<p>Heikkaisilla ja hiesuisilla merenrannoilla, merenrantaniityillä.</p> <p>Pikkurantasappi muistuttaa suuresti isorantasappea (C. littorale).</p> <p>Yksivuotinen ruoho.</p> <p>Kukat ovat yksittäin–pareittain. Verhiö ja teriö ovat viisilehtisiä. Verhiö on yhdislehtinen, syvään liuskainen ja teriötä selvästi lyhyempi. Teriö on vaaleanpunainen, yhdislehtinen, säteittäinen, pitkä- ja ahdastorvinen, nielu on ripsikiehkuraton.</p> <p>Heikkaisilla ja hiesuisilla merenrannoilla, merenrantaniityillä.</p> <p>Heinäkuu-elokuu.</p> <p>Piirainen, M. 2019: Gentianaceae. Retkeilykasvio 5. p. Käsikirjoitus.</p> <p>Kukat ovat yksittäin–pareittain. Verhiö ja teriö ovat viisilehtisiä. Verhiö on yhdislehtinen, syvään liuskainen ja teriötä selvästi lyhyempi. Teriö on vaaleanpunainen, yhdislehtinen, säteittäinen, pitkä- ja ahdastorvinen, nielu on ripsikiehkuraton.</p> <p>Hedelmä on kaksilokeroinen kota.</p> <p>Yleinen läntisellä Suomenlahdella, harvinainen Suomenlahden itäosissa ja Selkämeren rannoilla Porin tienoille asti, Kokemäenjoen suulle.</p> <p>Heinäkuu – elokuu.</p> <p>Pikkurantasapen levinneisyysalue kattaa suurimman osan Eurooppaa pohjoisimpia osia lukuun ottamatta. Pohjoinen levinneisyysraja kulkee Britteinsaarten keskiosista Etelä-Norjaan, Keski-Ruotsiin, Etelä-Suomeen ja Baltiaan. Baltiassa ja Fennoscangiassa&#xa0;pikkurantasappi on kuitenkin merenrantojen kasvi, jota ei juuri tavata sisämaassa. Idässä pikkurantasapen levinneisyysalue kattaa Länsi-Venäjän Kaukasukselle saakka, etelässä se jatkuu Välimeren eteläpuolelle Pohjois-Afrikkaan. Lisäksi sitä kasvaa monin paikoin Turkissa, Lähi-idässä ja Keski-Aasiassa. Pohjois-Amerikasta siitä on tehty muutamia havaintoja, mutta siellä se ei kuulu alkuperäislajistoon.</p> <p>Yksivartinen. Varsi on haaraton tai yläosasta runsashaareinen, kalju.</p> <p>Yleinen läntisellä Suomenlahdella, harvinainen Suomenlahden itäosissa ja Selkämeren rannoilla Porin tienoille asti, Kokemäenjoen suulle.</p> <p>Yksivuotinen ruoho.</p> pikkusappi <p>Hedelmä on kaksilokeroinen kota.</p> <p>Tyviruusukkeeton. Varsilehdet ovat vastakkain, ruodittomia, kapean soikeita–suikeita, suippokärkisiä, ehytlaitaisia, kolmesuonisia.</p> <p>Kukkii keski- ja loppukesällä (VII–VIII).</p> <p>Kukat ovat yksittäin–pareittain. Verhiö ja teriö ovat viisilehtisiä. Verhiö on yhdislehtinen, syvään liuskainen ja teriötä selvästi lyhyempi. Teriö on vaaleanpunainen, yhdislehtinen, säteittäinen, pitkä- ja ahdastorvinen, nielu on ripsikiehkuraton.</p> <p>Heikkaisilla ja hiesuisilla merenrannoilla, merenrantaniityillä.</p> <p>Tyviruusukkeeton. Varsilehdet ovat vastakkain, ruodittomia, kapean soikeita–suikeita, suippokärkisiä, ehytlaitaisia, kolmesuonisia.</p> <p>Yksivartinen. Varsi on haaraton tai yläosasta runsashaareinen, kalju.</p> <p>Kukkii keski- ja loppukesällä (VII–VIII).</p> <p>Yksivartinen. Varsi on haaraton tai yläosasta runsashaareinen, kalju.</p> <p>Yleinen läntisellä Suomenlahdella, harvinainen Suomenlahden itäosissa ja Selkämeren rannoilla Porin tienoille asti, Kokemäenjoen suulle.</p> (Sw.) Druce <p>Hedelmä on kaksilokeroinen kota.