksi alemmat, jotka ovat yhtyneet yhdeksi. Naarailla on joskus munanasetin tai vain suomumainen sukuaukon suojus. Aitosudenkorentojen jalat ovat usein piikikkäät ja vahvakyntiset.
Suomessa ruumiinpituus on enimmillään noin 90 mm ja siipiväli enimmillään noin 120 mm.
Siipiväliltään Suomen suurin aitosudenkorento on isoukonkorento, Aeshna crenata, jolla takasiiven pituus on 48–54 mm. Ruumiinpituudeltaan suurin laji on purokorento, Cordulegaster boltonii, jonka takaruumis on 52–66 mm.
Toukat ovat aikuisen kaltaisia, mutta siivettömiä. Ne ovat muodoltaan rotevia ja pitkänomaisia tai lyhyehköjä. Siipiaihiot erottuvat viimeisillä toukkavaiheilla selvästi. Pää on harvoin leveämpi kuin keskiruumis. Kidukset ovat sisäiset ja näkymättömissä takaruumiin peräkammion sisällä. Toukkien peräpäässä on ominainen peräpyramidi, joka muodostuu kolmesta ulkonemasta; myöhäisen vaiheen toukilla myös pari lyhyitä peräsukasia. Toukkien alahuuli (labium) on, muiden sudenkorentojen tapaan, muuttunut pitkälle ojentuvaksi pyyntinaamariksi, joka levossa on vetäytyneenä ja pidetään tiiviisti naaman edessä. Toukkien suuosat ovat purevat.
"},{"variable":"MX.identificationText","title":"Identification","content":"Toukilla ei ole ulkoisia kiduksia. Hentosudenkorentojen (Zygoptera) toukilla on kolme lehtimäistä kidusta takaruumiinsa kärjessä.
Aikuisilla korennoilla takasiivet ovat etusiipiä leveämmät; hentosudenkorennoilla etu- ja takasiivet ovat samanmuotoiset.
"}],"title":"General description","group":"MX.SDVG1"},{"variables":[{"variable":"MX.reproduction","title":"Reproduction","content":"Parittelu tapahtuu tyypillisesti rengasmaisessa paritteluasennossa: koiras tarttuu naarasta kiinni perälisäkkeillään päästä tai keskiruumiista, (koiraan sukupuolielimet sijaitsevat hyönteisille ainutlaatuisesti takaruumiin toisessa ja kolmannessa jaokkeessa) ja naaraan kaartuessa kohti koiraan sukupuolielimiä ympyrä sulkeutuu. Parittelu voi kestää sekunteja tai tunteja riippuen lajista. Parittelua edeltäviä kosintamenoja ei tunneta aitosudenkorennoilta.
Naaraat laskevat munat munanasettimella kasvillisuuden sekaan ja jopa kasvien sisään tekemällä viillon kasvin pintaan, useimmiten vedenpinnan alle tai kastavat takaruumiinsa kärkeä säännöllisin väliajoin veteen ja tiputtavat samalla munia.
"},{"variable":"MX.lifeCycle","title":"Life cycle","content":"Muodonvaihdos on vähittäinen. Toukka on aikuisen kaltainen, mutta siivetön. Toukkavaiheiden lukumäärä vaihtelee lajeittain 8–17 välillä, mutta keskimäärin se on 12. Toukkakehitys yleisesti vähintään kaksi vuotta, mutta voi kestää jopa 5–6 vuotta. Aikuistumisen lähestyessä toukka hakeutuu pois vedestä ja kiipeää esimerkiksi kasville tai puunrungolle. Toukkanahka repeää selän keskilinjasta, ja aikuinen sudenkorento työntyy ulos toukkanahasta.
Talvehtiminen tapahtuu joko munana tai toukkana.
"},{"variable":"MX.behaviour","title":"Behaviour","content":"Toukat ovat petoja ja niiden ravintona ovat toiset hyönteiset, muut selkärangattomat ja jopa kalan- ja sammakonpoikaset.
Aikuiset ovat myös petoja ja käyttävät ravinnokseen muita hyönteisiä. Aikuiset ovat erittäin taitavia ja kestäviä lentäjiä - voivat vaeltaa kilometrienkin päähän synnyinvesistöstään, mutta palaavat sukukypsiksi tultuaan lisääntymään vesistöjen äärelle.
Aitosudenkorentojen toukat kykenevät pakenemaan saalistajia suihkauttamalla vettä peräaukostaan.
Monien aitosudenkorentolajien koirailla esiintyy vahvaa reviirikäyttäytymistä.
"}],"title":"Life cycle and behaviour","group":"MX.SDVG4"},{"variables":[{"variable":"MX.habitat","title":"Habitat","content":"Akvaattisia toukkia tavataan kaikenlaisissa vesielinympäristöissä.
Aikuisia tavataan vesistöjen läheltä.
Osa lajeista, esim. Aeshna grandis, on yleisiä ja monenlaisissa elinympäristöissä viihtyviä. Toiset ovat hyvinkin vaativia elinympäristönsä suhteen.
"},{"variable":"MX.ecology","title":"Ecological and economic importance","content":"Taloudellinen ja ekologinen merkitys osittain tunnettu: hentosudenkorennot ovat tärkeää ravintoa tietyille lintulajeille, kuten nuolihaukalle (Falco subbuteo).
"}],"title":"Ecology","group":"MX.SDVG5"},{"variables":[{"variable":"MX.miscText","title":"Additional information","content":"Lisätietoja ja lajikuvia aitosudenkorennoista entisen Suomen sudenkorentoseuran Korentowikissä.
"},{"variable":"MX.descriptionReferences","title":"References","content":"Chinery, M.1978: Pohjois-Euroopan hyönteiset. — Kustannusosakeyhtiö Tammi. 353 s.
Chinery, M. 1999. Euroopan hyönteisopas. — Otava. 290 s.
Gullan, P. J. & Cranston, P. S. 2004: The Insects:An Outline of Entomology, 3rd Edition. — Blackwell Publishing. 584 s.
Karjalainen, S. 2002: Suomen sudenkorennot. — Kustannusosakeyhtiö Tammi. 240 s.
Krogerus, H. (toim.). 1985: Suomen eläimet 4. Hyönteiset. — Weilin+Göös. 344 s.
McGavin, G. C. 2001: Essential Entomology. — Oxford University Press. 318 s.
"}],"title":"Additional information","group":"MX.SDVG10"}],"id":"LA.473","title":"Pinkka oppimisympäristö: BIO-103 Eliöiden monimuotoisuus: eläintuntemus - Hyönteiset, Insecta & alkuhyönteiset, Entognatha"},{"speciesCardAuthors":{"variable":"MX.speciesCardAuthors","title":"Description text authors","content":"FM, suunnittelija Jani Järvi / Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus
"},"groups":[{"variables":[{"variable":"MX.descriptionText","title":"Description","content":"Aitosudenkorennot (Anisoptera) on toinen Suomessa esiintyvien sudenkorentojen (Odonata) alalahko. Aitosudenkorennot ovat suuria ja tukevarakenteisia hyönteisiä, joiden toukat ovat akvaattisia ja aikuiset terrestrisiä. Ne, kuten muutkin sudenkorennot, ovat väritykseltään usein kirkkaan- tai metallinvärisiä. Väripolymorfismi (värimuodot vaihtelevat lajin sisällä) on mahdollista ja sukupuolet ovat joskus erivärisiä (seksuaalidimorfismi).
Aitosudenkorentojen pää liikkuva ja pyöreä. Siinä on erittäin suuret, puolipallomaiset verkkosilmät, jotka ovat usein koskettavat toisiaan pään yläosassa; kolme pistesilmää, hyvin pienet sukamaiset tuntosarvet sekä purevat ja voimakkaat suuosat. Leuat ovat usein hampaiset. Aitosudenkorentojen selkä on vahva: keskiruumiin 2. ja 3. jaoke (meso- ja metathorax) ovat yhdistyneet ja ne muodostavat pterothoraxin. Keskiruumiissa on kaksi paria siipiä, jotka ovat suuret, kalvomaiset ja tiheään verkkosuoniset. Siipien etureunassa, lähellä kärkeä, on usein tumma siipitäplä. Siipiparit ovat samankokoiset, mutta takasiivet ovat tyviosastaan etusiipiä leveämmät ja ne kiinnittyvät keskiruumiiseen vain etureunastaant. Aitosudenkorentojen siivet ovat levossa levällään vaakatasossa ruumiin sivuilla. Aitosudenkorentojen takaruumis on pitkä ja yleensä hoikka, joskus tukevarakenteinen ja paksuhko keskiruumiin ollessa melko pieni. Takaruumiin kärjessä on kummallakin sukupuolella parilliset perälisäkkeet; koirailla on ylempien perälisäkkeiden lisäksi alemmat, jotka ovat yhtyneet yhdeksi. Naarailla on joskus munanasetin tai vain suomumainen sukuaukon suojus. Aitosudenkorentojen jalat ovat usein piikikkäät ja vahvakyntiset.
