<p>Kasvi ei tuoksu.</p> <p>Monivuotinen, monivartinen ruoho.</p> <p>Mykeröstö on melko laaja. Mykeröt ovat tav. lyhytperäisiä, tav. puolipallomaisia, pystyjä tai vähän nuokkuvia. Kehto on 1,5–2,5 mm leveä, tav. kalju tai niukkakarvainen. Kaikki kehtosuomut ovat kalvolaitaisia. Ulommat kehtosuomut ovat soikeita, sisemmät puikeita. Teriö on kellanruskea tai punertava. Teriön liuskat ovat kaljut. Kehräkukat ovat hedekukkia.</p> <p>Mykeröstö on melko laaja. Mykeröt ovat tav. lyhytperäisiä, tav. puolipallomaisia, pystyjä tai vähän nuokkuvia. Kehto on 1,5–2,5 mm leveä, tav. kalju tai niukkakarvainen. Kaikki kehtosuomut ovat kalvolaitaisia. Ulommat kehtosuomut ovat soikeita, sisemmät puikeita. Teriö on kellanruskea tai punertava. Teriön liuskat ovat kaljut. Kehräkukat ovat hedekukkia.</p> <p>Lehdet ovat korvakkeellisia, alemmat ruodillisia, ylemmät ruodittomia. Lapa on 2–3 kertaa pariliuskainen. Liuskat ovat tav. 0,3–1,5 mm leveitä, hieman möyheitä, otakärkisiä, nuorina silkkikarvaisia, tav. kaljuuntuvia ja kiiltäviä, joskus pysyvästi karvaisia.</p> <p>Elokuu–syyskuu.</p> 6 <p>20–80 cm.</p> <p>Monivuotinen, monivartinen ruoho.</p> <p>Kasvi ei tuoksu.</p> <p>Elo-syyskuu.</p> <p>Kedoilla, tien- ja radanvarsilla, merenranta- ym. hietikoilla, kallionraoissa, joutomailla.</p> <p>Mykeröstö on melko laaja. Mykeröt ovat tav. lyhytperäisiä, tav. puolipallomaisia, pystyjä tai vähän nuokkuvia. Kehto on 1,5–2,5 mm leveä, tav. kalju tai niukkakarvainen. Kaikki kehtosuomut ovat kalvolaitaisia. Ulommat kehtosuomut ovat soikeita, sisemmät puikeita. Teriö on kellanruskea tai punertava. Teriön liuskat ovat kaljut. Kehräkukat ovat hedekukkia.</p> <p>Itiöpesäkeryhmät yhtenäisenä, ruskeana jonona lehdyköiden alapinnalla taakäänteisen reunan suojassa, eivät kovin yleisiä. Pesäkeryhmissä ei ole katesuomua. Lisääntyy suvuttomasti pitkän, haaroittuvan maavarren avulla. Lisääntyminen itiöistä edellyttää yleensä kulon polttamaa metsämaata.</p> <p>Kedoilla, tien- ja radanvarsilla, merenranta- ym. hietikoilla, kallionraoissa, joutomailla.</p> <p>Varsi on melko ohut, sitkeä, usein koheneva, tav. tumman punaruskea, miltei kalju. Juurakko on vankka, puutunut.</p> <p>Varsi on melko ohut, sitkeä, usein koheneva, tav. tumman punaruskea, miltei kalju. Juurakko on vankka, puutunut.</p> ketomaruna <p>Varsi on melko ohut, sitkeä, usein koheneva, tav. tumman punaruskea, miltei kalju. Juurakko on vankka, puutunut.</p> <p>Elo-syyskuu.</p> <p>Mykeröstö on melko laaja. Mykeröt ovat tav. lyhytperäisiä, tav. puolipallomaisia, pystyjä tai vähän nuokkuvia. Kehto on 1,5–2,5 mm leveä, tav. kalju tai niukkakarvainen. Kaikki kehtosuomut ovat kalvolaitaisia. Ulommat kehtosuomut ovat soikeita, sisemmät puikeita. Teriö on kellanruskea tai punertava. Teriön liuskat ovat kaljut. Kehräkukat ovat hedekukkia.</p> <p>Varsi on melko ohut, sitkeä, usein koheneva, tav. tumman punaruskea, miltei kalju. Juurakko on vankka, puutunut.</p> <p>Mykeröstö on melko laaja. Mykeröt ovat tav. lyhytperäisiä, tav. puolipallomaisia, pystyjä tai vähän nuokkuvia. Kehto on 1,5–2,5 mm leveä, tav. kalju tai niukkakarvainen. Kaikki kehtosuomut ovat kalvolaitaisia. Ulommat kehtosuomut ovat soikeita, sisemmät puikeita. Teriö on kellanruskea tai punertava. Teriön liuskat ovat kaljut. Kehräkukat ovat hedekukkia.</p> <p>Elo-syyskuu.</p> <p>Mykeröstö on melko laaja. Mykeröt ovat tav. lyhytperäisiä, tav. puolipallomaisia, pystyjä tai vähän nuokkuvia. Kehto on 1,5–2,5 mm leveä, tav. kalju tai niukkakarvainen. Kaikki kehtosuomut ovat kalvolaitaisia. Ulommat kehtosuomut ovat soikeita, sisemmät puikeita. Teriö on kellanruskea tai punertava. Teriön liuskat ovat kaljut. Kehräkukat ovat hedekukkia.</p> <p>Spontaneous old resident.</p> <p>20–80 cm.