<p>Kaksikotinen. Mykeröstö on huiskilomainen, tavallisesti 2–8 -mykeröinen. Mykeröt ovat 5–8 mm leveitä ja tavallisesti lyhytperäisiä, perät karvaisia. Teriö on valkoinen tai vaaleanpunainen, hedekukissa torvimainen, emikukissa rihmamaisen torvimainen. Kehtosuomut ovat limittäin, kalvokärki on soikea tai pyöreä, pyöreäkärkinen, hedemykeröiden kehto on valkoinen, emimykeröiden vaaleanpunainen. Sekä hede- että emikasvit ovat yleisiä.</p> <p>5–30 cm high.</p> <p>Flerårig ört med bladrosett, ytrevor och ljusa hår, 5–30 cm hög. Stjälk utan grenar. Blad strödda, undertill filthåriga. Bladskiva hel, helbräddad, rosettblad omvänt äggrunda, stjälkblad långsmala.</p> <p>Koko maassa yleinen.</p> <p>Blommar i juni-juli.</p> <p>Flerårig ört med bladrosett, ytrevor och ljusa hår, 5–30 cm hög. Stjälk utan grenar. Blad strödda, undertill filthåriga. Bladskiva hel, helbräddad, rosettblad omvänt äggrunda, stjälkblad långsmala.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti. Lehtilapa on ehyt ja ehytlaitainen. Ruusukelehtien lapa on vastapuikea, pyöreäkärkinen, usein odallinen, alta tiheään valkokarvainen, päältä jokseenkin kalju ja vihreä, pohjoisessa usein tiheäkarvainen. Varsilehtien lapa on kapeansuikea ja huopakarvainen, ylemmissä on lyhyt, vihreähkö otakärki.</p> <p>Varsi on haaraton ja tiheäkarvainen.</p> <p>5-30 cm korkea.</p> <p>Koko maassa yleinen.</p> <p>Kaksikotinen. Mykeröstö on huiskilomainen, tavallisesti 2–8 -mykeröinen. Mykeröt ovat 5–8 mm leveitä ja tavallisesti lyhytperäisiä, perät karvaisia. Teriö on valkoinen tai vaaleanpunainen, hedekukissa torvimainen, emikukissa rihmamaisen torvimainen. Kehtosuomut ovat limittäin, kalvokärki on soikea tai pyöreä, pyöreäkärkinen, hedemykeröiden kehto on valkoinen, emimykeröiden vaaleanpunainen. Sekä hede- että emikasvit ovat yleisiä.</p> <p>Koko maassa yleinen.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti. Lehtilapa on ehyt ja ehytlaitainen. Ruusukelehtien lapa on vastapuikea, pyöreäkärkinen, usein odallinen, alta tiheään valkokarvainen, päältä jokseenkin kalju ja vihreä, pohjoisessa usein tiheäkarvainen. Varsilehtien lapa on kapeansuikea ja huopakarvainen, ylemmissä on lyhyt, vihreähkö otakärki.</p> <p>Kangasmetsissä, kedoilla, ahoilla, kallioilla, pientareilla, tunturikankailla ja muilla kuivilla paikoilla.</p> <p>Kaksikotinen. Mykeröstö on huiskilomainen, tavallisesti 2-8 -mykeröinen. Mykeröt ovat 5-8 mm leveitä ja tavallisesti lyhytperäisiä, perät karvaisia. Teriö on valkoinen tai vaaleanpunainen, hedekukissa torvimainen, emikukissa rihmamaisen torvimainen. Kehtosuomut ovat limittäin, kalvokärki on soikea tai pyöreä, pyöreäkärkinen, hedemykeröiden kehto on valkoinen, emimykeröiden vaaleanpunainen. Sekä hede- että emikasvit ovat yleisiä.</p> <p>Pähkylän pappus on hapsihaiveninen.</p> <p>3–12 korgar i kvastlik samling, 5–8 mm breda. Krona vit-ljusröd, rundade. Holkfjäll om varandra, hanblommorna vita holkfjäll, honblommorna rödaktiga holkfjäll och blommor.</p> <p>3–12 korgar i kvastlik samling, 5–8 mm breda. Krona vit-ljusröd, rundade. Holkfjäll om varandra, hanblommorna vita holkfjäll, honblommorna rödaktiga holkfjäll och blommor.</p> <p>3–12 korgar i kvastlik samling, 5–8 mm breda. Krona vit-ljusröd, rundade. Holkfjäll om varandra, hanblommorna vita holkfjäll, honblommorna rödaktiga holkfjäll och blommor.</p> <p>Blommar i juni-juli.</p> <p>Harvinaistunut etelässä. Harjumetsät.</p> <p>Varsi on haaraton ja tiheäkarvainen.</p> <p>Kaksikotinen. Mykeröstö on huiskilomainen, tavallisesti 2–8 -mykeröinen. Mykeröt ovat 5–8 mm leveitä ja tavallisesti lyhytperäisiä, perät karvaisia. Teriö on valkoinen tai vaaleanpunainen, hedekukissa torvimainen, emikukissa rihmamaisen torvimainen. Kehtosuomut ovat limittäin, kalvokärki on soikea tai pyöreä, pyöreäkärkinen, hedemykeröiden kehto on valkoinen, emimykeröiden vaaleanpunainen. Sekä hede- että emikasvit ovat yleisiä.</p> <p>Varsi on haaraton ja tiheäkarvainen.</p> <p>Koko maassa yleinen.</p> <p>Koko maassa yleinen.</p> <p>Harvinaistunut etelässä. Harjumetsät.</p> <p>Kaksikotinen. Mykeröstö on huiskilomainen, tavallisesti 2–8 -mykeröinen. Mykeröt ovat 5–8 mm leveitä ja tavallisesti lyhytperäisiä, perät karvaisia. Teriö on valkoinen tai vaaleanpunainen, hedekukissa torvimainen, emikukissa rihmamaisen torvimainen. Kehtosuomut ovat limittäin, kalvokärki on soikea tai pyöreä, pyöreäkärkinen, hedemykeröiden kehto on valkoinen, emimykeröiden vaaleanpunainen. Sekä hede- että emikasvit ovat yleisiä.</p> <p>3–12 korgar i kvastlik samling, 5–8 mm breda. Krona vit-ljusröd, rundade. Holkfjäll om varandra, hanblommorna vita holkfjäll, honblommorna rödaktiga holkfjäll och blommor.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti. Lehtilapa on ehyt ja ehytlaitainen. Ruusukelehtien lapa on vastapuikea, pyöreäkärkinen, usein odallinen, alta tiheään valkokarvainen, päältä jokseenkin kalju ja vihreä, pohjoisessa usein tiheäkarvainen. Varsilehtien lapa on kapeansuikea ja huopakarvainen, ylemmissä on lyhyt, vihreähkö otakärki.</p> <p>Varsi on haaraton ja tiheäkarvainen.</p> <p>Allmän i hela landet.</p> <p>På torra växtplatser, moskogar, ängar, berg och vägrenar.</p> <p>Kurtto, A. 2019: Asteraceae. - Retkeilykasvio 5. p. Käsikirjoitus.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti. Lehtilapa on ehyt ja ehytlaitainen. Ruusukelehtien lapa on vastapuikea, pyöreäkärkinen, usein odallinen, alta tiheään valkokarvainen, päältä jokseenkin kalju ja vihreä, pohjoisessa usein tiheäkarvainen. Varsilehtien lapa on kapeansuikea ja huopakarvainen, ylemmissä on lyhyt, vihreähkö otakärki.</p> <p>Monivuotinen ruoho.</p> <p>Flerårig ört med bladrosett, ytrevor och ljusa hår, 5–30 cm hög. Stjälk utan grenar. Blad strödda, undertill filthåriga. Bladskiva hel, helbräddad, rosettblad omvänt äggrunda, stjälkblad långsmala.</p> <p>Allmän i hela landet.</p> <p>Flerårig ört med bladrosett, ytrevor och ljusa hår, 5–30 cm hög. Stjälk utan grenar. Blad strödda, undertill filthåriga. Bladskiva hel, helbräddad, rosettblad omvänt äggrunda, stjälkblad långsmala.</p> <p>Resident native species. Occurs throughout Finland.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti. Lehtilapa on ehyt ja ehytlaitainen. Ruusukelehtien lapa on vastapuikea, pyöreäkärkinen, usein odallinen, alta tiheään valkokarvainen, päältä jokseenkin kalju ja vihreä, pohjoisessa usein tiheäkarvainen. Varsilehtien lapa on kapeansuikea ja huopakarvainen, ylemmissä on lyhyt, vihreähkö otakärki.</p> <p>Flowers in the midsummer (VI–VII).</p> <p>Allmän i hela landet.</p> <p>5–30 cm korkea.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti. Lehtilapa on ehyt ja ehytlaitainen. Ruusukelehtien lapa on vastapuikea, pyöreäkärkinen, usein odallinen, alta tiheään valkokarvainen, päältä jokseenkin kalju ja vihreä, pohjoisessa usein tiheäkarvainen. Varsilehtien lapa on kapeansuikea ja huopakarvainen, ylemmissä on lyhyt, vihreähkö otakärki.</p> <p>Monivuotinen ruoho.</p> <p>Flerårig ört med bladrosett, ytrevor och ljusa hår, 5–30 cm hög. Stjälk utan grenar. Blad strödda, undertill filthåriga. Bladskiva hel, helbräddad, rosettblad omvänt äggrunda, stjälkblad långsmala.</p> <p>Pähkylän pappus on hapsihaiveninen.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti. Lehtilapa on ehyt ja ehytlaitainen. Ruusukelehtien lapa on vastapuikea, pyöreäkärkinen, usein odallinen, alta tiheään valkokarvainen, päältä jokseenkin kalju ja vihreä, pohjoisessa usein tiheäkarvainen. Varsilehtien lapa on kapeansuikea ja huopakarvainen, ylemmissä on lyhyt, vihreähkö otakärki.</p> <p>På torra växtplatser, moskogar, ängar, berg och vägrenar.</p> <p>Kukkii keskikesällä (VI–VII).</p> <p>Flerårig ört med bladrosett, ytrevor och ljusa hår, 5–30 cm hög. Stjälk utan grenar. Blad strödda, undertill filthåriga. Bladskiva hel, helbräddad, rosettblad omvänt äggrunda, stjälkblad långsmala.</p> <p>På torra växtplatser, moskogar, ängar, berg och vägrenar.</p> <p>Kukkii keskikesällä (VI–VII).</p> <p>Kukkii keskikesällä (VI–VII).</p> <p>5–30 cm korkea.</p> <p>Kaksikotinen. Mykeröstö on huiskilomainen, tavallisesti 2–8 -mykeröinen. Mykeröt ovat 5–8 mm leveitä ja tavallisesti lyhytperäisiä, perät karvaisia. Teriö on valkoinen tai vaaleanpunainen, hedekukissa torvimainen, emikukissa rihmamaisen torvimainen. Kehtosuomut ovat limittäin, kalvokärki on soikea tai pyöreä, pyöreäkärkinen, hedemykeröiden kehto on valkoinen, emimykeröiden vaaleanpunainen. Sekä hede- että emikasvit ovat yleisiä.</p> <p>Blommar i juni-juli.</p> <p>Monivuotinen ruoho.</p> <p>På torra växtplatser, moskogar, ängar, berg och vägrenar.</p> <p>3–12 korgar i kvastlik samling, 5–8 mm breda. Krona vit-ljusröd, rundade. Holkfjäll om varandra, hanblommorna vita holkfjäll, honblommorna rödaktiga holkfjäll och blommor.</p> <p>Silmälläpidettävä (NT).</p><p>Uhanalaistumisen tärkein syy on avoimien aluiden sulkeutuminen.</p> <p>På torra växtplatser, moskogar, ängar, berg och vägrenar.</p> <p>Harvinaistunut etelässä. Harjumetsät.</p> <p>Kaksikotinen. Mykeröstö on huiskilomainen, tavallisesti 2–8 -mykeröinen. Mykeröt ovat 5–8 mm leveitä ja tavallisesti lyhytperäisiä, perät karvaisia. Teriö on valkoinen tai vaaleanpunainen, hedekukissa torvimainen, emikukissa rihmamaisen torvimainen. Kehtosuomut ovat limittäin, kalvokärki on soikea tai pyöreä, pyöreäkärkinen, hedemykeröiden kehto on valkoinen, emimykeröiden vaaleanpunainen. Sekä hede- että emikasvit ovat yleisiä.</p> <p>Kukkii keskikesällä (VI–VII).</p> <p>Varsi on haaraton ja tiheäkarvainen.</p> <p>The plants is dioecious. The capitulescence is paniculiform and typically consists of 2–8 capitula. The capitula are 5–8 mm wide, typically with a short pubescent peduncle. The corolla is white or pink. The corolla of a male floret is tubular, and the corolla of a female floret is filamentously tubular. The phyllaries are imbricate, scarious, elliptic or orbicular, and rounded at the apex. The involucre of a male capitulum is white and the involucre of a female capitulum is pink. Both male and female plants are common.</p> <p>Kangasmetsissä, kedoilla, ahoilla, kallioilla, pientareilla, tunturikankailla ja muilla kuivilla paikoilla.</p> <p>Harvinaistunut etelässä. Harjumetsät.</p> <p>Pähkylän pappus on hapsihaiveninen.</p> <p>Kukkii keskikesällä (VI–VII).</p> <p>Flerårig ört med bladrosett, ytrevor och ljusa hår, 5–30 cm hög. Stjälk utan grenar. Blad strödda, undertill filthåriga. Bladskiva hel, helbräddad, rosettblad omvänt äggrunda, stjälkblad långsmala.</p> <p>På torra växtplatser, moskogar, ängar, berg och vägrenar.</p> <p>5–30 cm korkea.</p> <p>Monivuotinen ruoho.</p> <p>Pähkylän pappus on hapsihaiveninen.</p> <p>Kaksikotinen. Mykeröstö on huiskilomainen, tavallisesti 2–8 -mykeröinen. Mykeröt ovat 5–8 mm leveitä ja tavallisesti lyhytperäisiä, perät karvaisia. Teriö on valkoinen tai vaaleanpunainen, hedekukissa torvimainen, emikukissa rihmamaisen torvimainen. Kehtosuomut ovat limittäin, kalvokärki on soikea tai pyöreä, pyöreäkärkinen, hedemykeröiden kehto on valkoinen, emimykeröiden vaaleanpunainen. Sekä hede- että emikasvit ovat yleisiä.</p> <p>Monivuotinen ruoho.</p> <p>Spontaneous old resident.</p> <p>Kaksikotinen. Mykeröstö on huiskilomainen, tavallisesti 2–8 -mykeröinen. Mykeröt ovat 5–8 mm leveitä ja tavallisesti lyhytperäisiä, perät karvaisia. Teriö on valkoinen tai vaaleanpunainen, hedekukissa torvimainen, emikukissa rihmamaisen torvimainen. Kehtosuomut ovat limittäin, kalvokärki on soikea tai pyöreä, pyöreäkärkinen, hedemykeröiden kehto on valkoinen, emimykeröiden vaaleanpunainen. Sekä hede- että emikasvit ovat yleisiä.</p> <p>Kukkii keskikesällä (VI–VII).</p> <p>Allmän i hela landet.</p> <p>Monivuotinen ruoho.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti. Lehtilapa on ehyt ja ehytlaitainen. Ruusukelehtien lapa on vastapuikea, pyöreäkärkinen, usein odallinen, alta tiheään valkokarvainen, päältä jokseenkin kalju ja vihreä, pohjoisessa usein tiheäkarvainen. Varsilehtien lapa on kapeansuikea ja huopakarvainen, ylemmissä on lyhyt, vihreähkö otakärki.</p> <p>Kukkii keskikesällä (VI–VII).</p> <p>Varsi on haaraton ja tiheäkarvainen.</p> <p>Koko maassa yleinen.</p> <p>The pappus of the achene is villous.</p> <p>Pähkylän pappus on hapsihaiveninen.</p> <p>Kaksikotinen. Mykeröstö on huiskilomainen, tavallisesti 2–8 -mykeröinen. Mykeröt ovat 5–8 mm leveitä ja tavallisesti lyhytperäisiä, perät karvaisia. Teriö on valkoinen tai vaaleanpunainen, hedekukissa torvimainen, emikukissa rihmamaisen torvimainen. Kehtosuomut ovat limittäin, kalvokärki on soikea tai pyöreä, pyöreäkärkinen, hedemykeröiden kehto on valkoinen, emimykeröiden vaaleanpunainen. Sekä hede- että emikasvit ovat yleisiä.</p> <p>Kaksikotinen. Mykeröstö on huiskilomainen, tavallisesti 2–8 -mykeröinen. Mykeröt ovat 5–8 mm leveitä ja tavallisesti lyhytperäisiä, perät karvaisia. Teriö on valkoinen tai vaaleanpunainen, hedekukissa torvimainen, emikukissa rihmamaisen torvimainen. Kehtosuomut ovat limittäin, kalvokärki on soikea tai pyöreä, pyöreäkärkinen, hedemykeröiden kehto on valkoinen, emimykeröiden vaaleanpunainen. Sekä hede- että emikasvit ovat yleisiä.</p> <p>Spontaneous old resident.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti. Lehtilapa on ehyt ja ehytlaitainen. Ruusukelehtien lapa on vastapuikea, pyöreäkärkinen, usein odallinen, alta tiheään valkokarvainen, päältä jokseenkin kalju ja vihreä, pohjoisessa usein tiheäkarvainen. Varsilehtien lapa on kapeansuikea ja huopakarvainen, ylemmissä on lyhyt, vihreähkö otakärki.</p> <p>Pähkylän pappus on hapsihaiveninen.</p> <p>Varsi on haaraton ja tiheäkarvainen.</p> <p>5–30 cm high.</p> <p>Pähkylän pappus on hapsihaiveninen.</p> <p>Blommar i juni-juli.</p> <p>Vakinainen alkuperäinen. Koko maassa.</p> <p>5–30 cm korkea.</p> <p>Kangasmetsissä, kedoilla, ahoilla, kallioilla, pientareilla, tunturikankailla ja muilla kuivilla paikoilla.</p> <p>5–30 cm korkea.</p> <p>Haaraton, tiheäkarvainen.</p> <p>Blommar i juni-juli.</p> <p>Pähkylän pappus on hapsihaiveninen.</p> <p>På torra växtplatser, moskogar, ängar, berg och vägrenar.</p> <p>Allmän i hela landet.</p> <p>5–30 cm korkea.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti. Lehtilapa on ehyt ja ehytlaitainen. Ruusukelehtien lapa on vastapuikea, pyöreäkärkinen, usein odallinen, alta tiheään valkokarvainen, päältä jokseenkin kalju ja vihreä, pohjoisessa usein tiheäkarvainen. Varsilehtien lapa on kapeansuikea ja huopakarvainen, ylemmissä on lyhyt, vihreähkö otakärki.</p> <p>Harvinaistunut etelässä. Harjumetsät.</p> <p>Kukkii keskikesällä (VI–VII).</p> <p>Flerårig ört med bladrosett, ytrevor och ljusa hår, 5–30 cm hög. Stjälk utan grenar. Blad strödda, undertill filthåriga. Bladskiva hel, helbräddad, rosettblad omvänt äggrunda, stjälkblad långsmala.</p> <p>Allmän i hela landet.</p> <p>Blommar i juni-juli.</p> <p>Harvinaistunut etelässä. Harjumetsät.</p> <p>Allmän i hela landet.</p> <p>Flerårig ört med bladrosett, ytrevor och ljusa hår, 5–30 cm hög. Stjälk utan grenar. Blad strödda, undertill filthåriga. Bladskiva hel, helbräddad, rosettblad omvänt äggrunda, stjälkblad långsmala.</p> <p>Blommar i juni-juli.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti. Lehtilapa on ehyt ja ehytlaitainen. Ruusukelehtien lapa on vastapuikea, pyöreäkärkinen, usein odallinen, alta tiheään valkokarvainen, päältä jokseenkin kalju ja vihreä, pohjoisessa usein tiheäkarvainen. Varsilehtien lapa on kapeansuikea ja huopakarvainen, ylemmissä on lyhyt, vihreähkö otakärki.</p> <p>The leaf arrangement is spiral. The lamina is simple and entire. The lamina of the rosette leaves is obovate, rounded at the apex and often mucronate. The abaxial side is white-woolly. The adaxial side is glabrate and green, but in the north, often densely pubescent. The lamina of the cauline leaves is narrowly lanceolate and tomentose, and the distal leaves are mucronate with a greenish mucro. </p> <p>Kangasmetsissä, kedoilla, ahoilla, kallioilla, pientareilla, tunturikankailla ja muilla kuivilla paikoilla.</p> <p>Kangasmetsissä, kedoilla, ahoilla, kallioilla, pientareilla, tunturikankailla ja muilla kuivilla paikoilla.</p> <p>Monivuotinen ruoho.</p> <p>Pähkylän pappus on hapsihaiveninen.</p> <p>Pähkylän pappus on hapsihaiveninen.</p> <p>Kasvupaikan ennakoiva umpeenkasvun estäminen.</p> <p>Harvinaistunut etelässä.</p> <p>5–30 cm korkea.</p> <p>5–30 cm korkea.</p> <p>The plants is dioecious. The capitulescence is paniculiform and typically consists of 2–8 capitula. The capitula are 5–8 mm wide, typically with a short pubescent peduncle. The corolla is white or pink. The corolla of a male floret is tubular, and the corolla of a female floret is filamentously tubular. The phyllaries are imbricate, scarious, elliptic or orbicular, and rounded at the apex. The involucre of a male capitulum is white and the involucre of a female capitulum is pink. Both male and female plants are common.