<p>Tvåbyggare. Blommar före bladsprickningen. Blomställning ett helt avfallande hänge. Blommor små, med honungskörtlar. Hänge med kort skaft. Hängefjäll mörkbruna, håriga.</p> <p>Puu tai iso pensas.</p> <p>Flere videarter korsar sig med varandra.</p> <p>Sälgen (ssp. caprea) är allmän i hela landet, gråsälg (ssp. sericea) förekommer sällsynt i sydvästra Finland. Mellanformer av dessa två är rätt allmänna i norra Finland.</p> <p>3–10(–15) m korkea.</p> <p>Flere videarter korsar sig med varandra.</p> <p>3–10(–15) m korkea.</p> <p>Kasvi on kaksikotinen ja se kukkii ennen lehtien puhkeamista. Kukinto on kokonaisena variseva norkko. Kukat ovat norkkosuomujen hangassa, kehättömiä, pieniä, mesinystyisiä. Norkkoperä on lyhyt. Norkkosuomut ovat tummakärkisiä. Sikiäin on pitkäperäinen ja karvainen, vartalo on lyhyt tai puuttuu.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti. Korvakkeet ovat isoja, munuaismaisia, hammaslaitaisia, harvakarvaisia, varisevia. Lehtilapa (6–10cm) on ehyt, sulkasuoninen, paksu, mutkalaitainen tai harvaan hammaslaitainen tai ehytlaitainen, alta tiheään lyhytkarvainen ja korkosuoninen, suonipareja on 6–8, joskus 10.</p> <p>Metsäraita (ssp. caprea) on yleinen koko Suomessa, vuonoraita (ssp. sericea) esiintyy harvinaisena Luoteis-Suomessa, vuonoraidan ja metsäraidan välimuodot ovat melko yleisiä Pohjois-Suomessa.</p> <p>Kukkii keväällä (IV–V).</p> <p>Blommar på våren (april-maj).</p> <p>Hedelmä on karvainen kota. Siemenet ovat pieniä, tyviosa on pitkä ja valkohaiveninen (lenninhaiven).</p> <p>Kasvi on kaksikotinen ja se kukkii ennen lehtien puhkeamista. Kukinto on kokonaisena variseva norkko. Kukat ovat norkkosuomujen hangassa, kehättömiä, pieniä, mesinystyisiä. Norkkoperä on lyhyt. Norkkosuomut ovat tummakärkisiä. Sikiäin on pitkäperäinen ja karvainen, vartalo on lyhyt tai puuttuu.</p> <p>3–10(–15) m korkea.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti. Korvakkeet ovat isoja, munuaismaisia, hammaslaitaisia, harvakarvaisia, varisevia. Lehtilapa (6–10cm) on ehyt, sulkasuoninen, paksu, mutkalaitainen tai harvaan hammaslaitainen tai ehytlaitainen, alta tiheään lyhytkarvainen ja korkosuoninen, suonipareja on 6–8, joskus 10.</p> <p>Hedelmä on karvainen kota. Siemenet ovat pieniä, tyviosa on pitkä ja valkohaiveninen (lenninhaiven).</p> <p>Träd eller en stor buske, 3–10(–15) m hög. Grenar tjocka, rätt sköra. Årskvistar gulgröna – rödbruna, kala eller håriga. Knoppar 3–6 mm, kala, endast ett knoppfjäll. Blad strödda, stipler stora, njurlika, tandade, glesthåriga, avfallande. Bladskiva 6–10 cm, hel, fjädernervig, tjock, ojämnt naggade kanter, undertill tätt krushårig, 6–8(–10) par nerver.</p> <p>Blommar på våren (april-maj).</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti. Korvakkeet ovat isoja, munuaismaisia, hammaslaitaisia, harvakarvaisia, varisevia. Lehtilapa (6–10cm) on ehyt, sulkasuoninen, paksu, mutkalaitainen tai harvaan hammaslaitainen tai ehytlaitainen, alta tiheään lyhytkarvainen ja korkosuoninen, suonipareja on 6–8, joskus 10.</p> <p>Kasvi on kaksikotinen ja se kukkii ennen lehtien puhkeamista. Kukinto on kokonaisena variseva norkko. Kukat ovat norkkosuomujen hangassa, kehättömiä, pieniä, mesinystyisiä. Norkkoperä on lyhyt. Norkkosuomut ovat tummakärkisiä. Sikiäin on pitkäperäinen ja karvainen, vartalo on lyhyt tai puuttuu.</p> <p>Sälgen (ssp. caprea) är allmän i hela landet, gråsälg (ssp. sericea) förekommer sällsynt i sydvästra Finland. Mellanformer av dessa två är rätt allmänna i norra Finland.</p> <p>Flere videarter korsar sig med varandra.</p> <p>Metsissä, korvissa, rannoilla, kallioilla, pientareilla, tienvarsilla.</p> <p>Puu tai iso pensas.</p> <p>Metsäraita (ssp. caprea) on yleinen koko Suomessa, vuonoraita (ssp. sericea) esiintyy harvinaisena Luoteis-Suomessa, vuonoraidan ja metsäraidan välimuodot ovat melko yleisiä Pohjois-Suomessa.</p> <p>Kukkii keväällä (IV–V).</p> <p>Metsissä, korvissa, rannoilla, kallioilla, pientareilla, tienvarsilla.</p> <p>3–10(–15) m korkea.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti. Korvakkeet ovat isoja, munuaismaisia, hammaslaitaisia, harvakarvaisia, varisevia. Lehtilapa (6–10cm) on ehyt, sulkasuoninen, paksu, mutkalaitainen tai harvaan hammaslaitainen tai ehytlaitainen, alta tiheään lyhytkarvainen ja korkosuoninen, suonipareja on 6–8, joskus 10.</p> <p>Haarat ovat paksuja ja melko hauraita. Vuosikasvaimet ovat kellanvihreitä tai punaruskeita, kaljuja tai karvaisia. Silmut ovat 3–6 mm kokoisia, silmusuomu on huppumainen.</p> <p>Kukkii keväällä (IV–V).</p> <p>3–10(–15) m korkea.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti. Korvakkeet ovat isoja, munuaismaisia, hammaslaitaisia, harvakarvaisia, varisevia. Lehtilapa (6–10cm) on ehyt, sulkasuoninen, paksu, mutkalaitainen tai harvaan hammaslaitainen tai ehytlaitainen, alta tiheään lyhytkarvainen ja korkosuoninen, suonipareja on 6–8, joskus 10.</p> <p>Kasvi on kaksikotinen ja se kukkii ennen lehtien puhkeamista. Kukinto on kokonaisena variseva norkko. Kukat ovat norkkosuomujen hangassa, kehättömiä, pieniä, mesinystyisiä. Norkkoperä on lyhyt. Norkkosuomut ovat tummakärkisiä. Sikiäin on pitkäperäinen ja karvainen, vartalo on lyhyt tai puuttuu.</p> <p>Skogar, skogskärr, stränder, berg, vägrenar.</p> <p>Flere videarter korsar sig med varandra.</p> <p>Sälgen (ssp. caprea) är allmän i hela landet, gråsälg (ssp. sericea) förekommer sällsynt i sydvästra Finland. Mellanformer av dessa två är rätt allmänna i norra Finland.</p> <p>Metsäraita (ssp. caprea) on yleinen koko Suomessa, vuonoraita (ssp. sericea) esiintyy harvinaisena Luoteis-Suomessa, vuonoraidan ja metsäraidan välimuodot ovat melko yleisiä Pohjois-Suomessa.</p> <p>Tvåbyggare. Blommar före bladsprickningen. Blomställning ett helt avfallande hänge. Blommor små, med honungskörtlar. Hänge med kort skaft. Hängefjäll mörkbruna, håriga.</p> <p>Sälgen (ssp. caprea) är allmän i hela landet, gråsälg (ssp. sericea) förekommer sällsynt i sydvästra Finland. Mellanformer av dessa två är rätt allmänna i norra Finland.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti. Korvakkeet ovat isoja, munuaismaisia, hammaslaitaisia, harvakarvaisia, varisevia. Lehtilapa (6–10cm) on ehyt, sulkasuoninen, paksu, mutkalaitainen tai harvaan hammaslaitainen tai ehytlaitainen, alta tiheään lyhytkarvainen ja korkosuoninen, suonipareja on 6–8, joskus 10.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti. Korvakkeet ovat isoja, munuaismaisia, hammaslaitaisia, harvakarvaisia, varisevia. Lehtilapa (6–10cm) on ehyt, sulkasuoninen, paksu, mutkalaitainen tai harvaan hammaslaitainen tai ehytlaitainen, alta tiheään lyhytkarvainen ja korkosuoninen, suonipareja on 6–8, joskus 10.</p> <p>Träd eller en stor buske, 3–10(–15) m hög. Grenar tjocka, rätt sköra. Årskvistar gulgröna–rödbruna, kala eller håriga. Knoppar 3–6 mm, kala, endast ett knoppfjäll. Blad strödda, stipler stora, njurlika, tandade, glesthåriga, avfallande. Bladskiva 6–10 cm, hel, fjädernervig, tjock, ojämnt naggade kanter, undertill tätt krushårig, 6–8(–10) par nerver.</p> <p>Blommar på våren (april-maj).</p> <p>Kukkii keväällä (IV–V).</p> <p>Kukkii keväällä (IV–V).</p> <p>Metsäraita (ssp. caprea) on yleinen koko Suomessa, vuonoraita (ssp. sericea) esiintyy harvinaisena Luoteis-Suomessa, vuonoraidan ja metsäraidan välimuodot ovat melko yleisiä Pohjois-Suomessa.</p> <p>Sälgen (ssp. caprea) är allmän i hela landet, gråsälg (ssp. sericea) förekommer sällsynt i sydvästra Finland. Mellanformer av dessa två är rätt allmänna i norra Finland.</p> <p>Sälgen (ssp. caprea) är allmän i hela landet, gråsälg (ssp. sericea) förekommer sällsynt i sydvästra Finland. Mellanformer av dessa två är rätt allmänna i norra Finland.</p> <p>3–10(–15) m korkea.</p> <p>Metsissä, korvissa, rannoilla, kallioilla, pientareilla, tienvarsilla.</p> <p>Skogar, skogskärr, stränder, berg, vägrenar.</p> <p>Kukkii keväällä (IV–V).</p> <p>Kasvi on kaksikotinen ja se kukkii ennen lehtien puhkeamista. Kukinto on kokonaisena variseva norkko. Kukat ovat norkkosuomujen hangassa, kehättömiä, pieniä, mesinystyisiä. Norkkoperä on lyhyt. Norkkosuomut ovat tummakärkisiä. Sikiäin on pitkäperäinen ja karvainen, vartalo on lyhyt tai puuttuu.</p> <p>Kasvi on kaksikotinen ja se kukkii ennen lehtien puhkeamista. Kukinto on kokonaisena variseva norkko. Kukat ovat norkkosuomujen hangassa, kehättömiä, pieniä, mesinystyisiä. Norkkoperä on lyhyt. Norkkosuomut ovat tummakärkisiä. Sikiäin on pitkäperäinen ja karvainen, vartalo on lyhyt tai puuttuu.</p> <p>Skogar, skogskärr, stränder, berg, vägrenar.</p> <p>Hedelmä on karvainen kota. Siemenet ovat pieniä, tyviosa on pitkä ja valkohaiveninen (lenninhaiven).</p> <p>3–10(–15) m korkea.</p> <p>Puu tai iso pensas.</p> <p>Flere videarter korsar sig med varandra.</p> <p>Flere videarter korsar sig med varandra.</p> <p>Kukkii keväällä (IV–V).</p> <p>Kukkii keväällä (IV–V).</p> <p>Haarat ovat paksuja ja melko hauraita. Vuosikasvaimet ovat kellanvihreitä tai punaruskeita, kaljuja tai karvaisia. Silmut ovat 3–6 mm kokoisia, silmusuomu on huppumainen.</p> <p>Metsissä, korvissa, rannoilla, kallioilla, pientareilla, tienvarsilla.</p> <p>Metsäraita (ssp. caprea) on yleinen koko Suomessa, vuonoraita (ssp. sericea) esiintyy harvinaisena Luoteis-Suomessa, vuonoraidan ja metsäraidan välimuodot ovat melko yleisiä Pohjois-Suomessa.</p> <p>3–10(–15) m korkea.</p> <p>Kasvi on kaksikotinen ja se kukkii ennen lehtien puhkeamista. Kukinto on kokonaisena variseva norkko. Kukat ovat norkkosuomujen hangassa, kehättömiä, pieniä, mesinystyisiä. Norkkoperä on lyhyt. Norkkosuomut ovat tummakärkisiä. Sikiäin on pitkäperäinen ja karvainen, vartalo on lyhyt tai puuttuu.</p> <p>Tvåbyggare. Blommar före bladsprickningen. Blomställning ett helt avfallande hänge. Blommor små, med honungskörtlar. Hänge med kort skaft. Hängefjäll mörkbruna, håriga.</p> <p>3–10(–15) m korkea.</p> <p>Haarat ovat paksuja ja melko hauraita. Vuosikasvaimet ovat kellanvihreitä tai punaruskeita, kaljuja tai karvaisia. Silmut ovat 3–6 mm kokoisia, silmusuomu on huppumainen.</p> <p>Kukkii keväällä (IV–V).</p> <p>Kasvi on kaksikotinen ja se kukkii ennen lehtien puhkeamista. Kukinto on kokonaisena variseva norkko. Kukat ovat norkkosuomujen hangassa, kehättömiä, pieniä, mesinystyisiä. Norkkoperä on lyhyt. Norkkosuomut ovat tummakärkisiä. Sikiäin on pitkäperäinen ja karvainen, vartalo on lyhyt tai puuttuu.</p> <p>Metsissä, korvissa, rannoilla, kallioilla, pientareilla, tienvarsilla.</p> <p>Tvåbyggare. Blommar före bladsprickningen. Blomställning ett helt avfallande hänge. Blommor små, med honungskörtlar. Hänge med kort skaft. Hängefjäll mörkbruna, håriga.</p> <p>Hedelmä on karvainen kota. Siemenet ovat pieniä, tyviosa on pitkä ja valkohaiveninen (lenninhaiven).</p> <p>Blommar på våren (april-maj).</p> <p>Sälgen (ssp. caprea) är allmän i hela landet, gråsälg (ssp. sericea) förekommer sällsynt i sydvästra Finland. Mellanformer av dessa två är rätt allmänna i norra Finland.</p> <p>Blommar på våren (april-maj).</p> <p>Kasvi on kaksikotinen ja se kukkii ennen lehtien puhkeamista. Kukinto on kokonaisena variseva norkko. Kukat ovat norkkosuomujen hangassa, kehättömiä, pieniä, mesinystyisiä. Norkkoperä on lyhyt. Norkkosuomut ovat tummakärkisiä. Sikiäin on pitkäperäinen ja karvainen, vartalo on lyhyt tai puuttuu.</p> <p>3–10(–15) m korkea.</p> <p>Metsäraita (ssp. caprea) on yleinen koko Suomessa, vuonoraita (ssp. sericea) esiintyy harvinaisena Luoteis-Suomessa, vuonoraidan ja metsäraidan välimuodot ovat melko yleisiä Pohjois-Suomessa.</p> <p>Sälgen (ssp. caprea) är allmän i hela landet, gråsälg (ssp. sericea) förekommer sällsynt i sydvästra Finland. Mellanformer av dessa två är rätt allmänna i norra Finland.</p> <p>Haarat ovat paksuja ja melko hauraita. Vuosikasvaimet ovat kellanvihreitä tai punaruskeita, kaljuja tai karvaisia. Silmut ovat 3–6 mm kokoisia, silmusuomu on huppumainen.</p> <p>The plant is dioecious and flowers before the budding of leaves. The inflorescence is a catkin. The entire catkin abscises off the tree. The small achlamydeous florets with nectar glands are at the axils of scales of a catkin. The stalk of a catkin is short. The scales of the catkin are dark at the apex. The ovary has a long pubescent gynophore. The style is short or absent.</p> <p>Blommar på våren (april-maj).</p> <p>Haarat ovat paksuja ja melko hauraita. Vuosikasvaimet ovat kellanvihreitä tai punaruskeita, kaljuja tai karvaisia. Silmut ovat 3–6 mm kokoisia, silmusuomu on huppumainen.</p> <p>Kukkii keväällä (IV–V).</p> <p>Tvåbyggare. Blommar före bladsprickningen. Blomställning ett helt avfallande hänge. Blommor små, med honungskörtlar. Hänge med kort skaft. Hängefjäll mörkbruna, håriga.</p> <p>Raita on tavallisesti 5-15 (20) m korkuiseksi kasvava, usein monirunkoinen lehtipuu. Raidan nuorten versojen varret ovat väriltään vihertävät tai harmaanruskeat. Vanhemmiten runko on vihertävänharmaa, vähitellen pystyliuskaiseksi kaarnoittuva.&#xa0;</p><p>Raidan lehdet ovat 6-10 cm pitkät ja &#xa0;muodoltaa soikeat &#xa0;tai puikeat ja matalasti nyhälaitaiset. Sen lehtilapa paksu ja väriltään yläpuolelta tummanvihreä ja yleensä vanhemmiten kaljuuntuva. Alapuolelta lehti on vaalean harmaanvihreä, tiheään lyhytkarvainen ja korkosuoninen.</p><p>Raita kukkii keväällä, huhti-toukokuussa, lehtien puhkeamisen aikoihin. Kaksikotisen kasvin emi- ja hedekukat syntyvät eri kasveihin. Kukinto on norkko. Pölyttyneestä emikukasta kehittyy jopa sentin mittainen kota, joka on harmaanvihreä ja tiheään silkkikarvainen.&#xa0;</p><p>Suomessa kasvaa kaksi raidan alalajia, metsäraita (subsp.&#xa0;<i>caprea</i>) ja vuonoraita (subsp.&#xa0;<i>sphacelata</i>).</p> <p>Skogar, skogskärr, stränder, berg, vägrenar.</p> <p>Metsäraita (ssp. caprea) on yleinen koko Suomessa, vuonoraita (ssp. sericea) esiintyy harvinaisena Luoteis-Suomessa, vuonoraidan ja metsäraidan välimuodot ovat melko yleisiä Pohjois-Suomessa.</p> <p>Skogar, skogskärr, stränder, berg, vägrenar.</p> <p>Blommar på våren (april-maj).</p> <p>Blommar på våren (april-maj).</p> <p>Blommar på våren (april-maj).</p> <p>Puu tai iso pensas.</p> <p>Hedelmä on karvainen kota. Siemenet ovat pieniä, tyviosa on pitkä ja valkohaiveninen (lenninhaiven).</p> <p>Tvåbyggare. Blommar före bladsprickningen. Blomställning ett helt avfallande hänge. Blommor små, med honungskörtlar. Hänge med kort skaft. Hängefjäll mörkbruna, håriga.</p> <p>Metsäraita (ssp. caprea) on yleinen koko Suomessa, vuonoraita (ssp. sericea) esiintyy harvinaisena Luoteis-Suomessa, vuonoraidan ja metsäraidan välimuodot ovat melko yleisiä Pohjois-Suomessa.</p> <p>Skogar, skogskärr, stränder, berg, vägrenar.</p> <p>Metsäraita (ssp. caprea) on yleinen koko Suomessa, vuonoraita (ssp. sericea) esiintyy harvinaisena Luoteis-Suomessa, vuonoraidan ja metsäraidan välimuodot ovat melko yleisiä Pohjois-Suomessa.</p> <p>Kukkii keväällä (IV–V).</p> <p>Kukkii keväällä (IV–V).</p> <p>Metsissä, korvissa, rannoilla, kallioilla, pientareilla, tienvarsilla.</p> <p>Puu tai iso pensas.</p> <p>Metsissä, korvissa, rannoilla, kallioilla, pientareilla, tienvarsilla.</p> <p>Sälgen (ssp. caprea) är allmän i hela landet, gråsälg (ssp. sericea) förekommer sällsynt i sydvästra Finland. Mellanformer av dessa två är rätt allmänna i norra Finland.</p> <p>Haarat ovat paksuja ja melko hauraita. Vuosikasvaimet ovat kellanvihreitä tai punaruskeita, kaljuja tai karvaisia. Silmut ovat 3–6 mm kokoisia, silmusuomu on huppumainen.</p> <p>Kukkii keväällä (IV–V).</p> <p>Hedelmä on karvainen kota. Siemenet ovat pieniä, tyviosa on pitkä ja valkohaiveninen (lenninhaiven).</p> <p>Träd eller en stor buske, 3–10(–15) m hög. Grenar tjocka, rätt sköra. Årskvistar gulgröna–rödbruna, kala eller håriga. Knoppar 3–6 mm, kala, endast ett knoppfjäll. Blad strödda, stipler stora, njurlika, tandade, glesthåriga, avfallande. Bladskiva 6–10 cm, hel, fjädernervig, tjock, ojämnt naggade kanter, undertill tätt krushårig, 6–8(–10) par nerver.</p> <p>Flere videarter korsar sig med varandra.</p> <p>Flere videarter korsar sig med varandra.</p> <p>Tvåbyggare. Blommar före bladsprickningen. Blomställning ett helt avfallande hänge. Blommor små, med honungskörtlar. Hänge med kort skaft. Hängefjäll mörkbruna, håriga.</p> <p>Flere videarter korsar sig med varandra.</p> <p>Puu tai iso pensas.</p> <p>Haarat ovat paksuja ja melko hauraita. Vuosikasvaimet ovat kellanvihreitä tai punaruskeita, kaljuja tai karvaisia. Silmut ovat 3–6 mm kokoisia, silmusuomu on huppumainen.</p> <p>Metsissä, korvissa, rannoilla, kallioilla, pientareilla, tienvarsilla.</p> <p>Tvåbyggare. Blommar före bladsprickningen. Blomställning ett helt avfallande hänge. Blommor små, med honungskörtlar. Hänge med kort skaft. Hängefjäll mörkbruna, håriga.</p> <p>Tvåbyggare. Blommar före bladsprickningen. Blomställning ett helt avfallande hänge. Blommor små, med honungskörtlar. Hänge med kort skaft. Hängefjäll mörkbruna, håriga.</p> <p>Kukkii keväällä (IV–V).</p> <p>Träd eller en stor buske, 3–10(–15) m hög. Grenar tjocka, rätt sköra. Årskvistar gulgröna–rödbruna, kala eller håriga. Knoppar 3–6 mm, kala, endast ett knoppfjäll. Blad strödda, stipler stora, njurlika, tandade, glesthåriga, avfallande. Bladskiva 6–10 cm, hel, fjädernervig, tjock, ojämnt naggade kanter, undertill tätt krushårig, 6–8(–10) par nerver.</p> <p>Metsäraita (ssp. caprea) on yleinen koko Suomessa, vuonoraita (ssp. sericea) esiintyy harvinaisena Luoteis-Suomessa, vuonoraidan ja metsäraidan välimuodot ovat melko yleisiä Pohjois-Suomessa.</p> <p>Metsissä, korvissa, rannoilla, kallioilla, pientareilla, tienvarsilla.</p> <p>Metsäraita (ssp. caprea) on yleinen koko Suomessa, vuonoraita (ssp. sericea) esiintyy harvinaisena Luoteis-Suomessa, vuonoraidan ja metsäraidan välimuodot ovat melko yleisiä Pohjois-Suomessa.</p> <p>3–10(–15) m korkea.</p> <p>Haarat ovat paksuja ja melko hauraita. Vuosikasvaimet ovat kellanvihreitä tai punaruskeita, kaljuja tai karvaisia. Silmut ovat 3–6 mm kokoisia, silmusuomu on huppumainen.</p> <p>Tvåbyggare. Blommar före bladsprickningen. Blomställning ett helt avfallande hänge. Blommor små, med honungskörtlar. Hänge med kort skaft. Hängefjäll mörkbruna, håriga.</p> <p>Skogar, skogskärr, stränder, berg, vägrenar.</p> <p>Kasvi on kaksikotinen ja se kukkii ennen lehtien puhkeamista. Kukinto on kokonaisena variseva norkko. Kukat ovat norkkosuomujen hangassa, kehättömiä, pieniä, mesinystyisiä. Norkkoperä on lyhyt. Norkkosuomut ovat tummakärkisiä. Sikiäin on pitkäperäinen ja karvainen, vartalo on lyhyt tai puuttuu.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti. Korvakkeet ovat isoja, munuaismaisia, hammaslaitaisia, harvakarvaisia, varisevia. Lehtilapa (6–10cm) on ehyt, sulkasuoninen, paksu, mutkalaitainen tai harvaan hammaslaitainen tai ehytlaitainen, alta tiheään lyhytkarvainen ja korkosuoninen, suonipareja on 6–8, joskus 10.</p> <p>Skogar, skogskärr, stränder, berg, vägrenar.</p> <p>Blommar på våren (april-maj).</p> <p>Metsissä, korvissa, rannoilla, kallioilla, pientareilla, tienvarsilla.</p> <p>Kukkii keväällä (IV–V).</p> <p>Sälgen (ssp. caprea) är allmän i hela landet, gråsälg (ssp. sericea) förekommer sällsynt i sydvästra Finland. Mellanformer av dessa två är rätt allmänna i norra Finland.</p> <p>Flere videarter korsar sig med varandra.</p> <p>Sälgen (ssp. caprea) är allmän i hela landet, gråsälg (ssp. sericea) förekommer sällsynt i sydvästra Finland. Mellanformer av dessa två är rätt allmänna i norra Finland.</p> <p>Metsäraita (ssp. caprea) on yleinen koko Suomessa, vuonoraita (ssp. sericea) esiintyy harvinaisena Luoteis-Suomessa, vuonoraidan ja metsäraidan välimuodot ovat melko yleisiä Pohjois-Suomessa.</p> <p>Kasvi on kaksikotinen ja se kukkii ennen lehtien puhkeamista. Kukinto on kokonaisena variseva norkko. Kukat ovat norkkosuomujen hangassa, kehättömiä, pieniä, mesinystyisiä. Norkkoperä on lyhyt. Norkkosuomut ovat tummakärkisiä. Sikiäin on pitkäperäinen ja karvainen, vartalo on lyhyt tai puuttuu.</p> <p>Haarat ovat paksuja ja melko hauraita. Vuosikasvaimet ovat kellanvihreitä tai punaruskeita, kaljuja tai karvaisia. Silmut ovat 3–6 mm kokoisia, silmusuomu on huppumainen.</p> <p>3–10(–15) m korkea.</p> <p>The branches are thick and rather fragile. The annual shoots are yellowish green or maroon, glabrous or pubescent. The buds are 3–6 mm long. The bud scale is cucullate.</p> <p>Blommar på våren (april-maj).</p> <p>Blommar på våren (april-maj).</p> <p>Tvåbyggare. Blommar före bladsprickningen. Blomställning ett helt avfallande hänge. Blommor små, med honungskörtlar. Hänge med kort skaft. Hängefjäll mörkbruna, håriga.</p> <p>Flere videarter korsar sig med varandra.</p> <p>Haarat ovat paksuja ja melko hauraita. Vuosikasvaimet ovat kellanvihreitä tai punaruskeita, kaljuja tai karvaisia. Silmut ovat 3–6 mm kokoisia, silmusuomu on huppumainen.</p> <p>Blommar på våren (april-maj).</p> <p>Skogar, skogskärr, stränder, berg, vägrenar.</p> <p>Sälgen (ssp. caprea) är allmän i hela landet, gråsälg (ssp. sericea) förekommer sällsynt i sydvästra Finland. Mellanformer av dessa två är rätt allmänna i norra Finland.</p> <p>Träd eller en stor buske, 3–10(–15) m hög. Grenar tjocka, rätt sköra. Årskvistar gulgröna–rödbruna, kala eller håriga. Knoppar 3–6 mm, kala, endast ett knoppfjäll. Blad strödda, stipler stora, njurlika, tandade, glesthåriga, avfallande. Bladskiva 6–10 cm, hel, fjädernervig, tjock, ojämnt naggade kanter, undertill tätt krushårig, 6–8(–10) par nerver.</p> <p>Tvåbyggare. Blommar före bladsprickningen. Blomställning ett helt avfallande hänge. Blommor små, med honungskörtlar. Hänge med kort skaft. Hängefjäll mörkbruna, håriga.</p> <p>Skogar, skogskärr, stränder, berg, vägrenar.</p> <p>Sälgen (ssp. caprea) är allmän i hela landet, gråsälg (ssp. sericea) förekommer sällsynt i sydvästra Finland. Mellanformer av dessa två är rätt allmänna i norra Finland.</p> <p>Blommar på våren (april-maj).</p> <p>Puu tai iso pensas.</p> <p>3–10(–15) m korkea.</p> <p>Flere videarter korsar sig med varandra.</p> <p>Hedelmä on karvainen kota. Siemenet ovat pieniä, tyviosa on pitkä ja valkohaiveninen (lenninhaiven).</p> <p>Haarat ovat paksuja ja melko hauraita. Vuosikasvaimet ovat kellanvihreitä tai punaruskeita, kaljuja tai karvaisia. Silmut ovat 3–6 mm kokoisia, silmusuomu on huppumainen.</p> <p>Träd eller en stor buske, 3–10(–15) m hög. Grenar tjocka, rätt sköra. Årskvistar gulgröna–rödbruna, kala eller håriga. Knoppar 3–6 mm, kala, endast ett knoppfjäll. Blad strödda, stipler stora, njurlika, tandade, glesthåriga, avfallande. Bladskiva 6–10 cm, hel, fjädernervig, tjock, ojämnt naggade kanter, undertill tätt krushårig, 6–8(–10) par nerver.</p> <p>Flere videarter korsar sig med varandra.</p> <p>Träd eller en stor buske, 3–10(–15) m hög. Grenar tjocka, rätt sköra. Årskvistar gulgröna–rödbruna, kala eller håriga. Knoppar 3–6 mm, kala, endast ett knoppfjäll. Blad strödda, stipler stora, njurlika, tandade, glesthåriga, avfallande. Bladskiva 6–10 cm, hel, fjädernervig, tjock, ojämnt naggade kanter, undertill tätt krushårig, 6–8(–10) par nerver.</p> <p>Metsäraita (ssp. caprea) on yleinen koko Suomessa, vuonoraita (ssp. sericea) esiintyy harvinaisena Luoteis-Suomessa, vuonoraidan ja metsäraidan välimuodot ovat melko yleisiä Pohjois-Suomessa.</p> <p>Flere videarter korsar sig med varandra.</p> <p>Haarat ovat paksuja ja melko hauraita. Vuosikasvaimet ovat kellanvihreitä tai punaruskeita, kaljuja tai karvaisia. Silmut ovat 3–6 mm kokoisia, silmusuomu on huppumainen.