<p>Kalkinsuosija</p> <p>Kalkinsuosija</p> <p>Tanakka, täyteinen. </p><p>Juurimukulat syvään liuskaisia.</p> Dactylorhiza fuchsii <p>Kesäkuu–heinäkuu</p> <p>Kota. Siemenet pölymäisen pieniä.</p> <p>Letot, lähteiköt, lehdot, rinnemetsät, kuivatkin niityt.</p> <p>Kesäkuu – heinäkuu</p> <p>Kuten maariankämmekkä mutta alimmat lehdet pyöreäkärkisiä, kukka punaisempi, kukan huuli erilainen.</p> <p>20–50 cm</p> <p>Kalkinsuosija</p> <p>Ei rauhoitettu.</p> <p>Uotila, P. 1998: Orchidaceae. – Teoksessa Hämet-Ahti, L. ym., Retkeilykasvio 4 p. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo. Helsinki.</p> <p>Blommar i juni–juli.</p> <p>Kukinto tiheä, kartimainen, monikukkainen tähkä. Kukka punainen, kirjava. Huuli alaspäinen, leveä, kannuksellinen, syvään 3-liuskainen, keskiliuska kapean kolmiomainen, pitempi kuin sivuliuskat.</p> <p>Kuten maariankämmekkä mutta alimmat lehdet pyöreäkärkisiä, kukka punaisempi, kukan huuli erilainen.</p> <p>Kukinto tiheä, kartimainen, monikukkainen tähkä. Kukka punainen, kirjava. Huuli alaspäinen, leveä, kannuksellinen, syvään 3-liuskainen, keskiliuska kapean kolmiomainen, pitempi kuin sivuliuskat.</p> <p>Lehtiä pitkin vartta. Alemmat 2–4 lehteä vastapuikeita, tylppiä, litteitä, päältä täplikkäitä, alta siniharmaita; ylemmät pieniä, kapeita, suippoja, ylin lehti ei kukinnon tasolle ulottuva. Alimmat lehdet pyöreämpiä kuin maariankämmekällä. Alempien ja ylempien lehtien raja jyrkkä. </p><p>Kukkien tukilehdet vaaleita, yleensä kukkia lyhyempiä, sahalaitaisia.</p> <p>Kalkinsuosija</p> <p>Letot, lähteiköt, lehdot, rinnemetsät, kuivatkin niityt.</p> <p>Silmälläpidettävä (NT).</p><p>Kasvi on harvinaistunut&#xa0;metsienhakkuiden ja -aurausten, pellonraivausten ja ojituksien&#xa0;johdosta.</p> <p>20–50 cm</p> <p>Kalkinsuosija</p> <p>Lehtiä pitkin vartta. Alemmat 2–4 lehteä vastapuikeita, tylppiä, litteitä, päältä täplikkäitä, alta siniharmaita; ylemmät pieniä, kapeita, suippoja, ylin lehti ei kukinnon tasolle ulottuva. Alimmat lehdet pyöreämpiä kuin maariankämmekällä. Alempien ja ylempien lehtien raja jyrkkä. </p><p>Kukkien tukilehdet vaaleita, yleensä kukkia lyhyempiä, sahalaitaisia.</p> <p>Kuten maariankämmekkä mutta alimmat lehdet pyöreäkärkisiä, kukka punaisempi, kukan huuli erilainen.</p> <p>Kalkinsuosija</p> <p>Eutrophic fens, spring-fed mires, sloped forests, even dryish meadows.</p> <p>Rikkärr, fuktiga skogar, lundar, skogssluttningar, torrängar.</p> <p>Lehtiä pitkin vartta. Alemmat 2–4 lehteä vastapuikeita, tylppiä, litteitä, päältä täplikkäitä, alta siniharmaita; ylemmät pieniä, kapeita, suippoja, ylin lehti ei kukinnon tasolle ulottuva. Alimmat lehdet pyöreämpiä kuin maariankämmekällä. Alempien ja ylempien lehtien raja jyrkkä. </p><p>Kukkien tukilehdet vaaleita, yleensä kukkia lyhyempiä, sahalaitaisia.