</p> <p>Mykeröstö on melko laaja. Mykeröt ovat tav. lyhytperäisiä, tav. puolipallomaisia, pystyjä tai vähän nuokkuvia. Kehto on 1,5–2,5 mm leveä, tav. kalju tai niukkakarvainen. Kaikki kehtosuomut ovat kalvolaitaisia. Ulommat kehtosuomut ovat soikeita, sisemmät puikeita. Teriö on kellanruskea tai punertava. Teriön liuskat ovat kaljut. Kehräkukat ovat hedekukkia.</p> <p>Kedoilla, tien- ja radanvarsilla, merenranta- ym. hietikoilla, kallionraoissa, joutomailla.</p> <p>Lehdet ovat korvakkeellisia, alemmat ruodillisia, ylemmät ruodittomia. Lapa on 2–3 kertaa pariliuskainen. Liuskat ovat tav. 0,3–1,5 mm leveitä, hieman möyheitä, otakärkisiä, nuorina silkkikarvaisia, tav. kaljuuntuvia ja kiiltäviä, joskus pysyvästi karvaisia.</p> <p>Kedoilla, tien- ja radanvarsilla, merenranta- ym. hietikoilla, kallionraoissa, joutomailla.</p> <p>Kedoilla, tien- ja radanvarsilla, merenranta- ym. hietikoilla, kallionraoissa, joutomailla.</p> <p>Lehdet ovat korvakkeellisia, alemmat ruodillisia, ylemmät ruodittomia. Lapa on 2–3 kertaa pariliuskainen. Liuskat ovat tav. 0,3–1,5 mm leveitä, hieman möyheitä, otakärkisiä, nuorina silkkikarvaisia, tav. kaljuuntuvia ja kiiltäviä, joskus pysyvästi karvaisia.</p> <p>Harvinainen alkuperäiskasvi eteläisimmässä Suomessa, pohjoisempana harvinainen uustulokas.</p> <p>Harvinainen alkuperäiskasvi eteläisimmässä Suomessa, pohjoisempana harvinainen uustulokas.</p> <p>Monivuotinen, monivartinen ruoho.</p> <p>Mykeröstö on melko laaja. Mykeröt ovat tav. lyhytperäisiä, tav. puolipallomaisia, pystyjä tai vähän nuokkuvia. Kehto on 1,5–2,5 mm leveä, tav. kalju tai niukkakarvainen. Kaikki kehtosuomut ovat kalvolaitaisia. Ulommat kehtosuomut ovat soikeita, sisemmät puikeita. Teriö on kellanruskea tai punertava. Teriön liuskat ovat kaljut. Kehräkukat ovat hedekukkia.</p> <p>Monivuotinen, monivartinen ruoho.</p> <p>Lehdet ovat korvakkeellisia, alemmat ruodillisia, ylemmät ruodittomia. Lapa on 2–3 kertaa pariliuskainen. Liuskat ovat tav. 0,3–1,5 mm leveitä, hieman möyheitä, otakärkisiä, nuorina silkkikarvaisia, tav. kaljuuntuvia ja kiiltäviä, joskus pysyvästi karvaisia.</p> <p>Monivuotinen, monivartinen ruoho.</p> <p>Elo-syyskuu.</p> L. <p>Mykeröstö on melko laaja. Mykeröt ovat tav. lyhytperäisiä, tav. puolipallomaisia, pystyjä tai vähän nuokkuvia. Kehto on 1,5–2,5 mm leveä, tav. kalju tai niukkakarvainen. Kaikki kehtosuomut ovat kalvolaitaisia. Ulommat kehtosuomut ovat soikeita, sisemmät puikeita. Teriö on kellanruskea tai punertava. Teriön liuskat ovat kaljut. Kehräkukat ovat hedekukkia.</p> <p>Varsi on melko ohut, sitkeä, usein koheneva, tav. tumman punaruskea, miltei kalju. Juurakko on vankka, puutunut.</p> <p>Harvinainen alkuperäiskasvi eteläisimmässä Suomessa, pohjoisempana harvinainen uustulokas.</p> <p>Elo-syyskuu.</p> <p>Elokuu–syyskuu.</p> <p>Lehdet ovat korvakkeellisia, alemmat ruodillisia, ylemmät ruodittomia. Lapa on 2–3 kertaa pariliuskainen. Liuskat ovat tav. 0,3–1,5 mm leveitä, hieman möyheitä, otakärkisiä, nuorina silkkikarvaisia, tav. kaljuuntuvia ja kiiltäviä, joskus pysyvästi karvaisia.</p> <p>Monivuotinen, monivartinen ruoho.</p> <p>Elo-syyskuu.</p> <p>Kedoilla, tien- ja radanvarsilla, merenranta- ym. hietikoilla, kallionraoissa, joutomailla.</p> <p>Elokuu–syyskuu.</p> <p>Lehdet ovat korvakkeellisia, alemmat ruodillisia, ylemmät ruodittomia. Lapa on 2–3 kertaa pariliuskainen. Liuskat ovat tav. 0.3–1,5 mm leveitä, hieman möyheitä, otakärkisiä, nuorina silkkikarvaisia, tav. kaljuuntuvia ja kiiltäviä, joskus pysyvästi karvaisia.</p> <p>Monivuotinen, monivartinen ruoho.</p> <p>Mykeröstö on melko laaja. Mykeröt ovat tav. lyhytperäisiä, tav. puolipallomaisia, pystyjä tai vähän nuokkuvia. Kehto on 1,5–2,5 mm leveä, tav. kalju tai niukkakarvainen. Kaikki kehtosuomut ovat kalvolaitaisia. Ulommat kehtosuomut ovat soikeita, sisemmät puikeita. Teriö on kellanruskea tai punertava. Teriön liuskat ovat kaljut. Kehräkukat ovat hedekukkia.</p> <p>Harvinainen alkuperäiskasvi eteläisimmässä Suomessa, pohjoisempana harvinainen uustulokas.</p> <p>Harvinainen alkuperäiskasvi eteläisimmässä Suomessa, pohjoisempana harvinainen uustulokas.