</p> <p>Träd eller en stor buske, 3–10(–15) m hög. Grenar tjocka, rätt sköra. Årskvistar gulgröna–rödbruna, kala eller håriga. Knoppar 3–6 mm, kala, endast ett knoppfjäll. Blad strödda, stipler stora, njurlika, tandade, glesthåriga, avfallande. Bladskiva 6–10 cm, hel, fjädernervig, tjock, ojämnt naggade kanter, undertill tätt krushårig, 6–8(–10) par nerver.</p> <p>Puu tai iso pensas.</p> <p>Metsäraita (ssp. caprea) on yleinen koko Suomessa, vuonoraita (ssp. sericea) esiintyy harvinaisena Luoteis-Suomessa, vuonoraidan ja metsäraidan välimuodot ovat melko yleisiä Pohjois-Suomessa.</p> <p>Träd eller en stor buske, 3–10(–15) m hög. Grenar tjocka, rätt sköra. Årskvistar gulgröna–rödbruna, kala eller håriga. Knoppar 3–6 mm, kala, endast ett knoppfjäll. Blad strödda, stipler stora, njurlika, tandade, glesthåriga, avfallande. Bladskiva 6–10 cm, hel, fjädernervig, tjock, ojämnt naggade kanter, undertill tätt krushårig, 6–8(–10) par nerver.</p> <p>Hedelmä on karvainen kota. Siemenet ovat pieniä, tyviosa on pitkä ja valkohaiveninen (lenninhaiven).</p> <p>Kukkii keväällä (IV–V).</p> <p>Metsissä, korvissa, rannoilla, kallioilla, pientareilla, tienvarsilla.</p> <p>Flere videarter korsar sig med varandra.</p> <p>Sälgen (ssp. caprea) är allmän i hela landet, gråsälg (ssp. sericea) förekommer sällsynt i sydvästra Finland. Mellanformer av dessa två är rätt allmänna i norra Finland.</p> <p>Metsissä, korvissa, rannoilla, kallioilla, pientareilla, tienvarsilla.</p> <p>Haarat ovat paksuja ja melko hauraita. Vuosikasvaimet ovat kellanvihreitä tai punaruskeita, kaljuja tai karvaisia. Silmut ovat 3–6 mm kokoisia, silmusuomu on huppumainen.</p> <p>3–10(–15) m korkea.</p> <p>Hedelmä on karvainen kota. Siemenet ovat pieniä, tyviosa on pitkä ja valkohaiveninen (lenninhaiven).</p> <p>Träd eller en stor buske, 3-10(-15) m hög. Grenar tjocka, rätt sköra. Årskvistar gulgröna - rödbruna, kala eller håriga. Knoppar 3-6 mm, kala, endast ett knoppfjäll. Blad strödda, stipler stora, njurlika, tandade, glesthåriga, avfallande. Bladskiva 6-10 cm, hel, fjädernervig, tjock, ojämnt naggade kanter, undertill tätt krushårig, 6-8(-10) par nerver.</p> <p>Metsäraita (ssp. caprea) on yleinen koko Suomessa, vuonoraita (ssp. sericea) esiintyy harvinaisena Luoteis-Suomessa, vuonoraidan ja metsäraidan välimuodot ovat melko yleisiä Pohjois-Suomessa.</p> <p>Träd eller en stor buske, 3–10(–15) m hög. Grenar tjocka, rätt sköra. Årskvistar gulgröna–rödbruna, kala eller håriga. Knoppar 3–6 mm, kala, endast ett knoppfjäll. Blad strödda, stipler stora, njurlika, tandade, glesthåriga, avfallande. Bladskiva 6–10 cm, hel, fjädernervig, tjock, ojämnt naggade kanter, undertill tätt krushårig, 6–8(–10) par nerver.</p> <p>Metsissä, korvissa, rannoilla, kallioilla, pientareilla, tienvarsilla.</p> <p>Sälgen (ssp. caprea) är allmän i hela landet, gråsälg (ssp. sericea) förekommer sällsynt i sydvästra Finland. Mellanformer av dessa två är rätt allmänna i norra Finland.</p> <p>Skogar, skogskärr, stränder, berg, vägrenar.</p> <p>Blommar på våren (april-maj).</p> <p>Metsissä, korvissa, rannoilla, kallioilla, pientareilla, tienvarsilla.</p> <p>Träd eller en stor buske, 3–10(–15) m hög. Grenar tjocka, rätt sköra. Årskvistar gulgröna–rödbruna, kala eller håriga. Knoppar 3–6 mm, kala, endast ett knoppfjäll. Blad strödda, stipler stora, njurlika, tandade, glesthåriga, avfallande. Bladskiva 6–10 cm, hel, fjädernervig, tjock, ojämnt naggade kanter, undertill tätt krushårig, 6–8(–10) par nerver.</p> <p>Kausivihanta puu tai iso pensas.</p> <p>The leaf arrangement is spiral. The stipules are large, reniform, dentate, scarcely pubescent and caducous. The lamina is 6–10 cm long, simple, pinnately veined, thick, sinuate, scarcely serrate or entire. The abaxial side is densely pilose and prominently veined, with 6–8(–10) pairs of veins.</p> <p>3–10(–15) m korkea.</p> <p>Blommar på våren (april-maj).</p> <p>Tvåbyggare. Blommar före bladsprickningen. Blomställning ett helt avfallande hänge. Blommor små, med honungskörtlar. Hänge med kort skaft. Hängefjäll mörkbruna, håriga.</p> <p>Metsäraita (ssp. caprea) on yleinen koko Suomessa, vuonoraita (ssp. sericea) esiintyy harvinaisena Luoteis-Suomessa, vuonoraidan ja metsäraidan välimuodot ovat melko yleisiä Pohjois-Suomessa.</p> <p>Kasvi on kaksikotinen ja se kukkii ennen lehtien puhkeamista. Kukinto on kokonaisena variseva norkko. Kukat ovat norkkosuomujen hangassa, kehättömiä, pieniä, mesinystyisiä. Norkkoperä on lyhyt. Norkkosuomut ovat tummakärkisiä. Sikiäin on pitkäperäinen ja karvainen, vartalo on lyhyt tai puuttuu.</p> <p>Metsäraita on yleinen koko Suomessa. Vuonoraita kasvaa harvinaisena Käsivarren Lapissa,</p> <p>Sälgen (ssp. caprea) är allmän i hela landet, gråsälg (ssp. sericea) förekommer sällsynt i sydvästra Finland. Mellanformer av dessa två är rätt allmänna i norra Finland.</p> <p>Haarat ovat paksuja ja melko hauraita. Vuosikasvaimet ovat kellanvihreitä tai punaruskeita, kaljuja tai karvaisia. Silmut ovat 3–6 mm kokoisia, silmusuomu on huppumainen.</p> <p>Puu tai iso pensas.</p> <p>Blommar på våren (april-maj).</p> <p>Flere videarter korsar sig med varandra.</p> <p>Metsäraita viihtyy tuoreissa ja lehtomaisissa kangasmetsissä, lehdoissa ja rannoilla, myös teiden varsilla, pientareilla ja ojissa.&#xa0;</p> <p>Träd eller en stor buske, 3–10(–15) m hög. Grenar tjocka, rätt sköra. Årskvistar gulgröna – rödbruna, kala eller håriga. Knoppar 3–6 mm, kala, endast ett knoppfjäll. Blad strödda, stipler stora, njurlika, tandade, glesthåriga, avfallande. Bladskiva 6–10 cm, hel, fjädernervig, tjock, ojämnt naggade kanter, undertill tätt krushårig, 6–8(–10) par nerver.</p> <p>Kasvi on kaksikotinen ja se kukkii ennen lehtien puhkeamista. Kukinto on kokonaisena variseva norkko. Kukat ovat norkkosuomujen hangassa, kehättömiä, pieniä, mesinystyisiä. Norkkoperä on lyhyt. Norkkosuomut ovat tummakärkisiä. Sikiäin on pitkäperäinen ja karvainen, vartalo on lyhyt tai puuttuu.</p> <p>Blommar på våren (april-maj).</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti. Korvakkeet ovat isoja, munuaismaisia, hammaslaitaisia, harvakarvaisia, varisevia. Lehtilapa (6–10cm) on ehyt, sulkasuoninen, paksu, mutkalaitainen tai harvaan hammaslaitainen tai ehytlaitainen, alta tiheään lyhytkarvainen ja korkosuoninen, suonipareja on 6–8, joskus 10.</p> <p>Flere videarter korsar sig med varandra.</p> <p>Puu tai iso pensas.</p> <p>Puu tai iso pensas.</p> <p>Haarat ovat paksuja ja melko hauraita. Vuosikasvaimet ovat kellanvihreitä tai punaruskeita, kaljuja tai karvaisia. Silmut ovat 3–6 mm kokoisia, silmusuomu on huppumainen.</p> <p>Haarat ovat paksuja ja melko hauraita. Vuosikasvaimet ovat kellanvihreitä tai punaruskeita, kaljuja tai karvaisia. Silmut ovat 3–6 mm kokoisia, silmusuomu on huppumainen.</p> <p>Blommar på våren (april-maj).</p> <p>Kukkii keväällä (IV–V).</p> <p>Tvåbyggare. Blommar före bladsprickningen. Blomställning ett helt avfallande hänge. Blommor små, med honungskörtlar. Hänge med kort skaft. Hängefjäll mörkbruna, håriga.</p> <p>Blommar på våren (april-maj).</p> <p>Elinvoimainen</p> <p>Skogar, skogskärr, stränder, berg, vägrenar.</p> <p>Kukkii keväällä (IV–V).</p> <p>Hedelmä on karvainen kota. Siemenet ovat pieniä, tyviosa on pitkä ja valkohaiveninen (lenninhaiven).</p> <p>Sälgen (ssp. caprea) är allmän i hela landet, gråsälg (ssp. sericea) förekommer sällsynt i sydvästra Finland. Mellanformer av dessa två är rätt allmänna i norra Finland.</p> <p>Hedelmä on karvainen kota. Siemenet ovat pieniä, tyviosa on pitkä ja valkohaiveninen (lenninhaiven).</p> <p>Metsissä, korvissa, rannoilla, kallioilla, pientareilla, tienvarsilla.</p> <p>Skogar, skogskärr, stränder, berg, vägrenar.</p> <p>Kasvi on kaksikotinen ja se kukkii ennen lehtien puhkeamista. Kukinto on kokonaisena variseva norkko. Kukat ovat norkkosuomujen hangassa, kehättömiä, pieniä, mesinystyisiä. Norkkoperä on lyhyt. Norkkosuomut ovat tummakärkisiä. Sikiäin on pitkäperäinen ja karvainen, vartalo on lyhyt tai puuttuu.</p> <p>Blommar på våren (april-maj).</p> <p>Blommar på våren (april-maj).</p> <p>Metsissä, korvissa, rannoilla, kallioilla, pientareilla, tienvarsilla.</p> <p>Puu tai iso pensas.</p> <p>Puu tai iso pensas.</p> <p>Träd eller en stor buske, 3–10(–15) m hög. Grenar tjocka, rätt sköra. Årskvistar gulgröna–rödbruna, kala eller håriga. Knoppar 3–6 mm, kala, endast ett knoppfjäll. Blad strödda, stipler stora, njurlika, tandade, glesthåriga, avfallande. Bladskiva 6–10 cm, hel, fjädernervig, tjock, ojämnt naggade kanter, undertill tätt krushårig, 6–8(–10) par nerver.</p> raita <p>Puu tai iso pensas.</p> <p>Tvåbyggare. Blommar före bladsprickningen. Blomställning ett helt avfallande hänge. Blommor små, med honungskörtlar. Hänge med kort skaft. Hängefjäll mörkbruna, håriga.</p> <p>Puu tai iso pensas.</p> <p>Tvåbyggare. Blommar före bladsprickningen. Blomställning ett helt avfallande hänge. Blommor små, med honungskörtlar. Hänge med kort skaft. Hängefjäll mörkbruna, håriga.</p> <p>Träd eller en stor buske, 3–10(–15) m hög. Grenar tjocka, rätt sköra. Årskvistar gulgröna–rödbruna, kala eller håriga. Knoppar 3–6 mm, kala, endast ett knoppfjäll. Blad strödda, stipler stora, njurlika, tandade, glesthåriga, avfallande. Bladskiva 6–10 cm, hel, fjädernervig, tjock, ojämnt naggade kanter, undertill tätt krushårig, 6–8(–10) par nerver.</p> <p>Kasvi on kaksikotinen ja se kukkii ennen lehtien puhkeamista. Kukinto on kokonaisena variseva norkko. Kukat ovat norkkosuomujen hangassa, kehättömiä, pieniä, mesinystyisiä. Norkkoperä on lyhyt. Norkkosuomut ovat tummakärkisiä. Sikiäin on pitkäperäinen ja karvainen, vartalo on lyhyt tai puuttuu.</p> <p>Tvåbyggare. Blommar före bladsprickningen. Blomställning ett helt avfallande hänge. Blommor små, med honungskörtlar. Hänge med kort skaft. Hängefjäll mörkbruna, håriga.</p> <p>Skogar, skogskärr, stränder, berg, vägrenar.</p> <p>Blommar på våren (april-maj).</p> <p>Haarat ovat paksuja ja melko hauraita. Vuosikasvaimet ovat kellanvihreitä tai punaruskeita, kaljuja tai karvaisia. Silmut ovat 3–6 mm kokoisia, silmusuomu on huppumainen.</p> <p>3–10(–15) m korkea.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti. Korvakkeet ovat isoja, munuaismaisia, hammaslaitaisia, harvakarvaisia, varisevia. Lehtilapa (6–10cm) on ehyt, sulkasuoninen, paksu, mutkalaitainen tai harvaan hammaslaitainen tai ehytlaitainen, alta tiheään lyhytkarvainen ja korkosuoninen, suonipareja on 6–8, joskus 10.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti. Korvakkeet ovat isoja, munuaismaisia, hammaslaitaisia, harvakarvaisia, varisevia. Lehtilapa (6–10cm) on ehyt, sulkasuoninen, paksu, mutkalaitainen tai harvaan hammaslaitainen tai ehytlaitainen, alta tiheään lyhytkarvainen ja korkosuoninen, suonipareja on 6–8, joskus 10.</p> <p>3–10(–15) m korkea.</p> <p>Metsäraita (ssp. caprea) on yleinen koko Suomessa, vuonoraita (ssp. sericea) esiintyy harvinaisena Luoteis-Suomessa, vuonoraidan ja metsäraidan välimuodot ovat melko yleisiä Pohjois-Suomessa.</p> <p>Blommar på våren (april-maj).</p> <p>Flere videarter korsar sig med varandra.</p> <p>Flere videarter korsar sig med varandra.</p> <p>Haarat ovat paksuja ja melko hauraita. Vuosikasvaimet ovat kellanvihreitä tai punaruskeita, kaljuja tai karvaisia. Silmut ovat 3–6 mm kokoisia, silmusuomu on huppumainen.</p> <p>Kasvi on kaksikotinen ja se kukkii ennen lehtien puhkeamista. Kukinto on kokonaisena variseva norkko. Kukat ovat norkkosuomujen hangassa, kehättömiä, pieniä, mesinystyisiä. Norkkoperä on lyhyt. Norkkosuomut ovat tummakärkisiä. Sikiäin on pitkäperäinen ja karvainen, vartalo on lyhyt tai puuttuu.</p> <p>3–10(–15) m korkea.</p> <p>Kukkii keväällä (IV–V).</p> <p>Flere videarter korsar sig med varandra.</p> <p>Kukkii keväällä (IV–V).</p> <p>Flere videarter korsar sig med varandra.</p> <p>Tvåbyggare. Blommar före bladsprickningen. Blomställning ett helt avfallande hänge. Blommor små, med honungskörtlar. Hänge med kort skaft. Hängefjäll mörkbruna, håriga.</p> <p>Blommar på våren (april-maj).</p> <p>Kasvi on kaksikotinen ja se kukkii ennen lehtien puhkeamista. Kukinto on kokonaisena variseva norkko. Kukat ovat norkkosuomujen hangassa, kehättömiä, pieniä, mesinystyisiä. Norkkoperä on lyhyt. Norkkosuomut ovat tummakärkisiä. Sikiäin on pitkäperäinen ja karvainen, vartalo on lyhyt tai puuttuu.</p> <p>Blommar på våren (april-maj).</p> <p>Hedelmä on karvainen kota. Siemenet ovat pieniä, tyviosa on pitkä ja valkohaiveninen (lenninhaiven).</p> <p>Lähteet:</p><p>Alanko, P., Hämet-Ahti, L., Koistinen, M., Palmén, A., & Tigerstedt, P. M. A. (1992).&#xa0;<i>Suomen puu- ja pensaskasvio.</i>&#xa0;Helsinki: Dendrologian seura.</p><p>Rikkinen, J. (2010).&#xa0;<i>Puut Ja Pensaat Suomen Luonnossa</i>. Helsinki: Otava.</p><p>Väre, H. ja Kiuru, H. (2013).&#xa0;<i>Suomen puut ja pensaat</i>. Helsinki: Metsäkustannus.</p> <p>Blommar på våren (april-maj).</p> <p>Metsissä, korvissa, rannoilla, kallioilla, pientareilla, tienvarsilla.</p> <p>Metsäraita on tavallinen Euraasian lauhkeilla ja viileillä vyöhykkeillä. Vuononraitaa esiintyy Fennoskandiassa ja Skotlannissa.</p> <p>Metsissä, korvissa, rannoilla, kallioilla, pientareilla, tienvarsilla.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti. Korvakkeet ovat isoja, munuaismaisia, hammaslaitaisia, harvakarvaisia, varisevia. Lehtilapa (6–10cm) on ehyt, sulkasuoninen, paksu, mutkalaitainen tai harvaan hammaslaitainen tai ehytlaitainen, alta tiheään lyhytkarvainen ja korkosuoninen, suonipareja on 6–8, joskus 10.</p> <p>Metsäraita (ssp. caprea) on yleinen koko Suomessa, vuonoraita (ssp. sericea) esiintyy harvinaisena Luoteis-Suomessa, vuonoraidan ja metsäraidan välimuodot ovat melko yleisiä Pohjois-Suomessa.</p> <p>Skogar, skogskärr, stränder, berg, vägrenar.</p> <p>Puu tai iso pensas.</p> <p>Kukkii keväällä (IV–V).</p> <p>Kukkii keväällä (IV–V).</p> <p>Flere videarter korsar sig med varandra.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti. Korvakkeet ovat isoja, munuaismaisia, hammaslaitaisia, harvakarvaisia, varisevia. Lehtilapa (6–10cm) on ehyt, sulkasuoninen, paksu, mutkalaitainen tai harvaan hammaslaitainen tai ehytlaitainen, alta tiheään lyhytkarvainen ja korkosuoninen, suonipareja on 6–8, joskus 10.</p> <p>Blommar på våren (april-maj).</p> <p>Träd eller en stor buske, 3–10(–15) m hög. Grenar tjocka, rätt sköra. Årskvistar gulgröna–rödbruna, kala eller håriga. Knoppar 3–6 mm, kala, endast ett knoppfjäll. Blad strödda, stipler stora, njurlika, tandade, glesthåriga, avfallande. Bladskiva 6–10 cm, hel, fjädernervig, tjock, ojämnt naggade kanter, undertill tätt krushårig, 6–8(–10) par nerver.</p> <p>Kasvi on kaksikotinen ja se kukkii ennen lehtien puhkeamista. Kukinto on kokonaisena variseva norkko. Kukat ovat norkkosuomujen hangassa, kehättömiä, pieniä, mesinystyisiä. Norkkoperä on lyhyt. Norkkosuomut ovat tummakärkisiä. Sikiäin on pitkäperäinen ja karvainen, vartalo on lyhyt tai puuttuu.</p> <p>Sälgen (ssp. caprea) är allmän i hela landet, gråsälg (ssp. sericea) förekommer sällsynt i sydvästra Finland. Mellanformer av dessa två är rätt allmänna i norra Finland.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti. Korvakkeet ovat isoja, munuaismaisia, hammaslaitaisia, harvakarvaisia, varisevia. Lehtilapa (6–10cm) on ehyt, sulkasuoninen, paksu, mutkalaitainen tai harvaan hammaslaitainen tai ehytlaitainen, alta tiheään lyhytkarvainen ja korkosuoninen, suonipareja on 6–8, joskus 10.</p> <p>Raitaa esiintyy vieraslajina ainakin Kanadassa ja joissakin Yhdysvaltojen osavaltioissa.</p> <p>Puu tai iso pensas.</p> <p>Hedelmä on karvainen kota. Siemenet ovat pieniä, tyviosa on pitkä ja valkohaiveninen (lenninhaiven).</p> <p>Träd eller en stor buske, 3–10(–15) m hög. Grenar tjocka, rätt sköra. Årskvistar gulgröna–rödbruna, kala eller håriga. Knoppar 3–6 mm, kala, endast ett knoppfjäll. Blad strödda, stipler stora, njurlika, tandade, glesthåriga, avfallande. Bladskiva 6–10 cm, hel, fjädernervig, tjock, ojämnt naggade kanter, undertill tätt krushårig, 6–8(–10) par nerver.</p> <p>Tvåbyggare. Blommar före bladsprickningen. Blomställning ett helt avfallande hänge. Blommor små, med honungskörtlar. Hänge med kort skaft. Hängefjäll mörkbruna, håriga.</p> <p>3–10(–15) m korkea.</p> <p>Tvåbyggare. Blommar före bladsprickningen. Blomställning ett helt avfallande hänge. Blommor små, med honungskörtlar. Hänge med kort skaft. Hängefjäll mörkbruna, håriga.</p> <p>3–10(–15) m korkea.</p> <p>3–10(–15) m korkea.</p> <p>Träd eller en stor buske, 3-10(-15) m hög. Grenar tjocka, rätt sköra. Årskvistar gulgröna - rödbruna, kala eller håriga. Knoppar 3-6 mm, kala, endast ett knoppfjäll. Blad strödda, stipler stora, njurlika, tandade, glesthåriga, avfallande. Bladskiva 6-10 cm, hel, fjädernervig, tjock, ojämnt naggade kanter, undertill tätt krushårig, 6-8(-10) par nerver.</p> <p>Metsäraita (ssp. caprea) on yleinen koko Suomessa, vuonoraita (ssp. sericea) esiintyy harvinaisena Luoteis-Suomessa, vuonoraidan ja metsäraidan välimuodot ovat melko yleisiä Pohjois-Suomessa.</p> <p>Flere videarter korsar sig med varandra.</p> <p>Träd eller en stor buske, 3–10(–15) m hög. Grenar tjocka, rätt sköra. Årskvistar gulgröna–rödbruna, kala eller håriga. Knoppar 3–6 mm, kala, endast ett knoppfjäll. Blad strödda, stipler stora, njurlika, tandade, glesthåriga, avfallande. Bladskiva 6–10 cm, hel, fjädernervig, tjock, ojämnt naggade kanter, undertill tätt krushårig, 6–8(–10) par nerver.</p> <p>Flere videarter korsar sig med varandra.</p> <p>Kukkii keväällä (IV–V).</p> <p>Blommar på våren (april-maj).</p> <p>Tvåbyggare. Blommar före bladsprickningen. Blomställning ett helt avfallande hänge. Blommor små, med honungskörtlar. Hänge med kort skaft. Hängefjäll mörkbruna, håriga.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti. Korvakkeet ovat isoja, munuaismaisia, hammaslaitaisia, harvakarvaisia, varisevia. Lehtilapa (6–10cm) on ehyt, sulkasuoninen, paksu, mutkalaitainen tai harvaan hammaslaitainen tai ehytlaitainen, alta tiheään lyhytkarvainen ja korkosuoninen, suonipareja on 6–8, joskus 10.</p> <p>Hedelmä on karvainen kota. Siemenet ovat pieniä, tyviosa on pitkä ja valkohaiveninen (lenninhaiven).</p> <p>Puu tai iso pensas.</p> <p>Kukkii keväällä (IV–V).</p> <p>Kukkii keväällä (IV–V).</p> <p>Metsäraita (ssp. caprea) on yleinen koko Suomessa, vuonoraita (ssp. sericea) esiintyy harvinaisena Luoteis-Suomessa, vuonoraidan ja metsäraidan välimuodot ovat melko yleisiä Pohjois-Suomessa.</p> <p>Blommar på våren (april-maj).</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti. Korvakkeet ovat isoja, munuaismaisia, hammaslaitaisia, harvakarvaisia, varisevia. Lehtilapa (6–10cm) on ehyt, sulkasuoninen, paksu, mutkalaitainen tai harvaan hammaslaitainen tai ehytlaitainen, alta tiheään lyhytkarvainen ja korkosuoninen, suonipareja on 6–8, joskus 10.</p> <p>Metsäraita (ssp. caprea) on yleinen koko Suomessa, vuonoraita (ssp. sericea) esiintyy harvinaisena Luoteis-Suomessa, vuonoraidan ja metsäraidan välimuodot ovat melko yleisiä Pohjois-Suomessa.</p> <p>Träd eller en stor buske, 3–10(–15) m hög. Grenar tjocka, rätt sköra. Årskvistar gulgröna–rödbruna, kala eller håriga. Knoppar 3–6 mm, kala, endast ett knoppfjäll. Blad strödda, stipler stora, njurlika, tandade, glesthåriga, avfallande. Bladskiva 6–10 cm, hel, fjädernervig, tjock, ojämnt naggade kanter, undertill tätt krushårig, 6–8(–10) par nerver.</p> <p>Tvåbyggare. Blommar före bladsprickningen. Blomställning ett helt avfallande hänge. Blommor små, med honungskörtlar. Hänge med kort skaft. Hängefjäll mörkbruna, håriga.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti. Korvakkeet ovat isoja, munuaismaisia, hammaslaitaisia, harvakarvaisia, varisevia. Lehtilapa (6–10cm) on ehyt, sulkasuoninen, paksu, mutkalaitainen tai harvaan hammaslaitainen tai ehytlaitainen, alta tiheään lyhytkarvainen ja korkosuoninen, suonipareja on 6–8, joskus 10.</p> <p>Träd eller en stor buske, 3–10(–15) m hög. Grenar tjocka, rätt sköra. Årskvistar gulgröna–rödbruna, kala eller håriga. Knoppar 3–6 mm, kala, endast ett knoppfjäll. Blad strödda, stipler stora, njurlika, tandade, glesthåriga, avfallande. Bladskiva 6–10 cm, hel, fjädernervig, tjock, ojämnt naggade kanter, undertill tätt krushårig, 6–8(–10) par nerver.</p> <p>Flere videarter korsar sig med varandra.</p> <p>Tvåbyggare. Blommar före bladsprickningen. Blomställning ett helt avfallande hänge. Blommor små, med honungskörtlar. Hänge med kort skaft. Hängefjäll mörkbruna, håriga.</p> <p>Puu tai iso pensas.</p> <p>Blommar på våren (april-maj).</p> <p>Hedelmä on karvainen kota. Siemenet ovat pieniä, tyviosa on pitkä ja valkohaiveninen (lenninhaiven).</p> <p>Puu tai iso pensas.</p> <p>Kasvi on kaksikotinen ja se kukkii ennen lehtien puhkeamista. Kukinto on kokonaisena variseva norkko. Kukat ovat norkkosuomujen hangassa, kehättömiä, pieniä, mesinystyisiä. Norkkoperä on lyhyt. Norkkosuomut ovat tummakärkisiä. Sikiäin on pitkäperäinen ja karvainen, vartalo on lyhyt tai puuttuu.</p> <p>Kukkii keväällä (IV–V).</p> <p>Skogar, skogskärr, stränder, berg, vägrenar.</p> <p>Kukkii keväällä (IV–V).</p> <p>Flere videarter korsar sig med varandra.</p> <p>Metsissä, korvissa, rannoilla, kallioilla, pientareilla, tienvarsilla.</p> <p>Blommar på våren (april-maj).</p> <p>Träd eller en stor buske, 3–10(–15) m hög. Grenar tjocka, rätt sköra. Årskvistar gulgröna–rödbruna, kala eller håriga. Knoppar 3–6 mm, kala, endast ett knoppfjäll. Blad strödda, stipler stora, njurlika, tandade, glesthåriga, avfallande. Bladskiva 6–10 cm, hel, fjädernervig, tjock, ojämnt naggade kanter, undertill tätt krushårig, 6–8(–10) par nerver.</p> <p><i>Salix caprea</i> ssp. <i>caprea</i> is common throughout Finland, and ssp. <i>sericea</i> is rare and occurs in Northwestern Finland. Intermediates of ssp. <i>caprea</i> and ssp. <i>sericea</i> are rather common in Northern Finland. </p> <p>Kasvi on kaksikotinen ja se kukkii ennen lehtien puhkeamista. Kukinto on kokonaisena variseva norkko. Kukat ovat norkkosuomujen hangassa, kehättömiä, pieniä, mesinystyisiä. Norkkoperä on lyhyt. Norkkosuomut ovat tummakärkisiä. Sikiäin on pitkäperäinen ja karvainen, vartalo on lyhyt tai puuttuu.</p> <p>Lähteet:</p><p>Alanko, P., Hämet-Ahti, L., Koistinen, M., Palmén, A., & Tigerstedt, P. M. A. (1992).&#xa0;<i>Suomen puu- ja pensaskasvio.</i>&#xa0;Helsinki: Dendrologian seura.</p><p>Rikkinen, J. (2010).&#xa0;<i>Puut Ja Pensaat Suomen Luonnossa</i>. Helsinki: Otava.</p><p>Väre, H. ja Kiuru, H. (2013).&#xa0;<i>Suomen puut ja pensaat</i>. Helsinki: Metsäkustannus.</p> <p>Metsäraita (ssp. caprea) on yleinen koko Suomessa, vuonoraita (ssp. sericea) esiintyy harvinaisena Luoteis-Suomessa, vuonoraidan ja metsäraidan välimuodot ovat melko yleisiä Pohjois-Suomessa.</p> <p>Blommar på våren (april-maj).</p> <p>Blommar på våren (april-maj).</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti. Korvakkeet ovat isoja, munuaismaisia, hammaslaitaisia, harvakarvaisia, varisevia. Lehtilapa (6–10cm) on ehyt, sulkasuoninen, paksu, mutkalaitainen tai harvaan hammaslaitainen tai ehytlaitainen, alta tiheään lyhytkarvainen ja korkosuoninen, suonipareja on 6–8, joskus 10.</p> <p>Metsäraita (ssp. caprea) on yleinen koko Suomessa, vuonoraita (ssp. sericea) esiintyy harvinaisena Luoteis-Suomessa, vuonoraidan ja metsäraidan välimuodot ovat melko yleisiä Pohjois-Suomessa.</p> <p>Tvåbyggare. Blommar före bladsprickningen. Blomställning ett helt avfallande hänge. Blommor små, med honungskörtlar. Hänge med kort skaft. Hängefjäll mörkbruna, håriga.