<p>Suomessa viisi heimoa: Aeshnidae, Gomphidae, Cordulegastridae, Corduliidae ja Libellulidae.Lajikortti käsittelee toukkavaiheita. Ks. tarkempaa tietoa <a href="http://www.sudenkorento.fi/kwiki/Etusivu.">http://www.sudenkorento.fi/kwiki/Etusivu.</a></p> <p>Aitosudenkorentojen toukilla ei ole ulkoisia kiduksia. Hentosudenkorentojen (Zygoptera) toukilla on kolme lehtimäistä kidusta takaruumiinsa kärjessä.</p> <p>Suomessa ruumiinpituus on enimmillään noin 90 mm ja siipiväli enimmillään noin 120 mm.</p><p>Siipiväliltään Suomen suurin aitosudenkorento on isoukonkorento, <i>Aeshna </i><i>crenata</i>, jolla takasiiven pituus on 48–54 mm. Ruumiinpituudeltaan suurin laji on purokorento, <i>Cordulegaster boltonii</i>, jonka takaruumis on 52–66 mm.</p> <p>Muodonvaihdos on vähittäinen. Toukka on aikuisen kaltainen, mutta siivetön.&#xa0;Toukkavaiheiden lukumäärä vaihtelee lajeittain 8–17 välillä, mutta keskimäärin se on 12. Toukkakehitys yleisesti vähintään kaksi vuotta, mutta voi kestää jopa 5–6 vuotta.&#xa0;Aikuistumisen lähestyessä toukka hakeutuu pois vedestä ja kiipeää esimerkiksi kasville tai puunrungolle. Toukkanahka repeää selän keskilinjasta, ja aikuinen sudenkorento työntyy ulos toukkanahasta.&#xa0;</p><p>Talvehtiminen tapahtuu joko munana tai toukkana.</p> <p>FM, suunnittelija Jani Järvi / Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus</p> <p>Parittelu tapahtuu tyypillisesti rengasmaisessa paritteluasennossa: koiras tarttuu naarasta kiinni perälisäkkeillään päästä tai keskiruumiista, (koiraan sukupuolielimet sijaitsevat hyönteisille ainutlaatuisesti takaruumiin toisessa ja kolmannessa jaokkeessa) ja naaraan kaartuessa kohti koiraan sukupuolielimiä ympyrä sulkeutuu. Parittelu voi kestää sekunteja tai tunteja riippuen lajista. Parittelua edeltäviä kosintamenoja ei tunneta aitosudenkorennoilta.</p><p>Naaraat laskevat munat munanasettimella kasvillisuuden sekaan ja jopa kasvien sisään tekemällä viillon kasvin pintaan, useimmiten vedenpinnan alle&#xa0;tai kastavat takaruumiinsa kärkeä säännöllisin väliajoin veteen ja tiputtavat samalla munia.</p> <p>Taloudellinen ja ekologinen merkitys osittain tunnettu: hentosudenkorennot ovat&#xa0;tärkeää ravintoa tietyille lintulajeille,&#xa0;kuten nuolihaukalle (<i>Falco subbuteo</i>).&#xa0;</p> egentliga trollsländor <p>Kaikki lajit viettävät toukkavaiheensa vedessä. Toukkavaihe voi kestää jopa useita vuosia. Parittelussa koiras tarttuu naaraasta kiinni takaruumiinsa kärjellä. Naaras vastaanottaa takaruumiinsa kärjellä sperman, jonka koiras on siirtänyt takaruumiinsa kärjestä sen tyvelle. Naaras ja koiras muodostavat niin sanotun tandemin. Parittelun jälkeen naaras munii veteen joko veden pinnalta käsin tai sukeltaa kokonaan veden alle. Munat lasketaan joko veden pinnalle tai rantaviivaan, tai asetellaan vesikasveihin. Munasta kuoriutuu ensin pieni esitoukka, protolarva, josta kehittyy varsinainen toukka. </p> <p>Toukilla ei ole ulkoisia kiduksia. Hentosudenkorentojen (Zygoptera) toukilla on kolme lehtimäistä kidusta takaruumiinsa kärjessä.</p><p>Aikuisilla korennoilla takasiivet ovat etusiipiä leveämmät; hentosudenkorennoilla etu- ja takasiivet ovat samanmuotoiset.</p> <p>Aitosudenkorentojen toukilla ei ole ulkoisia kiduksia. Hentosudenkorentojen (Zygoptera) toukilla on kolme lehtimäistä kidusta takaruumiinsa kärjessä.</p> <p>Taloudellinen ja ekologinen merkitys osittain tunnettu: hentosudenkorennot ovat&#xa0;tärkeää ravintoa tietyille lintulajeille,&#xa0;kuten nuolihaukalle (<i>Falco subbuteo</i>).&#xa0;</p> <p>Suomessa ruumiinpituus on enimmillään noin 90 mm ja siipiväli enimmillään noin 120 mm.</p><p>Siipiväliltään Suomen suurin aitosudenkorento on isoukonkorento, <i>Aeshna </i><i>crenata</i>, jolla takasiiven pituus on 48–54 mm. Ruumiinpituudeltaan suurin laji on purokorento, <i>Cordulegaster boltonii</i>, jonka takaruumis on 52–66 mm.</p> <p>Taloudellinen ja ekologinen merkitys osittain tunnettu: hentosudenkorennot ovat&#xa0;tärkeää ravintoa tietyille lintulajeille,&#xa0;kuten nuolihaukalle (<i>Falco subbuteo</i>).