<p>Tähkä runsaskukkainen, tiheähkö. Kukka 10 mm, ruskea tai kellanruskea, makealta tuoksuva. Huuli alaspäinen, kannukseton, kärki 2-liuskainen.</p> <p>Tanakka, lehtivihreätön, kellertävä–ruskea, läpikuultamaton.</p><p>Juurakon versojuuristo runsas, juuret paksuja ja toisiinsa kietoutuneita. </p><p>Ei välttämättä kasvata maanpäällistä versoa joka vuosi vaan saattaa joinakin vuosina pysytellä kokonaan maanalaisen juurakkonsa varassa.</p> <p>Tähkä runsaskukkainen, tiheähkö. Kukka 10 mm, ruskea tai kellanruskea, makealta tuoksuva. Huuli alaspäinen, kannukseton, kärki 2-liuskainen.</p> <p>Vain harvoissa kasvupaikoissa pesäjuuren voi tavata kukkivana vuosittain.</p> <p>Kalkinsuosija.</p> <p>Kalkinsuosija.</p> nästrot <p>Tähkä runsaskukkainen, tiheähkö. Kukka 10 mm, ruskea tai kellanruskea, makealta tuoksuva. Huuli alaspäinen, kannukseton, kärki 2-liuskainen.</p> <p>Kaikki lehdet ovat suomumaisia, ruskehtavia.</p> <p>Kota.</p> <p>Vain harvoissa kasvupaikoissa pesäjuuren voi tavata kukkivana vuosittain.</p> <p>Pollinated by flies or self-pollinated. The plant can reproduce vegetatively and spreads via its strong rhizome, which can develop vegetative axillary buds.</p> <p>Vain harvoissa kasvupaikoissa pesäjuuren voi tavata kukkivana vuosittain.</p> <p>Tanakka, lehtivihreätön, kellertävä–ruskea, läpikuultamaton.</p><p>Juurakon versojuuristo runsas, juuret paksuja ja toisiinsa kietoutuneita. </p><p>Ei välttämättä kasvata maanpäällistä versoa joka vuosi vaan saattaa joinakin vuosina pysytellä kokonaan maanalaisen juurakkonsa varassa.</p> <p>Kalkinsuosija.</p> <p>Pölyttäjinä mm. kärpäset. Myös itsepölytystä tapahtuu kukinnan loppupuolella, jos hyönteispölytys on jäänyt tapahtumatta. Tiedetään kukkineen jopa sammalkerroksen sisällä ja itsepölytyksen avulla tällöinkin voi muodostua siemeniä. </p><p>Lisääntyy ja leviää myös kasvullisesti vahvan juuristonsa avulla, johon voi kehittyä kasvullisia sivusilmuja.</p> <p>Kaikki lehdet ovat suomumaisia, ruskehtavia.</p> <p>Kota.</p> <p>10–30 cm</p> <p>Pystyvartinen, monivuotinen ruoho. </p><p>Kukinta-aika</p><p>Kesä–heinäkuu.</p> <p>Lehdot, lehtomaiset metsät.</p> <p>Kalkinsuosija.</p> <p>Kota.</p> <p>Vain harvoissa kasvupaikoissa pesäjuuren voi tavata kukkivana vuosittain.</p> <p>Eteläisessä Suomessa. Harvinainen.</p> <p>Pystyvartinen, monivuotinen ruoho. </p><p>Kukinta-aika</p><p>Kesä–heinäkuu.</p> <p>Tanakka, lehtivihreätön, kellertävä–ruskea, läpikuultamaton.</p><p>Juurakon versojuuristo runsas, juuret paksuja ja toisiinsa kietoutuneita. </p><p>Ei välttämättä kasvata maanpäällistä versoa joka vuosi vaan saattaa joinakin vuosina pysytellä kokonaan maanalaisen juurakkonsa varassa.</p> <p>Pölyttäjinä mm. kärpäset. Myös itsepölytystä tapahtuu kukinnan loppupuolella, jos hyönteispölytys on jäänyt tapahtumatta. Tiedetään kukkineen jopa sammalkerroksen sisällä ja itsepölytyksen avulla tällöinkin voi muodostua siemeniä. </p><p>Lisääntyy ja leviää myös kasvullisesti vahvan juuristonsa avulla, johon voi kehittyä kasvullisia sivusilmuja.</p> <p>Kaikki lehdet suomumaisia, ruskehtavia.</p> <p>Pölyttäjinä mm. kärpäset. Myös itsepölytystä tapahtuu kukinnan loppupuolella, jos hyönteispölytys on jäänyt tapahtumatta. Tiedetään kukkineen jopa sammalkerroksen sisällä ja itsepölytyksen avulla tällöinkin voi muodostua siemeniä. </p><p>Lisääntyy ja leviää myös kasvullisesti vahvan juuristonsa avulla, johon voi kehittyä kasvullisia sivusilmuja.</p> <p>The spike is dense with numerous flowers. A flower is 10 mm long, brown or tawny, and sweet-fragrant. The labellum is deflexed, spurless and the apex is bifid.</p> <p>Tähkä runsaskukkainen, tiheähkö. Kukka 10 mm, ruskea tai kellanruskea, makealta tuoksuva. Huuli alaspäinen, kannukseton, kärki 2-liuskainen.</p> <p>Eteläisessä Suomessa. Harvinainen.</p> <p>Pesäjuuri on useimmiten kellertävän ruskea, lehtivihreätön. Pienet ruskeat lehdet ovat suomumaisia.</p><p>Kasvi on saanut nimensä maan alla olevasta hyvin tiheästä ja haaraisesta juurakosta, joka muistuttaa lähinnä linnun pesää. Kasvin tieteellinen nimi, sekä myös sen nimi useilla eurooppalaisilla kielillä, merkitsee juuri linnun pesää.