</p> <p>The stem is stout and not hollow.</p> <p>Letot, lähteiköt, lehdot, rinnemetsät, kuivatkin niityt.</p> <p>Kukinto tiheä, kartimainen, monikukkainen tähkä. Kukka punainen, kirjava. Huuli alaspäinen, leveä, kannuksellinen, syvään 3-liuskainen, keskiliuska kapean kolmiomainen, pitempi kuin sivuliuskat.</p> <p>Juurimukulat syvään liuskaiset.</p> <p>Kesäkuu–heinäkuu.</p> <p>Kalkkialueilla, ei pohjoisimmilla alueilla.</p> <p>20–50 cm</p> <p>Kalkinsuosija</p> <p>Monivuotinen ruoho.</p> <p>Lehtiä pitkin vartta. Alemmat 2–4 lehteä vastapuikeita, tylppiä, litteitä, päältä täplikkäitä, alta siniharmaita; ylemmät pieniä, kapeita, suippoja, ylin lehti ei kukinnon tasolle ulottuva. Alimmat lehdet pyöreämpiä kuin maariankämmekällä. Alempien ja ylempien lehtien raja jyrkkä. </p><p>Kukkien tukilehdet vaaleita, yleensä kukkia lyhyempiä, sahalaitaisia.</p> <p>Kesäkuu–heinäkuu</p> <p>Kota. Siemenet pölymäisen pieniä.</p> <p>Calciphile.</p> <p>Kesäkuu–heinäkuu.</p> <p>Kuten maariankämmekkä mutta alimmat lehdet pyöreäkärkisiä, kukka punaisempi, kukan huuli erilainen.</p> 0 <p>Tanakka, täyteinen. </p><p>Juurimukulat syvään liuskaisia.</p> <p>Letot, lähteiköt, lehdot, rinnemetsät, kuivatkin niityt.</p> <p>Kesäkuu–heinäkuu</p> <p>Tanakka, täyteinen. </p><p>Juurimukulat syvään liuskaisia.</p> <p>Kalkinsuosija</p> <p>Ei rauhoitettu.</p> <p>The fruit is a capsule. The seeds are dust-like.</p> <p>Tanakka, täyteinen. </p><p>Juurimukulat syvään liuskaisia.</p> <p>Letot, lähteiköt, lehdot, rinnemetsät, kuivatkin niityt.</p> <p>Kota. Siemenet pölymäisen pieniä.</p> <p>Kuten maariankämmekkä mutta alimmat lehdet pyöreäkärkisiä, kukka punaisempi, kukan huuli erilainen.</p> <p>Lehtiä pitkin vartta. Alemmat 2–4 lehteä vastapuikeita, tylppiä, litteitä, päältä täplikkäitä, alta siniharmaita; ylemmät pieniä, kapeita, suippoja, ylin lehti ei kukinnon tasolle ulottuva. Alimmat lehdet pyöreämpiä kuin maariankämmekällä. Alempien ja ylempien lehtien raja jyrkkä. </p><p>Kukkien tukilehdet vaaleita, yleensä kukkia lyhyempiä, sahalaitaisia.</p> <p>Kota. Siemenet pölymäisen pieniä.</p> <p>Ei rauhoitettu.</p> <p>Lehtiä pitkin vartta. Alemmat 2–4 lehteä vastapuikeita, tylppiä, litteitä, päältä täplikkäitä, alta siniharmaita; ylemmät pieniä, kapeita, suippoja, ylin lehti ei kukinnon tasolle ulottuva. Alimmat lehdet pyöreämpiä kuin maariankämmekällä. Alempien ja ylempien lehtien raja jyrkkä. </p><p>Kukkien tukilehdet vaaleita, yleensä kukkia lyhyempiä, sahalaitaisia.</p> <p>Blad längs stjälken. Nedersta 2–4 bladen omvänt äggrunda, trubbiga, platta, ovan med mörka fläckar, blågröna under. Övre bladen små, smala, spetsiga, översta bladet inte längre än blomaxet. Tydlig gräns mellan de nedre och övre bladen.</p> <p>Inte fridlyst. Kalkväxt i frodiga lundar och rikkärr.