<p>Luke 2023</p> <p>Ainavihanta havupuu.</p> <p>Palsamipihta on 8-34 metriä korkeaksi kasvava, harvahaarainen, kartiomainen havupuu. Sen neulasissa on lajille ominainen aromaattinen palsamin tuoksu. Sen runko on sileä ja väritys vaihtelee vaaleanharmaasta tumman harmaanruskeaan. Palsamipihdan tummanvihreät neulaset siirottavat sivuille kampamaisesti, jättäen haaran päältä paljaaksi. Sen pystyt kävyt ovat lieriömäisiä ja melkein perättömiä, nuorena samean purppuranpunaisia ja kypsyessään ruskeita.&#xa0;</p> <p>I Finland odlad, sällan förvildad.</p> <p>Viljelty koristepuuna varsinkin kaupunkien puistoissa. Sopivaa alkuperää olevat puut menestyvät koko maassa.</p> Käpy 5–8 x 2–4 cm, pysty, pitkänomainen, kukintavuoden syksynä kypsyvä; käpysuomut kävyn kypsyessä irtoavia; pysty käpyranka jää kiinni haaraan. <p>Käpy perätön, tylppäkärkinen.</p> <p>Pohjois-Amerikka (USA:n itäosat Virginiasta Maineen ja Minnesotaan (ei New Jerseyssä). Kanada: kaikki muut osavaltiot paitsi Yukon, Brittiläinen Kolumbia ja Luoteisterritoriot).</p> <p>I friska, något–mycket näringsrika skogar, i sumpskogar med tunt torvlager; boreal–aningen kontinental.</p> <p>Vakiintunut.</p><p>Palsamipihta on Suomessa tarkkailtava tai paikallisesti haitallinen vieraslaji. Se tuottaa runsaasti käpyjä ja kylväytyy itsestään, joten se voi helposti levitä luontoon. Risteytyy helposti siperianpihdan (<i>Abies sibirica</i>) kanssa.</p> <p>Från östra Nordamerika.</p> <p>Latvus leveähkön kartiomainen, harvahaarainen.</p> Abies balsamea <p>8–20 m.</p> <p>Från östra Nordamerika.</p> <p>8–20 m högt träd. Trädkrona brett konisk, glest förgrenad. Bark slät hos unga individer, sträv hos gamla. Knoppar med kåda. Blad med apelsindoft, riktade styvt åt sidorna, bladen brister lätt då de böjs, på ovansidan glänsande mörkgröna, under med vitaktiga band, trubbiga-något inskurna. Kottar hängande, utan skaft, täckfjäll knappt utskjutande.</p> <p>8–20 m.</p> <p>I friska, något–mycket näringsrika skogar, i sumpskogar med tunt torvlager; boreal–aningen kontinental.</p> <p>Käpy perätön, tylppäkärkinen.</p> <p>Mäntykasveihin (<em>Pinaceae</em>) lukeutuva palsamipihta on siemenestä lisääntyvä, tuulipölytteinen, ainavihanta puu. Pohjois-Amerikasta peräisin oleva palsamipihta kasvaa parhaiten tuoreissa, keski- ja runsasravinteisissa metsissä ja rehevissä, ohutturpeisissa korvissa. Se on kuitenkin melko vaatimaton kasvupaikan suhteen ja pärjää karummillakin mailla, jolloin sen koko jää pienemmäksi.&#xa0;</p> <p>Palsamipihta risteytyy herkästi <a href="https://vieraslajit.fi/lajit/MX.37805">siperianpihdan</a> (<em>A. sibirica</em>) kanssa ja usein istutuksissa onkin mukana lajiristeymiä</p> <p>8–20 m högt träd. Trädkrona brett konisk, glest förgrenad. Bark slät hos unga individer, sträv hos gamla. Knoppar med kåda. Blad med apelsindoft, riktade styvt åt sidorna, bladen brister lätt då de böjs, på ovansidan glänsande mörkgröna, under med vitaktiga band, trubbiga-något inskurna. Kottar hängande, utan skaft, täckfjäll knappt utskjutande.</p> <p>8–20 m.</p> <p>Viljelty koristepuuna varsinkin kaupunkien puistoissa. Sopivaa alkuperää olevat puut menestyvät koko maassa.</p> <p>Latvus leveähkön kartiomainen, harvahaarainen.</p> <p>Talvisilmut munanmuotoiset–pallomaiset, oranssinvihreät, punalaikkuiset, pihkaiset. Lehdet 15–25 mm, 2 mm leveät, tasasoukat, katkeavat helposti taivutettaessa, siirottavat kampamaisesti sivuille, paljastavat haararangan, alapinnalla 2 kapeaa hopeanvalkoista, tavallisesti 6-jonoista ilmarakojuovaa.</p> <p>Boreaaliset, tuoreet ja ravinteikkaat metsät sekä ohutturpeiset korvet. Lievästi mereinen–lievästi mantereinen.