</p> <p>Kota.</p> <p>Eteläisessä Suomessa. Harvinainen.</p> <p>Kota.</p> <p>10–30 cm</p> <p>Kota.</p> <p>Kaikki lehdet suomumaisia, ruskehtavia.</p> <p>Vain harvoissa kasvupaikoissa pesäjuuren voi tavata kukkivana vuosittain.</p> <p>Kaikki lehdet suomumaisia, ruskehtavia.</p> <p>Tanakka, lehtivihreätön, kellertävä–ruskea, läpikuultamaton.</p><p>Juurakon versojuuristo runsas, juuret paksuja ja toisiinsa kietoutuneita. </p><p>Ei välttämättä kasvata maanpäällistä versoa joka vuosi vaan saattaa joinakin vuosina pysytellä kokonaan maanalaisen juurakkonsa varassa.</p> <p>10–30 cm high.</p> <p>Tanakka, lehtivihreätön, kellertävä–ruskea, läpikuultamaton.</p><p>Juurakon versojuuristo runsas, juuret paksuja ja toisiinsa kietoutuneita. </p><p>Ei välttämättä kasvata maanpäällistä versoa joka vuosi vaan saattaa joinakin vuosina pysytellä kokonaan maanalaisen juurakkonsa varassa.</p> <p>Pystyvartinen, monivuotinen ruoho. </p><p>Kukinta-aika</p><p>Kesä–heinäkuu.</p> Neottia nidus-avis <p>Vain harvoissa kasvupaikoissa pesäjuuren voi tavata kukkivana vuosittain.</p> <p>10–30 cm</p> <p>Pystyvartinen, monivuotinen ruoho. </p><p>Kukinta-aika</p><p>Kesä–heinäkuu.</p> <p>Tanakka, lehtivihreätön, kellertävä–ruskea, läpikuultamaton.</p><p>Juurakon versojuuristo runsas, juuret paksuja ja toisiinsa kietoutuneita. </p><p>Ei välttämättä kasvata maanpäällistä versoa joka vuosi vaan saattaa joinakin vuosina pysytellä kokonaan maanalaisen juurakkonsa varassa.</p> <p>Kota.</p> <p>Kasvin verso voi jäädä talventörröttäjänä pystyyn koko talveksi, ja hedelmystöt voivat pysyvät siinä kiinni joskus parikin vuotta. Silloin sen voi joskus sekoittaa mäntykukkaan (<em>Monotropa hypopitys</em>), jossa hedelmystöjä on kuitenkin vähemmän ja harvemmassa. Kaksi muuta lehtivihreätöntä kämmekkälajia (harajuuri ja metsänemä) ovat harvakukkaisempia ja pesäjuurta hentorakenteisempia. Lehdot, rauhoitetut.</p><p>Uotila, P. 1998: Orchidaceae. – Teoksessa Hämet-Ahti, L. ym., Retkeilykasvio 4 p. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo. Helsinki.</p> <p>Pystyvartinen, monivuotinen ruoho. </p><p>Kukinta-aika</p><p>Kesä–heinäkuu.</p> <p>Flowers in midsummer (VI–VII), but may not flower every year. </p> <p>Lehdot, lehtomaiset metsät.</p> <p>Lehdot, lehtomaiset metsät.</p> <p>Pystyvartinen, monivuotinen ruoho. </p><p>Kukinta-aika</p><p>Kesä–heinäkuu.</p> <p>Eteläisessä Suomessa. Harvinainen.</p> <p>Eteläisessä Suomessa. Harvinainen.</p> <p>Tähkä runsaskukkainen, tiheähkö. Kukka 10 mm, ruskea tai kellanruskea, makealta tuoksuva. Huuli alaspäinen, kannukseton, kärki 2-liuskainen.</p> <p>Vain harvoissa kasvupaikoissa pesäjuuren voi tavata kukkivana vuosittain.</p> <p>Tanakka, lehtivihreätön, kellertävä–ruskea, läpikuultamaton.</p><p>Juurakon versojuuristo runsas, juuret paksuja ja toisiinsa kietoutuneita. </p><p>Ei välttämättä kasvata maanpäällistä versoa joka vuosi vaan saattaa joinakin vuosina pysytellä kokonaan maanalaisen juurakkonsa varassa.</p> <p>Tähkä runsaskukkainen, tiheähkö. Kukka 10 mm, ruskea tai kellanruskea, makealta tuoksuva. Huuli alaspäinen, kannukseton, kärki 2-liuskainen.</p> <p>Pesäjuuri on yleensä hyvin huomaamaton ja vaikeasti löydettävissä, sillä se on lehtivihreätön. Sen väri on useimmiten kellertävän ruskea, ja sen pienet ruskeat lehdet ovat suomumaisia.</p><p>Kasvi on saanut nimensä maan alla olevasta hyvin tiheästä ja haaraisesta juurakosta, joka muistuttaa lähinnä linnun pesää. Kasvin tieteellinen nimi, sekä myös sen nimi useilla eurooppalaisilla kielillä, merkitsee juuri linnun pesää.</p> <p>Suomessa pesäjuurta tavataan multavissa ja ravinteisissa lehdoissa, lehtokorvissa ja lehtomaisissa metsissä, joihin kiertyy runsaasti kariketta. Etelämpänä Euroopassa sitä tavataan tyypillisesti hämärissä pyökkimetsissä, jossa se on usein ainoa kesällä kukkiva kasvi.Ei välttämättä tee maanpäällistä versoa vuosittain.</p><p>Kukat tuoksuvat melko voimakkaalle, makean ummehtuneelle. Kukinta on kuitenkin hyvin epäsäännöllistä, ja laji voi kukkia maansisäisenäkin.