Suomessa ruumiinpituus on enimmillään noin 90 mm ja siipiväli enimmillään noin 120 mm.
Siipiväliltään Suomen suurin aitosudenkorento on isoukonkorento, Aeshna crenata, jolla takasiiven pituus on 48–54 mm. Ruumiinpituudeltaan suurin laji on purokorento, Cordulegaster boltonii, jonka takaruumis on 52–66 mm.
Toukat ovat aikuisen kaltaisia, mutta siivettömiä. Ne ovat muodoltaan rotevia ja pitkänomaisia tai lyhyehköjä. Siipiaihiot erottuvat viimeisillä toukkavaiheilla selvästi. Pää on harvoin leveämpi kuin keskiruumis. Kidukset ovat sisäiset ja näkymättömissä takaruumiin peräkammion sisällä. Toukkien peräpäässä on ominainen peräpyramidi, joka muodostuu kolmesta ulkonemasta; myöhäisen vaiheen toukilla myös pari lyhyitä peräsukasia. Toukkien alahuuli (labium) on, muiden sudenkorentojen tapaan, muuttunut pitkälle ojentuvaksi pyyntinaamariksi, joka levossa on vetäytyneenä ja pidetään tiiviisti naaman edessä. Toukkien suuosat ovat purevat.
"},{"variable":"MX.identificationText","title":"Identification","content":"Toukilla ei ole ulkoisia kiduksia. Hentosudenkorentojen (Zygoptera) toukilla on kolme lehtimäistä kidusta takaruumiinsa kärjessä.
Aikuisilla korennoilla takasiivet ovat etusiipiä leveämmät; hentosudenkorennoilla etu- ja takasiivet ovat samanmuotoiset.
"}],"title":"General description","group":"MX.SDVG1"},{"variables":[{"variable":"MX.reproduction","title":"Reproduction","content":"Parittelu tapahtuu tyypillisesti rengasmaisessa paritteluasennossa: koiras tarttuu naarasta kiinni perälisäkkeillään päästä tai keskiruumiista, (koiraan sukupuolielimet sijaitsevat hyönteisille ainutlaatuisesti takaruumiin toisessa ja kolmannessa jaokkeessa) ja naaraan kaartuessa kohti koiraan sukupuolielimiä ympyrä sulkeutuu. Parittelu voi kestää sekunteja tai tunteja riippuen lajista. Parittelua edeltäviä kosintamenoja ei tunneta aitosudenkorennoilta.
Naaraat laskevat munat munanasettimella kasvillisuuden sekaan ja jopa kasvien sisään tekemällä viillon kasvin pintaan, useimmiten vedenpinnan alle tai kastavat takaruumiinsa kärkeä säännöllisin väliajoin veteen ja tiputtavat samalla munia.
"},{"variable":"MX.lifeCycle","title":"Life cycle","content":"Muodonvaihdos on vähittäinen. Toukka on aikuisen kaltainen, mutta siivetön. Toukkavaiheiden lukumäärä vaihtelee lajeittain 8–17 välillä, mutta keskimäärin se on 12. Toukkakehitys yleisesti vähintään kaksi vuotta, mutta voi kestää jopa 5–6 vuotta. Aikuistumisen lähestyessä toukka hakeutuu pois vedestä ja kiipeää esimerkiksi kasville tai puunrungolle. Toukkanahka repeää selän keskilinjasta, ja aikuinen sudenkorento työntyy ulos toukkanahasta.
Talvehtiminen tapahtuu joko munana tai toukkana.
"},{"variable":"MX.behaviour","title":"Behaviour","content":"Toukat ovat petoja ja niiden ravintona ovat toiset hyönteiset, muut selkärangattomat ja jopa kalan- ja sammakonpoikaset.
Aikuiset ovat myös petoja ja käyttävät ravinnokseen muita hyönteisiä. Aikuiset ovat erittäin taitavia ja kestäviä lentäjiä - voivat vaeltaa kilometrienkin päähän synnyinvesistöstään, mutta palaavat sukukypsiksi tultuaan lisääntymään vesistöjen äärelle.
Aitosudenkorentojen toukat kykenevät pakenemaan saalistajia suihkauttamalla vettä peräaukostaan.
Monien aitosudenkorentolajien koirailla esiintyy vahvaa reviirikäyttäytymistä.
"}],"title":"Life cycle and behaviour","group":"MX.SDVG4"},{"variables":[{"variable":"MX.habitat","title":"Habitat","content":"Akvaattisia toukkia tavataan kaikenlaisissa vesielinympäristöissä.
Aikuisia tavataan vesistöjen läheltä.
Osa lajeista, esim. Aeshna grandis, on yleisiä ja monenlaisissa elinympäristöissä viihtyviä. Toiset ovat hyvinkin vaativia elinympäristönsä suhteen.
"},{"variable":"MX.ecology","title":"Ecological and economic importance","content":"Taloudellinen ja ekologinen merkitys osittain tunnettu: hentosudenkorennot ovat tärkeää ravintoa tietyille lintulajeille, kuten nuolihaukalle (Falco subbuteo).
"}],"title":"Ecology","group":"MX.SDVG5"},{"variables":[{"variable":"MX.miscText","title":"Additional information","content":"Chinery, M.1978: Pohjois-Euroopan hyönteiset. — Kustannusosakeyhtiö Tammi. 353 s.
Chinery, M. 1999. Euroopan hyönteisopas. — Otava. 290 s.
Gullan, P. J. & Cranston, P. S. 2004: The Insects:An Outline of Entomology, 3rd Edition. — Blackwell Publishing. 584 s.
Karjalainen, S. 2002: Suomen sudenkorennot. — Kustannusosakeyhtiö Tammi. 240 s.
Krogerus, H. (toim.). 1985: Suomen eläimet 4. Hyönteiset. — Weilin+Göös. 344 s.
McGavin, G. C. 2001: Essential Entomology. — Oxford University Press. 318 s.
Lisätietoja ja lajikuvia aitosudenkorennoista entisen Suomen sudenkorentoseuran Korentowikissä.
"}],"title":"Additional information","group":"MX.SDVG10"}],"id":"LA.547","title":"Pinkka oppimisympäristö: BIO-103 Eliöiden monimuotoisuus - Hyönteiset ja alkuhyönteiset"},{"speciesCardAuthors":{"variable":"MX.speciesCardAuthors","title":"Description text authors","content":"FM, suunnittelija Jani Järvi / Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus
"},"groups":[{"variables":[{"variable":"MX.descriptionText","title":"Description","content":"Aitosudenkorennot (Anisoptera) on toinen Suomessa esiintyvien sudenkorentojen (Odonata) alalahko. Aitosudenkorennot ovat suuria ja tukevarakenteisia hyönteisiä, joiden toukat ovat akvaattisia ja aikuiset terrestrisiä. Ne, kuten muutkin sudenkorennot, ovat väritykseltään usein kirkkaan- tai metallinvärisiä. Väripolymorfismi (värimuodot vaihtelevat lajin sisällä) on mahdollista ja sukupuolet ovat joskus erivärisiä (seksuaalidimorfismi).