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti. Lehtilapa on ehyt ja ehytlaitainen. Ruusukelehtien lapa on vastapuikea, pyöreäkärkinen, usein odallinen, alta tiheään valkokarvainen, päältä jokseenkin kalju ja vihreä, pohjoisessa usein tiheäkarvainen. Varsilehtien lapa on kapeansuikea ja huopakarvainen, ylemmissä on lyhyt, vihreähkö otakärki.</p> <p>Kaksikotinen. Mykeröstö on huiskilomainen, tavallisesti 2–8 -mykeröinen. Mykeröt ovat 5–8 mm leveitä ja tavallisesti lyhytperäisiä, perät karvaisia. Teriö on valkoinen tai vaaleanpunainen, hedekukissa torvimainen, emikukissa rihmamaisen torvimainen. Kehtosuomut ovat limittäin, kalvokärki on soikea tai pyöreä, pyöreäkärkinen, hedemykeröiden kehto on valkoinen, emimykeröiden vaaleanpunainen. Sekä hede- että emikasvit ovat yleisiä.</p> <p>5–30 cm korkea.</p> <p>Pähkylän pappus on hapsihaiveninen.</p> <p>Flerårig ört med bladrosett, ytrevor och ljusa hår, 5–30 cm hög. Stjälk utan grenar. Blad strödda, undertill filthåriga. Bladskiva hel, helbräddad, rosettblad omvänt äggrunda, stjälkblad långsmala.</p> <p>Koko maassa yleinen.</p> <p>Kaksikotinen. Mykeröstö on huiskilomainen, tavallisesti 2–8 -mykeröinen. Mykeröt ovat 5–8 mm leveitä ja tavallisesti lyhytperäisiä, perät karvaisia. Teriö on valkoinen tai vaaleanpunainen, hedekukissa torvimainen, emikukissa rihmamaisen torvimainen. Kehtosuomut ovat limittäin, kalvokärki on soikea tai pyöreä, pyöreäkärkinen, hedemykeröiden kehto on valkoinen, emimykeröiden vaaleanpunainen. Sekä hede- että emikasvit ovat yleisiä.</p> <p>Koko maassa yleinen.</p> <p>Pähkylän pappus on hapsihaiveninen.</p> <p>Varsi on haaraton ja tiheäkarvainen.</p> <p>Kaksikotinen. Mykeröstö on huiskilomainen, tavallisesti 2–8 -mykeröinen. Mykeröt ovat 5–8 mm leveitä ja tavallisesti lyhytperäisiä, perät karvaisia. Teriö on valkoinen tai vaaleanpunainen, hedekukissa torvimainen, emikukissa rihmamaisen torvimainen. Kehtosuomut ovat limittäin, kalvokärki on soikea tai pyöreä, pyöreäkärkinen, hedemykeröiden kehto on valkoinen, emimykeröiden vaaleanpunainen. Sekä hede- että emikasvit ovat yleisiä.</p> <p>Allmän i hela landet.</p> <p>5–30 cm korkea.</p> <p>Flerårig ört med bladrosett, ytrevor och ljusa hår, 5–30 cm hög. Stjälk utan grenar. Blad strödda, undertill filthåriga. Bladskiva hel, helbräddad, rosettblad omvänt äggrunda, stjälkblad långsmala.</p> <p>Flowers in the midsummer (VI–VII).</p> <p>Allmän i hela landet.</p> <p>Kukkii keskikesällä (VI–VII).</p> <p>Pähkylän pappus on hapsihaiveninen.</p> <p>Kukkii keskikesällä (VI–VII).</p> <p>Blommar i juni-juli.</p> <p>Harvinaistunut etelässä.</p> <p>Monivuotinen ruoho.</p> <p>På torra växtplatser, moskogar, ängar, berg och vägrenar.</p> <p>3–12 korgar i kvastlik samling, 5–8 mm breda. Krona vit-ljusröd, rundade. Holkfjäll om varandra, hanblommorna vita holkfjäll, honblommorna rödaktiga holkfjäll och blommor.</p> <p>5–30 cm korkea.</p> <p>Allmän i hela landet.</p> <p>Flerårig ört med bladrosett, ytrevor och ljusa hår, 5–30 cm hög. Stjälk utan grenar. Blad strödda, undertill filthåriga. Bladskiva hel, helbräddad, rosettblad omvänt äggrunda, stjälkblad långsmala.</p> <p>Kaksikotinen. Mykeröstö on huiskilomainen, tavallisesti 2–8 -mykeröinen. Mykeröt ovat 5–8 mm leveitä ja tavallisesti lyhytperäisiä, perät karvaisia. Teriö on valkoinen tai vaaleanpunainen, hedekukissa torvimainen, emikukissa rihmamaisen torvimainen. Kehtosuomut ovat limittäin, kalvokärki on soikea tai pyöreä, pyöreäkärkinen, hedemykeröiden kehto on valkoinen, emimykeröiden vaaleanpunainen. Sekä hede- että emikasvit ovat yleisiä.</p> <p>Harvinaistunut etelässä.</p> <p>3–12 korgar i kvastlik samling, 5–8 mm breda. Krona vit-ljusröd, rundade. Holkfjäll om varandra, hanblommorna vita holkfjäll, honblommorna rödaktiga holkfjäll och blommor.</p> <p>Pähkylän pappus on hapsihaiveninen.</p> <p>Kukkii keskikesällä (VI–VII).</p> ahokissankäpälä <p>Kukkii keskikesällä (VI–VII).</p> <p>Harvinaistunut etelässä. Harjumetsät.</p> <p>Pähkylän pappus on hapsihaiveninen.</p> <p>Harvinaistunut etelässä. Harjumetsät.</p> <p>Varsi on haaraton ja tiheäkarvainen.</p> <p>5–30 cm korkea.</p> <p>Pähkylän pappus on hapsihaiveninen.</p> <p>3–12 korgar i kvastlik samling, 5–8 mm breda. Krona vit-ljusröd, rundade. Holkfjäll om varandra, hanblommorna vita holkfjäll, honblommorna rödaktiga holkfjäll och blommor.</p> <p>Kaksikotinen. Mykeröstö on huiskilomainen, tavallisesti 2–8 -mykeröinen. Mykeröt ovat 5–8 mm leveitä ja tavallisesti lyhytperäisiä, perät karvaisia. Teriö on valkoinen tai vaaleanpunainen, hedekukissa torvimainen, emikukissa rihmamaisen torvimainen. Kehtosuomut ovat limittäin, kalvokärki on soikea tai pyöreä, pyöreäkärkinen, hedemykeröiden kehto on valkoinen, emimykeröiden vaaleanpunainen. Sekä hede- että emikasvit ovat yleisiä.</p> <p>Blommar i juni-juli.</p> <p>5–30 cm korkea.</p> <p>Harvinaistunut etelässä. Harjumetsät.</p> <p>Kangasmetsissä, kedoilla, ahoilla, kallioilla, pientareilla, tunturikankailla ja muilla kuivilla paikoilla.</p> <p>Koko maassa yleinen.</p> <p>Blommar i juni-juli.</p> <p>3–12 korgar i kvastlik samling, 5–8 mm breda. Krona vit-ljusröd, rundade. Holkfjäll om varandra, hanblommorna vita holkfjäll, honblommorna rödaktiga holkfjäll och blommor.</p> <p>Koko maassa yleinen.</p> <p>Blommar i juni-juli.</p> <p>Allmän i hela landet.</p> <p>3–12 korgar i kvastlik samling, 5–8 mm breda. Krona vit-ljusröd, rundade. Holkfjäll om varandra, hanblommorna vita holkfjäll, honblommorna rödaktiga holkfjäll och blommor.</p> <p>3–12 korgar i kvastlik samling, 5–8 mm breda. Krona vit-ljusröd, rundade. Holkfjäll om varandra, hanblommorna vita holkfjäll, honblommorna rödaktiga holkfjäll och blommor.</p> <p>Kuivilla ja kuivahkoilla paikoilla kangasmetsissä, kallioilla, tunturikankailla, kedoilla, ahoilla, pientareilla ja tieleikkauksissa, saaristosta paljakalle.</p> <p>På torra växtplatser, moskogar, ängar, berg och vägrenar.</p> <p>Blommar i juni-juli.</p> <p>Kukkii keskikesällä (VI-VII).</p> <p>Monivuotinen ruoho.</p> <p>Flerårig ört med bladrosett, ytrevor och ljusa hår, 5–30 cm hög. Stjälk utan grenar. Blad strödda, undertill filthåriga. Bladskiva hel, helbräddad, rosettblad omvänt äggrunda, stjälkblad långsmala.</p> <p>Kangasmetsissä, kedoilla, ahoilla, kallioilla, pientareilla, tunturikankailla ja muilla kuivilla paikoilla.</p> <p>3–12 korgar i kvastlik samling, 5–8 mm breda. Krona vit-ljusröd, rundade. Holkfjäll om varandra, hanblommorna vita holkfjäll, honblommorna rödaktiga holkfjäll och blommor.</p> <p>Harvinaistunut etelässä. Harjumetsät.</p> <p>Flerårig ört med bladrosett, ytrevor och ljusa hår, 5–30 cm hög. Stjälk utan grenar. Blad strödda, undertill filthåriga. Bladskiva hel, helbräddad, rosettblad omvänt äggrunda, stjälkblad långsmala.</p> <p>3–12 korgar i kvastlik samling, 5–8 mm breda. Krona vit-ljusröd, rundade. Holkfjäll om varandra, hanblommorna vita holkfjäll, honblommorna rödaktiga holkfjäll och blommor.</p> <p>Monivuotinen ruoho.</p> <p>Pähkylän pappus on hapsihaiveninen.</p> <p>Varsi on haaraton ja tiheäkarvainen.</p> <p>Kasvupaikan ennakoiva umpeenkasvun estäminen.</p> <p>Blommar i juni-juli.</p> <p>Harvinaistunut etelässä. Harjumetsät.</p> <p>The pappus of the achene consists of long, soft, simple hairs.</p> <p>Kaksikotinen. Mykeröstö on huiskilomainen, tavallisesti 2-8 -mykeröinen. Mykeröt ovat 5-8 mm leveitä ja tavallisesti lyhytperäisiä, perät karvaisia. Teriö on valkoinen tai vaaleanpunainen, hedekukissa torvimainen, emikukissa rihmamaisen torvimainen. Kehtosuomut ovat limittäin, kalvokärki on soikea tai pyöreä, pyöreäkärkinen, hedemykeröiden kehto on valkoinen, emimykeröiden vaaleanpunainen. Sekä hede- että emikasvit ovat yleisiä.</p> <p>5–30 cm high.</p> <p>Harvinaistunut etelässä. Harjumetsät.</p> <p>Koko maassa yleinen.</p> <p>Varsi on haaraton ja tiheäkarvainen.</p> <p>3–12 korgar i kvastlik samling, 5–8 mm breda. Krona vit-ljusröd, rundade. Holkfjäll om varandra, hanblommorna vita holkfjäll, honblommorna rödaktiga holkfjäll och blommor.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti. Lehtilapa on ehyt ja ehytlaitainen. Ruusukelehtien lapa on vastapuikea, pyöreäkärkinen, usein odallinen, alta tiheään valkokarvainen, päältä jokseenkin kalju ja vihreä, pohjoisessa usein tiheäkarvainen. Varsilehtien lapa on kapeansuikea ja huopakarvainen, ylemmissä on lyhyt, vihreähkö otakärki.</p> <p>På torra växtplatser, moskogar, ängar, berg och vägrenar.</p> <p>Koko maassa yleinen.</p> <p>Koko maassa yleinen.</p> <p>På torra växtplatser, moskogar, ängar, berg och vägrenar.</p> <p>Kaksikotinen. Mykeröstö on huiskilomainen, tavallisesti 2–8 -mykeröinen. Mykeröt ovat 5–8 mm leveitä ja tavallisesti lyhytperäisiä, perät karvaisia. Teriö on valkoinen tai vaaleanpunainen, hedekukissa torvimainen, emikukissa rihmamaisen torvimainen. Kehtosuomut ovat limittäin, kalvokärki on soikea tai pyöreä, pyöreäkärkinen, hedemykeröiden kehto on valkoinen, emimykeröiden vaaleanpunainen. Sekä hede- että emikasvit ovat yleisiä.</p> <p>Koko maassa yleinen.</p> <p>3–12 korgar i kvastlik samling, 5–8 mm breda. Krona vit-ljusröd, rundade. Holkfjäll om varandra, hanblommorna vita holkfjäll, honblommorna rödaktiga holkfjäll och blommor.</p> <p>3–12 korgar i kvastlik samling, 5–8 mm breda. Krona vit-ljusröd, rundade. Holkfjäll om varandra, hanblommorna vita holkfjäll, honblommorna rödaktiga holkfjäll och blommor.</p> <p>Perennial herb.</p> <p>The pappus of the achene is villous.</p> <p>Kaksikotinen. Mykeröstö on huiskilomainen, tavallisesti 2–8 -mykeröinen. Mykeröt ovat 5–8 mm leveitä ja tavallisesti lyhytperäisiä, perät karvaisia. Teriö on valkoinen tai vaaleanpunainen, hedekukissa torvimainen, emikukissa rihmamaisen torvimainen. Kehtosuomut ovat limittäin, kalvokärki on soikea tai pyöreä, pyöreäkärkinen, hedemykeröiden kehto on valkoinen, emimykeröiden vaaleanpunainen. Sekä hede- että emikasvit ovat yleisiä.</p> <p>Flerårig ört med bladrosett, ytrevor och ljusa hår, 5–30 cm hög. Stjälk utan grenar. Blad strödda, undertill filthåriga. Bladskiva hel, helbräddad, rosettblad omvänt äggrunda, stjälkblad långsmala.</p> <p>Koko maassa yleinen.</p> <p>Pähkylän pappus on hapsihaiveninen.</p> <p>Haaraton, tiheäkarvainen.</p> <p>Kangasmetsissä, kedoilla, ahoilla, kallioilla, pientareilla, tunturikankailla ja muilla kuivilla paikoilla.</p> <p>Flerårig ört med bladrosett, ytrevor och ljusa hår, 5–30 cm hög. Stjälk utan grenar. Blad strödda, undertill filthåriga. Bladskiva hel, helbräddad, rosettblad omvänt äggrunda, stjälkblad långsmala.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti. Lehtilapa on ehyt ja ehytlaitainen. Ruusukelehtien lapa on vastapuikea, pyöreäkärkinen, usein odallinen, alta tiheään valkokarvainen, päältä jokseenkin kalju ja vihreä, pohjoisessa usein tiheäkarvainen. Varsilehtien lapa on kapeansuikea ja huopakarvainen, ylemmissä on lyhyt, vihreähkö otakärki.</p> Antennaria dioica <p>På torra växtplatser, moskogar, ängar, berg och vägrenar.</p> <p>3–12 korgar i kvastlik samling, 5–8 mm breda. Krona vit-ljusröd, rundade. Holkfjäll om varandra, hanblommorna vita holkfjäll, honblommorna rödaktiga holkfjäll och blommor.</p> <p>5–30 cm high.</p> <p>Kukkii keskikesällä (VI–VII).</p> <p>Kangasmetsissä, kedoilla, ahoilla, kallioilla, pientareilla, tunturikankailla ja muilla kuivilla paikoilla.</p> <p>På torra växtplatser, moskogar, ängar, berg och vägrenar.</p> <p>Kaksikotinen. Mykeröstö on huiskilomainen, tavallisesti 2–8 -mykeröinen. Mykeröt ovat 5–8 mm leveitä ja tavallisesti lyhytperäisiä, perät karvaisia. Teriö on valkoinen tai vaaleanpunainen, hedekukissa torvimainen, emikukissa rihmamaisen torvimainen. Kehtosuomut ovat limittäin, kalvokärki on soikea tai pyöreä, pyöreäkärkinen, hedemykeröiden kehto on valkoinen, emimykeröiden vaaleanpunainen. Sekä hede- että emikasvit ovat yleisiä.</p> <p>Flerårig ört med bladrosett, ytrevor och ljusa hår, 5–30 cm hög. Stjälk utan grenar. Blad strödda, undertill filthåriga. Bladskiva hel, helbräddad, rosettblad omvänt äggrunda, stjälkblad långsmala.</p> <p>Pähkylän pappus on hapsihaiveninen.</p> <p>Koko maassa yleinen.</p> <p>Blommar i juni-juli.</p> <p>Kaksikotinen. Mykeröstö on huiskilomainen, tavallisesti 2–8 -mykeröinen. Mykeröt ovat 5–8 mm leveitä ja tavallisesti lyhytperäisiä, perät karvaisia. Teriö on valkoinen tai vaaleanpunainen, hedekukissa torvimainen, emikukissa rihmamaisen torvimainen. Kehtosuomut ovat limittäin, kalvokärki on soikea tai pyöreä, pyöreäkärkinen, hedemykeröiden kehto on valkoinen, emimykeröiden vaaleanpunainen. Sekä hede- että emikasvit ovat yleisiä.</p> <p>Pähkylän pappus on hapsihaiveninen.</p> <p>5–30 cm korkea.</p> <p>Monivuotinen ruoho.</p> <p>Koko maassa yleinen.</p> <p>Harvinaistunut etelässä.</p> <p>Pähkylän pappus on hapsihaiveninen.</p> <p>3–12 korgar i kvastlik samling, 5–8 mm breda. Krona vit-ljusröd, rundade. Holkfjäll om varandra, hanblommorna vita holkfjäll, honblommorna rödaktiga holkfjäll och blommor.</p> <p>Harvinaistunut etelässä. Harjumetsät.</p> <p>Kangasmetsissä, kedoilla, ahoilla, kallioilla, pientareilla, tunturikankailla ja muilla kuivilla paikoilla.</p> <p>Kaksikotinen. Mykeröstö on huiskilomainen, tavallisesti 2–8 -mykeröinen. Mykeröt ovat 5–8 mm leveitä ja tavallisesti lyhytperäisiä, perät karvaisia. Teriö on valkoinen tai vaaleanpunainen, hedekukissa torvimainen, emikukissa rihmamaisen torvimainen. Kehtosuomut ovat limittäin, kalvokärki on soikea tai pyöreä, pyöreäkärkinen, hedemykeröiden kehto on valkoinen, emimykeröiden vaaleanpunainen. Sekä hede- että emikasvit ovat yleisiä.</p> <p>Koko maassa yleinen.</p> <p>Flerårig ört med bladrosett, ytrevor och ljusa hår, 5–30 cm hög. Stjälk utan grenar. Blad strödda, undertill filthåriga. Bladskiva hel, helbräddad, rosettblad omvänt äggrunda, stjälkblad långsmala.</p> <p>Kaksikotinen. Mykeröstö on huiskilomainen, tavallisesti 2–8 -mykeröinen. Mykeröt ovat 5–8 mm leveitä ja tavallisesti lyhytperäisiä, perät karvaisia. Teriö on valkoinen tai vaaleanpunainen, hedekukissa torvimainen, emikukissa rihmamaisen torvimainen. Kehtosuomut ovat limittäin, kalvokärki on soikea tai pyöreä, pyöreäkärkinen, hedemykeröiden kehto on valkoinen, emimykeröiden vaaleanpunainen. Sekä hede- että emikasvit ovat yleisiä.</p> <p>Kaksikotinen. Mykeröstö on huiskilomainen, tavallisesti 2–8 -mykeröinen. Mykeröt ovat 5–8 mm leveitä ja tavallisesti lyhytperäisiä, perät karvaisia. Teriö on valkoinen tai vaaleanpunainen, hedekukissa torvimainen, emikukissa rihmamaisen torvimainen. Kehtosuomut ovat limittäin, kalvokärki on soikea tai pyöreä, pyöreäkärkinen, hedemykeröiden kehto on valkoinen, emimykeröiden vaaleanpunainen. Sekä hede- että emikasvit ovat yleisiä.</p> <p>Kukkii keskikesällä (VI–VII).</p> <p>5–30 cm korkea.</p> <p>Harvinaistunut etelässä. Harjumetsät.</p> kattfot <p>The leaf arrangement is spiral. The lamina is simple and entire. The lamina of the rosette leaves is obovate, rounded at the apex and often mucronate. The abaxial side is white-woolly. The adaxial side is glabrate and green, but in the north, often densely pubescent. The lamina of the cauline leaves is narrowly lanceolate and tomentose, and the distal leaves are mucronate with a greenish mucro. </p> <p>Kaksikotinen. Mykeröstö on huiskilomainen, tavallisesti 2–8 -mykeröinen. Mykeröt ovat 5–8 mm leveitä ja tavallisesti lyhytperäisiä, perät karvaisia. Teriö on valkoinen tai vaaleanpunainen, hedekukissa torvimainen, emikukissa rihmamaisen torvimainen. Kehtosuomut ovat limittäin, kalvokärki on soikea tai pyöreä, pyöreäkärkinen, hedemykeröiden kehto on valkoinen, emimykeröiden vaaleanpunainen. Sekä hede- että emikasvit ovat yleisiä.</p> <p>Kukkii keskikesällä (VI–VII).</p> <p>Kukkii keskikesällä (VI–VII).</p> <p>Kukkii keskikesällä (VI–VII).</p> <p>På torra växtplatser, moskogar, ängar, berg och vägrenar.</p> <p>Kukkii keskikesällä (VI–VII).</p> <p>Varsi on haaraton ja tiheäkarvainen.</p> <p>Kukkii keskikesällä (VI–VII).</p> <p>Flerårig ört med bladrosett, ytrevor och ljusa hår, 5–30 cm hög. Stjälk utan grenar. Blad strödda, undertill filthåriga. Bladskiva hel, helbräddad, rosettblad omvänt äggrunda, stjälkblad långsmala.</p> <p>Kukkii keskikesällä (VI–VII).</p> <p>Kukkii keskikesällä (VI–VII).</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti. Lehtilapa on ehyt ja ehytlaitainen. Ruusukelehtien lapa on vastapuikea, pyöreäkärkinen, usein odallinen, alta tiheään valkokarvainen, päältä jokseenkin kalju ja vihreä, pohjoisessa usein tiheäkarvainen. Varsilehtien lapa on kapeansuikea ja huopakarvainen, ylemmissä on lyhyt, vihreähkö otakärki.</p> <p>På torra växtplatser, moskogar, ängar, berg och vägrenar.</p> <p>3–12 korgar i kvastlik samling, 5–8 mm breda. Krona vit-ljusröd, rundade. Holkfjäll om varandra, hanblommorna vita holkfjäll, honblommorna rödaktiga holkfjäll och blommor.</p> <p>Kaksikotinen. Mykeröstö on huiskilomainen, tavallisesti 2–8 -mykeröinen. Mykeröt ovat 5–8 mm leveitä ja tavallisesti lyhytperäisiä, perät karvaisia. Teriö on valkoinen tai vaaleanpunainen, hedekukissa torvimainen, emikukissa rihmamaisen torvimainen. Kehtosuomut ovat limittäin, kalvokärki on soikea tai pyöreä, pyöreäkärkinen, hedemykeröiden kehto on valkoinen, emimykeröiden vaaleanpunainen. Sekä hede- että emikasvit ovat yleisiä.