</p><p>Kasvin kukittua maavarsisto kuolee, mutta osa juurista voi jatkaa kasvin elämää muodostamalla kärkiinsä itusilmuja. Koska pesäjuuri ei yhteytä, se elää täysin juurisienensä (<i>Rhizoctonia neottiae</i>) avulla saamastaan ravinnosta. On epävarmaa, hyötyykö juurisieni tästä suhteesta vai onko pesäjuuri vain sienensä loinen.</p> <p>Vain harvoissa kasvupaikoissa pesäjuuren voi tavata kukkivana vuosittain.</p> linnunpesäjuuri <p>In Southern Finland. Rare.</p> <p>10–30 cm</p> <p>Rauhoitettu koko maassa Ahvenanmaata lukuun ottamatta.</p><p>Elää symbioosissa tiettyjen sienilajien kanssa. </p><p>Kasvin verso voi jäädä talventörröttäjänä pystyyn koko talveksi, ja hedelmystöt voivat pysyvät siinä kiinni joskus parikin vuotta. Silloin sen voi joskus sekoittaa mäntykukkaan (Monotropa hypopitys), jossa hedelmystöjä on kuitenkin vähemmän ja harvemmassa. Kaksi muuta lehtivihreätöntä kämmekkälajia (harajuuri ja metsänemä) ovat harvakukkaisempia ja pesäjuurta hentorakenteisempia. Lehdot, rauhoitetut.</p> <p>Kota.</p> <p>10–30 cm</p> <p>Kaikki lehdet suomumaisia, ruskehtavia.</p> <p>Pölyttäjinä mm. kärpäset. Myös itsepölytystä tapahtuu kukinnan loppupuolella, jos hyönteispölytys on jäänyt tapahtumatta. Tiedetään kukkineen jopa sammalkerroksen sisällä ja itsepölytyksen avulla tällöinkin voi muodostua siemeniä. </p><p>Lisääntyy ja leviää myös kasvullisesti vahvan juuristonsa avulla, johon voi kehittyä kasvullisia sivusilmuja.</p> <p>Kota.</p> <p>Pesäjuuri on yleensä hyvin huomaamaton ja vaikeasti löydettävissä, sillä se on lehtivihreätön. Sen väri on useimmiten kellertävän ruskea, ja sen pienet ruskeat lehdet ovat suomumaisia.</p><p>Kasvi on saanut nimensä maan alla olevasta hyvin tiheästä ja haaraisesta juurakosta, joka muistuttaa lähinnä linnun pesää. Kasvin tieteellinen nimi, sekä myös sen nimi useilla eurooppalaisilla kielillä, merkitsee juuri linnun pesää.</p> <p>Lehdot, lehtomaiset metsät.</p> <p>Kalkinsuosija.</p> <p>Tanakka, lehtivihreätön, kellertävä–ruskea, läpikuultamaton.</p><p>Juurakon versojuuristo runsas, juuret paksuja ja toisiinsa kietoutuneita. </p><p>Ei välttämättä kasvata maanpäällistä versoa joka vuosi vaan saattaa joinakin vuosina pysytellä kokonaan maanalaisen juurakkonsa varassa.</p> 2 <p>Eteläisessä Suomessa. Harvinainen.</p> <p>Pystyvartinen, monivuotinen ruoho. </p><p>Kukinta-aika</p><p>Kesä–heinäkuu.</p> <p>Pölyttäjinä mm. kärpäset. Myös itsepölytystä tapahtuu kukinnan loppupuolella, jos hyönteispölytys on jäänyt tapahtumatta. Tiedetään kukkineen jopa sammalkerroksen sisällä ja itsepölytyksen avulla tällöinkin voi muodostua siemeniä. </p><p>Lisääntyy ja leviää myös kasvullisesti vahvan juuristonsa avulla, johon voi kehittyä kasvullisia sivusilmuja.</p> <p>Suomessa pesäjuuri on eteläinen . Tavallisin se on Ahvenanmaalla, mutta sitä löytyy myös muun muassa useista paikoista Varsinais-Suomesta ja Uudeltamaalta. Esiintymisalueen pohjoisraja kulkee Pohjois-Hämeessä, Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa. Pohjoisin tunnettu pesäjuuren kasvupaikka Suomessa on Kuopiossa, josta laji lienee kuitenkin hävinnyt.</p> <p>Kota.</p> <p>10–30 cm.</p> <p>Tähkä runsaskukkainen, tiheähkö. Kukka 10 mm, ruskea tai kellanruskea, makealta tuoksuva. Huuli alaspäinen, kannukseton, kärki 2-liuskainen.</p> <p>Pesäjuuri on lähinnä eurooppalainen , mutta sitä kasvaa myös Kaukasuksen alueelta. Sitä tavataan melko yleisenä erityisesti Keski- ja Itä-Euroopan lehdoista. Itään päin lajia tavataan pitkälle Venäjälle. Pohjoisessa esiintymisalue ulottuu Norjan, Ruotsin ja Suomen keskiosiin. Kaukoidässä kasvaa lajin muunnos <i>N. nidus-avis</i> var. <i>manshurica</i>.</p> <p>Kalkinsuosija.</p> <p>Tanakka, lehtivihreätön, kellertävä–ruskea, läpikuultamaton.</p><p>Juurakon versojuuristo runsas, juuret paksuja ja toisiinsa kietoutuneita. </p><p>Ei välttämättä kasvata maanpäällistä versoa joka vuosi vaan saattaa joinakin vuosina pysytellä kokonaan maanalaisen juurakkonsa varassa.</p> <p>Eteläisessä Suomessa. Harvinainen.</p> <p>Kaikki lehdet suomumaisia, ruskehtavia.</p> <p>Pesäjuuri on yleensä hyvin huomaamaton ja vaikeasti löydettävissä, sillä se on lehtivihreätön. Sen väri on useimmiten kellertävän ruskea, ja sen pienet ruskeat lehdet ovat suomumaisia.