</p> <p>Kukkii keväällä (IV–V).</p> <p>Hedelmä on karvainen kota. Siemenet ovat pieniä, tyviosa on pitkä ja valkohaiveninen (lenninhaiven).</p> <p>Kasvi on kaksikotinen ja se kukkii ennen lehtien puhkeamista. Kukinto on kokonaisena variseva norkko. Kukat ovat norkkosuomujen hangassa, kehättömiä, pieniä, mesinystyisiä. Norkkoperä on lyhyt. Norkkosuomut ovat tummakärkisiä. Sikiäin on pitkäperäinen ja karvainen, vartalo on lyhyt tai puuttuu.</p> <p>Hedelmä on karvainen kota. Siemenet ovat pieniä, tyviosa on pitkä ja valkohaiveninen (lenninhaiven).</p> <p>Puu tai iso pensas.</p> <p>Hedelmä on karvainen kota. Siemenet ovat pieniä, tyviosa on pitkä ja valkohaiveninen (lenninhaiven).</p> <p>Hedelmä on karvainen kota. Siemenet ovat pieniä, tyviosa on pitkä ja valkohaiveninen (lenninhaiven).</p> <p>Metsäraita on tavallinen Euraasian lauhkeilla ja viileillä vyöhykkeillä. Vuononraitaa esiintyy Fennoskandiassa ja Skotlannissa.</p> <p>Sälgen (ssp. caprea) är allmän i hela landet, gråsälg (ssp. sericea) förekommer sällsynt i sydvästra Finland. Mellanformer av dessa två är rätt allmänna i norra Finland.</p> <p>Haarat ovat paksuja ja melko hauraita. Vuosikasvaimet ovat kellanvihreitä tai punaruskeita, kaljuja tai karvaisia. Silmut ovat 3–6 mm kokoisia, silmusuomu on huppumainen.</p> <p>Metsissä, korvissa, rannoilla, kallioilla, pientareilla, tienvarsilla.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti. Korvakkeet ovat isoja, munuaismaisia, hammaslaitaisia, harvakarvaisia, varisevia. Lehtilapa (6–10cm) on ehyt, sulkasuoninen, paksu, mutkalaitainen tai harvaan hammaslaitainen tai ehytlaitainen, alta tiheään lyhytkarvainen ja korkosuoninen, suonipareja on 6–8, joskus 10.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti. Korvakkeet ovat isoja, munuaismaisia, hammaslaitaisia, harvakarvaisia, varisevia. Lehtilapa (6–10cm) on ehyt, sulkasuoninen, paksu, mutkalaitainen tai harvaan hammaslaitainen tai ehytlaitainen, alta tiheään lyhytkarvainen ja korkosuoninen, suonipareja on 6–8, joskus 10.</p> <p>Puu tai iso pensas.</p> <p>Puu tai iso pensas.</p> <p>Puu tai iso pensas.</p> <p>Träd eller en stor buske, 3–10(–15) m hög. Grenar tjocka, rätt sköra. Årskvistar gulgröna–rödbruna, kala eller håriga. Knoppar 3–6 mm, kala, endast ett knoppfjäll. Blad strödda, stipler stora, njurlika, tandade, glesthåriga, avfallande. Bladskiva 6–10 cm, hel, fjädernervig, tjock, ojämnt naggade kanter, undertill tätt krushårig, 6–8(–10) par nerver.</p> <p>Metsissä, korvissa, rannoilla, kallioilla, pientareilla, tienvarsilla.</p> <p>Haarat ovat paksuja ja melko hauraita. Vuosikasvaimet ovat kellanvihreitä tai punaruskeita, kaljuja tai karvaisia. Silmut ovat 3–6 mm kokoisia, silmusuomu on huppumainen.</p> <p>Tvåbyggare. Blommar före bladsprickningen. Blomställning ett helt avfallande hänge. Blommor små, med honungskörtlar. Hänge med kort skaft. Hängefjäll mörkbruna, håriga.</p> <p>Metsäraita (ssp. caprea) on yleinen koko Suomessa, vuonoraita (ssp. sericea) esiintyy harvinaisena Luoteis-Suomessa, vuonoraidan ja metsäraidan välimuodot ovat melko yleisiä Pohjois-Suomessa.</p> <p>Skogar, skogskärr, stränder, berg, vägrenar.</p> <p>Metsäraita (ssp. caprea) on yleinen koko Suomessa, vuonoraita (ssp. sericea) esiintyy harvinaisena Luoteis-Suomessa, vuonoraidan ja metsäraidan välimuodot ovat melko yleisiä Pohjois-Suomessa.</p> <p>Skogar, skogskärr, stränder, berg, vägrenar.</p> <p>Puu tai iso pensas.</p> <p>Sälgen (ssp. caprea) är allmän i hela landet, gråsälg (ssp. sericea) förekommer sällsynt i sydvästra Finland. Mellanformer av dessa två är rätt allmänna i norra Finland.</p> <p>Metsäraita on yleinen koko Suomessa. Vuonoraita kasvaa harvinaisena Käsivarren Lapissa,</p> <p>Flere videarter korsar sig med varandra.</p> <p>Flere videarter korsar sig med varandra.</p> <p>Hedelmä on karvainen kota. Siemenet ovat pieniä, tyviosa on pitkä ja valkohaiveninen (lenninhaiven).</p> <p>Träd eller en stor buske, 3–10(–15) m hög. Grenar tjocka, rätt sköra. Årskvistar gulgröna – rödbruna, kala eller håriga. Knoppar 3–6 mm, kala, endast ett knoppfjäll. Blad strödda, stipler stora, njurlika, tandade, glesthåriga, avfallande. Bladskiva 6–10 cm, hel, fjädernervig, tjock, ojämnt naggade kanter, undertill tätt krushårig, 6–8(–10) par nerver.</p> <p>Hedelmä on karvainen kota. Siemenet ovat pieniä, tyviosa on pitkä ja valkohaiveninen (lenninhaiven).</p> <p>Metsissä, korvissa, rannoilla, kallioilla, pientareilla, tienvarsilla.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti. Korvakkeet ovat isoja, munuaismaisia, hammaslaitaisia, harvakarvaisia, varisevia. Lehtilapa (6–10cm) on ehyt, sulkasuoninen, paksu, mutkalaitainen tai harvaan hammaslaitainen tai ehytlaitainen, alta tiheään lyhytkarvainen ja korkosuoninen, suonipareja on 6–8, joskus 10.</p> <p>Tvåbyggare. Blommar före bladsprickningen. Blomställning ett helt avfallande hänge. Blommor små, med honungskörtlar. Hänge med kort skaft. Hängefjäll mörkbruna, håriga.</p> <p>Träd eller en stor buske, 3–10(–15) m hög. Grenar tjocka, rätt sköra. Årskvistar gulgröna–rödbruna, kala eller håriga. Knoppar 3–6 mm, kala, endast ett knoppfjäll. Blad strödda, stipler stora, njurlika, tandade, glesthåriga, avfallande. Bladskiva 6–10 cm, hel, fjädernervig, tjock, ojämnt naggade kanter, undertill tätt krushårig, 6–8(–10) par nerver.</p> <p>Kukkii keväällä (IV–V).</p> <p>Metsäraita (ssp. caprea) on yleinen koko Suomessa, vuonoraita (ssp. sericea) esiintyy harvinaisena Luoteis-Suomessa, vuonoraidan ja metsäraidan välimuodot ovat melko yleisiä Pohjois-Suomessa.</p> <p>Tvåbyggare. Blommar före bladsprickningen. Blomställning ett helt avfallande hänge. Blommor små, med honungskörtlar. Hänge med kort skaft. Hängefjäll mörkbruna, håriga.</p> <p>Sälgen (ssp. caprea) är allmän i hela landet, gråsälg (ssp. sericea) förekommer sällsynt i sydvästra Finland. Mellanformer av dessa två är rätt allmänna i norra Finland.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti. Korvakkeet ovat isoja, munuaismaisia, hammaslaitaisia, harvakarvaisia, varisevia. Lehtilapa (6–10cm) on ehyt, sulkasuoninen, paksu, mutkalaitainen tai harvaan hammaslaitainen tai ehytlaitainen, alta tiheään lyhytkarvainen ja korkosuoninen, suonipareja on 6–8, joskus 10.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti. Korvakkeet ovat isoja, munuaismaisia, hammaslaitaisia, harvakarvaisia, varisevia. Lehtilapa (6–10cm) on ehyt, sulkasuoninen, paksu, mutkalaitainen tai harvaan hammaslaitainen tai ehytlaitainen, alta tiheään lyhytkarvainen ja korkosuoninen, suonipareja on 6–8, joskus 10.</p> <p>Puu tai iso pensas.</p> <p>Skogar, skogskärr, stränder, berg, vägrenar.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti. Korvakkeet ovat isoja, munuaismaisia, hammaslaitaisia, harvakarvaisia, varisevia. Lehtilapa (6–10cm) on ehyt, sulkasuoninen, paksu, mutkalaitainen tai harvaan hammaslaitainen tai ehytlaitainen, alta tiheään lyhytkarvainen ja korkosuoninen, suonipareja on 6–8, joskus 10.</p> <p>Flere videarter korsar sig med varandra.</p> <p>Flowers in spring (IV–V).</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti. Korvakkeet ovat isoja, munuaismaisia, hammaslaitaisia, harvakarvaisia, varisevia. Lehtilapa (6–10cm) on ehyt, sulkasuoninen, paksu, mutkalaitainen tai harvaan hammaslaitainen tai ehytlaitainen, alta tiheään lyhytkarvainen ja korkosuoninen, suonipareja on 6–8, joskus 10.</p> <p>3–10(–15) m korkea.</p> <p>Kukkii keväällä (IV–V).</p> <p>Puu tai iso pensas.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti. Korvakkeet ovat isoja, munuaismaisia, hammaslaitaisia, harvakarvaisia, varisevia. Lehtilapa (6–10cm) on ehyt, sulkasuoninen, paksu, mutkalaitainen tai harvaan hammaslaitainen tai ehytlaitainen, alta tiheään lyhytkarvainen ja korkosuoninen, suonipareja on 6–8, joskus 10.</p> <p>Hedelmä on karvainen kota. Siemenet ovat pieniä, tyviosa on pitkä ja valkohaiveninen (lenninhaiven).</p> <p>Metsäraita viihtyy tuoreissa ja lehtomaisissa kangasmetsissä, lehdoissa ja rannoilla, myös teiden varsilla, pientareilla ja ojissa.&#xa0;</p> <p>Träd eller en stor buske, 3–10(–15) m hög. Grenar tjocka, rätt sköra. Årskvistar gulgröna–rödbruna, kala eller håriga. Knoppar 3–6 mm, kala, endast ett knoppfjäll. Blad strödda, stipler stora, njurlika, tandade, glesthåriga, avfallande. Bladskiva 6–10 cm, hel, fjädernervig, tjock, ojämnt naggade kanter, undertill tätt krushårig, 6–8(–10) par nerver.</p> <p>Sälgen (ssp. caprea) är allmän i hela landet, gråsälg (ssp. sericea) förekommer sällsynt i sydvästra Finland. Mellanformer av dessa två är rätt allmänna i norra Finland.</p> <p>Kasvi on kaksikotinen ja se kukkii ennen lehtien puhkeamista. Kukinto on kokonaisena variseva norkko. Kukat ovat norkkosuomujen hangassa, kehättömiä, pieniä, mesinystyisiä. Norkkoperä on lyhyt. Norkkosuomut ovat tummakärkisiä. Sikiäin on pitkäperäinen ja karvainen, vartalo on lyhyt tai puuttuu.</p> <p>Tvåbyggare. Blommar före bladsprickningen. Blomställning ett helt avfallande hänge. Blommor små, med honungskörtlar. Hänge med kort skaft. Hängefjäll mörkbruna, håriga.</p> <p>Metsäraita (ssp. caprea) on yleinen koko Suomessa, vuonoraita (ssp. sericea) esiintyy harvinaisena Luoteis-Suomessa, vuonoraidan ja metsäraidan välimuodot ovat melko yleisiä Pohjois-Suomessa.</p> <p>Hedelmä on karvainen kota. Siemenet ovat pieniä, tyviosa on pitkä ja valkohaiveninen (lenninhaiven).</p> <p>Puu tai iso pensas.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti. Korvakkeet ovat isoja, munuaismaisia, hammaslaitaisia, harvakarvaisia, varisevia. Lehtilapa (6–10cm) on ehyt, sulkasuoninen, paksu, mutkalaitainen tai harvaan hammaslaitainen tai ehytlaitainen, alta tiheään lyhytkarvainen ja korkosuoninen, suonipareja on 6–8, joskus 10.</p> <p>Kukkii keväällä (IV–V).</p> <p>Metsissä, korvissa, rannoilla, kallioilla, pientareilla, tienvarsilla.</p> <p>Flere videarter korsar sig med varandra.</p> <p>Skogar, skogskärr, stränder, berg, vägrenar.</p> <p>Kukkii keväällä (IV–V).</p> <p>Blommar på våren (april-maj).</p> <p>The fruit is a pubescent capsule. The seeds are small with a long base and comose with white hairs.</p> <p>Puu tai iso pensas.</p> <p>Träd eller en stor buske, 3–10(–15) m hög. Grenar tjocka, rätt sköra. Årskvistar gulgröna–rödbruna, kala eller håriga. Knoppar 3–6 mm, kala, endast ett knoppfjäll. Blad strödda, stipler stora, njurlika, tandade, glesthåriga, avfallande. Bladskiva 6–10 cm, hel, fjädernervig, tjock, ojämnt naggade kanter, undertill tätt krushårig, 6–8(–10) par nerver.</p> <p>Blommar på våren (april-maj).</p> <p>Raitaa esiintyy vieraslajina ainakin Kanadassa ja joissakin Yhdysvaltojen osavaltioissa.</p> Goat willow <p>Metsäraita on tavallinen Euraasian lauhkeilla ja viileillä vyöhykkeillä. Vuononraitaa esiintyy Fennoskandiassa ja Skotlannissa.</p> <p>3–10(–15) m korkea.</p> <p>Träd eller en stor buske, 3–10(–15) m hög. Grenar tjocka, rätt sköra. Årskvistar gulgröna–rödbruna, kala eller håriga. Knoppar 3–6 mm, kala, endast ett knoppfjäll. Blad strödda, stipler stora, njurlika, tandade, glesthåriga, avfallande. Bladskiva 6–10 cm, hel, fjädernervig, tjock, ojämnt naggade kanter, undertill tätt krushårig, 6–8(–10) par nerver.</p> <p>Skogar, skogskärr, stränder, berg, vägrenar.</p> <p>Haarat ovat paksuja ja melko hauraita. Vuosikasvaimet ovat kellanvihreitä tai punaruskeita, kaljuja tai karvaisia. Silmut ovat 3–6 mm kokoisia, silmusuomu on huppumainen.</p> <p>Sälgen (ssp. caprea) är allmän i hela landet, gråsälg (ssp. sericea) förekommer sällsynt i sydvästra Finland. Mellanformer av dessa två är rätt allmänna i norra Finland.</p> <p>Metsissä, korvissa, rannoilla, kallioilla, pientareilla, tienvarsilla.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti. Korvakkeet ovat isoja, munuaismaisia, hammaslaitaisia, harvakarvaisia, varisevia. Lehtilapa (6–10cm) on ehyt, sulkasuoninen, paksu, mutkalaitainen tai harvaan hammaslaitainen tai ehytlaitainen, alta tiheään lyhytkarvainen ja korkosuoninen, suonipareja on 6–8, joskus 10.</p> <p>Haarat ovat paksuja ja melko hauraita. Vuosikasvaimet ovat kellanvihreitä tai punaruskeita, kaljuja tai karvaisia. Silmut ovat 3–6 mm kokoisia, silmusuomu on huppumainen.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti. Korvakkeet ovat isoja, munuaismaisia, hammaslaitaisia, harvakarvaisia, varisevia. Lehtilapa (6–10cm) on ehyt, sulkasuoninen, paksu, mutkalaitainen tai harvaan hammaslaitainen tai ehytlaitainen, alta tiheään lyhytkarvainen ja korkosuoninen, suonipareja on 6–8, joskus 10.</p> <p>Haarat ovat paksuja ja melko hauraita. Vuosikasvaimet ovat kellanvihreitä tai punaruskeita, kaljuja tai karvaisia. Silmut ovat 3–6 mm kokoisia, silmusuomu on huppumainen.</p> <p>Kasvi on kaksikotinen ja se kukkii ennen lehtien puhkeamista. Kukinto on kokonaisena variseva norkko. Kukat ovat norkkosuomujen hangassa, kehättömiä, pieniä, mesinystyisiä. Norkkoperä on lyhyt. Norkkosuomut ovat tummakärkisiä. Sikiäin on pitkäperäinen ja karvainen, vartalo on lyhyt tai puuttuu.</p> <p>Hedelmä on karvainen kota. Siemenet ovat pieniä, tyviosa on pitkä ja valkohaiveninen (lenninhaiven).</p> <p>Tvåbyggare. Blommar före bladsprickningen. Blomställning ett helt avfallande hänge. Blommor små, med honungskörtlar. Hänge med kort skaft. Hängefjäll mörkbruna, håriga.</p> <p>Kasvi on kaksikotinen ja se kukkii ennen lehtien puhkeamista. Kukinto on kokonaisena variseva norkko. Kukat ovat norkkosuomujen hangassa, kehättömiä, pieniä, mesinystyisiä. Norkkoperä on lyhyt. Norkkosuomut ovat tummakärkisiä. Sikiäin on pitkäperäinen ja karvainen, vartalo on lyhyt tai puuttuu.</p> <p>Kasvi on kaksikotinen ja se kukkii ennen lehtien puhkeamista. Kukinto on kokonaisena variseva norkko. Kukat ovat norkkosuomujen hangassa, kehättömiä, pieniä, mesinystyisiä. Norkkoperä on lyhyt. Norkkosuomut ovat tummakärkisiä. Sikiäin on pitkäperäinen ja karvainen, vartalo on lyhyt tai puuttuu.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti. Korvakkeet ovat isoja, munuaismaisia, hammaslaitaisia, harvakarvaisia, varisevia. Lehtilapa (6–10cm) on ehyt, sulkasuoninen, paksu, mutkalaitainen tai harvaan hammaslaitainen tai ehytlaitainen, alta tiheään lyhytkarvainen ja korkosuoninen, suonipareja on 6–8, joskus 10.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti. Korvakkeet ovat isoja, munuaismaisia, hammaslaitaisia, harvakarvaisia, varisevia. Lehtilapa (6–10cm) on ehyt, sulkasuoninen, paksu, mutkalaitainen tai harvaan hammaslaitainen tai ehytlaitainen, alta tiheään lyhytkarvainen ja korkosuoninen, suonipareja on 6–8, joskus 10.</p> <p>Metsäraita (ssp. caprea) on yleinen koko Suomessa, vuonoraita (ssp. sericea) esiintyy harvinaisena Luoteis-Suomessa, vuonoraidan ja metsäraidan välimuodot ovat melko yleisiä Pohjois-Suomessa.</p> <p>Kausivihanta puu tai iso pensas.</p> <p>Tvåbyggare. Blommar före bladsprickningen. Blomställning ett helt avfallande hänge. Blommor små, med honungskörtlar. Hänge med kort skaft. Hängefjäll mörkbruna, håriga.</p> <p>Skogar, skogskärr, stränder, berg, vägrenar.</p> <p>Sälgen (ssp. caprea) är allmän i hela landet, gråsälg (ssp. sericea) förekommer sällsynt i sydvästra Finland. Mellanformer av dessa två är rätt allmänna i norra Finland.</p> <p>3–10(–15) m korkea.</p> <p>Metsissä, korvissa, rannoilla, kallioilla, pientareilla, tienvarsilla.</p> <p>Puu tai iso pensas.</p> <p>Metsissä, korvissa, rannoilla, kallioilla, pientareilla, tienvarsilla.</p> <p>3–10(–15) m high.</p> <p>Hedelmä on karvainen kota. Siemenet ovat pieniä, tyviosa on pitkä ja valkohaiveninen (lenninhaiven).</p> <p>Puu tai iso pensas.</p> <p>Blommar på våren (april-maj).</p> <p>Kasvi on kaksikotinen ja se kukkii ennen lehtien puhkeamista. Kukinto on kokonaisena variseva norkko. Kukat ovat norkkosuomujen hangassa, kehättömiä, pieniä, mesinystyisiä. Norkkoperä on lyhyt. Norkkosuomut ovat tummakärkisiä. Sikiäin on pitkäperäinen ja karvainen, vartalo on lyhyt tai puuttuu.</p> <p>Puu tai iso pensas.</p> <p>Flere videarter korsar sig med varandra.</p> <p>3–10(–15) m korkea.</p> <p>Metsissä, korvissa, rannoilla, kallioilla, pientareilla, tienvarsilla.</p> <p>Flere videarter korsar sig med varandra.</p> <p>Metsissä, korvissa, rannoilla, kallioilla, pientareilla, tienvarsilla.</p> <p>3–10(–15) m korkea.</p> <p>Träd eller en stor buske, 3–10(–15) m hög. Grenar tjocka, rätt sköra. Årskvistar gulgröna – rödbruna, kala eller håriga. Knoppar 3–6 mm, kala, endast ett knoppfjäll. Blad strödda, stipler stora, njurlika, tandade, glesthåriga, avfallande. Bladskiva 6–10 cm, hel, fjädernervig, tjock, ojämnt naggade kanter, undertill tätt krushårig, 6–8(–10) par nerver.</p> <p>Haarat ovat paksuja ja melko hauraita. Vuosikasvaimet ovat kellanvihreitä tai punaruskeita, kaljuja tai karvaisia. Silmut ovat 3–6 mm kokoisia, silmusuomu on huppumainen.</p> <p>3–10(–15) m korkea.</p> <p>3–10(–15) m korkea.</p> <p>Metsäraita (ssp. caprea) on yleinen koko Suomessa, vuonoraita (ssp. sericea) esiintyy harvinaisena Luoteis-Suomessa, vuonoraidan ja metsäraidan välimuodot ovat melko yleisiä Pohjois-Suomessa.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti. Korvakkeet ovat isoja, munuaismaisia, hammaslaitaisia, harvakarvaisia, varisevia. Lehtilapa (6–10cm) on ehyt, sulkasuoninen, paksu, mutkalaitainen tai harvaan hammaslaitainen tai ehytlaitainen, alta tiheään lyhytkarvainen ja korkosuoninen, suonipareja on 6–8, joskus 10.</p> <p>Skogar, skogskärr, stränder, berg, vägrenar.</p> <p>Flere videarter korsar sig med varandra.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti. Korvakkeet ovat isoja, munuaismaisia, hammaslaitaisia, harvakarvaisia, varisevia. Lehtilapa (6–10cm) on ehyt, sulkasuoninen, paksu, mutkalaitainen tai harvaan hammaslaitainen tai ehytlaitainen, alta tiheään lyhytkarvainen ja korkosuoninen, suonipareja on 6–8, joskus 10.</p> <p>Tvåbyggare. Blommar före bladsprickningen. Blomställning ett helt avfallande hänge. Blommor små, med honungskörtlar. Hänge med kort skaft. Hängefjäll mörkbruna, håriga.</p> <p>Puu tai iso pensas.</p> <p>Kukkii keväällä (IV–V).</p> <p>Haarat ovat paksuja ja melko hauraita. Vuosikasvaimet ovat kellanvihreitä tai punaruskeita, kaljuja tai karvaisia. Silmut ovat 3–6 mm kokoisia, silmusuomu on huppumainen.</p> <p>Tvåbyggare. Blommar före bladsprickningen. Blomställning ett helt avfallande hänge. Blommor små, med honungskörtlar. Hänge med kort skaft. Hängefjäll mörkbruna, håriga.</p> <p>Sälgen (ssp. caprea) är allmän i hela landet, gråsälg (ssp. sericea) förekommer sällsynt i sydvästra Finland. Mellanformer av dessa två är rätt allmänna i norra Finland.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti. Korvakkeet ovat isoja, munuaismaisia, hammaslaitaisia, harvakarvaisia, varisevia. Lehtilapa (6–10cm) on ehyt, sulkasuoninen, paksu, mutkalaitainen tai harvaan hammaslaitainen tai ehytlaitainen, alta tiheään lyhytkarvainen ja korkosuoninen, suonipareja on 6–8, joskus 10.</p> <p>Hedelmä on karvainen kota. Siemenet ovat pieniä, tyviosa on pitkä ja valkohaiveninen (lenninhaiven).</p> <p>Kasvi on kaksikotinen ja se kukkii ennen lehtien puhkeamista. Kukinto on kokonaisena variseva norkko. Kukat ovat norkkosuomujen hangassa, kehättömiä, pieniä, mesinystyisiä. Norkkoperä on lyhyt. Norkkosuomut ovat tummakärkisiä. Sikiäin on pitkäperäinen ja karvainen, vartalo on lyhyt tai puuttuu.</p> <p>Tvåbyggare. Blommar före bladsprickningen. Blomställning ett helt avfallande hänge. Blommor små, med honungskörtlar. Hänge med kort skaft. Hängefjäll mörkbruna, håriga.</p> <p>Kukkii keväällä (IV–V).</p> <p>Kasvi on kaksikotinen ja se kukkii ennen lehtien puhkeamista. Kukinto on kokonaisena variseva norkko. Kukat ovat norkkosuomujen hangassa, kehättömiä, pieniä, mesinystyisiä. Norkkoperä on lyhyt. Norkkosuomut ovat tummakärkisiä. Sikiäin on pitkäperäinen ja karvainen, vartalo on lyhyt tai puuttuu.</p> <p>Puu tai iso pensas.</p> <p>Metsäraita (ssp. caprea) on yleinen koko Suomessa, vuonoraita (ssp. sericea) esiintyy harvinaisena Luoteis-Suomessa, vuonoraidan ja metsäraidan välimuodot ovat melko yleisiä Pohjois-Suomessa.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti. Korvakkeet ovat isoja, munuaismaisia, hammaslaitaisia, harvakarvaisia, varisevia. Lehtilapa (6–10cm) on ehyt, sulkasuoninen, paksu, mutkalaitainen tai harvaan hammaslaitainen tai ehytlaitainen, alta tiheään lyhytkarvainen ja korkosuoninen, suonipareja on 6–8, joskus 10.</p> <p>Metsäraita (ssp. caprea) on yleinen koko Suomessa, vuonoraita (ssp. sericea) esiintyy harvinaisena Luoteis-Suomessa, vuonoraidan ja metsäraidan välimuodot ovat melko yleisiä Pohjois-Suomessa.</p> <p>Kasvi on kaksikotinen ja se kukkii ennen lehtien puhkeamista. Kukinto on kokonaisena variseva norkko. Kukat ovat norkkosuomujen hangassa, kehättömiä, pieniä, mesinystyisiä. Norkkoperä on lyhyt. Norkkosuomut ovat tummakärkisiä. Sikiäin on pitkäperäinen ja karvainen, vartalo on lyhyt tai puuttuu.</p> <p>Skogar, skogskärr, stränder, berg, vägrenar.</p> <p>Träd eller en stor buske, 3–10(–15) m hög. Grenar tjocka, rätt sköra. Årskvistar gulgröna–rödbruna, kala eller håriga. Knoppar 3–6 mm, kala, endast ett knoppfjäll. Blad strödda, stipler stora, njurlika, tandade, glesthåriga, avfallande. Bladskiva 6–10 cm, hel, fjädernervig, tjock, ojämnt naggade kanter, undertill tätt krushårig, 6–8(–10) par nerver.</p> <p>Kukkii keväällä (IV–V).</p> <p>3–10(–15) m korkea.</p> <p>Hedelmä on karvainen kota. Siemenet ovat pieniä, tyviosa on pitkä ja valkohaiveninen (lenninhaiven).</p> <p>Skogar, skogskärr, stränder, berg, vägrenar.</p> <p>Sälgen (ssp. caprea) är allmän i hela landet, gråsälg (ssp. sericea) förekommer sällsynt i sydvästra Finland. Mellanformer av dessa två är rätt allmänna i norra Finland.</p> <p>Haarat ovat paksuja ja melko hauraita. Vuosikasvaimet ovat kellanvihreitä tai punaruskeita, kaljuja tai karvaisia. Silmut ovat 3–6 mm kokoisia, silmusuomu on huppumainen.</p> <p>Tvåbyggare. Blommar före bladsprickningen. Blomställning ett helt avfallande hänge. Blommor små, med honungskörtlar. Hänge med kort skaft. Hängefjäll mörkbruna, håriga.</p> <p>Kukkii keväällä (IV–V).</p> <p>Haarat ovat paksuja ja melko hauraita. Vuosikasvaimet ovat kellanvihreitä tai punaruskeita, kaljuja tai karvaisia. Silmut ovat 3–6 mm kokoisia, silmusuomu on huppumainen.</p> <p>Metsissä, korvissa, rannoilla, kallioilla, pientareilla, tienvarsilla.</p> <p>Skogar, skogskärr, stränder, berg, vägrenar.</p> <p>Haarat ovat paksuja ja melko hauraita. Vuosikasvaimet ovat kellanvihreitä tai punaruskeita, kaljuja tai karvaisia. Silmut ovat 3–6 mm kokoisia, silmusuomu on huppumainen.</p> <p>Hedelmä on karvainen kota. Siemenet ovat pieniä, tyviosa on pitkä ja valkohaiveninen (lenninhaiven).</p> <p>Skogar, skogskärr, stränder, berg, vägrenar.</p> <p>Skogar, skogskärr, stränder, berg, vägrenar.</p> <p>Träd eller en stor buske, 3–10(–15) m hög. Grenar tjocka, rätt sköra. Årskvistar gulgröna–rödbruna, kala eller håriga. Knoppar 3–6 mm, kala, endast ett knoppfjäll. Blad strödda, stipler stora, njurlika, tandade, glesthåriga, avfallande. Bladskiva 6–10 cm, hel, fjädernervig, tjock, ojämnt naggade kanter, undertill tätt krushårig, 6–8(–10) par nerver.</p> <p>Metsäraita (ssp. caprea) on yleinen koko Suomessa, vuonoraita (ssp. sericea) esiintyy harvinaisena Luoteis-Suomessa, vuonoraidan ja metsäraidan välimuodot ovat melko yleisiä Pohjois-Suomessa.</p> <p>3–10(–15) m korkea.