Aitosudenkorentojen pää liikkuva ja pyöreä. Siinä on erittäin suuret, puolipallomaiset verkkosilmät, jotka ovat usein koskettavat toisiaan pään yläosassa; kolme pistesilmää, hyvin pienet sukamaiset tuntosarvet sekä purevat ja voimakkaat suuosat. Leuat ovat usein hampaiset. Aitosudenkorentojen selkä on vahva: keskiruumiin 2. ja 3. jaoke (meso- ja metathorax) ovat yhdistyneet ja ne muodostavat pterothoraxin. Keskiruumiissa on kaksi paria siipiä, jotka ovat suuret, kalvomaiset ja tiheään verkkosuoniset. Siipien etureunassa, lähellä kärkeä, on usein tumma siipitäplä. Siipiparit ovat samankokoiset, mutta takasiivet ovat tyviosastaan etusiipiä leveämmät ja ne kiinnittyvät keskiruumiiseen vain etureunastaant. Aitosudenkorentojen siivet ovat levossa levällään vaakatasossa ruumiin sivuilla. Aitosudenkorentojen takaruumis on pitkä ja yleensä hoikka, joskus tukevarakenteinen ja paksuhko keskiruumiin ollessa melko pieni. Takaruumiin kärjessä on kummallakin sukupuolella parilliset perälisäkkeet; koirailla on ylempien perälisäkkeiden lisäksi alemmat, jotka ovat yhtyneet yhdeksi. Naarailla on joskus munanasetin tai vain suomumainen sukuaukon suojus. Aitosudenkorentojen jalat ovat usein piikikkäät ja vahvakyntiset.
Suomessa ruumiinpituus on enimmillään noin 90 mm ja siipiväli enimmillään noin 120 mm.
Siipiväliltään Suomen suurin aitosudenkorento on isoukonkorento, Aeshna crenata, jolla takasiiven pituus on 48–54 mm. Ruumiinpituudeltaan suurin laji on purokorento, Cordulegaster boltonii, jonka takaruumis on 52–66 mm.
Toukat ovat aikuisen kaltaisia, mutta siivettömiä. Ne ovat muodoltaan rotevia ja pitkänomaisia tai lyhyehköjä. Siipiaihiot erottuvat viimeisillä toukkavaiheilla selvästi. Pää on harvoin leveämpi kuin keskiruumis. Kidukset ovat sisäiset ja näkymättömissä takaruumiin peräkammion sisällä. Toukkien peräpäässä on ominainen peräpyramidi, joka muodostuu kolmesta ulkonemasta; myöhäisen vaiheen toukilla myös pari lyhyitä peräsukasia. Toukkien alahuuli (labium) on, muiden sudenkorentojen tapaan, muuttunut pitkälle ojentuvaksi pyyntinaamariksi, joka levossa on vetäytyneenä ja pidetään tiiviisti naaman edessä. Toukkien suuosat ovat purevat.
"},{"variable":"MX.identificationText","title":"Identification","content":"Toukilla ei ole ulkoisia kiduksia. Hentosudenkorentojen (Zygoptera) toukilla on kolme lehtimäistä kidusta takaruumiinsa kärjessä.
Aikuisilla korennoilla takasiivet ovat etusiipiä leveämmät; hentosudenkorennoilla etu- ja takasiivet ovat samanmuotoiset.
"}],"title":"General description","group":"MX.SDVG1"},{"variables":[{"variable":"MX.descriptionOrganismSize","title":"Size","content":"Suomessa ruumiinpituus on enimmillään noin 90 mm ja siipiväli enimmillään noin 120 mm.
Siipiväliltään Suomen suurin aitosudenkorento on isoukonkorento, Aeshna crenata, jolla takasiiven pituus on 48–54 mm. Ruumiinpituudeltaan suurin laji on purokorento, Cordulegaster boltonii, jonka takaruumis on 52–66 mm.
"}],"title":"Structure","group":"MX.SDVG8"},{"variables":[{"variable":"MX.reproduction","title":"Reproduction","content":"Parittelu tapahtuu tyypillisesti rengasmaisessa paritteluasennossa: koiras tarttuu naarasta kiinni perälisäkkeillään päästä tai keskiruumiista, (koiraan sukupuolielimet sijaitsevat hyönteisille ainutlaatuisesti takaruumiin toisessa ja kolmannessa jaokkeessa) ja naaraan kaartuessa kohti koiraan sukupuolielimiä ympyrä sulkeutuu. Parittelu voi kestää sekunteja tai tunteja riippuen lajista. Parittelua edeltäviä kosintamenoja ei tunneta aitosudenkorennoilta.
Naaraat laskevat munat munanasettimella kasvillisuuden sekaan ja jopa kasvien sisään tekemällä viillon kasvin pintaan, useimmiten vedenpinnan alle tai kastavat takaruumiinsa kärkeä säännöllisin väliajoin veteen ja tiputtavat samalla munia.
"},{"variable":"MX.lifeCycle","title":"Life cycle","content":"Muodonvaihdos on vähittäinen. Toukka on aikuisen kaltainen, mutta siivetön. Toukkavaiheiden lukumäärä vaihtelee lajeittain 8–17 välillä, mutta keskimäärin se on 12. Toukkakehitys yleisesti vähintään kaksi vuotta, mutta voi kestää jopa 5–6 vuotta. Aikuistumisen lähestyessä toukka hakeutuu pois vedestä ja kiipeää esimerkiksi kasville tai puunrungolle. Toukkanahka repeää selän keskilinjasta, ja aikuinen sudenkorento työntyy ulos toukkanahasta.
Talvehtiminen tapahtuu joko munana tai toukkana.
"},{"variable":"MX.behaviour","title":"Behaviour","content":"Toukat ovat petoja ja niiden ravintona ovat toiset hyönteiset, muut selkärangattomat ja jopa kalan- ja sammakonpoikaset.
Aikuiset ovat myös petoja ja käyttävät ravinnokseen muita hyönteisiä. Aikuiset ovat erittäin taitavia ja kestäviä lentäjiä - voivat vaeltaa kilometrienkin päähän synnyinvesistöstään, mutta palaavat sukukypsiksi tultuaan lisääntymään vesistöjen äärelle.
Aitosudenkorentojen toukat kykenevät pakenemaan saalistajia suihkauttamalla vettä peräaukostaan.
Monien aitosudenkorentolajien koirailla esiintyy vahvaa reviirikäyttäytymistä.
"}],"title":"Life cycle and behaviour","group":"MX.SDVG4"},{"variables":[{"variable":"MX.habitat","title":"Habitat","content":"Akvaattisia toukkia tavataan kaikenlaisissa vesielinympäristöissä.
Aikuisia tavataan vesistöjen läheltä.
Osa lajeista, esim. Aeshna grandis, on yleisiä ja monenlaisissa elinympäristöissä viihtyviä. Toiset ovat hyvinkin vaativia elinympäristönsä suhteen.
"},{"variable":"MX.ecology","title":"Ecological and economic importance","content":"Taloudellinen ja ekologinen merkitys osittain tunnettu: hentosudenkorennot ovat tärkeää ravintoa tietyille lintulajeille, kuten nuolihaukalle (Falco subbuteo).
"}],"title":"Ecology","group":"MX.SDVG5"},{"variables":[{"variable":"MX.miscText","title":"Additional information","content":"Chinery, M.1978: Pohjois-Euroopan hyönteiset. — Kustannusosakeyhtiö Tammi. 353 s.
Chinery, M. 1999. Euroopan hyönteisopas. — Otava. 290 s.
Gullan, P. J. & Cranston, P. S. 2004: The Insects:An Outline of Entomology, 3rd Edition. — Blackwell Publishing. 584 s.
Karjalainen, S. 2002: Suomen sudenkorennot. — Kustannusosakeyhtiö Tammi. 240 s.
Krogerus, H. (toim.). 1985: Suomen eläimet 4. Hyönteiset. — Weilin+Göös. 344 s.
McGavin, G. C. 2001: Essential Entomology. — Oxford University Press. 318 s.
Lisätietoja ja lajikuvia aitosudenkorennoista entisen Suomen sudenkorentoseuran Korentowikissä.
"}],"title":"Additional information","group":"MX.SDVG10"}],"id":"LA.650"},{"speciesCardAuthors":{"variable":"MX.speciesCardAuthors","title":"Description text authors","content":"FM, suunnittelija Jani Järvi / Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus
"},"groups":[{"variables":[{"variable":"MX.descriptionText","title":"Description","content":"Aitosudenkorennot (Anisoptera) on toinen Suomessa esiintyvien sudenkorentojen (Odonata) alalahko. Aitosudenkorennot ovat suuria ja tukevarakenteisia hyönteisiä, joiden toukat ovat akvaattisia ja aikuiset terrestrisiä. Ne, kuten muutkin sudenkorennot, ovat väritykseltään usein kirkkaan- tai metallinvärisiä. Väripolymorfismi (värimuodot vaihtelevat lajin sisällä) on mahdollista ja sukupuolet ovat joskus erivärisiä (seksuaalidimorfismi).