</p><p>Kasvi on saanut nimensä maan alla olevasta hyvin tiheästä ja haaraisesta juurakosta, joka muistuttaa lähinnä linnun pesää. Kasvin tieteellinen nimi, sekä myös sen nimi useilla eurooppalaisilla kielillä, merkitsee juuri linnun pesää.</p> <p>Eteläisessä Suomessa. Harvinainen.</p> <p>10–30 cm</p> (L.) Rich. <p>Pesäjuuri on yleensä hyvin huomaamaton ja vaikeasti löydettävissä, sillä se on lehtivihreätön. Sen väri on useimmiten kellertävän ruskea, ja sen pienet ruskeat lehdet ovat suomumaisia.</p><p>Kasvi on saanut nimensä maan alla olevasta hyvin tiheästä ja haaraisesta juurakosta, joka muistuttaa lähinnä linnun pesää. Kasvin tieteellinen nimi, sekä myös sen nimi useilla eurooppalaisilla kielillä, merkitsee juuri linnun pesää.</p> <p>Tähkä runsaskukkainen, tiheähkö. Kukka 10 mm, ruskea tai kellanruskea, makealta tuoksuva. Huuli alaspäinen, kannukseton, kärki 2-liuskainen.</p> <p>Eteläisessä Suomessa. Harvinainen.</p> <p>Pölyttäjinä mm. kärpäset. Myös itsepölytystä tapahtuu kukinnan loppupuolella, jos hyönteispölytys on jäänyt tapahtumatta. Tiedetään kukkineen jopa sammalkerroksen sisällä ja itsepölytyksen avulla tällöinkin voi muodostua siemeniä. </p><p>Lisääntyy ja leviää myös kasvullisesti vahvan juuristonsa avulla, johon voi kehittyä kasvullisia sivusilmuja.</p> <p>Pesäjuuri on lähinnä eurooppalainen , mutta sitä kasvaa myös Kaukasuksen alueelta. Sitä tavataan melko yleisenä erityisesti Keski- ja Itä-Euroopan lehdoista. Itään päin lajia tavataan pitkälle Venäjälle. Pohjoisessa esiintymisalue ulottuu Norjan, Ruotsin ja Suomen keskiosiin. Kaukoidässä kasvaa lajin muunnos <i>N. nidus-avis</i> var. <i>manshurica</i>.</p> <p>Rauhoitettu koko maassa Ahvenanmaata lukuun ottamatta.</p><p>Elää symbioosissa tiettyjen sienilajien kanssa. </p><p>Kasvin verso voi jäädä talventörröttäjänä pystyyn koko talveksi, ja hedelmystöt voivat pysyvät siinä kiinni joskus parikin vuotta. Silloin sen voi joskus sekoittaa mäntykukkaan (Monotropa hypopitys), jossa hedelmystöjä on kuitenkin vähemmän ja harvemmassa. Kaksi muuta lehtivihreätöntä kämmekkälajia (harajuuri ja metsänemä) ovat harvakukkaisempia ja pesäjuurta hentorakenteisempia. Lehdot, rauhoitetut.</p> <p>10–30 cm</p> <p>Kaikki lehdet suomumaisia, ruskehtavia.</p> <p>Rauhoitettu koko maassa Ahvenanmaata lukuun ottamatta.</p><p>Elää symbioosissa tiettyjen sienilajien kanssa. </p><p>Kasvin verso voi jäädä talventörröttäjänä pystyyn koko talveksi, ja hedelmystöt voivat pysyvät siinä kiinni joskus parikin vuotta. Silloin sen voi joskus sekoittaa mäntykukkaan (Monotropa hypopitys), jossa hedelmystöjä on kuitenkin vähemmän ja harvemmassa. Kaksi muuta lehtivihreätöntä kämmekkälajia (harajuuri ja metsänemä) ovat harvakukkaisempia ja pesäjuurta hentorakenteisempia. Lehdot, rauhoitetut.</p> <p>Tanakka, lehtivihreätön, kellertävä–ruskea, läpikuultamaton.</p><p>Juurakon versojuuristo runsas, juuret paksuja ja toisiinsa kietoutuneita. </p><p>Ei välttämättä kasvata maanpäällistä versoa joka vuosi vaan saattaa joinakin vuosina pysytellä kokonaan maanalaisen juurakkonsa varassa.</p> <p>Juurakon versojuuristo runsas, juuret paksuja ja toisiinsa kietoutuneita. Tanakka, lehtivihreätön, kellertävä – ruskea, läpikuultamaton.</p> <p>Juurakon versojuuristo runsas, juuret paksuja ja toisiinsa kietoutuneita. Tanakka, lehtivihreätön, kellertävä–ruskea, läpikuultamaton.</p> <p>The lateral roots of the rhizome are abundant. The roots are thick and entangled.</p> <p>Pystyvartinen, monivuotinen ruoho. </p><p>Kukinta-aika</p><p>Kesä–heinäkuu.</p> <p>Eteläisessä Suomessa. Harvinainen.</p> <p>Pölyttäjinä mm. kärpäset. Myös itsepölytystä tapahtuu kukinnan loppupuolella, jos hyönteispölytys on jäänyt tapahtumatta. Tiedetään kukkineen jopa sammalkerroksen sisällä ja itsepölytyksen avulla tällöinkin voi muodostua siemeniä. </p><p>Lisääntyy ja leviää myös kasvullisesti vahvan juuristonsa avulla, johon voi kehittyä kasvullisia sivusilmuja.</p> <p>Lehdot, lehtomaiset metsät.</p> <p>Rauhoitettu koko maassa Ahvenanmaata lukuun ottamatta.