</p> <p>20–80 cm.</p> <p>Kasvi ei tuoksu.</p> <p>Kedoilla, tien- ja radanvarsilla, merenranta- ym. hietikoilla, kallionraoissa, joutomailla.</p> <p>Varsi on melko ohut, sitkeä, usein koheneva, tav. tumman punaruskea, miltei kalju. Juurakko on vankka, puutunut.</p> <p>Elo-syyskuu.</p> <p>Varsi on melko ohut, sitkeä, usein koheneva, tav. tumman punaruskea, miltei kalju. Juurakko on vankka, puutunut.</p> <p>Elo-syyskuu.</p> <p>Mykeröstö on melko laaja. Mykeröt ovat tav. lyhytperäisiä, tav. puolipallomaisia, pystyjä tai vähän nuokkuvia. Kehto on 1,5–2,5 mm leveä, tav. kalju tai niukkakarvainen. Kaikki kehtosuomut ovat kalvolaitaisia. Ulommat kehtosuomut ovat soikeita, sisemmät puikeita. Teriö on kellanruskea tai punertava. Teriön liuskat ovat kaljut. Kehräkukat ovat hedekukkia.</p> <p>Mykeröstö on melko laaja. Mykeröt ovat tav. lyhytperäisiä, tav. puolipallomaisia, pystyjä tai vähän nuokkuvia. Kehto on 1,5–2,5 mm leveä, tav. kalju tai niukkakarvainen. Kaikki kehtosuomut ovat kalvolaitaisia. Ulommat kehtosuomut ovat soikeita, sisemmät puikeita. Teriö on kellanruskea tai punertava. Teriön liuskat ovat kaljut. Kehräkukat ovat hedekukkia.</p> <p>Mykeröstö on melko laaja. Mykeröt ovat tav. lyhytperäisiä, tav. puolipallomaisia, pystyjä tai vähän nuokkuvia. Kehto on 1,5–2,5 mm leveä, tav. kalju tai niukkakarvainen. Kaikki kehtosuomut ovat kalvolaitaisia. Ulommat kehtosuomut ovat soikeita, sisemmät puikeita. Teriö on kellanruskea tai punertava. Teriön liuskat ovat kaljut. Kehräkukat ovat hedekukkia.</p> <p>Lehdet ovat korvakkeellisia, alemmat ruodillisia, ylemmät ruodittomia. Lapa on 2–3 kertaa pariliuskainen. Liuskat ovat tav. 0,3–1,5 mm leveitä, hieman möyheitä, otakärkisiä, nuorina silkkikarvaisia, tav. kaljuuntuvia ja kiiltäviä, joskus pysyvästi karvaisia.</p> <p>Lehdet ovat korvakkeellisia, alemmat ruodillisia, ylemmät ruodittomia. Lapa on 2–3 kertaa pariliuskainen. Liuskat ovat tav. 0,3–1,5 mm leveitä, hieman möyheitä, otakärkisiä, nuorina silkkikarvaisia, tav. kaljuuntuvia ja kiiltäviä, joskus pysyvästi karvaisia.</p> <p>Harvinainen alkuperäiskasvi eteläisimmässä Suomessa, pohjoisempana harvinainen uustulokas.</p> <p>Kedoilla, tien- ja radanvarsilla, merenranta- ym. hietikoilla, kallionraoissa, joutomailla.</p> <p>Mykeröstö on melko laaja. Mykeröt ovat tav. lyhytperäisiä, tav. puolipallomaisia, pystyjä tai vähän nuokkuvia. Kehto on 1,5–2,5 mm leveä, tav. kalju tai niukkakarvainen. Kaikki kehtosuomut ovat kalvolaitaisia. Ulommat kehtosuomut ovat soikeita, sisemmät puikeita. Teriö on kellanruskea tai punertava. Teriön liuskat ovat kaljut. Kehräkukat ovat hedekukkia.</p> <p>Harvinainen alkuperäiskasvi eteläisimmässä Suomessa, pohjoisempana harvinainen uustulokas.</p> <p>Elo-syyskuu.</p> <p>Harvinainen alkuperäiskasvi eteläisimmässä Suomessa, pohjoisempana harvinainen uustulokas.</p> <p>Mykeröstö on melko laaja. Mykeröt ovat tav. lyhytperäisiä, tav. puolipallomaisia, pystyjä tai vähän nuokkuvia. Kehto on 1,5–2,5 mm leveä, tav. kalju tai niukkakarvainen. Kaikki kehtosuomut ovat kalvolaitaisia. Ulommat kehtosuomut ovat soikeita, sisemmät puikeita. Teriö on kellanruskea tai punertava. Teriön liuskat ovat kaljut. Kehräkukat ovat hedekukkia.</p> <p>Kedoilla, tien- ja radanvarsilla, merenranta- ym. hietikoilla, kallionraoissa, joutomailla.</p> <p>Harvinainen alkuperäiskasvi eteläisimmässä Suomessa, pohjoisempana harvinainen uustulokas.</p> <p>Monivuotinen, monivartinen ruoho.</p> <p>Harvinainen alkuperäiskasvi eteläisimmässä Suomessa, pohjoisempana harvinainen uustulokas.</p> <p>Elokuu–syyskuu.</p> <p>Monivuotinen, monivartinen ruoho.</p> <p>Harvinainen alkuperäiskasvi eteläisimmässä Suomessa, pohjoisempana harvinainen uustulokas.</p> <p>Kedoilla, tien- ja radanvarsilla, merenranta- ym. hietikoilla, kallionraoissa, joutomailla.