&#xa0;</p> <p>Toukkavaihe vedessä. Toukkavaihe voi joillakin lajeilla kestää jopa useita vuosia ja sen pituuteen vaikuttaa etenkin lämpötila. </p><p>Parittelussa koiras tarttuu naaraasta kiinni takaruumiinsa kärjellä. Naaras vastaanottaa takaruumiinsa kärjellä sperman, jonka koiras on siirtänyt takaruumiinsa kärjestä sen tyvelle. Naaras ja koiras muodostavat niin sanotun tandemin. Parittelun jälkeen naaras munii veteen joko veden pinnalta käsin tai sukeltaa kokonaan veden alle. Munat lasketaan joko veden pinnalle tai rantaviivaan, tai asetellaan vesikasveihin. Munasta kuoriutuu ensin pieni esitoukka, protolarva, josta kehittyy varsinainen toukka. </p><p>Aikuistumisen lähestyessä toukka hakeutuu pois vedestä ja kiipeää esimerkiksi kasville tai puunrungolle. Toukkanahka repeää selän keskilinjasta, ja aikuinen sudenkorento työntyy ulos toukkanahasta. Sudenkorentojen muodonvaihdos on siten vaillinainen, koska kotelovaihe puuttuu elinkierrosta.</p> <p>Chinery, M.1978: Pohjois-Euroopan hyönteiset. —&#xa0;<i>Kustannusosakeyhtiö&#xa0;</i><i>Tammi</i>. 353 s.</p><p>Chinery, M. 1999. Euroopan hyönteisopas. —&#xa0;<i>Otava</i>. 290 s.</p><p>Gullan, P. J. & Cranston, P. S. 2004: The Insects:An Outline of Entomology, 3rd Edition. —&#xa0;<i>Blackwell Publishing</i>. 584 s.</p><p>Karjalainen, S. 2002: Suomen sudenkorennot. —&#xa0;<i>Kustannusosakeyhtiö Tammi</i>. 240 s.</p><p>Krogerus, H. (toim.). 1985: Suomen eläimet 4. Hyönteiset. —&#xa0;<i>Weilin+Göös</i>. 344 s.</p><p>McGavin, G. C. 2001: Essential Entomology. —&#xa0;<i>Oxford University Press</i>. 318 s.</p><p>Lisätietoja ja lajikuvia aitosudenkorennoista entisen Suomen sudenkorentoseuran&#xa0;<a href="http://www.sudenkorento.fi/kwiki/Aitosudenkorennot">Korentowikissä</a><a href="http://www.sudenkorento.fi/kwiki/Hentosudenkorennot"></a>.</p> <p>Akvaattisia toukkia tavataan kaikenlaisissa vesielinympäristöissä.&#xa0;</p><p>Aikuisia tavataan vesistöjen läheltä.</p><p>Osa lajeista, esim.&#xa0;<i>Aeshna grandis</i>, on yleisiä ja monenlaisissa elinympäristöissä viihtyviä. Toiset ovat hyvinkin vaativia elinympäristönsä suhteen.</p> <p>Petoja, jotka saalistvat muita hyönteisiä. Nuoret vastakuoriutuneet yksilöt lentelevät kaukanakin vesiympäristöstä, mutta palaavat sukukypsiksi tultuaan lisääntymään vesistöjen äärelle.&#xa0; Kaikki aitosudenkorennot talvehtivat toukkina ja aikuisvaihe kestää muutamia viikkoja.</p><p>Myös vedessä elävät toukat ovat petoja. Ne saalistavat muita selkärangattomia, suuret toukat jopa sammakonpoikasia ja kaloja. Toukka vaipuu huonoissa olosuhteissa, kuten talvella lepotilaan eli diapaussiin. Suuret ukonkorentojen toukat sietävät jopa ajoittaista jäätymistä. </p> <p>Akvaattisia toukkia tavataan kaikenlaisissa vesielinympäristöissä.&#xa0;</p><p>Aikuisia tavataan vesistöjen läheltä.</p><p>Osa lajeista, esim.&#xa0;<i>Aeshna grandis</i>, on yleisiä ja monenlaisissa elinympäristöissä viihtyviä. Toiset ovat hyvinkin vaativia elinympäristönsä suhteen.</p> <p>Sudenkorentojen toukat elävät vedessä ja aikuisetkin lentävät yleensä erilaisten vesistöjen läheisyydessä. </p><p>Aitosudenkorentojen toukkia esiintyy järvissä, lammissa, virtavesissä, jokien suvannoissa ja vähäsuolaisissa merenlahdissa. Osa lajeista, esim. <i>Aeshna grandis</i>, on yleisiä ja monenlaisissa elinympäristöissä viihtyviä. Toiset ovat hyvinkin vaativia elinympäristönsä suhteen.</p> Anisoptera <p>Akvaattisia toukkia tavataan kaikenlaisissa vesielinympäristöissä.&#xa0;</p><p>Aikuisia tavataan vesistöjen läheltä.</p><p>Osa lajeista, esim.&#xa0;<i>Aeshna grandis</i>, on yleisiä ja monenlaisissa elinympäristöissä viihtyviä. Toiset ovat hyvinkin vaativia elinympäristönsä suhteen.</p> <p>Parittelu tapahtuu tyypillisesti rengasmaisessa paritteluasennossa: koiras tarttuu naarasta kiinni perälisäkkeillään päästä tai keskiruumiista, (koiraan sukupuolielimet sijaitsevat hyönteisille ainutlaatuisesti takaruumiin toisessa ja kolmannessa jaokkeessa) ja naaraan kaartuessa kohti koiraan sukupuolielimiä ympyrä sulkeutuu. Parittelu voi kestää sekunteja tai tunteja riippuen lajista. Parittelua edeltäviä kosintamenoja ei tunneta aitosudenkorennoilta.</p><p>Naaraat laskevat munat munanasettimella kasvillisuuden sekaan ja jopa kasvien sisään tekemällä viillon kasvin pintaan, useimmiten vedenpinnan alle&#xa0;tai kastavat takaruumiinsa kärkeä säännöllisin väliajoin veteen ja tiputtavat samalla munia.