</p> <p>Tarkkaile ympäristöä ja estä palsamipihdan leviäminen. Poista siementaimet maanomistajan luvalla. Uusia puuistutuksia suunniteltaessa mieti, voitko palsamipihdan sijaan käyttää muita puulajeja. Älä istuta palsamipihtaa herkkien luontoympäristöjen, kuten puronvarsien tai muiden rantojen lähelle. Ilmoita havaintosi palsamipihdasta vieraslajit.fi-sivustolla.&#xa0;</p> <p>I Finland odlad, sällan förvildad.</p> <p>Palsamipihta on 8-20 m korkeaksi kasvava havupuu. Rungon kuori on nuorena sileä, vanhempana karhea. Runko on väriltään harmaa ja siinä on pihkarakkuloita. Palsamipihdan neulasmaiset lehdet ovat 15-25 mm pitkiä ja 2 mm leveitä. Ne ovat muodoltaan tasasoukkia ja katkeavat helposti taivutettaessa. Neulaset siirottavat kampamaisesti sivuille paljastaen haararangan. Neulasen alapinnalla on kaksi kapeaa hopeanvalkoista ilmarakojuovaa.</p><p>Palsamipihdan käpy on perätön ja se on tylppäkärkinen. Peitinsuomut eivät ole näkyvissä.</p> <p>Pohjois-Amerikka (USA:n itäosat Virginiasta Maineen ja Minnesotaan (ei New Jerseyssä). Kanada: kaikki muut osavaltiot paitsi Yukon, Brittiläinen Kolumbia ja Luoteisterritoriot).</p> <p>Pohjois-Amerikka (USA:n itäosat Virginiasta Maineen ja Minnesotaan (ei New Jerseyssä). Kanada: kaikki muut osavaltiot paitsi Yukon, Brittiläinen Kolumbia ja Luoteisterritoriot).</p> <p>8–20 m högt träd. Trädkrona brett konisk, glest förgrenad. Bark slät hos unga individer, sträv hos gamla. Knoppar med kåda. Blad med apelsindoft, riktade styvt åt sidorna, bladen brister lätt då de böjs, på ovansidan glänsande mörkgröna, under med vitaktiga band, trubbiga-något inskurna. Kottar hängande, utan skaft, täckfjäll knappt utskjutande.</p> <p>Ainavihanta havupuu.</p> <p>Nuoret taimet voi kitkeä maasta juurineen. Jo puumaisiksi kasvaneet yksilöt voi torjua kaatamalla ne ja poistamalla jäljelle jääneen kannon sekä juuriston maasta. Jätteiden käsittelyssä on huolehdittava, ettei siemeniä (käpyjä), joista palsamipihta voi lähteä kasvuun, pääse leviämään luontoon.&#xa0;</p> Risteytyy helposti siperianpihdan (<i>Abies sibirica</i>) kanssa. Tarkkailtava tai paikallisesti haitallinen vieraslaji: tuottaa runsaasti käpyjä ja kylväytyy itsestään, joten voi helposti levitä luontoon. <p>8–20 m högt träd. Trädkrona brett konisk, glest förgrenad. Bark slät hos unga individer, sträv hos gamla. Knoppar med kåda. Blad med apelsindoft, riktade styvt åt sidorna, bladen brister lätt då de böjs, på ovansidan glänsande mörkgröna, under med vitaktiga band, trubbiga-något inskurna. Kottar hängande, utan skaft, täckfjäll knappt utskjutande.</p> <p>Pohjois-Amerikka (USA:n itäosat Virginiasta Maineen ja Minnesotaan (ei New Jerseyssä). Kanada: kaikki muut osavaltiot paitsi Yukon, Brittiläinen Kolumbia ja Luoteisterritoriot).</p> <p>Boreaaliset, tuoreet ja ravinteikkaat metsät sekä ohutturpeiset korvet. Lievästi mereinen–lievästi mantereinen.</p> <p>Pohjois-Amerikka (USA:n itäosat Virginiasta Maineen ja Minnesotaan (ei New Jerseyssä). Kanada: kaikki muut osavaltiot paitsi Yukon, Brittiläinen Kolumbia ja Luoteisterritoriot).</p> <p>Tarkkailtava tai paikallisesti haitallinen vieraslaji: tuottaa runsaasti käpyjä ja kylväytyy itsestään, joten voi helposti levitä luontoon. Ilmoita havainnot luonnonkasvupaikoille vakiintuneista populaatioista Vieraslajit.fi -sivustolla!</p> <p>I Finland odlad, sällan förvildad.</p> <p>I Finland odlad, sällan förvildad.</p> <p>Observera miljön och förhindra spridning av balsamgran. Ta bort plantorna med markägarens tillstånd. När du planerar nya trädplanteringar, fundera på om du kan använda andra trädarter i stället för den. Plantera inte balsamgran i närheten av känsliga livsmiljöer som längs bäckar eller vid stränder. Rapportera dina observationer av balsamgran på webbplatsen vieraslajit.fi.</p> <p>8–20 m.