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti. Korvakkeet ovat isoja, munuaismaisia, hammaslaitaisia, harvakarvaisia, varisevia. Lehtilapa (6–10cm) on ehyt, sulkasuoninen, paksu, mutkalaitainen tai harvaan hammaslaitainen tai ehytlaitainen, alta tiheään lyhytkarvainen ja korkosuoninen, suonipareja on 6–8, joskus 10.</p> <p>Blommar på våren (april-maj).</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti. Korvakkeet ovat isoja, munuaismaisia, hammaslaitaisia, harvakarvaisia, varisevia. Lehtilapa (6–10cm) on ehyt, sulkasuoninen, paksu, mutkalaitainen tai harvaan hammaslaitainen tai ehytlaitainen, alta tiheään lyhytkarvainen ja korkosuoninen, suonipareja on 6–8, joskus 10.</p> <p>Puu tai iso pensas.</p> <p>3–10(–15) m korkea.</p> <p>Sälgen (ssp. caprea) är allmän i hela landet, gråsälg (ssp. sericea) förekommer sällsynt i sydvästra Finland. Mellanformer av dessa två är rätt allmänna i norra Finland.</p> <p>Träd eller en stor buske, 3–10(–15) m hög. Grenar tjocka, rätt sköra. Årskvistar gulgröna–rödbruna, kala eller håriga. Knoppar 3–6 mm, kala, endast ett knoppfjäll. Blad strödda, stipler stora, njurlika, tandade, glesthåriga, avfallande. Bladskiva 6–10 cm, hel, fjädernervig, tjock, ojämnt naggade kanter, undertill tätt krushårig, 6–8(–10) par nerver.</p> <p>Kukkii keväällä (IV–V).</p> <p>Hedelmä on karvainen kota. Siemenet ovat pieniä, tyviosa on pitkä ja valkohaiveninen (lenninhaiven).</p> <p>3–10(–15) m korkea.</p> <p>Tvåbyggare. Blommar före bladsprickningen. Blomställning ett helt avfallande hänge. Blommor små, med honungskörtlar. Hänge med kort skaft. Hängefjäll mörkbruna, håriga.</p> <p>Sälgen (ssp. caprea) är allmän i hela landet, gråsälg (ssp. sericea) förekommer sällsynt i sydvästra Finland. Mellanformer av dessa två är rätt allmänna i norra Finland.</p> <p>Hedelmä on karvainen kota. Siemenet ovat pieniä, tyviosa on pitkä ja valkohaiveninen (lenninhaiven).</p> <p>Hedelmä on karvainen kota. Siemenet ovat pieniä, tyviosa on pitkä ja valkohaiveninen (lenninhaiven).</p> <p>Metsäraita (ssp. caprea) on yleinen koko Suomessa, vuonoraita (ssp. sericea) esiintyy harvinaisena Luoteis-Suomessa, vuonoraidan ja metsäraidan välimuodot ovat melko yleisiä Pohjois-Suomessa.</p> <p>Flere videarter korsar sig med varandra.</p> <p>Skogar, skogskärr, stränder, berg, vägrenar.</p> <p>Metsissä, korvissa, rannoilla, kallioilla, pientareilla, tienvarsilla.</p> <p>Hedelmä on karvainen kota. Siemenet ovat pieniä, tyviosa on pitkä ja valkohaiveninen (lenninhaiven).</p> <p>Skogar, skogskärr, stränder, berg, vägrenar.</p> <p>Kukkii keväällä (IV–V).</p> <p>Kukkii keväällä (IV–V).</p> Raita <p>Puu tai iso pensas.</p> <p>Haarat ovat paksuja ja melko hauraita. Vuosikasvaimet ovat kellanvihreitä tai punaruskeita, kaljuja tai karvaisia. Silmut ovat 3–6 mm kokoisia, silmusuomu on huppumainen.</p> <p>Skogar, skogskärr, stränder, berg, vägrenar.</p> <p>Metsissä, korvissa, rannoilla, kallioilla, pientareilla, tienvarsilla.</p> <p>Kasvi on kaksikotinen ja se kukkii ennen lehtien puhkeamista. Kukinto on kokonaisena variseva norkko. Kukat ovat norkkosuomujen hangassa, kehättömiä, pieniä, mesinystyisiä. Norkkoperä on lyhyt. Norkkosuomut ovat tummakärkisiä. Sikiäin on pitkäperäinen ja karvainen, vartalo on lyhyt tai puuttuu.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti. Korvakkeet ovat isoja, munuaismaisia, hammaslaitaisia, harvakarvaisia, varisevia. Lehtilapa (6–10cm) on ehyt, sulkasuoninen, paksu, mutkalaitainen tai harvaan hammaslaitainen tai ehytlaitainen, alta tiheään lyhytkarvainen ja korkosuoninen, suonipareja on 6–8, joskus 10.</p> <p>Blommar på våren (april-maj).</p> <p>Metsissä, korvissa, rannoilla, kallioilla, pientareilla, tienvarsilla.</p> <p>Hedelmä on karvainen kota. Siemenet ovat pieniä, tyviosa on pitkä ja valkohaiveninen (lenninhaiven).</p> <p>3–10(–15) m korkea.</p> <p>Sälgen (ssp. caprea) är allmän i hela landet, gråsälg (ssp. sericea) förekommer sällsynt i sydvästra Finland. Mellanformer av dessa två är rätt allmänna i norra Finland.</p> <p>The leaf arrangement is spiral. The stipules are large, reniform, dentate, scarcely pubescent and caducous. The lamina is 6–10 cm long, simple, pinnately veined, thick, sinuate, scarcely serrate or entire. The abaxial side is densely pilose and prominently veined, with 6–8(–10) pairs of veins.</p> <p>Flere videarter korsar sig med varandra.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti. Korvakkeet ovat isoja, munuaismaisia, hammaslaitaisia, harvakarvaisia, varisevia. Lehtilapa (6–10cm) on ehyt, sulkasuoninen, paksu, mutkalaitainen tai harvaan hammaslaitainen tai ehytlaitainen, alta tiheään lyhytkarvainen ja korkosuoninen, suonipareja on 6–8, joskus 10.</p> <p>Hedelmä on karvainen kota. Siemenet ovat pieniä, tyviosa on pitkä ja valkohaiveninen (lenninhaiven).</p> <p>3–10(–15) m korkea.</p> <p>Metsäraita (ssp. caprea) on yleinen koko Suomessa, vuonoraita (ssp. sericea) esiintyy harvinaisena Luoteis-Suomessa, vuonoraidan ja metsäraidan välimuodot ovat melko yleisiä Pohjois-Suomessa.</p> <p>Flere videarter korsar sig med varandra.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti. Korvakkeet ovat isoja, munuaismaisia, hammaslaitaisia, harvakarvaisia, varisevia. Lehtilapa (6–10cm) on ehyt, sulkasuoninen, paksu, mutkalaitainen tai harvaan hammaslaitainen tai ehytlaitainen, alta tiheään lyhytkarvainen ja korkosuoninen, suonipareja on 6–8, joskus 10.</p> <p>Haarat ovat paksuja ja melko hauraita. Vuosikasvaimet ovat kellanvihreitä tai punaruskeita, kaljuja tai karvaisia. Silmut ovat 3–6 mm kokoisia, silmusuomu on huppumainen.</p> <p>Flere videarter korsar sig med varandra.</p> <p>Kukkii keväällä (IV–V).</p> <p>Sälgen (ssp. caprea) är allmän i hela landet, gråsälg (ssp. sericea) förekommer sällsynt i sydvästra Finland. Mellanformer av dessa två är rätt allmänna i norra Finland.</p> <p>Kukkii keväällä (IV–V).</p> <p>Puu tai iso pensas.</p> <p>Metsäraita (ssp. caprea) on yleinen koko Suomessa, vuonoraita (ssp. sericea) esiintyy harvinaisena Luoteis-Suomessa, vuonoraidan ja metsäraidan välimuodot ovat melko yleisiä Pohjois-Suomessa.</p> <p>Metsäraita viihtyy tuoreissa ja lehtomaisissa kangasmetsissä, lehdoissa ja rannoilla, myös teiden varsilla, pientareilla ja ojissa.&#xa0;</p> <p>Flere videarter korsar sig med varandra.</p> <p>Tvåbyggare. Blommar före bladsprickningen. Blomställning ett helt avfallande hänge. Blommor små, med honungskörtlar. Hänge med kort skaft. Hängefjäll mörkbruna, håriga.</p> <p>Puu tai iso pensas.</p> <p>Puu tai iso pensas.</p> <p>3–10(–15) m korkea.</p> <p>Skogar, skogskärr, stränder, berg, vägrenar.</p> <p>Sälgen (ssp. caprea) är allmän i hela landet, gråsälg (ssp. sericea) förekommer sällsynt i sydvästra Finland. Mellanformer av dessa två är rätt allmänna i norra Finland.</p> <p>Tvåbyggare. Blommar före bladsprickningen. Blomställning ett helt avfallande hänge. Blommor små, med honungskörtlar. Hänge med kort skaft. Hängefjäll mörkbruna, håriga.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti. Korvakkeet ovat isoja, munuaismaisia, hammaslaitaisia, harvakarvaisia, varisevia. Lehtilapa (6–10cm) on ehyt, sulkasuoninen, paksu, mutkalaitainen tai harvaan hammaslaitainen tai ehytlaitainen, alta tiheään lyhytkarvainen ja korkosuoninen, suonipareja on 6–8, joskus 10.</p> <p>Sälgen (ssp. caprea) är allmän i hela landet, gråsälg (ssp. sericea) förekommer sällsynt i sydvästra Finland. Mellanformer av dessa två är rätt allmänna i norra Finland.</p> <p>Sälgen (ssp. caprea) är allmän i hela landet, gråsälg (ssp. sericea) förekommer sällsynt i sydvästra Finland. Mellanformer av dessa två är rätt allmänna i norra Finland.</p> <p><i>Salix caprea</i> ssp. <i>caprea</i> is common throughout Finland, and ssp. <i>sericea</i> is rare and occurs in Northwestern Finland. Intermediates of ssp. <i>caprea</i> and ssp. <i>sericea</i> are rather common in Northern Finland. </p> <p>Hedelmä on karvainen kota. Siemenet ovat pieniä, tyviosa on pitkä ja valkohaiveninen (lenninhaiven).</p> <p>Haarat ovat paksuja ja melko hauraita. Vuosikasvaimet ovat kellanvihreitä tai punaruskeita, kaljuja tai karvaisia. Silmut ovat 3–6 mm kokoisia, silmusuomu on huppumainen.</p> <p>Skogar, skogskärr, stränder, berg, vägrenar.</p> <p>Sälgen (ssp. caprea) är allmän i hela landet, gråsälg (ssp. sericea) förekommer sällsynt i sydvästra Finland. Mellanformer av dessa två är rätt allmänna i norra Finland.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti. Korvakkeet ovat isoja, munuaismaisia, hammaslaitaisia, harvakarvaisia, varisevia. Lehtilapa (6–10cm) on ehyt, sulkasuoninen, paksu, mutkalaitainen tai harvaan hammaslaitainen tai ehytlaitainen, alta tiheään lyhytkarvainen ja korkosuoninen, suonipareja on 6–8, joskus 10.</p> <p>Kasvi on kaksikotinen ja se kukkii ennen lehtien puhkeamista. Kukinto on kokonaisena variseva norkko. Kukat ovat norkkosuomujen hangassa, kehättömiä, pieniä, mesinystyisiä. Norkkoperä on lyhyt. Norkkosuomut ovat tummakärkisiä. Sikiäin on pitkäperäinen ja karvainen, vartalo on lyhyt tai puuttuu.</p> <p>The plant is dioecious and flowers before the budding of leaves. The inflorescence is a catkin. The entire catkin abscises off the tree. The small achlamydeous florets with nectar glands are at the axils of scales of a catkin. The stalk of a catkin is short. The scales of the catkin are dark at the apex. The ovary has a long pubescent gynophore. The style is short or absent.</p> <p>Metsissä, korvissa, rannoilla, kallioilla, pientareilla, tienvarsilla.</p> <p>Hedelmä on karvainen kota. Siemenet ovat pieniä, tyviosa on pitkä ja valkohaiveninen (lenninhaiven).</p> <p>Sälgen (ssp. caprea) är allmän i hela landet, gråsälg (ssp. sericea) förekommer sällsynt i sydvästra Finland. Mellanformer av dessa två är rätt allmänna i norra Finland.</p> <p>Flere videarter korsar sig med varandra.</p> <p>Träd eller en stor buske, 3-10(-15) m hög. Grenar tjocka, rätt sköra. Årskvistar gulgröna - rödbruna, kala eller håriga. Knoppar 3-6 mm, kala, endast ett knoppfjäll. Blad strödda, stipler stora, njurlika, tandade, glesthåriga, avfallande. Bladskiva 6-10 cm, hel, fjädernervig, tjock, ojämnt naggade kanter, undertill tätt krushårig, 6-8(-10) par nerver.</p> <p>Flere videarter korsar sig med varandra.</p> <p>Flere videarter korsar sig med varandra.</p> <p>Metsissä, korvissa, rannoilla, kallioilla, pientareilla, tienvarsilla.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti. Korvakkeet ovat isoja, munuaismaisia, hammaslaitaisia, harvakarvaisia, varisevia. Lehtilapa (6–10cm) on ehyt, sulkasuoninen, paksu, mutkalaitainen tai harvaan hammaslaitainen tai ehytlaitainen, alta tiheään lyhytkarvainen ja korkosuoninen, suonipareja on 6–8, joskus 10.</p> <p>Flere videarter korsar sig med varandra.</p> <p>Träd eller en stor buske, 3–10(–15) m hög. Grenar tjocka, rätt sköra. Årskvistar gulgröna–rödbruna, kala eller håriga. Knoppar 3–6 mm, kala, endast ett knoppfjäll. Blad strödda, stipler stora, njurlika, tandade, glesthåriga, avfallande. Bladskiva 6–10 cm, hel, fjädernervig, tjock, ojämnt naggade kanter, undertill tätt krushårig, 6–8(–10) par nerver.</p> <p>Puu tai iso pensas.</p> <p>Blommar på våren (april-maj).</p> <p>3–10(–15) m korkea.</p> <p>Kasvi on kaksikotinen ja se kukkii ennen lehtien puhkeamista. Kukinto on kokonaisena variseva norkko. Kukat ovat norkkosuomujen hangassa, kehättömiä, pieniä, mesinystyisiä. Norkkoperä on lyhyt. Norkkosuomut ovat tummakärkisiä. Sikiäin on pitkäperäinen ja karvainen, vartalo on lyhyt tai puuttuu.</p> <p>Tvåbyggare. Blommar före bladsprickningen. Blomställning ett helt avfallande hänge. Blommor små, med honungskörtlar. Hänge med kort skaft. Hängefjäll mörkbruna, håriga.</p> <p>Puu tai iso pensas.</p> <p>Metsissä, korvissa, rannoilla, kallioilla, pientareilla, tienvarsilla.</p> <p>Flere videarter korsar sig med varandra.</p> <p>Skogar, skogskärr, stränder, berg, vägrenar.</p> <p>Metsäraita (ssp. caprea) on yleinen koko Suomessa, vuonoraita (ssp. sericea) esiintyy harvinaisena Luoteis-Suomessa, vuonoraidan ja metsäraidan välimuodot ovat melko yleisiä Pohjois-Suomessa.</p> <p>Kasvi on kaksikotinen ja se kukkii ennen lehtien puhkeamista. Kukinto on kokonaisena variseva norkko. Kukat ovat norkkosuomujen hangassa, kehättömiä, pieniä, mesinystyisiä. Norkkoperä on lyhyt. Norkkosuomut ovat tummakärkisiä. Sikiäin on pitkäperäinen ja karvainen, vartalo on lyhyt tai puuttuu.</p> <p>Skogar, skogskärr, stränder, berg, vägrenar.</p> <p>Tvåbyggare. Blommar före bladsprickningen. Blomställning ett helt avfallande hänge. Blommor små, med honungskörtlar. Hänge med kort skaft. Hängefjäll mörkbruna, håriga.</p> <p>Metsäraita (ssp. caprea) on yleinen koko Suomessa, vuonoraita (ssp. sericea) esiintyy harvinaisena Luoteis-Suomessa, vuonoraidan ja metsäraidan välimuodot ovat melko yleisiä Pohjois-Suomessa.</p> <p>Metsäraita (ssp. caprea) on yleinen koko Suomessa, vuonoraita (ssp. sericea) esiintyy harvinaisena Luoteis-Suomessa, vuonoraidan ja metsäraidan välimuodot ovat melko yleisiä Pohjois-Suomessa.</p> <p>Haarat ovat paksuja ja melko hauraita. Vuosikasvaimet ovat kellanvihreitä tai punaruskeita, kaljuja tai karvaisia. Silmut ovat 3–6 mm kokoisia, silmusuomu on huppumainen.</p> <p>Kukkii keväällä (IV–V).</p> <p>Sälgen (ssp. caprea) är allmän i hela landet, gråsälg (ssp. sericea) förekommer sällsynt i sydvästra Finland. Mellanformer av dessa två är rätt allmänna i norra Finland.</p> <p>3–10(–15) m korkea.</p> <p>Blommar på våren (april-maj).</p> <p>Blommar på våren (april-maj).</p> <p>Träd eller en stor buske, 3–10(–15) m hög. Grenar tjocka, rätt sköra. Årskvistar gulgröna–rödbruna, kala eller håriga. Knoppar 3–6 mm, kala, endast ett knoppfjäll. Blad strödda, stipler stora, njurlika, tandade, glesthåriga, avfallande. Bladskiva 6–10 cm, hel, fjädernervig, tjock, ojämnt naggade kanter, undertill tätt krushårig, 6–8(–10) par nerver.</p> <p>Skogar, skogskärr, stränder, berg, vägrenar.</p> <p>Hedelmä on karvainen kota. Siemenet ovat pieniä, tyviosa on pitkä ja valkohaiveninen (lenninhaiven).</p> <p>Tvåbyggare. Blommar före bladsprickningen. Blomställning ett helt avfallande hänge. Blommor små, med honungskörtlar. Hänge med kort skaft. Hängefjäll mörkbruna, håriga.</p> <p>Träd eller en stor buske, 3–10(–15) m hög. Grenar tjocka, rätt sköra. Årskvistar gulgröna–rödbruna, kala eller håriga. Knoppar 3–6 mm, kala, endast ett knoppfjäll. Blad strödda, stipler stora, njurlika, tandade, glesthåriga, avfallande. Bladskiva 6–10 cm, hel, fjädernervig, tjock, ojämnt naggade kanter, undertill tätt krushårig, 6–8(–10) par nerver.</p> <p>Hedelmä on karvainen kota. Siemenet ovat pieniä, tyviosa on pitkä ja valkohaiveninen (lenninhaiven).</p> <p>Tvåbyggare. Blommar före bladsprickningen. Blomställning ett helt avfallande hänge. Blommor små, med honungskörtlar. Hänge med kort skaft. Hängefjäll mörkbruna, håriga.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti. Korvakkeet ovat isoja, munuaismaisia, hammaslaitaisia, harvakarvaisia, varisevia. Lehtilapa (6–10cm) on ehyt, sulkasuoninen, paksu, mutkalaitainen tai harvaan hammaslaitainen tai ehytlaitainen, alta tiheään lyhytkarvainen ja korkosuoninen, suonipareja on 6–8, joskus 10.</p> <p>Metsissä, korvissa, rannoilla, kallioilla, pientareilla, tienvarsilla.</p> <p>Blommar på våren (april-maj).</p> <p>Blommar på våren (april-maj).</p> <p>Hedelmä on karvainen kota. Siemenet ovat pieniä, tyviosa on pitkä ja valkohaiveninen (lenninhaiven).</p> <p>Metsäraita (ssp. caprea) on yleinen koko Suomessa, vuonoraita (ssp. sericea) esiintyy harvinaisena Luoteis-Suomessa, vuonoraidan ja metsäraidan välimuodot ovat melko yleisiä Pohjois-Suomessa.</p> <p>Tvåbyggare. Blommar före bladsprickningen. Blomställning ett helt avfallande hänge. Blommor små, med honungskörtlar. Hänge med kort skaft. Hängefjäll mörkbruna, håriga.</p> <p>Metsäraita on yleinen koko Suomessa. Vuonoraita kasvaa harvinaisena Käsivarren Lapissa,</p> <p>Metsissä, korvissa, rannoilla, kallioilla, pientareilla, tienvarsilla.</p> <p>Kukkii keväällä (IV–V).</p> <p>Metsäraita (ssp. caprea) on yleinen koko Suomessa, vuonoraita (ssp. sericea) esiintyy harvinaisena Luoteis-Suomessa, vuonoraidan ja metsäraidan välimuodot ovat melko yleisiä Pohjois-Suomessa.</p> <p>Tvåbyggare. Blommar före bladsprickningen. Blomställning ett helt avfallande hänge. Blommor små, med honungskörtlar. Hänge med kort skaft. Hängefjäll mörkbruna, håriga.</p> <p>Tvåbyggare. Blommar före bladsprickningen. Blomställning ett helt avfallande hänge. Blommor små, med honungskörtlar. Hänge med kort skaft. Hängefjäll mörkbruna, håriga.</p> <p>Metsäraita (ssp. caprea) on yleinen koko Suomessa, vuonoraita (ssp. sericea) esiintyy harvinaisena Luoteis-Suomessa, vuonoraidan ja metsäraidan välimuodot ovat melko yleisiä Pohjois-Suomessa.</p> <p>Kukkii keväällä (IV–V).</p> <p>Kasvi on kaksikotinen ja se kukkii ennen lehtien puhkeamista. Kukinto on kokonaisena variseva norkko. Kukat ovat norkkosuomujen hangassa, kehättömiä, pieniä, mesinystyisiä. Norkkoperä on lyhyt. Norkkosuomut ovat tummakärkisiä. Sikiäin on pitkäperäinen ja karvainen, vartalo on lyhyt tai puuttuu.</p> <p>Metsissä, korvissa, rannoilla, kallioilla, pientareilla, tienvarsilla.</p> <p>Blommar på våren (april-maj).</p> <p>Metsissä, korvissa, rannoilla, kallioilla, pientareilla, tienvarsilla.</p> <p>Hedelmä on karvainen kota. Siemenet ovat pieniä, tyviosa on pitkä ja valkohaiveninen (lenninhaiven).</p> <p>3–10(–15) m korkea.</p> <p>Metsissä, korvissa, rannoilla, kallioilla, pientareilla, tienvarsilla.</p> <p>Tvåbyggare. Blommar före bladsprickningen. Blomställning ett helt avfallande hänge. Blommor små, med honungskörtlar. Hänge med kort skaft. Hängefjäll mörkbruna, håriga.</p> <p>Puu tai iso pensas.</p> <p>3–10(–15) m korkea.</p> <p>Elinvoimainen</p> <p>Metsäraita (ssp. caprea) on yleinen koko Suomessa, vuonoraita (ssp. sericea) esiintyy harvinaisena Luoteis-Suomessa, vuonoraidan ja metsäraidan välimuodot ovat melko yleisiä Pohjois-Suomessa.</p> <p>Flere videarter korsar sig med varandra.</p> <p>Flere videarter korsar sig med varandra.</p> <p>Sälgen (ssp. caprea) är allmän i hela landet, gråsälg (ssp. sericea) förekommer sällsynt i sydvästra Finland. Mellanformer av dessa två är rätt allmänna i norra Finland.</p> <p>Haarat ovat paksuja ja melko hauraita. Vuosikasvaimet ovat kellanvihreitä tai punaruskeita, kaljuja tai karvaisia. Silmut ovat 3–6 mm kokoisia, silmusuomu on huppumainen.</p> <p>Blommar på våren (april-maj).</p> <p>Flere videarter korsar sig med varandra.</p> <p>Metsissä, korvissa, rannoilla, kallioilla, pientareilla, tienvarsilla.</p> <p>Deciduous tree or a large shrub.</p> true <p>Blommar på våren (april-maj).</p> <p>Skogar, skogskärr, stränder, berg, vägrenar.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti. Korvakkeet ovat isoja, munuaismaisia, hammaslaitaisia, harvakarvaisia, varisevia. Lehtilapa (6–10cm) on ehyt, sulkasuoninen, paksu, mutkalaitainen tai harvaan hammaslaitainen tai ehytlaitainen, alta tiheään lyhytkarvainen ja korkosuoninen, suonipareja on 6–8, joskus 10.</p> <p>Kukkii keväällä (IV–V).</p> <p>Puu tai iso pensas.</p> <p>Sälgen (ssp. caprea) är allmän i hela landet, gråsälg (ssp. sericea) förekommer sällsynt i sydvästra Finland. Mellanformer av dessa två är rätt allmänna i norra Finland.</p> <p>3–10(–15) m korkea.</p> <p>Puu tai iso pensas.</p> <p>Puu tai iso pensas.</p> <p>Kukkii keväällä (IV–V).</p> <p>Kukkii keväällä (IV–V).</p> <p>Kasvi on kaksikotinen ja se kukkii ennen lehtien puhkeamista. Kukinto on kokonaisena variseva norkko. Kukat ovat norkkosuomujen hangassa, kehättömiä, pieniä, mesinystyisiä. Norkkoperä on lyhyt. Norkkosuomut ovat tummakärkisiä. Sikiäin on pitkäperäinen ja karvainen, vartalo on lyhyt tai puuttuu.</p> <p>Metsäraita (ssp. caprea) on yleinen koko Suomessa, vuonoraita (ssp. sericea) esiintyy harvinaisena Luoteis-Suomessa, vuonoraidan ja metsäraidan välimuodot ovat melko yleisiä Pohjois-Suomessa.</p> <p>Haarat ovat paksuja ja melko hauraita. Vuosikasvaimet ovat kellanvihreitä tai punaruskeita, kaljuja tai karvaisia. Silmut ovat 3–6 mm kokoisia, silmusuomu on huppumainen.</p> <p>Sälgen (ssp. caprea) är allmän i hela landet, gråsälg (ssp. sericea) förekommer sällsynt i sydvästra Finland. Mellanformer av dessa två är rätt allmänna i norra Finland.</p> <p>Kasvi on kaksikotinen ja se kukkii ennen lehtien puhkeamista. Kukinto on kokonaisena variseva norkko. Kukat ovat norkkosuomujen hangassa, kehättömiä, pieniä, mesinystyisiä. Norkkoperä on lyhyt. Norkkosuomut ovat tummakärkisiä. Sikiäin on pitkäperäinen ja karvainen, vartalo on lyhyt tai puuttuu.</p> <p>Skogar, skogskärr, stränder, berg, vägrenar.</p> <p>Träd eller en stor buske, 3–10(–15) m hög. Grenar tjocka, rätt sköra. Årskvistar gulgröna–rödbruna, kala eller håriga. Knoppar 3–6 mm, kala, endast ett knoppfjäll. Blad strödda, stipler stora, njurlika, tandade, glesthåriga, avfallande. Bladskiva 6–10 cm, hel, fjädernervig, tjock, ojämnt naggade kanter, undertill tätt krushårig, 6–8(–10) par nerver.</p> <p>Sälgen (ssp. caprea) är allmän i hela landet, gråsälg (ssp. sericea) förekommer sällsynt i sydvästra Finland. Mellanformer av dessa två är rätt allmänna i norra Finland.</p> <p>Haarat ovat paksuja ja melko hauraita. Vuosikasvaimet ovat kellanvihreitä tai punaruskeita, kaljuja tai karvaisia. Silmut ovat 3–6 mm kokoisia, silmusuomu on huppumainen.</p> <p>Haarat ovat paksuja ja melko hauraita. Vuosikasvaimet ovat kellanvihreitä tai punaruskeita, kaljuja tai karvaisia. Silmut ovat 3–6 mm kokoisia, silmusuomu on huppumainen.</p> <p>Kukkii keväällä (IV–V).</p> <p>3–10(–15) m high.</p> <p>3–10(–15) m korkea.</p> <p>Kukkii keväällä (IV–V).</p> <p>3–10(–15) m korkea.</p> <p>Träd eller en stor buske, 3–10(–15) m hög. Grenar tjocka, rätt sköra. Årskvistar gulgröna–rödbruna, kala eller håriga. Knoppar 3–6 mm, kala, endast ett knoppfjäll. Blad strödda, stipler stora, njurlika, tandade, glesthåriga, avfallande. Bladskiva 6–10 cm, hel, fjädernervig, tjock, ojämnt naggade kanter, undertill tätt krushårig, 6–8(–10) par nerver.</p> <p>Kukkii keväällä (IV–V).</p> <p>Träd eller en stor buske, 3–10(–15) m hög. Grenar tjocka, rätt sköra. Årskvistar gulgröna–rödbruna, kala eller håriga. Knoppar 3–6 mm, kala, endast ett knoppfjäll. Blad strödda, stipler stora, njurlika, tandade, glesthåriga, avfallande. Bladskiva 6–10 cm, hel, fjädernervig, tjock, ojämnt naggade kanter, undertill tätt krushårig, 6–8(–10) par nerver.</p> <p>Träd eller en stor buske, 3–10(–15) m hög. Grenar tjocka, rätt sköra. Årskvistar gulgröna–rödbruna, kala eller håriga. Knoppar 3–6 mm, kala, endast ett knoppfjäll. Blad strödda, stipler stora, njurlika, tandade, glesthåriga, avfallande. Bladskiva 6–10 cm, hel, fjädernervig, tjock, ojämnt naggade kanter, undertill tätt krushårig, 6–8(–10) par nerver.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti. Korvakkeet ovat isoja, munuaismaisia, hammaslaitaisia, harvakarvaisia, varisevia. Lehtilapa (6–10cm) on ehyt, sulkasuoninen, paksu, mutkalaitainen tai harvaan hammaslaitainen tai ehytlaitainen, alta tiheään lyhytkarvainen ja korkosuoninen, suonipareja on 6–8, joskus 10.</p> <p>Träd eller en stor buske, 3–10(–15) m hög. Grenar tjocka, rätt sköra. Årskvistar gulgröna–rödbruna, kala eller håriga. Knoppar 3–6 mm, kala, endast ett knoppfjäll. Blad strödda, stipler stora, njurlika, tandade, glesthåriga, avfallande. Bladskiva 6–10 cm, hel, fjädernervig, tjock, ojämnt naggade kanter, undertill tätt krushårig, 6–8(–10) par nerver.