</p> <p>Blommar i juni-juli.</p> <p>Koko maassa yleinen.</p> <p>Allmän i hela landet.</p> <p>5–30 cm korkea.</p> <p>Varsi on haaraton ja tiheäkarvainen.</p> <p>Koko maassa yleinen.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti. Lehtilapa on ehyt ja ehytlaitainen. Ruusukelehtien lapa on vastapuikea, pyöreäkärkinen, usein odallinen, alta tiheään valkokarvainen, päältä jokseenkin kalju ja vihreä, pohjoisessa usein tiheäkarvainen. Varsilehtien lapa on kapeansuikea ja huopakarvainen, ylemmissä on lyhyt, vihreähkö otakärki.</p> <p>Pähkylän pappus on hapsihaiveninen.</p> <p>Perennial herb.</p> <p>Koko maassa yleinen.</p> <p>Harvinaistunut etelässä. Harjumetsät.</p> <p>Monivuotinen ruoho.</p> <p>5–30 cm korkea.</p> <p>Monivuotinen ruoho.</p> <p>Varsi on haaraton ja tiheäkarvainen.</p> <p>Varsi on haaraton ja tiheäkarvainen.</p> <p>Harvinaistunut etelässä. Harjumetsät.</p> <p>På torra växtplatser, moskogar, ängar, berg och vägrenar.</p> <p>Monivuotinen ruoho.</p> <p>Varsi on haaraton ja tiheäkarvainen.</p> <p>Resident native species. Occurs throughout Finland.</p> <p>Koko maassa yleinen.</p> <p>Monivuotinen ruoho.</p> <p>Kesäkuu-heinäkuu, tuntureilla myös elokuu.</p> <p>Kukkii keskikesällä (VI-VII).</p> <p>På torra växtplatser, moskogar, ängar, berg och vägrenar.</p> <p>Kangasmetsissä, kedoilla, ahoilla, kallioilla, pientareilla, tunturikankailla ja muilla kuivilla paikoilla.</p> <p>Harvinaistunut etelässä. Harjumetsät.</p> <p>5–30 cm korkea.</p> <p>Flerårig ört med bladrosett, ytrevor och ljusa hår, 5–30 cm hög. Stjälk utan grenar. Blad strödda, undertill filthåriga. Bladskiva hel, helbräddad, rosettblad omvänt äggrunda, stjälkblad långsmala.</p> <p>Flerårig ört med bladrosett, ytrevor och ljusa hår, 5–30 cm hög. Stjälk utan grenar. Blad strödda, undertill filthåriga. Bladskiva hel, helbräddad, rosettblad omvänt äggrunda, stjälkblad långsmala.</p> <p>Kissankäpälät (<em>Antennaria</em>) ovat 2-kotisia matalia monivuotisia ruohoja. Isokissankäpälää lukuun ottamatta useimmat lajit muodostavat mattomaisia kasvustoja rönsyjen avulla. Mykeröstö on huiskilomainen. Kehtosuomut ovat useassa rivissä, joista ylimmät ovat leveälti kalvolaitaisia. Kaikki kukat ovat torvimaisia, laitimmaiset usein emikukkia.</p> <p>3–12 korgar i kvastlik samling, 5–8 mm breda. Krona vit-ljusröd, rundade. Holkfjäll om varandra, hanblommorna vita holkfjäll, honblommorna rödaktiga holkfjäll och blommor.</p> <p>Monivuotinen ruoho.</p> <p>Blommar i juni-juli.</p> <p>Kukkii keskikesällä (VI–VII).</p> <p>Harvinaistunut etelässä. Harjumetsät.</p> <p>Monivuotinen ruoho.</p> <p>Allmän i hela landet.</p> <p>Koko maassa yleinen.</p> <p>Monivuotinen ruoho.</p> <p>3–12 korgar i kvastlik samling, 5–8 mm breda. Krona vit-ljusröd, rundade. Holkfjäll om varandra, hanblommorna vita holkfjäll, honblommorna rödaktiga holkfjäll och blommor.</p> <p>Near-threatened (NT). The species has become rarer in Southern Finland.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti. Lehtilapa on ehyt ja ehytlaitainen. Ruusukelehtien lapa on vastapuikea, pyöreäkärkinen, usein odallinen, alta tiheään valkokarvainen, päältä jokseenkin kalju ja vihreä, pohjoisessa usein tiheäkarvainen. Varsilehtien lapa on kapeansuikea ja huopakarvainen, ylemmissä on lyhyt, vihreähkö otakärki.</p> <p>Monivuotinen ruoho.</p> <p>Near-threatened (NT). The species has become rarer in Southern Finland.</p> <p>The stem is simple and densely pubescent.</p> <p>5–30 cm korkea.</p> <p>Kesä-heinäkuu.</p> <p>Blommar i juni-juli.</p> <p>Kangasmetsissä, kedoilla, ahoilla, kallioilla, pientareilla, tunturikankailla ja muilla kuivilla paikoilla.</p> <p>3–12 korgar i kvastlik samling, 5–8 mm breda. Krona vit-ljusröd, rundade. Holkfjäll om varandra, hanblommorna vita holkfjäll, honblommorna rödaktiga holkfjäll och blommor.</p> <p>Varsi on haaraton ja tiheäkarvainen.</p> <p>Varsi on haaraton ja tiheäkarvainen.</p> <p>Monivuotinen ruoho.</p> <p>På torra växtplatser, moskogar, ängar, berg och vägrenar.</p> <p>5–30 cm korkea.</p> <p>Resident native species. Occurs throughout Finland.</p> <p>3–12 korgar i kvastlik samling, 5–8 mm breda. Krona vit-ljusröd, rundade. Holkfjäll om varandra, hanblommorna vita holkfjäll, honblommorna rödaktiga holkfjäll och blommor.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti. Lehtilapa on ehyt ja ehytlaitainen. Ruusukelehtien lapa on vastapuikea, pyöreäkärkinen, usein odallinen, alta tiheään valkokarvainen, päältä jokseenkin kalju ja vihreä, pohjoisessa usein tiheäkarvainen. Varsilehtien lapa on kapeansuikea ja huopakarvainen, ylemmissä on lyhyt, vihreähkö otakärki.</p> <p>5–30 cm korkea.</p> <p>Flerårig ört med bladrosett, ytrevor och ljusa hår, 5–30 cm hög. Stjälk utan grenar. Blad strödda, undertill filthåriga. Bladskiva hel, helbräddad, rosettblad omvänt äggrunda, stjälkblad långsmala.</p> <p>På torra växtplatser, moskogar, ängar, berg och vägrenar.</p> <p>Kaksikotinen. Mykeröstö on huiskilomainen, tavallisesti 2–8 -mykeröinen. Mykeröt ovat 5–8 mm leveitä ja tavallisesti lyhytperäisiä, perät karvaisia. Teriö on valkoinen tai vaaleanpunainen, hedekukissa torvimainen, emikukissa rihmamaisen torvimainen. Kehtosuomut ovat limittäin, kalvokärki on soikea tai pyöreä, pyöreäkärkinen, hedemykeröiden kehto on valkoinen, emimykeröiden vaaleanpunainen. Sekä hede- että emikasvit ovat yleisiä.</p> <p>Kaksikotinen. Mykeröstö on huiskilomainen, tavallisesti 2–8 -mykeröinen. Mykeröt ovat 5–8 mm leveitä ja tavallisesti lyhytperäisiä, perät karvaisia. Teriö on valkoinen tai vaaleanpunainen, hedekukissa torvimainen, emikukissa rihmamaisen torvimainen. Kehtosuomut ovat limittäin, kalvokärki on soikea tai pyöreä, pyöreäkärkinen, hedemykeröiden kehto on valkoinen, emimykeröiden vaaleanpunainen. Sekä hede- että emikasvit ovat yleisiä.</p> <p>Kukkii keskikesällä (VI–VII).</p> <p>Kangasmetsissä, kedoilla, ahoilla, kallioilla, pientareilla, tunturikankailla ja muilla kuivilla paikoilla.</p> <p>Allmän i hela landet.</p> <p>Koko maassa yleinen.</p> <p>Kangasmetsissä, kedoilla, ahoilla, kallioilla, pientareilla, tunturikankailla ja muilla kuivilla paikoilla.</p> <p>Varsi on haaraton ja tiheäkarvainen.</p> <p>Allmän i hela landet.</p> <p>Blommar i juni-juli.</p> <p>Kaksikotinen. Mykeröstö on huiskilomainen, tavallisesti 2–8 -mykeröinen. Mykeröt ovat 5–8 mm leveitä ja tavallisesti lyhytperäisiä, perät karvaisia. Teriö on valkoinen tai vaaleanpunainen, hedekukissa torvimainen, emikukissa rihmamaisen torvimainen. Kehtosuomut ovat limittäin, kalvokärki on soikea tai pyöreä, pyöreäkärkinen, hedemykeröiden kehto on valkoinen, emimykeröiden vaaleanpunainen. Sekä hede- että emikasvit ovat yleisiä.</p> <p>Allmän i hela landet.</p> <p>Koko maassa yleinen.</p> <p>Monivuotinen ruoho.</p> <p>Koko maassa yleinen.</p> <p>3–12 korgar i kvastlik samling, 5–8 mm breda. Krona vit-ljusröd, rundade. Holkfjäll om varandra, hanblommorna vita holkfjäll, honblommorna rödaktiga holkfjäll och blommor.</p> <p>Harvinaistunut etelässä. Harjumetsät.</p> <p>5–30 cm korkea.</p> <p>Kukkii keskikesällä (VI–VII).</p> <p>Allmän i hela landet.</p> <p>Flerårig ört med bladrosett, ytrevor och ljusa hår, 5–30 cm hög. Stjälk utan grenar. Blad strödda, undertill filthåriga. Bladskiva hel, helbräddad, rosettblad omvänt äggrunda, stjälkblad långsmala.</p> <p>Kukkii keskikesällä (VI–VII).</p> <p>5–30 cm korkea.</p> <p>Pähkylän pappus on hapsihaiveninen.</p> <p>Varsi on haaraton ja tiheäkarvainen.</p> <p>Vakinainen alkuperäinen. Koko maassa.</p> <p>Koko maassa yleinen.</p> <p>The leaf arrangement is spiral. The lamina is simple and entire. The lamina of the rosette leaves is obovate, rounded at the apex and often mucronate. The abaxial side is white-woolly. The adaxial side is glabrate and green, but in the north, often densely pubescent. The lamina of the cauline leaves is narrowly lanceolate and tomentose, and the distal leaves are mucronate with a greenish mucro. </p> <p>Lehdet ovat kierteisesti. Lehtilapa on ehyt ja ehytlaitainen. Ruusukelehtien lapa on vastapuikea, pyöreäkärkinen, usein odallinen, alta tiheään valkokarvainen, päältä jokseenkin kalju ja vihreä, pohjoisessa usein tiheäkarvainen. Varsilehtien lapa on kapeansuikea ja huopakarvainen, ylemmissä on lyhyt, vihreähkö otakärki.</p> <p>5–30 cm korkea.</p> <p>Kangasmetsissä, kedoilla, ahoilla, kallioilla, pientareilla, tunturikankailla ja muilla kuivilla paikoilla.</p> <p>Monivuotinen ruoho.</p> <p>Pähkylän pappus on hapsihaiveninen.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti. Lehtilapa on ehyt ja ehytlaitainen. Ruusukelehtien lapa on vastapuikea, pyöreäkärkinen, usein odallinen, alta tiheään valkokarvainen, päältä jokseenkin kalju ja vihreä, pohjoisessa usein tiheäkarvainen. Varsilehtien lapa on kapeansuikea ja huopakarvainen, ylemmissä on lyhyt, vihreähkö otakärki.</p> <p>3–12 korgar i kvastlik samling, 5–8 mm breda. Krona vit-ljusröd, rundade. Holkfjäll om varandra, hanblommorna vita holkfjäll, honblommorna rödaktiga holkfjäll och blommor.</p> <p><b>Talvehtiminen</b></p><p>Kissankäpälä on monivuotinen kasvi joka muodostaa lehtiruusukkeita rönsyjen avulla. Tiheäkarvaiset lehtiruusukkeet talvehtivat maan pinnalla. Kesällä ruusukkeista muodostuu kukkaversoja mykeröineen.&#xa0; </p> <p>Spontaneous old resident.</p> <p>Kangasmetsissä, kedoilla, ahoilla, kallioilla, pientareilla, tunturikankailla ja muilla kuivilla paikoilla.</p> <p>5–30 cm korkea.</p> <p>Monivuotinen ruoho.</p> <p>Varsi on haaraton ja tiheäkarvainen.</p> <p>Koko maassa yleinen.</p> <p>3–12 korgar i kvastlik samling, 5–8 mm breda. Krona vit-ljusröd, rundade. Holkfjäll om varandra, hanblommorna vita holkfjäll, honblommorna rödaktiga holkfjäll och blommor.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti. Lehtilapa on ehyt ja ehytlaitainen. Ruusukelehtien lapa on vastapuikea, pyöreäkärkinen, usein odallinen, alta tiheään valkokarvainen, päältä jokseenkin kalju ja vihreä, pohjoisessa usein tiheäkarvainen. Varsilehtien lapa on kapeansuikea ja huopakarvainen, ylemmissä on lyhyt, vihreähkö otakärki.</p> <p>5–30 cm korkea.</p> <p><b>Övervintring</b></p><p>Kattfoten är en flerårig växt som bildar bladrosetter genom utlöparstammar. Mattorna av filthåriga bladrosetter övervintrar vid markytan. Under sommaren bildas upprätta stjälkar med blomkorgar.</p> <p>5–30 cm korkea.</p> <p>Flerårig ört med bladrosett, ytrevor och ljusa hår, 5–30 cm hög. Stjälk utan grenar. Blad strödda, undertill filthåriga. Bladskiva hel, helbräddad, rosettblad omvänt äggrunda, stjälkblad långsmala.</p> <p>På torra växtplatser, moskogar, ängar, berg och vägrenar.</p> <p>På torra växtplatser, moskogar, ängar, berg och vägrenar.</p> <p>Allmän i hela landet.</p> <p>Pähkylän pappus on hapsihaiveninen.</p> <p>Allmän i hela landet.</p> <p>5–30 cm korkea.</p> <p>Koko maassa yleinen.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti. Lehtilapa on ehyt ja ehytlaitainen. Ruusukelehtien lapa on vastapuikea, pyöreäkärkinen, usein odallinen, alta tiheään valkokarvainen, päältä jokseenkin kalju ja vihreä, pohjoisessa usein tiheäkarvainen. Varsilehtien lapa on kapeansuikea ja huopakarvainen, ylemmissä on lyhyt, vihreähkö otakärki.</p> <p>På torra växtplatser, moskogar, ängar, berg och vägrenar.</p> <p>Kaksikotinen. Mykeröstö on huiskilomainen, tavallisesti 2–8 -mykeröinen. Mykeröt ovat 5–8 mm leveitä ja tavallisesti lyhytperäisiä, perät karvaisia. Teriö on valkoinen tai vaaleanpunainen, hedekukissa torvimainen, emikukissa rihmamaisen torvimainen. Kehtosuomut ovat limittäin, kalvokärki on soikea tai pyöreä, pyöreäkärkinen, hedemykeröiden kehto on valkoinen, emimykeröiden vaaleanpunainen. Sekä hede- että emikasvit ovat yleisiä.</p> <p>På torra växtplatser, moskogar, ängar, berg och vägrenar.</p> <p>På torra växtplatser, moskogar, ängar, berg och vägrenar.</p> <p>Kukkii keskikesällä (VI–VII).</p> <p>Flerårig ört med bladrosett, ytrevor och ljusa hår, 5–30 cm hög. Stjälk utan grenar. Blad strödda, undertill filthåriga. Bladskiva hel, helbräddad, rosettblad omvänt äggrunda, stjälkblad långsmala.</p> <p>3–12 korgar i kvastlik samling, 5–8 mm breda. Krona vit-ljusröd, rundade. Holkfjäll om varandra, hanblommorna vita holkfjäll, honblommorna rödaktiga holkfjäll och blommor.</p> <p>Kukkii keskikesällä (VI–VII).</p> <p>Harvinaistunut etelässä. Harjumetsät.</p> <p>Koko maassa yleinen.</p> <p>5–30 cm korkea.</p> <p>Kaksikotinen. Mykeröstö on huiskilomainen, tavallisesti 2–8 -mykeröinen. Mykeröt ovat 5–8 mm leveitä ja tavallisesti lyhytperäisiä, perät karvaisia. Teriö on valkoinen tai vaaleanpunainen, hedekukissa torvimainen, emikukissa rihmamaisen torvimainen. Kehtosuomut ovat limittäin, kalvokärki on soikea tai pyöreä, pyöreäkärkinen, hedemykeröiden kehto on valkoinen, emimykeröiden vaaleanpunainen. Sekä hede- että emikasvit ovat yleisiä.</p> <p>Varsi on haaraton ja tiheäkarvainen.</p> <p>Kaksikotinen. Mykeröstö on huiskilomainen, tavallisesti 2–8 -mykeröinen. Mykeröt ovat 5–8 mm leveitä ja tavallisesti lyhytperäisiä, perät karvaisia. Teriö on valkoinen tai vaaleanpunainen, hedekukissa torvimainen, emikukissa rihmamaisen torvimainen. Kehtosuomut ovat limittäin, kalvokärki on soikea tai pyöreä, pyöreäkärkinen, hedemykeröiden kehto on valkoinen, emimykeröiden vaaleanpunainen. Sekä hede- että emikasvit ovat yleisiä.</p> <p>Flerårig ört med bladrosett, ytrevor och ljusa hår, 5-30 cm hög. Stjälk utan grenar. Blad strödda, undertill filthåriga. Bladskiva hel, helbräddad, rosettblad omvänt äggrunda, stjälkblad långsmala.</p> <p>Allmän i hela landet.</p> <p>Allmän i hela landet.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti. Lehtilapa on ehyt ja ehytlaitainen. Ruusukelehtien lapa on vastapuikea, pyöreäkärkinen, usein odallinen, alta tiheään valkokarvainen, päältä jokseenkin kalju ja vihreä, pohjoisessa usein tiheäkarvainen. Varsilehtien lapa on kapeansuikea ja huopakarvainen, ylemmissä on lyhyt, vihreähkö otakärki.</p> <p>Allmän i hela landet.</p> <p>Harvinaistunut etelässä. Harjumetsät.</p> <p>Monivuotinen ruoho.</p> <p>Spontaneous old resident.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti. Lehtilapa on ehyt ja ehytlaitainen. Ruusukelehtien lapa on vastapuikea, pyöreäkärkinen, usein odallinen, alta tiheään valkokarvainen, päältä jokseenkin kalju ja vihreä, pohjoisessa usein tiheäkarvainen. Varsilehtien lapa on kapeansuikea ja huopakarvainen, ylemmissä on lyhyt, vihreähkö otakärki.</p> <p>Blommar i juni-juli.</p> <p>Ruusukelehtien lapa on vastapuikea, pyöreäkärkinen (mutta usein odallinen), alta tiheään valkokarvainen, päältä tav. jokseenkin kalju ja vihreä mutta Pohjois-Suomessa usein tiheäkarvainen, varsilehtiä on 6–10, niiden lapa on 10–15 mm, kapeansuikea, vanukkeinen, ylemmissä varsilehdissä on lyhyt, vihreähkö otakärki. </p> <p>Blommar i juni-juli.</p> <p>3–12 korgar i kvastlik samling, 5–8 mm breda. Krona vit-ljusröd, rundade. Holkfjäll om varandra, hanblommorna vita holkfjäll, honblommorna rödaktiga holkfjäll och blommor.</p> <p>Pähkylän pappus on hapsihaiveninen.</p> <p>Mykeröitä on tav. 2–8; perät ovat tiheäkarvaisia, tav.lyhyitä. Kehtosuomujen tyviosa on tav. kellanruskea, kalvokärki on soikea – pyöreä, pyöreäkärkinen, valkoinen tai vaaleanpunainen. Sekä hede- että emikasvit ovat yleisiä. </p> <p>Kukkii keskikesällä (VI–VII).</p> <p>Pähkylän pappus on hapsihaiveninen.</p> <p>Kukkii keskikesällä (VI–VII).</p> <p>På torra växtplatser, moskogar, ängar, berg och vägrenar.</p> <p>Varsi on haaraton ja tiheäkarvainen.</p> <p>Blommar i juni-juli.</p> <p>Kukkii keskikesällä (VI-VII).</p> <p>Allmän i hela landet.</p> <p>Kaksikotinen. Mykeröstö on huiskilomainen, tavallisesti 2–8 -mykeröinen. Mykeröt ovat 5–8 mm leveitä ja tavallisesti lyhytperäisiä, perät karvaisia. Teriö on valkoinen tai vaaleanpunainen, hedekukissa torvimainen, emikukissa rihmamaisen torvimainen. Kehtosuomut ovat limittäin, kalvokärki on soikea tai pyöreä, pyöreäkärkinen, hedemykeröiden kehto on valkoinen, emimykeröiden vaaleanpunainen. Sekä hede- että emikasvit ovat yleisiä.</p> <p>Kukkii keskikesällä (VI–VII).</p> <p>Blommar i juni-juli.</p> <p>Kukkii keskikesällä (VI-VII).</p> <p>Alkuperäinen Euraasiassa, Aleuttien läntisillä saarilla.</p> <p>Allmän i hela landet.</p> <p>På torra växtplatser, moskogar, ängar, berg och vägrenar.</p> <p>Monivuotinen ruoho.</p> <p>3–12 korgar i kvastlik samling, 5–8 mm breda. Krona vit-ljusröd, rundade. Holkfjäll om varandra, hanblommorna vita holkfjäll, honblommorna rödaktiga holkfjäll och blommor.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti. Lehtilapa on ehyt ja ehytlaitainen. Ruusukelehtien lapa on vastapuikea, pyöreäkärkinen, usein odallinen, alta tiheään valkokarvainen, päältä jokseenkin kalju ja vihreä, pohjoisessa usein tiheäkarvainen. Varsilehtien lapa on kapeansuikea ja huopakarvainen, ylemmissä on lyhyt, vihreähkö otakärki.