</p><p>Elää symbioosissa tiettyjen sienilajien kanssa. </p><p>Kasvin verso voi jäädä talventörröttäjänä pystyyn koko talveksi, ja hedelmystöt voivat pysyvät siinä kiinni joskus parikin vuotta. Silloin sen voi joskus sekoittaa mäntykukkaan (Monotropa hypopitys), jossa hedelmystöjä on kuitenkin vähemmän ja harvemmassa. Kaksi muuta lehtivihreätöntä kämmekkälajia (harajuuri ja metsänemä) ovat harvakukkaisempia ja pesäjuurta hentorakenteisempia. Lehdot, rauhoitetut.</p> <p>Pesäjuuri on yleensä hyvin huomaamaton ja vaikeasti löydettävissä, sillä se on lehtivihreätön. Sen väri on useimmiten kellertävän ruskea, ja sen pienet ruskeat lehdet ovat suomumaisia.</p><p>Kasvi on saanut nimensä maan alla olevasta hyvin tiheästä ja haaraisesta juurakosta, joka muistuttaa lähinnä linnun pesää. Kasvin tieteellinen nimi, sekä myös sen nimi useilla eurooppalaisilla kielillä, merkitsee juuri linnun pesää.</p> <p>Pesäjuuri on yleensä hyvin huomaamaton ja vaikeasti löydettävissä, sillä se on lehtivihreätön. Sen väri on useimmiten kellertävän ruskea, ja sen pienet ruskeat lehdet ovat suomumaisia.</p><p>Kasvi on saanut nimensä maan alla olevasta hyvin tiheästä ja haaraisesta juurakosta, joka muistuttaa lähinnä linnun pesää. Kasvin tieteellinen nimi, sekä myös sen nimi useilla eurooppalaisilla kielillä, merkitsee juuri linnun pesää.</p> <p>Tanakka, lehtivihreätön, kellertävä–ruskea, läpikuultamaton.</p><p>Juurakon versojuuristo runsas, juuret paksuja ja toisiinsa kietoutuneita. </p><p>Ei välttämättä kasvata maanpäällistä versoa joka vuosi vaan saattaa joinakin vuosina pysytellä kokonaan maanalaisen juurakkonsa varassa.</p> <p>Herb-rich forests and herb-rich heath forests.</p> <p>Rauhoitettu koko maassa Ahvenanmaata lukuun ottamatta.</p><p>Elää symbioosissa tiettyjen sienilajien kanssa. </p><p>Kasvin verso voi jäädä talventörröttäjänä pystyyn koko talveksi, ja hedelmystöt voivat pysyvät siinä kiinni joskus parikin vuotta. Silloin sen voi joskus sekoittaa mäntykukkaan (Monotropa hypopitys), jossa hedelmystöjä on kuitenkin vähemmän ja harvemmassa. Kaksi muuta lehtivihreätöntä kämmekkälajia (harajuuri ja metsänemä) ovat harvakukkaisempia ja pesäjuurta hentorakenteisempia. Lehdot, rauhoitetut.</p> <p>Kalkinsuosija.</p> <p>Lehdot, lehtomaiset metsät, kalkinsuosija.</p> <p>Lehdot, lehtomaiset metsät.</p> <p>Perennial, heterotrophic, parasitic herb.</p> <p>Kota.</p> <p>Pystyvartinen, monivuotinen ruoho. </p><p>Kukinta-aika</p><p>Kesä–heinäkuu.</p> <p>10–30 cm</p> <p>Pystyvartinen, monivuotinen ruoho. </p><p>Kukinta-aika</p><p>Kesä–heinäkuu.</p> <p>All the leaves are scale-like and brownish.</p> <p>Tanakka, lehtivihreätön, kellertävä–ruskea, läpikuultamaton.</p><p>Juurakon versojuuristo runsas, juuret paksuja ja toisiinsa kietoutuneita. </p><p>Ei välttämättä kasvata maanpäällistä versoa joka vuosi vaan saattaa joinakin vuosina pysytellä kokonaan maanalaisen juurakkonsa varassa.</p> <p>Pesäjuuri on yleensä hyvin huomaamaton ja vaikeasti löydettävissä, sillä se on lehtivihreätön. Sen väri on useimmiten kellertävän ruskea, ja sen pienet ruskeat lehdet ovat suomumaisia.</p><p>Kasvi on saanut nimensä maan alla olevasta hyvin tiheästä ja haaraisesta juurakosta, joka muistuttaa lähinnä linnun pesää. Kasvin tieteellinen nimi, sekä myös sen nimi useilla eurooppalaisilla kielillä, merkitsee juuri linnun pesää.</p> <p>Kalkinsuosija.</p> <p>10–30 cm.</p> <p>Lehdot, lehtomaiset metsät.</p> <p>Near threatened (NT). Protected species everywhere in Finland except in Åland. </p> <p>10–30 cm</p> <p>Vain harvoissa kasvupaikoissa pesäjuuren voi tavata kukkivana vuosittain.</p> <p>Rauhoitettu koko maassa Ahvenanmaata lukuun ottamatta.</p><p>Elää symbioosissa tiettyjen sienilajien kanssa. </p><p>Kasvin verso voi jäädä talventörröttäjänä pystyyn koko talveksi, ja hedelmystöt voivat pysyvät siinä kiinni joskus parikin vuotta. Silloin sen voi joskus sekoittaa mäntykukkaan (Monotropa hypopitys), jossa hedelmystöjä on kuitenkin vähemmän ja harvemmassa. Kaksi muuta lehtivihreätöntä kämmekkälajia (harajuuri ja metsänemä) ovat harvakukkaisempia ja pesäjuurta hentorakenteisempia. Lehdot, rauhoitetut.