</p> <p>FM, suunnittelija Jani Järvi / Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus</p> <p>Aitosudenkorennot (Anisoptera) on toinen Suomessa esiintyvien sudenkorentojen (Odonata) alalahko. Aitosudenkorennot ovat suuria ja tukevarakenteisia hyönteisiä, joiden toukat ovat akvaattisia ja aikuiset terrestrisiä. Ne, kuten muutkin sudenkorennot, ovat väritykseltään&#xa0;usein kirkkaan- tai metallinvärisiä. Väripolymorfismi (värimuodot vaihtelevat lajin sisällä) on mahdollista ja sukupuolet ovat joskus erivärisiä (seksuaalidimorfismi).&#xa0;</p><p>Aitosudenkorentojen pää liikkuva ja pyöreä. Siinä on erittäin suuret, puolipallomaiset verkkosilmät, jotka ovat usein koskettavat toisiaan pään yläosassa; kolme pistesilmää, hyvin pienet sukamaiset tuntosarvet sekä purevat ja voimakkaat suuosat. Leuat ovat usein hampaiset. Aitosudenkorentojen selkä on vahva: keskiruumiin 2. ja 3. jaoke (meso- ja metathorax) ovat yhdistyneet ja ne muodostavat pterothoraxin. Keskiruumiissa on kaksi paria siipiä, jotka ovat suuret, kalvomaiset ja tiheään verkkosuoniset. Siipien etureunassa, lähellä kärkeä, on usein tumma siipitäplä. Siipiparit ovat samankokoiset, mutta takasiivet ovat tyviosastaan etusiipiä leveämmät ja ne kiinnittyvät keskiruumiiseen vain etureunastaant. Aitosudenkorentojen siivet ovat levossa levällään vaakatasossa ruumiin sivuilla. Aitosudenkorentojen takaruumis on pitkä ja yleensä hoikka, joskus tukevarakenteinen ja paksuhko keskiruumiin ollessa melko pieni. Takaruumiin kärjessä on kummallakin sukupuolella parilliset perälisäkkeet; koirailla on ylempien perälisäkkeiden lisäksi alemmat, jotka ovat yhtyneet yhdeksi. Naarailla on joskus munanasetin tai vain suomumainen sukuaukon suojus. Aitosudenkorentojen jalat ovat usein piikikkäät ja vahvakyntiset.&#xa0;</p><p>Suomessa ruumiinpituus on enimmillään noin 90 mm ja siipiväli enimmillään noin 120 mm.</p><p>Siipiväliltään Suomen suurin aitosudenkorento on isoukonkorento,&#xa0;<i>Aeshna&#xa0;</i><i>crenata</i>, jolla takasiiven pituus on 48–54 mm. Ruumiinpituudeltaan suurin laji on purokorento,&#xa0;<i>Cordulegaster boltonii</i>, jonka takaruumis on 52–66 mm.</p><p><b>Toukat&#xa0;</b>ovat aikuisen kaltaisia, mutta siivettömiä. Ne ovat muodoltaan rotevia ja pitkänomaisia tai lyhyehköjä. Siipiaihiot erottuvat viimeisillä toukkavaiheilla selvästi. Pää on harvoin leveämpi kuin keskiruumis.&#xa0;Kidukset ovat sisäiset ja näkymättömissä takaruumiin peräkammion sisällä. Toukkien peräpäässä on ominainen peräpyramidi, joka muodostuu kolmesta ulkonemasta; myöhäisen vaiheen toukilla myös pari lyhyitä peräsukasia.&#xa0;Toukkien alahuuli (labium) on, muiden sudenkorentojen tapaan, muuttunut pitkälle ojentuvaksi pyyntinaamariksi, joka levossa on vetäytyneenä ja pidetään tiiviisti naaman edessä. Toukkien suuosat ovat purevat.&#xa0;</p> <p>Chinery, M.1978: Pohjois-Euroopan hyönteiset. —&#xa0;<i>Kustannusosakeyhtiö&#xa0;</i><i>Tammi</i>. 353 s.</p><p>Chinery, M. 1999. Euroopan hyönteisopas. —&#xa0;<i>Otava</i>. 290 s.</p><p>Gullan, P. J. & Cranston, P. S. 2004: The Insects:An Outline of Entomology, 3rd Edition. —&#xa0;<i>Blackwell Publishing</i>. 584 s.</p><p>Karjalainen, S. 2002: Suomen sudenkorennot. —&#xa0;<i>Kustannusosakeyhtiö Tammi</i>. 240 s.</p><p>Krogerus, H. (toim.). 1985: Suomen eläimet 4. Hyönteiset. —&#xa0;<i>Weilin+Göös</i>. 344 s.</p><p>McGavin, G. C. 2001: Essential Entomology. —&#xa0;<i>Oxford University Press</i>. 318 s.</p><p>Lisätietoja ja lajikuvia aitosudenkorennoista entisen Suomen sudenkorentoseuran&#xa0;<a href="http://www.sudenkorento.fi/kwiki/Aitosudenkorennot">Korentowikissä</a><a href="http://www.sudenkorento.fi/kwiki/Hentosudenkorennot"></a>.</p> <p>Lisätietoja ja lajikuvia aitosudenkorennoista entisen Suomen sudenkorentoseuran&#xa0;<a href="http://www.sudenkorento.fi/kwiki/Aitosudenkorennot">Korentowikissä</a><a href="http://www.sudenkorento.fi/kwiki/Hentosudenkorennot"></a>.</p> <p>Aitosudenkorentojen toukat ovat petoja. Ne saalistavat muita selkärangattomia, suuret toukat jopa sammakonpoikasia ja kaloja. Toukka vaipuu huonoissa olosuhteissa, kuten talvella lepotilaan eli diapaussiin. Suuret ukonkorentojen toukat sietävät jopa ajoittaista jäätymistä. Aikuistumisen lähestyessä toukka hakeutuu pois vedestä ja kiipeää esimerkiksi kasville tai puunrungolle. Toukkanahka repeää selän keskilinjasta, ja aikuinen sudenkorento työntyy ulos toukkanahasta. Sudenkorentojen muodonvaihdos on siten vaillinainen, koska kotelovaihe puuttuu elinkierrosta.