</p><p>Skogsnycklar är lik Jungfru Marie nycklar (D. maculata), men nedre bladen med rundad spets, blommor rödare och blommans läpp annorlunda. Tas ibland upp som en underart inom D. maculata (ssp. fuchsii).</p> <p>Kukinto tiheä, kartimainen, monikukkainen tähkä. Kukka punainen, kirjava. Huuli alaspäinen, leveä, kannuksellinen, syvään 3-liuskainen, keskiliuska kapean kolmiomainen, pitempi kuin sivuliuskat.</p> <p>Kalkinsuosija</p> <p>Lehtiä pitkin vartta. Alemmat 2–4 lehteä vastapuikeita, tylppiä, litteitä, päältä täplikkäitä, alta siniharmaita; ylemmät pieniä, kapeita, suippoja, ylin lehti ei kukinnon tasolle ulottuva. Alimmat lehdet pyöreämpiä kuin maariankämmekällä. Alempien ja ylempien lehtien raja jyrkkä. </p><p>Kukkien tukilehdet vaaleita, yleensä kukkia lyhyempiä, sahalaitaisia.</p> (Druce) Soó <p>Kesäkuu–heinäkuu.</p> <p>Kukinto tiheä, kartimainen, monikukkainen tähkä. Kukka punainen, kirjava. Huuli alaspäinen, leveä, kannuksellinen, syvään 3-liuskainen, keskiliuska kapean kolmiomainen, pitempi kuin sivuliuskat.</p> <p>Flowers in June – July.</p> <p>Kukinto tiheä, kartimainen, monikukkainen tähkä. Kukka punainen, kirjava. Huuli alaspäinen, leveä, kannuksellinen, syvään 3-liuskainen, keskiliuska kapean kolmiomainen, pitempi kuin sivuliuskat.</p> <p>Kuten maariankämmekkä mutta alimmat lehdet pyöreäkärkisiä, kukka punaisempi, kukan huuli erilainen.</p> <p>Perennial herb with root tubers.</p> <p>Kukinto tiheä, kartimainen, monikukkainen tähkä. Kukka punainen, kirjava. Huuli alaspäinen, leveä, kannuksellinen, syvään 3-liuskainen, keskiliuska kapean kolmiomainen, pitempi kuin sivuliuskat.</p> <p>Kota. Siemenet ovat pölymäisen pieniä.</p> <p>Kesäkuu–heinäkuu.</p> <p>Kalkinsuosija</p> <p>Lehtiä pitkin vartta. Alemmat 2–4 lehteä vastapuikeita, tylppiä, litteitä, päältä täplikkäitä, alta siniharmaita; ylemmät pieniä, kapeita, suippoja, ylin lehti ei kukinnon tasolle ulottuva. Alimmat lehdet pyöreämpiä kuin maariankämmekällä. Alempien ja ylempien lehtien raja jyrkkä. </p><p>Kukkien tukilehdet vaaleita, yleensä kukkia lyhyempiä, sahalaitaisia.</p> <p>20–50 cm</p> <p>Tanakka, täyteinen. </p><p>Juurimukulat syvään liuskaisia.</p> <p>Kuten maariankämmekkä mutta alimmat lehdet pyöreäkärkisiä, kukka punaisempi, kukan huuli erilainen.</p> <p>Kalkinsuosija</p> <p>20–50 cm.</p> <p>20–50 cm</p> <p>20–50 cm</p> <p>Kalkkialueilla, ei pohjoisimmilla alueilla.</p> <p>Lähes koko maassa,&#xa0;etenkin Ahvenanmaalla, jossa se on paikoin yleinen, Kainuussa sekä Etelä- ja Keski-Lapissa. Muualta maasta lajista on vain satunnaisia havaintoja.</p> <p>Tanakka, täyteinen. </p><p>Juurimukulat syvään liuskaisia.</p> <p>Silmälläpidettävä (NT).</p><p>Kasvi on harvinaistunut&#xa0;metsienhakkuiden ja -aurausten, pellonraivausten ja ojituksien&#xa0;johdosta.</p> <p>20–50 cm high.