</p> <p>Flerårig ört med bladrosett, ytrevor och ljusa hår, 5–30 cm hög. Stjälk utan grenar. Blad strödda, undertill filthåriga. Bladskiva hel, helbräddad, rosettblad omvänt äggrunda, stjälkblad långsmala.</p> <p>Kukkii keskikesällä (VI–VII).</p> <p>Harvinaistunut etelässä. Harjumetsät.</p> <p>5–30 cm korkea.</p> <p>Monivuotinen ruoho.</p> <p>3–12 korgar i kvastlik samling, 5–8 mm breda. Krona vit-ljusröd, rundade. Holkfjäll om varandra, hanblommorna vita holkfjäll, honblommorna rödaktiga holkfjäll och blommor.</p> <p>Monivuotinen ruoho.</p> <p>Blommar i juni-juli.</p> <p>Varsi on haaraton ja tiheäkarvainen.</p> <p>Kurtto, A. 2019: Asteraceae. - Retkeilykasvio 5. p. Käsikirjoitus.</p> <p>Pähkylän pappus on hapsihaiveninen.</p> <p>På torra växtplatser, moskogar, ängar, berg och vägrenar.</p> <p>Allmän i hela landet.</p> <p>5–30 cm korkea.</p> <p>Koko maassa yleinen.</p> <p>Allmän i hela landet.</p> <p>Varsi on haaraton ja tiheäkarvainen.</p> <p>3–12 korgar i kvastlik samling, 5–8 mm breda. Krona vit-ljusröd, rundade. Holkfjäll om varandra, hanblommorna vita holkfjäll, honblommorna rödaktiga holkfjäll och blommor.</p> <p>Allmän i hela landet.</p> <p>På torra växtplatser, moskogar, ängar, berg och vägrenar.</p> <p>På torra växtplatser, moskogar, ängar, berg och vägrenar.</p> <p>Blommar i juni-juli.</p> <p>Pähkylän pappus on hapsihaiveninen.</p> <p>Koko maassa yleinen.</p> <p>Blommar i juni-juli.</p> <p>5–30 cm korkea.</p> <p>Flerårig ört med bladrosett, ytrevor och ljusa hår, 5–30 cm hög. Stjälk utan grenar. Blad strödda, undertill filthåriga. Bladskiva hel, helbräddad, rosettblad omvänt äggrunda, stjälkblad långsmala.</p> <p>Kesä – heinäkuu.</p> <p>Koko maassa yleinen.</p> <p>Monivuotinen ruoho.</p> <p>Perennial herb.</p> <p>Allmän i hela landet.</p> <p>The stem is simple and densely pubescent.</p> <p>Monivuotinen ruoho.</p> <p>Allmän i hela landet.</p> <p>3–12 korgar i kvastlik samling, 5–8 mm breda. Krona vit-ljusröd, rundade. Holkfjäll om varandra, hanblommorna vita holkfjäll, honblommorna rödaktiga holkfjäll och blommor.</p> <p>5–30 cm korkea.</p> <p>3–12 korgar i kvastlik samling, 5–8 mm breda. Krona vit-ljusröd, rundade. Holkfjäll om varandra, hanblommorna vita holkfjäll, honblommorna rödaktiga holkfjäll och blommor.</p> <p>Flerårig ört med bladrosett, ytrevor och ljusa hår, 5–30 cm hög. Stjälk utan grenar. Blad strödda, undertill filthåriga. Bladskiva hel, helbräddad, rosettblad omvänt äggrunda, stjälkblad långsmala.</p> <p>På torra växtplatser, moskogar, ängar, berg och vägrenar.</p> <p>Flerårig ört med bladrosett, ytrevor och ljusa hår, 5–30 cm hög. Stjälk utan grenar. Blad strödda, undertill filthåriga. Bladskiva hel, helbräddad, rosettblad omvänt äggrunda, stjälkblad långsmala.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti. Lehtilapa on ehyt ja ehytlaitainen. Ruusukelehtien lapa on vastapuikea, pyöreäkärkinen, usein odallinen, alta tiheään valkokarvainen, päältä jokseenkin kalju ja vihreä, pohjoisessa usein tiheäkarvainen. Varsilehtien lapa on kapeansuikea ja huopakarvainen, ylemmissä on lyhyt, vihreähkö otakärki.</p> <p>Kaksikotinen. Mykeröstö on huiskilomainen, tavallisesti 2–8 -mykeröinen. Mykeröt ovat 5–8 mm leveitä ja tavallisesti lyhytperäisiä, perät karvaisia. Teriö on valkoinen tai vaaleanpunainen, hedekukissa torvimainen, emikukissa rihmamaisen torvimainen. Kehtosuomut ovat limittäin, kalvokärki on soikea tai pyöreä, pyöreäkärkinen, hedemykeröiden kehto on valkoinen, emimykeröiden vaaleanpunainen. Sekä hede- että emikasvit ovat yleisiä.</p> <p>Harvinaistunut etelässä. Harjumetsät.</p> <p>Allmän i hela landet.</p> <p>3–12 korgar i kvastlik samling, 5–8 mm breda. Krona vit-ljusröd, rundade. Holkfjäll om varandra, hanblommorna vita holkfjäll, honblommorna rödaktiga holkfjäll och blommor.</p> <p>På torra växtplatser, moskogar, ängar, berg och vägrenar.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti. Lehtilapa on ehyt ja ehytlaitainen. Ruusukelehtien lapa on vastapuikea, pyöreäkärkinen, usein odallinen, alta tiheään valkokarvainen, päältä jokseenkin kalju ja vihreä, pohjoisessa usein tiheäkarvainen. Varsilehtien lapa on kapeansuikea ja huopakarvainen, ylemmissä on lyhyt, vihreähkö otakärki.</p> <p>Kukkii keskikesällä (VI–VII).</p> <p>The pappus of the achene consists of long, soft, simple hairs.</p> <p>Harvinaistunut etelässä. Harjumetsät.</p> <p>5–30 cm korkea.</p> <p>Flerårig ört med bladrosett, ytrevor och ljusa hår, 5–30 cm hög. Stjälk utan grenar. Blad strödda, undertill filthåriga. Bladskiva hel, helbräddad, rosettblad omvänt äggrunda, stjälkblad långsmala.</p> <p>Kaksikotinen. Mykeröstö on huiskilomainen, tavallisesti 2–8 -mykeröinen. Mykeröt ovat 5–8 mm leveitä ja tavallisesti lyhytperäisiä, perät karvaisia. Teriö on valkoinen tai vaaleanpunainen, hedekukissa torvimainen, emikukissa rihmamaisen torvimainen. Kehtosuomut ovat limittäin, kalvokärki on soikea tai pyöreä, pyöreäkärkinen, hedemykeröiden kehto on valkoinen, emimykeröiden vaaleanpunainen. Sekä hede- että emikasvit ovat yleisiä.</p> <p>3–12 korgar i kvastlik samling, 5–8 mm breda. Krona vit-ljusröd, rundade. Holkfjäll om varandra, hanblommorna vita holkfjäll, honblommorna rödaktiga holkfjäll och blommor.</p> <p>3–12 korgar i kvastlik samling, 5–8 mm breda. Krona vit-ljusröd, rundade. Holkfjäll om varandra, hanblommorna vita holkfjäll, honblommorna rödaktiga holkfjäll och blommor.</p> <p>Blommar i juni-juli.</p> <p>Kukkii keskikesällä (VI–VII).</p> <p>Monivuotinen ruoho.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti. Lehtilapa on ehyt ja ehytlaitainen. Ruusukelehtien lapa on vastapuikea, pyöreäkärkinen, usein odallinen, alta tiheään valkokarvainen, päältä jokseenkin kalju ja vihreä, pohjoisessa usein tiheäkarvainen. Varsilehtien lapa on kapeansuikea ja huopakarvainen, ylemmissä on lyhyt, vihreähkö otakärki.</p> <p>Monivuotinen ruoho.</p> <p>5–30 cm korkea.</p> <p>Kaksikotinen. Mykeröstö on huiskilomainen, tavallisesti 2–8 -mykeröinen. Mykeröt ovat 5–8 mm leveitä ja tavallisesti lyhytperäisiä, perät karvaisia. Teriö on valkoinen tai vaaleanpunainen, hedekukissa torvimainen, emikukissa rihmamaisen torvimainen. Kehtosuomut ovat limittäin, kalvokärki on soikea tai pyöreä, pyöreäkärkinen, hedemykeröiden kehto on valkoinen, emimykeröiden vaaleanpunainen. Sekä hede- että emikasvit ovat yleisiä.</p> <p>Kangasmetsissä, kedoilla, ahoilla, kallioilla, pientareilla, tunturikankailla ja muilla kuivilla paikoilla.</p> <p>Blommar i juni-juli.</p> <p>Harvinaistunut etelässä. Harjumetsät.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti. Lehtilapa on ehyt ja ehytlaitainen. Ruusukelehtien lapa on vastapuikea, pyöreäkärkinen, usein odallinen, alta tiheään valkokarvainen, päältä jokseenkin kalju ja vihreä, pohjoisessa usein tiheäkarvainen. Varsilehtien lapa on kapeansuikea ja huopakarvainen, ylemmissä on lyhyt, vihreähkö otakärki.</p> <p>Monivuotinen ruoho.</p> <p>Koko maassa yleinen.</p> <p>Kangasmetsissä, kedoilla, ahoilla, kallioilla, pientareilla, tunturikankailla ja muilla kuivilla paikoilla.</p> <p>3–12 korgar i kvastlik samling, 5–8 mm breda. Krona vit-ljusröd, rundade. Holkfjäll om varandra, hanblommorna vita holkfjäll, honblommorna rödaktiga holkfjäll och blommor.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti. Lehtilapa on ehyt ja ehytlaitainen. Ruusukelehtien lapa on vastapuikea, pyöreäkärkinen, usein odallinen, alta tiheään valkokarvainen, päältä jokseenkin kalju ja vihreä, pohjoisessa usein tiheäkarvainen. Varsilehtien lapa on kapeansuikea ja huopakarvainen, ylemmissä on lyhyt, vihreähkö otakärki.</p> <p>Kaksikotinen. Mykeröstö on huiskilomainen, tavallisesti 2–8 -mykeröinen. Mykeröt ovat 5–8 mm leveitä ja tavallisesti lyhytperäisiä, perät karvaisia. Teriö on valkoinen tai vaaleanpunainen, hedekukissa torvimainen, emikukissa rihmamaisen torvimainen. Kehtosuomut ovat limittäin, kalvokärki on soikea tai pyöreä, pyöreäkärkinen, hedemykeröiden kehto on valkoinen, emimykeröiden vaaleanpunainen. Sekä hede- että emikasvit ovat yleisiä.</p> <p>Flerårig ört med bladrosett, ytrevor och ljusa hår, 5–30 cm hög. Stjälk utan grenar. Blad strödda, undertill filthåriga. Bladskiva hel, helbräddad, rosettblad omvänt äggrunda, stjälkblad långsmala.</p> <p>Blommar i juni-juli.</p> <p>Kangasmetsissä, kedoilla, ahoilla, kallioilla, pientareilla, tunturikankailla ja muilla kuivilla paikoilla.</p> <p>Pähkylän pappus on hapsihaiveninen.</p> <p>Koko maassa yleinen.</p> <p>Koko maassa yleinen.</p> <p>Koko maassa yleinen.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti. Lehtilapa on ehyt ja ehytlaitainen. Ruusukelehtien lapa on vastapuikea, pyöreäkärkinen, usein odallinen, alta tiheään valkokarvainen, päältä jokseenkin kalju ja vihreä, pohjoisessa usein tiheäkarvainen. Varsilehtien lapa on kapeansuikea ja huopakarvainen, ylemmissä on lyhyt, vihreähkö otakärki.</p> <p>Pähkylän pappus on hapsihaiveninen.</p> <p>Koko maassa yleinen.</p> <p>Allmän i hela landet.</p> <p>På torra växtplatser, moskogar, ängar, berg och vägrenar.</p> <p>Pähkylän pappus on hapsihaiveninen.</p> <p>Kangasmetsissä, kedoilla, ahoilla, kallioilla, pientareilla, tunturikankailla ja muilla kuivilla paikoilla.</p> <p>Varsi on haaraton ja tiheäkarvainen.</p> <p>Blommar i juni-juli.</p> <p>Kangasmetsissä, kedoilla, ahoilla, kallioilla, pientareilla, tunturikankailla ja muilla kuivilla paikoilla.</p> <p>Kukkii keskikesällä (VI–VII).</p> <p>Allmän i hela landet.</p> <p>Heath forests, dry meadows, glades, rocky outcrops, alpine heaths and other dry sites.</p> <p>Mykeröitä on tav. 2–8; perät ovat tiheäkarvaisia, tav. lyhyitä. Kehtosuomujen tyviosa on tav. kellanruskea, kalvokärki soikea – pyöreä, pyöreäkärkinen, valkoinen tai vaaleanpunainen. Sekä hede- että emikasvit ovat yleisiä.</p> <p>Kangasmetsissä, kedoilla, ahoilla, kallioilla, pientareilla, tunturikankailla ja muilla kuivilla paikoilla.</p> <p>Kukkii keskikesällä (VI–VII).</p> <p>Kangasmetsissä, kedoilla, ahoilla, kallioilla, pientareilla, tunturikankailla ja muilla kuivilla paikoilla.</p> <p>Perennial herb.</p> <p>Monivuotinen ruoho.</p> <p>Blommar i juni-juli.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti. Lehtilapa on ehyt ja ehytlaitainen. Ruusukelehtien lapa on vastapuikea, pyöreäkärkinen, usein odallinen, alta tiheään valkokarvainen, päältä jokseenkin kalju ja vihreä, pohjoisessa usein tiheäkarvainen. Varsilehtien lapa on kapeansuikea ja huopakarvainen, ylemmissä on lyhyt, vihreähkö otakärki.</p> <p>Koko maassa yleinen.</p> <p>Flerårig ört med bladrosett, ytrevor och ljusa hår, 5–30 cm hög. Stjälk utan grenar. Blad strödda, undertill filthåriga. Bladskiva hel, helbräddad, rosettblad omvänt äggrunda, stjälkblad långsmala.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti. Lehtilapa on ehyt ja ehytlaitainen. Ruusukelehtien lapa on vastapuikea, pyöreäkärkinen, usein odallinen, alta tiheään valkokarvainen, päältä jokseenkin kalju ja vihreä, pohjoisessa usein tiheäkarvainen. Varsilehtien lapa on kapeansuikea ja huopakarvainen, ylemmissä on lyhyt, vihreähkö otakärki.</p> <p>Flerårig ört med bladrosett, ytrevor och ljusa hår, 5–30 cm hög. Stjälk utan grenar. Blad strödda, undertill filthåriga. Bladskiva hel, helbräddad, rosettblad omvänt äggrunda, stjälkblad långsmala.</p> <p>Pähkylän pappus on hapsihaiveninen.</p> <p>Kaksikotinen. Mykeröstö on huiskilomainen, tavallisesti 2–8 -mykeröinen. Mykeröt ovat 5–8 mm leveitä ja tavallisesti lyhytperäisiä, perät karvaisia. Teriö on valkoinen tai vaaleanpunainen, hedekukissa torvimainen, emikukissa rihmamaisen torvimainen. Kehtosuomut ovat limittäin, kalvokärki on soikea tai pyöreä, pyöreäkärkinen, hedemykeröiden kehto on valkoinen, emimykeröiden vaaleanpunainen. Sekä hede- että emikasvit ovat yleisiä.</p> <p>Kangasmetsissä, kedoilla, ahoilla, kallioilla, pientareilla, tunturikankailla ja muilla kuivilla paikoilla.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti. Lehtilapa on ehyt ja ehytlaitainen. Ruusukelehtien lapa on vastapuikea, pyöreäkärkinen, usein odallinen, alta tiheään valkokarvainen, päältä jokseenkin kalju ja vihreä, pohjoisessa usein tiheäkarvainen. Varsilehtien lapa on kapeansuikea ja huopakarvainen, ylemmissä on lyhyt, vihreähkö otakärki.</p> <p>Pähkylän pappus on hapsihaiveninen.</p> <p>Kaksikotinen. Mykeröstö on huiskilomainen, tavallisesti 2–8 -mykeröinen. Mykeröt ovat 5–8 mm leveitä ja tavallisesti lyhytperäisiä, perät karvaisia. Teriö on valkoinen tai vaaleanpunainen, hedekukissa torvimainen, emikukissa rihmamaisen torvimainen. Kehtosuomut ovat limittäin, kalvokärki on soikea tai pyöreä, pyöreäkärkinen, hedemykeröiden kehto on valkoinen, emimykeröiden vaaleanpunainen. Sekä hede- että emikasvit ovat yleisiä.</p> <p>Harvinaistunut etelässä. Harjumetsät.</p> <p>5–30 cm korkea.</p> <p>Allmän i hela landet.</p> <p>Koko maassa yleinen.</p> <p>På torra växtplatser, moskogar, ängar, berg och vägrenar.</p> <p>Kaksikotinen. Mykeröstö on huiskilomainen, tavallisesti 2–8 -mykeröinen. Mykeröt ovat 5–8 mm leveitä ja tavallisesti lyhytperäisiä, perät karvaisia. Teriö on valkoinen tai vaaleanpunainen, hedekukissa torvimainen, emikukissa rihmamaisen torvimainen. Kehtosuomut ovat limittäin, kalvokärki on soikea tai pyöreä, pyöreäkärkinen, hedemykeröiden kehto on valkoinen, emimykeröiden vaaleanpunainen. Sekä hede- että emikasvit ovat yleisiä.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti. Lehtilapa on ehyt ja ehytlaitainen. Ruusukelehtien lapa on vastapuikea, pyöreäkärkinen, usein odallinen, alta tiheään valkokarvainen, päältä jokseenkin kalju ja vihreä, pohjoisessa usein tiheäkarvainen. Varsilehtien lapa on kapeansuikea ja huopakarvainen, ylemmissä on lyhyt, vihreähkö otakärki.</p> <p>Kukkii keskikesällä (VI–VII).</p> <p>Kukkii keskikesällä (VI–VII).</p> <p>Heath forests, dry meadows, glades, rocky outcrops, alpine heaths and other dry sites.</p> <p>5–30 cm korkea.</p> <p>På torra växtplatser, moskogar, ängar, berg och vägrenar.</p> <p>Harvinaistunut etelässä. Harjumetsät.</p> <p>Kukkii keskikesällä (VI–VII).</p> <p>Kangasmetsissä, kedoilla, ahoilla, kallioilla, pientareilla, tunturikankailla ja muilla kuivilla paikoilla.</p> <p>3–12 korgar i kvastlik samling, 5–8 mm breda. Krona vit-ljusröd, rundade. Holkfjäll om varandra, hanblommorna vita holkfjäll, honblommorna rödaktiga holkfjäll och blommor.</p> <p>Flerårig ört med bladrosett, ytrevor och ljusa hår, 5–30 cm hög. Stjälk utan grenar. Blad strödda, undertill filthåriga. Bladskiva hel, helbräddad, rosettblad omvänt äggrunda, stjälkblad långsmala.</p> <p>Pähkylän pappus on hapsihaiveninen.</p> <p>Kuivilla ja kuivahkoilla paikoilla kangasmetsissä, kallioilla, tunturikankailla, kedoilla, ahoilla, pientareilla ja tieleikkauksissa, saaristosta paljakalle.</p> <p>5–30 cm korkea.</p> <p>Mykeröitä on tav. 2–8; perät ovat tiheäkarvaisia, tav.lyhyitä. Kehtosuomujen tyviosa on tav. kellanruskea, kalvokärki on soikea – pyöreä, pyöreäkärkinen, valkoinen tai vaaleanpunainen. Sekä hede- että emikasvit ovat yleisiä. </p> <p>Monivuotinen ruoho.</p> <p>Koko maassa yleinen.</p> <p>5–30 cm korkea.</p> <p>Pähkylän pappus on hapsihaiveninen.</p> <p>Koko maassa yleinen.</p> <p>Pähkylän pappus on hapsihaiveninen.</p> <p>Blommar i juni-juli.</p> <p>Allmän i hela landet.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti. Lehtilapa on ehyt ja ehytlaitainen. Ruusukelehtien lapa on vastapuikea, pyöreäkärkinen, usein odallinen, alta tiheään valkokarvainen, päältä jokseenkin kalju ja vihreä, pohjoisessa usein tiheäkarvainen. Varsilehtien lapa on kapeansuikea ja huopakarvainen, ylemmissä on lyhyt, vihreähkö otakärki.</p> <p>Varsi on haaraton ja tiheäkarvainen.</p> <p>Blommar i juni-juli.</p> <p>3–12 korgar i kvastlik samling, 5–8 mm breda. Krona vit-ljusröd, rundade. Holkfjäll om varandra, hanblommorna vita holkfjäll, honblommorna rödaktiga holkfjäll och blommor.</p> <p>Monivuotinen ruoho.</p> <p>Varsi on haaraton ja tiheäkarvainen.</p> <p>Pähkylän pappus on hapsihaiveninen.</p> <p>3–12 korgar i kvastlik samling, 5–8 mm breda. Krona vit-ljusröd, rundade. Holkfjäll om varandra, hanblommorna vita holkfjäll, honblommorna rödaktiga holkfjäll och blommor.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti. Lehtilapa on ehyt ja ehytlaitainen. Ruusukelehtien lapa on vastapuikea, pyöreäkärkinen, usein odallinen, alta tiheään valkokarvainen, päältä jokseenkin kalju ja vihreä, pohjoisessa usein tiheäkarvainen. Varsilehtien lapa on kapeansuikea ja huopakarvainen, ylemmissä on lyhyt, vihreähkö otakärki.</p> <p>5–30 cm korkea.</p> <p>Varsi on haaraton ja tiheäkarvainen.</p> <p>På torra växtplatser, moskogar, ängar, berg och vägrenar.</p> <p>Pähkylän pappus on hapsihaiveninen.</p> <p>Heath forests, dry meadows, glades, rocky outcrops, alpine heaths and other dry sites.</p> <p>Monivuotinen ruoho.</p> <p>På torra växtplatser, moskogar, ängar, berg och vägrenar.