Aitosudenkorentojen pää liikkuva ja pyöreä. Siinä on erittäin suuret, puolipallomaiset verkkosilmät, jotka ovat usein koskettavat toisiaan pään yläosassa; kolme pistesilmää, hyvin pienet sukamaiset tuntosarvet sekä purevat ja voimakkaat suuosat. Leuat ovat usein hampaiset. Aitosudenkorentojen selkä on vahva: keskiruumiin 2. ja 3. jaoke (meso- ja metathorax) ovat yhdistyneet ja ne muodostavat pterothoraxin. Keskiruumiissa on kaksi paria siipiä, jotka ovat suuret, kalvomaiset ja tiheään verkkosuoniset. Siipien etureunassa, lähellä kärkeä, on usein tumma siipitäplä. Siipiparit ovat samankokoiset, mutta takasiivet ovat tyviosastaan etusiipiä leveämmät ja ne kiinnittyvät keskiruumiiseen vain etureunastaant. Aitosudenkorentojen siivet ovat levossa levällään vaakatasossa ruumiin sivuilla. Aitosudenkorentojen takaruumis on pitkä ja yleensä hoikka, joskus tukevarakenteinen ja paksuhko keskiruumiin ollessa melko pieni. Takaruumiin kärjessä on kummallakin sukupuolella parilliset perälisäkkeet; koirailla on ylempien perälisäkkeiden lisäksi alemmat, jotka ovat yhtyneet yhdeksi. Naarailla on joskus munanasetin tai vain suomumainen sukuaukon suojus. Aitosudenkorentojen jalat ovat usein piikikkäät ja vahvakyntiset.
Suomessa ruumiinpituus on enimmillään noin 90 mm ja siipiväli enimmillään noin 120 mm.
Siipiväliltään Suomen suurin aitosudenkorento on isoukonkorento, Aeshna crenata, jolla takasiiven pituus on 48–54 mm. Ruumiinpituudeltaan suurin laji on purokorento, Cordulegaster boltonii, jonka takaruumis on 52–66 mm.
Toukat ovat aikuisen kaltaisia, mutta siivettömiä. Ne ovat muodoltaan rotevia ja pitkänomaisia tai lyhyehköjä. Siipiaihiot erottuvat viimeisillä toukkavaiheilla selvästi. Pää on harvoin leveämpi kuin keskiruumis. Kidukset ovat sisäiset ja näkymättömissä takaruumiin peräkammion sisällä. Toukkien peräpäässä on ominainen peräpyramidi, joka muodostuu kolmesta ulkonemasta; myöhäisen vaiheen toukilla myös pari lyhyitä peräsukasia. Toukkien alahuuli (labium) on, muiden sudenkorentojen tapaan, muuttunut pitkälle ojentuvaksi pyyntinaamariksi, joka levossa on vetäytyneenä ja pidetään tiiviisti naaman edessä. Toukkien suuosat ovat purevat.
"},{"variable":"MX.identificationText","title":"Identification","content":"Toukilla ei ole ulkoisia kiduksia. Hentosudenkorentojen (Zygoptera) toukilla on kolme lehtimäistä kidusta takaruumiinsa kärjessä.
Aikuisilla korennoilla takasiivet ovat etusiipiä leveämmät; hentosudenkorennoilla etu- ja takasiivet ovat samanmuotoiset.
"}],"title":"General description","group":"MX.SDVG1"},{"variables":[{"variable":"MX.descriptionOrganismSize","title":"Size","content":"Suomessa ruumiinpituus on enimmillään noin 90 mm ja siipiväli enimmillään noin 120 mm.
Siipiväliltään Suomen suurin aitosudenkorento on isoukonkorento, Aeshna crenata, jolla takasiiven pituus on 48–54 mm. Ruumiinpituudeltaan suurin laji on purokorento, Cordulegaster boltonii, jonka takaruumis on 52–66 mm.
"}],"title":"Structure","group":"MX.SDVG8"},{"variables":[{"variable":"MX.reproduction","title":"Reproduction","content":"Parittelu tapahtuu tyypillisesti rengasmaisessa paritteluasennossa: koiras tarttuu naarasta kiinni perälisäkkeillään päästä tai keskiruumiista, (koiraan sukupuolielimet sijaitsevat hyönteisille ainutlaatuisesti takaruumiin toisessa ja kolmannessa jaokkeessa) ja naaraan kaartuessa kohti koiraan sukupuolielimiä ympyrä sulkeutuu. Parittelu voi kestää sekunteja tai tunteja riippuen lajista. Parittelua edeltäviä kosintamenoja ei tunneta aitosudenkorennoilta.
Naaraat laskevat munat munanasettimella kasvillisuuden sekaan ja jopa kasvien sisään tekemällä viillon kasvin pintaan, useimmiten vedenpinnan alle tai kastavat takaruumiinsa kärkeä säännöllisin väliajoin veteen ja tiputtavat samalla munia.
"},{"variable":"MX.lifeCycle","title":"Life cycle","content":"Muodonvaihdos on vähittäinen. Toukka on aikuisen kaltainen, mutta siivetön. Toukkavaiheiden lukumäärä vaihtelee lajeittain 8–17 välillä, mutta keskimäärin se on 12. Toukkakehitys yleisesti vähintään kaksi vuotta, mutta voi kestää jopa 5–6 vuotta. Aikuistumisen lähestyessä toukka hakeutuu pois vedestä ja kiipeää esimerkiksi kasville tai puunrungolle. Toukkanahka repeää selän keskilinjasta, ja aikuinen sudenkorento työntyy ulos toukkanahasta.
Talvehtiminen tapahtuu joko munana tai toukkana.
"},{"variable":"MX.behaviour","title":"Behaviour","content":"Toukat ovat petoja ja niiden ravintona ovat toiset hyönteiset, muut selkärangattomat ja jopa kalan- ja sammakonpoikaset.
Aikuiset ovat myös petoja ja käyttävät ravinnokseen muita hyönteisiä. Aikuiset ovat erittäin taitavia ja kestäviä lentäjiä - voivat vaeltaa kilometrienkin päähän synnyinvesistöstään, mutta palaavat sukukypsiksi tultuaan lisääntymään vesistöjen äärelle.
Aitosudenkorentojen toukat kykenevät pakenemaan saalistajia suihkauttamalla vettä peräaukostaan.
Monien aitosudenkorentolajien koirailla esiintyy vahvaa reviirikäyttäytymistä.
"}],"title":"Life cycle and behaviour","group":"MX.SDVG4"},{"variables":[{"variable":"MX.habitat","title":"Habitat","content":"Akvaattisia toukkia tavataan kaikenlaisissa vesielinympäristöissä.
Aikuisia tavataan vesistöjen läheltä.
Osa lajeista, esim. Aeshna grandis, on yleisiä ja monenlaisissa elinympäristöissä viihtyviä. Toiset ovat hyvinkin vaativia elinympäristönsä suhteen.
"},{"variable":"MX.ecology","title":"Ecological and economic importance","content":"Taloudellinen ja ekologinen merkitys osittain tunnettu: hentosudenkorennot ovat tärkeää ravintoa tietyille lintulajeille, kuten nuolihaukalle (Falco subbuteo).
"}],"title":"Ecology","group":"MX.SDVG5"},{"variables":[{"variable":"MX.miscText","title":"Additional information","content":"Chinery, M.1978: Pohjois-Euroopan hyönteiset. — Kustannusosakeyhtiö Tammi. 353 s.
Chinery, M. 1999. Euroopan hyönteisopas. — Otava. 290 s.
Gullan, P. J. & Cranston, P. S. 2004: The Insects:An Outline of Entomology, 3rd Edition. — Blackwell Publishing. 584 s.
Karjalainen, S. 2002: Suomen sudenkorennot. — Kustannusosakeyhtiö Tammi. 240 s.