</p> <p>Kielikämmekkää tavattaneen suurimmassa osassa Eurooppaa kuten maariankämmekkääkin (<em>D. maculata</em> subsp. <em>maculata</em>). Esimerkiksi Englannissa laji on maariankämmekkää yleisempi. Fennoskandiassa kielikämmekkää kasvaa paikoitellen koko Norjassa sekä Ruotsin, Tanskan ja Suomen kalkkialueilla.<a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Kalkkimaariank%C3%A4mmekk%C3%A4#cite_note-DVF-3"></a></p> <p>Kesäkuu–heinäkuu.</p> <p>Kukinto tiheä, kartimainen, monikukkainen tähkä. Kukka punainen, kirjava. Huuli alaspäinen, leveä, kannuksellinen, syvään 3-liuskainen, keskiliuska kapean kolmiomainen, pitempi kuin sivuliuskat.</p> true <p>Letot, lähteiköt, lehdot, rinnemetsät, kuivatkin niityt.</p> <p>Ei rauhoitettu.</p> <p>20–50 cm.</p> <p>Letot, lähteiköt, lehdot, rinnemetsät, kuivatkin niityt.</p> <p>The inflorescence is a dense, conoidal, many-flowered spike. The flower is red and mottled. The lip is deflexed, broad, spurred and deeply cleft into three lobes. The middle lobe is narrowly deltoid and longer than the lateral lobes.</p> <p>Lehdekäs pitkin vartta. Alemmat 2–4 lehteä ovat vastapuikeita, tylppiä, litteitä, päältä täplikkäitä, alta siniharmaita; ylemmät ovat pieniä, kapeita, suippoja, ylin lehti ei kukinnon tasolle ulottuva. Alimmat lehdet ovat pyöreämpiä kuin maariankämmekällä. Alempien ja ylempien lehtien raja jyrkkä. </p><p>Kukkien tukilehdet ovat vaaleita, yleensä kukkia lyhyempiä, sahalaitaisia.</p> <p>20–50 cm</p> <p>Tanakka, täyteinen.</p> <p>Uotila, P. 2024: Orchidaceae. – Retkeilykasvio 5 p. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo. Helsinki.</p> <p>Kesäkuu–heinäkuu.</p> <p>Tanakka, täyteinen. </p><p>Juurimukulat syvään liuskaisia.</p> <p>Kukinto tiheä, kartimainen, monikukkainen tähkä. Kukka punainen, kirjava. Huuli alaspäinen, leveä, kannuksellinen, syvään 3-liuskainen, keskiliuska kapean kolmiomainen, pitempi kuin sivuliuskat.</p> <p>Kalkområden, inte i de nordligaste delarna.</p> <p>20–50 cm</p> <p>Kesäkuu–heinäkuu.</p> <p>Lähes koko maassa,&#xa0;etenkin Ahvenanmaalla, jossa se on paikoin yleinen, Kainuussa sekä Etelä- ja Keski-Lapissa. Muualta maasta lajista on vain satunnaisia havaintoja.</p> <p>Letot, lähteiköt, lehdot, rinnemetsät, kuivatkin niityt.</p> <p>Kapsel. Frön mikroskopiskt små.</p> skogsnycklar <p>Letot, lähteiköt, lehdot, rinnemetsät, kuivatkin niityt.</p> <p>Kesäkuu–heinäkuu.</p> <p>Vesitalouden palauttaminen alueilla joissa laji on säilynyt niissä tehdyistä toimenpiteistä huolimatta.</p> <p>Lehtiä pitkin vartta. Alemmat 2–4 lehteä vastapuikeita, tylppiä, litteitä, päältä täplikkäitä, alta siniharmaita; ylemmät pieniä, kapeita, suippoja, ylin lehti ei kukinnon tasolle ulottuva. Alimmat lehdet pyöreämpiä kuin maariankämmekällä. Alempien ja ylempien lehtien raja jyrkkä. </p><p>Kukkien tukilehdet vaaleita, yleensä kukkia lyhyempiä, sahalaitaisia.