</p> <p>The plants is dioecious. The capitulescence is paniculiform and typically consists of 2–8 capitula. The capitula are 5–8 mm wide, typically with a short pubescent peduncle. The corolla is white or pink. The corolla of a male floret is tubular, and the corolla of a female floret is filamentously tubular. The phyllaries are imbricate, scarious, elliptic or orbicular, and rounded at the apex. The involucre of a male capitulum is white and the involucre of a female capitulum is pink. Both male and female plants are common.</p> <p>Allmän i hela landet.</p> <p>Flerårig ört med bladrosett, ytrevor och ljusa hår, 5–30 cm hög. Stjälk utan grenar. Blad strödda, undertill filthåriga. Bladskiva hel, helbräddad, rosettblad omvänt äggrunda, stjälkblad långsmala.</p> <p>Blommar i juni-juli.</p> <p>Flerårig ört med bladrosett, ytrevor och ljusa hår, 5–30 cm hög. Stjälk utan grenar. Blad strödda, undertill filthåriga. Bladskiva hel, helbräddad, rosettblad omvänt äggrunda, stjälkblad långsmala.</p> <p>5–30 cm korkea.</p> <p>Pähkylän pappus on hapsihaiveninen.</p> <p>Allmän i hela landet.</p> <p>Harvinaistunut etelässä. Harjumetsät.</p> <p>Varsi on haaraton ja tiheäkarvainen.</p> <p>5–30 cm korkea.</p> <p>3–12 korgar i kvastlik samling, 5–8 mm breda. Krona vit-ljusröd, rundade. Holkfjäll om varandra, hanblommorna vita holkfjäll, honblommorna rödaktiga holkfjäll och blommor.</p> <p>Kaksikotinen. Mykeröstö on huiskilomainen, tavallisesti 2–8 -mykeröinen. Mykeröt ovat 5–8 mm leveitä ja tavallisesti lyhytperäisiä, perät karvaisia. Teriö on valkoinen tai vaaleanpunainen, hedekukissa torvimainen, emikukissa rihmamaisen torvimainen. Kehtosuomut ovat limittäin, kalvokärki on soikea tai pyöreä, pyöreäkärkinen, hedemykeröiden kehto on valkoinen, emimykeröiden vaaleanpunainen. Sekä hede- että emikasvit ovat yleisiä.</p> <p>Kukkii keskikesällä (VI–VII).</p> <p>Allmän i hela landet.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti. Lehtilapa on ehyt ja ehytlaitainen. Ruusukelehtien lapa on vastapuikea, pyöreäkärkinen, usein odallinen, alta tiheään valkokarvainen, päältä jokseenkin kalju ja vihreä, pohjoisessa usein tiheäkarvainen. Varsilehtien lapa on kapeansuikea ja huopakarvainen, ylemmissä on lyhyt, vihreähkö otakärki.</p> <p>Flerårig ört med bladrosett, ytrevor och ljusa hår, 5–30 cm hög. Stjälk utan grenar. Blad strödda, undertill filthåriga. Bladskiva hel, helbräddad, rosettblad omvänt äggrunda, stjälkblad långsmala.</p> <p>Harvinaistunut etelässä. Harjumetsät.</p> <p>Harvinaistunut etelässä. Harjumetsät.</p> <p>På torra växtplatser, moskogar, ängar, berg och vägrenar.</p> <p>Allmän i hela landet.</p> <p>Blommar i juni-juli.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti. Lehtilapa on ehyt ja ehytlaitainen. Ruusukelehtien lapa on vastapuikea, pyöreäkärkinen, usein odallinen, alta tiheään valkokarvainen, päältä jokseenkin kalju ja vihreä, pohjoisessa usein tiheäkarvainen. Varsilehtien lapa on kapeansuikea ja huopakarvainen, ylemmissä on lyhyt, vihreähkö otakärki.</p> <p>Blommar i juni-juli.</p> <p>Pähkylän pappus on hapsihaiveninen.</p> <p>Pähkylän pappus on hapsihaiveninen.</p> <p>Monivuotinen ruoho.</p> <p>3–12 korgar i kvastlik samling, 5–8 mm breda. Krona vit-ljusröd, rundade. Holkfjäll om varandra, hanblommorna vita holkfjäll, honblommorna rödaktiga holkfjäll och blommor.</p> <p>Koko maassa yleinen.</p> <p>På torra växtplatser, moskogar, ängar, berg och vägrenar.</p> <p>Flowers in the midsummer (VI–VII).</p> <p>På torra växtplatser, moskogar, ängar, berg och vägrenar.</p> <p>På torra växtplatser, moskogar, ängar, berg och vägrenar.</p> <p>På torra växtplatser, moskogar, ängar, berg och vägrenar.</p> <p>Harvinaistunut etelässä. Harjumetsät.</p> <p>På torra växtplatser, moskogar, ängar, berg och vägrenar.</p> <p>Kangasmetsissä, kedoilla, ahoilla, kallioilla, pientareilla, tunturikankailla ja muilla kuivilla paikoilla.</p> <p>Pähkylän pappus on hapsihaiveninen.</p> <p>The stem is simple and densely pubescent.</p> <p>Varsi on haaraton ja tiheäkarvainen.</p> (L.) Gaertn. <p>Kangasmetsissä, kedoilla, ahoilla, kallioilla, pientareilla, tunturikankailla ja muilla kuivilla paikoilla.</p> <p>Harvinaistunut etelässä. Harjumetsät.</p> <p>På torra växtplatser, moskogar, ängar, berg och vägrenar.</p> <p>Koko maassa yleinen.</p> <p>Flerårig ört med bladrosett, ytrevor och ljusa hår, 5–30 cm hög. Stjälk utan grenar. Blad strödda, undertill filthåriga. Bladskiva hel, helbräddad, rosettblad omvänt äggrunda, stjälkblad långsmala.</p> <p>3–12 korgar i kvastlik samling, 5–8 mm breda. Krona vit-ljusröd, rundade. Holkfjäll om varandra, hanblommorna vita holkfjäll, honblommorna rödaktiga holkfjäll och blommor.</p> <p>Allmän i hela landet.</p> <p>Blommar i juni-juli.</p> <p>Harvinaistunut etelässä. Harjumetsät.</p> <p>På torra växtplatser, moskogar, ängar, berg och vägrenar.</p> <p>Silmälläpidettävä (NT).</p><p>Uhanalaistumisen tärkein syy on avoimien aluiden sulkeutuminen.</p> <p>3–12 korgar i kvastlik samling, 5–8 mm breda. Krona vit-ljusröd, rundade. Holkfjäll om varandra, hanblommorna vita holkfjäll, honblommorna rödaktiga holkfjäll och blommor.</p> <p>Pähkylän pappus on hapsihaiveninen.</p> <p>Blommar i juni-juli.</p> <p>Kangasmetsissä, kedoilla, ahoilla, kallioilla, pientareilla, tunturikankailla ja muilla kuivilla paikoilla.</p> <p>Monivuotinen ruoho.</p> <p>Monivuotinen ruoho.</p> <p>Monivuotinen ruoho.</p> <p>Pähkylän pappus on hapsihaiveninen.</p> <p>Kaksikotinen. Mykeröstö on huiskilomainen, tavallisesti 2–8 -mykeröinen. Mykeröt ovat 5–8 mm leveitä ja tavallisesti lyhytperäisiä, perät karvaisia. Teriö on valkoinen tai vaaleanpunainen, hedekukissa torvimainen, emikukissa rihmamaisen torvimainen. Kehtosuomut ovat limittäin, kalvokärki on soikea tai pyöreä, pyöreäkärkinen, hedemykeröiden kehto on valkoinen, emimykeröiden vaaleanpunainen. Sekä hede- että emikasvit ovat yleisiä.</p> <p>Allmän i hela landet.</p> <p>På torra växtplatser, moskogar, ängar, berg och vägrenar.</p> <p>Koko maassa yleinen.</p> <p>På torra växtplatser, moskogar, ängar, berg och vägrenar.</p> <p>Kangasmetsissä, kedoilla, ahoilla, kallioilla, pientareilla, tunturikankailla ja muilla kuivilla paikoilla.</p> <p>Monivuotinen ruoho.</p> <p>Monivuotinen ruoho.</p> <p>Allmän i hela landet.</p> <p>Flerårig ört med bladrosett, ytrevor och ljusa hår, 5–30 cm hög. Stjälk utan grenar. Blad strödda, undertill filthåriga. Bladskiva hel, helbräddad, rosettblad omvänt äggrunda, stjälkblad långsmala.</p> <p>Kukkii keskikesällä (VI–VII).</p> <p>Koko maassa yleinen.</p> <p>Varsi on haaraton ja tiheäkarvainen.</p> <p>Koko maassa yleinen.</p> <p>Harvinaistunut etelässä. Harjumetsät.</p> <p>Harvinaistunut etelässä.</p> <p>Pähkylän pappus on hapsihaiveninen.</p> <p>Kangasmetsissä, kedoilla, ahoilla, kallioilla, pientareilla, tunturikankailla ja muilla kuivilla paikoilla.</p> <p>Varsi on haaraton ja tiheäkarvainen.</p> <p>Blommar i juni-juli.</p> <p>Silmälläpidettävä (NT).</p><p>Uhanalaistumisen tärkein syy on avoimien aluiden sulkeutuminen.</p> <p>Allmän i hela landet.</p> <p>5–30 cm korkea.</p> <p>Pähkylän pappus on hapsihaiveninen.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti. Lehtilapa on ehyt ja ehytlaitainen. Ruusukelehtien lapa on vastapuikea, pyöreäkärkinen, usein odallinen, alta tiheään valkokarvainen, päältä jokseenkin kalju ja vihreä, pohjoisessa usein tiheäkarvainen. Varsilehtien lapa on kapeansuikea ja huopakarvainen, ylemmissä on lyhyt, vihreähkö otakärki.</p> <p>Kaksikotinen. Mykeröstö on huiskilomainen, tavallisesti 2–8 -mykeröinen. Mykeröt ovat 5–8 mm leveitä ja tavallisesti lyhytperäisiä, perät karvaisia. Teriö on valkoinen tai vaaleanpunainen, hedekukissa torvimainen, emikukissa rihmamaisen torvimainen. Kehtosuomut ovat limittäin, kalvokärki on soikea tai pyöreä, pyöreäkärkinen, hedemykeröiden kehto on valkoinen, emimykeröiden vaaleanpunainen. Sekä hede- että emikasvit ovat yleisiä.</p> <p>Flerårig ört med bladrosett, ytrevor och ljusa hår, 5–30 cm hög. Stjälk utan grenar. Blad strödda, undertill filthåriga. Bladskiva hel, helbräddad, rosettblad omvänt äggrunda, stjälkblad långsmala.</p> <p>Monivuotinen ruoho.</p> <p>Blommar i juni-juli.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti. Lehtilapa on ehyt ja ehytlaitainen. Ruusukelehtien lapa on vastapuikea, pyöreäkärkinen, usein odallinen, alta tiheään valkokarvainen, päältä jokseenkin kalju ja vihreä, pohjoisessa usein tiheäkarvainen. Varsilehtien lapa on kapeansuikea ja huopakarvainen, ylemmissä on lyhyt, vihreähkö otakärki.</p> <p>Harvinaistunut etelässä. Harjumetsät.</p> <p>Flerårig ört med bladrosett, ytrevor och ljusa hår, 5–30 cm hög. Stjälk utan grenar. Blad strödda, undertill filthåriga. Bladskiva hel, helbräddad, rosettblad omvänt äggrunda, stjälkblad långsmala.</p> <p>Pähkylän pappus on hapsihaiveninen.</p> <p>Kangasmetsissä, kedoilla, ahoilla, kallioilla, pientareilla, tunturikankailla ja muilla kuivilla paikoilla.</p> <p>Harvinaistunut etelässä. Harjumetsät.</p> <p>Koko maassa yleinen.</p> <p>Flerårig ört med bladrosett, ytrevor och ljusa hår, 5–30 cm hög. Stjälk utan grenar. Blad strödda, undertill filthåriga. Bladskiva hel, helbräddad, rosettblad omvänt äggrunda, stjälkblad långsmala.</p> <p>Harvinaistunut etelässä.</p> <p>Harvinaistunut etelässä. Harjumetsät.</p> <p>Harvinaistunut etelässä.</p> <p>Allmän i hela landet.</p> <p>Koko maassa yleinen.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti. Lehtilapa on ehyt ja ehytlaitainen. Ruusukelehtien lapa on vastapuikea, pyöreäkärkinen, usein odallinen, alta tiheään valkokarvainen, päältä jokseenkin kalju ja vihreä, pohjoisessa usein tiheäkarvainen. Varsilehtien lapa on kapeansuikea ja huopakarvainen, ylemmissä on lyhyt, vihreähkö otakärki.</p> <p>Pähkylän pappus on hapsihaiveninen.</p> <p>Flerårig ört med bladrosett, ytrevor och ljusa hår, 5–30 cm hög. Stjälk utan grenar. Blad strödda, undertill filthåriga. Bladskiva hel, helbräddad, rosettblad omvänt äggrunda, stjälkblad långsmala.</p> <p>Kangasmetsissä, kedoilla, ahoilla, kallioilla, pientareilla, tunturikankailla ja muilla kuivilla paikoilla.</p> <p>Harvinaistunut etelässä. Harjumetsät.</p> <p>Blommar i juni-juli.</p> <p>Kangasmetsissä, kedoilla, ahoilla, kallioilla, pientareilla, tunturikankailla ja muilla kuivilla paikoilla.</p> <p>Kangasmetsissä, kedoilla, ahoilla, kallioilla, pientareilla, tunturikankailla ja muilla kuivilla paikoilla.</p> <p>Pähkylän pappus on hapsihaiveninen.</p> <p>Monivuotinen ruoho.</p> <p>Koko maassa.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti. Lehtilapa on ehyt ja ehytlaitainen. Ruusukelehtien lapa on vastapuikea, pyöreäkärkinen, usein odallinen, alta tiheään valkokarvainen, päältä jokseenkin kalju ja vihreä, pohjoisessa usein tiheäkarvainen. Varsilehtien lapa on kapeansuikea ja huopakarvainen, ylemmissä on lyhyt, vihreähkö otakärki.</p> <p>Flerårig ört med bladrosett, ytrevor och ljusa hår, 5–30 cm hög. Stjälk utan grenar. Blad strödda, undertill filthåriga. Bladskiva hel, helbräddad, rosettblad omvänt äggrunda, stjälkblad långsmala.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti. Lehtilapa on ehyt ja ehytlaitainen. Ruusukelehtien lapa on vastapuikea, pyöreäkärkinen, usein odallinen, alta tiheään valkokarvainen, päältä jokseenkin kalju ja vihreä, pohjoisessa usein tiheäkarvainen. Varsilehtien lapa on kapeansuikea ja huopakarvainen, ylemmissä on lyhyt, vihreähkö otakärki.</p> <p>Monivuotinen ruoho.</p> <p>3–12 korgar i kvastlik samling, 5–8 mm breda. Krona vit-ljusröd, rundade. Holkfjäll om varandra, hanblommorna vita holkfjäll, honblommorna rödaktiga holkfjäll och blommor.</p> <p>Blommar i juni-juli.</p> <p>Kangasmetsissä, kedoilla, ahoilla, kallioilla, pientareilla, tunturikankailla ja muilla kuivilla paikoilla.</p> <p>Blommar i juni-juli.</p> <p>Kukkii keskikesällä (VI–VII).</p> <p>Allmän i hela landet.</p> <p>5–30 cm korkea.</p> <p>Kissankäpälät (<em>Antennaria</em>) ovat kotisiakotisia matalia monivuotisia ruohoja. Isokissankäpälää lukuun ottamatta useimmat lajit muodostavat mattomaisia kasvustoja rönsyjen avulla. Mykeröstö on huiskilomainen. Kehtosuomut ovat useassa rivissä, joista ylimmät ovat leveälti kalvolaitaisia. Kaikki kukat ovat torvimaisia, laitimmaiset usein emikukkia.</p> <p>5–30 cm korkea.</p> <p>Kaksikotinen. Mykeröstö on huiskilomainen, tavallisesti 2–8 -mykeröinen. Mykeröt ovat 5–8 mm leveitä ja tavallisesti lyhytperäisiä, perät karvaisia. Teriö on valkoinen tai vaaleanpunainen, hedekukissa torvimainen, emikukissa rihmamaisen torvimainen. Kehtosuomut ovat limittäin, kalvokärki on soikea tai pyöreä, pyöreäkärkinen, hedemykeröiden kehto on valkoinen, emimykeröiden vaaleanpunainen. Sekä hede- että emikasvit ovat yleisiä.</p> <p>3–12 korgar i kvastlik samling, 5–8 mm breda. Krona vit-ljusröd, rundade. Holkfjäll om varandra, hanblommorna vita holkfjäll, honblommorna rödaktiga holkfjäll och blommor.</p> <p>Pähkylän pappus on hapsihaiveninen.</p> <p>Flerårig ört med bladrosett, ytrevor och ljusa hår, 5–30 cm hög. Stjälk utan grenar. Blad strödda, undertill filthåriga. Bladskiva hel, helbräddad, rosettblad omvänt äggrunda, stjälkblad långsmala.</p> <p>Kangasmetsissä, kedoilla, ahoilla, kallioilla, pientareilla, tunturikankailla ja muilla kuivilla paikoilla.</p> <p>Kaksikotinen. Mykeröstö on huiskilomainen, tavallisesti 2–8 -mykeröinen. Mykeröt ovat 5–8 mm leveitä ja tavallisesti lyhytperäisiä, perät karvaisia. Teriö on valkoinen tai vaaleanpunainen, hedekukissa torvimainen, emikukissa rihmamaisen torvimainen. Kehtosuomut ovat limittäin, kalvokärki on soikea tai pyöreä, pyöreäkärkinen, hedemykeröiden kehto on valkoinen, emimykeröiden vaaleanpunainen. Sekä hede- että emikasvit ovat yleisiä.</p> <p>Kangasmetsissä, kedoilla, ahoilla, kallioilla, pientareilla, tunturikankailla ja muilla kuivilla paikoilla.</p> <p>På torra växtplatser, moskogar, ängar, berg och vägrenar.</p> <p>Varsi on haaraton ja tiheäkarvainen.</p> <p>Allmän i hela landet.</p> <p>Kukkii keskikesällä (VI-VII).</p> 1 <p>3–12 korgar i kvastlik samling, 5–8 mm breda. Krona vit-ljusröd, rundade. Holkfjäll om varandra, hanblommorna vita holkfjäll, honblommorna rödaktiga holkfjäll och blommor.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti. Lehtilapa on ehyt ja ehytlaitainen. Ruusukelehtien lapa on vastapuikea, pyöreäkärkinen, usein odallinen, alta tiheään valkokarvainen, päältä jokseenkin kalju ja vihreä, pohjoisessa usein tiheäkarvainen. Varsilehtien lapa on kapeansuikea ja huopakarvainen, ylemmissä on lyhyt, vihreähkö otakärki.</p> <p>Kukkii keskikesällä (VI–VII).</p> <p>Flerårig ört med bladrosett, ytrevor och ljusa hår, 5–30 cm hög. Stjälk utan grenar. Blad strödda, undertill filthåriga. Bladskiva hel, helbräddad, rosettblad omvänt äggrunda, stjälkblad långsmala.</p> <p>3–12 korgar i kvastlik samling, 5–8 mm breda. Krona vit-ljusröd, rundade. Holkfjäll om varandra, hanblommorna vita holkfjäll, honblommorna rödaktiga holkfjäll och blommor.</p> <p>Varsi on haaraton ja tiheäkarvainen.</p> <p>Kaksikotinen. Mykeröstö on huiskilomainen, tavallisesti 2–8 -mykeröinen. Mykeröt ovat 5–8 mm leveitä ja tavallisesti lyhytperäisiä, perät karvaisia. Teriö on valkoinen tai vaaleanpunainen, hedekukissa torvimainen, emikukissa rihmamaisen torvimainen. Kehtosuomut ovat limittäin, kalvokärki on soikea tai pyöreä, pyöreäkärkinen, hedemykeröiden kehto on valkoinen, emimykeröiden vaaleanpunainen. Sekä hede- että emikasvit ovat yleisiä.</p> <p>3–12 korgar i kvastlik samling, 5–8 mm breda. Krona vit-ljusröd, rundade. Holkfjäll om varandra, hanblommorna vita holkfjäll, honblommorna rödaktiga holkfjäll och blommor.</p> <p>Flerårig ört med bladrosett, ytrevor och ljusa hår, 5–30 cm hög. Stjälk utan grenar. Blad strödda, undertill filthåriga. Bladskiva hel, helbräddad, rosettblad omvänt äggrunda, stjälkblad långsmala.</p> <p>Harvinaistunut etelässä. Harjumetsät.</p> <p>Kangasmetsissä, kedoilla, ahoilla, kallioilla, pientareilla, tunturikankailla ja muilla kuivilla paikoilla.</p> true <p>Kukkii keskikesällä (VI–VII).</p> <p>Blommar i juni-juli.</p> <p>Monivuotinen ruoho.</p> <p>Allmän i hela landet.</p> <p>Monivuotinen ruoho.</p> <p>Kaksikotinen. Mykeröstö on huiskilomainen, tavallisesti 2–8 -mykeröinen. Mykeröt ovat 5–8 mm leveitä ja tavallisesti lyhytperäisiä, perät karvaisia. Teriö on valkoinen tai vaaleanpunainen, hedekukissa torvimainen, emikukissa rihmamaisen torvimainen. Kehtosuomut ovat limittäin, kalvokärki on soikea tai pyöreä, pyöreäkärkinen, hedemykeröiden kehto on valkoinen, emimykeröiden vaaleanpunainen. Sekä hede- että emikasvit ovat yleisiä.</p> <p>På torra växtplatser, moskogar, ängar, berg och vägrenar.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti. Lehtilapa on ehyt ja ehytlaitainen. Ruusukelehtien lapa on vastapuikea, pyöreäkärkinen, usein odallinen, alta tiheään valkokarvainen, päältä jokseenkin kalju ja vihreä, pohjoisessa usein tiheäkarvainen. Varsilehtien lapa on kapeansuikea ja huopakarvainen, ylemmissä on lyhyt, vihreähkö otakärki.</p> <p>Alkuperäinen Euraasiassa, Aleuttien läntisillä saarilla.</p> <p>Varsi on haaraton ja tiheäkarvainen.