</p> <p>Kukat ovat yksittäin tai pareittain. Verhiö ja teriö ovat viisilehtisiä. Verhiö on yhdislehtinen, syvään liuskainen ja teriötä selvästi lyhyempi. Teriö on vaaleanpunainen, yhdislehtinen, säteittäinen, pitkä- ja ahdastorvinen, nielu on ripsikiehkuraton.</p> <p>Hedelmä on kaksilokeroinen kota.</p> <p>Pikkurantasappi muistuttaa suuresti isorantasappea (C. littorale).</p> <p>Tyviruusukkeeton. Varsilehdet ovat vastakkain, ruodittomia, kapean soikeita–suikeita, suippokärkisiä, ehytlaitaisia, kolmesuonisia.</p> <p>Yleinen läntisellä Suomenlahdella, harvinainen Suomenlahden itäosissa ja Selkämeren rannoilla Porin tienoille asti, Kokemäenjoen suulle.</p> <p>Kukkii keski- ja loppukesällä (VII–VIII).</p> <p>Pikkurantasappi muistuttaa suuresti isorantasappea (C. littorale).</p> <p>Yksivartinen. Varsi on haaraton tai yläosasta runsashaareinen, kalju.</p> <p>Silmälläpifettävä (NT).</p> <p>Hedelmä on kaksilokeroinen kota.</p> <p>Hedelmä on kaksilokeroinen kota.</p> <p>3–15 cm korkea.</p> <p>3–15 cm korkea.</p> <p>Yksivartinen. Varsi on haaraton tai yläosasta runsashaareinen, kalju.</p> <p>Heikkaisilla ja hiesuisilla merenrannoilla, merenrantaniityillä.</p> <p>Ennakoiva ja ennallistava niitto.</p> <p>Ennakoiva ja ennallistava niitto.</p> <p>3–15 cm.</p> <p>3–15 cm korkea.</p> <p>Hedelmä on kaksilokeroinen kota.</p> <p>Yleinen läntisellä Suomenlahdella, harvinainen Suomenlahden itäosissa ja Selkämeren rannoilla Porin tienoille asti, Kokemäenjoen suulle.</p> <p>Yleinen läntisellä Suomenlahdella, harvinainen Suomenlahden itäosissa ja Selkämeren rannoilla Porin tienoille asti, Kokemäenjoen suulle.</p> <p>Yleinen läntisellä Suomenlahdella, harvinainen Suomenlahden itäosissa ja Selkämeren rannoilla Porin tienoille asti, Kokemäenjoen suulle.</p> <p>Kukat ovat yksittäin–pareittain. Verhiö ja teriö ovat viisilehtisiä. Verhiö on yhdislehtinen, syvään liuskainen ja teriötä selvästi lyhyempi. Teriö on vaaleanpunainen, yhdislehtinen, säteittäinen, pitkä- ja ahdastorvinen, nielu on ripsikiehkuraton.</p> <p>Yksivuotinen ruoho.</p> <p>Yleinen läntisellä Suomenlahdella, harvinainen Suomenlahden itäosissa ja Selkämeren rannoilla Porin tienoille asti, Kokemäenjoen suulle.</p> <p>Yleinen läntisellä Suomenlahdella, harvinainen Suomenlahden itäosissa ja Selkämeren rannoilla Porin tienoille asti, Kokemäenjoen suulle.</p> <p>Hedelmä on kaksilokeroinen kota.</p> <p>Yksivartinen. Varsi on haaraton tai yläosasta runsashaareinen, kalju.</p> <p>Hedelmä on kaksilokeroinen kota.</p> <p>Heikkaisilla ja hiesuisilla merenrannoilla, merenrantaniityillä.</p> <p>Kukkii keski- ja loppukesällä (VII–VIII).</p> <p>Heikkaisilla ja hiesuisilla merenrannoilla, merenrantaniityillä.</p> 2 <p>3–15 cm korkea.</p> <p>Kukkii keski- ja loppukesällä (VII–VIII).</p> <p>Yksivartinen. Varsi on haaraton tai yläosasta runsashaareinen, kalju.</p> <p>Pikkurantasappi muistuttaa suuresti isorantasappea (C. littorale).</p> <p>Kukkii keski- ja loppukesällä (VII–VIII).</p> <p>Pikkurantasappi muistuttaa suuresti isorantasappea (C. littorale).</p> <p>Yleinen läntisellä Suomenlahdella, harvinainen Suomenlahden itäosissa ja Selkämeren rannoilla Porin tienoille asti, Kokemäenjoen suulle.