</p> <p>The stem is foliate along its length. The lowest 2–4 leaves are obovate, rounded at the apex, compressed, maculate above, blue-gray beneath. The upper leaves are small, narrow, acute and the uppermost leaf does not reach up to the level of the inflorescence. The transition from lower to upper leaves is abrupt. The floral bracts are light-colored, typically shorter than the flowers and serrate.</p> <p>Kesäkuu–heinäkuu.</p> <p>Kalkkialueilla, ei pohjoisimmilla alueilla.</p> <p>Kalkinsuosija</p> <p>Kuten maariankämmekkä mutta alimmat lehdet pyöreäkärkisiä, kukka punaisempi, kukan huuli erilainen.</p> <p>Kukinto tiheä, kartimainen, monikukkainen tähkä. Kukka punainen, kirjava. Huuli alaspäinen, leveä, kannuksellinen, syvään 3-liuskainen, keskiliuska kapean kolmiomainen, pitempi kuin sivuliuskat.</p> <p>Varsi 3–6(–10) mm paksu, tanakka, täyteinen.</p> <p>Kota. Siemenet ovat pölymäisen pieniä.</p> <p>Letot, lähteiköt, lehdot, rinnemetsät, kuivatkin niityt.</p> <p>20–50 cm</p> <p>Kalkkialueilla, ei pohjoisimmilla alueilla.</p> <p>Like D. maculata, but the lowest leaves are rounded at the apex, the flower is redder, and the lip of the flower is different.</p> <p>Kuten maariankämmekkä mutta alimmat lehdet pyöreäkärkisiä, kukka punaisempi, kukan huuli erilainen.</p> <p>Kalkgynnad.</p> <p>20–50 cm</p> <p>Kuten maariankämmekkä mutta alimmat lehdet pyöreäkärkisiä, kukka punaisempi, kukan huuli erilainen.</p> <p>Vesitalouden palauttaminen alueilla joissa laji on säilynyt niissä tehdyistä toimenpiteistä huolimatta.</p> <p>Letot, lähteiköt, lehdot, rinnemetsät, kuivatkin niityt.</p> <p>Ei rauhoitettu.</p> <p>Letot, lähteiköt, lehdot, rinnemetsät, kuivatkin niityt.</p> <p>Kesäkuu–heinäkuu.</p> <p>Lehtiä pitkin vartta. Alemmat 2–4 lehteä vastapuikeita, tylppiä, litteitä, päältä täplikkäitä, alta siniharmaita; ylemmät pieniä, kapeita, suippoja, ylin lehti ei kukinnon tasolle ulottuva. Alimmat lehdet pyöreämpiä kuin maariankämmekällä. Alempien ja ylempien lehtien raja jyrkkä. </p><p>Kukkien tukilehdet vaaleita, yleensä kukkia lyhyempiä, sahalaitaisia.</p> <p>Kuten maariankämmekkä (<em>D. maculata</em> subsp. <em>maculata</em>), mutta alimmat lehdet pyöreäkärkisiä, kukka punaisempi, kukan alahuulen keskiliuska&#xa0;selkeästi sivuliuskoista erottuva. Näiden kahden tunnistaminen on usein perin hankalaa, tuntomerkit ovat usein osin päällekkäisiä. Molemmat ovta itsessään monimuotoisia kämmeköitä. Kielikämmekkä on diploidi, maarinakämmekkä tetraploidi.</p> <p>Kukinto tiheä, kartimainen, monikukkainen tähkä. Kukka punainen, kirjava. Huuli alaspäinen, leveä, kannuksellinen, syvään 3-liuskainen, keskiliuska kapean kolmiomainen, pitempi kuin sivuliuskat.