</p> <p>Muodonvaihdos on vähittäinen. Toukka on aikuisen kaltainen, mutta siivetön.&#xa0;Toukkavaiheiden lukumäärä vaihtelee lajeittain 8–17 välillä, mutta keskimäärin se on 12. Toukkakehitys yleisesti vähintään kaksi vuotta, mutta voi kestää jopa 5–6 vuotta.&#xa0;Aikuistumisen lähestyessä toukka hakeutuu pois vedestä ja kiipeää esimerkiksi kasville tai puunrungolle. Toukkanahka repeää selän keskilinjasta, ja aikuinen sudenkorento työntyy ulos toukkanahasta.&#xa0;</p><p>Talvehtiminen tapahtuu joko munana tai toukkana.</p> <p>Muodonvaihdos on vähittäinen. Toukka on aikuisen kaltainen, mutta siivetön.&#xa0;Toukkavaiheiden lukumäärä vaihtelee lajeittain 8–17 välillä, mutta keskimäärin se on 12. Toukkakehitys yleisesti vähintään kaksi vuotta, mutta voi kestää jopa 5–6 vuotta.&#xa0;Aikuistumisen lähestyessä toukka hakeutuu pois vedestä ja kiipeää esimerkiksi kasville tai puunrungolle. Toukkanahka repeää selän keskilinjasta, ja aikuinen sudenkorento työntyy ulos toukkanahasta.&#xa0;</p><p>Talvehtiminen tapahtuu joko munana tai toukkana.</p> <p>Toukat ovat petoja ja niiden ravintona ovat toiset hyönteiset, muut selkärangattomat ja jopa kalan- ja sammakonpoikaset.&#xa0;</p><p>Aikuiset ovat myös petoja ja käyttävät ravinnokseen muita hyönteisiä. Aikuiset ovat erittäin taitavia ja kestäviä lentäjiä - voivat vaeltaa kilometrienkin päähän synnyinvesistöstään,&#xa0;mutta palaavat sukukypsiksi tultuaan lisääntymään vesistöjen äärelle.</p><p>Aitosudenkorentojen toukat&#xa0;kykenevät pakenemaan saalistajia suihkauttamalla vettä peräaukostaan.</p><p>Monien aitosudenkorentolajien koirailla esiintyy vahvaa reviirikäyttäytymistä.</p> <p>Aitosudenkorentojen toukat ovat petoja. Ne saalistavat muita selkärangattomia, suuret toukat jopa sammakonpoikasia ja kaloja. Toukka vaipuu huonoissa olosuhteissa, kuten talvella lepotilaan eli diapaussiin. Suuret ukonkorentojen toukat sietävät jopa ajoittaista jäätymistä. Aikuistumisen lähestyessä toukka hakeutuu pois vedestä ja kiipeää esimerkiksi kasville tai puunrungolle. Toukkanahka repeää selän keskilinjasta, ja aikuinen sudenkorento työntyy ulos toukkanahasta. Sudenkorentojen muodonvaihdos on siten vaillinainen, koska kotelovaihe puuttuu elinkierrosta.</p> <p>Toukilla ei ole ulkoisia kiduksia. Hentosudenkorentojen (Zygoptera) toukilla on kolme lehtimäistä kidusta takaruumiinsa kärjessä.</p><p>Aikuisilla korennoilla takasiivet ovat etusiipiä leveämmät; hentosudenkorennoilla etu- ja takasiivet ovat samanmuotoiset.</p> <p>Toukilla ei ole ulkoisia kiduksia. Hentosudenkorentojen (Zygoptera) toukilla on kolme lehtimäistä kidusta takaruumiinsa kärjessä.</p><p>Aikuisilla korennoilla takasiivet ovat etusiipiä leveämmät; hentosudenkorennoilla etu- ja takasiivet ovat samanmuotoiset.</p> <p>Parittelu tapahtuu tyypillisesti rengasmaisessa paritteluasennossa: koiras tarttuu naarasta kiinni perälisäkkeillään päästä tai keskiruumiista, (koiraan sukupuolielimet sijaitsevat hyönteisille ainutlaatuisesti takaruumiin toisessa ja kolmannessa jaokkeessa) ja naaraan kaartuessa kohti koiraan sukupuolielimiä ympyrä sulkeutuu. Parittelu voi kestää sekunteja tai tunteja riippuen lajista. Parittelua edeltäviä kosintamenoja ei tunneta aitosudenkorennoilta.</p><p>Naaraat laskevat munat munanasettimella kasvillisuuden sekaan ja jopa kasvien sisään tekemällä viillon kasvin pintaan, useimmiten vedenpinnan alle&#xa0;tai kastavat takaruumiinsa kärkeä säännöllisin väliajoin veteen ja tiputtavat samalla munia.</p> <p>FM, suunnittelija Jani Järvi / Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus</p> <p>Tavataan koko maassa.</p> <p>Pääosin kookkaita sudenkorentoja.Toukka on suurikokoinen, jopa lähes 5 cm pitkä (<i>Aeshna grandis</i>). Toukan ruumiinrakenne on pitkänomainen tai lyhyt, roteva. Päässä on tuntosarvet, verkkosilmät ja ulosammuttava pyyntinaamari, joka on levossa taitettuna pään alapuolelle. Pyyntinaamarin päässä on liikuteltavat pihdit. Toukalla on kolme raajaparia. Ulkoiset kidukset puuttuvat: kidukset sijaitsevat toukan takaruumiin sisäpuolella (vrt. Zygoptera). Keskiruumiin selkäpuolella on kaksi paria siipien aihioita. Toukka voi olla sileä (esim. Aeshnidae) tai karvainen (esim. <i>Orthetrum cancellatum, Libellula quadrimaculata</i>).