</p> <p>Yksivartinen. Varsi on haaraton tai yläosasta runsashaareinen, kalju.</p> <p>Yksivuotinen ruoho.</p> <p>Yksivuotinen ruoho.</p> <p>Silmälläpidettävä (NT).</p><p>Uhanalaistumisen merkittävin syy on rantalaidunten umpeutuminen laidunnuksen päätyttyä ja vesistöjen rehevöityminen.</p> <p>Hedelmä on kaksilokeroinen kota.</p> <p>Pikkurantasappi muistuttaa suuresti isorantasappea (C. littorale).</p> <p>Tyviruusukkeeton. Varsilehdet ovat vastakkain, ruodittomia, kapean soikeita – suikeita, suippokärkisiä, ehytlaitaisia, kolmesuonisia.</p><p>Lähilaji, <i>Centaurium littorale</i>, on ruusukkeellinen.</p> <p>Yksivuotinen matala ruoho.</p> <p>Pikkurantasappi muistuttaa suuresti isorantasappea (C. littorale).</p> <p>Yksivartinen. Varsi on haaraton tai yläosasta runsashaareinen, kalju.</p> <p>3–15 cm korkea.</p> <p>Yksivartinen. Varsi on haaraton tai yläosasta runsashaareinen, kalju.</p> <p>Hedelmä on kaksilokeroinen kota.</p> <p>Yksivuotinen ruoho.</p> <p>Silmälläpidettävä (NT).</p><p>Uhanalaistumisen merkittävin syy on rantalaidunten umpeutuminen laidunnuksen päätyttyä ja vesistöjen rehevöityminen.</p> <p>3–15 cm korkea.</p> <p>Tyviruusukkeeton. Varsilehdet ovat vastakkain, ruodittomia, kapean soikeita–suikeita, suippokärkisiä, ehytlaitaisia, kolmesuonisia.</p> <p>Heikkaisilla ja hiesuisilla merenrannoilla, merenrantaniityillä.</p> <p>Kukkii keski- ja loppukesällä (VII–VIII).</p> <p>Kukkii keski- ja loppukesällä (VII–VIII).</p> <p>Heikkaisilla ja hiesuisilla merenrannoilla, merenrantaniityillä.</p> <p>3–15 cm.</p> <p>Kukat ovat yksittäin–pareittain. Verhiö ja teriö ovat viisilehtisiä. Verhiö on yhdislehtinen, syvään liuskainen ja teriötä selvästi lyhyempi. Teriö on vaaleanpunainen, yhdislehtinen, säteittäinen, pitkä- ja ahdastorvinen, nielu on ripsikiehkuraton.</p> <p>Kukat ovat yksittäin–pareittain. Verhiö ja teriö ovat viisilehtisiä. Verhiö on yhdislehtinen, syvään liuskainen ja teriötä selvästi lyhyempi. Teriö on vaaleanpunainen, yhdislehtinen, säteittäinen, pitkä- ja ahdastorvinen, nielu on ripsikiehkuraton.</p> <p>Heikkaisilla ja hiesuisilla merenrannoilla, merenrantaniityillä.</p> <p>Kukkii keski- ja loppukesällä (VII–VIII).</p> <p>Kukat ovat yksittäin–pareittain. Verhiö ja teriö ovat viisilehtisiä. Verhiö on yhdislehtinen, syvään liuskainen ja teriötä selvästi lyhyempi. Teriö on vaaleanpunainen, yhdislehtinen, säteittäinen, pitkä- ja ahdastorvinen, nielu on ripsikiehkuraton.</p> <p>Heikkaisilla ja hiesuisilla merenrannoilla, merenrantaniityillä.</p> <p>3–15 cm korkea.</p> <p>Kukat ovat yksittäin–pareittain. Verhiö ja teriö ovat viisilehtisiä. Verhiö on yhdislehtinen, syvään liuskainen ja teriötä selvästi lyhyempi. Teriö on vaaleanpunainen, yhdislehtinen, säteittäinen, pitkä- ja ahdastorvinen, nielu on ripsikiehkuraton.</p> <p>Laine, U. 1998: Gentianaceae. – Retkeilykasvio 4. p.</p> <p>Silmälläpifettävä (NT).</p> <p>Yksivuotinen ruoho.</p> <p>Pikkurantasappi muistuttaa suuresti isorantasappea (C. littorale).</p> <p>Yleinen läntisellä Suomenlahdella, harvinainen Suomenlahden itäosissa ja Selkämeren rannoilla Porin tienoille asti, Kokemäenjoen suulle.</p> <p>Tyviruusukkeeton. Varsilehdet ovat vastakkain, ruodittomia, kapean soikeita–suikeita, suippokärkisiä, ehytlaitaisia, kolmesuonisia.