</p> <p>Lehtiä pitkin vartta. Alemmat 2–4 lehteä vastapuikeita, tylppiä, litteitä, päältä täplikkäitä, alta siniharmaita; ylemmät pieniä, kapeita, suippoja, ylin lehti ei kukinnon tasolle ulottuva. Alimmat lehdet pyöreämpiä kuin maariankämmekällä. Alempien ja ylempien lehtien raja jyrkkä. </p><p>Kukkien tukilehdet vaaleita, yleensä kukkia lyhyempiä, sahalaitaisia.</p> <p>Occurs nearly everywhere in Finland. It is locally common in Åland, Kainuu and Southern and Central Lapland. There are only occasional observations of the species elsewhere in the country.</p> <p>Kukinto tiheä, kartimainen, monikukkainen tähkä. Kukka punainen, kirjava. Huuli alaspäinen, leveä, kannuksellinen, syvään 3-liuskainen, keskiliuska kapean kolmiomainen, pitempi kuin sivuliuskat.</p> <p>Kalkkialueilla, ei pohjoisimmilla alueilla.</p> <p>Kesäkuu–heinäkuu.</p> <p>Tanakka, täyteinen. </p><p>Juurimukulat syvään liuskaisia.</p> <p>Letot, lähteiköt, lehdot, rinnemetsät, kuivatkin niityt.</p> <p>Kielikämmekkä on monivuotinen ruoho.</p> kielikämmekkä <p>Kuten maariankämmekkä mutta alimmat lehdet pyöreäkärkisiä, kukka punaisempi, kukan huuli erilainen.</p> <p>Tähkä (2–)4–10(–15) cm, nuorena kartiomainen, vanhempana lieriömäinen,tav. tiheä, 10–50-kukkainen, tukilehdet ovat kukkia lyhyempiä (lukuunottamatta alimpia, jotka usein hieman kukkia pitempiä), vaaleita,niiden reunat matalasahaisia. Kukka on vaaleanpunainen – vaaleansinipunainen, (sini)punakirjailuinen, huuli 7–10 × 7–14 mm, syvään kolmiliuskainen, liuskat suippoja, keskiliuska on kolmiomainen, sivuliuskoja pitempi ja tav. kapeampi,</p> <p>Tanakka, täyteinen. </p> <p>Kuten maariankämmekkä mutta alimmat lehdet pyöreäkärkisiä, kukka punaisempi, kukan huuli erilainen.</p> <p>Kalkinsuosija</p> <p>Kuten maariankämmekkä mutta alimmat lehdet pyöreäkärkisiä, kukka punaisempi, kukan huuli erilainen.</p> <p>Kielikämmekkää tavattaneen suurimmassa osassa Eurooppaa kuten korpimaariankämmekkääkin (<em>D. maculata</em> subsp. <em>maculata</em>). Esimerkiksi Englannissa kielikämmekkä on sitä yleisempi. Fennoskandiassa kielikämmekkää kasvaa paikoitellen koko Norjassa sekä Ruotsin, Tanskan ja Suomen kalkkialueilla.<a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Kalkkimaariank%C3%A4mmekk%C3%A4#cite_note-DVF-3"></a></p> <p>Kuten maariankämmekkä mutta alimmat lehdet pyöreäkärkisiä, kukka punaisempi, kukan huuli erilainen.</p> <p>Kielikämmekkä on monivuotinen ruoho.</p> <p>20–50 cm</p> <p>20–50 cm</p> <p>Kukinto tiheä, kartimainen, monikukkainen tähkä. Kukka punainen, kirjava. Huuli alaspäinen, leveä, kannuksellinen, syvään 3-liuskainen, keskiliuska kapean kolmiomainen, pitempi kuin sivuliuskat.</p> <p>Blommor i tätt, nästan koniskt blomax. Stödblad ljusa, kortare än blomman, sågade. Blomma rödlila med mörka teckningar. Läpp nedböjd, bred, djupt treflikig, mittflik smalt triangulär och längre än sidoflikar. Sporre.