Krogerus, H. (toim.). 1985: Suomen eläimet 4. Hyönteiset. — Weilin+Göös. 344 s.
McGavin, G. C. 2001: Essential Entomology. — Oxford University Press. 318 s.
Lisätietoja ja lajikuvia aitosudenkorennoista entisen Suomen sudenkorentoseuran Korentowikissä.
"}],"title":"Additional information","group":"MX.SDVG10"}],"id":"LA.662","title":"Pinkka oppimisympäristö: BIO-103 Eliöiden monimuotoisuus: eläimet - Hyönteiset ja alkuhyönteiset"}],"informalTaxonGroups":["MVL.232","MVL.36","MVL.222"],"qname":"MX.33","id":"MX.33","scientificNameDisplayName":"Anisoptera sp.","occurrenceCountInvasiveFinland":0,"habitatOccurrenceCounts":[{"habitat":{"fi":"lampi","sv":"lampi","en":"lampi"},"occurrenceCount":527,"id":"lampi"},{"habitat":{"fi":"suolampi","sv":"suolampi","en":"suolampi"},"occurrenceCount":249,"id":"suolampi"},{"habitat":{"fi":"järvi","sv":"järvi","en":"järvi"},"occurrenceCount":207,"id":"järvi"},{"habitat":{"fi":"jokiranta","sv":"jokiranta","en":"jokiranta"},"occurrenceCount":196,"id":"jokiranta"},{"habitat":{"fi":"metsälampi","sv":"metsälampi","en":"metsälampi"},"occurrenceCount":189,"id":"metsälampi"},{"habitat":{"fi":"eutrophic lake.","sv":"eutrophic lake.","en":"eutrophic lake."},"occurrenceCount":114,"id":"eutrophiclake."},{"habitat":{"fi":"sameavetinen, savipohjainen joki","sv":"sameavetinen, savipohjainen joki","en":"sameavetinen, savipohjainen joki"},"occurrenceCount":108,"id":"sameavetinen,savipohjainenjoki"},{"habitat":{"fi":"rantaniitty ja -metsä","sv":"rantaniitty ja -metsä","en":"rantaniitty ja -metsä"},"occurrenceCount":87,"id":"rantaniittyja-metsä"},{"habitat":{"fi":"rantaniitty","sv":"rantaniitty","en":"rantaniitty"},"occurrenceCount":81,"id":"rantaniitty"},{"habitat":{"fi":"järviruovikko, rantapajukko","sv":"järviruovikko, rantapajukko","en":"järviruovikko, rantapajukko"},"occurrenceCount":71,"id":"järviruovikko,rantapajukko"}],"sensitive":false,"autoNonWild":false,"redListEvaluationGroups":["MVL.1041","MVL.778"],"taxonExpert":["MA.885","MA.43"],"parentsIncludeSelf":["MX.37600","MX.53761","MX.37602","MX.37605","MX.37607","MX.37613","MX.1","MX.33"],"observationCountInvasiveFinland":0,"taxonomicOrder":513,"hasBold":false,"parents":["MX.37600","MX.53761","MX.37602","MX.37605","MX.37607","MX.37613","MX.1"],"countOfSpecies":47,"stableInFinland":true,"taxonRank":"MX.suborder","hiddenTaxon":false,"cursiveName":false,"vernacularName":"aitosudenkorennot","hasMultimedia":true,"invasiveSpecies":false,"countOfFinnishSpecies":43,"nameAccordingTo":"MR.1","taxonEditor":["MA.43"],"occurrenceCountFinland":59674,"taxonSets":["MX.taxonSetSykeMacrozoobenthos"],"nonHiddenParentsIncludeSelf":["MX.37600","MX.53761","MX.37602","MX.37605","MX.37607","MX.37613","MX.1","MX.33"],"observationCountFinland":59674,"occurrenceCount":60213,"finnishSpecies":false,"finnish":true,"multimedia":[{"copyrightOwner":"Olli Pihlajamaa","keywords":["primary","Kuvapankki"],"author":"Olli Pihlajamaa","fullURL":"https://image.laji.fi/MM.289102/Aeshna_mixta_03.jpg","caption":"Etelänukonkorento, koiras","largeURL":"https://image.laji.fi/MM.289102/Aeshna_mixta_03.jpg","source":"default","squareThumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.289102/Aeshna_mixta_03_square.jpg","primaryForTaxon":true,"licenseAbbreviation":"CC-BY-NC-4.0","licenseFullname":"Creative Commons Attribution Noncommercial 4.0","sortOrder":1,"taxon":{"cursiveName":true,"vernacularName":"etelänukonkorento","scientificName":"Aeshna mixta","scientificNameAuthorship":"Latreille, 1805","taxonRank":"MX.species","id":"MX.67700","bold":{"binCount":2,"bins":["BOLD:AAJ5810","BOLD:AFH9883"],"publicRecords":40,"specimens":98,"barcodes":26},"hasBold":true},"taxonDescriptionCaption":{"fi":"Etelänukonkorento, koiras"},"licenseId":"MZ.intellectualRightsCC-BY-NC-4.0","thumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.289102/Aeshna_mixta_03_thumb.jpg"},{"copyrightOwner":"Göran Liljeberg","author":"Göran Liljeberg","fullURL":"https://image.laji.fi/MM.153487/Libellula_quadrimaculata.jpeg","largeURL":"https://image.laji.fi/MM.153487/Libellula_quadrimaculata_large.jpg","source":"default","squareThumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.153487/Libellula_quadrimaculata_square.jpg","primaryForTaxon":false,"licenseAbbreviation":"CC-BY-4.0","licenseFullname":"Creative Commons Attribution 4.0","sortOrder":2147483647,"taxon":{"cursiveName":true,"vernacularName":"ruskohukankorento","scientificName":"Libellula quadrimaculata","scientificNameAuthorship":"Linnaeus, 1758","taxonRank":"MX.species","id":"MX.91","bold":{"binCount":4,"bins":["BOLD:AAB5337","BOLD:ADS3563","BOLD:ADT5980","BOLD:AEY0197"],"publicRecords":110,"specimens":168,"barcodes":70},"hasBold":true},"licenseId":"MZ.intellectualRightsCC-BY-4.0","thumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.153487/Libellula_quadrimaculata_thumb.jpg"},{"copyrightOwner":"Pekka Malinen","keywords":["Kuvapankki"],"author":"Pekka Malinen","fullURL":"https://image.laji.fi/MM.289235/Sympetrum_danae_07.jpg","largeURL":"https://image.laji.fi/MM.289235/Sympetrum_danae_07.jpg","source":"default","squareThumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.289235/Sympetrum_danae_07_square.jpg","primaryForTaxon":false,"licenseAbbreviation":"CC-BY-NC-4.0","licenseFullname":"Creative Commons Attribution Noncommercial 4.0","sortOrder":2147483647,"taxon":{"cursiveName":true,"vernacularName":"tummasyyskorento","scientificName":"Sympetrum danae","scientificNameAuthorship":"(Sulzer, 1776)","taxonRank":"MX.species","id":"MX.100","bold":{"binCount":4,"bins":["BOLD:AAA3765","BOLD:AAA3766","BOLD:AAC2349","BOLD:AAJ1281"],"publicRecords":160,"specimens":215,"barcodes":40},"hasBold":true},"licenseId":"MZ.intellectualRightsCC-BY-NC-4.0","thumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.289235/Sympetrum_danae_07_thumb.jpg"},{"copyrightOwner":"Anders Albrecht","author":"Anders Albrecht","fullURL":"https://image.laji.fi/MM.170075/140817__6_Symp_vulg_140817_1841500_Anders_Albrecht.JPG","largeURL":"https://image.laji.fi/MM.170075/140817__6_Symp_vulg_140817_1841500_Anders_Albrecht.JPG","source":"default","squareThumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.170075/140817__6_Symp_vulg_140817_1841500_Anders_Albrecht_square.jpg","primaryForTaxon":false,"licenseAbbreviation":"CC-BY-NC-4.0","licenseFullname":"Creative Commons Attribution Noncommercial 4.0","sortOrder":2147483647,"taxon":{"cursiveName":true,"vernacularName":"punasyyskorento","scientificName":"Sympetrum vulgatum","scientificNameAuthorship":"(Linnaeus, 1758)","taxonRank":"MX.species","id":"MX.104","bold":{"binCount":1,"bins":["BOLD:AAE2658"],"publicRecords":42,"specimens":103,"barcodes":35},"hasBold":true},"licenseId":"MZ.intellectualRightsCC-BY-NC-4.0","thumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.170075/140817__6_Symp_vulg_140817_1841500_Anders_Albrecht_thumb.jpg"},{"copyrightOwner":"Anders