</p> <p>Allmän i hela landet.</p> <p>Allmän i hela landet.</p> <p>Harvinaistunut etelässä. Harjumetsät.</p> <p>Kukkii keskikesällä (VI–VII).</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti. Lehtilapa on ehyt ja ehytlaitainen. Ruusukelehtien lapa on vastapuikea, pyöreäkärkinen, usein odallinen, alta tiheään valkokarvainen, päältä jokseenkin kalju ja vihreä, pohjoisessa usein tiheäkarvainen. Varsilehtien lapa on kapeansuikea ja huopakarvainen, ylemmissä on lyhyt, vihreähkö otakärki.</p> <p>5–30 cm.</p> <p>Allmän i hela landet.</p> <p>Harvinaistunut etelässä. Harjumetsät.</p> <p>Kukkii keskikesällä (VI–VII).</p> <p>Monivuotinen ruoho.</p> <p>Monivuotinen ruoho.</p> <p>Blommar i juni-juli.</p> <p>På torra växtplatser, moskogar, ängar, berg och vägrenar.</p> <p>Monivuotinen ruoho.</p> <p>3–12 korgar i kvastlik samling, 5–8 mm breda. Krona vit-ljusröd, rundade. Holkfjäll om varandra, hanblommorna vita holkfjäll, honblommorna rödaktiga holkfjäll och blommor.</p> <p>Pähkylän pappus on hapsihaiveninen.</p> <p>Koko maassa yleinen.</p> <p>Blommar i juni-juli.</p> <p>Pähkylän pappus on hapsihaiveninen.</p> <p>Pähkylän pappus on hapsihaiveninen.</p> <p>Kukkii keskikesällä (VI–VII).</p> <p>Pähkylän pappus on hapsihaiveninen.</p> <p>Pähkylän pappus on hapsihaiveninen.</p> <p>Allmän i hela landet.</p> <p>3–12 korgar i kvastlik samling, 5–8 mm breda. Krona vit-ljusröd, rundade. Holkfjäll om varandra, hanblommorna vita holkfjäll, honblommorna rödaktiga holkfjäll och blommor.</p> <p>Flerårig ört med bladrosett, ytrevor och ljusa hår, 5–30 cm hög. Stjälk utan grenar. Blad strödda, undertill filthåriga. Bladskiva hel, helbräddad, rosettblad omvänt äggrunda, stjälkblad långsmala.</p> <p>På torra växtplatser, moskogar, ängar, berg och vägrenar.</p> <p>På torra växtplatser, moskogar, ängar, berg och vägrenar.</p> <p>Allmän i hela landet.</p> <p>5–30 cm.</p> <p>Pähkylän pappus on hapsihaiveninen.</p> <p>På torra växtplatser, moskogar, ängar, berg och vägrenar.</p> <p>Varsi on haaraton ja tiheäkarvainen.</p> <p>Monivuotinen ruoho.</p> <p>3–12 korgar i kvastlik samling, 5–8 mm breda. Krona vit-ljusröd, rundade. Holkfjäll om varandra, hanblommorna vita holkfjäll, honblommorna rödaktiga holkfjäll och blommor.</p> <p>Flerårig ört med bladrosett, ytrevor och ljusa hår, 5–30 cm hög. Stjälk utan grenar. Blad strödda, undertill filthåriga. Bladskiva hel, helbräddad, rosettblad omvänt äggrunda, stjälkblad långsmala.</p> <p>Harvinaistunut etelässä. Harjumetsät.</p> <p>Kaksikotinen. Mykeröstö on huiskilomainen, tavallisesti 2–8 -mykeröinen. Mykeröt ovat 5–8 mm leveitä ja tavallisesti lyhytperäisiä, perät karvaisia. Teriö on valkoinen tai vaaleanpunainen, hedekukissa torvimainen, emikukissa rihmamaisen torvimainen. Kehtosuomut ovat limittäin, kalvokärki on soikea tai pyöreä, pyöreäkärkinen, hedemykeröiden kehto on valkoinen, emimykeröiden vaaleanpunainen. Sekä hede- että emikasvit ovat yleisiä.</p> <p>Varsi on haaraton ja tiheäkarvainen.</p> <p>Flerårig ört med bladrosett, ytrevor och ljusa hår, 5–30 cm hög. Stjälk utan grenar. Blad strödda, undertill filthåriga. Bladskiva hel, helbräddad, rosettblad omvänt äggrunda, stjälkblad långsmala.</p> <p>Kaksikotinen. Mykeröstö on huiskilomainen, tavallisesti 2–8 -mykeröinen. Mykeröt ovat 5–8 mm leveitä ja tavallisesti lyhytperäisiä, perät karvaisia. Teriö on valkoinen tai vaaleanpunainen, hedekukissa torvimainen, emikukissa rihmamaisen torvimainen. Kehtosuomut ovat limittäin, kalvokärki on soikea tai pyöreä, pyöreäkärkinen, hedemykeröiden kehto on valkoinen, emimykeröiden vaaleanpunainen. Sekä hede- että emikasvit ovat yleisiä.</p> <p>5–30 cm korkea.</p> <p>Koko maassa yleinen.</p> <p>Allmän i hela landet.</p> <p>Blommar i juni-juli.</p> <p>5–30 cm korkea.</p> <p>Kangasmetsissä, kedoilla, ahoilla, kallioilla, pientareilla, tunturikankailla ja muilla kuivilla paikoilla.</p> <p>Harvinaistunut etelässä. Harjumetsät.</p> <p>På torra växtplatser, moskogar, ängar, berg och vägrenar.</p> <p>Harvinaistunut etelässä. Harjumetsät.</p> <p>Kangasmetsissä, kedoilla, ahoilla, kallioilla, pientareilla, tunturikankailla ja muilla kuivilla paikoilla.</p> <p>Allmän i hela landet.</p> <p>Allmän i hela landet.</p> <p>Koko maassa yleinen.</p> <p>3–12 korgar i kvastlik samling, 5–8 mm breda. Krona vit-ljusröd, rundade. Holkfjäll om varandra, hanblommorna vita holkfjäll, honblommorna rödaktiga holkfjäll och blommor.</p> <p>Varsi on haaraton ja tiheäkarvainen.</p> <p>Mykeröitä on tav. 2–8; perät ovat tiheäkarvaisia, tav.lyhyitä. Kehtosuomujen tyviosa on tav. kellanruskea, kalvokärki on soikea – pyöreä, pyöreäkärkinen, valkoinen tai vaaleanpunainen. Sekä hede- että emikasvit ovat yleisiä. </p> <p>Kangasmetsissä, kedoilla, ahoilla, kallioilla, pientareilla, tunturikankailla ja muilla kuivilla paikoilla.</p> <p>Blommar i juni-juli.</p> <p>Kaksikotinen. Mykeröstö on huiskilomainen, tavallisesti 2–8 -mykeröinen. Mykeröt ovat 5–8 mm leveitä ja tavallisesti lyhytperäisiä, perät karvaisia. Teriö on valkoinen tai vaaleanpunainen, hedekukissa torvimainen, emikukissa rihmamaisen torvimainen. Kehtosuomut ovat limittäin, kalvokärki on soikea tai pyöreä, pyöreäkärkinen, hedemykeröiden kehto on valkoinen, emimykeröiden vaaleanpunainen. Sekä hede- että emikasvit ovat yleisiä.</p> <p>Kaksikotinen. Mykeröstö on huiskilomainen, tavallisesti 2–8 -mykeröinen. Mykeröt ovat 5–8 mm leveitä ja tavallisesti lyhytperäisiä, perät karvaisia. Teriö on valkoinen tai vaaleanpunainen, hedekukissa torvimainen, emikukissa rihmamaisen torvimainen. Kehtosuomut ovat limittäin, kalvokärki on soikea tai pyöreä, pyöreäkärkinen, hedemykeröiden kehto on valkoinen, emimykeröiden vaaleanpunainen. Sekä hede- että emikasvit ovat yleisiä.</p> <p>5–30 cm.</p> <p>Harvinaistunut etelässä. Harjumetsät.</p> <p>Flerårig ört med bladrosett, ytrevor och ljusa hår, 5–30 cm hög. Stjälk utan grenar. Blad strödda, undertill filthåriga. Bladskiva hel, helbräddad, rosettblad omvänt äggrunda, stjälkblad långsmala.</p> <p>Blommar i juni-juli.</p> <p>Allmän i hela landet.</p> <p>Varsi on haaraton ja tiheäkarvainen.</p> <p>Flerårig ört med bladrosett, ytrevor och ljusa hår, 5–30 cm hög. Stjälk utan grenar. Blad strödda, undertill filthåriga. Bladskiva hel, helbräddad, rosettblad omvänt äggrunda, stjälkblad långsmala.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti. Lehtilapa on ehyt ja ehytlaitainen. Ruusukelehtien lapa on vastapuikea, pyöreäkärkinen, usein odallinen, alta tiheään valkokarvainen, päältä jokseenkin kalju ja vihreä, pohjoisessa usein tiheäkarvainen. Varsilehtien lapa on kapeansuikea ja huopakarvainen, ylemmissä on lyhyt, vihreähkö otakärki.</p> <p>Monivuotinen ruoho.</p> <p>Varsi on haaraton ja tiheäkarvainen.</p> <p>Alkuperäinen Euraasiassa, Aleuttien läntisillä saarilla.</p> <p>Harvinaistunut etelässä. Harjumetsät.</p> <p>Blommar i juni-juli.</p> <p>Varsi on haaraton ja tiheäkarvainen.</p> <p>Kaksikotinen. Mykeröstö on huiskilomainen, tavallisesti 2–8 -mykeröinen. Mykeröt ovat 5–8 mm leveitä ja tavallisesti lyhytperäisiä, perät karvaisia. Teriö on valkoinen tai vaaleanpunainen, hedekukissa torvimainen, emikukissa rihmamaisen torvimainen. Kehtosuomut ovat limittäin, kalvokärki on soikea tai pyöreä, pyöreäkärkinen, hedemykeröiden kehto on valkoinen, emimykeröiden vaaleanpunainen. Sekä hede- että emikasvit ovat yleisiä.</p> <p>Vakinainen alkuperäinen. Koko maassa.</p> <p>Kaksikotinen. Mykeröstö on huiskilomainen, tavallisesti 2–8 -mykeröinen. Mykeröt ovat 5–8 mm leveitä ja tavallisesti lyhytperäisiä, perät karvaisia. Teriö on valkoinen tai vaaleanpunainen, hedekukissa torvimainen, emikukissa rihmamaisen torvimainen. Kehtosuomut ovat limittäin, kalvokärki on soikea tai pyöreä, pyöreäkärkinen, hedemykeröiden kehto on valkoinen, emimykeröiden vaaleanpunainen. Sekä hede- että emikasvit ovat yleisiä.</p> <p>Kukkii keskikesällä (VI–VII).</p> <p>Kaksikotinen. Mykeröstö on huiskilomainen, tavallisesti 2–8 -mykeröinen. Mykeröt ovat 5–8 mm leveitä ja tavallisesti lyhytperäisiä, perät karvaisia. Teriö on valkoinen tai vaaleanpunainen, hedekukissa torvimainen, emikukissa rihmamaisen torvimainen. Kehtosuomut ovat limittäin, kalvokärki on soikea tai pyöreä, pyöreäkärkinen, hedemykeröiden kehto on valkoinen, emimykeröiden vaaleanpunainen. Sekä hede- että emikasvit ovat yleisiä.</p> <p>Varsi on haaraton ja tiheäkarvainen.</p> <p>3–12 korgar i kvastlik samling, 5–8 mm breda. Krona vit-ljusröd, rundade. Holkfjäll om varandra, hanblommorna vita holkfjäll, honblommorna rödaktiga holkfjäll och blommor.</p> <p>Varsi on haaraton ja tiheäkarvainen.</p> <p>Varsi on haaraton ja tiheäkarvainen.</p> <p>Blommar i juni-juli.</p> <p>Kesä-heinäkuu.</p> <p>Monivuotinen ruoho.</p> <p>Pähkylän pappus on hapsihaiveninen.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti. Lehtilapa on ehyt ja ehytlaitainen. Ruusukelehtien lapa on vastapuikea, pyöreäkärkinen, usein odallinen, alta tiheään valkokarvainen, päältä jokseenkin kalju ja vihreä, pohjoisessa usein tiheäkarvainen. Varsilehtien lapa on kapeansuikea ja huopakarvainen, ylemmissä on lyhyt, vihreähkö otakärki.</p> <p>Pähkylän pappus on hapsihaiveninen.</p> <p>Kaksikotinen. Mykeröstö on huiskilomainen, tavallisesti 2–8 -mykeröinen. Mykeröt ovat 5–8 mm leveitä ja tavallisesti lyhytperäisiä, perät karvaisia. Teriö on valkoinen tai vaaleanpunainen, hedekukissa torvimainen, emikukissa rihmamaisen torvimainen. Kehtosuomut ovat limittäin, kalvokärki on soikea tai pyöreä, pyöreäkärkinen, hedemykeröiden kehto on valkoinen, emimykeröiden vaaleanpunainen. Sekä hede- että emikasvit ovat yleisiä.</p> <p>På torra växtplatser, moskogar, ängar, berg och vägrenar.</p> <p>Kukkii keskikesällä (VI–VII).</p> <p>Monivuotinen ruoho.</p> <p>Kangasmetsissä, kedoilla, ahoilla, kallioilla, pientareilla, tunturikankailla ja muilla kuivilla paikoilla.</p> <p>Monivuotinen ruoho.</p> <p>Spontaneous old resident.</p> <p>Koko maassa yleinen.</p> <p>Monivuotinen ruoho.</p> <p>Monivuotinen ruoho.</p> <p>Kaksikotinen. Mykeröstö on huiskilomainen, tavallisesti 2–8 -mykeröinen. Mykeröt ovat 5–8 mm leveitä ja tavallisesti lyhytperäisiä, perät karvaisia. Teriö on valkoinen tai vaaleanpunainen, hedekukissa torvimainen, emikukissa rihmamaisen torvimainen. Kehtosuomut ovat limittäin, kalvokärki on soikea tai pyöreä, pyöreäkärkinen, hedemykeröiden kehto on valkoinen, emimykeröiden vaaleanpunainen. Sekä hede- että emikasvit ovat yleisiä.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti. Lehtilapa on ehyt ja ehytlaitainen. Ruusukelehtien lapa on vastapuikea, pyöreäkärkinen, usein odallinen, alta tiheään valkokarvainen, päältä jokseenkin kalju ja vihreä, pohjoisessa usein tiheäkarvainen. Varsilehtien lapa on kapeansuikea ja huopakarvainen, ylemmissä on lyhyt, vihreähkö otakärki.</p> <p>Varsi on haaraton ja tiheäkarvainen.</p> <p>Kukkii keskikesällä (VI–VII).</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti. Lehtilapa on ehyt ja ehytlaitainen. Ruusukelehtien lapa on vastapuikea, pyöreäkärkinen, usein odallinen, alta tiheään valkokarvainen, päältä jokseenkin kalju ja vihreä, pohjoisessa usein tiheäkarvainen. Varsilehtien lapa on kapeansuikea ja huopakarvainen, ylemmissä on lyhyt, vihreähkö otakärki.</p> <p>Kukkii keskikesällä (VI–VII).</p> <p>The leaf arrangement is spiral. The lamina is simple and entire. The lamina of the rosette leaves is obovate, rounded at the apex and often mucronate. The abaxial side is white-woolly. The adaxial side is glabrate and green, but in the north, often densely pubescent. The lamina of the cauline leaves is narrowly lanceolate and tomentose, and the distal leaves are mucronate with a greenish mucro. </p> <p>Allmän i hela landet.</p> <p>5–30 cm korkea.</p> <p>3–12 korgar i kvastlik samling, 5–8 mm breda. Krona vit-ljusröd, rundade. Holkfjäll om varandra, hanblommorna vita holkfjäll, honblommorna rödaktiga holkfjäll och blommor.</p> <p>Allmän i hela landet.</p> <p>Koko maassa yleinen.</p> <p>3–12 korgar i kvastlik samling, 5–8 mm breda. Krona vit-ljusröd, rundade. Holkfjäll om varandra, hanblommorna vita holkfjäll, honblommorna rödaktiga holkfjäll och blommor.</p> <p>Flerårig ört med bladrosett, ytrevor och ljusa hår, 5–30 cm hög. Stjälk utan grenar. Blad strödda, undertill filthåriga. Bladskiva hel, helbräddad, rosettblad omvänt äggrunda, stjälkblad långsmala.</p> <p>5–30 cm korkea.</p> <p>Pähkylän pappus on hapsihaiveninen.</p> <p>Blommar i juni-juli.</p> <p>Koko maassa yleinen.</p> <p>Koko maassa yleinen.</p> <p>Flerårig ört med bladrosett, ytrevor och ljusa hår, 5–30 cm hög. Stjälk utan grenar. Blad strödda, undertill filthåriga. Bladskiva hel, helbräddad, rosettblad omvänt äggrunda, stjälkblad långsmala.</p> <p>Flerårig ört med bladrosett, ytrevor och ljusa hår, 5–30 cm hög. Stjälk utan grenar. Blad strödda, undertill filthåriga. Bladskiva hel, helbräddad, rosettblad omvänt äggrunda, stjälkblad långsmala.</p> <p>Mykeröitä on tav. kaksi–kahdeksan, perät ovat tiheäkarvaisia, tav. lyhyitä. Kehtosuomujen tyviosa on tav. kellanruskea, kalvokärki soikea – pyöreä, pyöreäkärkinen, valkoinen tai vaaleanpunainen. Sekä hede- että emikasvit ovat yleisiä.</p> <p>Kukkii keskikesällä (VI-VII).</p> <p>Kangasmetsissä, kedoilla, ahoilla, kallioilla, pientareilla, tunturikankailla ja muilla kuivilla paikoilla.</p> <p>Pähkylän pappus on hapsihaiveninen.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti. Lehtilapa on ehyt ja ehytlaitainen. Ruusukelehtien lapa on vastapuikea, pyöreäkärkinen, usein odallinen, alta tiheään valkokarvainen, päältä jokseenkin kalju ja vihreä, pohjoisessa usein tiheäkarvainen. Varsilehtien lapa on kapeansuikea ja huopakarvainen, ylemmissä on lyhyt, vihreähkö otakärki.</p> <p>Kangasmetsissä, kedoilla, ahoilla, kallioilla, pientareilla, tunturikankailla ja muilla kuivilla paikoilla.</p> <p>Kukkii keskikesällä (VI-VII).</p> <p>Harvinaistunut etelässä. Harjumetsät.</p> <p>Monivuotinen ruoho.</p> <p>Flerårig ört med bladrosett, ytrevor och ljusa hår, 5–30 cm hög. Stjälk utan grenar. Blad strödda, undertill filthåriga. Bladskiva hel, helbräddad, rosettblad omvänt äggrunda, stjälkblad långsmala.</p> <p>Allmän i hela landet.</p> <p>Koko maassa yleinen.</p> <p>Koko maassa yleinen.</p> <p>Kukkii keskikesällä (VI–VII).</p> <p>Kissankäpälät (<em>Antennaria</em>) ovat 2-kotisia matalia monivuotisia ruohoja. Isokissankäpälää lukuun ottamatta useimmat lajit muodostavat mattomaisia kasvustoja rönsyjen avulla. Mykeröstö on huiskilomainen. Kehtosuomut ovat useassa rivissä, joista ylimmät ovat leveälti kalvolaitaisia. Kaikki kukat ovat torvimaisia, laitimmaiset usein emikukkia.</p> <p>På torra växtplatser, moskogar, ängar, berg och vägrenar.</p> <p>Blommar i juni-juli.</p> <p>Monivuotinen ruoho.</p> <p>Kukkii keskikesällä (VI–VII).</p> <p>Kangasmetsissä, kedoilla, ahoilla, kallioilla, pientareilla, tunturikankailla ja muilla kuivilla paikoilla.</p> <p>3–12 korgar i kvastlik samling, 5–8 mm breda. Krona vit-ljusröd, rundade. Holkfjäll om varandra, hanblommorna vita holkfjäll, honblommorna rödaktiga holkfjäll och blommor.</p> <p>Blommar i juni-juli.</p> <p>Allmän i hela landet.</p> <p>Kukkii keskikesällä (VI-VII).</p> <p>Varsi on haaraton ja tiheäkarvainen.</p> <p>Harvinaistunut etelässä. Harjumetsät.</p> <p>Monivuotinen ruoho.</p> <p>Harvinaistunut etelässä. Harjumetsät.</p> <p>Koko maassa yleinen.</p> <p>3–12 korgar i kvastlik samling, 5–8 mm breda. Krona vit-ljusröd, rundade. Holkfjäll om varandra, hanblommorna vita holkfjäll, honblommorna rödaktiga holkfjäll och blommor.</p> <p>Kukkii keskikesällä (VI–VII).</p> <p>Harvinaistunut etelässä. Harjumetsät.</p> <p>På torra växtplatser, moskogar, ängar, berg och vägrenar.</p> <p>Kesäkuu-heinäkuu, tuntureilla myös elokuu.</p> <p>Blommar i juni-juli.</p> <p>5–30 cm korkea.</p> <p>5–30 cm korkea.</p> <p>På torra växtplatser, moskogar, ängar, berg och vägrenar.</p> <p>Kukkii keskikesällä (VI–VII).</p> <p>På torra växtplatser, moskogar, ängar, berg och vägrenar.</p> <p>5-30 cm korkea.</p> <p>Koko maassa yleinen.</p> <p>Kaksikotinen. Mykeröstö on huiskilomainen, tavallisesti 2–8 -mykeröinen. Mykeröt ovat 5–8 mm leveitä ja tavallisesti lyhytperäisiä, perät karvaisia. Teriö on valkoinen tai vaaleanpunainen, hedekukissa torvimainen, emikukissa rihmamaisen torvimainen. Kehtosuomut ovat limittäin, kalvokärki on soikea tai pyöreä, pyöreäkärkinen, hedemykeröiden kehto on valkoinen, emimykeröiden vaaleanpunainen. Sekä hede- että emikasvit ovat yleisiä.</p> <p>Kaksikotinen. Mykeröstö on huiskilomainen, tavallisesti 2–8 -mykeröinen. Mykeröt ovat 5–8 mm leveitä ja tavallisesti lyhytperäisiä, perät karvaisia. Teriö on valkoinen tai vaaleanpunainen, hedekukissa torvimainen, emikukissa rihmamaisen torvimainen. Kehtosuomut ovat limittäin, kalvokärki on soikea tai pyöreä, pyöreäkärkinen, hedemykeröiden kehto on valkoinen, emimykeröiden vaaleanpunainen. Sekä hede- että emikasvit ovat yleisiä.</p> <p>Kukkii keskikesällä (VI–VII).</p> <p>Kangasmetsissä, kedoilla, ahoilla, kallioilla, pientareilla, tunturikankailla ja muilla kuivilla paikoilla.