</p> <p>Pesäjuuri on useimmiten kellertävän ruskea, lehtivihreätön. Pienet ruskeat lehdet ovat suomumaisia.</p><p>Kasvi on saanut nimensä maan alla olevasta hyvin tiheästä ja haaraisesta juurakosta, joka muistuttaa lähinnä linnun pesää. Kasvin tieteellinen nimi, sekä myös sen nimi useilla eurooppalaisilla kielillä, merkitsee juuri linnun pesää.</p> <p>Rauhoitettu koko maassa Ahvenanmaata lukuun ottamatta.</p><p>Elää symbioosissa tiettyjen sienilajien kanssa. </p><p>Kasvin verso voi jäädä talventörröttäjänä pystyyn koko talveksi, ja hedelmystöt voivat pysyvät siinä kiinni joskus parikin vuotta. Silloin sen voi joskus sekoittaa mäntykukkaan (Monotropa hypopitys), jossa hedelmystöjä on kuitenkin vähemmän ja harvemmassa. Kaksi muuta lehtivihreätöntä kämmekkälajia (harajuuri ja metsänemä) ovat harvakukkaisempia ja pesäjuurta hentorakenteisempia. Lehdot, rauhoitetut.</p> <p>Lehdot, lehtomaiset metsät.</p> <p>Calciphile.</p> <p>Kasvin verso voi jäädä talventörröttäjänä pystyyn koko talveksi, ja hedelmystöt voivat pysyvät siinä kiinni joskus parikin vuotta. Silloin sen voi joskus sekoittaa mäntykukkaan (<em>Monotropa hypopitys</em>), jossa hedelmystöjä on kuitenkin vähemmän ja harvemmassa. Kaksi muuta lehtivihreätöntä kämmekkälajia (harajuuri ja metsänemä) ovat harvakukkaisempia ja pesäjuurta hentorakenteisempia. Lehdot, rauhoitetut.</p><p>Uotila, P. 1998: Orchidaceae. – Teoksessa Hämet-Ahti, L. ym., Retkeilykasvio 4 p. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo. Helsinki.</p> <p>Kalkinsuosija.</p> <p>Pölyttäjinä mm. kärpäset. Myös itsepölytystä tapahtuu kukinnan loppupuolella, jos hyönteispölytys on jäänyt tapahtumatta. Tiedetään kukkineen jopa sammalkerroksen sisällä ja itsepölytyksen avulla tällöinkin voi muodostua siemeniä. </p><p>Lisääntyy ja leviää myös kasvullisesti vahvan juuristonsa avulla, johon voi kehittyä kasvullisia sivusilmuja.</p> <p>Suomessa pesäjuuri on eteläinen. Tavallisin se on Ahvenanmaalla, mutta sitä löytyy myös muun muassa useista paikoista Varsinais-Suomesta ja Uudeltamaalta. Esiintymisalueen pohjoisraja kulkee Pohjois-Hämeessä, Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa. Pohjoisin tunnettu pesäjuuren kasvupaikka Suomessa on Kuopiossa, josta laji lienee kuitenkin hävinnyt.</p> <p>Kaikki lehdet suomumaisia, ruskehtavia.</p> <p>The stem is stout, achlorophyllous, yellowish brown, opaque.</p><p>The plant does not necessarily grow an above-ground shoot every year, but it may stay underground dependent on its rhizome in some years,</p> <p>Tähkä runsaskukkainen, tiheähkö. Kukka 10 mm, ruskea tai kellanruskea, makealta tuoksuva. Huuli alaspäinen, kannukseton, kärki 2-liuskainen.</p> <p>Kaikki lehdet suomumaisia, ruskehtavia.</p> <p>Rauhoitettu koko maassa Ahvenanmaata lukuun ottamatta.</p><p>Elää symbioosissa tiettyjen sienilajien kanssa. </p><p>Kasvin verso voi jäädä talventörröttäjänä pystyyn koko talveksi, ja hedelmystöt voivat pysyvät siinä kiinni joskus parikin vuotta. Silloin sen voi joskus sekoittaa mäntykukkaan (Monotropa hypopitys), jossa hedelmystöjä on kuitenkin vähemmän ja harvemmassa. Kaksi muuta lehtivihreätöntä kämmekkälajia (harajuuri ja metsänemä) ovat harvakukkaisempia ja pesäjuurta hentorakenteisempia. Lehdot, rauhoitetut.</p> <p>Pesäjuuri on yleensä hyvin huomaamaton ja vaikeasti löydettävissä, sillä se on lehtivihreätön. Sen väri on useimmiten kellertävän ruskea, ja sen pienet ruskeat lehdet ovat suomumaisia.</p><p>Kasvi on saanut nimensä maan alla olevasta hyvin tiheästä ja haaraisesta juurakosta, joka muistuttaa lähinnä linnun pesää. Kasvin tieteellinen nimi, sekä myös sen nimi useilla eurooppalaisilla kielillä, merkitsee juuri linnun pesää.</p> <p>Silmälläpidettävä (NT).</p><p>Rauhoitettu.</p><p>Metsänhoito on hävittänyt useita pesäjuuten esiintymiä.</p> <p>Vain harvoissa kasvupaikoissa pesäjuuren voi tavata kukkivana vuosittain.</p> <p>Vain harvoissa kasvupaikoissa pesäjuuren voi tavata kukkivana vuosittain.</p> <p>Rauhoitettu koko maassa Ahvenanmaata lukuun ottamatta.