</p> <p>Lehdet ovat korvakkeellisia, alemmat ruodillisia, ylemmät ruodittomia. Lapa on 2–3 kertaa pariliuskainen. Liuskat ovat tav. 0,3–1,5 mm leveitä, hieman möyheitä, otakärkisiä, nuorina silkkikarvaisia, tav. kaljuuntuvia ja kiiltäviä, joskus pysyvästi karvaisia.</p> <p>Varsi on melko ohut, sitkeä, usein koheneva, tav. tumman punaruskea, miltei kalju. Juurakko on vankka, puutunut.</p> <p>Kasvi ei tuoksu.</p> <p>Monivuotinen, monivartinen ruoho.</p> <p>Varsi on melko ohut, sitkeä, usein koheneva, tav. tumman punaruskea, miltei kalju. Juurakko on vankka, puutunut.</p> <p>Varsi on melko ohut, sitkeä, usein koheneva, tav. tumman punaruskea, miltei kalju. Juurakko on vankka, puutunut.</p> <p>Lehdet ovat korvakkeellisia, alemmat ruodillisia, ylemmät ruodittomia. Lapa on 2–3 kertaa pariliuskainen. Liuskat ovat tav. 0,3–1,5 mm leveitä, hieman möyheitä, otakärkisiä, nuorina silkkikarvaisia, tav. kaljuuntuvia ja kiiltäviä, joskus pysyvästi karvaisia.</p> <p>Harvinainen alkuperäiskasvi eteläisimmässä Suomessa, pohjoisempana harvinainen uustulokas.</p> <p>Monivuotinen, monivartinen ruoho.</p> <p>Kedoilla, tien- ja radanvarsilla, merenranta- ym. hietikoilla, kallionraoissa, joutomailla.</p> <p>Monivuotinen, monivartinen ruoho.</p> <p>Kasvi ei tuoksu.</p> <p>Monivuotinen, monivartinen ruoho.</p> <p>Lehdet ovat korvakkeellisia, alemmat ruodillisia, ylemmät ruodittomia. Lapa on 2–3 kertaa pariliuskainen. Liuskat ovat tav. 0,3–1,5 mm leveitä, hieman möyheitä, otakärkisiä, nuorina silkkikarvaisia, tav. kaljuuntuvia ja kiiltäviä, joskus pysyvästi karvaisia.</p> <p>Varsi on melko ohut, sitkeä, usein koheneva, tav. tumman punaruskea, miltei kalju. Juurakko on vankka, puutunut.</p> <p>Mykeröstö on melko laaja. Mykeröt ovat tav. lyhytperäisiä, tav. puolipallomaisia, pystyjä tai vähän nuokkuvia. Kehto on 1,5–2,5 mm leveä, tav. kalju tai niukkakarvainen. Kaikki kehtosuomut ovat kalvolaitaisia. Ulommat kehtosuomut ovat soikeita, sisemmät puikeita. Teriö on kellanruskea tai punertava. Teriön liuskat ovat kaljut. Kehräkukat ovat hedekukkia.</p> <p>Monivuotinen, monivartinen ruoho.</p> <p>Monivuotinen, monivartinen ruoho.</p> Artemisia campestris <p>Mykeröstö on melko laaja. Mykeröt ovat tav. lyhytperäisiä, tav. puolipallomaisia, pystyjä tai vähän nuokkuvia. Kehto on 1,5–2,5 mm leveä, tav. kalju tai niukkakarvainen. Kaikki kehtosuomut ovat kalvolaitaisia. Ulommat kehtosuomut ovat soikeita, sisemmät puikeita. Teriö on kellanruskea tai punertava. Teriön liuskat ovat kaljut. Kehräkukat ovat hedekukkia.</p> <p>Varsi on melko ohut, sitkeä, usein koheneva, tav. tumman punaruskea, miltei kalju. Juurakko on vankka, puutunut.</p> <p>Monivuotinen, monivartinen ruoho.</p> <p>Monivuotinen, monivartinen ruoho.</p> <p>Pyöreitä, punertavan ruskeita. Pesäkkeistö perätön tai lyhytperäinen, haarova.</p> <p>Vakinainen alkuperäinen. Melko yleinen eteläisimmässä Suomessa, pohjoisempana harvinainen tulokas.</p> <p>Varsi on melko ohut, sitkeä, usein koheneva, tav. tumman punaruskea, miltei kalju. Juurakko on vankka, puutunut.</p> <p>Kedoilla, tien- ja radanvarsilla, merenranta- ym. hietikoilla, kallionraoissa, joutomailla.</p> <p>Harvinainen alkuperäiskasvi eteläisimmässä Suomessa, pohjoisempana harvinainen uustulokas.</p> <p>Spontaneous old resident.</p> <p>Lehdet ovat korvakkeellisia, alemmat ruodillisia, ylemmät ruodittomia. Lapa on 2–3 kertaa pariliuskainen. Liuskat ovat tav. 0,3–1,5 mm leveitä, hieman möyheitä, otakärkisiä, nuorina silkkikarvaisia, tav. kaljuuntuvia ja kiiltäviä, joskus pysyvästi karvaisia.</p> <p>Elo-syyskuu.</p> <p>Vakinainen alkuperäinen. Melko yleinen eteläisimmässä Suomessa, pohjoisempana harvinainen tulokas.</p> <p>Mykeröstö on melko laaja. Mykeröt ovat tav. lyhytperäisiä, tav. puolipallomaisia, pystyjä tai vähän nuokkuvia. Kehto on 1,5–2,5 mm leveä, tav. kalju tai niukkakarvainen. Kaikki kehtosuomut ovat kalvolaitaisia. Ulommat kehtosuomut ovat soikeita, sisemmät puikeita. Teriö on kellanruskea tai punertava. Teriön liuskat ovat kaljut. Kehräkukat ovat hedekukkia.