</p> <p>Takasiivet ovat etusiipiä leveämmät; hentosudenkorennoilla etu- ja takasiivet ovat jokseenkin samanlaiset </p><p>Toukilla ei ole ulkoisia kiduksia. Hentosudenkorentojen (Zygoptera) toukilla on kolme lehtimäistä kidusta takaruumiinsa kärjessä. </p> <p>Aitosudenkorennot (Anisoptera) on toinen Suomessa esiintyvien sudenkorentojen (Odonata) alalahko. Aitosudenkorennot ovat suuria ja tukevarakenteisia hyönteisiä, joiden toukat ovat akvaattisia ja aikuiset terrestrisiä. Ne, kuten muutkin sudenkorennot, ovat väritykseltään&#xa0;usein kirkkaan- tai metallinvärisiä. Väripolymorfismi (värimuodot vaihtelevat lajin sisällä) on mahdollista ja sukupuolet ovat joskus erivärisiä (seksuaalidimorfismi).&#xa0;</p><p>Aitosudenkorentojen pää liikkuva ja pyöreä. Siinä on erittäin suuret, puolipallomaiset verkkosilmät, jotka ovat usein koskettavat toisiaan pään yläosassa; kolme pistesilmää, hyvin pienet sukamaiset tuntosarvet sekä purevat ja voimakkaat suuosat. Leuat ovat usein hampaiset. Aitosudenkorentojen selkä on vahva: keskiruumiin 2. ja 3. jaoke (meso- ja metathorax) ovat yhdistyneet ja ne muodostavat pterothoraxin. Keskiruumiissa on kaksi paria siipiä, jotka ovat suuret, kalvomaiset ja tiheään verkkosuoniset. Siipien etureunassa, lähellä kärkeä, on usein tumma siipitäplä. Siipiparit ovat samankokoiset, mutta takasiivet ovat tyviosastaan etusiipiä leveämmät ja ne kiinnittyvät keskiruumiiseen vain etureunastaant. Aitosudenkorentojen siivet ovat levossa levällään vaakatasossa ruumiin sivuilla. Aitosudenkorentojen takaruumis on pitkä ja yleensä hoikka, joskus tukevarakenteinen ja paksuhko keskiruumiin ollessa melko pieni. Takaruumiin kärjessä on kummallakin sukupuolella parilliset perälisäkkeet; koirailla on ylempien perälisäkkeiden lisäksi alemmat, jotka ovat yhtyneet yhdeksi. Naarailla on joskus munanasetin tai vain suomumainen sukuaukon suojus. Aitosudenkorentojen jalat ovat usein piikikkäät ja vahvakyntiset.&#xa0;</p><p>Suomessa ruumiinpituus on enimmillään noin 90 mm ja siipiväli enimmillään noin 120 mm.</p><p>Siipiväliltään Suomen suurin aitosudenkorento on isoukonkorento,&#xa0;<i>Aeshna&#xa0;</i><i>crenata</i>, jolla takasiiven pituus on 48–54 mm. Ruumiinpituudeltaan suurin laji on purokorento,&#xa0;<i>Cordulegaster boltonii</i>, jonka takaruumis on 52–66 mm.</p><p><b>Toukat&#xa0;</b>ovat aikuisen kaltaisia, mutta siivettömiä. Ne ovat muodoltaan rotevia ja pitkänomaisia tai lyhyehköjä. Siipiaihiot erottuvat viimeisillä toukkavaiheilla selvästi. Pää on harvoin leveämpi kuin keskiruumis.&#xa0;Kidukset ovat sisäiset ja näkymättömissä takaruumiin peräkammion sisällä. Toukkien peräpäässä on ominainen peräpyramidi, joka muodostuu kolmesta ulkonemasta; myöhäisen vaiheen toukilla myös pari lyhyitä peräsukasia.&#xa0;Toukkien alahuuli (labium) on, muiden sudenkorentojen tapaan, muuttunut pitkälle ojentuvaksi pyyntinaamariksi, joka levossa on vetäytyneenä ja pidetään tiiviisti naaman edessä. Toukkien suuosat ovat purevat.&#xa0;</p> <p>Muodonvaihdos on vähittäinen. Toukka on aikuisen kaltainen, mutta siivetön.&#xa0;Toukkavaiheiden lukumäärä vaihtelee lajeittain 8–17 välillä, mutta keskimäärin se on 12. Toukkakehitys yleisesti vähintään kaksi vuotta, mutta voi kestää jopa 5–6 vuotta.&#xa0;Aikuistumisen lähestyessä toukka hakeutuu pois vedestä ja kiipeää esimerkiksi kasville tai puunrungolle. Toukkanahka repeää selän keskilinjasta, ja aikuinen sudenkorento työntyy ulos toukkanahasta.&#xa0;</p><p>Talvehtiminen tapahtuu joko munana tai toukkana.</p> <p>Suomessa viisi heimoa: Aeshnidae (ukonkorennot),&#xa0; Gomphidae (jokikorennot), Cordulegastridae (purokorennot), Corduliidae (kiiltokorennot) ja Libellulidae (varsinaiset sudenkorennot).</p><p> Ks. tarkempaa tietoa <a href="http://www.sudenkorento.fi/kwiki/Yleistietoa_sudenkorennoista">http://www.sudenkorento.fi/kwiki/Yleistietoa_sudenkorennoista</a></p><p><a href="https://www.metsamaailma.fi/fi/ForestInformation/ForestLibrary/Documents/Metsiemme_sudenkorentoja_opasvihko.pdf">https://www.metsamaailma.fi/fi/ForestInformation/ForestLibrary/Documents/Metsiemme_sudenkorentoja_opasvihko.pdf</a></p> <p>Akvaattisia toukkia tavataan kaikenlaisissa vesielinympäristöissä.&#xa0;</p><p>Aikuisia tavataan vesistöjen läheltä.</p><p>Osa lajeista, esim.&#xa0;<i>Aeshna grandis</i>, on yleisiä ja monenlaisissa elinympäristöissä viihtyviä. Toiset ovat hyvinkin vaativia elinympäristönsä suhteen.