</p> <p>Tyviruusukkeeton. Varsilehdet ovat vastakkain, ruodittomia, kapean soikeita–suikeita, suippokärkisiä, ehytlaitaisia, kolmesuonisia.</p> <p>Kukat ovat yksittäin tai pareittain. Verhiö ja teriö ovat viisilehtisiä. Verhiö on yhdislehtinen, syvään liuskainen ja teriötä selvästi lyhyempi. Teriö on vaaleanpunainen, yhdislehtinen, säteittäinen, pitkä- ja ahdastorvinen, nielu on ripsikiehkuraton.</p> <p>Yksivuotinen ruoho.</p> <p>Tyviruusukkeeton. Varsilehdet ovat vastakkain, ruodittomia, kapean soikeita–suikeita, suippokärkisiä, ehytlaitaisia, kolmesuonisia.</p> <p>3–15 cm korkea.</p> <p>Kukat ovat yksittäin–pareittain. Verhiö ja teriö ovat viisilehtisiä. Verhiö on yhdislehtinen, syvään liuskainen ja teriötä selvästi lyhyempi. Teriö on vaaleanpunainen, yhdislehtinen, säteittäinen, pitkä- ja ahdastorvinen, nielu on ripsikiehkuraton.</p> <p>Yksivuotinen ruoho.</p> <p>Tyviruusukkeeton. Varsilehdet ovat vastakkain, ruodittomia, kapean soikeita–suikeita, suippokärkisiä, ehytlaitaisia, kolmesuonisia.</p> <p>Yksivartinen. Varsi on haaraton tai yläosasta runsashaareinen, kalju.</p> dvärgarun <p>Tyviruusukkeeton. Varsilehdet ovat vastakkain, ruodittomia, kapean soikeita–suikeita, suippokärkisiä, ehytlaitaisia, kolmesuonisia.</p> <p>Pikkurantasapen levinneisyysalue kattaa suurimman osan Eurooppaa pohjoisimpia osia lukuun ottamatta. Pohjoinen levinneisyysraja kulkee Britteinsaarten keskiosista Etelä-Norjaan, Keski-Ruotsiin, Etelä-Suomeen ja Baltiaan. Baltiassa ja Fennoscangiassa&#xa0;pikkurantasappi on kuitenkin merenrantojen kasvi, jota ei juuri tavata sisämaassa. Idässä pikkurantasapen levinneisyysalue kattaa Länsi-Venäjän Kaukasukselle saakka, etelässä se jatkuu Välimeren eteläpuolelle Pohjois-Afrikkaan. Lisäksi sitä kasvaa monin paikoin Turkissa, Lähi-idässä ja Keski-Aasiassa. Pohjois-Amerikasta siitä on tehty muutamia havaintoja, mutta siellä se ei kuulu alkuperäislajistoon.</p> <p>Heikkaisilla ja hiesuisilla merenrannoilla, merenrantaniityillä.</p> <p>Yksivuotinen ruoho.</p> true <p>Kukat ovat yksittäin–pareittain. Verhiö ja teriö ovat viisilehtisiä. Verhiö on yhdislehtinen, syvään liuskainen ja teriötä selvästi lyhyempi. Teriö on vaaleanpunainen, yhdislehtinen, säteittäinen, pitkä- ja ahdastorvinen, nielu on ripsikiehkuraton.</p> <p>Tyviruusukkeeton. Varsilehdet ovat vastakkain, ruodittomia, kapean soikeita–suikeita, suippokärkisiä, ehytlaitaisia, kolmesuonisia.</p> <p>Hedelmä on kaksilokeroinen kota.</p> <p>Yleinen läntisellä Suomenlahdella, harvinainen Suomenlahden itäosissa ja Selkämeren rannoilla Porin tienoille asti, Kokemäenjoen suulle.</p> Centaurium pulchellum <p>3–15 cm korkea.</p> <p>Heikkaisilla ja hiesuisilla merenrannoilla, merenrantaniityillä.</p> <p>3–15 cm korkea.</p> <p>Tyviruusukkeeton. Varsilehdet ovat vastakkain, ruodittomia, kapean soikeita–suikeita, suippokärkisiä, ehytlaitaisia, kolmesuonisia.</p><p>Lähilaji, Centaurium littorale, on ruusukkeellinen.</p> <p>Kukkii keski- ja loppukesällä (VII–VIII).</p> <p>Yksivartinen. Varsi on haaraton tai yläosasta runsashaareinen, kalju.</p> <p>Yksivuotinen ruoho.</p>