</p> <p>Kesäkuu–heinäkuu.</p> <p>Tanakka, täyteinen. </p><p>Juurimukulat syvään liuskaisia.</p> <p>Tanakka, täyteinen. </p><p>Juurimukulat syvään liuskaisia.</p> <p>Kota. Siemenet pölymäisen pieniä.</p> <p>Kalkinsuosija</p> <p>20–50 cm</p> <p>Letot, lähteiköt, lehdot, rinnemetsät, kuivatkin niityt.</p> <p>Lehtiä pitkin vartta. Alemmat 2–4 lehteä vastapuikeita, tylppiä, litteitä, päältä täplikkäitä, alta siniharmaita; ylemmät pieniä, kapeita, suippoja, ylin lehti ei kukinnon tasolle ulottuva. Alimmat lehdet pyöreämpiä kuin maariankämmekällä. Alempien ja ylempien lehtien raja jyrkkä. </p><p>Kukkien tukilehdet vaaleita, yleensä kukkia lyhyempiä, sahalaitaisia.</p> <p>Stjälk trind, fylld. Jordknölar djupt flikiga.</p> <p>Letot, lähteiköt, lehdot, rinnemetsät, kuivatkin niityt.</p> <p>Lehdekäs pitkin vartta. Alemmat 2–4 lehteä ovat vastapuikeita, tylppiä, litteitä, päältä täplikkäitä, alta siniharmaita; ylemmät ovat pieniä, kapeita, suippoja, ylin lehti ei kukinnon tasolle ulottuva. Alimmat lehdet ovat pyöreämpiä kuin maariankämmekällä. Alempien ja ylempien lehtien raja jyrkkä. </p><p>Kukkien tukilehdet ovat vaaleita, yleensä kukkia lyhyempiä, sahalaitaisia.</p> <p>Tanakka, täyteinen. </p><p>Juurimukulat syvään liuskaisia.</p> <p>20–50 cm</p> <p>20–50 cm.</p> <p>The root tubers are deeply lobed.</p> <p>Kukinto tiheä, kartimainen, monikukkainen tähkä. Kukka punainen, kirjava. Huuli alaspäinen, leveä, kannuksellinen, syvään 3-liuskainen, keskiliuska kapean kolmiomainen, pitempi kuin sivuliuskat.</p> <p>Tanakka, täyteinen. </p><p>Juurimukulat syvään liuskaisia.</p> <p>Near-threatened (NT).</p> <p>Tanakka, täyteinen. </p><p>Juurimukulat syvään liuskaisia.</p> <p>Kukinto on tiheä, kartiomainen, monikukkainen tähkä. Kukka on&#xa0;punainen, kirjava. Huuli on alaspäinen, leveä, kannuksellinen, <em>syvään 3-liuskainen</em>, keskiliuska on kapean kolmiomainen, pitempi kuin sivuliuskat.</p> <p>Lehtiä pitkin vartta. Alemmat 2–4 lehteä vastapuikeita, tylppiä, litteitä, päältä täplikkäitä, alta siniharmaita; ylemmät pieniä, kapeita, suippoja, ylin lehti ei kukinnon tasolle ulottuva. Alimmat lehdet pyöreämpiä kuin maariankämmekällä. Alempien ja ylempien lehtien raja jyrkkä. </p><p>Kukkien tukilehdet vaaleita, yleensä kukkia lyhyempiä, sahalaitaisia.</p> <p>Kalkinsuosija</p> <p>Örtartad växt med jordknöl. </p> <p>Letot, lähteiköt, lehdot, rinnemetsät, kuivatkin niityt.</p> <p>Lehtiä pitkin vartta. Alemmat 2–4 lehteä vastapuikeita, tylppiä, litteitä, päältä täplikkäitä, alta siniharmaita; ylemmät pieniä, kapeita, suippoja, ylin lehti ei kukinnon tasolle ulottuva. Alimmat lehdet pyöreämpiä kuin maariankämmekällä. Alempien ja ylempien lehtien raja jyrkkä. </p><p>Kukkien tukilehdet vaaleita, yleensä kukkia lyhyempiä, sahalaitaisia.</p>