</p> <p>Metsissä, korvissa, rannoilla, kallioilla, pientareilla, tienvarsilla.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti. Korvakkeet ovat isoja, munuaismaisia, hammaslaitaisia, harvakarvaisia, varisevia. Lehtilapa (6–10cm) on ehyt, sulkasuoninen, paksu, mutkalaitainen tai harvaan hammaslaitainen tai ehytlaitainen, alta tiheään lyhytkarvainen ja korkosuoninen, suonipareja on 6–8, joskus 10.</p> <p>Haarat ovat paksuja ja melko hauraita. Vuosikasvaimet ovat kellanvihreitä tai punaruskeita, kaljuja tai karvaisia. Silmut ovat 3–6 mm kokoisia, silmusuomu on huppumainen.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti. Korvakkeet ovat isoja, munuaismaisia, hammaslaitaisia, harvakarvaisia, varisevia. Lehtilapa (6–10cm) on ehyt, sulkasuoninen, paksu, mutkalaitainen tai harvaan hammaslaitainen tai ehytlaitainen, alta tiheään lyhytkarvainen ja korkosuoninen, suonipareja on 6–8, joskus 10.</p> <p>Puu tai iso pensas.</p> <p>Hedelmä on karvainen kota. Siemenet ovat pieniä, tyviosa on pitkä ja valkohaiveninen (lenninhaiven).</p> <p>Kukkii keväällä (IV–V).</p> <p>Kasvi on kaksikotinen ja se kukkii ennen lehtien puhkeamista. Kukinto on kokonaisena variseva norkko. Kukat ovat norkkosuomujen hangassa, kehättömiä, pieniä, mesinystyisiä. Norkkoperä on lyhyt. Norkkosuomut ovat tummakärkisiä. Sikiäin on pitkäperäinen ja karvainen, vartalo on lyhyt tai puuttuu.</p> <p>Skogar, skogskärr, stränder, berg, vägrenar.</p> <p>Hedelmä on karvainen kota. Siemenet ovat pieniä, tyviosa on pitkä ja valkohaiveninen (lenninhaiven).</p> <p>Metsissä, korvissa, rannoilla, kallioilla, pientareilla, tienvarsilla.</p> <p>Metsäraita (ssp. caprea) on yleinen koko Suomessa, vuonoraita (ssp. sericea) esiintyy harvinaisena Luoteis-Suomessa, vuonoraidan ja metsäraidan välimuodot ovat melko yleisiä Pohjois-Suomessa.</p> <p>Haarat ovat paksuja ja melko hauraita. Vuosikasvaimet ovat kellanvihreitä tai punaruskeita, kaljuja tai karvaisia. Silmut ovat 3–6 mm kokoisia, silmusuomu on huppumainen.</p> <p>Haarat ovat paksuja ja melko hauraita. Vuosikasvaimet ovat kellanvihreitä tai punaruskeita, kaljuja tai karvaisia. Silmut ovat 3–6 mm kokoisia, silmusuomu on huppumainen.</p> <p>Metsäraita (ssp. caprea) on yleinen koko Suomessa, vuonoraita (ssp. sericea) esiintyy harvinaisena Luoteis-Suomessa, vuonoraidan ja metsäraidan välimuodot ovat melko yleisiä Pohjois-Suomessa.</p> <p>Kasvi on kaksikotinen ja se kukkii ennen lehtien puhkeamista. Kukinto on kokonaisena variseva norkko. Kukat ovat norkkosuomujen hangassa, kehättömiä, pieniä, mesinystyisiä. Norkkoperä on lyhyt. Norkkosuomut ovat tummakärkisiä. Sikiäin on pitkäperäinen ja karvainen, vartalo on lyhyt tai puuttuu.</p> <p>Tvåbyggare. Blommar före bladsprickningen. Blomställning ett helt avfallande hänge. Blommor små, med honungskörtlar. Hänge med kort skaft. Hängefjäll mörkbruna, håriga.</p> <p>3–10(–15) m korkea.</p> <p>Blommar på våren (april-maj).</p> <p>Sälgen (ssp. caprea) är allmän i hela landet, gråsälg (ssp. sericea) förekommer sällsynt i sydvästra Finland. Mellanformer av dessa två är rätt allmänna i norra Finland.</p> <p>Kasvi on kaksikotinen ja se kukkii ennen lehtien puhkeamista. Kukinto on kokonaisena variseva norkko. Kukat ovat norkkosuomujen hangassa, kehättömiä, pieniä, mesinystyisiä. Norkkoperä on lyhyt. Norkkosuomut ovat tummakärkisiä. Sikiäin on pitkäperäinen ja karvainen, vartalo on lyhyt tai puuttuu.</p> <p>Metsäraita (ssp. caprea) on yleinen koko Suomessa, vuonoraita (ssp. sericea) esiintyy harvinaisena Luoteis-Suomessa, vuonoraidan ja metsäraidan välimuodot ovat melko yleisiä Pohjois-Suomessa.</p> <p>Haarat ovat paksuja ja melko hauraita. Vuosikasvaimet ovat kellanvihreitä tai punaruskeita, kaljuja tai karvaisia. Silmut ovat 3–6 mm kokoisia, silmusuomu on huppumainen.</p> <p>Sälgen (ssp. caprea) är allmän i hela landet, gråsälg (ssp. sericea) förekommer sällsynt i sydvästra Finland. Mellanformer av dessa två är rätt allmänna i norra Finland.</p> <p>Kasvi on kaksikotinen ja se kukkii ennen lehtien puhkeamista. Kukinto on kokonaisena variseva norkko. Kukat ovat norkkosuomujen hangassa, kehättömiä, pieniä, mesinystyisiä. Norkkoperä on lyhyt. Norkkosuomut ovat tummakärkisiä. Sikiäin on pitkäperäinen ja karvainen, vartalo on lyhyt tai puuttuu.</p> <p>Träd eller en stor buske, 3–10(–15) m hög. Grenar tjocka, rätt sköra. Årskvistar gulgröna – rödbruna, kala eller håriga. Knoppar 3–6 mm, kala, endast ett knoppfjäll. Blad strödda, stipler stora, njurlika, tandade, glesthåriga, avfallande. Bladskiva 6–10 cm, hel, fjädernervig, tjock, ojämnt naggade kanter, undertill tätt krushårig, 6–8(–10) par nerver.</p> <p>Kasvi on kaksikotinen ja se kukkii ennen lehtien puhkeamista. Kukinto on kokonaisena variseva norkko. Kukat ovat norkkosuomujen hangassa, kehättömiä, pieniä, mesinystyisiä. Norkkoperä on lyhyt. Norkkosuomut ovat tummakärkisiä. Sikiäin on pitkäperäinen ja karvainen, vartalo on lyhyt tai puuttuu.</p> <p>Kasvi on kaksikotinen ja se kukkii ennen lehtien puhkeamista. Kukinto on kokonaisena variseva norkko. Kukat ovat norkkosuomujen hangassa, kehättömiä, pieniä, mesinystyisiä. Norkkoperä on lyhyt. Norkkosuomut ovat tummakärkisiä. Sikiäin on pitkäperäinen ja karvainen, vartalo on lyhyt tai puuttuu.</p> <p>Blommar på våren (april-maj).</p> <p>Metsäraita (ssp. caprea) on yleinen koko Suomessa, vuonoraita (ssp. sericea) esiintyy harvinaisena Luoteis-Suomessa, vuonoraidan ja metsäraidan välimuodot ovat melko yleisiä Pohjois-Suomessa.</p> <p>Hedelmä on karvainen kota. Siemenet ovat pieniä, tyviosa on pitkä ja valkohaiveninen (lenninhaiven).</p> <p>Skogar, skogskärr, stränder, berg, vägrenar.</p> <p>Metsäraita viihtyy tuoreissa ja lehtomaisissa kangasmetsissä, lehdoissa ja rannoilla, myös teiden varsilla, pientareilla ja ojissa.&#xa0;</p> <p>Kasvi on kaksikotinen ja se kukkii ennen lehtien puhkeamista. Kukinto on kokonaisena variseva norkko. Kukat ovat norkkosuomujen hangassa, kehättömiä, pieniä, mesinystyisiä. Norkkoperä on lyhyt. Norkkosuomut ovat tummakärkisiä. Sikiäin on pitkäperäinen ja karvainen, vartalo on lyhyt tai puuttuu.</p> <p>Sälgen (ssp. caprea) är allmän i hela landet, gråsälg (ssp. sericea) förekommer sällsynt i sydvästra Finland. Mellanformer av dessa två är rätt allmänna i norra Finland.</p> <p>Puu tai iso pensas.</p> <p>3–10(–15) m korkea.</p> <p>Flere videarter korsar sig med varandra.</p> <p>Sälgen (ssp. caprea) är allmän i hela landet, gråsälg (ssp. sericea) förekommer sällsynt i sydvästra Finland. Mellanformer av dessa två är rätt allmänna i norra Finland.</p> <p>Tvåbyggare. Blommar före bladsprickningen. Blomställning ett helt avfallande hänge. Blommor små, med honungskörtlar. Hänge med kort skaft. Hängefjäll mörkbruna, håriga.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti. Korvakkeet ovat isoja, munuaismaisia, hammaslaitaisia, harvakarvaisia, varisevia. Lehtilapa (6–10cm) on ehyt, sulkasuoninen, paksu, mutkalaitainen tai harvaan hammaslaitainen tai ehytlaitainen, alta tiheään lyhytkarvainen ja korkosuoninen, suonipareja on 6–8, joskus 10.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti. Korvakkeet ovat isoja, munuaismaisia, hammaslaitaisia, harvakarvaisia, varisevia. Lehtilapa (6–10cm) on ehyt, sulkasuoninen, paksu, mutkalaitainen tai harvaan hammaslaitainen tai ehytlaitainen, alta tiheään lyhytkarvainen ja korkosuoninen, suonipareja on 6–8, joskus 10.</p> <p>3–10(–15) m korkea.</p> <p>Träd eller en stor buske, 3–10(–15) m hög. Grenar tjocka, rätt sköra. Årskvistar gulgröna–rödbruna, kala eller håriga. Knoppar 3–6 mm, kala, endast ett knoppfjäll. Blad strödda, stipler stora, njurlika, tandade, glesthåriga, avfallande. Bladskiva 6–10 cm, hel, fjädernervig, tjock, ojämnt naggade kanter, undertill tätt krushårig, 6–8(–10) par nerver.</p> <p>Kukkii keväällä (IV–V).</p> <p>Puu tai iso pensas.</p> <p>3–10(–15) m korkea.</p> <p>The branches are thick and rather fragile. The annual shoots are yellowish green or maroon, glabrous or pubescent. The buds are 3–6 mm long. The bud scale is cucullate.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti. Korvakkeet ovat isoja, munuaismaisia, hammaslaitaisia, harvakarvaisia, varisevia. Lehtilapa (6–10cm) on ehyt, sulkasuoninen, paksu, mutkalaitainen tai harvaan hammaslaitainen tai ehytlaitainen, alta tiheään lyhytkarvainen ja korkosuoninen, suonipareja on 6–8, joskus 10.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti. Korvakkeet ovat isoja, munuaismaisia, hammaslaitaisia, harvakarvaisia, varisevia. Lehtilapa (6–10cm) on ehyt, sulkasuoninen, paksu, mutkalaitainen tai harvaan hammaslaitainen tai ehytlaitainen, alta tiheään lyhytkarvainen ja korkosuoninen, suonipareja on 6–8, joskus 10.</p> <p>Metsäraita (ssp. caprea) on yleinen koko Suomessa, vuonoraita (ssp. sericea) esiintyy harvinaisena Luoteis-Suomessa, vuonoraidan ja metsäraidan välimuodot ovat melko yleisiä Pohjois-Suomessa.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti. Korvakkeet ovat isoja, munuaismaisia, hammaslaitaisia, harvakarvaisia, varisevia. Lehtilapa (6–10cm) on ehyt, sulkasuoninen, paksu, mutkalaitainen tai harvaan hammaslaitainen tai ehytlaitainen, alta tiheään lyhytkarvainen ja korkosuoninen, suonipareja on 6–8, joskus 10.</p> <p>Haarat ovat paksuja ja melko hauraita. Vuosikasvaimet ovat kellanvihreitä tai punaruskeita, kaljuja tai karvaisia. Silmut ovat 3–6 mm kokoisia, silmusuomu on huppumainen.</p> <p>Puu tai iso pensas.</p> <p>Flere videarter korsar sig med varandra.</p> <p>Metsissä, korvissa, rannoilla, kallioilla, pientareilla, tienvarsilla.</p> <p>Träd eller en stor buske, 3–10(–15) m hög. Grenar tjocka, rätt sköra. Årskvistar gulgröna – rödbruna, kala eller håriga. Knoppar 3–6 mm, kala, endast ett knoppfjäll. Blad strödda, stipler stora, njurlika, tandade, glesthåriga, avfallande. Bladskiva 6–10 cm, hel, fjädernervig, tjock, ojämnt naggade kanter, undertill tätt krushårig, 6–8(–10) par nerver.</p> <p>Puu tai iso pensas.</p> <p>Skogar, skogskärr, stränder, berg, vägrenar.</p> <p>Tvåbyggare. Blommar före bladsprickningen. Blomställning ett helt avfallande hänge. Blommor små, med honungskörtlar. Hänge med kort skaft. Hängefjäll mörkbruna, håriga.</p> L. <p>Kukkii keväällä (IV–V).</p> <p>Haarat ovat paksuja ja melko hauraita. Vuosikasvaimet ovat kellanvihreitä tai punaruskeita, kaljuja tai karvaisia. Silmut ovat 3–6 mm kokoisia, silmusuomu on huppumainen.</p> <p>Flere videarter korsar sig med varandra.</p> <p>Metsäraita (ssp. caprea) on yleinen koko Suomessa, vuonoraita (ssp. sericea) esiintyy harvinaisena Luoteis-Suomessa, vuonoraidan ja metsäraidan välimuodot ovat melko yleisiä Pohjois-Suomessa.</p> <p>Flere videarter korsar sig med varandra.</p> <p>Hedelmä on karvainen kota. Siemenet ovat pieniä, tyviosa on pitkä ja valkohaiveninen (lenninhaiven).</p> <p>3–10(–15) m korkea.</p> <p>Sälgen (ssp. caprea) är allmän i hela landet, gråsälg (ssp. sericea) förekommer sällsynt i sydvästra Finland. Mellanformer av dessa två är rätt allmänna i norra Finland.</p> <p>Hedelmä on karvainen kota. Siemenet ovat pieniä, tyviosa on pitkä ja valkohaiveninen (lenninhaiven).</p> <p>Metsissä, korvissa, rannoilla, kallioilla, pientareilla, tienvarsilla.</p> <p>Träd eller en stor buske, 3–10(–15) m hög. Grenar tjocka, rätt sköra. Årskvistar gulgröna–rödbruna, kala eller håriga. Knoppar 3–6 mm, kala, endast ett knoppfjäll. Blad strödda, stipler stora, njurlika, tandade, glesthåriga, avfallande. Bladskiva 6–10 cm, hel, fjädernervig, tjock, ojämnt naggade kanter, undertill tätt krushårig, 6–8(–10) par nerver.</p> <p>Tvåbyggare. Blommar före bladsprickningen. Blomställning ett helt avfallande hänge. Blommor små, med honungskörtlar. Hänge med kort skaft. Hängefjäll mörkbruna, håriga.</p> <p>Kasvi on kaksikotinen ja se kukkii ennen lehtien puhkeamista. Kukinto on kokonaisena variseva norkko. Kukat ovat norkkosuomujen hangassa, kehättömiä, pieniä, mesinystyisiä. Norkkoperä on lyhyt. Norkkosuomut ovat tummakärkisiä. Sikiäin on pitkäperäinen ja karvainen, vartalo on lyhyt tai puuttuu.</p> <p>Skogar, speciellt lundar och skogskanter, branter.</p> <p>Hedelmä on karvainen kota. Siemenet ovat pieniä, tyviosa on pitkä ja valkohaiveninen (lenninhaiven).</p> <p>Sälgen (ssp. caprea) är allmän i hela landet, gråsälg (ssp. sericea) förekommer sällsynt i sydvästra Finland. Mellanformer av dessa två är rätt allmänna i norra Finland.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti. Korvakkeet ovat isoja, munuaismaisia, hammaslaitaisia, harvakarvaisia, varisevia. Lehtilapa (6–10cm) on ehyt, sulkasuoninen, paksu, mutkalaitainen tai harvaan hammaslaitainen tai ehytlaitainen, alta tiheään lyhytkarvainen ja korkosuoninen, suonipareja on 6–8, joskus 10.</p> <p>Metsissä, korvissa, rannoilla, kallioilla, pientareilla, tienvarsilla.</p> <p>Metsissä, korvissa, rannoilla, kallioilla, pientareilla, tienvarsilla.</p> <p>Blommar på våren (april-maj).</p> <p>Metsäraita on tavallinen Euraasian lauhkeilla ja viileillä vyöhykkeillä. Vuononraitaa esiintyy Fennoskandiassa ja Skotlannissa.</p> <p>Tvåbyggare. Blommar före bladsprickningen. Blomställning ett helt avfallande hänge. Blommor små, med honungskörtlar. Hänge med kort skaft. Hängefjäll mörkbruna, håriga.</p> <p>Träd eller en stor buske, 3–10(–15) m hög. Grenar tjocka, rätt sköra. Årskvistar gulgröna–rödbruna, kala eller håriga. Knoppar 3–6 mm, kala, endast ett knoppfjäll. Blad strödda, stipler stora, njurlika, tandade, glesthåriga, avfallande. Bladskiva 6–10 cm, hel, fjädernervig, tjock, ojämnt naggade kanter, undertill tätt krushårig, 6–8(–10) par nerver.</p> <p>Kukkii keväällä (IV–V).</p> <p>Flere videarter korsar sig med varandra.</p> <p>Puu tai iso pensas.</p> <p>Skogar, skogskärr, stränder, berg, vägrenar.</p> <p>Kukkii keväällä (IV–V).</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti. Korvakkeet ovat isoja, munuaismaisia, hammaslaitaisia, harvakarvaisia, varisevia. Lehtilapa (6–10cm) on ehyt, sulkasuoninen, paksu, mutkalaitainen tai harvaan hammaslaitainen tai ehytlaitainen, alta tiheään lyhytkarvainen ja korkosuoninen, suonipareja on 6–8, joskus 10.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti. Korvakkeet ovat isoja, munuaismaisia, hammaslaitaisia, harvakarvaisia, varisevia. Lehtilapa (6–10cm) on ehyt, sulkasuoninen, paksu, mutkalaitainen tai harvaan hammaslaitainen tai ehytlaitainen, alta tiheään lyhytkarvainen ja korkosuoninen, suonipareja on 6–8, joskus 10.</p> <p>Hedelmä on karvainen kota. Siemenet ovat pieniä, tyviosa on pitkä ja valkohaiveninen (lenninhaiven).</p> <p>Blommar på våren (april-maj).</p> <p>Metsäraita (ssp. caprea) on yleinen koko Suomessa, vuonoraita (ssp. sericea) esiintyy harvinaisena Luoteis-Suomessa, vuonoraidan ja metsäraidan välimuodot ovat melko yleisiä Pohjois-Suomessa.</p> <p>Skogar, skogskärr, stränder, berg, vägrenar.</p> <p>Haarat ovat paksuja ja melko hauraita. Vuosikasvaimet ovat kellanvihreitä tai punaruskeita, kaljuja tai karvaisia. Silmut ovat 3–6 mm kokoisia, silmusuomu on huppumainen.</p> <p>Metsissä, korvissa, rannoilla, kallioilla, pientareilla, tienvarsilla.</p> <p>Sälgen (ssp. caprea) är allmän i hela landet, gråsälg (ssp. sericea) förekommer sällsynt i sydvästra Finland. Mellanformer av dessa två är rätt allmänna i norra Finland.</p> <p>Skogar, skogskärr, stränder, berg, vägrenar.</p> <p>Raidan puuaines on pehmeää. Pintapuu on väriltää vaaleaa, sydänpuu punertavaa. Puu lahoaa helposti. Puuaines ja varsinkin pahkat soveltuvat kuitenkin pieniin puusepätöihin.</p> <p>Flere videarter korsar sig med varandra.</p> <p>Puu tai iso pensas.</p> <p>Tvåbyggare. Blommar före bladsprickningen. Blomställning ett helt avfallande hänge. Blommor små, med honungskörtlar. Hänge med kort skaft. Hängefjäll mörkbruna, håriga.</p> <p>Kukkii keväällä (IV–V).</p> <p>Flere videarter korsar sig med varandra.</p> <p>Hedelmä on karvainen kota. Siemenet ovat pieniä, tyviosa on pitkä ja valkohaiveninen (lenninhaiven).</p> <p>Skogar, skogskärr, stränder, berg, vägrenar.</p> <p>Kasvi on kaksikotinen ja se kukkii ennen lehtien puhkeamista. Kukinto on kokonaisena variseva norkko. Kukat ovat norkkosuomujen hangassa, kehättömiä, pieniä, mesinystyisiä. Norkkoperä on lyhyt. Norkkosuomut ovat tummakärkisiä. Sikiäin on pitkäperäinen ja karvainen, vartalo on lyhyt tai puuttuu.</p> <p>Kasvi on kaksikotinen ja se kukkii ennen lehtien puhkeamista. Kukinto on kokonaisena variseva norkko. Kukat ovat norkkosuomujen hangassa, kehättömiä, pieniä, mesinystyisiä. Norkkoperä on lyhyt. Norkkosuomut ovat tummakärkisiä. Sikiäin on pitkäperäinen ja karvainen, vartalo on lyhyt tai puuttuu.</p> <p>Blommar på våren (april-maj).</p> <p>Skogar, speciellt lundar och skogskanter, branter.</p> <p>Hedelmä on karvainen kota. Siemenet ovat pieniä, tyviosa on pitkä ja valkohaiveninen (lenninhaiven).</p> <p>Kukkii keväällä (IV–V).</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti. Korvakkeet ovat isoja, munuaismaisia, hammaslaitaisia, harvakarvaisia, varisevia. Lehtilapa (6–10cm) on ehyt, sulkasuoninen, paksu, mutkalaitainen tai harvaan hammaslaitainen tai ehytlaitainen, alta tiheään lyhytkarvainen ja korkosuoninen, suonipareja on 6–8, joskus 10.</p> <p>Tvåbyggare. Blommar före bladsprickningen. Blomställning ett helt avfallande hänge. Blommor små, med honungskörtlar. Hänge med kort skaft. Hängefjäll mörkbruna, håriga.</p> <p>Sälgen (ssp. caprea) är allmän i hela landet, gråsälg (ssp. sericea) förekommer sällsynt i sydvästra Finland. Mellanformer av dessa två är rätt allmänna i norra Finland.</p> <p>Träd eller en stor buske, 3–10(–15) m hög. Grenar tjocka, rätt sköra. Årskvistar gulgröna–rödbruna, kala eller håriga. Knoppar 3–6 mm, kala, endast ett knoppfjäll. Blad strödda, stipler stora, njurlika, tandade, glesthåriga, avfallande. Bladskiva 6–10 cm, hel, fjädernervig, tjock, ojämnt naggade kanter, undertill tätt krushårig, 6–8(–10) par nerver.</p> <p>Träd eller en stor buske, 3–10(–15) m hög. Grenar tjocka, rätt sköra. Årskvistar gulgröna–rödbruna, kala eller håriga. Knoppar 3–6 mm, kala, endast ett knoppfjäll. Blad strödda, stipler stora, njurlika, tandade, glesthåriga, avfallande. Bladskiva 6–10 cm, hel, fjädernervig, tjock, ojämnt naggade kanter, undertill tätt krushårig, 6–8(–10) par nerver.</p> <p>Metsäraita (ssp. caprea) on yleinen koko Suomessa, vuonoraita (ssp. sericea) esiintyy harvinaisena Luoteis-Suomessa, vuonoraidan ja metsäraidan välimuodot ovat melko yleisiä Pohjois-Suomessa.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti. Korvakkeet ovat isoja, munuaismaisia, hammaslaitaisia, harvakarvaisia, varisevia. Lehtilapa (6–10cm) on ehyt, sulkasuoninen, paksu, mutkalaitainen tai harvaan hammaslaitainen tai ehytlaitainen, alta tiheään lyhytkarvainen ja korkosuoninen, suonipareja on 6–8, joskus 10.</p> <p>Träd eller en stor buske, 3–10(–15) m hög. Grenar tjocka, rätt sköra. Årskvistar gulgröna–rödbruna, kala eller håriga. Knoppar 3–6 mm, kala, endast ett knoppfjäll. Blad strödda, stipler stora, njurlika, tandade, glesthåriga, avfallande. Bladskiva 6–10 cm, hel, fjädernervig, tjock, ojämnt naggade kanter, undertill tätt krushårig, 6–8(–10) par nerver.</p> <p>Puu tai iso pensas.</p> <p>Metsissä, korvissa, rannoilla, kallioilla, pientareilla, tienvarsilla.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti. Korvakkeet ovat isoja, munuaismaisia, hammaslaitaisia, harvakarvaisia, varisevia. Lehtilapa (6–10cm) on ehyt, sulkasuoninen, paksu, mutkalaitainen tai harvaan hammaslaitainen tai ehytlaitainen, alta tiheään lyhytkarvainen ja korkosuoninen, suonipareja on 6–8, joskus 10.</p> <p>Kukkii keväällä (IV–V).</p> <p>Flere videarter korsar sig med varandra.</p> <p>3–10(–15) m korkea.</p> <p>Kasvi on kaksikotinen ja se kukkii ennen lehtien puhkeamista. Kukinto on kokonaisena variseva norkko. Kukat ovat norkkosuomujen hangassa, kehättömiä, pieniä, mesinystyisiä. Norkkoperä on lyhyt. Norkkosuomut ovat tummakärkisiä. Sikiäin on pitkäperäinen ja karvainen, vartalo on lyhyt tai puuttuu.</p> <p>3–10(–15) m korkea.</p> <p>Haarat ovat paksuja ja melko hauraita. Vuosikasvaimet ovat kellanvihreitä tai punaruskeita, kaljuja tai karvaisia. Silmut ovat 3–6 mm kokoisia, silmusuomu on huppumainen.</p> <p>Haarat ovat paksuja ja melko hauraita. Vuosikasvaimet ovat kellanvihreitä tai punaruskeita, kaljuja tai karvaisia. Silmut ovat 3–6 mm kokoisia, silmusuomu on huppumainen.</p> <p>Hedelmä on karvainen kota. Siemenet ovat pieniä, tyviosa on pitkä ja valkohaiveninen (lenninhaiven).</p> <p>Lähteet:</p><p>Alanko, P., Hämet-Ahti, L., Koistinen, M., Palmén, A., & Tigerstedt, P. M. A. (1992).&#xa0;<i>Suomen puu- ja pensaskasvio.</i>&#xa0;Helsinki: Dendrologian seura.</p><p>Rikkinen, J. (2010).&#xa0;<i>Puut Ja Pensaat Suomen Luonnossa</i>. Helsinki: Otava.</p><p>Väre, H. ja Kiuru, H. (2013).&#xa0;<i>Suomen puut ja pensaat</i>. Helsinki: Metsäkustannus.</p> <p>Raitaa esiintyy vieraslajina ainakin Kanadassa ja joissakin Yhdysvaltojen osavaltioissa.</p> <p>Metsissä, korvissa, rannoilla, kallioilla, pientareilla, tienvarsilla.</p> <p>Blommar på våren (april-maj).</p> <p>3–10(–15) m korkea.</p> <p>Skogar, skogskärr, stränder, berg, vägrenar.</p> <p>Sälgen (ssp. caprea) är allmän i hela landet, gråsälg (ssp. sericea) förekommer sällsynt i sydvästra Finland. Mellanformer av dessa två är rätt allmänna i norra Finland.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti. Korvakkeet ovat isoja, munuaismaisia, hammaslaitaisia, harvakarvaisia, varisevia. Lehtilapa (6–10cm) on ehyt, sulkasuoninen, paksu, mutkalaitainen tai harvaan hammaslaitainen tai ehytlaitainen, alta tiheään lyhytkarvainen ja korkosuoninen, suonipareja on 6–8, joskus 10.</p> <p>3–10(–15) m korkea.</p> <p>Haarat ovat paksuja ja melko hauraita. Vuosikasvaimet ovat kellanvihreitä tai punaruskeita, kaljuja tai karvaisia. Silmut ovat 3–6 mm kokoisia, silmusuomu on huppumainen.</p> <p>Sälgen (ssp. caprea) är allmän i hela landet, gråsälg (ssp. sericea) förekommer sällsynt i sydvästra Finland. Mellanformer av dessa två är rätt allmänna i norra Finland.</p> <p>Tvåbyggare. Blommar före bladsprickningen. Blomställning ett helt avfallande hänge. Blommor små, med honungskörtlar. Hänge med kort skaft. Hängefjäll mörkbruna, håriga.</p> <p>Kukkii keväällä (IV–V).</p> <p>Skogar, skogskärr, stränder, berg, vägrenar.</p> <p>Kasvi on kaksikotinen ja se kukkii ennen lehtien puhkeamista. Kukinto on kokonaisena variseva norkko. Kukat ovat norkkosuomujen hangassa, kehättömiä, pieniä, mesinystyisiä. Norkkoperä on lyhyt. Norkkosuomut ovat tummakärkisiä. Sikiäin on pitkäperäinen ja karvainen, vartalo on lyhyt tai puuttuu.</p> <p>Tvåbyggare. Blommar före bladsprickningen. Blomställning ett helt avfallande hänge. Blommor små, med honungskörtlar. Hänge med kort skaft. Hängefjäll mörkbruna, håriga.</p> <p>Hedelmä on karvainen kota. Siemenet ovat pieniä, tyviosa on pitkä ja valkohaiveninen (lenninhaiven).</p> <p>Hedelmä on karvainen kota. Siemenet ovat pieniä, tyviosa on pitkä ja valkohaiveninen (lenninhaiven).</p> <p>The leaf arrangement is spiral. The stipules are large, reniform, dentate, scarcely pubescent and caducous. The lamina is 6–10 cm long, simple, pinnately veined, thick, sinuate, scarcely serrate or entire. The abaxial side is densely pilose and prominently veined, with 6–8(–10) pairs of veins.</p> <p>Tvåbyggare. Blommar före bladsprickningen. Blomställning ett helt avfallande hänge. Blommor små, med honungskörtlar. Hänge med kort skaft. Hängefjäll mörkbruna, håriga.</p> <p>3–10(–15) m korkea.