Albrecht","author":"Anders Albrecht","fullURL":"https://image.laji.fi/MM.170052/960603__3_Cord_aene_180102_0926500__Anders_Albrecht.JPG","largeURL":"https://image.laji.fi/MM.170052/960603__3_Cord_aene_180102_0926500__Anders_Albrecht_large.jpg","source":"default","squareThumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.170052/960603__3_Cord_aene_180102_0926500__Anders_Albrecht_square.jpg","primaryForTaxon":false,"licenseAbbreviation":"CC-BY-NC-4.0","licenseFullname":"Creative Commons Attribution Noncommercial 4.0","sortOrder":2147483647,"taxon":{"cursiveName":true,"vernacularName":"vaskikorento","scientificName":"Cordulia aenea","scientificNameAuthorship":"(Linnaeus, 1758)","taxonRank":"MX.species","id":"MX.62","bold":{"binCount":2,"bins":["BOLD:AAJ5771","BOLD:ACP6876"],"publicRecords":32,"specimens":90,"barcodes":31},"hasBold":true},"licenseId":"MZ.intellectualRightsCC-BY-NC-4.0","thumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.170052/960603__3_Cord_aene_180102_0926500__Anders_Albrecht_thumb.jpg"},{"copyrightOwner":"Anders Albrecht","author":"Anders Albrecht","fullURL":"https://image.laji.fi/MM.170171/960603__3_Aesh_junc_180102_0953280__Anders_Albrecht.JPG","largeURL":"https://image.laji.fi/MM.170171/960603__3_Aesh_junc_180102_0953280__Anders_Albrecht_large.jpg","source":"default","squareThumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.170171/960603__3_Aesh_junc_180102_0953280__Anders_Albrecht_square.jpg","primaryForTaxon":false,"licenseAbbreviation":"CC-BY-NC-4.0","licenseFullname":"Creative Commons Attribution Noncommercial 4.0","sortOrder":2147483647,"taxon":{"cursiveName":true,"vernacularName":"siniukonkorento","scientificName":"Aeshna juncea","scientificNameAuthorship":"(Linnaeus, 1758)","taxonRank":"MX.species","id":"MX.42","bold":{"binCount":4,"bins":["BOLD:AAA6530","BOLD:AAJ1281","BOLD:ACO0528","BOLD:ADV0601"],"publicRecords":74,"specimens":151,"barcodes":65},"hasBold":true},"licenseId":"MZ.intellectualRightsCC-BY-NC-4.0","thumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.170171/960603__3_Aesh_junc_180102_0953280__Anders_Albrecht_thumb.jpg"},{"copyrightOwner":"Anders Albrecht","author":"Anders Albrecht","fullURL":"https://image.laji.fi/MM.170173/050708__11_Soma_meta_050708_1102160_Anders_Albrecht.JPG","largeURL":"https://image.laji.fi/MM.170173/050708__11_Soma_meta_050708_1102160_Anders_Albrecht.JPG","source":"default","squareThumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.170173/050708__11_Soma_meta_050708_1102160_Anders_Albrecht_square.jpg","primaryForTaxon":false,"licenseAbbreviation":"CC-BY-NC-4.0","licenseFullname":"Creative Commons Attribution Noncommercial 4.0","sortOrder":2147483647,"taxon":{"cursiveName":true,"vernacularName":"välkekorento","scientificName":"Somatochlora metallica","scientificNameAuthorship":"(Vander Linden, 1825)","taxonRank":"MX.species","id":"MX.85","bold":{"binCount":1,"bins":["BOLD:ABW6681"],"publicRecords":22,"specimens":69,"barcodes":19},"hasBold":true},"licenseId":"MZ.intellectualRightsCC-BY-NC-4.0","thumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.170173/050708__11_Soma_meta_050708_1102160_Anders_Albrecht_thumb.jpg"},{"copyrightOwner":"Anders Albrecht","author":"Anders Albrecht","fullURL":"https://image.laji.fi/MM.170095/110802__6_Symp_flav_110802_1505320_Anders_Albrecht.JPG","largeURL":"https://image.laji.fi/MM.170095/110802__6_Symp_flav_110802_1505320_Anders_Albrecht_large.jpg","source":"default","squareThumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.170095/110802__6_Symp_flav_110802_1505320_Anders_Albrecht_square.jpg","primaryForTaxon":false,"licenseAbbreviation":"CC-BY-NC-4.0","licenseFullname":"Creative Commons Attribution Noncommercial 4.0","sortOrder":2147483647,"taxon":{"cursiveName":true,"vernacularName":"elokorento","scientificName":"Sympetrum flaveolum","scientificNameAuthorship":"(Linnaeus, 1758)","taxonRank":"MX.species","id":"MX.101","bold":{"binCount":1,"bins":["BOLD:ADI4820"],"publicRecords":12,"specimens":56,"barcodes":7},"hasBold":true},"licenseId":"MZ.intellectualRightsCC-BY-NC-4.0","thumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.170095/110802__6_Symp_flav_110802_1505320_Anders_Albrecht_thumb.jpg"},{"copyrightOwner":"Anders Albrecht","author":"Anders Albrecht","fullURL":"https://image.laji.fi/MM.170199/130616__8_Leuc_rubi_PIN_950829_050424_Anders_Albrecht.JPG","largeURL":"https://image.laji.fi/MM.170199/130616__8_Leuc_rubi_PIN_950829_050424_Anders_Albrecht.JPG","source":"default","squareThumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.170199/130616__8_Leuc_rubi_PIN_950829_050424_Anders_Albrecht_square.jpg","primaryForTaxon":false,"licenseAbbreviation":"CC-BY-NC-4.0","licenseFullname":"Creative Commons Attribution Noncommercial 4.0","sortOrder":2147483647,"taxon":{"cursiveName":true,"vernacularName":"isolampikorento","scientificName":"Leucorrhinia rubicunda","scientificNameAuthorship":"(Linnaeus, 1758)","taxonRank":"MX.species","id":"MX.110","bold":{"binCount":1,"bins":["BOLD:ADC1709"],"publicRecords":6,"specimens":31,"barcodes":8},"hasBold":true},"licenseId":"MZ.intellectualRightsCC-BY-NC-4.0","thumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.170199/130616__8_Leuc_rubi_PIN_950829_050424_Anders_Albrecht_thumb.jpg"},{"copyrightOwner":"Pekka Raukko","keywords":["Kuvapankki"],"author":"Pekka Raukko","fullURL":"https://image.laji.fi/MM.289199/Leucorrhinia_caudalis_01.jpg","caption":"koiras","largeURL":"https://image.laji.fi/MM.289199/Leucorrhinia_caudalis_01.jpg","source":"default","squareThumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.289199/Leucorrhinia_caudalis_01_square.jpg","primaryForTaxon":false,"licenseAbbreviation":"CC-BY-NC-4.0","licenseFullname":"Creative Commons Attribution Noncommercial 4.0","sortOrder":2147483647,"taxon":{"cursiveName":true,"vernacularName":"lummelampikorento","scientificName":"Leucorrhinia caudalis","scientificNameAuthorship":"(Charpentier, 1840)","taxonRank":"MX.species","id":"MX.107","bold":{"binCount":1,"bins":["BOLD:ADC4475"],"publicRecords":6,"specimens":8,"barcodes":7},"hasBold":true},"taxonDescriptionCaption":{"fi":"koiras"},"licenseId":"MZ.intellectualRightsCC-BY-NC-4.0","thumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.289199/Leucorrhinia_caudalis_01_thumb.jpg"},{"copyrightOwner":"Pekka Raukko","keywords":["Kuvapankki"],"author":"Pekka Raukko","fullURL":"https://image.laji.fi/MM.289083/Aeshna_cyanea_01.jpg","largeURL":"https://image.laji.fi/MM.289083/Aeshna_cyanea_01.jpg","source":"default","squareThumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.289083/Aeshna_cyanea_01_square.jpg","primaryForTaxon":false,"licenseAbbreviation":"CC-BY-NC-4.0","licenseFullname":"Creative Commons Attribution Noncommercial 