</p> <p>Talvisilmut munanmuotoiset–pallomaiset, oranssinvihreät, punalaikkuiset, pihkaiset. Lehdet 15–25 mm, 2 mm leveät, tasasoukat, katkeavat helposti taivutettaessa, siirottavat kampamaisesti sivuille, paljastavat haararangan, alapinnalla 2 kapeaa hopeanvalkoista, tavallisesti 6-jonoista ilmarakojuovaa.</p> <p>Ainavihanta havupuu.</p> <p>Käpy perätön, tylppäkärkinen.</p> <p>Palsamipihta voi lisääntyä ja levitä tehokkaasti, sillä se tuottaa Suomessa hyvin käpyjä ja niissä olevia siemeniä. Se muodostaa luontaisesti taimia, jotka voivat kasvaa tiheästi estäen muiden lajien kasvua ja syrjäyttäen alkuperäistä lajistoa. &#xa0;</p> <p>Hämet-Ahti, L., Palmén, A., Alanko, P. & Tigerstedt, P.M.A. 1992: Suomen puu- ja pensaskasvio. 2. uudistettu painos. 373 s. Dendrologian Seura, Helsinki.</p> <p>Ryttäri, T., Väre, H.&#xa0; 2014.&#xa0; Puuvartiset kasvit vieraslajeina = Abstract: The invasive woody species in Finland. Sorbifolia 45 (4): 161-174.</p> <p><a href="http://www.mustila.fi/sv/plantor/abies_balsamea_balsamgran">http://www.mustila.fi/sv/plantor/abies_balsamea_balsamgran</a></p> <p>Latvus leveähkön kartiomainen, harvahaarainen.</p> <p>Vakiintunut.</p><p>Palsamipihta on Suomessa tarkkailtava tai paikallisesti haitallinen vieraslaji. Se tuottaa runsaasti käpyjä ja kylväytyy itsestään, joten se voi helposti levitä luontoon. Risteytyy helposti siperianpihdan (<i>Abies sibirica</i>) kanssa.</p> Viljelyperäinen, leviää luonnossa (koriste- ja harvoin viljelymetsäpuu). <p>Från östra Nordamerika.</p> <p>Talvisilmut munanmuotoiset–pallomaiset, oranssinvihreät, punalaikkuiset, pihkaiset. Lehdet 15–25 mm, 2 mm leveät, tasasoukat, katkeavat helposti taivutettaessa, siirottavat kampamaisesti sivuille, paljastavat haararangan, alapinnalla 2 kapeaa hopeanvalkoista, tavallisesti 6-jonoista ilmarakojuovaa.</p> <p>Tarkkailtava tai paikallisesti haitallinen vieraslaji: tuottaa runsaasti käpyjä ja kylväytyy itsestään, joten voi helposti levitä luontoon. Ilmoita havainnot luonnonkasvupaikoille vakiintuneista populaatioista Vieraslajit.fi -sivustolla!</p> <p>Latvus leveähkön kartiomainen, harvahaarainen.</p> <p>8–20 m högt träd. Trädkrona brett konisk, glest förgrenad. Bark slät hos unga individer, sträv hos gamla. Knoppar med kåda. Blad med apelsindoft, riktade styvt åt sidorna, bladen brister lätt då de böjs, på ovansidan glänsande mörkgröna, under med vitaktiga band, trubbiga-något inskurna. Kottar hängande, utan skaft, täckfjäll knappt utskjutande.</p> <p>I friska, något–mycket näringsrika skogar, i sumpskogar med tunt torvlager; boreal–aningen kontinental.</p> <p>Elinvoimainen.</p> <p>Balsamgranen kan föröka sig och sprida sig effektivt, eftersom den producerar kottar och deras frön väl i Finland. Den bildar naturligt plantor som kan växa till sig och hämma tillväxten av andra arter och tränga undan inhemska arter.</p> <p>I friska, något–mycket näringsrika skogar, i sumpskogar med tunt torvlager; boreal–aningen kontinental.</p> <p>Ainavihanta havupuu.</p> <p>Talvisilmut munanmuotoiset–pallomaiset, oranssinvihreät, punalaikkuiset, pihkaiset. Lehdet 15–25 mm, 2 mm leveät, tasasoukat, katkeavat helposti taivutettaessa, siirottavat kampamaisesti sivuille, paljastavat haararangan, alapinnalla 2 kapeaa hopeanvalkoista, tavallisesti 6-jonoista ilmarakojuovaa.</p> <p>8–20 m.</p> <p>8–20 m.</p> <p>Latvus leveähkön kartiomainen, harvahaarainen.</p> <p>Tarkkailtava tai paikallisesti haitallinen vieraslaji: tuottaa runsaasti käpyjä ja kylväytyy itsestään, joten voi helposti levitä luontoon. Ilmoita havainnot luonnonkasvupaikoille vakiintuneista populaatioista Vieraslajit.fi -sivustolla!</p> <p>Talvisilmut munanmuotoiset–pallomaiset, oranssinvihreät, punalaikkuiset, pihkaiset. Lehdet 15–25 mm, 2 mm leveät, tasasoukat, katkeavat helposti taivutettaessa, siirottavat kampamaisesti sivuille, paljastavat haararangan, alapinnalla 2 kapeaa hopeanvalkoista, tavallisesti 6-jonoista ilmarakojuovaa.