</p> <p>Kangasmetsissä, kedoilla, ahoilla, kallioilla, pientareilla, tunturikankailla ja muilla kuivilla paikoilla.</p> <p>Pähkylän pappus on hapsihaiveninen.</p> <p>Allmän i hela landet.</p> <p>Vakinainen alkuperäinen. Koko maassa.</p> <p>Koko maassa yleinen.</p> <p>Kangasmetsissä, kedoilla, ahoilla, kallioilla, pientareilla, tunturikankailla ja muilla kuivilla paikoilla.</p> <p>Monivuotinen ruoho.</p> <p>Monivuotinen ruoho.</p> <p>Monivuotinen ruoho.</p> <p>Harvinaistunut etelässä. Harjumetsät.</p> <p>Kukkii keskikesällä (VI–VII).</p> <p>På torra växtplatser, moskogar, ängar, berg och vägrenar.</p> <p>På torra växtplatser, moskogar, ängar, berg och vägrenar.</p> <p>Harvinaistunut etelässä. Harjumetsät.</p> <p>På torra växtplatser, moskogar, ängar, berg och vägrenar.</p> <p>Mykeröitä on tav. 2–8; perät ovat tiheäkarvaisia, tav. lyhyitä. Kehtosuomujen tyviosa on tav. kellanruskea, kalvokärki soikea – pyöreä, pyöreäkärkinen, valkoinen tai vaaleanpunainen. Sekä hede- että emikasvit ovat yleisiä.</p> <p>3–12 korgar i kvastlik samling, 5–8 mm breda. Krona vit-ljusröd, rundade. Holkfjäll om varandra, hanblommorna vita holkfjäll, honblommorna rödaktiga holkfjäll och blommor.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti. Lehtilapa on ehyt ja ehytlaitainen. Ruusukelehtien lapa on vastapuikea, pyöreäkärkinen, usein odallinen, alta tiheään valkokarvainen, päältä jokseenkin kalju ja vihreä, pohjoisessa usein tiheäkarvainen. Varsilehtien lapa on kapeansuikea ja huopakarvainen, ylemmissä on lyhyt, vihreähkö otakärki.</p> <p>Pähkylän pappus on hapsihaiveninen.</p> <p>Varsi on haaraton ja tiheäkarvainen.</p> <p>Flerårig ört med bladrosett, ytrevor och ljusa hår, 5–30 cm hög. Stjälk utan grenar. Blad strödda, undertill filthåriga. Bladskiva hel, helbräddad, rosettblad omvänt äggrunda, stjälkblad långsmala.</p> <p>Blommar i juni-juli.</p> <p>Blommar i juni-juli.</p> <p>5–30 cm korkea.</p> <p>Pähkylän pappus on hapsihaiveninen.</p> <p>Varsi on haaraton ja tiheäkarvainen.</p> <p>Varsi on haaraton ja tiheäkarvainen.</p> <p>The stem is simple and densely pubescent.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti. Lehtilapa on ehyt ja ehytlaitainen. Ruusukelehtien lapa on vastapuikea, pyöreäkärkinen, usein odallinen, alta tiheään valkokarvainen, päältä jokseenkin kalju ja vihreä, pohjoisessa usein tiheäkarvainen. Varsilehtien lapa on kapeansuikea ja huopakarvainen, ylemmissä on lyhyt, vihreähkö otakärki.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti. Lehtilapa on ehyt ja ehytlaitainen. Ruusukelehtien lapa on vastapuikea, pyöreäkärkinen, usein odallinen, alta tiheään valkokarvainen, päältä jokseenkin kalju ja vihreä, pohjoisessa usein tiheäkarvainen. Varsilehtien lapa on kapeansuikea ja huopakarvainen, ylemmissä on lyhyt, vihreähkö otakärki.</p> <p>Monivuotinen ruoho.</p> <p>Spontaneous old resident.</p> <p>Varsi on haaraton ja tiheäkarvainen.</p> <p>Kangasmetsissä, kedoilla, ahoilla, kallioilla, pientareilla, tunturikankailla ja muilla kuivilla paikoilla.</p> <p>5–30 cm korkea.</p> <p>Varsi on haaraton ja tiheäkarvainen.</p> <p>Varsi on haaraton ja tiheäkarvainen.</p> <p>Varsi on haaraton ja tiheäkarvainen.</p> <p>Monivuotinen ruoho.</p> <p>Koko maassa yleinen.</p> <p>Flerårig ört med bladrosett, ytrevor och ljusa hår, 5-30 cm hög. Stjälk utan grenar. Blad strödda, undertill filthåriga. Bladskiva hel, helbräddad, rosettblad omvänt äggrunda, stjälkblad långsmala.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti. Lehtilapa on ehyt ja ehytlaitainen. Ruusukelehtien lapa on vastapuikea, pyöreäkärkinen, usein odallinen, alta tiheään valkokarvainen, päältä jokseenkin kalju ja vihreä, pohjoisessa usein tiheäkarvainen. Varsilehtien lapa on kapeansuikea ja huopakarvainen, ylemmissä on lyhyt, vihreähkö otakärki.</p> <p>Blommar i juni-juli.</p> <p>Varsi on haaraton ja tiheäkarvainen.</p> <p>5–30 cm korkea.</p> <p>3–12 korgar i kvastlik samling, 5–8 mm breda. Krona vit-ljusröd, rundade. Holkfjäll om varandra, hanblommorna vita holkfjäll, honblommorna rödaktiga holkfjäll och blommor.</p> <p>Blommar i juni-juli.</p> <p>5–30 cm korkea.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti. Lehtilapa on ehyt ja ehytlaitainen. Ruusukelehtien lapa on vastapuikea, pyöreäkärkinen, usein odallinen, alta tiheään valkokarvainen, päältä jokseenkin kalju ja vihreä, pohjoisessa usein tiheäkarvainen. Varsilehtien lapa on kapeansuikea ja huopakarvainen, ylemmissä on lyhyt, vihreähkö otakärki.</p> <p>5–30 cm korkea.</p> <p>Pähkylän pappus on hapsihaiveninen.</p> <p>Kaksikotinen. Mykeröstö on huiskilomainen, tavallisesti 2–8 -mykeröinen. Mykeröt ovat 5–8 mm leveitä ja tavallisesti lyhytperäisiä, perät karvaisia. Teriö on valkoinen tai vaaleanpunainen, hedekukissa torvimainen, emikukissa rihmamaisen torvimainen. Kehtosuomut ovat limittäin, kalvokärki on soikea tai pyöreä, pyöreäkärkinen, hedemykeröiden kehto on valkoinen, emimykeröiden vaaleanpunainen. Sekä hede- että emikasvit ovat yleisiä.</p> <p>Blommar i juni-juli.</p> <p>Kangasmetsissä, kedoilla, ahoilla, kallioilla, pientareilla, tunturikankailla ja muilla kuivilla paikoilla.</p> <p>Harvinaistunut etelässä. Harjumetsät.</p> <p>5–30 cm korkea.</p> <p>Allmän i hela landet.</p> <p>På torra växtplatser, moskogar, ängar, berg och vägrenar.</p> <p>På torra växtplatser, moskogar, ängar, berg och vägrenar.</p> <p>Kukkii keskikesällä (VI–VII).</p> <p>Varsi on haaraton ja tiheäkarvainen.</p> <p>Varsi on haaraton ja tiheäkarvainen.</p> <p>Ruusukelehtien lapa on vastapuikea, pyöreäkärkinen (mutta usein odallinen), alta tiheään valkokarvainen, päältä tav. jokseenkin kalju ja vihreä mutta Pohjois-Suomessa usein tiheäkarvainen; varsilehtiä on 6–10, niiden lapa on 10–15 mm, kapeansuikea, vanukkeinen; ylemmissä varsilehdissä on lyhyt, vihreähkö otakärki. </p> <p>Pähkylän pappus on hapsihaiveninen.</p> <p>Koko maassa yleinen.</p> <p>Varsi on haaraton ja tiheäkarvainen.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti. Lehtilapa on ehyt ja ehytlaitainen. Ruusukelehtien lapa on vastapuikea, pyöreäkärkinen, usein odallinen, alta tiheään valkokarvainen, päältä jokseenkin kalju ja vihreä, pohjoisessa usein tiheäkarvainen. Varsilehtien lapa on kapeansuikea ja huopakarvainen, ylemmissä on lyhyt, vihreähkö otakärki.</p> <p>Allmän i hela landet.</p> <p>Pähkylän pappus on hapsihaiveninen.</p> <p>3–12 korgar i kvastlik samling, 5–8 mm breda. Krona vit-ljusröd, rundade. Holkfjäll om varandra, hanblommorna vita holkfjäll, honblommorna rödaktiga holkfjäll och blommor.</p> <p>3-12 korgar i kvastlik samling, 5-8 mm breda. Krona vit-ljusröd, rundade. Holkfjäll om varandra, hanblommorna vita holkfjäll, honblommorna rödaktiga holkfjäll och blommor.</p> <p>Kaksikotinen. Mykeröstö on huiskilomainen, tavallisesti 2–8 -mykeröinen. Mykeröt ovat 5–8 mm leveitä ja tavallisesti lyhytperäisiä, perät karvaisia. Teriö on valkoinen tai vaaleanpunainen, hedekukissa torvimainen, emikukissa rihmamaisen torvimainen. Kehtosuomut ovat limittäin, kalvokärki on soikea tai pyöreä, pyöreäkärkinen, hedemykeröiden kehto on valkoinen, emimykeröiden vaaleanpunainen. Sekä hede- että emikasvit ovat yleisiä.</p> <p>5–30 cm korkea.</p> <p>Varsi on haaraton ja tiheäkarvainen.</p> <p>Kangasmetsissä, kedoilla, ahoilla, kallioilla, pientareilla, tunturikankailla ja muilla kuivilla paikoilla.</p> <p>Kukkii keskikesällä (VI–VII).</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti. Lehtilapa on ehyt ja ehytlaitainen. Ruusukelehtien lapa on vastapuikea, pyöreäkärkinen, usein odallinen, alta tiheään valkokarvainen, päältä jokseenkin kalju ja vihreä, pohjoisessa usein tiheäkarvainen. Varsilehtien lapa on kapeansuikea ja huopakarvainen, ylemmissä on lyhyt, vihreähkö otakärki.</p> <p>Blommar i juni-juli.</p> <p>På torra växtplatser, moskogar, ängar, berg och vägrenar.</p> <p>Kangasmetsissä, kedoilla, ahoilla, kallioilla, pientareilla, tunturikankailla ja muilla kuivilla paikoilla.</p> <p>Allmän i hela landet.</p> <p>Koko maassa yleinen.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti. Lehtilapa on ehyt ja ehytlaitainen. Ruusukelehtien lapa on vastapuikea, pyöreäkärkinen, usein odallinen, alta tiheään valkokarvainen, päältä jokseenkin kalju ja vihreä, pohjoisessa usein tiheäkarvainen. Varsilehtien lapa on kapeansuikea ja huopakarvainen, ylemmissä on lyhyt, vihreähkö otakärki.</p> <p>Harvinaistunut etelässä. Harjumetsät.</p> <p>Monivuotinen ruoho.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti. Lehtilapa on ehyt ja ehytlaitainen. Ruusukelehtien lapa on vastapuikea, pyöreäkärkinen, usein odallinen, alta tiheään valkokarvainen, päältä jokseenkin kalju ja vihreä, pohjoisessa usein tiheäkarvainen. Varsilehtien lapa on kapeansuikea ja huopakarvainen, ylemmissä on lyhyt, vihreähkö otakärki.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti. Lehtilapa on ehyt ja ehytlaitainen. Ruusukelehtien lapa on vastapuikea, pyöreäkärkinen, usein odallinen, alta tiheään valkokarvainen, päältä jokseenkin kalju ja vihreä, pohjoisessa usein tiheäkarvainen. Varsilehtien lapa on kapeansuikea ja huopakarvainen, ylemmissä on lyhyt, vihreähkö otakärki.</p> <p>Blommar i juni-juli.</p> <p>Kangasmetsissä, kedoilla, ahoilla, kallioilla, pientareilla, tunturikankailla ja muilla kuivilla paikoilla.</p> <p>Kangasmetsissä, kedoilla, ahoilla, kallioilla, pientareilla, tunturikankailla ja muilla kuivilla paikoilla.</p> <p>Allmän i hela landet.</p> <p>The plants is dioecious. The capitulescence is paniculiform and typically consists of 2–8 capitula. The capitula are 5–8 mm wide, typically with a short pubescent peduncle. The corolla is white or pink. The corolla of a male floret is tubular, and the corolla of a female floret is filamentously tubular. The phyllaries are imbricate, scarious, elliptic or orbicular, and rounded at the apex. The involucre of a male capitulum is white and the involucre of a female capitulum is pink. Both male and female plants are common.</p> <p>Kangasmetsissä, kedoilla, ahoilla, kallioilla, pientareilla, tunturikankailla ja muilla kuivilla paikoilla.</p> <p>Blommar i juni-juli.</p> <p>Monivuotinen ruoho.</p> <p>Kangasmetsissä, kedoilla, ahoilla, kallioilla, pientareilla, tunturikankailla ja muilla kuivilla paikoilla.</p> <p>Varsi on haaraton ja tiheäkarvainen.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti. Lehtilapa on ehyt ja ehytlaitainen. Ruusukelehtien lapa on vastapuikea, pyöreäkärkinen, usein odallinen, alta tiheään valkokarvainen, päältä jokseenkin kalju ja vihreä, pohjoisessa usein tiheäkarvainen. Varsilehtien lapa on kapeansuikea ja huopakarvainen, ylemmissä on lyhyt, vihreähkö otakärki.</p> <p>5–30 cm korkea.</p> <p>På torra växtplatser, moskogar, ängar, berg och vägrenar.</p> <p>Kukkii keskikesällä (VI–VII).</p> <p>Pähkylän pappus on hapsihaiveninen.</p> <p>Flerårig ört med bladrosett, ytrevor och ljusa hår, 5–30 cm hög. Stjälk utan grenar. Blad strödda, undertill filthåriga. Bladskiva hel, helbräddad, rosettblad omvänt äggrunda, stjälkblad långsmala.</p> <p>Pähkylän pappus on hapsihaiveninen.</p> <p>Kangasmetsissä, kedoilla, ahoilla, kallioilla, pientareilla, tunturikankailla ja muilla kuivilla paikoilla.</p> <p>5–30 cm korkea.</p> <p>Monivuotinen ruoho.</p> <p>Blommar i juni-juli.</p> <p>Koko maassa yleinen.</p> <p>På torra växtplatser, moskogar, ängar, berg och vägrenar.</p> <p>Blommar i juni-juli.</p> <p>3–12 korgar i kvastlik samling, 5–8 mm breda. Krona vit-ljusröd, rundade. Holkfjäll om varandra, hanblommorna vita holkfjäll, honblommorna rödaktiga holkfjäll och blommor.</p> <p>Varsi on haaraton ja tiheäkarvainen.</p> <p>Varsi on haaraton ja tiheäkarvainen.</p> <p>Kangasmetsissä, kedoilla, ahoilla, kallioilla, pientareilla, tunturikankailla ja muilla kuivilla paikoilla.</p> <p>Pähkylän pappus on hapsihaiveninen.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti. Lehtilapa on ehyt ja ehytlaitainen. Ruusukelehtien lapa on vastapuikea, pyöreäkärkinen, usein odallinen, alta tiheään valkokarvainen, päältä jokseenkin kalju ja vihreä, pohjoisessa usein tiheäkarvainen. Varsilehtien lapa on kapeansuikea ja huopakarvainen, ylemmissä on lyhyt, vihreähkö otakärki.</p> <p>Varsi on haaraton ja tiheäkarvainen.</p> <p>Flerårig ört med bladrosett, ytrevor och ljusa hår, 5–30 cm hög. Stjälk utan grenar. Blad strödda, undertill filthåriga. Bladskiva hel, helbräddad, rosettblad omvänt äggrunda, stjälkblad långsmala.</p> <p>Kukkii keskikesällä (VI-VII).</p> <p>Near-threatened (NT). The species has become rarer in Southern Finland.</p> <p>På torra växtplatser, moskogar, ängar, berg och vägrenar.</p> <p>5–30 cm korkea.</p> <p>Kaksikotinen. Mykeröstö on huiskilomainen, tavallisesti 2–8 -mykeröinen. Mykeröt ovat 5–8 mm leveitä ja tavallisesti lyhytperäisiä, perät karvaisia. Teriö on valkoinen tai vaaleanpunainen, hedekukissa torvimainen, emikukissa rihmamaisen torvimainen. Kehtosuomut ovat limittäin, kalvokärki on soikea tai pyöreä, pyöreäkärkinen, hedemykeröiden kehto on valkoinen, emimykeröiden vaaleanpunainen. Sekä hede- että emikasvit ovat yleisiä.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti. Lehtilapa on ehyt ja ehytlaitainen. Ruusukelehtien lapa on vastapuikea, pyöreäkärkinen, usein odallinen, alta tiheään valkokarvainen, päältä jokseenkin kalju ja vihreä, pohjoisessa usein tiheäkarvainen. Varsilehtien lapa on kapeansuikea ja huopakarvainen, ylemmissä on lyhyt, vihreähkö otakärki.</p> <p>Harvinaistunut etelässä.</p> <p>Haaraton, tiheäkarvainen.</p> <p>Allmän i hela landet.</p> <p>Allmän i hela landet.</p> <p>Blommar i juni-juli.</p> <p>På torra växtplatser, moskogar, ängar, berg och vägrenar.</p> <p>Blommar i juni-juli.</p> <p>Vakinainen alkuperäinen. Koko maassa.</p> <p>Allmän i hela landet.</p> <p>Flerårig ört med bladrosett, ytrevor och ljusa hår, 5–30 cm hög. Stjälk utan grenar. Blad strödda, undertill filthåriga. Bladskiva hel, helbräddad, rosettblad omvänt äggrunda, stjälkblad långsmala.</p> <p>Harvinaistunut etelässä.</p> <p>Kangasmetsissä, kedoilla, ahoilla, kallioilla, pientareilla, tunturikankailla ja muilla kuivilla paikoilla.</p> <p>5–30 cm korkea.</p> <p>Kangasmetsissä, kedoilla, ahoilla, kallioilla, pientareilla, tunturikankailla ja muilla kuivilla paikoilla.</p> <p>Blommar i juni-juli.</p> <p>Harvinaistunut etelässä. Harjumetsät.</p> <p>Kangasmetsissä, kedoilla, ahoilla, kallioilla, pientareilla, tunturikankailla ja muilla kuivilla paikoilla.</p> <p>Monivuotinen ruoho.</p> <p>Kaksikotinen. Mykeröstö on huiskilomainen, tavallisesti 2–8 -mykeröinen. Mykeröt ovat 5–8 mm leveitä ja tavallisesti lyhytperäisiä, perät karvaisia. Teriö on valkoinen tai vaaleanpunainen, hedekukissa torvimainen, emikukissa rihmamaisen torvimainen. Kehtosuomut ovat limittäin, kalvokärki on soikea tai pyöreä, pyöreäkärkinen, hedemykeröiden kehto on valkoinen, emimykeröiden vaaleanpunainen. Sekä hede- että emikasvit ovat yleisiä.</p> <p>Varsi on haaraton ja tiheäkarvainen.</p> <p>Kurtto, A. 2024: Asteraceae. - Retkeilykasvio 5. p. Käsikirjoitus.</p><p>Väre, H. 2012: Tuntureittemme kissankäpälistä. –Lutukka 28: 35–48.</p> <p>Kangasmetsissä, kedoilla, ahoilla, kallioilla, pientareilla, tunturikankailla ja muilla kuivilla paikoilla.</p> <p>Varsi on haaraton ja tiheäkarvainen.</p> <p>Monivuotinen ruoho.</p> <p>Allmän i hela landet.</p> <p>Kangasmetsissä, kedoilla, ahoilla, kallioilla, pientareilla, tunturikankailla ja muilla kuivilla paikoilla.</p> <p>Kaksikotinen. Mykeröstö on huiskilomainen, tavallisesti 2–8 -mykeröinen. Mykeröt ovat 5–8 mm leveitä ja tavallisesti lyhytperäisiä, perät karvaisia. Teriö on valkoinen tai vaaleanpunainen, hedekukissa torvimainen, emikukissa rihmamaisen torvimainen. Kehtosuomut ovat limittäin, kalvokärki on soikea tai pyöreä, pyöreäkärkinen, hedemykeröiden kehto on valkoinen, emimykeröiden vaaleanpunainen. Sekä hede- että emikasvit ovat yleisiä.</p> <p>Allmän i hela landet.</p> <p>Kangasmetsissä, kedoilla, ahoilla, kallioilla, pientareilla, tunturikankailla ja muilla kuivilla paikoilla.</p> <p>Allmän i hela landet.</p> <p>Blommar i juni-juli.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti. Lehtilapa on ehyt ja ehytlaitainen. Ruusukelehtien lapa on vastapuikea, pyöreäkärkinen, usein odallinen, alta tiheään valkokarvainen, päältä jokseenkin kalju ja vihreä, pohjoisessa usein tiheäkarvainen. Varsilehtien lapa on kapeansuikea ja huopakarvainen, ylemmissä on lyhyt, vihreähkö otakärki.</p> <p>Kesäkuu-heinäkuu, tuntureilla myös elokuu.</p> <p>Kuivilla ja kuivahkoilla paikoilla kangasmetsissä, kallioilla, tunturikankailla, kedoilla, ahoilla, pientareilla ja tieleikkauksissa, saaristosta paljakalle.</p> <p>Kangasmetsissä, kedoilla, ahoilla, kallioilla, pientareilla, tunturikankailla ja muilla kuivilla paikoilla.</p> <p>Harvinaistunut etelässä. Harjumetsät.</p> <p>Koko maassa.</p> <p>Pähkylän pappus on hapsihaiveninen.