</p> <p>Kasvi on kaksikotinen ja se kukkii ennen lehtien puhkeamista. Kukinto on kokonaisena variseva norkko. Kukat ovat norkkosuomujen hangassa, kehättömiä, pieniä, mesinystyisiä. Norkkoperä on lyhyt. Norkkosuomut ovat tummakärkisiä. Sikiäin on pitkäperäinen ja karvainen, vartalo on lyhyt tai puuttuu.</p> <p>Metsissä, korvissa, rannoilla, kallioilla, pientareilla, tienvarsilla.</p> <p>Sälgen (ssp. caprea) är allmän i hela landet, gråsälg (ssp. sericea) förekommer sällsynt i sydvästra Finland. Mellanformer av dessa två är rätt allmänna i norra Finland.</p> <p>Haarat ovat paksuja ja melko hauraita. Vuosikasvaimet ovat kellanvihreitä tai punaruskeita, kaljuja tai karvaisia. Silmut ovat 3–6 mm kokoisia, silmusuomu on huppumainen.</p> <p>Träd eller en stor buske, 3-10(-15) m hög. Grenar tjocka, rätt sköra. Årskvistar gulgröna - rödbruna, kala eller håriga. Knoppar 3-6 mm, kala, endast ett knoppfjäll. Blad strödda, stipler stora, njurlika, tandade, glesthåriga, avfallande. Bladskiva 6-10 cm, hel, fjädernervig, tjock, ojämnt naggade kanter, undertill tätt krushårig, 6-8(-10) par nerver.</p> <p>Hedelmä on karvainen kota. Siemenet ovat pieniä, tyviosa on pitkä ja valkohaiveninen (lenninhaiven).</p> <p>Kasvi on kaksikotinen ja se kukkii ennen lehtien puhkeamista. Kukinto on kokonaisena variseva norkko. Kukat ovat norkkosuomujen hangassa, kehättömiä, pieniä, mesinystyisiä. Norkkoperä on lyhyt. Norkkosuomut ovat tummakärkisiä. Sikiäin on pitkäperäinen ja karvainen, vartalo on lyhyt tai puuttuu.</p> <p>Sälgen (ssp. caprea) är allmän i hela landet, gråsälg (ssp. sericea) förekommer sällsynt i sydvästra Finland. Mellanformer av dessa två är rätt allmänna i norra Finland.</p> <p>Träd eller en stor buske, 3–10(–15) m hög. Grenar tjocka, rätt sköra. Årskvistar gulgröna – rödbruna, kala eller håriga. Knoppar 3–6 mm, kala, endast ett knoppfjäll. Blad strödda, stipler stora, njurlika, tandade, glesthåriga, avfallande. Bladskiva 6–10 cm, hel, fjädernervig, tjock, ojämnt naggade kanter, undertill tätt krushårig, 6–8(–10) par nerver.</p> <p>Kasvi on kaksikotinen ja se kukkii ennen lehtien puhkeamista. Kukinto on kokonaisena variseva norkko. Kukat ovat norkkosuomujen hangassa, kehättömiä, pieniä, mesinystyisiä. Norkkoperä on lyhyt. Norkkosuomut ovat tummakärkisiä. Sikiäin on pitkäperäinen ja karvainen, vartalo on lyhyt tai puuttuu.</p> <p>Kukkii keväällä (IV–V).</p> <p>Kukkii keväällä (IV–V).</p> <p>Kukkii keväällä (IV–V).</p> <p>Träd eller en stor buske, 3–10(–15) m hög. Grenar tjocka, rätt sköra. Årskvistar gulgröna – rödbruna, kala eller håriga. Knoppar 3–6 mm, kala, endast ett knoppfjäll. Blad strödda, stipler stora, njurlika, tandade, glesthåriga, avfallande. Bladskiva 6–10 cm, hel, fjädernervig, tjock, ojämnt naggade kanter, undertill tätt krushårig, 6–8(–10) par nerver.</p> <p>Träd eller en stor buske, 3-10(-15) m hög. Grenar tjocka, rätt sköra. Årskvistar gulgröna - rödbruna, kala eller håriga. Knoppar 3-6 mm, kala, endast ett knoppfjäll. Blad strödda, stipler stora, njurlika, tandade, glesthåriga, avfallande. Bladskiva 6-10 cm, hel, fjädernervig, tjock, ojämnt naggade kanter, undertill tätt krushårig, 6-8(-10) par nerver.</p> <p>Kasvi on kaksikotinen ja se kukkii ennen lehtien puhkeamista. Kukinto on kokonaisena variseva norkko. Kukat ovat norkkosuomujen hangassa, kehättömiä, pieniä, mesinystyisiä. Norkkoperä on lyhyt. Norkkosuomut ovat tummakärkisiä. Sikiäin on pitkäperäinen ja karvainen, vartalo on lyhyt tai puuttuu.</p> <p>Haarat ovat paksuja ja melko hauraita. Vuosikasvaimet ovat kellanvihreitä tai punaruskeita, kaljuja tai karvaisia. Silmut ovat 3–6 mm kokoisia, silmusuomu on huppumainen.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti. Korvakkeet ovat isoja, munuaismaisia, hammaslaitaisia, harvakarvaisia, varisevia. Lehtilapa (6–10cm) on ehyt, sulkasuoninen, paksu, mutkalaitainen tai harvaan hammaslaitainen tai ehytlaitainen, alta tiheään lyhytkarvainen ja korkosuoninen, suonipareja on 6–8, joskus 10.</p> <p>3–10(–15) m korkea.</p> <p>Blommar på våren (april-maj).</p> <p>Sälgen (ssp. caprea) är allmän i hela landet, gråsälg (ssp. sericea) förekommer sällsynt i sydvästra Finland. Mellanformer av dessa två är rätt allmänna i norra Finland.</p> <p>Metsäraita (ssp. caprea) on yleinen koko Suomessa, vuonoraita (ssp. sericea) esiintyy harvinaisena Luoteis-Suomessa, vuonoraidan ja metsäraidan välimuodot ovat melko yleisiä Pohjois-Suomessa.</p> <p>Sälgen (ssp. caprea) är allmän i hela landet, gråsälg (ssp. sericea) förekommer sällsynt i sydvästra Finland. Mellanformer av dessa två är rätt allmänna i norra Finland.</p> <p>Skogar, skogskärr, stränder, berg, vägrenar.</p> <p>Tvåbyggare. Blommar före bladsprickningen. Blomställning ett helt avfallande hänge. Blommor små, med honungskörtlar. Hänge med kort skaft. Hängefjäll mörkbruna, håriga.</p> <p>Haarat ovat paksuja ja melko hauraita. Vuosikasvaimet ovat kellanvihreitä tai punaruskeita, kaljuja tai karvaisia. Silmut ovat 3–6 mm kokoisia, silmusuomu on huppumainen.</p> <p>Metsissä, korvissa, rannoilla, kallioilla, pientareilla, tienvarsilla.</p> <p>Kukkii keväällä (IV–V).</p> <p>Puu tai iso pensas.</p> <p>Raita on tavallisesti 5-15 (20) m korkuiseksi kasvava, usein monirunkoinen lehtipuu. Raidan nuorten versojen varret ovat väriltään vihertävät tai harmaanruskeat. Vanhemmiten runko on vihertävänharmaa, vähitellen pystyliuskaiseksi kaarnoittuva.&#xa0;</p><p>Raidan lehdet ovat 6-10 cm pitkät ja &#xa0;muodoltaa soikeat &#xa0;tai puikeat ja matalasti nyhälaitaiset. Sen lehtilapa paksu ja väriltään yläpuolelta tummanvihreä ja yleensä vanhemmiten kaljuuntuva. Alapuolelta lehti on vaalean harmaanvihreä, tiheään lyhytkarvainen ja korkosuoninen.</p><p>Raita kukkii keväällä, huhti-toukokuussa, lehtien puhkeamisen aikoihin. Kaksikotisen kasvin emi- ja hedekukat syntyvät eri kasveihin. Kukinto on norkko. Pölyttyneestä emikukasta kehittyy jopa sentin mittainen kota, joka on harmaanvihreä ja tiheään silkkikarvainen.&#xa0;</p><p>Suomessa kasvaa kaksi raidan alalajia, metsäraita (subsp.&#xa0;<i>caprea</i>) ja vuonoraita (subsp.&#xa0;<i>sphacelata</i>).</p> <p>Flere videarter korsar sig med varandra.</p> <p>Blommar på våren (april-maj).</p> <p>Träd eller en stor buske, 3–10(–15) m hög. Grenar tjocka, rätt sköra. Årskvistar gulgröna–rödbruna, kala eller håriga. Knoppar 3–6 mm, kala, endast ett knoppfjäll. Blad strödda, stipler stora, njurlika, tandade, glesthåriga, avfallande. Bladskiva 6–10 cm, hel, fjädernervig, tjock, ojämnt naggade kanter, undertill tätt krushårig, 6–8(–10) par nerver.</p> <p>Skogar, skogskärr, stränder, berg, vägrenar.</p> <p>Hedelmä on karvainen kota. Siemenet ovat pieniä, tyviosa on pitkä ja valkohaiveninen (lenninhaiven).</p> <p>Puu tai iso pensas.</p> <p>Metsissä, korvissa, rannoilla, kallioilla, pientareilla, tienvarsilla.</p> <p>Puu tai iso pensas.</p> <p>Hedelmä on karvainen kota. Siemenet ovat pieniä, tyviosa on pitkä ja valkohaiveninen (lenninhaiven).</p> sälg <p>Flere videarter korsar sig med varandra.</p> <p>Kasvi on kaksikotinen ja se kukkii ennen lehtien puhkeamista. Kukinto on kokonaisena variseva norkko. Kukat ovat norkkosuomujen hangassa, kehättömiä, pieniä, mesinystyisiä. Norkkoperä on lyhyt. Norkkosuomut ovat tummakärkisiä. Sikiäin on pitkäperäinen ja karvainen, vartalo on lyhyt tai puuttuu.</p> <p>Raidan puuaines on pehmeää. Pintapuu on väriltää vaaleaa, sydänpuu punertavaa. Puu lahoaa helposti. Puuaines ja varsinkin pahkat soveltuvat kuitenkin pieniin puusepätöihin.</p> <p>Haarat ovat paksuja ja melko hauraita. Vuosikasvaimet ovat kellanvihreitä tai punaruskeita, kaljuja tai karvaisia. Silmut ovat 3–6 mm kokoisia, silmusuomu on huppumainen.</p> <p>Tvåbyggare. Blommar före bladsprickningen. Blomställning ett helt avfallande hänge. Blommor små, med honungskörtlar. Hänge med kort skaft. Hängefjäll mörkbruna, håriga.</p> <p>Sälgen (ssp. caprea) är allmän i hela landet, gråsälg (ssp. sericea) förekommer sällsynt i sydvästra Finland. Mellanformer av dessa två är rätt allmänna i norra Finland.</p> <p>Metsäraita (ssp. caprea) on yleinen koko Suomessa, vuonoraita (ssp. sericea) esiintyy harvinaisena Luoteis-Suomessa, vuonoraidan ja metsäraidan välimuodot ovat melko yleisiä Pohjois-Suomessa.</p> <p>Tvåbyggare. Blommar före bladsprickningen. Blomställning ett helt avfallande hänge. Blommor små, med honungskörtlar. Hänge med kort skaft. Hängefjäll mörkbruna, håriga.</p> <p>Metsissä, korvissa, rannoilla, kallioilla, pientareilla, tienvarsilla.</p> <p>Blommar på våren (april-maj).</p> <p>3–10(–15) m korkea.</p> <p>Träd eller en stor buske, 3–10(–15) m hög. Grenar tjocka, rätt sköra. Årskvistar gulgröna–rödbruna, kala eller håriga. Knoppar 3–6 mm, kala, endast ett knoppfjäll. Blad strödda, stipler stora, njurlika, tandade, glesthåriga, avfallande. Bladskiva 6–10 cm, hel, fjädernervig, tjock, ojämnt naggade kanter, undertill tätt krushårig, 6–8(–10) par nerver.</p> <p>Insect-pollinated.</p> <p>Metsissä, korvissa, rannoilla, kallioilla, pientareilla, tienvarsilla.</p> <p>Blommar på våren (april-maj).</p> <p>Sälgen (ssp. caprea) är allmän i hela landet, gråsälg (ssp. sericea) förekommer sällsynt i sydvästra Finland. Mellanformer av dessa två är rätt allmänna i norra Finland.</p> <p>Metsissä, korvissa, rannoilla, kallioilla, pientareilla, tienvarsilla.</p> <p>Metsäraita (ssp. caprea) on yleinen koko Suomessa, vuonoraita (ssp. sericea) esiintyy harvinaisena Luoteis-Suomessa, vuonoraidan ja metsäraidan välimuodot ovat melko yleisiä Pohjois-Suomessa.</p> <p>Kukkii keväällä (IV–V).</p> <p>Kasvi on kaksikotinen ja se kukkii ennen lehtien puhkeamista. Kukinto on kokonaisena variseva norkko. Kukat ovat norkkosuomujen hangassa, kehättömiä, pieniä, mesinystyisiä. Norkkoperä on lyhyt. Norkkosuomut ovat tummakärkisiä. Sikiäin on pitkäperäinen ja karvainen, vartalo on lyhyt tai puuttuu.</p> <p>3–10(–15) m korkea.</p> <p>Sälgen (ssp. caprea) är allmän i hela landet, gråsälg (ssp. sericea) förekommer sällsynt i sydvästra Finland. Mellanformer av dessa två är rätt allmänna i norra Finland.</p> <p>Metsissä, korvissa, rannoilla, kallioilla, pientareilla, tienvarsilla.</p> <p>Metsäraita (ssp. caprea) on yleinen koko Suomessa, vuonoraita (ssp. sericea) esiintyy harvinaisena Luoteis-Suomessa, vuonoraidan ja metsäraidan välimuodot ovat melko yleisiä Pohjois-Suomessa.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti. Korvakkeet ovat isoja, munuaismaisia, hammaslaitaisia, harvakarvaisia, varisevia. Lehtilapa (6–10cm) on ehyt, sulkasuoninen, paksu, mutkalaitainen tai harvaan hammaslaitainen tai ehytlaitainen, alta tiheään lyhytkarvainen ja korkosuoninen, suonipareja on 6–8, joskus 10.</p> <p>Haarat ovat paksuja ja melko hauraita. Vuosikasvaimet ovat kellanvihreitä tai punaruskeita, kaljuja tai karvaisia. Silmut ovat 3–6 mm kokoisia, silmusuomu on huppumainen.</p> <p>Metsäraita (ssp. caprea) on yleinen koko Suomessa, vuonoraita (ssp. sericea) esiintyy harvinaisena Luoteis-Suomessa, vuonoraidan ja metsäraidan välimuodot ovat melko yleisiä Pohjois-Suomessa.</p> <p>3–10(–15) m korkea.</p> <p>Kasvi on kaksikotinen ja se kukkii ennen lehtien puhkeamista. Kukinto on kokonaisena variseva norkko. Kukat ovat norkkosuomujen hangassa, kehättömiä, pieniä, mesinystyisiä. Norkkoperä on lyhyt. Norkkosuomut ovat tummakärkisiä. Sikiäin on pitkäperäinen ja karvainen, vartalo on lyhyt tai puuttuu.</p> <p>Metsissä, korvissa, rannoilla, kallioilla, pientareilla, tienvarsilla.</p> <p>Haarat ovat paksuja ja melko hauraita. Vuosikasvaimet ovat kellanvihreitä tai punaruskeita, kaljuja tai karvaisia. Silmut ovat 3–6 mm kokoisia, silmusuomu on huppumainen.</p> <p>Skogar, skogskärr, stränder, berg, vägrenar.</p> <p>Tvåbyggare. Blommar före bladsprickningen. Blomställning ett helt avfallande hänge. Blommor små, med honungskörtlar. Hänge med kort skaft. Hängefjäll mörkbruna, håriga.</p> <p>Tvåbyggare. Blommar före bladsprickningen. Blomställning ett helt avfallande hänge. Blommor små, med honungskörtlar. Hänge med kort skaft. Hängefjäll mörkbruna, håriga.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti. Korvakkeet ovat isoja, munuaismaisia, hammaslaitaisia, harvakarvaisia, varisevia. Lehtilapa (6–10cm) on ehyt, sulkasuoninen, paksu, mutkalaitainen tai harvaan hammaslaitainen tai ehytlaitainen, alta tiheään lyhytkarvainen ja korkosuoninen, suonipareja on 6–8, joskus 10.</p> <p>Haarat ovat paksuja ja melko hauraita. Vuosikasvaimet ovat kellanvihreitä tai punaruskeita, kaljuja tai karvaisia. Silmut ovat 3–6 mm kokoisia, silmusuomu on huppumainen.</p> <p>3–10(–15) m korkea.</p> <p>Metsissä, korvissa, rannoilla, kallioilla, pientareilla, tienvarsilla.</p> <p>Träd eller en stor buske, 3–10(–15) m hög. Grenar tjocka, rätt sköra. Årskvistar gulgröna–rödbruna, kala eller håriga. Knoppar 3–6 mm, kala, endast ett knoppfjäll. Blad strödda, stipler stora, njurlika, tandade, glesthåriga, avfallande. Bladskiva 6–10 cm, hel, fjädernervig, tjock, ojämnt naggade kanter, undertill tätt krushårig, 6–8(–10) par nerver.</p> <p>Hedelmä on karvainen kota. Siemenet ovat pieniä, tyviosa on pitkä ja valkohaiveninen (lenninhaiven).</p> <p>Blommar på våren (april-maj).</p> <p>Tvåbyggare. Blommar före bladsprickningen. Blomställning ett helt avfallande hänge. Blommor små, med honungskörtlar. Hänge med kort skaft. Hängefjäll mörkbruna, håriga.</p> <p>Blommar på våren (april-maj).</p> <p>Puu tai iso pensas.</p> <p>Skogar, skogskärr, stränder, berg, vägrenar.</p> <p>Skogar, skogskärr, stränder, berg, vägrenar.</p> <p>Metsäraita (ssp. caprea) on yleinen koko Suomessa, vuonoraita (ssp. sericea) esiintyy harvinaisena Luoteis-Suomessa, vuonoraidan ja metsäraidan välimuodot ovat melko yleisiä Pohjois-Suomessa.</p> <p>Metsäraita (ssp. caprea) on yleinen koko Suomessa, vuonoraita (ssp. sericea) esiintyy harvinaisena Luoteis-Suomessa, vuonoraidan ja metsäraidan välimuodot ovat melko yleisiä Pohjois-Suomessa.</p> <p>Tvåbyggare. Blommar före bladsprickningen. Blomställning ett helt avfallande hänge. Blommor små, med honungskörtlar. Hänge med kort skaft. Hängefjäll mörkbruna, håriga.</p> <p>Sälgen (ssp. caprea) är allmän i hela landet, gråsälg (ssp. sericea) förekommer sällsynt i sydvästra Finland. Mellanformer av dessa två är rätt allmänna i norra Finland.</p> <p>Metsissä, korvissa, rannoilla, kallioilla, pientareilla, tienvarsilla.</p> <p>Puu tai iso pensas.</p> <p>Hedelmä on karvainen kota. Siemenet ovat pieniä, tyviosa on pitkä ja valkohaiveninen (lenninhaiven).</p> <p>Puu tai iso pensas.</p> <p>Tvåbyggare. Blommar före bladsprickningen. Blomställning ett helt avfallande hänge. Blommor små, med honungskörtlar. Hänge med kort skaft. Hängefjäll mörkbruna, håriga.</p> <p>Haarat ovat paksuja ja melko hauraita. Vuosikasvaimet ovat kellanvihreitä tai punaruskeita, kaljuja tai karvaisia. Silmut ovat 3–6 mm kokoisia, silmusuomu on huppumainen.</p> <p>Blommar på våren (april-maj).</p> <p>Skogar, skogskärr, stränder, berg, vägrenar.</p> <p>Flere videarter korsar sig med varandra.</p> <p>Hedelmä on karvainen kota. Siemenet ovat pieniä, tyviosa on pitkä ja valkohaiveninen (lenninhaiven).</p> <p>Flere videarter korsar sig med varandra.</p> <p>Tvåbyggare. Blommar före bladsprickningen. Blomställning ett helt avfallande hänge. Blommor små, med honungskörtlar. Hänge med kort skaft. Hängefjäll mörkbruna, håriga.</p> <p>Blommar på våren (april-maj).</p> <p>Kasvi on kaksikotinen ja se kukkii ennen lehtien puhkeamista. Kukinto on kokonaisena variseva norkko. Kukat ovat norkkosuomujen hangassa, kehättömiä, pieniä, mesinystyisiä. Norkkoperä on lyhyt. Norkkosuomut ovat tummakärkisiä. Sikiäin on pitkäperäinen ja karvainen, vartalo on lyhyt tai puuttuu.</p> <p>Puu tai iso pensas.</p> <p>Träd eller en stor buske, 3–10(–15) m hög. Grenar tjocka, rätt sköra. Årskvistar gulgröna–rödbruna, kala eller håriga. Knoppar 3–6 mm, kala, endast ett knoppfjäll. Blad strödda, stipler stora, njurlika, tandade, glesthåriga, avfallande. Bladskiva 6–10 cm, hel, fjädernervig, tjock, ojämnt naggade kanter, undertill tätt krushårig, 6–8(–10) par nerver.</p> <p>Metsäraita (ssp. caprea) on yleinen koko Suomessa, vuonoraita (ssp. sericea) esiintyy harvinaisena Luoteis-Suomessa, vuonoraidan ja metsäraidan välimuodot ovat melko yleisiä Pohjois-Suomessa.</p> <p>Kasvi on kaksikotinen ja se kukkii ennen lehtien puhkeamista. Kukinto on kokonaisena variseva norkko. Kukat ovat norkkosuomujen hangassa, kehättömiä, pieniä, mesinystyisiä. Norkkoperä on lyhyt. Norkkosuomut ovat tummakärkisiä. Sikiäin on pitkäperäinen ja karvainen, vartalo on lyhyt tai puuttuu.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti. Korvakkeet ovat isoja, munuaismaisia, hammaslaitaisia, harvakarvaisia, varisevia. Lehtilapa (6–10cm) on ehyt, sulkasuoninen, paksu, mutkalaitainen tai harvaan hammaslaitainen tai ehytlaitainen, alta tiheään lyhytkarvainen ja korkosuoninen, suonipareja on 6–8, joskus 10.</p> <p>Haarat ovat paksuja ja melko hauraita. Vuosikasvaimet ovat kellanvihreitä tai punaruskeita, kaljuja tai karvaisia. Silmut ovat 3–6 mm kokoisia, silmusuomu on huppumainen.</p> <p>Metsäraita (ssp. caprea) on yleinen koko Suomessa, vuonoraita (ssp. sericea) esiintyy harvinaisena Luoteis-Suomessa, vuonoraidan ja metsäraidan välimuodot ovat melko yleisiä Pohjois-Suomessa.</p> <p>3–10(–15) m korkea.</p> <p>Metsissä, korvissa, rannoilla, kallioilla, pientareilla, tienvarsilla.</p> <p>Metsäraita (ssp. caprea) on yleinen koko Suomessa, vuonoraita (ssp. sericea) esiintyy harvinaisena Luoteis-Suomessa, vuonoraidan ja metsäraidan välimuodot ovat melko yleisiä Pohjois-Suomessa.</p> <p>Metsissä, korvissa, rannoilla, kallioilla, pientareilla, tienvarsilla.</p> <p>Metsissä, korvissa, rannoilla, kallioilla, pientareilla, tienvarsilla.</p> <p>Hedelmä on karvainen kota. Siemenet ovat pieniä, tyviosa on pitkä ja valkohaiveninen (lenninhaiven).</p> <p>Blommar på våren (april-maj).</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti. Korvakkeet ovat isoja, munuaismaisia, hammaslaitaisia, harvakarvaisia, varisevia. Lehtilapa (6–10cm) on ehyt, sulkasuoninen, paksu, mutkalaitainen tai harvaan hammaslaitainen tai ehytlaitainen, alta tiheään lyhytkarvainen ja korkosuoninen, suonipareja on 6–8, joskus 10.</p> Salix caprea <p>3–10(–15) m korkea.</p> <p>Kasvi on kaksikotinen ja se kukkii ennen lehtien puhkeamista. Kukinto on kokonaisena variseva norkko. Kukat ovat norkkosuomujen hangassa, kehättömiä, pieniä, mesinystyisiä. Norkkoperä on lyhyt. Norkkosuomut ovat tummakärkisiä. Sikiäin on pitkäperäinen ja karvainen, vartalo on lyhyt tai puuttuu.</p> <p>Hedelmä on karvainen kota. Siemenet ovat pieniä, tyviosa on pitkä ja valkohaiveninen (lenninhaiven).</p> <p>Flere videarter korsar sig med varandra.</p> <p>Kasvi on kaksikotinen ja se kukkii ennen lehtien puhkeamista. Kukinto on kokonaisena variseva norkko. Kukat ovat norkkosuomujen hangassa, kehättömiä, pieniä, mesinystyisiä. Norkkoperä on lyhyt. Norkkosuomut ovat tummakärkisiä. Sikiäin on pitkäperäinen ja karvainen, vartalo on lyhyt tai puuttuu.</p> <p>Haarat ovat paksuja ja melko hauraita. Vuosikasvaimet ovat kellanvihreitä tai punaruskeita, kaljuja tai karvaisia. Silmut ovat 3–6 mm kokoisia, silmusuomu on huppumainen.</p> <p>Kasvi on kaksikotinen ja se kukkii ennen lehtien puhkeamista. Kukinto on kokonaisena variseva norkko. Kukat ovat norkkosuomujen hangassa, kehättömiä, pieniä, mesinystyisiä. Norkkoperä on lyhyt. Norkkosuomut ovat tummakärkisiä. Sikiäin on pitkäperäinen ja karvainen, vartalo on lyhyt tai puuttuu.</p> <p>Sälgen (ssp. caprea) är allmän i hela landet, gråsälg (ssp. sericea) förekommer sällsynt i sydvästra Finland. Mellanformer av dessa två är rätt allmänna i norra Finland.</p> <p>Kukkii keväällä (IV–V).</p> <p>Blommar på våren (april-maj).</p> <p>Skogar, skogskärr, stränder, berg, vägrenar.</p> <p>Tvåbyggare. Blommar före bladsprickningen. Blomställning ett helt avfallande hänge. Blommor små, med honungskörtlar. Hänge med kort skaft. Hängefjäll mörkbruna, håriga.</p> <p>Metsäraita (ssp. caprea) on yleinen koko Suomessa, vuonoraita (ssp. sericea) esiintyy harvinaisena Luoteis-Suomessa, vuonoraidan ja metsäraidan välimuodot ovat melko yleisiä Pohjois-Suomessa.</p> <p>Haarat ovat paksuja ja melko hauraita. Vuosikasvaimet ovat kellanvihreitä tai punaruskeita, kaljuja tai karvaisia. Silmut ovat 3–6 mm kokoisia, silmusuomu on huppumainen.</p> <p>Sälgen (ssp. caprea) är allmän i hela landet, gråsälg (ssp. sericea) förekommer sällsynt i sydvästra Finland. Mellanformer av dessa två är rätt allmänna i norra Finland.</p> <p>Blommar på våren (april-maj).</p> <p>Skogar, skogskärr, stränder, berg, vägrenar.</p> <p>Tvåbyggare. Blommar före bladsprickningen. Blomställning ett helt avfallande hänge. Blommor små, med honungskörtlar. Hänge med kort skaft. Hängefjäll mörkbruna, håriga.</p> <p>Metsäraita (ssp. caprea) on yleinen koko Suomessa, vuonoraita (ssp. sericea) esiintyy harvinaisena Luoteis-Suomessa, vuonoraidan ja metsäraidan välimuodot ovat melko yleisiä Pohjois-Suomessa.</p> <p>Haarat ovat paksuja ja melko hauraita. Vuosikasvaimet ovat kellanvihreitä tai punaruskeita, kaljuja tai karvaisia. Silmut ovat 3–6 mm kokoisia, silmusuomu on huppumainen.</p> <p>Puu tai iso pensas.</p> <p>Sälgen (ssp. caprea) är allmän i hela landet, gråsälg (ssp. sericea) förekommer sällsynt i sydvästra Finland. Mellanformer av dessa två är rätt allmänna i norra Finland.</p> <p>Kasvi on kaksikotinen ja se kukkii ennen lehtien puhkeamista. Kukinto on kokonaisena variseva norkko. Kukat ovat norkkosuomujen hangassa, kehättömiä, pieniä, mesinystyisiä. Norkkoperä on lyhyt. Norkkosuomut ovat tummakärkisiä. Sikiäin on pitkäperäinen ja karvainen, vartalo on lyhyt tai puuttuu.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti. Korvakkeet ovat isoja, munuaismaisia, hammaslaitaisia, harvakarvaisia, varisevia. Lehtilapa (6–10cm) on ehyt, sulkasuoninen, paksu, mutkalaitainen tai harvaan hammaslaitainen tai ehytlaitainen, alta tiheään lyhytkarvainen ja korkosuoninen, suonipareja on 6–8, joskus 10.</p> <p>Tvåbyggare. Blommar före bladsprickningen. Blomställning ett helt avfallande hänge. Blommor små, med honungskörtlar. Hänge med kort skaft. Hängefjäll mörkbruna, håriga.</p> <p>Metsäraita (ssp. caprea) on yleinen koko Suomessa, vuonoraita (ssp. sericea) esiintyy harvinaisena Luoteis-Suomessa, vuonoraidan ja metsäraidan välimuodot ovat melko yleisiä Pohjois-Suomessa.</p> <p>Tvåbyggare. Blommar före bladsprickningen. Blomställning ett helt avfallande hänge. Blommor små, med honungskörtlar. Hänge med kort skaft. Hängefjäll mörkbruna, håriga.</p> <p>Hedelmä on karvainen kota. Siemenet ovat pieniä, tyviosa on pitkä ja valkohaiveninen (lenninhaiven).</p> <p>3–10(–15) m korkea.</p> <p>Träd eller en stor buske, 3–10(–15) m hög. Grenar tjocka, rätt sköra. Årskvistar gulgröna–rödbruna, kala eller håriga. Knoppar 3–6 mm, kala, endast ett knoppfjäll. Blad strödda, stipler stora, njurlika, tandade, glesthåriga, avfallande. Bladskiva 6–10 cm, hel, fjädernervig, tjock, ojämnt naggade kanter, undertill tätt krushårig, 6–8(–10) par nerver.</p> <p>Kasvi on kaksikotinen ja se kukkii ennen lehtien puhkeamista. Kukinto on kokonaisena variseva norkko. Kukat ovat norkkosuomujen hangassa, kehättömiä, pieniä, mesinystyisiä. Norkkoperä on lyhyt. Norkkosuomut ovat tummakärkisiä. Sikiäin on pitkäperäinen ja karvainen, vartalo on lyhyt tai puuttuu.</p> <p>Blommar på våren (april-maj).</p> <p>Puu tai iso pensas.</p> <p>Kukkii keväällä (IV–V).</p> <p>Kukkii keväällä (IV–V).