</p> <p>Harvinainen alkuperäiskasvi eteläisimmässä Suomessa, pohjoisempana harvinainen uustulokas.</p> <p>Kedoilla, tien- ja radanvarsilla, merenranta- ym. hietikoilla, kallionraoissa, joutomailla.</p> <p>Mykeröstö on melko laaja. Mykeröt ovat tav. lyhytperäisiä, tav. puolipallomaisia, pystyjä tai vähän nuokkuvia. Kehto on 1,5–2,5 mm leveä, tav. kalju tai niukkakarvainen. Kaikki kehtosuomut ovat kalvolaitaisia. Ulommat kehtosuomut ovat soikeita, sisemmät puikeita. Teriö on kellanruskea tai punertava. Teriön liuskat ovat kaljut. Kehräkukat ovat hedekukkia.</p> <p>Mykeröstö on melko laaja. Mykeröt ovat tav. lyhytperäisiä, tav. puolipallomaisia, pystyjä tai vähän nuokkuvia. Kehto on 1,5–2,5 mm leveä, tav. kalju tai niukkakarvainen. Kaikki kehtosuomut ovat kalvolaitaisia. Ulommat kehtosuomut ovat soikeita, sisemmät puikeita. Teriö on kellanruskea tai punertava. Teriön liuskat ovat kaljut. Kehräkukat ovat hedekukkia.</p> <p>Kedoilla, tien- ja radanvarsilla, merenranta- ym. hietikoilla, kallionraoissa, joutomailla.</p> <p>Varsi on melko ohut, sitkeä, usein koheneva, tav. tumman punaruskea, miltei kalju. Juurakko on vankka, puutunut.</p> <p>Harvinainen alkuperäiskasvi eteläisimmässä Suomessa, pohjoisempana harvinainen uustulokas.</p> <p>Harvinainen alkuperäiskasvi eteläisimmässä Suomessa, pohjoisempana harvinainen uustulokas.</p> <p>Elo-syyskuu.</p> <p>Lehdet ovat korvakkeellisia, alemmat ruodillisia, ylemmät ruodittomia. Lapa on 2–3 kertaa pariliuskainen. Liuskat ovat tav. 0,3–1,5 mm leveitä, hieman möyheitä, otakärkisiä, nuorina silkkikarvaisia, tav. kaljuuntuvia ja kiiltäviä, joskus pysyvästi karvaisia.</p> <p>Kedoilla, tien- ja radanvarsilla, merenranta- ym. hietikoilla, kallionraoissa, joutomailla.</p> <p>Mykeröstö on melko laaja. Mykeröt ovat tav. lyhytperäisiä, tav. puolipallomaisia, pystyjä tai vähän nuokkuvia. Kehto on 1,5–2,5 mm leveä, tav. kalju tai niukkakarvainen. Kaikki kehtosuomut ovat kalvolaitaisia. Ulommat kehtosuomut ovat soikeita, sisemmät puikeita. Teriö on kellanruskea tai punertava. Teriön liuskat ovat kaljut. Kehräkukat ovat hedekukkia.</p> <p>Harvinainen alkuperäiskasvi eteläisimmässä Suomessa, pohjoisempana harvinainen uustulokas.</p> <p>Mykeröstö on melko laaja. Mykeröt ovat tav. lyhytperäisiä, tav. puolipallomaisia, pystyjä tai vähän nuokkuvia. Kehto on 1,5–2,5 mm leveä, tav. kalju tai niukkakarvainen. Kaikki kehtosuomut ovat kalvolaitaisia. Ulommat kehtosuomut ovat soikeita, sisemmät puikeita. Teriö on kellanruskea tai punertava. Teriön liuskat ovat kaljut. Kehräkukat ovat hedekukkia.</p> <p>Lehdet ovat korvakkeellisia, alemmat ruodillisia, ylemmät ruodittomia. Lapa on 2–3 kertaa pariliuskainen. Liuskat ovat tav. 0,3–1,5 mm leveitä, hieman möyheitä, otakärkisiä, nuorina silkkikarvaisia, tav. kaljuuntuvia ja kiiltäviä, joskus pysyvästi karvaisia.</p> <p>Lehdet ovat korvakkeellisia, alemmat ruodillisia, ylemmät ruodittomia. Lapa on 2–3 kertaa pariliuskainen. Liuskat ovat tav. 0.3–1,5 mm leveitä, hieman möyheitä, otakärkisiä, nuorina silkkikarvaisia, tav. kaljuuntuvia ja kiiltäviä, joskus pysyvästi karvaisia.</p> <p>20–80 cm.</p> <p>Monivuotinen, monivartinen ruoho.</p> <p>Lehdet ovat korvakkeellisia, alemmat ruodillisia, ylemmät ruodittomia. Lapa on 2–3 kertaa pariliuskainen. Liuskat ovat tav. 0,3–1,5 mm leveitä, hieman möyheitä, otakärkisiä, nuorina silkkikarvaisia, tav. kaljuuntuvia ja kiiltäviä, joskus pysyvästi karvaisia.</p> fältmalört <p>Elo-syyskuu.</p> <p>Lehdet ovat korvakkeellisia, alemmat ruodillisia, ylemmät ruodittomia. Lapa on 2–3 kertaa pariliuskainen. Liuskat ovat tav. 0,3–1,5 mm leveitä, hieman möyheitä, otakärkisiä, nuorina silkkikarvaisia, tav. kaljuuntuvia ja kiiltäviä, joskus pysyvästi karvaisia.</p> <p>Monivuotinen, monivartinen ruoho.</p> <p>Monivuotinen, monivartinen ruoho.</p> <p>Monivuotinen, monivartinen ruoho.