</p><p>Elää symbioosissa tiettyjen sienilajien kanssa. </p><p>Kasvin verso voi jäädä talventörröttäjänä pystyyn koko talveksi, ja hedelmystöt voivat pysyvät siinä kiinni joskus parikin vuotta. Silloin sen voi joskus sekoittaa mäntykukkaan (Monotropa hypopitys), jossa hedelmystöjä on kuitenkin vähemmän ja harvemmassa. Kaksi muuta lehtivihreätöntä kämmekkälajia (harajuuri ja metsänemä) ovat harvakukkaisempia ja pesäjuurta hentorakenteisempia. Lehdot, rauhoitetut.</p> <p>Rauhoitettu koko maassa Ahvenanmaata lukuun ottamatta.</p><p>Elää symbioosissa tiettyjen sienilajien kanssa. </p><p>Kasvin verso voi jäädä talventörröttäjänä pystyyn koko talveksi, ja hedelmystöt voivat pysyvät siinä kiinni joskus parikin vuotta. Silloin sen voi joskus sekoittaa mäntykukkaan (Monotropa hypopitys), jossa hedelmystöjä on kuitenkin vähemmän ja harvemmassa. Kaksi muuta lehtivihreätöntä kämmekkälajia (harajuuri ja metsänemä) ovat harvakukkaisempia ja pesäjuurta hentorakenteisempia. Lehdot, rauhoitetut.</p> <p>Tanakka, lehtivihreätön, kellertävä–ruskea, läpikuultamaton.</p><p>Juurakon versojuuristo runsas, juuret paksuja ja toisiinsa kietoutuneita. </p><p>Ei välttämättä kasvata maanpäällistä versoa joka vuosi vaan saattaa joinakin vuosina pysytellä kokonaan maanalaisen juurakkonsa varassa.</p> <p>Pystyvartinen, monivuotinen ruoho. </p><p>Kukinta-aika</p><p>Kesä–heinäkuu.</p> <p>Pölyttäjinä mm. kärpäset. Myös itsepölytystä tapahtuu kukinnan loppupuolella, jos hyönteispölytys on jäänyt tapahtumatta. Tiedetään kukkineen jopa sammalkerroksen sisällä ja itsepölytyksen avulla tällöinkin voi muodostua siemeniä. </p><p>Lisääntyy ja leviää myös kasvullisesti vahvan juuristonsa avulla, johon voi kehittyä kasvullisia sivusilmuja.</p> <p>Rauhoitettu koko maassa Ahvenanmaata lukuun ottamatta.</p><p>Elää symbioosissa tiettyjen sienilajien kanssa. </p><p>Kasvin verso voi jäädä talventörröttäjänä pystyyn koko talveksi, ja hedelmystöt voivat pysyvät siinä kiinni joskus parikin vuotta. Silloin sen voi joskus sekoittaa mäntykukkaan (Monotropa hypopitys), jossa hedelmystöjä on kuitenkin vähemmän ja harvemmassa. Kaksi muuta lehtivihreätöntä kämmekkälajia (harajuuri ja metsänemä) ovat harvakukkaisempia ja pesäjuurta hentorakenteisempia. Lehdot, rauhoitetut.</p> <p>Lehdot, lehtomaiset metsät.</p> <p>The fruit is a capsule and the seeds are dust-like.</p> <p>Kota.</p> <p>Kaikki lehdet suomumaisia, ruskehtavia.</p> <p>Pölyttäjinä mm. kärpäset. Myös itsepölytystä tapahtuu kukinnan loppupuolella, jos hyönteispölytys on jäänyt tapahtumatta. Tiedetään kukkineen jopa sammalkerroksen sisällä ja itsepölytyksen avulla tällöinkin voi muodostua siemeniä. </p><p>Lisääntyy ja leviää myös kasvullisesti vahvan juuristonsa avulla, johon voi kehittyä kasvullisia sivusilmuja.</p> <p>10–30 cm</p> <p>Vain harvoissa kasvupaikoissa pesäjuuren voi tavata kukkivana vuosittain.</p> <p>Lehdot, lehtomaiset metsät.</p> <p>10–30 cm</p> <p>Kota.</p> <p>Pölyttäjinä mm. kärpäset. Myös itsepölytystä tapahtuu kukinnan loppupuolella, jos hyönteispölytys on jäänyt tapahtumatta. Tiedetään kukkineen jopa sammalkerroksen sisällä ja itsepölytyksen avulla tällöinkin voi muodostua siemeniä. </p><p>Lisääntyy ja leviää myös kasvullisesti vahvan juuristonsa avulla, johon voi kehittyä kasvullisia sivusilmuja.</p> <p>Rauhoitettu koko maassa Ahvenanmaata lukuun ottamatta.</p><p>Elää symbioosissa tiettyjen sienilajien kanssa. </p><p>Kasvin verso voi jäädä talventörröttäjänä pystyyn koko talveksi, ja hedelmystöt voivat pysyvät siinä kiinni joskus parikin vuotta. Silloin sen voi joskus sekoittaa mäntykukkaan (Monotropa hypopitys), jossa hedelmystöjä on kuitenkin vähemmän ja harvemmassa. Kaksi muuta lehtivihreätöntä kämmekkälajia (harajuuri ja metsänemä) ovat harvakukkaisempia ja pesäjuurta hentorakenteisempia. Lehdot, rauhoitetut.</p> <p>Silmälläpidettävä (NT).</p><p>Rauhoitettu.</p><p>Metsänhoito on hävittänyt useita pesäjuuten esiintymiä.</p> <p>Tähkä runsaskukkainen, tiheähkö. Kukka 10 mm, ruskea tai kellanruskea, makealta tuoksuva. Huuli alaspäinen, kannukseton, kärki 2-liuskainen.</p> <p>Tähkä runsaskukkainen, tiheähkö. Kukka 10 mm, ruskea tai kellanruskea, makealta tuoksuva. Huuli alaspäinen, kannukseton, kärki 2-liuskainen.