</p> <p>Talvisilmut munanmuotoiset–pallomaiset, oranssinvihreät, punalaikkuiset, pihkaiset. Lehdet 15–25 mm, 2 mm leveät, tasasoukat, katkeavat helposti taivutettaessa, siirottavat kampamaisesti sivuille, paljastavat haararangan, alapinnalla 2 kapeaa hopeanvalkoista, tavallisesti 6-jonoista ilmarakojuovaa.</p> <p>Boreaaliset, tuoreet ja ravinteikkaat metsät sekä ohutturpeiset korvet. Lievästi mereinen–lievästi mantereinen.</p> <p>Käpy perätön, tylppäkärkinen.</p> <p>Pohjois-Amerikka (USA:n itäosat Virginiasta Maineen ja Minnesotaan (ei New Jerseyssä). Kanada: kaikki muut osavaltiot paitsi Yukon, Brittiläinen Kolumbia ja Luoteisterritoriot).</p> <p>8–20 m.</p> <p>Palsamipihta on 8-20 m korkeaksi kasvava havupuu. Rungon kuori on nuorena sileä, vanhempana karhea. Runko on väriltään harmaa ja siinä on pihkarakkuloita. Palsamipihdan neulasmaiset lehdet ovat 15-25 mm pitkiä ja 2 mm leveitä. Ne ovat muodoltaan tasasoukkia ja katkeavat helposti taivutettaessa. Neulaset siirottavat kampamaisesti sivuille paljastaen haararangan. Neulasen alapinnalla on kaksi kapeaa hopeanvalkoista ilmarakojuovaa.</p><p>Palsamipihdan käpy on perätön ja se on tylppäkärkinen. Peitinsuomut eivät ole näkyvissä.</p> <p>I friska, något–mycket näringsrika skogar, i sumpskogar med tunt torvlager; boreal–aningen kontinental.</p> <p>Palsamipihtaa käytetään rakentamisessa ja sellun raaka-aineena. Se on myös suosittu joulupuuna. Myös aromaattista pihkaa kerätään ja käytetään esimerkiksi hajusteiden valmistamiseen.</p> <p>I Finland odlad, sällan förvildad.</p> <p>I friska, något–mycket näringsrika skogar, i sumpskogar med tunt torvlager; boreal–aningen kontinental.</p> <p>Viljelty koristepuuna varsinkin kaupunkien puistoissa. Sopivaa alkuperää olevat puut menestyvät koko maassa.</p> <p>Unga plantor kan ryckas upp med rötterna. Större, vedartade exemplar kan huggas ner och den kvarvarande stubben och rotsystemet avlägsnas från marken. Vid bortskaffande av avfall måste man se till att vegetativa växtdelar eller frön (kottar) inte sprids i naturen.</p> <p>Viljelty koristepuuna varsinkin kaupunkien puistoissa. Sopivaa alkuperää olevat puut menestyvät koko maassa.</p> <p>Boreaaliset, tuoreet ja ravinteikkaat metsät sekä ohutturpeiset korvet. Lievästi mereinen–lievästi mantereinen.</p> <p>Alanko, P., Hämet-Ahti, L., Koistinen, M., Palmén, A., & Tigerstedt, P. M. A. (1992).&#xa0;<i>Suomen puu- ja pensaskasvio.</i>&#xa0;Helsinki: Dendrologian seura</p> <p>Käpy perätön, tylppäkärkinen.</p> <p>Viljelty koristepuuna varsinkin kaupunkien puistoissa. Sopivaa alkuperää olevat puut menestyvät koko maassa.</p> <p>Latvus leveähkön kartiomainen, harvahaarainen.</p> <p>Palsamipihta on kotoisin Pohjois-Amerikasta, missä se on pihtalajeista laajimmalle levittäytynyt. Sitä kasvaa Kanadan itä- ja keskiosista Yhdysvaltojen Suurten järvien alueelle asti. Suomessa palsamipihtaa on viljelty koristepuuna lähes koko maassa varsinkin kaupunkien puistoissa. Rannikkoseuduilla se on kuitenkin altis havukirvalle ja muille neulastuhoille. Palsamipihta voi menestyä aina Lappia myöten.&#xa0;</p> <p>Balsamgranen är ett koniskt barrträd med få grenar. Den kan bli 8–34 meter högt. Barren har den karakteristiska aromatiska doften av balsam. Stammen är slät och färgen varierar från ljusgrå till mörkt gråbrun. Balsamgranens mörkgröna barr sprider ut sig i ett kamliknande mönster på sidorna och lämnar grenen bar upptill. De upprätta kottarna är cylindriska och nästan oskaftade, matt lila när de är unga och bruna som mogna.</p> <p>8–20 m.</p> <p>Latvus leveähkön kartiomainen, harvahaarainen.</p> <p>Viikin arboretumissa 6.7,2011 kuvattu kasvi.