</p> <p>Kedoilla, tien- ja radanvarsilla, merenranta- ym. hietikoilla, kallionraoissa, joutomailla.</p> <p>Kedoilla, tien- ja radanvarsilla, merenranta- ym. hietikoilla, kallionraoissa, joutomailla.</p> <p>Monivuotinen, monivartinen ruoho.</p> <p>20–80 cm.</p> <p>Kedoilla, tien- ja radanvarsilla, merenranta- ym. hietikoilla, kallionraoissa, joutomailla.</p> <p>Varsi on melko ohut, sitkeä, usein koheneva, tav. tumman punaruskea, miltei kalju. Juurakko on vankka, puutunut.</p> <p>Harvinainen alkuperäiskasvi eteläisimmässä Suomessa, pohjoisempana harvinainen uustulokas.</p> <p>Monivuotinen, monivartinen ruoho.</p> <p>Monivuotinen, monivartinen ruoho.</p> <p>Mykeröstö on melko laaja. Mykeröt ovat tav. lyhytperäisiä, tav. puolipallomaisia, pystyjä tai vähän nuokkuvia. Kehto on 1,5–2,5 mm leveä, tav. kalju tai niukkakarvainen. Kaikki kehtosuomut ovat kalvolaitaisia. Ulommat kehtosuomut ovat soikeita, sisemmät puikeita. Teriö on kellanruskea tai punertava. Teriön liuskat ovat kaljut. Kehräkukat ovat hedekukkia.</p> <p>Lehdet ovat korvakkeellisia, alemmat ruodillisia, ylemmät ruodittomia. Lapa on 2–3 kertaa pariliuskainen. Liuskat ovat tav. 0,3–1,5 mm leveitä, hieman möyheitä, otakärkisiä, nuorina silkkikarvaisia, tav. kaljuuntuvia ja kiiltäviä, joskus pysyvästi karvaisia.</p> <p>Kasvi ei tuoksu.</p> <p>Lehdet ovat korvakkeellisia, alemmat ruodillisia, ylemmät ruodittomia. Lapa on 2–3 kertaa pariliuskainen. Liuskat ovat tav. 0,3–1,5 mm leveitä, hieman möyheitä, otakärkisiä, nuorina silkkikarvaisia, tav. kaljuuntuvia ja kiiltäviä, joskus pysyvästi karvaisia.</p> <p>Varsi on melko ohut, sitkeä, usein koheneva, tav. tumman punaruskea, miltei kalju. Juurakko on vankka, puutunut.</p> <p>Varsi on melko ohut, sitkeä, usein koheneva, tav. tumman punaruskea, miltei kalju. Juurakko on vankka, puutunut.</p> <p>Mykeröstö on melko laaja. Mykeröt ovat tav. lyhytperäisiä, tav. puolipallomaisia, pystyjä tai vähän nuokkuvia. Kehto on 1,5–2,5 mm leveä, tav. kalju tai niukkakarvainen. Kaikki kehtosuomut ovat kalvolaitaisia. Ulommat kehtosuomut ovat soikeita, sisemmät puikeita. Teriö on kellanruskea tai punertava. Teriön liuskat ovat kaljut. Kehräkukat ovat hedekukkia.</p> <p>Mykeröstö on melko laaja. Mykeröt ovat tav. lyhytperäisiä, tav. puolipallomaisia, pystyjä tai vähän nuokkuvia. Kehto on 1,5–2,5 mm leveä, tav. kalju tai niukkakarvainen. Kaikki kehtosuomut ovat kalvolaitaisia. Ulommat kehtosuomut ovat soikeita, sisemmät puikeita. Teriö on kellanruskea tai punertava. Teriön liuskat ovat kaljut. Kehräkukat ovat hedekukkia.</p> <p>Harvinainen alkuperäiskasvi eteläisimmässä Suomessa, pohjoisempana harvinainen uustulokas.</p> <p>Varsi on melko ohut, sitkeä, usein koheneva, tav. tumman punaruskea, miltei kalju. Juurakko on vankka, puutunut.</p> <p>Lehdet ovat korvakkeellisia, alemmat ruodillisia, ylemmät ruodittomia. Lapa on 2–3 kertaa pariliuskainen. Liuskat ovat tav. 0.3–1,5 mm leveitä, hieman möyheitä, otakärkisiä, nuorina silkkikarvaisia, tav. kaljuuntuvia ja kiiltäviä, joskus pysyvästi karvaisia.</p> <p>Varsi on melko ohut, sitkeä, usein koheneva, tav. tumman punaruskea, miltei kalju. Juurakko on vankka, puutunut.</p> <p>Mykeröstö on melko laaja. Mykeröt ovat tav. lyhytperäisiä, tav. puolipallomaisia, pystyjä tai vähän nuokkuvia. Kehto on 1,5–2,5 mm leveä, tav. kalju tai niukkakarvainen. Kaikki kehtosuomut ovat kalvolaitaisia. Ulommat kehtosuomut ovat soikeita, sisemmät puikeita. Teriö on kellanruskea tai punertava. Teriön liuskat ovat kaljut. Kehräkukat ovat hedekukkia.</p> <p>Varsi on melko ohut, sitkeä, usein koheneva, tav. tumman punaruskea, miltei kalju. Juurakko on vankka, puutunut.</p> <p>Lehdet ovat korvakkeellisia, alemmat ruodillisia, ylemmät ruodittomia. Lapa on 2–3 kertaa pariliuskainen. Liuskat ovat tav. 0,3–1,5 mm leveitä, hieman möyheitä, otakärkisiä, nuorina silkkikarvaisia, tav. kaljuuntuvia ja kiiltäviä, joskus pysyvästi karvaisia.