</p> <p>Aikuiset aitosudenkorennot (alalahko Anisoptera) ovat tukevia ja kooltaan suuria tai keskikokoisia. Takasiivet ovat tyvestään etusiipiä leveämmät. Levossa siivet ovat lähes vaakatasossa. Voimakkaita lentäjiä ja saalistajia.</p><p>Toukka on suurikokoinen, jopa lähes 5 cm pitkä. Toukan ruumiinrakenne on rotevan pitkänomainen tai lyhyt. Päässä on tuntosarvet, verkkosilmät ja ulosammuttava pyyntinaamari (pidentynyt alahuuli eli labium), joka on levossa taitettuna pään alapuolelle. Pyyntinaamarin päässä on liikuteltavat pihdit. Toukalla on kolme raajaparia. Ulkoiset kidukset puuttuvat: kidukset sijaitsevat toukan takaruumiin sisäpuolella (vrt. Zygoptera). Keskiruumiin selkäpuolella on kaksi paria siipien aihioita. </p> <p>Aitosudenkorentojen toukkia esiintyy järvissä, lammissa, virtavesissä, jokien suvannoissa ja vähäsuolaisissa merenlahdissa. Osa lajeista, esim. <i>Aeshna grandis</i>, on yleisiä ja monenlaisissa elinympäristöissä viihtyviä. Toiset ovat vaativia elinympäristönsä suhteen, esim. <i>Aeshna viridis</i>, joka esiintyy vain harvinaisen sahalehden (<i>Stratiotes aloides</i>) yhteydessä.</p> <p>Aitosudenkorennot (Anisoptera) on toinen Suomessa esiintyvien sudenkorentojen (Odonata) alalahko. Aitosudenkorennot ovat suuria ja tukevarakenteisia hyönteisiä, joiden toukat ovat akvaattisia ja aikuiset terrestrisiä. Ne, kuten muutkin sudenkorennot, ovat väritykseltään&#xa0;usein kirkkaan- tai metallinvärisiä. Väripolymorfismi (värimuodot vaihtelevat lajin sisällä) on mahdollista ja sukupuolet ovat joskus erivärisiä (seksuaalidimorfismi).&#xa0;</p><p>Aitosudenkorentojen pää liikkuva ja pyöreä. Siinä on erittäin suuret, puolipallomaiset verkkosilmät, jotka ovat usein koskettavat toisiaan pään yläosassa; kolme pistesilmää, hyvin pienet sukamaiset tuntosarvet sekä purevat ja voimakkaat suuosat. Leuat ovat usein hampaiset. Aitosudenkorentojen selkä on vahva: keskiruumiin 2. ja 3. jaoke (meso- ja metathorax) ovat yhdistyneet ja ne muodostavat pterothoraxin. Keskiruumiissa on kaksi paria siipiä, jotka ovat suuret, kalvomaiset ja tiheään verkkosuoniset. Siipien etureunassa, lähellä kärkeä, on usein tumma siipitäplä. Siipiparit ovat samankokoiset, mutta takasiivet ovat tyviosastaan etusiipiä leveämmät ja ne kiinnittyvät keskiruumiiseen vain etureunastaant. Aitosudenkorentojen siivet ovat levossa levällään vaakatasossa ruumiin sivuilla. Aitosudenkorentojen takaruumis on pitkä ja yleensä hoikka, joskus tukevarakenteinen ja paksuhko keskiruumiin ollessa melko pieni. Takaruumiin kärjessä on kummallakin sukupuolella parilliset perälisäkkeet; koirailla on ylempien perälisäkkeiden lisäksi alemmat, jotka ovat yhtyneet yhdeksi. Naarailla on joskus munanasetin tai vain suomumainen sukuaukon suojus. Aitosudenkorentojen jalat ovat usein piikikkäät ja vahvakyntiset.&#xa0;</p><p>Suomessa ruumiinpituus on enimmillään noin 90 mm ja siipiväli enimmillään noin 120 mm.</p><p>Siipiväliltään Suomen suurin aitosudenkorento on isoukonkorento,&#xa0;<i>Aeshna&#xa0;</i><i>crenata</i>, jolla takasiiven pituus on 48–54 mm. Ruumiinpituudeltaan suurin laji on purokorento,&#xa0;<i>Cordulegaster boltonii</i>, jonka takaruumis on 52–66 mm.</p><p><b>Toukat&#xa0;</b>ovat aikuisen kaltaisia, mutta siivettömiä. Ne ovat muodoltaan rotevia ja pitkänomaisia tai lyhyehköjä. Siipiaihiot erottuvat viimeisillä toukkavaiheilla selvästi. Pää on harvoin leveämpi kuin keskiruumis.&#xa0;Kidukset ovat sisäiset ja näkymättömissä takaruumiin peräkammion sisällä. Toukkien peräpäässä on ominainen peräpyramidi, joka muodostuu kolmesta ulkonemasta; myöhäisen vaiheen toukilla myös pari lyhyitä peräsukasia.&#xa0;Toukkien alahuuli (labium) on, muiden sudenkorentojen tapaan, muuttunut pitkälle ojentuvaksi pyyntinaamariksi, joka levossa on vetäytyneenä ja pidetään tiiviisti naaman edessä. Toukkien suuosat ovat purevat.&#xa0;</p> <p>Toukat ovat petoja ja niiden ravintona ovat toiset hyönteiset, muut selkärangattomat ja jopa kalan- ja sammakonpoikaset.&#xa0;</p><p>Aikuiset ovat myös petoja ja käyttävät ravinnokseen muita hyönteisiä. Aikuiset ovat erittäin taitavia ja kestäviä lentäjiä - voivat vaeltaa kilometrienkin päähän synnyinvesistöstään,&#xa0;mutta palaavat sukukypsiksi tultuaan lisääntymään vesistöjen äärelle.