</p> <p>Pohjois-Amerikka (USA:n itäosat Virginiasta Maineen ja Minnesotaan (ei New Jerseyssä). Kanada: kaikki muut osavaltiot paitsi Yukon, Brittiläinen Kolumbia ja Luoteisterritoriot).</p> <p>Talvisilmut munanmuotoiset–pallomaiset, oranssinvihreät, punalaikkuiset, pihkaiset. Lehdet 15–25 mm, 2 mm leveät, tasasoukat, katkeavat helposti taivutettaessa, siirottavat kampamaisesti sivuille, paljastavat haararangan, alapinnalla 2 kapeaa hopeanvalkoista, tavallisesti 6-jonoista ilmarakojuovaa.</p> <p>Latvus leveähkön kartiomainen, harvahaarainen.</p> <p>Elinvoimainen.</p> <p>8–20 m högt träd. Trädkrona brett konisk, glest förgrenad. Bark slät hos unga individer, sträv hos gamla. Knoppar med kåda. Blad med apelsindoft, riktade styvt åt sidorna, bladen brister lätt då de böjs, på ovansidan glänsande mörkgröna, under med vitaktiga band, trubbiga-något inskurna. Kottar hängande, utan skaft, täckfjäll knappt utskjutande.</p> <p>Boreaaliset, tuoreet ja ravinteikkaat metsät sekä ohutturpeiset korvet. Lievästi mereinen–lievästi mantereinen.</p> <p>Tarkkailtava tai paikallisesti haitallinen vieraslaji: tuottaa runsaasti käpyjä ja kylväytyy itsestään, joten voi helposti levitä luontoon. Ilmoita havainnot luonnonkasvupaikoille vakiintuneista populaatioista Vieraslajit.fi -sivustolla!</p> <p>Pohjois-Amerikka (USA:n itäosat Virginiasta Maineen ja Minnesotaan (ei New Jerseyssä). Kanada: kaikki muut osavaltiot paitsi Yukon, Brittiläinen Kolumbia ja Luoteisterritoriot).</p> <p>Ainavihanta havupuu.</p> <p>Boreaaliset, tuoreet ja ravinteikkaat metsät sekä ohutturpeiset korvet. Lievästi mereinen–lievästi mantereinen.</p> palsamipihta <p>Från östra Nordamerika.</p> <p>Pohjois-Amerikka (USA:n itäosat Virginiasta Maineen ja Minnesotaan (ei New Jerseyssä). Kanada: kaikki muut osavaltiot paitsi Yukon, Brittiläinen Kolumbia ja Luoteisterritoriot).</p> <p>I friska, något–mycket näringsrika skogar, i sumpskogar med tunt torvlager; boreal–aningen kontinental.</p> <p>Viikin arboretumissa 6.7,2011 kuvattu kasvi.</p> <p>Boreaaliset, tuoreet ja ravinteikkaat metsät sekä ohutturpeiset korvet. Lievästi mereinen–lievästi mantereinen.</p> Ephemeral alien (recent). <p>Käpy perätön, tylppäkärkinen.</p> <p>Talvisilmut munanmuotoiset–pallomaiset, oranssinvihreät, punalaikkuiset, pihkaiset. Lehdet 15–25 mm, 2 mm leveät, tasasoukat, katkeavat helposti taivutettaessa, siirottavat kampamaisesti sivuille, paljastavat haararangan, alapinnalla 2 kapeaa hopeanvalkoista, tavallisesti 6-jonoista ilmarakojuovaa.</p> <p>Balsamgranen kommer ursprungligen från Nordamerika, där den är den mest utbredda av alla ädelgranarterna. Den växer från östra och mellersta Kanada till området kring de stora sjöarna i USA. I Finland har balsamgranen odlats som prydnadsträd i nästan hela landet, särskilt i stadsparker. I kustområden är den dock känslig för granbarrlöss och andra barrskadegörare. Balsamgranen kan trivas så långt norrut som i Lappland.</p> <p>Boreaaliset, tuoreet ja ravinteikkaat metsät sekä ohutturpeiset korvet. Lievästi mereinen–lievästi mantereinen.</p> <p>Viikin arboretumissa 6.7,2011 kuvattu kasvi.</p> <p>Käpy perätön, tylppäkärkinen.</p> <p>Boreaaliset, tuoreet ja ravinteikkaat metsät sekä ohutturpeiset korvet. Lievästi mereinen–lievästi mantereinen.</p> <p>Vakiintunut.</p><p>Palsamipihta on Suomessa tarkkailtava tai paikallisesti haitallinen vieraslaji. Se tuottaa runsaasti käpyjä ja kylväytyy itsestään, joten se voi helposti levitä luontoon. Risteytyy helposti siperianpihdan (<i>Abies sibirica</i>) kanssa.</p> <p>8–20 m.</p> <p>Boreaaliset, tuoreet ja ravinteikkaat metsät sekä ohutturpeiset korvet. Lievästi mereinen–lievästi mantereinen.</p> <p>Ainavihanta havupuu.</p> <p>Ainavihanta havupuu.