Rana temporaria <p>Niina & Joonas Gustafsson (Sammakkolampi.fi) ja Markus Piha (Luomus)</p> ruskosammakko <p>Ruskosammakko on Suomen ja koko Euroopan laajimmalle levinnyt ja monilla alueilla yleisin sammakkoeläinlaji. Sitä tavataan kaikkialla maassamme ja levinneisyys jatkuu aina Jäämerelle saakka. Runsaslukuisin ruskosammakko on Etelä- ja Keski-Suomessa, Lapissa se on harvalukuisempi.</p> http://loydos.luomus.fi/forms/sammakot-ja-matelijat true Linnaeus, 1758 <p>Ruskosammakko (usein ”sammakko” tai ”tavallinen sammakko”) on maamme runsaslukuisin ja tunnetuin sammakkoeläin. Sen erottaminen hyvin samannäköisestä viitasammakosta ei ole aivan helppoa, mutta etenkin kurnutusäänen perusteella ja lajin kuvaustekstiin tutustuminen auttavat määrittämisessä.</p> <p>Ruskosammakon väritys vaihtelee suuresti. Selkäpuoli voi olla ruskehtavan punertava, harmahtava, vihertävä tai kellertävä ja usein tummalaikkuinen. Hartioiden välistä löytyy usein tumma kiilan muotoinen kuvio ja silmistä kulkee korvan kautta niskaan tummempi "naamari". Täysikasvuisilla ruskosammakoilla kuononkärki on pyöreä. Kyljet ovat laikukkaat tai juovikkaat. Vatsapuoli on vaalea, harmahtava, kellertävä tai joskus jopa oranssiin vivahtava, ja siinä on harmaampia läikkiä tai juovia. Kurkku on vaalea. Kutevilla koirailla voi kurkussa olla sinertävä vivahde, ja niiden etujalkojen sisäpinnalla olevat kutukyhmyt ovat mustat ja karheat. Takajalan lyhimmän varpaan tyvessä sijaitseva nk. "metatarsaalikyhmy" on pieni, vaalea ja pehmeä. Varsin samannäköisestä viitasammakosta ruskosammakon erottaa pyöreämmästä kuonosta ja pienestä metatarsaalikyhmystä. Lisäksi eläimen koko ja vatsan väritys voivat antaa viitteitä lajimäärityksen avuksi. Lajiparin erottamiseen löytyy lisätietoa <a href="http://www.sammakkolampi.fi/lajit/ranat-erot.html">Sammakkolampi-sivuilta</a>.</p><p>Ruskosammakot liikkuvat maalla joko hyppien tai toisinaan kävellen, vedessä ne uivat "sammakkoa". Ruskosammakkokoiraat voivat suurimmillaan kasvaa kahdeksan sentin ja naaraat yhdeksän sentin mittaisiksi.</p><p>Ruskosammakko kurnuttaa etupäässä lisääntymisaikanaan. Ääni on lajityypillistä kumeaa kurnutusta, joka muistuttaa nahan narinaa "kurrrrr – kurrrrr – kurrrrr – …". Ääni voi olla vaimea, sillä koiraat ääntelevät usein veden alla, vain silmät ja kuono näkyvissä pinnalla. <a href="http://sounds.bl.uk/Environment/Amphibians/022M-WAMPHX0299XX-0100V0">Ruskosammakon ääntelyä British Libraryn palvelussa.</a></p><p>Ruskosammakot laskevat kudun suurina "klöntteinä". Kudun erottaminen lähisukuisen viitasammakon kudusta on vaikeaa ja vaatii yleensä asiantuntijaa. Kutuklöntit ovat ruskosammakolla keskimäärin suurempia (karkeasti n. 1 500 munaa) kuin viitasammakolla (n. 800 munaa), mutta tuntomerkin käytettävyys on viitteellinen ja riippuu alueen lajiston naaraiden keskimääräisestä koosta. Lisäksi yksittäistä munaa ympäröivä hyytelö on ruskosammakolla aavistuksen sameampaa etenkin aivan munan läheisyydessä verrattuna viitasammakon läpeensä lasinkirkkaaseen munahyytelöön. Ruskosammakon kutu tiettävästi nousee parissa päivässä pinnalle kellumaan, kun viitasammakon kutu jää yleensä pohjaan.</p><p>Ruskosammakon toukat (nuijapäät) ovat kuoriutuessaan vajaan sentin mittaisia, ja kasvavat suurimmillaan reilun 4 cm mittaisiksi. Väritykseltään ne ovat tumman ruskeita, jopa mustan oloisia. Ruskosammakon ja viitasammakon toukat muistuttavat suuresti toisiaan. Selkein paljaalla silmällä havaittava tuntomerkki on toukan hännän pää. Ruskosammakon toukan hännän pää on pyöreä, kun viitasammakolle hännän pää on terävä.</p> Common frog <p><a href="http://www.sammakkolampi.fi/lajit/sammakko.html">www.sammakkolampi.fi/lajit/sammakko.html</a></p><p><a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Sammakko">http://fi.wikipedia.org/wiki/Sammakko</a></p> <p>Ruskosammakko on hämäräaktiivinen, mutta sateen jälkeen se voi liikkua myös päiväsaikaan. Kesällä ruskosammakot liikkuvat pääasiassa maalla. Keväisin kutuaikaan ruskosammakot kerääntyvät kutulammikoille, ja kutuajan muutaman viikon ne viihtyvät lähes yksinomaan vedessä. Kutuaikaan ruskosammakot ovat usein aktiivisia lähes ympäri vuorokauden. Samoin loppukesällä maalle siirtyneet äskettäin muodonvaihdoksen läpikäyneet nuoret ruskosammakot ovat liikkeellä myös päiväsaikaan.</p><p>Ruskosammakot syövät erilaisia pieniä selkärangattomia, kuten hyönteisiä, hämähäkkejä, kastematoja ja etanoita. Toukat syövät vedessä kasvavaa kasviperäistä ravintoa.</p><p>Ruskosammakon talvehtiminen alkaa maamme eteläosissa syys–lokakuussa, pohjoisessa jo aikaisemmin. Ne talvehtivat joko vesien pohjamudassa tai maalla erilaisissa maakoloissa ja kivien alla. Huhti–toukokuussa ruskosammakot heräävät ja alkavat siirtyvät kohti kutulammikkojaan. Naaras laskee munat ”klöntiksi”, joka ensin painuu pohjaan, mutta kun niiden ympärillä oleva hyytelö paisuu vedessä, nousee se kellumaan. Munavaihetta seuraa toukka- eli nuijapäävaihe. Muodonvaihdos sammakon ilmiasuun tapahtuu Etelä-Suomessa kesällä–loppukesällä, jolloin nuoret ruskosammakot siirtyvät pois vesiympäristöistä, ja niitä voi tuolloin tavata vesistöjen lähellä suuria määriä.</p> vanlig groda <p>Ruskosammakolle kelpaa varsin monenlaiset elinympäristöt, kunhan päiväajaksi löytyy varjoisa ja kostea piilopaikka. Useimmin ruskosammakoita tapaa puutarhoista, metsistä, niityiltä ja soilta. Kutunsa ruskosammakko laskee mieluiten reheväkasvuiseen, runsasvetiseen lammikkoon, mutta jos sellaista ei ole saatavilla voi se kutea pienempäänkin lätäkköön, rauhallisesti virtaavaan ojaan tai karuunkin järven lahdelmaan.</p> sammakonkutu groda sammakko