4.0","sortOrder":2147483647,"taxon":{"cursiveName":true,"vernacularName":"kirjoukonkorento","scientificName":"Aeshna cyanea","scientificNameAuthorship":"(Müller, 1764)","taxonRank":"MX.species","id":"MX.40","bold":{"binCount":3,"bins":["BOLD:ACI1053","BOLD:ADK5169","BOLD:AEL3828"],"publicRecords":55,"specimens":139,"barcodes":41},"hasBold":true},"licenseId":"MZ.intellectualRightsCC-BY-NC-4.0","thumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.289083/Aeshna_cyanea_01_thumb.jpg"},{"copyrightOwner":"Pentti Ketola","keywords":["Kuvapankki"],"author":"Pentti Ketola","fullURL":"https://image.laji.fi/MM.289201/Leucorrhinia_dubia_01.jpg","largeURL":"https://image.laji.fi/MM.289201/Leucorrhinia_dubia_01.jpg","source":"default","squareThumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.289201/Leucorrhinia_dubia_01_square.jpg","primaryForTaxon":false,"licenseAbbreviation":"CC-BY-NC-4.0","licenseFullname":"Creative Commons Attribution Noncommercial 4.0","sortOrder":2147483647,"taxon":{"cursiveName":true,"vernacularName":"pikkulampikorento","scientificName":"Leucorrhinia dubia","scientificNameAuthorship":"(Vander Linden, 1825)","taxonRank":"MX.species","id":"MX.108","bold":{"binCount":2,"bins":["BOLD:AAJ2437","BOLD:AAX5006"],"publicRecords":54,"specimens":104,"barcodes":24},"hasBold":true},"licenseId":"MZ.intellectualRightsCC-BY-NC-4.0","thumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.289201/Leucorrhinia_dubia_01_thumb.jpg"},{"copyrightOwner":"Pekka Raukko","keywords":["Kuvapankki"],"author":"Pekka Raukko","fullURL":"https://image.laji.fi/MM.289177/Ophiogomphus_cecilia_01.jpg","largeURL":"https://image.laji.fi/MM.289177/Ophiogomphus_cecilia_01.jpg","source":"default","squareThumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.289177/Ophiogomphus_cecilia_01_square.jpg","primaryForTaxon":false,"licenseAbbreviation":"CC0-4.0","licenseFullname":"Creative Commons Zero 4.0","sortOrder":2147483647,"taxon":{"cursiveName":true,"vernacularName":"kirjojokikorento","scientificName":"Ophiogomphus cecilia","scientificNameAuthorship":"(Fourcroy, 1785)","taxonRank":"MX.species","id":"MX.56","bold":{"binCount":3,"bins":["BOLD:ACP4340","BOLD:ADT6317","BOLD:ADV5316"],"publicRecords":22,"specimens":41,"barcodes":8},"hasBold":true},"licenseId":"MZ.intellectualRightsCC0-4.0","thumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.289177/Ophiogomphus_cecilia_01_thumb.jpg"},{"copyrightOwner":"Olli Pihlajamaa","keywords":["Kuvapankki"],"author":"Olli Pihlajamaa","fullURL":"https://image.laji.fi/MM.289178/Ophiogomphus_cecilia_02.jpg","caption":"Kirjojokikorento, naaras","largeURL":"https://image.laji.fi/MM.289178/Ophiogomphus_cecilia_02.jpg","source":"default","squareThumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.289178/Ophiogomphus_cecilia_02_square.jpg","primaryForTaxon":false,"licenseAbbreviation":"CC-BY-NC-4.0","licenseFullname":"Creative Commons Attribution Noncommercial 4.0","sortOrder":2147483647,"taxon":{"cursiveName":true,"vernacularName":"kirjojokikorento","scientificName":"Ophiogomphus cecilia","scientificNameAuthorship":"(Fourcroy, 1785)","taxonRank":"MX.species","id":"MX.56","bold":{"binCount":3,"bins":["BOLD:ACP4340","BOLD:ADT6317","BOLD:ADV5316"],"publicRecords":22,"specimens":41,"barcodes":8},"hasBold":true},"taxonDescriptionCaption":{"fi":"Kirjojokikorento, naaras"},"licenseId":"MZ.intellectualRightsCC-BY-NC-4.0","thumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.289178/Ophiogomphus_cecilia_02_thumb.jpg"},{"copyrightOwner":"Anders Albrecht","author":"Anders Albrecht","fullURL":"https://image.laji.fi/MM.170056/170614__2_Cord_bolt_170614_1147560_Anders_Albrecht.JPG","largeURL":"https://image.laji.fi/MM.170056/170614__2_Cord_bolt_170614_1147560_Anders_Albrecht_large.jpg","source":"default","squareThumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.170056/170614__2_Cord_bolt_170614_1147560_Anders_Albrecht_square.jpg","primaryForTaxon":false,"licenseAbbreviation":"CC-BY-NC-4.0","licenseFullname":"Creative Commons Attribution Noncommercial 4.0","sortOrder":2147483647,"taxon":{"cursiveName":true,"vernacularName":"purokorento","scientificName":"Cordulegaster boltonii","scientificNameAuthorship":"(Donovan, 1807)","taxonRank":"MX.species","id":"MX.59","bold":{"binCount":2,"bins":["BOLD:AAJ5773","BOLD:ACQ2278"],"publicRecords":55,"specimens":87,"barcodes":18},"hasBold":true},"licenseId":"MZ.intellectualRightsCC-BY-NC-4.0","thumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.170056/170614__2_Cord_bolt_170614_1147560_Anders_Albrecht_thumb.jpg"},{"copyrightOwner":"J. Tyllinen","keywords":["Kuvapankki"],"author":"J. Tyllinen","fullURL":"https://image.laji.fi/MM.289168/Gomphus_vulgatissimus_01.jpg","largeURL":"https://image.laji.fi/MM.289168/Gomphus_vulgatissimus_01.jpg","source":"default","squareThumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.289168/Gomphus_vulgatissimus_01_square.jpg","primaryForTaxon":false,"licenseAbbreviation":"CC-BY-NC-4.0","licenseFullname":"Creative Commons Attribution Noncommercial 4.0","sortOrder":2147483647,"taxon":{"cursiveName":true,"vernacularName":"aitojokikorento","scientificName":"Gomphus vulgatissimus","scientificNameAuthorship":"(Linnaeus, 1758)","taxonRank":"MX.species","id":"MX.52","bold":{"binCount":2,"bins":["BOLD:AAN0925","BOLD:ACP4340"],"publicRecords":34,"specimens":73,"barcodes":21},"hasBold":true},"licenseId":"MZ.intellectualRightsCC-BY-NC-4.0","thumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.289168/Gomphus_vulgatissimus_01_thumb.jpg"},{"copyrightOwner":"Håkan Söderholm","keywords":["Kuvapankki"],"author":"Håkan Söderholm","fullURL":"https://image.laji.fi/MM.289174/Onychogomphus_forcipatus_02.jpg","largeURL":"https://image.laji.fi/MM.289174/Onychogomphus_forcipatus_02.jpg","source":"default","squareThumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.289174/Onychogomphus_forcipatus_02_square.jpg","primaryForTaxon":false,"licenseAbbreviation":"CC-BY-NC-4.0","licenseFullname":"Creative Commons Attribution Noncommercial 4.0","sortOrder":2147483647,"taxon":{"cursiveName":true,"vernacularName":"pihtijokikorento","scientificName":"Onychogomphus forcipatus","scientificNameAuthorship":"(Linnaeus, 1758)","taxonRank":"MX.species","id":"MX.54","bold":{"binCount":2,"bins":["BOLD:AAE5061","BOLD:AEE5759"],"publicRecords":44,"specimens":88,"barcodes":24},"hasBold":true},"licenseId":"MZ.intellectualRightsCC-BY-NC-4.0","thumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.289174/Onychogomphus_forcipatus_02_thumb.jpg"},{"copyrightOwner":"Pekka Raukko","keywords":["Kuvapankki"],"author":"Pekka Raukko","fullURL":"https://image.laji.fi/MM.289163/Somatochlora_flavomaculata_01.jpg","largeURL":"https://image.laji.fi/MM.289163/Somatochlora_flavomaculata_01.jpg","source":"default","squareThumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.289163/Somatochlora_flavomaculata_01_square.jpg","primaryForTaxon":false,"licenseAbbreviation":"CC-BY-NC-4.0","licenseFullname":"Creative