</p> <p>Kedoilla, tien- ja radanvarsilla, merenranta- ym. hietikoilla, kallionraoissa, joutomailla.</p> <p>Kedoilla, tien- ja radanvarsilla, merenranta- ym. hietikoilla, kallionraoissa, joutomailla.</p> <p>Harvinainen alkuperäiskasvi eteläisimmässä Suomessa, pohjoisempana harvinainen uustulokas.</p> <p>Kedoilla, tien- ja radanvarsilla, merenranta- ym. hietikoilla, kallionraoissa, joutomailla.</p> <p>Kedoilla, tien- ja radanvarsilla, merenranta- ym. hietikoilla, kallionraoissa, joutomailla.</p> <p>Elo-syyskuu.</p> <p>Varsi on melko ohut, sitkeä, usein koheneva, tav. tumman punaruskea, miltei kalju. Juurakko on vankka, puutunut.</p> <p>Vakinainen alkuperäinen. Melko yleinen eteläisimmässä Suomessa, pohjoisempana harvinainen tulokas.</p> <p>Lehdet ovat korvakkeellisia, alemmat ruodillisia, ylemmät ruodittomia. Lapa on 2–3 kertaa pariliuskainen. Liuskat ovat tav. 0.3–1,5 mm leveitä, hieman möyheitä, otakärkisiä, nuorina silkkikarvaisia, tav. kaljuuntuvia ja kiiltäviä, joskus pysyvästi karvaisia.</p> <p>Mykeröstö on melko laaja. Mykeröt ovat tav. lyhytperäisiä, tav. puolipallomaisia, pystyjä tai vähän nuokkuvia. Kehto on 1,5–2,5 mm leveä, tav. kalju tai niukkakarvainen. Kaikki kehtosuomut ovat kalvolaitaisia. Ulommat kehtosuomut ovat soikeita, sisemmät puikeita. Teriö on kellanruskea tai punertava. Teriön liuskat ovat kaljut. Kehräkukat ovat hedekukkia.</p> <p>Elo-syyskuu.</p> <p>Lehdet ovat korvakkeellisia, alemmat ruodillisia, ylemmät ruodittomia. Lapa on 2–3 kertaa pariliuskainen. Liuskat ovat tav. 0,3–1,5 mm leveitä, hieman möyheitä, otakärkisiä, nuorina silkkikarvaisia, tav. kaljuuntuvia ja kiiltäviä, joskus pysyvästi karvaisia.</p> <p>Kasvi ei tuoksu.</p> <p>Harvinainen alkuperäiskasvi eteläisimmässä Suomessa, pohjoisempana harvinainen uustulokas.</p> <p>Lehdet ovat korvakkeellisia, alemmat ruodillisia, ylemmät ruodittomia. Lapa on 2–3 kertaa pariliuskainen. Liuskat ovat tav. 0,3–1,5 mm leveitä, hieman möyheitä, otakärkisiä, nuorina silkkikarvaisia, tav. kaljuuntuvia ja kiiltäviä, joskus pysyvästi karvaisia.</p> <p>Varsi on melko ohut, sitkeä, usein koheneva, tav. tumman punaruskea, miltei kalju. Juurakko on vankka, puutunut.</p> <p>Lehdet ovat korvakkeellisia, alemmat ruodillisia, ylemmät ruodittomia. Lapa on 2–3 kertaa pariliuskainen. Liuskat ovat tav. 0.3–1,5 mm leveitä, hieman möyheitä, otakärkisiä, nuorina silkkikarvaisia, tav. kaljuuntuvia ja kiiltäviä, joskus pysyvästi karvaisia.</p> <p>Kedoilla, tien- ja radanvarsilla, merenranta- ym. hietikoilla, kallionraoissa, joutomailla.</p> <p>Lehdet ovat korvakkeellisia, alemmat ruodillisia, ylemmät ruodittomia. Lapa on 2–3 kertaa pariliuskainen. Liuskat ovat tav. 0,3–1,5 mm leveitä, hieman möyheitä, otakärkisiä, nuorina silkkikarvaisia, tav. kaljuuntuvia ja kiiltäviä, joskus pysyvästi karvaisia.</p> <p>Mykeröstö on melko laaja. Mykeröt ovat tav. lyhytperäisiä, tav. puolipallomaisia, pystyjä tai vähän nuokkuvia. Kehto on 1,5–2,5 mm leveä, tav. kalju tai niukkakarvainen. Kaikki kehtosuomut ovat kalvolaitaisia. Ulommat kehtosuomut ovat soikeita, sisemmät puikeita. Teriö on kellanruskea tai punertava. Teriön liuskat ovat kaljut. Kehräkukat ovat hedekukkia.</p> <p>Harvinainen alkuperäiskasvi eteläisimmässä Suomessa, pohjoisempana harvinainen uustulokas.</p> <p>Kedoilla, tien- ja radanvarsilla, merenranta- ym. hietikoilla, kallionraoissa, joutomailla.</p> <p>Elo-syyskuu.</p> <p>Monivuotinen, monivartinen ruoho.</p> <p>Varsi on melko ohut, sitkeä, usein koheneva, tav. tumman punaruskea, miltei kalju. Juurakko on vankka, puutunut.</p> true <p>Elo-syyskuu.</p> <p>Elo-syyskuu.</p> <p>Elo-syyskuu.</p> <p>Harvinainen alkuperäiskasvi eteläisimmässä Suomessa, pohjoisempana harvinainen uustulokas.</p> <p>Kedoilla, tien- ja radanvarsilla, merenranta- ym. hietikoilla, kallionraoissa, joutomailla.</p> <p>Varsi on melko ohut, sitkeä, usein koheneva, tav. tumman punaruskea, miltei kalju. Juurakko on vankka, puutunut.