</p> <p>Talvisilmut munanmuotoiset–pallomaiset, oranssinvihreät, punalaikkuiset, pihkaiset. Lehdet 15–25 mm, 2 mm leveät, tasasoukat, katkeavat helposti taivutettaessa, siirottavat kampamaisesti sivuille, paljastavat haararangan, alapinnalla 2 kapeaa hopeanvalkoista, tavallisesti 6-jonoista ilmarakojuovaa.</p> 8–20 m. balsamgran <p>Ainavihanta havupuu.</p> Neulaset kampamaisesti sivulle siirottavia, eivät peitä haararankaa, yksittäin, 15–25 x 2 mm, litteitä, päältä tummanvihreitä, neulasen kärkiosan päällä ilmarakoja; alapinnalla kaksi valkeaa ilmarakojuovaa, neulasen kärki pyöreähkö. Neulasarpi pyöreä, ei koholla.&#xa0; <p>I Finland odlad, sällan förvildad.</p> <p>Boreaaliset, tuoreet ja ravinteikkaat metsät sekä ohutturpeiset korvet. Lievästi mereinen–lievästi mantereinen.</p> <p>I friska, något–mycket näringsrika skogar, i sumpskogar med tunt torvlager; boreal–aningen kontinental.</p> <p>Alanko, P., Hämet-Ahti, L., Koistinen, M., Palmén, A., & Tigerstedt, P. M. A. (1992).&#xa0;<i>Suomen puu- ja pensaskasvio.</i>&#xa0;Helsinki: Dendrologian seura</p> <p>Balsamgranen är ett fröbärande, vindpollinerat, vintergrönt träd. Arten kommer ursprungligen från Nordamerika och växer bäst i friska, medelrika till rika skogar och i frodiga skogskärr. Den är dock ganska anspråkslös vad gäller växtplatsen och kan klara av karga jordar, även om dess storlek då minskar.</p> <p>Balsamgranen korsar sig lätt med <a href="https://vieraslajit.fi/lajit/MX.37805">pichtagranen (A. sibirica)</a> och ofta ingår korsningar i planteringar.</p> <p>Viikin arboretumissa 6.7,2011 kuvattu kasvi.</p> <p>Boreaaliset, tuoreet ja ravinteikkaat metsät sekä ohutturpeiset korvet. Lievästi mereinen–lievästi mantereinen.</p> <p>Ainavihanta havupuu.</p> <p>Latvus leveähkön kartiomainen, harvahaarainen.</p> <p>Käpy perätön, tylppäkärkinen.</p> <p>Tarkkailtava tai paikallisesti haitallinen vieraslaji: tuottaa runsaasti käpyjä ja kylväytyy itsestään, joten voi helposti levitä luontoon. Ilmoita havainnot luonnonkasvupaikoille vakiintuneista populaatioista Vieraslajit.fi -sivustolla!</p> <p>Tarkkailtava tai paikallisesti haitallinen vieraslaji: tuottaa runsaasti käpyjä ja kylväytyy itsestään, joten voi helposti levitä luontoon. Ilmoita havainnot luonnonkasvupaikoille vakiintuneista populaatioista Vieraslajit.fi -sivustolla!</p> <p>Elinvoimainen.</p> <p>Pohjois-Amerikka (USA:n itäosat Virginiasta Maineen ja Minnesotaan (ei New Jerseyssä). Kanada: kaikki muut osavaltiot paitsi Yukon, Brittiläinen Kolumbia ja Luoteisterritoriot).</p> <p>Viljelty koristepuuna varsinkin kaupunkien puistoissa. Sopivaa alkuperää olevat puut menestyvät koko maassa.</p> <p>Viikin arboretumissa 6.7,2011 kuvattu kasvi.</p> <p>I friska, något–mycket näringsrika skogar, i sumpskogar med tunt torvlager; boreal–aningen kontinental.</p> <p>Käpy perätön, tylppäkärkinen.</p> <p>Från östra Nordamerika.</p> <p>Boreaaliset, tuoreet ja ravinteikkaat metsät sekä ohutturpeiset korvet. Lievästi mereinen–lievästi mantereinen.</p> <p>Pohjois-Amerikka (USA:n itäosat Virginiasta Maineen ja Minnesotaan (ei New Jerseyssä). Kanada: kaikki muut osavaltiot paitsi Yukon, Brittiläinen Kolumbia ja Luoteisterritoriot).</p> <p>Viikin arboretumissa 6.7,2011 kuvattu kasvi.</p> <p>Viljelty koristepuuna varsinkin kaupunkien puistoissa. Sopivaa alkuperää olevat puut menestyvät koko maassa.</p> <p>I Finland odlad, sällan förvildad.</p> <p>Pohjois-Amerikka (USA:n itäosat Virginiasta Maineen ja Minnesotaan (ei New Jerseyssä). Kanada: kaikki muut osavaltiot paitsi Yukon, Brittiläinen Kolumbia ja Luoteisterritoriot).</p> <p>Käpy perätön, tylppäkärkinen.</p> <p>Käpy perätön, tylppäkärkinen.</p> <p>Hämet-Ahti, L., Palmén, A., Alanko, P. & Tigerstedt, P.M.A. 1992: Suomen puu- ja pensaskasvio. 2. uudistettu painos. 373 s. Dendrologian Seura, Helsinki.</p> <p>Ryttäri, T., Väre, H.&#xa0; 2014.