Commons Attribution Noncommercial 4.0","sortOrder":2147483647,"taxon":{"cursiveName":true,"vernacularName":"täpläkiiltokorento","scientificName":"Somatochlora flavomaculata","scientificNameAuthorship":"(Vander Linden, 1825)","taxonRank":"MX.species","id":"MX.84","bold":{"binCount":1,"bins":["BOLD:AEC6167"],"publicRecords":22,"specimens":74,"barcodes":17},"hasBold":true},"licenseId":"MZ.intellectualRightsCC-BY-NC-4.0","thumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.289163/Somatochlora_flavomaculata_01_thumb.jpg"},{"copyrightOwner":"Anders Albrecht","author":"Anders Albrecht","fullURL":"https://image.laji.fi/MM.170172/050727__8_Aeshna_caerulea_050727_1840400_Anders_Albrecht.JPG","largeURL":"https://image.laji.fi/MM.170172/050727__8_Aeshna_caerulea_050727_1840400_Anders_Albrecht_large.jpg","source":"default","squareThumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.170172/050727__8_Aeshna_caerulea_050727_1840400_Anders_Albrecht_square.jpg","primaryForTaxon":false,"licenseAbbreviation":"CC-BY-NC-4.0","licenseFullname":"Creative Commons Attribution Noncommercial 4.0","sortOrder":2147483647,"taxon":{"cursiveName":true,"vernacularName":"pohjanukonkorento","scientificName":"Aeshna caerulea","scientificNameAuthorship":"(Ström, 1783)","taxonRank":"MX.species","id":"MX.38","bold":{"binCount":1,"bins":["BOLD:AAA6531"],"publicRecords":10,"specimens":21,"barcodes":7},"hasBold":true},"licenseId":"MZ.intellectualRightsCC-BY-NC-4.0","thumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.170172/050727__8_Aeshna_caerulea_050727_1840400_Anders_Albrecht_thumb.jpg"},{"copyrightOwner":"Jussi Mäkinen","keywords":["Kuvapankki"],"author":"Jussi Mäkinen","fullURL":"https://image.laji.fi/MM.289109/Aeshna_subarctica_01.jpg","caption":"Aeshna subarctica female","largeURL":"https://image.laji.fi/MM.289109/Aeshna_subarctica_01.jpg","source":"default","squareThumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.289109/Aeshna_subarctica_01_square.jpg","primaryForTaxon":false,"licenseAbbreviation":"CC-BY-NC-4.0","licenseFullname":"Creative Commons Attribution Noncommercial 4.0","sortOrder":2147483647,"taxon":{"cursiveName":true,"vernacularName":"suoukonkorento","scientificName":"Aeshna subarctica","scientificNameAuthorship":"Walker, 1908","taxonRank":"MX.species","id":"MX.44","bold":{"binCount":3,"bins":["BOLD:AAA6530","BOLD:ABZ5295","BOLD:ABZ5296"],"publicRecords":29,"specimens":46,"barcodes":22},"hasBold":true},"taxonDescriptionCaption":{"en":"Aeshna subarctica female"},"licenseId":"MZ.intellectualRightsCC-BY-NC-4.0","thumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.289109/Aeshna_subarctica_01_thumb.jpg"},{"copyrightOwner":"J. Tyllinen","keywords":["Kuvapankki"],"author":"J. Tyllinen","fullURL":"https://image.laji.fi/MM.289158/Epitheca_bimaculata_01.jpg","largeURL":"https://image.laji.fi/MM.289158/Epitheca_bimaculata_01.jpg","source":"default","squareThumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.289158/Epitheca_bimaculata_01_square.jpg","primaryForTaxon":false,"licenseAbbreviation":"CC-BY-NC-4.0","licenseFullname":"Creative Commons Attribution Noncommercial 4.0","sortOrder":2147483647,"taxon":{"cursiveName":true,"vernacularName":"liitokorento","scientificName":"Epitheca bimaculata","scientificNameAuthorship":"(Charpentier, 1825)","taxonRank":"MX.species","id":"MX.64","bold":{"binCount":1,"bins":["BOLD:ACG0805"],"publicRecords":7,"specimens":14,"barcodes":5},"hasBold":true},"licenseId":"MZ.intellectualRightsCC-BY-NC-4.0","thumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.289158/Epitheca_bimaculata_01_thumb.jpg"},{"copyrightOwner":"Jussi Mäkinen","keywords":["Kuvapankki"],"author":"Jussi Mäkinen","fullURL":"https://image.laji.fi/MM.289162/Somatochlora_arctica_01.jpg","caption":"Somatochlora arctica, male","largeURL":"https://image.laji.fi/MM.289162/Somatochlora_arctica_01.jpg","source":"default","squareThumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.289162/Somatochlora_arctica_01_square.jpg","primaryForTaxon":false,"licenseAbbreviation":"CC-BY-NC-4.0","licenseFullname":"Creative Commons Attribution Noncommercial 4.0","sortOrder":2147483647,"taxon":{"cursiveName":true,"vernacularName":"hoikkakiiltokorento","scientificName":"Somatochlora arctica","scientificNameAuthorship":"(Zetterstedt, 1840)","taxonRank":"MX.species","id":"MX.83","bold":{"binCount":1,"bins":["BOLD:ACP7013"],"publicRecords":11,"specimens":34,"barcodes":10},"hasBold":true},"taxonDescriptionCaption":{"en":"Somatochlora arctica, male"},"licenseId":"MZ.intellectualRightsCC-BY-NC-4.0","thumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.289162/Somatochlora_arctica_01_thumb.jpg"},{"copyrightOwner":"Olli Pihlajamaa","keywords":["Kuvapankki"],"author":"Olli Pihlajamaa","fullURL":"https://image.laji.fi/MM.289160/Somatochlora_alpestris_01.jpg","caption":"Aapakiiltokorento, naaras","largeURL":"https://image.laji.fi/MM.289160/Somatochlora_alpestris_01.jpg","source":"default","squareThumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.289160/Somatochlora_alpestris_01_square.jpg","primaryForTaxon":false,"licenseAbbreviation":"CC-BY-NC-4.0","licenseFullname":"Creative Commons Attribution Noncommercial 4.0","sortOrder":2147483647,"taxon":{"cursiveName":true,"vernacularName":"aapakiiltokorento","scientificName":"Somatochlora alpestris","scientificNameAuthorship":"(Selys, 1840)","taxonRank":"MX.species","id":"MX.82","bold":{"binCount":3,"bins":["BOLD:AAB2237","BOLD:ABW6681","BOLD:ACP5227"],"publicRecords":15,"specimens":47,"barcodes":15},"hasBold":true},"taxonDescriptionCaption":{"fi":"Aapakiiltokorento, naaras"},"licenseId":"MZ.intellectualRightsCC-BY-NC-4.0","thumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.289160/Somatochlora_alpestris_01_thumb.jpg"},{"copyrightOwner":"Noora Hellén","author":"Noora Hellén","fullURL":"https://image.laji.fi/MM.101754/aeshnidae.jpg","largeURL":"https://image.laji.fi/MM.101754/aeshnidae_large.jpg","source":"default","squareThumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.101754/aeshnidae_square.jpg","primaryForTaxon":false,"licenseAbbreviation":"CC-BY-NC-SA-4.0","licenseFullname":"Creative Commons Attribution Noncommercial Share-Alike 4.0","sortOrder":2147483647,"taxon":{"cursiveName":false,"vernacularName":"aitosudenkorennot","scientificName":"Anisoptera","taxonRank":"MX.suborder","id":"MX.33","hasBold":false},"licenseId":"MZ.intellectualRightsCC-BY-NC-SA-4.0","thumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.101754/aeshnidae_thumb.jpg"}],"species":false,"observationCount":60213,"hasParent":true,"hasDescriptions":true,"intellectualRights":"MZ.intellectualRightsCC-BY-4.0"}