</p> <p>Kukkii keväällä (IV–V).</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti. Korvakkeet ovat isoja, munuaismaisia, hammaslaitaisia, harvakarvaisia, varisevia. Lehtilapa (6–10cm) on ehyt, sulkasuoninen, paksu, mutkalaitainen tai harvaan hammaslaitainen tai ehytlaitainen, alta tiheään lyhytkarvainen ja korkosuoninen, suonipareja on 6–8, joskus 10.</p> <p>Träd eller en stor buske, 3–10(–15) m hög. Grenar tjocka, rätt sköra. Årskvistar gulgröna–rödbruna, kala eller håriga. Knoppar 3–6 mm, kala, endast ett knoppfjäll. Blad strödda, stipler stora, njurlika, tandade, glesthåriga, avfallande. Bladskiva 6–10 cm, hel, fjädernervig, tjock, ojämnt naggade kanter, undertill tätt krushårig, 6–8(–10) par nerver.</p> <p>3–10(–15) m korkea.</p> <p>Blommar på våren (april-maj).</p> <p>Kasvi on kaksikotinen ja se kukkii ennen lehtien puhkeamista. Kukinto on kokonaisena variseva norkko. Kukat ovat norkkosuomujen hangassa, kehättömiä, pieniä, mesinystyisiä. Norkkoperä on lyhyt. Norkkosuomut ovat tummakärkisiä. Sikiäin on pitkäperäinen ja karvainen, vartalo on lyhyt tai puuttuu.</p> <p>Blommar på våren (april-maj).</p> <p>Flere videarter korsar sig med varandra.</p> <p>Metsäraita (ssp. caprea) on yleinen koko Suomessa, vuonoraita (ssp. sericea) esiintyy harvinaisena Luoteis-Suomessa, vuonoraidan ja metsäraidan välimuodot ovat melko yleisiä Pohjois-Suomessa.</p> 56 <p>Metsissä, korvissa, rannoilla, kallioilla, pientareilla, tienvarsilla.</p> <p>Haarat ovat paksuja ja melko hauraita. Vuosikasvaimet ovat kellanvihreitä tai punaruskeita, kaljuja tai karvaisia. Silmut ovat 3–6 mm kokoisia, silmusuomu on huppumainen.</p> <p>Kasvi on kaksikotinen ja se kukkii ennen lehtien puhkeamista. Kukinto on kokonaisena variseva norkko. Kukat ovat norkkosuomujen hangassa, kehättömiä, pieniä, mesinystyisiä. Norkkoperä on lyhyt. Norkkosuomut ovat tummakärkisiä. Sikiäin on pitkäperäinen ja karvainen, vartalo on lyhyt tai puuttuu.</p> <p>Skogar, skogskärr, stränder, berg, vägrenar.</p> <p>Blommar på våren (april-maj).</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti. Korvakkeet ovat isoja, munuaismaisia, hammaslaitaisia, harvakarvaisia, varisevia. Lehtilapa (6–10cm) on ehyt, sulkasuoninen, paksu, mutkalaitainen tai harvaan hammaslaitainen tai ehytlaitainen, alta tiheään lyhytkarvainen ja korkosuoninen, suonipareja on 6–8, joskus 10.</p> <p>Forests, spruce mires, shores, rocks, headlands, roadsides.</p> <p>3–10(–15) m korkea.</p> <p>Puu tai iso pensas.</p> <p>Metsäraita (ssp. caprea) on yleinen koko Suomessa, vuonoraita (ssp. sericea) esiintyy harvinaisena Luoteis-Suomessa, vuonoraidan ja metsäraidan välimuodot ovat melko yleisiä Pohjois-Suomessa.</p> <p>Deciduous tree or a large shrub.</p> <p>Flere videarter korsar sig med varandra.</p> <p>Blommar på våren (april-maj).</p> <p>Metsäraita (ssp. caprea) on yleinen koko Suomessa, vuonoraita (ssp. sericea) esiintyy harvinaisena Luoteis-Suomessa, vuonoraidan ja metsäraidan välimuodot ovat melko yleisiä Pohjois-Suomessa.</p> <p>Skogar, skogskärr, stränder, berg, vägrenar.</p> <p>Puu tai iso pensas.</p> <p>Haarat ovat paksuja ja melko hauraita. Vuosikasvaimet ovat kellanvihreitä tai punaruskeita, kaljuja tai karvaisia. Silmut ovat 3–6 mm kokoisia, silmusuomu on huppumainen.</p> <p>Hedelmä on karvainen kota. Siemenet ovat pieniä, tyviosa on pitkä ja valkohaiveninen (lenninhaiven).</p> <p>Metsissä, korvissa, rannoilla, kallioilla, pientareilla, tienvarsilla.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti. Korvakkeet ovat isoja, munuaismaisia, hammaslaitaisia, harvakarvaisia, varisevia. Lehtilapa (6–10cm) on ehyt, sulkasuoninen, paksu, mutkalaitainen tai harvaan hammaslaitainen tai ehytlaitainen, alta tiheään lyhytkarvainen ja korkosuoninen, suonipareja on 6–8, joskus 10.</p> <p>Metsissä, korvissa, rannoilla, kallioilla, pientareilla, tienvarsilla.</p> <p>Kasvi on kaksikotinen ja se kukkii ennen lehtien puhkeamista. Kukinto on kokonaisena variseva norkko. Kukat ovat norkkosuomujen hangassa, kehättömiä, pieniä, mesinystyisiä. Norkkoperä on lyhyt. Norkkosuomut ovat tummakärkisiä. Sikiäin on pitkäperäinen ja karvainen, vartalo on lyhyt tai puuttuu.</p> <p>Skogar, skogskärr, stränder, berg, vägrenar.</p> <p>Kukkii keväällä (IV–V).</p> <p>Sälgen (ssp. caprea) är allmän i hela landet, gråsälg (ssp. sericea) förekommer sällsynt i sydvästra Finland. Mellanformer av dessa två är rätt allmänna i norra Finland.</p> <p>Kasvi on kaksikotinen ja se kukkii ennen lehtien puhkeamista. Kukinto on kokonaisena variseva norkko. Kukat ovat norkkosuomujen hangassa, kehättömiä, pieniä, mesinystyisiä. Norkkoperä on lyhyt. Norkkosuomut ovat tummakärkisiä. Sikiäin on pitkäperäinen ja karvainen, vartalo on lyhyt tai puuttuu.</p> <p>3–10(–15) m korkea.</p> <p>Tvåbyggare. Blommar före bladsprickningen. Blomställning ett helt avfallande hänge. Blommor små, med honungskörtlar. Hänge med kort skaft. Hängefjäll mörkbruna, håriga.</p> <p>Skogar, skogskärr, stränder, berg, vägrenar.</p> <p>Puu tai iso pensas.</p> <p>Haarat ovat paksuja ja melko hauraita. Vuosikasvaimet ovat kellanvihreitä tai punaruskeita, kaljuja tai karvaisia. Silmut ovat 3–6 mm kokoisia, silmusuomu on huppumainen.</p> <p>Blommar på våren (april-maj).</p> <p>Haarat ovat paksuja ja melko hauraita. Vuosikasvaimet ovat kellanvihreitä tai punaruskeita, kaljuja tai karvaisia. Silmut ovat 3–6 mm kokoisia, silmusuomu on huppumainen.</p> <p>Kasvi on kaksikotinen ja se kukkii ennen lehtien puhkeamista. Kukinto on kokonaisena variseva norkko. Kukat ovat norkkosuomujen hangassa, kehättömiä, pieniä, mesinystyisiä. Norkkoperä on lyhyt. Norkkosuomut ovat tummakärkisiä. Sikiäin on pitkäperäinen ja karvainen, vartalo on lyhyt tai puuttuu.</p> <p>Skogar, skogskärr, stränder, berg, vägrenar.</p> <p>Forests, spruce mires, shores, rocks, headlands, roadsides.</p> <p>Hedelmä on karvainen kota. Siemenet ovat pieniä, tyviosa on pitkä ja valkohaiveninen (lenninhaiven).</p> <p>Skogar, skogskärr, stränder, berg, vägrenar.</p> <p>Blommar på våren (april-maj).</p> <p>Flere videarter korsar sig med varandra.</p> <p>Blommar på våren (april-maj).</p> <p>Kukkii keväällä (IV–V).</p> <p>Puu tai iso pensas.</p> <p>Metsissä, korvissa, rannoilla, kallioilla, pientareilla, tienvarsilla.</p> <p>Kasvi on kaksikotinen ja se kukkii ennen lehtien puhkeamista. Kukinto on kokonaisena variseva norkko. Kukat ovat norkkosuomujen hangassa, kehättömiä, pieniä, mesinystyisiä. Norkkoperä on lyhyt. Norkkosuomut ovat tummakärkisiä. Sikiäin on pitkäperäinen ja karvainen, vartalo on lyhyt tai puuttuu.</p> <p>Kukkii keväällä (IV–V).</p> <p>Kasvi on kaksikotinen ja se kukkii ennen lehtien puhkeamista. Kukinto on kokonaisena variseva norkko. Kukat ovat norkkosuomujen hangassa, kehättömiä, pieniä, mesinystyisiä. Norkkoperä on lyhyt. Norkkosuomut ovat tummakärkisiä. Sikiäin on pitkäperäinen ja karvainen, vartalo on lyhyt tai puuttuu.</p> <p>Hedelmä on karvainen kota. Siemenet ovat pieniä, tyviosa on pitkä ja valkohaiveninen (lenninhaiven).</p> <p>Hedelmä on karvainen kota. Siemenet ovat pieniä, tyviosa on pitkä ja valkohaiveninen (lenninhaiven).</p> <p>Skogar, skogskärr, stränder, berg, vägrenar.</p> <p>Metsäraita (ssp. caprea) on yleinen koko Suomessa, vuonoraita (ssp. sericea) esiintyy harvinaisena Luoteis-Suomessa, vuonoraidan ja metsäraidan välimuodot ovat melko yleisiä Pohjois-Suomessa.</p> <p>Flere videarter korsar sig med varandra.</p> <p>Skogar, skogskärr, stränder, berg, vägrenar.</p> <p>Haarat ovat paksuja ja melko hauraita. Vuosikasvaimet ovat kellanvihreitä tai punaruskeita, kaljuja tai karvaisia. Silmut ovat 3–6 mm kokoisia, silmusuomu on huppumainen.</p> <p>Blommar på våren (april-maj).</p> <p>Flere videarter korsar sig med varandra.</p> <p>Hedelmä on karvainen kota. Siemenet ovat pieniä, tyviosa on pitkä ja valkohaiveninen (lenninhaiven).</p> <p>Flere videarter korsar sig med varandra.</p> <p>Raitaa esiintyy vieraslajina ainakin Kanadassa ja joissakin Yhdysvaltojen osavaltioissa.</p> <p>Träd eller en stor buske, 3–10(–15) m hög. Grenar tjocka, rätt sköra. Årskvistar gulgröna – rödbruna, kala eller håriga. Knoppar 3–6 mm, kala, endast ett knoppfjäll. Blad strödda, stipler stora, njurlika, tandade, glesthåriga, avfallande. Bladskiva 6–10 cm, hel, fjädernervig, tjock, ojämnt naggade kanter, undertill tätt krushårig, 6–8(–10) par nerver.</p> <p>Sälgen (ssp. caprea) är allmän i hela landet, gråsälg (ssp. sericea) förekommer sällsynt i sydvästra Finland. Mellanformer av dessa två är rätt allmänna i norra Finland.</p> <p>Skogar, skogskärr, stränder, berg, vägrenar.</p> <p>Haarat ovat paksuja ja melko hauraita. Vuosikasvaimet ovat kellanvihreitä tai punaruskeita, kaljuja tai karvaisia. Silmut ovat 3–6 mm kokoisia, silmusuomu on huppumainen.</p> <p>Skogar, skogskärr, stränder, berg, vägrenar.</p> <p>The fruit is a pubescent capsule. The seeds are small with a long base and comose with white hairs.</p> <p>Blommar på våren (april-maj).</p> <p>The branches are thick and rather fragile. The annual shoots are yellowish green or maroon, glabrous or pubescent. The buds are 3–6 mm long. The bud scale is cucullate.</p> <p>Skogar, skogskärr, stränder, berg, vägrenar.</p> <p>Metsissä, korvissa, rannoilla, kallioilla, pientareilla, tienvarsilla.</p> <p>Träd eller en stor buske, 3–10(–15) m hög. Grenar tjocka, rätt sköra. Årskvistar gulgröna – rödbruna, kala eller håriga. Knoppar 3–6 mm, kala, endast ett knoppfjäll. Blad strödda, stipler stora, njurlika, tandade, glesthåriga, avfallande. Bladskiva 6–10 cm, hel, fjädernervig, tjock, ojämnt naggade kanter, undertill tätt krushårig, 6–8(–10) par nerver.</p> <p>Kasvi on kaksikotinen ja se kukkii ennen lehtien puhkeamista. Kukinto on kokonaisena variseva norkko. Kukat ovat norkkosuomujen hangassa, kehättömiä, pieniä, mesinystyisiä. Norkkoperä on lyhyt. Norkkosuomut ovat tummakärkisiä. Sikiäin on pitkäperäinen ja karvainen, vartalo on lyhyt tai puuttuu.</p> <p>Metsäraita (ssp. caprea) on yleinen koko Suomessa, vuonoraita (ssp. sericea) esiintyy harvinaisena Luoteis-Suomessa, vuonoraidan ja metsäraidan välimuodot ovat melko yleisiä Pohjois-Suomessa.</p> <p>Träd eller en stor buske, 3–10(–15) m hög. Grenar tjocka, rätt sköra. Årskvistar gulgröna–rödbruna, kala eller håriga. Knoppar 3–6 mm, kala, endast ett knoppfjäll. Blad strödda, stipler stora, njurlika, tandade, glesthåriga, avfallande. Bladskiva 6–10 cm, hel, fjädernervig, tjock, ojämnt naggade kanter, undertill tätt krushårig, 6–8(–10) par nerver.</p> <p>Kukkii keväällä (IV–V).</p> <p>Kasvi on kaksikotinen ja se kukkii ennen lehtien puhkeamista. Kukinto on kokonaisena variseva norkko. Kukat ovat norkkosuomujen hangassa, kehättömiä, pieniä, mesinystyisiä. Norkkoperä on lyhyt. Norkkosuomut ovat tummakärkisiä. Sikiäin on pitkäperäinen ja karvainen, vartalo on lyhyt tai puuttuu.</p> <p>Skogar, skogskärr, stränder, berg, vägrenar.</p> <p>Kasvi on kaksikotinen ja se kukkii ennen lehtien puhkeamista. Kukinto on kokonaisena variseva norkko. Kukat ovat norkkosuomujen hangassa, kehättömiä, pieniä, mesinystyisiä. Norkkoperä on lyhyt. Norkkosuomut ovat tummakärkisiä. Sikiäin on pitkäperäinen ja karvainen, vartalo on lyhyt tai puuttuu.</p> <p>Insect-pollinated.</p> <p>Metsissä, korvissa, rannoilla, kallioilla, pientareilla, tienvarsilla.</p> <p>Kasvi on kaksikotinen ja se kukkii ennen lehtien puhkeamista. Kukinto on kokonaisena variseva norkko. Kukat ovat norkkosuomujen hangassa, kehättömiä, pieniä, mesinystyisiä. Norkkoperä on lyhyt. Norkkosuomut ovat tummakärkisiä. Sikiäin on pitkäperäinen ja karvainen, vartalo on lyhyt tai puuttuu.</p> <p>Flere videarter korsar sig med varandra.</p> <p>The plant is dioecious and flowers before the budding of leaves. The inflorescence is a catkin. The entire catkin abscises off the tree. The small achlamydeous florets with nectar glands are at the axils of scales of a catkin. The stalk of a catkin is short. The scales of the catkin are dark at the apex. The ovary has a long pubescent gynophore. The style is short or absent.</p> <p>Kasvi on kaksikotinen ja se kukkii ennen lehtien puhkeamista. Kukinto on kokonaisena variseva norkko. Kukat ovat norkkosuomujen hangassa, kehättömiä, pieniä, mesinystyisiä. Norkkoperä on lyhyt. Norkkosuomut ovat tummakärkisiä. Sikiäin on pitkäperäinen ja karvainen, vartalo on lyhyt tai puuttuu.</p> <p>Metsissä, korvissa, rannoilla, kallioilla, pientareilla, tienvarsilla.</p> <p>Metsäraita (ssp. caprea) on yleinen koko Suomessa, vuonoraita (ssp. sericea) esiintyy harvinaisena Luoteis-Suomessa, vuonoraidan ja metsäraidan välimuodot ovat melko yleisiä Pohjois-Suomessa.</p> <p>Haarat ovat paksuja ja melko hauraita. Vuosikasvaimet ovat kellanvihreitä tai punaruskeita, kaljuja tai karvaisia. Silmut ovat 3–6 mm kokoisia, silmusuomu on huppumainen.</p> <p>3–10(–15) m korkea.</p> <p>Haarat ovat paksuja ja melko hauraita. Vuosikasvaimet ovat kellanvihreitä tai punaruskeita, kaljuja tai karvaisia. Silmut ovat 3–6 mm kokoisia, silmusuomu on huppumainen.</p> <p>Flowers in spring (IV–V).</p> <p>3–10(–15) m high.</p> <p>Flowers in spring (IV–V).</p> <p>Puu tai iso pensas.</p> <p>Hedelmä on karvainen kota. Siemenet ovat pieniä, tyviosa on pitkä ja valkohaiveninen (lenninhaiven).</p> <p>Metsissä, korvissa, rannoilla, kallioilla, pientareilla, tienvarsilla.</p> <p>Tvåbyggare. Blommar före bladsprickningen. Blomställning ett helt avfallande hänge. Blommor små, med honungskörtlar. Hänge med kort skaft. Hängefjäll mörkbruna, håriga.</p> <p>Sälgen (ssp. caprea) är allmän i hela landet, gråsälg (ssp. sericea) förekommer sällsynt i sydvästra Finland. Mellanformer av dessa två är rätt allmänna i norra Finland.</p> <p>Metsäraita (ssp. caprea) on yleinen koko Suomessa, vuonoraita (ssp. sericea) esiintyy harvinaisena Luoteis-Suomessa, vuonoraidan ja metsäraidan välimuodot ovat melko yleisiä Pohjois-Suomessa.</p> <p>Puu tai iso pensas.</p> <p>3–10(–15) m korkea.</p> <p>Metsäraita on yleinen koko Suomessa. Vuonoraita kasvaa harvinaisena Käsivarren Lapissa,</p> <p>3–10(–15) m korkea.</p> <p>Skogar, skogskärr, stränder, berg, vägrenar.</p> <p>3–10(–15) m korkea.</p> <p>Haarat ovat paksuja ja melko hauraita. Vuosikasvaimet ovat kellanvihreitä tai punaruskeita, kaljuja tai karvaisia. Silmut ovat 3–6 mm kokoisia, silmusuomu on huppumainen.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti. Korvakkeet ovat isoja, munuaismaisia, hammaslaitaisia, harvakarvaisia, varisevia. Lehtilapa (6–10cm) on ehyt, sulkasuoninen, paksu, mutkalaitainen tai harvaan hammaslaitainen tai ehytlaitainen, alta tiheään lyhytkarvainen ja korkosuoninen, suonipareja on 6–8, joskus 10.</p> <p>Träd eller en stor buske, 3–10(–15) m hög. Grenar tjocka, rätt sköra. Årskvistar gulgröna–rödbruna, kala eller håriga. Knoppar 3–6 mm, kala, endast ett knoppfjäll. Blad strödda, stipler stora, njurlika, tandade, glesthåriga, avfallande. Bladskiva 6–10 cm, hel, fjädernervig, tjock, ojämnt naggade kanter, undertill tätt krushårig, 6–8(–10) par nerver.</p> <p>Metsissä, korvissa, rannoilla, kallioilla, pientareilla, tienvarsilla.</p> <p>Kukkii keväällä (IV–V).</p> <p>Metsissä, korvissa, rannoilla, kallioilla, pientareilla, tienvarsilla.</p> <p>Flere videarter korsar sig med varandra.</p> <p>Raidan puuaines on pehmeää. Pintapuu on väriltää vaaleaa, sydänpuu punertavaa. Puu lahoaa helposti. Puuaines ja varsinkin pahkat soveltuvat kuitenkin pieniin puusepätöihin.</p> <p>Elinvoimainen</p> <p>Haarat ovat paksuja ja melko hauraita. Vuosikasvaimet ovat kellanvihreitä tai punaruskeita, kaljuja tai karvaisia. Silmut ovat 3–6 mm kokoisia, silmusuomu on huppumainen.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti. Korvakkeet ovat isoja, munuaismaisia, hammaslaitaisia, harvakarvaisia, varisevia. Lehtilapa (6–10cm) on ehyt, sulkasuoninen, paksu, mutkalaitainen tai harvaan hammaslaitainen tai ehytlaitainen, alta tiheään lyhytkarvainen ja korkosuoninen, suonipareja on 6–8, joskus 10.</p> <p>Sälgen (ssp. caprea) är allmän i hela landet, gråsälg (ssp. sericea) förekommer sällsynt i sydvästra Finland. Mellanformer av dessa två är rätt allmänna i norra Finland.</p> <p>Haarat ovat paksuja ja melko hauraita. Vuosikasvaimet ovat kellanvihreitä tai punaruskeita, kaljuja tai karvaisia. Silmut ovat 3–6 mm kokoisia, silmusuomu on huppumainen.</p> <p>Tvåbyggare. Blommar före bladsprickningen. Blomställning ett helt avfallande hänge. Blommor små, med honungskörtlar. Hänge med kort skaft. Hängefjäll mörkbruna, håriga.</p> <p>Metsäraita (ssp. caprea) on yleinen koko Suomessa, vuonoraita (ssp. sericea) esiintyy harvinaisena Luoteis-Suomessa, vuonoraidan ja metsäraidan välimuodot ovat melko yleisiä Pohjois-Suomessa.</p> <p>Metsissä, korvissa, rannoilla, kallioilla, pientareilla, tienvarsilla.</p> <p>Hedelmä on karvainen kota. Siemenet ovat pieniä, tyviosa on pitkä ja valkohaiveninen (lenninhaiven).</p> <p>Tvåbyggare. Blommar före bladsprickningen. Blomställning ett helt avfallande hänge. Blommor små, med honungskörtlar. Hänge med kort skaft. Hängefjäll mörkbruna, håriga.</p> <p>Haarat ovat paksuja ja melko hauraita. Vuosikasvaimet ovat kellanvihreitä tai punaruskeita, kaljuja tai karvaisia. Silmut ovat 3–6 mm kokoisia, silmusuomu on huppumainen.</p> <p>Raita on tavallisesti 5-15 (20) m korkuiseksi kasvava, usein monirunkoinen lehtipuu. Raidan nuorten versojen varret ovat väriltään vihertävät tai harmaanruskeat. Vanhemmiten runko on vihertävänharmaa, vähitellen pystyliuskaiseksi kaarnoittuva.&#xa0;</p><p>Raidan lehdet ovat 6-10 cm pitkät ja &#xa0;muodoltaa soikeat &#xa0;tai puikeat ja matalasti nyhälaitaiset. Sen lehtilapa paksu ja väriltään yläpuolelta tummanvihreä ja yleensä vanhemmiten kaljuuntuva. Alapuolelta lehti on vaalean harmaanvihreä, tiheään lyhytkarvainen ja korkosuoninen.</p><p>Raita kukkii keväällä, huhti-toukokuussa, lehtien puhkeamisen aikoihin. Kaksikotisen kasvin emi- ja hedekukat syntyvät eri kasveihin. Kukinto on norkko. Pölyttyneestä emikukasta kehittyy jopa sentin mittainen kota, joka on harmaanvihreä ja tiheään silkkikarvainen.&#xa0;</p><p>Suomessa kasvaa kaksi raidan alalajia, metsäraita (subsp.&#xa0;<i>caprea</i>) ja vuonoraita (subsp.&#xa0;<i>sphacelata</i>).</p> <p>Metsissä, korvissa, rannoilla, kallioilla, pientareilla, tienvarsilla.</p> <p>Kasvi on kaksikotinen ja se kukkii ennen lehtien puhkeamista. Kukinto on kokonaisena variseva norkko. Kukat ovat norkkosuomujen hangassa, kehättömiä, pieniä, mesinystyisiä. Norkkoperä on lyhyt. Norkkosuomut ovat tummakärkisiä. Sikiäin on pitkäperäinen ja karvainen, vartalo on lyhyt tai puuttuu.</p> <p>Skogar, skogskärr, stränder, berg, vägrenar.</p> <p>Hedelmä on karvainen kota. Siemenet ovat pieniä, tyviosa on pitkä ja valkohaiveninen (lenninhaiven).</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti. Korvakkeet ovat isoja, munuaismaisia, hammaslaitaisia, harvakarvaisia, varisevia. Lehtilapa (6–10cm) on ehyt, sulkasuoninen, paksu, mutkalaitainen tai harvaan hammaslaitainen tai ehytlaitainen, alta tiheään lyhytkarvainen ja korkosuoninen, suonipareja on 6–8, joskus 10.</p> <p>Hedelmä on karvainen kota. Siemenet ovat pieniä, tyviosa on pitkä ja valkohaiveninen (lenninhaiven).</p> <p>Metsäraita (ssp. caprea) on yleinen koko Suomessa, vuonoraita (ssp. sericea) esiintyy harvinaisena Luoteis-Suomessa, vuonoraidan ja metsäraidan välimuodot ovat melko yleisiä Pohjois-Suomessa.</p> <p>3–10(–15) m korkea.</p> <p>Träd eller en stor buske, 3–10(–15) m hög. Grenar tjocka, rätt sköra. Årskvistar gulgröna–rödbruna, kala eller håriga. Knoppar 3–6 mm, kala, endast ett knoppfjäll. Blad strödda, stipler stora, njurlika, tandade, glesthåriga, avfallande. Bladskiva 6–10 cm, hel, fjädernervig, tjock, ojämnt naggade kanter, undertill tätt krushårig, 6–8(–10) par nerver.</p> <p>Haarat ovat paksuja ja melko hauraita. Vuosikasvaimet ovat kellanvihreitä tai punaruskeita, kaljuja tai karvaisia. Silmut ovat 3–6 mm kokoisia, silmusuomu on huppumainen.</p> <p>Sälgen (ssp. caprea) är allmän i hela landet, gråsälg (ssp. sericea) förekommer sällsynt i sydvästra Finland. Mellanformer av dessa två är rätt allmänna i norra Finland.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti. Korvakkeet ovat isoja, munuaismaisia, hammaslaitaisia, harvakarvaisia, varisevia. Lehtilapa (6–10cm) on ehyt, sulkasuoninen, paksu, mutkalaitainen tai harvaan hammaslaitainen tai ehytlaitainen, alta tiheään lyhytkarvainen ja korkosuoninen, suonipareja on 6–8, joskus 10.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti. Korvakkeet ovat isoja, munuaismaisia, hammaslaitaisia, harvakarvaisia, varisevia. Lehtilapa (6–10cm) on ehyt, sulkasuoninen, paksu, mutkalaitainen tai harvaan hammaslaitainen tai ehytlaitainen, alta tiheään lyhytkarvainen ja korkosuoninen, suonipareja on 6–8, joskus 10.</p> <p>Blommar på våren (april-maj).</p> <p>Metsissä, korvissa, rannoilla, kallioilla, pientareilla, tienvarsilla.</p> <p>3–10(–15) m korkea.</p> <p>Sälgen (ssp. caprea) är allmän i hela landet, gråsälg (ssp. sericea) förekommer sällsynt i sydvästra Finland. Mellanformer av dessa två är rätt allmänna i norra Finland.</p> <p>Metsäraita (ssp. caprea) on yleinen koko Suomessa, vuonoraita (ssp. sericea) esiintyy harvinaisena Luoteis-Suomessa, vuonoraidan ja metsäraidan välimuodot ovat melko yleisiä Pohjois-Suomessa.</p> <p>Puu tai iso pensas.</p> <p>Hedelmä on karvainen kota. Siemenet ovat pieniä, tyviosa on pitkä ja valkohaiveninen (lenninhaiven).</p> <p>Flere videarter korsar sig med varandra.</p> <p>Blommar på våren (april-maj).</p> <p>Sälgen (ssp. caprea) är allmän i hela landet, gråsälg (ssp. sericea) förekommer sällsynt i sydvästra Finland. Mellanformer av dessa två är rätt allmänna i norra Finland.</p> <p>Kukkii keväällä (IV–V).</p> <p>Skogar, skogskärr, stränder, berg, vägrenar.</p> <p>Haarat ovat paksuja ja melko hauraita. Vuosikasvaimet ovat kellanvihreitä tai punaruskeita, kaljuja tai karvaisia. Silmut ovat 3–6 mm kokoisia, silmusuomu on huppumainen.</p> <p>Metsäraita (ssp. caprea) on yleinen koko Suomessa, vuonoraita (ssp. sericea) esiintyy harvinaisena Luoteis-Suomessa, vuonoraidan ja metsäraidan välimuodot ovat melko yleisiä Pohjois-Suomessa.</p> <p>Sälgen (ssp. caprea) är allmän i hela landet, gråsälg (ssp. sericea) förekommer sällsynt i sydvästra Finland. Mellanformer av dessa två är rätt allmänna i norra Finland.</p> <p>Tvåbyggare. Blommar före bladsprickningen. Blomställning ett helt avfallande hänge. Blommor små, med honungskörtlar. Hänge med kort skaft. Hängefjäll mörkbruna, håriga.</p> <p>Kukkii keväällä (IV–V).</p> <p>Blommar på våren (april-maj).</p> <p>Skogar, skogskärr, stränder, berg, vägrenar.</p> <p>Blommar på våren (april-maj).</p> <p>Metsäraita (ssp. caprea) on yleinen koko Suomessa, vuonoraita (ssp. sericea) esiintyy harvinaisena Luoteis-Suomessa, vuonoraidan ja metsäraidan välimuodot ovat melko yleisiä Pohjois-Suomessa.</p> <p>Skogar, skogskärr, stränder, berg, vägrenar.</p> <p>Metsissä, korvissa, rannoilla, kallioilla, pientareilla, tienvarsilla.</p> <p>Träd eller en stor buske, 3–10(–15) m hög. Grenar tjocka, rätt sköra. Årskvistar gulgröna–rödbruna, kala eller håriga. Knoppar 3–6 mm, kala, endast ett knoppfjäll. Blad strödda, stipler stora, njurlika, tandade, glesthåriga, avfallande. Bladskiva 6–10 cm, hel, fjädernervig, tjock, ojämnt naggade kanter, undertill tätt krushårig, 6–8(–10) par nerver.