&#xa0; Puuvartiset kasvit vieraslajeina = Abstract: The invasive woody species in Finland. <em>Sorbifolia</em> 45 (4): 161-174.</p> <p><a href="http://www.mustila.fi/kasvit/AbiesBalsamea">http://www.mustila.fi/kasvit/AbiesBalsamea</a></p> <p>Latvus leveähkön kartiomainen, harvahaarainen.</p> <p>Ainavihanta havupuu.</p> <p>Talvisilmut munanmuotoiset–pallomaiset, oranssinvihreät, punalaikkuiset, pihkaiset. Lehdet 15–25 mm, 2 mm leveät, tasasoukat, katkeavat helposti taivutettaessa, siirottavat kampamaisesti sivuille, paljastavat haararangan, alapinnalla 2 kapeaa hopeanvalkoista, tavallisesti 6-jonoista ilmarakojuovaa.</p> <p>Från östra Nordamerika.</p> <p>8–20 m högt träd. Trädkrona brett konisk, glest förgrenad. Bark slät hos unga individer, sträv hos gamla. Knoppar med kåda. Blad med apelsindoft, riktade styvt åt sidorna, bladen brister lätt då de böjs, på ovansidan glänsande mörkgröna, under med vitaktiga band, trubbiga-något inskurna. Kottar hängande, utan skaft, täckfjäll knappt utskjutande.</p> Satunnainen tulokas.&#xa0; (L.) Mill. Ainavihanta havupuu, latvus tiheä, leveähkön kartiomainen. <p>Palsamipihta on 8-20 m korkeaksi kasvava havupuu. Rungon kuori on nuorena sileä, vanhempana karhea. Runko on väriltään harmaa ja siinä on pihkarakkuloita. Palsamipihdan neulasmaiset lehdet ovat 15-25 mm pitkiä ja 2 mm leveitä. Ne ovat muodoltaan tasasoukkia ja katkeavat helposti taivutettaessa. Neulaset siirottavat kampamaisesti sivuille paljastaen haararangan. Neulasen alapinnalla on kaksi kapeaa hopeanvalkoista ilmarakojuovaa.</p><p>Palsamipihdan käpy on perätön ja se on tylppäkärkinen. Peitinsuomut eivät ole näkyvissä.</p> <p>8–20 m högt träd. Trädkrona brett konisk, glest förgrenad. Bark slät hos unga individer, sträv hos gamla. Knoppar med kåda. Blad med apelsindoft, riktade styvt åt sidorna, bladen brister lätt då de böjs, på ovansidan glänsande mörkgröna, under med vitaktiga band, trubbiga-något inskurna. Kottar hängande, utan skaft, täckfjäll knappt utskjutande.</p> <p>Latvus leveähkön kartiomainen, harvahaarainen.</p> <p>Käpy perätön, tylppäkärkinen.</p> <p>Boreaaliset, tuoreet ja ravinteikkaat metsät sekä ohutturpeiset korvet. Lievästi mereinen–lievästi mantereinen.</p> <p>Pohjois-Amerikka (USA:n itäosat Virginiasta Maineen ja Minnesotaan (ei New Jerseyssä). Kanada: kaikki muut osavaltiot paitsi Yukon, Brittiläinen Kolumbia ja Luoteisterritoriot).</p> <p>Ainavihanta havupuu.</p> <p>8–20 m.</p> <p>8–20 m.</p> <p>Talvisilmut munanmuotoiset–pallomaiset, oranssinvihreät, punalaikkuiset, pihkaiset. Lehdet 15–25 mm, 2 mm leveät, tasasoukat, katkeavat helposti taivutettaessa, siirottavat kampamaisesti sivuille, paljastavat haararangan, alapinnalla 2 kapeaa hopeanvalkoista, tavallisesti 6-jonoista ilmarakojuovaa.</p> <p>Pohjois-Amerikka (USA:n itäosat Virginiasta Maineen ja Minnesotaan (ei New Jerseyssä). Kanada: kaikki muut osavaltiot paitsi Yukon, Brittiläinen Kolumbia ja Luoteisterritoriot).</p> <p>Pohjois-Amerikka (USA:n itäosat Virginiasta Maineen ja Minnesotaan (ei New Jerseyssä). Kanada: kaikki muut osavaltiot paitsi Yukon, Brittiläinen Kolumbia ja Luoteisterritoriot).</p> <p>I friska, något–mycket näringsrika skogar, i sumpskogar med tunt torvlager; boreal–aningen kontinental.</p> <p>8–20 m.</p> <p>I Finland odlad, sällan förvildad.</p> <p>Latvus leveähkön kartiomainen, harvahaarainen.</p> <p>Latvus leveähkön kartiomainen, harvahaarainen.</p> Pohjois-Amerikka. <p>8–20 m högt träd. Trädkrona brett konisk, glest förgrenad. Bark slät hos unga individer, sträv hos gamla. Knoppar med kåda. Blad med apelsindoft, riktade styvt åt sidorna, bladen brister lätt då de böjs, på ovansidan glänsande mörkgröna, under med vitaktiga band, trubbiga-något inskurna. Kottar hängande, utan skaft, täckfjäll knappt utskjutande.