(Mill.) Thell. <p>Lehdet ovat tav. ehyitä, alemmat ruodillisia, varsilehdet ruodittomia, nuolityvisiä.</p> <p>Tankiot ovat hoikahkoja, tav. 1-vuotisia pystyjä keltakukkaisia ristikukkaisia.</p><p>Suomessa on tavattu kahta pellavatankion alalajia: pienempi, niukemmin haarova ja pienempi lituinen ssp<i>. alyssum</i>, pikkupellavatankio, lindådra, ja kookkaampi, haarovampi ja isompi lituinen ssp. <i>integerrima</i> (Čelak.) Smejkal,&#xa0; isopellavatankio, liinatankio.</p> <p>Heinäkuu-elokuu.</p> <p>Alkuperäisenä Kaakkois-Euroopan ja Lounais-Aasian koskemattomien arojen kasvi. Myöhemmin yleismaailmallinen rikka pellavapelloilla.</p> <p>Pellavapelloilla, harvoin muilla pelloilla tai satunnaistulokkaana liikennepaikoilla.</p> <p>30–80 cm.</p> <p>Piirainen, M. 2019: Brassicaceae. Retkeilykasvio 5. p. Käsikirjoitus.</p> <p>Kalju, tav. niukasti haarova. </p> <p>Pellavatankio oli sopeutunut pelloille joissa harjoitettiin perinteistä pellavanviljelyä. Niiden siement ovat samankokoia, joten pellava siirtyi eteenpäin pellavansiemenetä kerättäessä.</p> <p>Alkuperäisenä Kaakkois-Euroopan ja Lounais-Aasian koskemattomien arojen kasvi. Myöhemmin yleismaailmallinen rikka pellavapelloilla.</p> <p>30–80 cm.</p> <p>Hävinnyt (RE).</p><p>Pellavanviljelyn loppuminen.</p> lindådra pellavatankio <p>Hävinnyt (RE).</p><p>Pellavanviljelyn loppuminen.</p> true <p>Piirainen, M. 2024: Brassicaceae. Retkeilykasvio 5. p. Käsikirjoitus.</p> 0 <p>Teriö on kalpeankeltainen. </p> <p>Heinäkuu – elokuu.</p> <p>Teriö on kalpeankeltainen. </p> <p>Aikanaan Perä-Pohjanmaata ja Kittilän Lappia myöten. Tavatti viimeksi 1950-luvulla.</p> Camelina alyssum <p>Kalju, tav. niukasti haarova. </p> <p>Hedelmistö on lyhyt, harsu, lituperät ovat pitkiä, velttoja, tav. alaspäin taipuvia, lidut ilman otaa ovat 6–10 mm, pulleita, kypsänäkin ohut- ja pehmeäkuorisia. Siemen on 1.5–2.5 mm. </p> <p>Tankiot ovat hoikahkoja, tav. yksivuotisia pystyjä keltakukkaisia ristikukkaisia.</p><p>Suomessa on tavattu kahta pellavatankion alalajia: pienempi, niukemmin haarova ja pienempi lituinen ssp<i>. alyssum</i>, pikkupellavatankio, lindådra, ja kookkaampi, haarovampi ja isompi lituinen ssp. <i>integerrima</i> (Čelak.) Smejkal,&#xa0; isopellavatankio, liinatankio.</p> <p>Lehdet ovat tav. ehyitä, alemmat ruodillisia, varsilehdet ruodittomia, nuolityvisiä.</p> <p>Pellavapelloilla, harvoin muilla pelloilla tai satunnaistulokkaana liikennepaikoilla.</p> <p>Hedelmistö on lyhyt, harsu; lituperät ovat pitkiä, velttoja, tav. alaspäin taipuvia; lidut ilman otaa ovat 6–10 mm, pulleita, kypsänäkin ohut- ja pehmeäkuorisia. Siemen on 1.5–2.5 mm. </p> <p>Pellavatankio oli sopeutunut pelloille joissa harjoitettiin perinteistä pellavanviljelyä. Niiden siement ovat samankokoia, joten pellava siirtyi eteenpäin pellavansiemenetä kerättäessä.</p> <p>Aikanaan Perä-Pohjanmaata ja Kittilän Lappia myöten. Tavattu viimeksi 1950-luvulla.</p>