</p> <p>Lehdot, lehtomaiset metsät.</p> <p>10–30 cm</p> <p>Tähkä runsaskukkainen, tiheähkö. Kukka 10 mm, ruskea tai kellanruskea, makealta tuoksuva. Huuli alaspäinen, kannukseton, kärki 2-liuskainen.</p> <p>Pesäjuuri on yleensä hyvin huomaamaton ja vaikeasti löydettävissä, sillä se on lehtivihreätön. Sen väri on useimmiten kellertävän ruskea, ja sen pienet ruskeat lehdet ovat suomumaisia.</p><p>Kasvi on saanut nimensä maan alla olevasta hyvin tiheästä ja haaraisesta juurakosta, joka muistuttaa lähinnä linnun pesää. Kasvin tieteellinen nimi, sekä myös sen nimi useilla eurooppalaisilla kielillä, merkitsee juuri linnun pesää.</p> <p>Tähkä on runsaskukkainen, tiheähkö. Kukka on 10 mm, ruskea tai kellanruskea, makealta tuoksuva. Huuli on alaspäinen, kannukseton, kärki 2-liuskainen.</p> <p>Vain harvoissa kasvupaikoissa pesäjuuren voi tavata kukkivana vuosittain.</p> <p>Pesäjuuri on yleensä hyvin huomaamaton ja vaikeasti löydettävissä, sillä se on lehtivihreätön. Sen väri on useimmiten kellertävän ruskea, ja sen pienet ruskeat lehdet ovat suomumaisia.</p><p>Kasvi on saanut nimensä maan alla olevasta hyvin tiheästä ja haaraisesta juurakosta, joka muistuttaa lähinnä linnun pesää. Kasvin tieteellinen nimi, sekä myös sen nimi useilla eurooppalaisilla kielillä, merkitsee juuri linnun pesää.</p> <p>Kaikki lehdet suomumaisia, ruskehtavia.</p> <p>Lehdot, lehtomaiset metsät.</p> <p>Kesäkuu-heinäkuu. </p> true <p>Kaikki lehdet suomumaisia, ruskehtavia.</p> <p>Lehdot, lehtomaiset metsät; kalkinsuosija.</p> <p>Pystyvartinen, monivuotinen ruoho. </p><p>Kukinta-aika</p><p>Kesä–heinäkuu.</p> <p>Pystyvartinen, monivuotinen ruoho. </p><p>Kukinta-aika</p><p>Kesä–heinäkuu.</p> <p>Tähkä runsaskukkainen, tiheähkö. Kukka 10 mm, ruskea tai kellanruskea, makealta tuoksuva. Huuli alaspäinen, kannukseton, kärki 2-liuskainen.</p> <p>Suomessa pesäjuurta tavataan multavissa ja ravinteisissa lehdoissa, lehtokorvissa ja lehtomaisissa metsissä, joihin kiertyy runsaasti kariketta. Etelämpänä Euroopassa sitä tavataan tyypillisesti hämärissä pyökkimetsissä, jossa se on usein ainoa kesällä kukkiva kasvi.Ei välttämättä tee maanpäällistä versoa vuosittain.</p><p>Kukat tuoksuvat melko voimakkaalle, makean ummehtuneelle. Kukinta on kuitenkin hyvin epäsäännöllistä, ja laji voi kukkia maansisäisenäkin.</p><p>Kasvin kukittua maavarsisto kuolee, mutta osa juurista voi jatkaa kasvin elämää muodostamalla kärkiinsä itusilmuja. Koska pesäjuuri ei yhteytä, se elää täysin juurisienensä (<i>Rhizoctonia neottiae</i>) avulla saamastaan ravinnosta. On epävarmaa, hyötyykö juurisieni tästä suhteesta vai onko pesäjuuri vain sienensä loinen.</p> <p>Eteläisessä Suomessa. Harvinainen.</p> <p>Kesäkuu – heinäkuu. </p> <p>Kalkinsuosija.</p> <p>Eteläisessä Suomessa. Harvinainen.</p> <p>Pystyvartinen, monivuotinen ruoho. </p><p>Kukinta-aika</p><p>Kesä–heinäkuu.</p> <p>Rauhoitettu koko maassa Ahvenanmaata lukuun ottamatta.</p><p>Elää symbioosissa tiettyjen sienilajien kanssa. </p><p>Kasvin verso voi jäädä talventörröttäjänä pystyyn koko talveksi, ja hedelmystöt voivat pysyvät siinä kiinni joskus parikin vuotta. Silloin sen voi joskus sekoittaa mäntykukkaan (Monotropa hypopitys), jossa hedelmystöjä on kuitenkin vähemmän ja harvemmassa. Kaksi muuta lehtivihreätöntä kämmekkälajia (harajuuri ja metsänemä) ovat harvakukkaisempia ja pesäjuurta hentorakenteisempia. Lehdot, rauhoitetut.</p> <p>Kaikki lehdet suomumaisia, ruskehtavia.</p> <p>Pölyttäjinä mm. kärpäset. Myös itsepölytystä tapahtuu kukinnan loppupuolella, jos hyönteispölytys on jäänyt tapahtumatta. Tiedetään kukkineen jopa sammalkerroksen sisällä ja itsepölytyksen avulla tällöinkin voi muodostua siemeniä. </p><p>Lisääntyy ja leviää myös kasvullisesti vahvan juuristonsa avulla, johon voi kehittyä kasvullisia sivusilmuja.</p> <p>Eteläisessä Suomessa. Harvinainen.</p> <p>Tähkä on runsaskukkainen, tiheähkö. Kukka on 10 mm, ruskea tai kellanruskea, makealta tuoksuva. Huuli on alaspäinen, kannukseton, kärki kaksiliuskainen.</p> <p>Kota.</p> pesäjuuri <p>Kota.</p> <p>10–30 cm</p> <p>Kalkinsuosija.</p> <p>Kaikki lehdet suomumaisia, ruskehtavia.</p>