</p> <p>Boreaaliset, tuoreet ja ravinteikkaat metsät sekä ohutturpeiset korvet. Lievästi mereinen–lievästi mantereinen.</p> <p>Ainavihanta havupuu.</p> <p>Pohjois-Amerikka (USA:n itäosat Virginiasta Maineen ja Minnesotaan (ei New Jerseyssä). Kanada: kaikki muut osavaltiot paitsi Yukon, Brittiläinen Kolumbia ja Luoteisterritoriot).</p> <p>Pohjois-Amerikka (USA:n itäosat Virginiasta Maineen ja Minnesotaan (ei New Jerseyssä). Kanada: kaikki muut osavaltiot paitsi Yukon, Brittiläinen Kolumbia ja Luoteisterritoriot).</p> <p>Viljelty koristepuuna varsinkin kaupunkien puistoissa. Sopivaa alkuperää olevat puut menestyvät koko maassa.</p> true <p>Från östra Nordamerika.</p> <p>8–20 m högt träd. Trädkrona brett konisk, glest förgrenad. Bark slät hos unga individer, sträv hos gamla. Knoppar med kåda. Blad med apelsindoft, riktade styvt åt sidorna, bladen brister lätt då de böjs, på ovansidan glänsande mörkgröna, under med vitaktiga band, trubbiga-något inskurna. Kottar hängande, utan skaft, täckfjäll knappt utskjutande.</p> <p>I Finland odlad, sällan förvildad.</p> 2 <p>Talvisilmut munanmuotoiset–pallomaiset, oranssinvihreät, punalaikkuiset, pihkaiset. Lehdet 15–25 mm, 2 mm leveät, tasasoukat, katkeavat helposti taivutettaessa, siirottavat kampamaisesti sivuille, paljastavat haararangan, alapinnalla 2 kapeaa hopeanvalkoista, tavallisesti 6-jonoista ilmarakojuovaa.</p> <p>Från östra Nordamerika.</p> <p>8–20 m.</p> <p>8–20 m högt träd. Trädkrona brett konisk, glest förgrenad. Bark slät hos unga individer, sträv hos gamla. Knoppar med kåda. Blad med apelsindoft, riktade styvt åt sidorna, bladen brister lätt då de böjs, på ovansidan glänsande mörkgröna, under med vitaktiga band, trubbiga-något inskurna. Kottar hängande, utan skaft, täckfjäll knappt utskjutande.</p> <p>Från östra Nordamerika.</p> <p>Talvisilmut munanmuotoiset–pallomaiset, oranssinvihreät, punalaikkuiset, pihkaiset. Lehdet 15–25 mm, 2 mm leveät, tasasoukat, katkeavat helposti taivutettaessa, siirottavat kampamaisesti sivuille, paljastavat haararangan, alapinnalla 2 kapeaa hopeanvalkoista, tavallisesti 6-jonoista ilmarakojuovaa.</p> <p>Viljelty koristepuuna varsinkin kaupunkien puistoissa. Sopivaa alkuperää olevat puut menestyvät koko maassa.</p> <p>Käpy perätön, tylppäkärkinen.</p> <p>Viikin arboretumissa 6.7,2011 kuvattu kasvi.</p> <p>8–20 m.</p> <p>Ainavihanta havupuu.</p> <p>Boreaaliset, tuoreet ja ravinteikkaat metsät sekä ohutturpeiset korvet. Lievästi mereinen–lievästi mantereinen.</p> <p>Från östra Nordamerika.</p> <p>Käpy perätön, tylppäkärkinen.</p> <p>Ainavihanta havupuu.</p> <p>Palsamipihtaa käytetään rakentamisessa ja sellun raaka-aineena. Se on myös suosittu joulupuuna. Myös aromaattista pihkaa kerätään ja käytetään esimerkiksi hajusteiden valmistamiseen.</p> <p>I Finland odlad, sällan förvildad.</p> <p>Från östra Nordamerika.</p> <p>Talvisilmut munanmuotoiset–pallomaiset, oranssinvihreät, punalaikkuiset, pihkaiset. Lehdet 15–25 mm, 2 mm leveät, tasasoukat, katkeavat helposti taivutettaessa, siirottavat kampamaisesti sivuille, paljastavat haararangan, alapinnalla 2 kapeaa hopeanvalkoista, tavallisesti 6-jonoista ilmarakojuovaa.</p> <p>Tarkkailtava tai paikallisesti haitallinen vieraslaji: tuottaa runsaasti käpyjä ja kylväytyy itsestään, joten voi helposti levitä luontoon. Ilmoita havainnot luonnonkasvupaikoille vakiintuneista populaatioista Vieraslajit.fi -sivustolla!</p> Runko harmaa; kuori sileä, pihkarakkulainen. Talvisilmut munanmuotoiset, pihkaiset, oranssinvihreät, punalaikkuiset. <p>I friska, något–mycket näringsrika skogar, i sumpskogar med tunt torvlager; boreal–aningen kontinental.</p> <p>Boreaaliset, tuoreet ja ravinteikkaat metsät sekä ohutturpeiset korvet. Lievästi mereinen–lievästi mantereinen.</p> <p>Latvus leveähkön kartiomainen, harvahaarainen.</p> <p>Luke 2023</p>