</p> <p>Kasvi on kaksikotinen ja se kukkii ennen lehtien puhkeamista. Kukinto on kokonaisena variseva norkko. Kukat ovat norkkosuomujen hangassa, kehättömiä, pieniä, mesinystyisiä. Norkkoperä on lyhyt. Norkkosuomut ovat tummakärkisiä. Sikiäin on pitkäperäinen ja karvainen, vartalo on lyhyt tai puuttuu.</p> <p>Sälgen (ssp. caprea) är allmän i hela landet, gråsälg (ssp. sericea) förekommer sällsynt i sydvästra Finland. Mellanformer av dessa två är rätt allmänna i norra Finland.</p> <p>Haarat ovat paksuja ja melko hauraita. Vuosikasvaimet ovat kellanvihreitä tai punaruskeita, kaljuja tai karvaisia. Silmut ovat 3–6 mm kokoisia, silmusuomu on huppumainen.</p> <p>Tvåbyggare. Blommar före bladsprickningen. Blomställning ett helt avfallande hänge. Blommor små, med honungskörtlar. Hänge med kort skaft. Hängefjäll mörkbruna, håriga.</p> <p>Kasvi on kaksikotinen ja se kukkii ennen lehtien puhkeamista. Kukinto on kokonaisena variseva norkko. Kukat ovat norkkosuomujen hangassa, kehättömiä, pieniä, mesinystyisiä. Norkkoperä on lyhyt. Norkkosuomut ovat tummakärkisiä. Sikiäin on pitkäperäinen ja karvainen, vartalo on lyhyt tai puuttuu.</p> <p>Tvåbyggare. Blommar före bladsprickningen. Blomställning ett helt avfallande hänge. Blommor små, med honungskörtlar. Hänge med kort skaft. Hängefjäll mörkbruna, håriga.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti. Korvakkeet ovat isoja, munuaismaisia, hammaslaitaisia, harvakarvaisia, varisevia. Lehtilapa (6–10cm) on ehyt, sulkasuoninen, paksu, mutkalaitainen tai harvaan hammaslaitainen tai ehytlaitainen, alta tiheään lyhytkarvainen ja korkosuoninen, suonipareja on 6–8, joskus 10.</p> <p>Skogar, skogskärr, stränder, berg, vägrenar.</p> <p>Haarat ovat paksuja ja melko hauraita. Vuosikasvaimet ovat kellanvihreitä tai punaruskeita, kaljuja tai karvaisia. Silmut ovat 3–6 mm kokoisia, silmusuomu on huppumainen.</p> <p>Hedelmä on karvainen kota. Siemenet ovat pieniä, tyviosa on pitkä ja valkohaiveninen (lenninhaiven).</p> <p>Flere videarter korsar sig med varandra.</p> <p>Flere videarter korsar sig med varandra.</p> <p>Sälgen (ssp. caprea) är allmän i hela landet, gråsälg (ssp. sericea) förekommer sällsynt i sydvästra Finland. Mellanformer av dessa två är rätt allmänna i norra Finland.</p> <p>Puu tai iso pensas.</p> <p>Träd eller en stor buske, 3–10(–15) m hög. Grenar tjocka, rätt sköra. Årskvistar gulgröna–rödbruna, kala eller håriga. Knoppar 3–6 mm, kala, endast ett knoppfjäll. Blad strödda, stipler stora, njurlika, tandade, glesthåriga, avfallande. Bladskiva 6–10 cm, hel, fjädernervig, tjock, ojämnt naggade kanter, undertill tätt krushårig, 6–8(–10) par nerver.</p> <p>Sälgen (ssp. caprea) är allmän i hela landet, gråsälg (ssp. sericea) förekommer sällsynt i sydvästra Finland. Mellanformer av dessa två är rätt allmänna i norra Finland.</p> <p>Tvåbyggare. Blommar före bladsprickningen. Blomställning ett helt avfallande hänge. Blommor små, med honungskörtlar. Hänge med kort skaft. Hängefjäll mörkbruna, håriga.</p> <p>Haarat ovat paksuja ja melko hauraita. Vuosikasvaimet ovat kellanvihreitä tai punaruskeita, kaljuja tai karvaisia. Silmut ovat 3–6 mm kokoisia, silmusuomu on huppumainen.</p> <p>Flere videarter korsar sig med varandra.</p> <p>Sälgen (ssp. caprea) är allmän i hela landet, gråsälg (ssp. sericea) förekommer sällsynt i sydvästra Finland. Mellanformer av dessa två är rätt allmänna i norra Finland.</p> <p>Träd eller en stor buske, 3–10(–15) m hög. Grenar tjocka, rätt sköra. Årskvistar gulgröna–rödbruna, kala eller håriga. Knoppar 3–6 mm, kala, endast ett knoppfjäll. Blad strödda, stipler stora, njurlika, tandade, glesthåriga, avfallande. Bladskiva 6–10 cm, hel, fjädernervig, tjock, ojämnt naggade kanter, undertill tätt krushårig, 6–8(–10) par nerver.</p> <p>3–10(–15) m korkea.</p> <p>Tvåbyggare. Blommar före bladsprickningen. Blomställning ett helt avfallande hänge. Blommor små, med honungskörtlar. Hänge med kort skaft. Hängefjäll mörkbruna, håriga.</p> <p>Hedelmä on karvainen kota. Siemenet ovat pieniä, tyviosa on pitkä ja valkohaiveninen (lenninhaiven).</p> <p>3–10(–15) m korkea.</p> <p>Kukkii keväällä (IV–V).</p> <p>Tvåbyggare. Blommar före bladsprickningen. Blomställning ett helt avfallande hänge. Blommor små, med honungskörtlar. Hänge med kort skaft. Hängefjäll mörkbruna, håriga.</p> <p>Flere videarter korsar sig med varandra.</p> <p>Sälgen (ssp. caprea) är allmän i hela landet, gråsälg (ssp. sericea) förekommer sällsynt i sydvästra Finland. Mellanformer av dessa två är rätt allmänna i norra Finland.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti. Korvakkeet ovat isoja, munuaismaisia, hammaslaitaisia, harvakarvaisia, varisevia. Lehtilapa (6–10cm) on ehyt, sulkasuoninen, paksu, mutkalaitainen tai harvaan hammaslaitainen tai ehytlaitainen, alta tiheään lyhytkarvainen ja korkosuoninen, suonipareja on 6–8, joskus 10.</p> <p>Metsissä, korvissa, rannoilla, kallioilla, pientareilla, tienvarsilla.</p> <p>Blommar på våren (april-maj).</p> <p>Sälgen (ssp. caprea) är allmän i hela landet, gråsälg (ssp. sericea) förekommer sällsynt i sydvästra Finland. Mellanformer av dessa två är rätt allmänna i norra Finland.</p> <p>Flere videarter korsar sig med varandra.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti. Korvakkeet ovat isoja, munuaismaisia, hammaslaitaisia, harvakarvaisia, varisevia. Lehtilapa (6–10cm) on ehyt, sulkasuoninen, paksu, mutkalaitainen tai harvaan hammaslaitainen tai ehytlaitainen, alta tiheään lyhytkarvainen ja korkosuoninen, suonipareja on 6–8, joskus 10.</p> <p>Träd eller en stor buske, 3–10(–15) m hög. Grenar tjocka, rätt sköra. Årskvistar gulgröna–rödbruna, kala eller håriga. Knoppar 3–6 mm, kala, endast ett knoppfjäll. Blad strödda, stipler stora, njurlika, tandade, glesthåriga, avfallande. Bladskiva 6–10 cm, hel, fjädernervig, tjock, ojämnt naggade kanter, undertill tätt krushårig, 6–8(–10) par nerver.</p> <p>Skogar, skogskärr, stränder, berg, vägrenar.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti. Korvakkeet ovat isoja, munuaismaisia, hammaslaitaisia, harvakarvaisia, varisevia. Lehtilapa (6–10cm) on ehyt, sulkasuoninen, paksu, mutkalaitainen tai harvaan hammaslaitainen tai ehytlaitainen, alta tiheään lyhytkarvainen ja korkosuoninen, suonipareja on 6–8, joskus 10.</p> <p>Flere videarter korsar sig med varandra.</p> <p>Sälgen (ssp. caprea) är allmän i hela landet, gråsälg (ssp. sericea) förekommer sällsynt i sydvästra Finland. Mellanformer av dessa två är rätt allmänna i norra Finland.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti. Korvakkeet ovat isoja, munuaismaisia, hammaslaitaisia, harvakarvaisia, varisevia. Lehtilapa (6–10cm) on ehyt, sulkasuoninen, paksu, mutkalaitainen tai harvaan hammaslaitainen tai ehytlaitainen, alta tiheään lyhytkarvainen ja korkosuoninen, suonipareja on 6–8, joskus 10.</p> <p>Hedelmä on karvainen kota. Siemenet ovat pieniä, tyviosa on pitkä ja valkohaiveninen (lenninhaiven).</p> <p>Kukkii keväällä (IV–V).</p> <p>Träd eller en stor buske, 3–10(–15) m hög. Grenar tjocka, rätt sköra. Årskvistar gulgröna–rödbruna, kala eller håriga. Knoppar 3–6 mm, kala, endast ett knoppfjäll. Blad strödda, stipler stora, njurlika, tandade, glesthåriga, avfallande. Bladskiva 6–10 cm, hel, fjädernervig, tjock, ojämnt naggade kanter, undertill tätt krushårig, 6–8(–10) par nerver.</p> <p>Flere videarter korsar sig med varandra.</p> <p>Metsissä, korvissa, rannoilla, kallioilla, pientareilla, tienvarsilla.</p> <p>Kukkii keväällä (IV–V).</p> <p>Skogar, skogskärr, stränder, berg, vägrenar.</p> <p>Sälgen (ssp. caprea) är allmän i hela landet, gråsälg (ssp. sericea) förekommer sällsynt i sydvästra Finland. Mellanformer av dessa två är rätt allmänna i norra Finland.</p> <p>Kukkii keväällä (IV–V).</p> <p>Blommar på våren (april-maj).</p> <p>Kasvi on kaksikotinen ja se kukkii ennen lehtien puhkeamista. Kukinto on kokonaisena variseva norkko. Kukat ovat norkkosuomujen hangassa, kehättömiä, pieniä, mesinystyisiä. Norkkoperä on lyhyt. Norkkosuomut ovat tummakärkisiä. Sikiäin on pitkäperäinen ja karvainen, vartalo on lyhyt tai puuttuu.</p> <p>Haarat ovat paksuja ja melko hauraita. Vuosikasvaimet ovat kellanvihreitä tai punaruskeita, kaljuja tai karvaisia. Silmut ovat 3–6 mm kokoisia, silmusuomu on huppumainen.</p> <p>Skogar, skogskärr, stränder, berg, vägrenar.</p> <p>Forests, spruce mires, shores, rocks, headlands, roadsides.</p> <p>Flere videarter korsar sig med varandra.</p> <p>Flere videarter korsar sig med varandra.</p> <p>3–10(–15) m korkea.</p> <p>Träd eller en stor buske, 3–10(–15) m hög. Grenar tjocka, rätt sköra. Årskvistar gulgröna–rödbruna, kala eller håriga. Knoppar 3–6 mm, kala, endast ett knoppfjäll. Blad strödda, stipler stora, njurlika, tandade, glesthåriga, avfallande. Bladskiva 6–10 cm, hel, fjädernervig, tjock, ojämnt naggade kanter, undertill tätt krushårig, 6–8(–10) par nerver.</p> <p>Metsissä, korvissa, rannoilla, kallioilla, pientareilla, tienvarsilla.</p> <p>Blommar på våren (april-maj).</p> <p>Tvåbyggare. Blommar före bladsprickningen. Blomställning ett helt avfallande hänge. Blommor små, med honungskörtlar. Hänge med kort skaft. Hängefjäll mörkbruna, håriga.</p> <p>3–10(–15) m korkea.</p> <p>Flere videarter korsar sig med varandra.</p> <p>Hedelmä on karvainen kota. Siemenet ovat pieniä, tyviosa on pitkä ja valkohaiveninen (lenninhaiven).</p> <p>3–10(–15) m korkea.</p> <p>Hedelmä on karvainen kota. Siemenet ovat pieniä, tyviosa on pitkä ja valkohaiveninen (lenninhaiven).</p> <p>3–10(–15) m korkea.</p> <p>Flere videarter korsar sig med varandra.</p> <p>Tvåbyggare. Blommar före bladsprickningen. Blomställning ett helt avfallande hänge. Blommor små, med honungskörtlar. Hänge med kort skaft. Hängefjäll mörkbruna, håriga.</p> <p>Haarat ovat paksuja ja melko hauraita. Vuosikasvaimet ovat kellanvihreitä tai punaruskeita, kaljuja tai karvaisia. Silmut ovat 3–6 mm kokoisia, silmusuomu on huppumainen.</p> <p>Puu tai iso pensas.</p> <p>3–10(–15) m korkea.</p> <p>Hedelmä on karvainen kota. Siemenet ovat pieniä, tyviosa on pitkä ja valkohaiveninen (lenninhaiven).</p> <p>Träd eller en stor buske, 3–10(–15) m hög. Grenar tjocka, rätt sköra. Årskvistar gulgröna–rödbruna, kala eller håriga. Knoppar 3–6 mm, kala, endast ett knoppfjäll. Blad strödda, stipler stora, njurlika, tandade, glesthåriga, avfallande. Bladskiva 6–10 cm, hel, fjädernervig, tjock, ojämnt naggade kanter, undertill tätt krushårig, 6–8(–10) par nerver.</p> <p>Flere videarter korsar sig med varandra.</p> <p>Skogar, skogskärr, stränder, berg, vägrenar.</p> <p>Haarat ovat paksuja ja melko hauraita. Vuosikasvaimet ovat kellanvihreitä tai punaruskeita, kaljuja tai karvaisia. Silmut ovat 3–6 mm kokoisia, silmusuomu on huppumainen.</p> <p>Kukkii keväällä (IV–V).</p> <p>Kukkii keväällä (IV–V).</p> <p>Flere videarter korsar sig med varandra.</p> <p>Puu tai iso pensas.</p> <p>Sälgen (ssp. caprea) är allmän i hela landet, gråsälg (ssp. sericea) förekommer sällsynt i sydvästra Finland. Mellanformer av dessa två är rätt allmänna i norra Finland.</p> <p>Skogar, skogskärr, stränder, berg, vägrenar.</p> <p>Metsäraita (ssp. caprea) on yleinen koko Suomessa, vuonoraita (ssp. sericea) esiintyy harvinaisena Luoteis-Suomessa, vuonoraidan ja metsäraidan välimuodot ovat melko yleisiä Pohjois-Suomessa.</p> <p>Metsäraita (ssp. caprea) on yleinen koko Suomessa, vuonoraita (ssp. sericea) esiintyy harvinaisena Luoteis-Suomessa, vuonoraidan ja metsäraidan välimuodot ovat melko yleisiä Pohjois-Suomessa.</p> <p>Kausivihanta puu tai iso pensas.</p> <p>3–10(–15) m korkea.</p> <p>Tvåbyggare. Blommar före bladsprickningen. Blomställning ett helt avfallande hänge. Blommor små, med honungskörtlar. Hänge med kort skaft. Hängefjäll mörkbruna, håriga.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti. Korvakkeet ovat isoja, munuaismaisia, hammaslaitaisia, harvakarvaisia, varisevia. Lehtilapa (6–10cm) on ehyt, sulkasuoninen, paksu, mutkalaitainen tai harvaan hammaslaitainen tai ehytlaitainen, alta tiheään lyhytkarvainen ja korkosuoninen, suonipareja on 6–8, joskus 10.</p> <p>Träd eller en stor buske, 3–10(–15) m hög. Grenar tjocka, rätt sköra. Årskvistar gulgröna–rödbruna, kala eller håriga. Knoppar 3–6 mm, kala, endast ett knoppfjäll. Blad strödda, stipler stora, njurlika, tandade, glesthåriga, avfallande. Bladskiva 6–10 cm, hel, fjädernervig, tjock, ojämnt naggade kanter, undertill tätt krushårig, 6–8(–10) par nerver.</p> <p>Skogar, skogskärr, stränder, berg, vägrenar.</p> <p>Tvåbyggare. Blommar före bladsprickningen. Blomställning ett helt avfallande hänge. Blommor små, med honungskörtlar. Hänge med kort skaft. Hängefjäll mörkbruna, håriga.</p> <p>Sälgen (ssp. caprea) är allmän i hela landet, gråsälg (ssp. sericea) förekommer sällsynt i sydvästra Finland. Mellanformer av dessa två är rätt allmänna i norra Finland.</p> <p>Metsäraita (ssp. caprea) on yleinen koko Suomessa, vuonoraita (ssp. sericea) esiintyy harvinaisena Luoteis-Suomessa, vuonoraidan ja metsäraidan välimuodot ovat melko yleisiä Pohjois-Suomessa.</p> <p>Blommar på våren (april-maj).</p> <p>Puu tai iso pensas.</p> <p>Hedelmä on karvainen kota. Siemenet ovat pieniä, tyviosa on pitkä ja valkohaiveninen (lenninhaiven).</p> <p>Sälgen (ssp. caprea) är allmän i hela landet, gråsälg (ssp. sericea) förekommer sällsynt i sydvästra Finland. Mellanformer av dessa två är rätt allmänna i norra Finland.</p> <p>Flere videarter korsar sig med varandra.</p> <p>Hedelmä on karvainen kota. Siemenet ovat pieniä, tyviosa on pitkä ja valkohaiveninen (lenninhaiven).</p> <p>Metsäraita (ssp. caprea) on yleinen koko Suomessa, vuonoraita (ssp. sericea) esiintyy harvinaisena Luoteis-Suomessa, vuonoraidan ja metsäraidan välimuodot ovat melko yleisiä Pohjois-Suomessa.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti. Korvakkeet ovat isoja, munuaismaisia, hammaslaitaisia, harvakarvaisia, varisevia. Lehtilapa (6–10cm) on ehyt, sulkasuoninen, paksu, mutkalaitainen tai harvaan hammaslaitainen tai ehytlaitainen, alta tiheään lyhytkarvainen ja korkosuoninen, suonipareja on 6–8, joskus 10.</p> <p>Metsäraita (ssp. caprea) on yleinen koko Suomessa, vuonoraita (ssp. sericea) esiintyy harvinaisena Luoteis-Suomessa, vuonoraidan ja metsäraidan välimuodot ovat melko yleisiä Pohjois-Suomessa.</p> <p>Kasvi on kaksikotinen ja se kukkii ennen lehtien puhkeamista. Kukinto on kokonaisena variseva norkko. Kukat ovat norkkosuomujen hangassa, kehättömiä, pieniä, mesinystyisiä. Norkkoperä on lyhyt. Norkkosuomut ovat tummakärkisiä. Sikiäin on pitkäperäinen ja karvainen, vartalo on lyhyt tai puuttuu.</p> <p>Puu tai iso pensas.</p> <p>The fruit is a pubescent capsule. The seeds are small with a long base and comose with white hairs.</p> <p>Sälgen (ssp. caprea) är allmän i hela landet, gråsälg (ssp. sericea) förekommer sällsynt i sydvästra Finland. Mellanformer av dessa två är rätt allmänna i norra Finland.</p> <p>3–10(–15) m korkea.</p> <p>Puu tai iso pensas.</p> <p>Hedelmä on karvainen kota. Siemenet ovat pieniä, tyviosa on pitkä ja valkohaiveninen (lenninhaiven).</p> <p>Kasvi on kaksikotinen ja se kukkii ennen lehtien puhkeamista. Kukinto on kokonaisena variseva norkko. Kukat ovat norkkosuomujen hangassa, kehättömiä, pieniä, mesinystyisiä. Norkkoperä on lyhyt. Norkkosuomut ovat tummakärkisiä. Sikiäin on pitkäperäinen ja karvainen, vartalo on lyhyt tai puuttuu.</p> <p>Haarat ovat paksuja ja melko hauraita. Vuosikasvaimet ovat kellanvihreitä tai punaruskeita, kaljuja tai karvaisia. Silmut ovat 3–6 mm kokoisia, silmusuomu on huppumainen.</p> <p>Puu tai iso pensas.</p> <p>Tvåbyggare. Blommar före bladsprickningen. Blomställning ett helt avfallande hänge. Blommor små, med honungskörtlar. Hänge med kort skaft. Hängefjäll mörkbruna, håriga.</p> <p>Träd eller en stor buske, 3–10(–15) m hög. Grenar tjocka, rätt sköra. Årskvistar gulgröna–rödbruna, kala eller håriga. Knoppar 3–6 mm, kala, endast ett knoppfjäll. Blad strödda, stipler stora, njurlika, tandade, glesthåriga, avfallande. Bladskiva 6–10 cm, hel, fjädernervig, tjock, ojämnt naggade kanter, undertill tätt krushårig, 6–8(–10) par nerver.</p> <p>Metsissä, korvissa, rannoilla, kallioilla, pientareilla, tienvarsilla.</p> <p>Puu tai iso pensas.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti. Korvakkeet ovat isoja, munuaismaisia, hammaslaitaisia, harvakarvaisia, varisevia. Lehtilapa (6–10cm) on ehyt, sulkasuoninen, paksu, mutkalaitainen tai harvaan hammaslaitainen tai ehytlaitainen, alta tiheään lyhytkarvainen ja korkosuoninen, suonipareja on 6–8, joskus 10.</p> <p>Blommar på våren (april-maj).</p> <p>Metsissä, korvissa, rannoilla, kallioilla, pientareilla, tienvarsilla.</p> <p>Hedelmä on karvainen kota. Siemenet ovat pieniä, tyviosa on pitkä ja valkohaiveninen (lenninhaiven).</p> <p>Haarat ovat paksuja ja melko hauraita. Vuosikasvaimet ovat kellanvihreitä tai punaruskeita, kaljuja tai karvaisia. Silmut ovat 3–6 mm kokoisia, silmusuomu on huppumainen.</p> <p>Träd eller en stor buske, 3–10(–15) m hög. Grenar tjocka, rätt sköra. Årskvistar gulgröna–rödbruna, kala eller håriga. Knoppar 3–6 mm, kala, endast ett knoppfjäll. Blad strödda, stipler stora, njurlika, tandade, glesthåriga, avfallande. Bladskiva 6–10 cm, hel, fjädernervig, tjock, ojämnt naggade kanter, undertill tätt krushårig, 6–8(–10) par nerver.</p> <p>Blommar på våren (april-maj).</p> <p>Metsäraita (ssp. caprea) on yleinen koko Suomessa, vuonoraita (ssp. sericea) esiintyy harvinaisena Luoteis-Suomessa, vuonoraidan ja metsäraidan välimuodot ovat melko yleisiä Pohjois-Suomessa.</p> <p>Metsissä, korvissa, rannoilla, kallioilla, pientareilla, tienvarsilla.</p> <p>Skogar, skogskärr, stränder, berg, vägrenar.</p> <p>Kukkii keväällä (IV–V).</p> <p>Hedelmä on karvainen kota. Siemenet ovat pieniä, tyviosa on pitkä ja valkohaiveninen (lenninhaiven).</p> <p>Flere videarter korsar sig med varandra.</p> <p>Kasvi on kaksikotinen ja se kukkii ennen lehtien puhkeamista. Kukinto on kokonaisena variseva norkko. Kukat ovat norkkosuomujen hangassa, kehättömiä, pieniä, mesinystyisiä. Norkkoperä on lyhyt. Norkkosuomut ovat tummakärkisiä. Sikiäin on pitkäperäinen ja karvainen, vartalo on lyhyt tai puuttuu.</p> <p>Sälgen (ssp. caprea) är allmän i hela landet, gråsälg (ssp. sericea) förekommer sällsynt i sydvästra Finland. Mellanformer av dessa två är rätt allmänna i norra Finland.</p> <p>Kukkii keväällä (IV–V).</p> <p>Hedelmä on karvainen kota. Siemenet ovat pieniä, tyviosa on pitkä ja valkohaiveninen (lenninhaiven).</p> <p>Kasvi on kaksikotinen ja se kukkii ennen lehtien puhkeamista. Kukinto on kokonaisena variseva norkko. Kukat ovat norkkosuomujen hangassa, kehättömiä, pieniä, mesinystyisiä. Norkkoperä on lyhyt. Norkkosuomut ovat tummakärkisiä. Sikiäin on pitkäperäinen ja karvainen, vartalo on lyhyt tai puuttuu.</p> <p>Tvåbyggare. Blommar före bladsprickningen. Blomställning ett helt avfallande hänge. Blommor små, med honungskörtlar. Hänge med kort skaft. Hängefjäll mörkbruna, håriga.</p> <p>Haarat ovat paksuja ja melko hauraita. Vuosikasvaimet ovat kellanvihreitä tai punaruskeita, kaljuja tai karvaisia. Silmut ovat 3–6 mm kokoisia, silmusuomu on huppumainen.</p> <p>Skogar, skogskärr, stränder, berg, vägrenar.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti. Korvakkeet ovat isoja, munuaismaisia, hammaslaitaisia, harvakarvaisia, varisevia. Lehtilapa (6–10cm) on ehyt, sulkasuoninen, paksu, mutkalaitainen tai harvaan hammaslaitainen tai ehytlaitainen, alta tiheään lyhytkarvainen ja korkosuoninen, suonipareja on 6–8, joskus 10.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti. Korvakkeet ovat isoja, munuaismaisia, hammaslaitaisia, harvakarvaisia, varisevia. Lehtilapa (6–10cm) on ehyt, sulkasuoninen, paksu, mutkalaitainen tai harvaan hammaslaitainen tai ehytlaitainen, alta tiheään lyhytkarvainen ja korkosuoninen, suonipareja on 6–8, joskus 10.</p> <p>Puu tai iso pensas.</p> <p>Kukkii keväällä (IV–V).</p> <p>3–10(–15) m korkea.</p> <p>Puu tai iso pensas.</p> <p>Haarat ovat paksuja ja melko hauraita. Vuosikasvaimet ovat kellanvihreitä tai punaruskeita, kaljuja tai karvaisia. Silmut ovat 3–6 mm kokoisia, silmusuomu on huppumainen.</p> <p>Sälgen (ssp. caprea) är allmän i hela landet, gråsälg (ssp. sericea) förekommer sällsynt i sydvästra Finland. Mellanformer av dessa två är rätt allmänna i norra Finland.</p> <p>Kukkii keväällä (IV–V).</p> <p>Skogar, skogskärr, stränder, berg, vägrenar.</p> <p>Puu tai iso pensas.</p> <p>Kasvi on kaksikotinen ja se kukkii ennen lehtien puhkeamista. Kukinto on kokonaisena variseva norkko. Kukat ovat norkkosuomujen hangassa, kehättömiä, pieniä, mesinystyisiä. Norkkoperä on lyhyt. Norkkosuomut ovat tummakärkisiä. Sikiäin on pitkäperäinen ja karvainen, vartalo on lyhyt tai puuttuu.</p> <p>Raita on tavallisesti 5-15 (20) m korkuiseksi kasvava, usein monirunkoinen lehtipuu. Raidan nuorten versojen varret ovat väriltään vihertävät tai harmaanruskeat. Vanhemmiten runko on vihertävänharmaa, vähitellen pystyliuskaiseksi kaarnoittuva.&#xa0;</p><p>Raidan lehdet ovat 6-10 cm pitkät ja &#xa0;muodoltaa soikeat &#xa0;tai puikeat ja matalasti nyhälaitaiset. Sen lehtilapa paksu ja väriltään yläpuolelta tummanvihreä ja yleensä vanhemmiten kaljuuntuva. Alapuolelta lehti on vaalean harmaanvihreä, tiheään lyhytkarvainen ja korkosuoninen.</p><p>Raita kukkii keväällä, huhti-toukokuussa, lehtien puhkeamisen aikoihin. Kaksikotisen kasvin emi- ja hedekukat syntyvät eri kasveihin. Kukinto on norkko. Pölyttyneestä emikukasta kehittyy jopa sentin mittainen kota, joka on harmaanvihreä ja tiheään silkkikarvainen.&#xa0;</p><p>Suomessa kasvaa kaksi raidan alalajia, metsäraita (subsp.&#xa0;<i>caprea</i>) ja vuonoraita (subsp.&#xa0;<i>sphacelata</i>).</p> <p>Puu tai iso pensas.</p> <p>Kasvi on kaksikotinen ja se kukkii ennen lehtien puhkeamista. Kukinto on kokonaisena variseva norkko. Kukat ovat norkkosuomujen hangassa, kehättömiä, pieniä, mesinystyisiä. Norkkoperä on lyhyt. Norkkosuomut ovat tummakärkisiä. Sikiäin on pitkäperäinen ja karvainen, vartalo on lyhyt tai puuttuu.</p> <p>Haarat ovat paksuja ja melko hauraita. Vuosikasvaimet ovat kellanvihreitä tai punaruskeita, kaljuja tai karvaisia. Silmut ovat 3–6 mm kokoisia, silmusuomu on huppumainen.</p> <p>Haarat ovat paksuja ja melko hauraita. Vuosikasvaimet ovat kellanvihreitä tai punaruskeita, kaljuja tai karvaisia. Silmut ovat 3–6 mm kokoisia, silmusuomu on huppumainen.</p> <p>Metsissä, korvissa, rannoilla, kallioilla, pientareilla, tienvarsilla.</p> <p>Hedelmä on karvainen kota. Siemenet ovat pieniä, tyviosa on pitkä ja valkohaiveninen (lenninhaiven).</p> <p>3–10(–15) m korkea.</p> <p>Flere videarter korsar sig med varandra.</p> <p><i>Salix caprea</i> ssp. <i>caprea</i> is common throughout Finland, and ssp. <i>sericea</i> is rare and occurs in Northwestern Finland. Intermediates of ssp. <i>caprea</i> and ssp. <i>sericea</i> are rather common in Northern Finland. </p> <p>Blommar på våren (april-maj).</p> <p>Deciduous tree or a large shrub.</p> <p>Träd eller en stor buske, 3–10(–15) m hög. Grenar tjocka, rätt sköra. Årskvistar gulgröna–rödbruna, kala eller håriga. Knoppar 3–6 mm, kala, endast ett knoppfjäll. Blad strödda, stipler stora, njurlika, tandade, glesthåriga, avfallande. Bladskiva 6–10 cm, hel, fjädernervig, tjock, ojämnt naggade kanter, undertill tätt krushårig, 6–8(–10) par nerver.</p> <p>Puu tai iso pensas.</p> <p>Puu tai iso pensas.</p> <p>Metsäraita (ssp. caprea) on yleinen koko Suomessa, vuonoraita (ssp. sericea) esiintyy harvinaisena Luoteis-Suomessa, vuonoraidan ja metsäraidan välimuodot ovat melko yleisiä Pohjois-Suomessa.</p> <p>Puu tai iso pensas.</p>