</p><p>Aitosudenkorentojen toukat&#xa0;kykenevät pakenemaan saalistajia suihkauttamalla vettä peräaukostaan.</p><p>Monien aitosudenkorentolajien koirailla esiintyy vahvaa reviirikäyttäytymistä.</p> <p>FM, suunnittelija Jani Järvi / Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus</p> <p>Parittelu tapahtuu tyypillisesti rengasmaisessa paritteluasennossa: koiras tarttuu naarasta kiinni perälisäkkeillään päästä tai keskiruumiista, (koiraan sukupuolielimet sijaitsevat hyönteisille ainutlaatuisesti takaruumiin toisessa ja kolmannessa jaokkeessa) ja naaraan kaartuessa kohti koiraan sukupuolielimiä ympyrä sulkeutuu. Parittelu voi kestää sekunteja tai tunteja riippuen lajista. Parittelua edeltäviä kosintamenoja ei tunneta aitosudenkorennoilta.</p><p>Naaraat laskevat munat munanasettimella kasvillisuuden sekaan ja jopa kasvien sisään tekemällä viillon kasvin pintaan, useimmiten vedenpinnan alle&#xa0;tai kastavat takaruumiinsa kärkeä säännöllisin väliajoin veteen ja tiputtavat samalla munia.</p> <p>Taloudellinen ja ekologinen merkitys osittain tunnettu: hentosudenkorennot ovat&#xa0;tärkeää ravintoa tietyille lintulajeille,&#xa0;kuten nuolihaukalle (<i>Falco subbuteo</i>).&#xa0;</p> aitosudenkorennot <p>Suomessa viisi heimoa: Aeshnidae, Gomphidae, Cordulegastridae, Corduliidae ja Libellulidae.</p> <p>Toukat ovat petoja ja niiden ravintona ovat toiset hyönteiset, muut selkärangattomat ja jopa kalan- ja sammakonpoikaset.&#xa0;</p><p>Aikuiset ovat myös petoja ja käyttävät ravinnokseen muita hyönteisiä. Aikuiset ovat erittäin taitavia ja kestäviä lentäjiä - voivat vaeltaa kilometrienkin päähän synnyinvesistöstään,&#xa0;mutta palaavat sukukypsiksi tultuaan lisääntymään vesistöjen äärelle.</p><p>Aitosudenkorentojen toukat&#xa0;kykenevät pakenemaan saalistajia suihkauttamalla vettä peräaukostaan.</p><p>Monien aitosudenkorentolajien koirailla esiintyy vahvaa reviirikäyttäytymistä.</p> <p>Chinery, M.1978: Pohjois-Euroopan hyönteiset. —&#xa0;<i>Kustannusosakeyhtiö&#xa0;</i><i>Tammi</i>. 353 s.</p><p>Chinery, M. 1999. Euroopan hyönteisopas. —&#xa0;<i>Otava</i>. 290 s.</p><p>Gullan, P. J. & Cranston, P. S. 2004: The Insects:An Outline of Entomology, 3rd Edition. —&#xa0;<i>Blackwell Publishing</i>. 584 s.</p><p>Karjalainen, S. 2002: Suomen sudenkorennot. —&#xa0;<i>Kustannusosakeyhtiö Tammi</i>. 240 s.</p><p>Krogerus, H. (toim.). 1985: Suomen eläimet 4. Hyönteiset. —&#xa0;<i>Weilin+Göös</i>. 344 s.</p><p>McGavin, G. C. 2001: Essential Entomology. —&#xa0;<i>Oxford University Press</i>. 318 s.</p> <p>Toukilla ei ole ulkoisia kiduksia. Hentosudenkorentojen (Zygoptera) toukilla on kolme lehtimäistä kidusta takaruumiinsa kärjessä.</p><p>Aikuisilla korennoilla takasiivet ovat etusiipiä leveämmät; hentosudenkorennoilla etu- ja takasiivet ovat samanmuotoiset.</p> <p>Kaikki lajit viettävät toukkavaiheensa vedessä. Toukkavaihe voi kestää jopa useita vuosia. Parittelussa koiras tarttuu naaraasta kiinni takaruumiinsa kärjellä. Naaras vastaanottaa takaruumiinsa kärjellä sperman, jonka koiras on siirtänyt takaruumiinsa kärjestä sen tyvelle. Naaras ja koiras muodostavat niin sanotun tandemin. Parittelun jälkeen naaras munii veteen joko veden pinnalta käsin tai sukeltaa kokonaan veden alle. Munat lasketaan joko veden pinnalle tai rantaviivaan, tai asetellaan vesikasveihin. Munasta kuoriutuu ensin pieni esitoukka, protolarva, josta kehittyy varsinainen toukka. </p> <p>Pääosin kookkaita sudenkorentoja.</p><p>Tämän pinkan tietokortti käsittelee toukkavaiheita:</p><p>Toukka on suurikokoinen, jopa lähes 5 cm pitkä (<i>Aeshna grandis</i>). Toukan ruumiinrakenne on pitkänomainen tai lyhyt, roteva. Päässä on tuntosarvet, verkkosilmät ja ulosammuttava pyyntinaamari, joka on levossa taitettuna pään alapuolelle. Pyyntinaamarin päässä on liikuteltavat pihdit. Toukalla on kolme raajaparia. Ulkoiset kidukset puuttuvat: kidukset sijaitsevat toukan takaruumiin sisäpuolella (vrt. Zygoptera). Keskiruumiin selkäpuolella on kaksi paria siipien aihioita. Toukka voi olla sileä (esim. Aeshnidae) tai karvainen (esim. <i>Orthetrum cancellatum, Libellula quadrimaculata</i>).</p> <p>Toukat ovat petoja ja niiden ravintona ovat toiset hyönteiset, muut selkärangattomat ja jopa kalan- ja sammakonpoikaset.