</p> <p>Kedoilla, tien- ja radanvarsilla, merenranta- ym. hietikoilla, kallionraoissa, joutomailla.</p> <p>Kedoilla, tien- ja radanvarsilla, merenranta- ym. hietikoilla, kallionraoissa, joutomailla.</p> <p>Elokuu–syyskuu.</p> <p>Elo-syyskuu.</p> <p>Varsi on melko ohut, sitkeä, usein koheneva, tav. tumman punaruskea, miltei kalju. Juurakko on vankka, puutunut.</p> <p>Varsi on melko ohut, sitkeä, usein koheneva, tav. tumman punaruskea, miltei kalju. Juurakko on vankka, puutunut.</p> <p>Lehdet ovat korvakkeellisia, alemmat ruodillisia, ylemmät ruodittomia. Lapa on 2–3 kertaa pariliuskainen. Liuskat ovat tav. 0.3–1,5 mm leveitä, hieman möyheitä, otakärkisiä, nuorina silkkikarvaisia, tav. kaljuuntuvia ja kiiltäviä, joskus pysyvästi karvaisia.</p> <p>Varsi on melko ohut, sitkeä, usein koheneva, tav. tumman punaruskea, miltei kalju. Juurakko on vankka, puutunut.</p> <p>Elo-syyskuu.</p> <p>20–80 cm.</p> <p>Varsi on melko ohut, sitkeä, usein koheneva, tav. tumman punaruskea, miltei kalju. Juurakko on vankka, puutunut.</p> <p>Mykeröstö on melko laaja. Mykeröt ovat tav. lyhytperäisiä, tav. puolipallomaisia, pystyjä tai vähän nuokkuvia. Kehto on 1,5–2,5 mm leveä, tav. kalju tai niukkakarvainen. Kaikki kehtosuomut ovat kalvolaitaisia. Ulommat kehtosuomut ovat soikeita, sisemmät puikeita. Teriö on kellanruskea tai punertava. Teriön liuskat ovat kaljut. Kehräkukat ovat hedekukkia.</p> <p>Harvinainen alkuperäiskasvi eteläisimmässä Suomessa, pohjoisempana harvinainen uustulokas.</p> <p>Elo-syyskuu.</p> <p>Varsi on melko ohut, sitkeä, usein koheneva, tav. tumman punaruskea, miltei kalju. Juurakko on vankka, puutunut.</p> <p>Kedoilla, tien- ja radanvarsilla, merenranta- ym. hietikoilla, kallionraoissa, joutomailla.</p> <p>Kedoilla, tien- ja radanvarsilla, merenranta- ym. hietikoilla, kallionraoissa, joutomailla.</p> <p>Elokuu–syyskuu.</p> <p>Elo-syyskuu.</p> <p>Elo-syyskuu.</p> <p>Lehdet ovat korvakkeellisia, alemmat ruodillisia, ylemmät ruodittomia. Lapa on 2–3 kertaa pariliuskainen. Liuskat ovat tav. 0.3–1,5 mm leveitä, hieman möyheitä, otakärkisiä, nuorina silkkikarvaisia, tav. kaljuuntuvia ja kiiltäviä, joskus pysyvästi karvaisia.</p> <p>Lehdet ovat korvakkeellisia, alemmat ruodillisia, ylemmät ruodittomia. Lapa on 2–3 kertaa pariliuskainen. Liuskat ovat tav. 0,3–1,5 mm leveitä, hieman möyheitä, otakärkisiä, nuorina silkkikarvaisia, tav. kaljuuntuvia ja kiiltäviä, joskus pysyvästi karvaisia.</p> <p>Harvinainen alkuperäiskasvi eteläisimmässä Suomessa, pohjoisempana harvinainen uustulokas.</p> <p>Monivuotinen, monivartinen ruoho.</p> <p>Harvinainen alkuperäiskasvi eteläisimmässä Suomessa, pohjoisempana harvinainen uustulokas.</p> <p>20–80 cm.</p> <p>Monivuotinen, monivartinen ruoho.</p> <p>Varsi on melko ohut, sitkeä, usein koheneva, tav. tumman punaruskea, miltei kalju. Juurakko on vankka, puutunut.</p> <p>Spontaneous old resident.</p> <p>Mykeröstö on melko laaja. Mykeröt ovat tav. lyhytperäisiä, tav. puolipallomaisia, pystyjä tai vähän nuokkuvia. Kehto on 1,5–2,5 mm leveä, tav. kalju tai niukkakarvainen. Kaikki kehtosuomut ovat kalvolaitaisia. Ulommat kehtosuomut ovat soikeita, sisemmät puikeita. Teriö on kellanruskea tai punertava. Teriön liuskat ovat kaljut. Kehräkukat ovat hedekukkia.</p> <p>Harvinainen alkuperäiskasvi eteläisimmässä Suomessa, pohjoisempana harvinainen uustulokas.</p> <p>Kedoilla, tien- ja radanvarsilla, merenranta- ym. hietikoilla, kallionraoissa, joutomailla.</p> <p>Monivuotinen, monivartinen ruoho.</p> <p>Elokuu–syyskuu.</p> <p>Lehdet ovat korvakkeellisia, alemmat ruodillisia, ylemmät ruodittomia. Lapa on 2–3 kertaa pariliuskainen. Liuskat ovat tav. 0,3–1,5 mm leveitä, hieman möyheitä, otakärkisiä, nuorina silkkikarvaisia, tav. kaljuuntuvia ja kiiltäviä, joskus pysyvästi karvaisia.</p> <p>Monivuotinen, monivartinen ruoho.</p> <p>Monivuotinen, monivartinen ruoho.</p>