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti. Lehtilapa on ehyt ja ehytlaitainen. Ruusukelehtien lapa on vastapuikea, pyöreäkärkinen, usein odallinen, alta tiheään valkokarvainen, päältä jokseenkin kalju ja vihreä, pohjoisessa usein tiheäkarvainen. Varsilehtien lapa on kapeansuikea ja huopakarvainen, ylemmissä on lyhyt, vihreähkö otakärki.</p> <p>Allmän i hela landet.</p> <p>Kaksikotinen. Mykeröstö on huiskilomainen, tavallisesti 2–8 -mykeröinen. Mykeröt ovat 5–8 mm leveitä ja tavallisesti lyhytperäisiä, perät karvaisia. Teriö on valkoinen tai vaaleanpunainen, hedekukissa torvimainen, emikukissa rihmamaisen torvimainen. Kehtosuomut ovat limittäin, kalvokärki on soikea tai pyöreä, pyöreäkärkinen, hedemykeröiden kehto on valkoinen, emimykeröiden vaaleanpunainen. Sekä hede- että emikasvit ovat yleisiä.</p> <p>Pähkylän pappus on hapsihaiveninen.</p> <p>Flerårig ört med bladrosett, ytrevor och ljusa hår, 5–30 cm hög. Stjälk utan grenar. Blad strödda, undertill filthåriga. Bladskiva hel, helbräddad, rosettblad omvänt äggrunda, stjälkblad långsmala.</p> <p>5–30 cm korkea.</p> <p>5–30 cm korkea.</p> <p>Kangasmetsissä, kedoilla, ahoilla, kallioilla, pientareilla, tunturikankailla ja muilla kuivilla paikoilla.</p> <p>Blommar i juni-juli.</p> <p>Kangasmetsissä, kedoilla, ahoilla, kallioilla, pientareilla, tunturikankailla ja muilla kuivilla paikoilla.</p> <p>Kaksikotinen. Mykeröstö on huiskilomainen, tavallisesti 2–8 -mykeröinen. Mykeröt ovat 5–8 mm leveitä ja tavallisesti lyhytperäisiä, perät karvaisia. Teriö on valkoinen tai vaaleanpunainen, hedekukissa torvimainen, emikukissa rihmamaisen torvimainen. Kehtosuomut ovat limittäin, kalvokärki on soikea tai pyöreä, pyöreäkärkinen, hedemykeröiden kehto on valkoinen, emimykeröiden vaaleanpunainen. Sekä hede- että emikasvit ovat yleisiä.</p> <p>Kukkii keskikesällä (VI-VII).</p> <p>Harvinaistunut etelässä. Harjumetsät.</p> <p>Pähkylän pappus on hapsihaiveninen.</p> <p>På torra växtplatser, moskogar, ängar, berg och vägrenar.</p> <p>På torra växtplatser, moskogar, ängar, berg och vägrenar.</p> <p>3–12 korgar i kvastlik samling, 5–8 mm breda. Krona vit-ljusröd, rundade. Holkfjäll om varandra, hanblommorna vita holkfjäll, honblommorna rödaktiga holkfjäll och blommor.</p> <p>Kaksikotinen. Mykeröstö on huiskilomainen, tavallisesti 2–8 -mykeröinen. Mykeröt ovat 5–8 mm leveitä ja tavallisesti lyhytperäisiä, perät karvaisia. Teriö on valkoinen tai vaaleanpunainen, hedekukissa torvimainen, emikukissa rihmamaisen torvimainen. Kehtosuomut ovat limittäin, kalvokärki on soikea tai pyöreä, pyöreäkärkinen, hedemykeröiden kehto on valkoinen, emimykeröiden vaaleanpunainen. Sekä hede- että emikasvit ovat yleisiä.</p> <p>Varsi on haaraton ja tiheäkarvainen.</p> <p>Flerårig ört med bladrosett, ytrevor och ljusa hår, 5–30 cm hög. Stjälk utan grenar. Blad strödda, undertill filthåriga. Bladskiva hel, helbräddad, rosettblad omvänt äggrunda, stjälkblad långsmala.</p> <p>Varsi on haaraton ja tiheäkarvainen.</p> <p>Kangasmetsissä, kedoilla, ahoilla, kallioilla, pientareilla, tunturikankailla ja muilla kuivilla paikoilla.</p> <p>Koko maassa yleinen.</p> <p>Blommar i juni-juli.</p> <p>Kukkii keskikesällä (VI–VII).</p> <p>Pähkylän pappus on hapsihaiveninen.</p> <p>Allmän i hela landet.</p> <p>Harvinaistunut etelässä. Harjumetsät.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti. Lehtilapa on ehyt ja ehytlaitainen. Ruusukelehtien lapa on vastapuikea, pyöreäkärkinen, usein odallinen, alta tiheään valkokarvainen, päältä jokseenkin kalju ja vihreä, pohjoisessa usein tiheäkarvainen. Varsilehtien lapa on kapeansuikea ja huopakarvainen, ylemmissä on lyhyt, vihreähkö otakärki.</p> <p>3–12 korgar i kvastlik samling, 5–8 mm breda. Krona vit-ljusröd, rundade. Holkfjäll om varandra, hanblommorna vita holkfjäll, honblommorna rödaktiga holkfjäll och blommor.</p> <p>Monivuotinen ruoho.</p> <p>5–30 cm korkea.</p> <p>Ruusukelehtien lapa on vastapuikea, pyöreäkärkinen (mutta usein odallinen), alta tiheään valkokarvainen, päältä tav. jokseenkin kalju ja vihreä mutta Pohjois-Suomessa usein tiheäkarvainen; varsilehtiä on 6–10, niiden lapa on 10–15 mm, kapeansuikea, vanukkeinen; ylemmissä varsilehdissä on lyhyt, vihreähkö otakärki. </p> <p>Blommar i juni-juli.</p> <p>På torra växtplatser, moskogar, ängar, berg och vägrenar.</p> <p>3–12 korgar i kvastlik samling, 5–8 mm breda. Krona vit-ljusröd, rundade. Holkfjäll om varandra, hanblommorna vita holkfjäll, honblommorna rödaktiga holkfjäll och blommor.</p> <p>Flerårig ört med bladrosett, ytrevor och ljusa hår, 5–30 cm hög. Stjälk utan grenar. Blad strödda, undertill filthåriga. Bladskiva hel, helbräddad, rosettblad omvänt äggrunda, stjälkblad långsmala.</p> <p>Near-threatened (NT). The species has become rarer in Southern Finland.</p> <p>Kaksikotinen. Mykeröstö on huiskilomainen, tavallisesti 2–8 -mykeröinen. Mykeröt ovat 5–8 mm leveitä ja tavallisesti lyhytperäisiä, perät karvaisia. Teriö on valkoinen tai vaaleanpunainen, hedekukissa torvimainen, emikukissa rihmamaisen torvimainen. Kehtosuomut ovat limittäin, kalvokärki on soikea tai pyöreä, pyöreäkärkinen, hedemykeröiden kehto on valkoinen, emimykeröiden vaaleanpunainen. Sekä hede- että emikasvit ovat yleisiä.</p> <p>Heath forests, dry meadows, glades, rocky outcrops, alpine heaths and other dry sites.</p> <p>Kangasmetsissä, kedoilla, ahoilla, kallioilla, pientareilla, tunturikankailla ja muilla kuivilla paikoilla.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti. Lehtilapa on ehyt ja ehytlaitainen. Ruusukelehtien lapa on vastapuikea, pyöreäkärkinen, usein odallinen, alta tiheään valkokarvainen, päältä jokseenkin kalju ja vihreä, pohjoisessa usein tiheäkarvainen. Varsilehtien lapa on kapeansuikea ja huopakarvainen, ylemmissä on lyhyt, vihreähkö otakärki.</p> <p>3–12 korgar i kvastlik samling, 5–8 mm breda. Krona vit-ljusröd, rundade. Holkfjäll om varandra, hanblommorna vita holkfjäll, honblommorna rödaktiga holkfjäll och blommor.</p> <p>Flerårig ört med bladrosett, ytrevor och ljusa hår, 5–30 cm hög. Stjälk utan grenar. Blad strödda, undertill filthåriga. Bladskiva hel, helbräddad, rosettblad omvänt äggrunda, stjälkblad långsmala.</p> <p>Flerårig ört med bladrosett, ytrevor och ljusa hår, 5–30 cm hög. Stjälk utan grenar. Blad strödda, undertill filthåriga. Bladskiva hel, helbräddad, rosettblad omvänt äggrunda, stjälkblad långsmala.</p> <p>Pähkylän pappus on hapsihaiveninen.</p> <p>Varsi on haaraton ja tiheäkarvainen.</p> <p>Blommar i juni-juli.</p> <p>Monivuotinen ruoho.</p> <p>Monivuotinen ruoho.</p> <p>Varsi on haaraton ja tiheäkarvainen.</p> <p>Kangasmetsissä, kedoilla, ahoilla, kallioilla, pientareilla, tunturikankailla ja muilla kuivilla paikoilla.</p> <p>Kaksikotinen. Mykeröstö on huiskilomainen, tavallisesti 2–8 -mykeröinen. Mykeröt ovat 5–8 mm leveitä ja tavallisesti lyhytperäisiä, perät karvaisia. Teriö on valkoinen tai vaaleanpunainen, hedekukissa torvimainen, emikukissa rihmamaisen torvimainen. Kehtosuomut ovat limittäin, kalvokärki on soikea tai pyöreä, pyöreäkärkinen, hedemykeröiden kehto on valkoinen, emimykeröiden vaaleanpunainen. Sekä hede- että emikasvit ovat yleisiä.</p> <p>På torra växtplatser, moskogar, ängar, berg och vägrenar.</p> <p>Blommar i juni-juli.</p> <p>Blommar i juni-juli.</p> <p>Kukkii keskikesällä (VI–VII).</p> <p>Spontaneous old resident.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti. Lehtilapa on ehyt ja ehytlaitainen. Ruusukelehtien lapa on vastapuikea, pyöreäkärkinen, usein odallinen, alta tiheään valkokarvainen, päältä jokseenkin kalju ja vihreä, pohjoisessa usein tiheäkarvainen. Varsilehtien lapa on kapeansuikea ja huopakarvainen, ylemmissä on lyhyt, vihreähkö otakärki.</p> <p>Koko maassa yleinen.</p> <p>3–12 korgar i kvastlik samling, 5–8 mm breda. Krona vit-ljusröd, rundade. Holkfjäll om varandra, hanblommorna vita holkfjäll, honblommorna rödaktiga holkfjäll och blommor.</p> <p>Flerårig ört med bladrosett, ytrevor och ljusa hår, 5–30 cm hög. Stjälk utan grenar. Blad strödda, undertill filthåriga. Bladskiva hel, helbräddad, rosettblad omvänt äggrunda, stjälkblad långsmala.</p> <p>Monivuotinen ruoho.</p> <p>Blommar i juni-juli.</p> <p>På torra växtplatser, moskogar, ängar, berg och vägrenar.</p> <p>Vakinainen alkuperäinen. Koko maassa.</p> <p>Pähkylän pappus on hapsihaiveninen.</p> <p>Kukkii keskikesällä (VI–VII).</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti. Lehtilapa on ehyt ja ehytlaitainen. Ruusukelehtien lapa on vastapuikea, pyöreäkärkinen, usein odallinen, alta tiheään valkokarvainen, päältä jokseenkin kalju ja vihreä, pohjoisessa usein tiheäkarvainen. Varsilehtien lapa on kapeansuikea ja huopakarvainen, ylemmissä on lyhyt, vihreähkö otakärki.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti. Lehtilapa on ehyt ja ehytlaitainen. Ruusukelehtien lapa on vastapuikea, pyöreäkärkinen, usein odallinen, alta tiheään valkokarvainen, päältä jokseenkin kalju ja vihreä, pohjoisessa usein tiheäkarvainen. Varsilehtien lapa on kapeansuikea ja huopakarvainen, ylemmissä on lyhyt, vihreähkö otakärki.</p> <p>3–12 korgar i kvastlik samling, 5–8 mm breda. Krona vit-ljusröd, rundade. Holkfjäll om varandra, hanblommorna vita holkfjäll, honblommorna rödaktiga holkfjäll och blommor.</p> <p>Koko maassa yleinen.</p> <p>Kangasmetsissä, kedoilla, ahoilla, kallioilla, pientareilla, tunturikankailla ja muilla kuivilla paikoilla.</p> <p>Allmän i hela landet.</p> <p>Allmän i hela landet.</p> <p>Monivuotinen ruoho.</p> <p>Harvinaistunut etelässä. Harjumetsät.</p> <p>Varsi on haaraton ja tiheäkarvainen.</p> <p>Varsi on haaraton ja tiheäkarvainen.</p> <p>Allmän i hela landet.</p> <p>Kaksikotinen. Mykeröstö on huiskilomainen, tavallisesti 2–8 -mykeröinen. Mykeröt ovat 5–8 mm leveitä ja tavallisesti lyhytperäisiä, perät karvaisia. Teriö on valkoinen tai vaaleanpunainen, hedekukissa torvimainen, emikukissa rihmamaisen torvimainen. Kehtosuomut ovat limittäin, kalvokärki on soikea tai pyöreä, pyöreäkärkinen, hedemykeröiden kehto on valkoinen, emimykeröiden vaaleanpunainen. Sekä hede- että emikasvit ovat yleisiä.</p> <p>Koko maassa.</p> <p>Kukkii keskikesällä (VI–VII).</p> <p>Kaksikotinen. Mykeröstö on huiskilomainen, tavallisesti 2–8 -mykeröinen. Mykeröt ovat 5–8 mm leveitä ja tavallisesti lyhytperäisiä, perät karvaisia. Teriö on valkoinen tai vaaleanpunainen, hedekukissa torvimainen, emikukissa rihmamaisen torvimainen. Kehtosuomut ovat limittäin, kalvokärki on soikea tai pyöreä, pyöreäkärkinen, hedemykeröiden kehto on valkoinen, emimykeröiden vaaleanpunainen. Sekä hede- että emikasvit ovat yleisiä.</p> <p>Koko maassa yleinen.</p> <p>5–30 cm korkea.</p> <p>3–12 korgar i kvastlik samling, 5–8 mm breda. Krona vit-ljusröd, rundade. Holkfjäll om varandra, hanblommorna vita holkfjäll, honblommorna rödaktiga holkfjäll och blommor.</p> <p>Kaksikotinen. Mykeröstö on huiskilomainen, tavallisesti 2–8 -mykeröinen. Mykeröt ovat 5–8 mm leveitä ja tavallisesti lyhytperäisiä, perät karvaisia. Teriö on valkoinen tai vaaleanpunainen, hedekukissa torvimainen, emikukissa rihmamaisen torvimainen. Kehtosuomut ovat limittäin, kalvokärki on soikea tai pyöreä, pyöreäkärkinen, hedemykeröiden kehto on valkoinen, emimykeröiden vaaleanpunainen. Sekä hede- että emikasvit ovat yleisiä.</p> <p>Pähkylän pappus on hapsihaiveninen.</p> <p>3–12 korgar i kvastlik samling, 5–8 mm breda. Krona vit-ljusröd, rundade. Holkfjäll om varandra, hanblommorna vita holkfjäll, honblommorna rödaktiga holkfjäll och blommor.</p> <p>Kaksikotinen. Mykeröstö on huiskilomainen, tavallisesti 2–8 -mykeröinen. Mykeröt ovat 5–8 mm leveitä ja tavallisesti lyhytperäisiä, perät karvaisia. Teriö on valkoinen tai vaaleanpunainen, hedekukissa torvimainen, emikukissa rihmamaisen torvimainen. Kehtosuomut ovat limittäin, kalvokärki on soikea tai pyöreä, pyöreäkärkinen, hedemykeröiden kehto on valkoinen, emimykeröiden vaaleanpunainen. Sekä hede- että emikasvit ovat yleisiä.</p> <p>3–12 korgar i kvastlik samling, 5–8 mm breda. Krona vit-ljusröd, rundade. Holkfjäll om varandra, hanblommorna vita holkfjäll, honblommorna rödaktiga holkfjäll och blommor.</p> <p>3-12 korgar i kvastlik samling, 5-8 mm breda. Krona vit-ljusröd, rundade. Holkfjäll om varandra, hanblommorna vita holkfjäll, honblommorna rödaktiga holkfjäll och blommor.</p> <p>Varsi on haaraton ja tiheäkarvainen.</p> <p>På torra växtplatser, moskogar, ängar, berg och vägrenar.</p> <p>5–30 cm korkea.</p> <p>Flerårig ört med bladrosett, ytrevor och ljusa hår, 5–30 cm hög. Stjälk utan grenar. Blad strödda, undertill filthåriga. Bladskiva hel, helbräddad, rosettblad omvänt äggrunda, stjälkblad långsmala.</p> <p>Harvinaistunut etelässä. Harjumetsät.</p> <p>Kaksikotinen. Mykeröstö on huiskilomainen, tavallisesti 2–8 -mykeröinen. Mykeröt ovat 5–8 mm leveitä ja tavallisesti lyhytperäisiä, perät karvaisia. Teriö on valkoinen tai vaaleanpunainen, hedekukissa torvimainen, emikukissa rihmamaisen torvimainen. Kehtosuomut ovat limittäin, kalvokärki on soikea tai pyöreä, pyöreäkärkinen, hedemykeröiden kehto on valkoinen, emimykeröiden vaaleanpunainen. Sekä hede- että emikasvit ovat yleisiä.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti. Lehtilapa on ehyt ja ehytlaitainen. Ruusukelehtien lapa on vastapuikea, pyöreäkärkinen, usein odallinen, alta tiheään valkokarvainen, päältä jokseenkin kalju ja vihreä, pohjoisessa usein tiheäkarvainen. Varsilehtien lapa on kapeansuikea ja huopakarvainen, ylemmissä on lyhyt, vihreähkö otakärki.</p> <p>Kaksikotinen. Mykeröstö on huiskilomainen, tavallisesti 2–8 -mykeröinen. Mykeröt ovat 5–8 mm leveitä ja tavallisesti lyhytperäisiä, perät karvaisia. Teriö on valkoinen tai vaaleanpunainen, hedekukissa torvimainen, emikukissa rihmamaisen torvimainen. Kehtosuomut ovat limittäin, kalvokärki on soikea tai pyöreä, pyöreäkärkinen, hedemykeröiden kehto on valkoinen, emimykeröiden vaaleanpunainen. Sekä hede- että emikasvit ovat yleisiä.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti. Lehtilapa on ehyt ja ehytlaitainen. Ruusukelehtien lapa on vastapuikea, pyöreäkärkinen, usein odallinen, alta tiheään valkokarvainen, päältä jokseenkin kalju ja vihreä, pohjoisessa usein tiheäkarvainen. Varsilehtien lapa on kapeansuikea ja huopakarvainen, ylemmissä on lyhyt, vihreähkö otakärki.</p> <p>Kangasmetsissä, kedoilla, ahoilla, kallioilla, pientareilla, tunturikankailla ja muilla kuivilla paikoilla.</p> <p>Kukkii keskikesällä (VI–VII).</p> <p>5–30 cm korkea.</p> <p>Varsi on haaraton ja tiheäkarvainen.</p> <p>På torra växtplatser, moskogar, ängar, berg och vägrenar.</p> <p>Varsi on haaraton ja tiheäkarvainen.</p> <p>Varsi on haaraton ja tiheäkarvainen.</p> <p>Kangasmetsissä, kedoilla, ahoilla, kallioilla, pientareilla, tunturikankailla ja muilla kuivilla paikoilla.</p> <p>Resident native species. Occurs throughout Finland.</p> <p>Kasvupaikan ennakoiva umpeenkasvun estäminen.</p> <p>Kangasmetsissä, kedoilla, ahoilla, kallioilla, pientareilla, tunturikankailla ja muilla kuivilla paikoilla.</p> <p>Koko maassa yleinen.</p> <p>Kaksikotinen. Mykeröstö on huiskilomainen, tavallisesti 2–8 -mykeröinen. Mykeröt ovat 5–8 mm leveitä ja tavallisesti lyhytperäisiä, perät karvaisia. Teriö on valkoinen tai vaaleanpunainen, hedekukissa torvimainen, emikukissa rihmamaisen torvimainen. Kehtosuomut ovat limittäin, kalvokärki on soikea tai pyöreä, pyöreäkärkinen, hedemykeröiden kehto on valkoinen, emimykeröiden vaaleanpunainen. Sekä hede- että emikasvit ovat yleisiä.</p> <p>Kangasmetsissä, kedoilla, ahoilla, kallioilla, pientareilla, tunturikankailla ja muilla kuivilla paikoilla.</p> <p>Monivuotinen ruoho.</p> <p>Koko maassa yleinen.</p> <p>Kangasmetsissä, kedoilla, ahoilla, kallioilla, pientareilla, tunturikankailla ja muilla kuivilla paikoilla.</p> <p>Kangasmetsissä, kedoilla, ahoilla, kallioilla, pientareilla, tunturikankailla ja muilla kuivilla paikoilla.</p> <p>3–12 korgar i kvastlik samling, 5–8 mm breda. Krona vit-ljusröd, rundade. Holkfjäll om varandra, hanblommorna vita holkfjäll, honblommorna rödaktiga holkfjäll och blommor.</p> <p>Flerårig ört med bladrosett, ytrevor och ljusa hår, 5–30 cm hög. Stjälk utan grenar. Blad strödda, undertill filthåriga. Bladskiva hel, helbräddad, rosettblad omvänt äggrunda, stjälkblad långsmala.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti. Lehtilapa on ehyt ja ehytlaitainen. Ruusukelehtien lapa on vastapuikea, pyöreäkärkinen, usein odallinen, alta tiheään valkokarvainen, päältä jokseenkin kalju ja vihreä, pohjoisessa usein tiheäkarvainen. Varsilehtien lapa on kapeansuikea ja huopakarvainen, ylemmissä on lyhyt, vihreähkö otakärki.</p> <p>Pähkylän pappus on hapsihaiveninen.</p> <p>3–12 korgar i kvastlik samling, 5–8 mm breda. Krona vit-ljusröd, rundade. Holkfjäll om varandra, hanblommorna vita holkfjäll, honblommorna rödaktiga holkfjäll och blommor.</p> <p>Kukkii keskikesällä (VI-VII).</p> <p>Vakinainen alkuperäinen. Koko maassa.</p> <p>Flowers in the midsummer (VI–VII).</p> <p>Harvinaistunut etelässä. Harjumetsät.</p> <p>Kangasmetsissä, kedoilla, ahoilla, kallioilla, pientareilla, tunturikankailla ja muilla kuivilla paikoilla.</p>