&#xa0;</p><p>Aikuiset ovat myös petoja ja käyttävät ravinnokseen muita hyönteisiä. Aikuiset ovat erittäin taitavia ja kestäviä lentäjiä - voivat vaeltaa kilometrienkin päähän synnyinvesistöstään,&#xa0;mutta palaavat sukukypsiksi tultuaan lisääntymään vesistöjen äärelle.</p><p>Aitosudenkorentojen toukat&#xa0;kykenevät pakenemaan saalistajia suihkauttamalla vettä peräaukostaan.</p><p>Monien aitosudenkorentolajien koirailla esiintyy vahvaa reviirikäyttäytymistä.</p> <p>Aitosudenkorentojen toukkia esiintyy järvissä, lammissa, virtavesissä, jokien suvannoissa ja vähäsuolaisissa merenlahdissa. Osa lajeista, esim. <i>Aeshna grandis</i>, on yleisiä ja monenlaisissa elinympäristöissä viihtyviä. Toiset ovat vaativia elinympäristönsä suhteen, esim. <i>Aeshna viridis</i>, joka esiintyy vain harvinaisen sahalehden (<i>Stratiotes aloides</i>) yhteydessä.</p> <p>Chinery, M.1978: Pohjois-Euroopan hyönteiset. —&#xa0;<i>Kustannusosakeyhtiö&#xa0;</i><i>Tammi</i>. 353 s.</p><p>Chinery, M. 1999. Euroopan hyönteisopas. —&#xa0;<i>Otava</i>. 290 s.</p><p>Gullan, P. J. & Cranston, P. S. 2004: The Insects:An Outline of Entomology, 3rd Edition. —&#xa0;<i>Blackwell Publishing</i>. 584 s.</p><p>Karjalainen, S. 2002: Suomen sudenkorennot. —&#xa0;<i>Kustannusosakeyhtiö Tammi</i>. 240 s.</p><p>Krogerus, H. (toim.). 1985: Suomen eläimet 4. Hyönteiset. —&#xa0;<i>Weilin+Göös</i>. 344 s.</p><p>McGavin, G. C. 2001: Essential Entomology. —&#xa0;<i>Oxford University Press</i>. 318 s.</p><p>Lisätietoja ja lajikuvia aitosudenkorennoista entisen Suomen sudenkorentoseuran&#xa0;<a href="http://www.sudenkorento.fi/kwiki/Aitosudenkorennot">Korentowikissä</a><a href="http://www.sudenkorento.fi/kwiki/Hentosudenkorennot"></a>.</p> <p>Aitosudenkorennot (Anisoptera) on toinen Suomessa esiintyvien sudenkorentojen (Odonata) alalahko. Aitosudenkorennot ovat suuria ja tukevarakenteisia hyönteisiä, joiden toukat ovat akvaattisia ja aikuiset terrestrisiä. Ne, kuten muutkin sudenkorennot, ovat väritykseltään&#xa0;usein kirkkaan- tai metallinvärisiä. Väripolymorfismi (värimuodot vaihtelevat lajin sisällä) on mahdollista ja sukupuolet ovat joskus erivärisiä (seksuaalidimorfismi).&#xa0;</p><p>Aitosudenkorentojen pää liikkuva ja pyöreä. Siinä on erittäin suuret, puolipallomaiset verkkosilmät, jotka ovat usein koskettavat toisiaan pään yläosassa; kolme pistesilmää, hyvin pienet sukamaiset tuntosarvet sekä purevat ja voimakkaat suuosat. Leuat ovat usein hampaiset. Aitosudenkorentojen selkä on vahva: keskiruumiin 2. ja 3. jaoke (meso- ja metathorax) ovat yhdistyneet ja ne muodostavat pterothoraxin. Keskiruumiissa on kaksi paria siipiä, jotka ovat suuret, kalvomaiset ja tiheään verkkosuoniset. Siipien etureunassa, lähellä kärkeä, on usein tumma siipitäplä. Siipiparit ovat samankokoiset, mutta takasiivet ovat tyviosastaan etusiipiä leveämmät ja ne kiinnittyvät keskiruumiiseen vain etureunastaant. Aitosudenkorentojen siivet ovat levossa levällään vaakatasossa ruumiin sivuilla. Aitosudenkorentojen takaruumis on pitkä ja yleensä hoikka, joskus tukevarakenteinen ja paksuhko keskiruumiin ollessa melko pieni. Takaruumiin kärjessä on kummallakin sukupuolella parilliset perälisäkkeet; koirailla on ylempien perälisäkkeiden lisäksi alemmat, jotka ovat yhtyneet yhdeksi. Naarailla on joskus munanasetin tai vain suomumainen sukuaukon suojus. Aitosudenkorentojen jalat ovat usein piikikkäät ja vahvakyntiset.&#xa0;</p><p>Suomessa ruumiinpituus on enimmillään noin 90 mm ja siipiväli enimmillään noin 120 mm.</p><p>Siipiväliltään Suomen suurin aitosudenkorento on isoukonkorento,&#xa0;<i>Aeshna&#xa0;</i><i>crenata</i>, jolla takasiiven pituus on 48–54 mm. Ruumiinpituudeltaan suurin laji on purokorento,&#xa0;<i>Cordulegaster boltonii</i>, jonka takaruumis on 52–66 mm.</p><p><b>Toukat&#xa0;</b>ovat aikuisen kaltaisia, mutta siivettömiä. Ne ovat muodoltaan rotevia ja pitkänomaisia tai lyhyehköjä. Siipiaihiot erottuvat viimeisillä toukkavaiheilla selvästi. Pää on harvoin leveämpi kuin keskiruumis.&#xa0;Kidukset ovat sisäiset ja näkymättömissä takaruumiin peräkammion sisällä. Toukkien peräpäässä on ominainen peräpyramidi, joka muodostuu kolmesta ulkonemasta; myöhäisen vaiheen toukilla myös pari lyhyitä peräsukasia.&#xa0;Toukkien alahuuli (labium) on, muiden sudenkorentojen tapaan, muuttunut pitkälle ojentuvaksi pyyntinaamariksi, joka levossa on vetäytyneenä ja pidetään tiiviisti naaman edessä. Toukkien suuosat ovat purevat.</p>