<p>Järvissä, joissa, allikoissa, ojissa, harvoin vähäsuolaisessa murtovedessä, usein matalahkossa vedessä kovalla mineraalimaapohjalla. Joskus myös rannalla märällä maalla.</p> <p>Monivuotinen vesikasvi.</p> <p>Hedelmä on luumarjamainen, 2,4–3,1 mm pitkä ja oliivinvihreä.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti ja tupettomia, varren ja lehden yhtymäkohdassa on kielekekorvake. Kielekekorvakkeet ovat 2–3 cm pitkiä, pitkään säilyviä, kaksisuonisia ja tylppiä. Lehdet ovat kellus- tai uposlehtiä. Uposlehdet ovat ruodittomia, niiden lapa on 3–15 cm pitkä, kapeansuikea, usein kaareva, suippotyvinen ja hyvin hienohampainen, vihreä, kellertävä tai punertavanruskea ja läpikuultava. Keskisuoni ei jatku otana. Kelluslehdet ovat usein pitkäruotisia, niiden lapa on 3–7 cm pitkä, leveän soikea, melko jyrkästi ruodiksi kapeneva, kellanvihreä ja himmeä.</p> <p>Kukkii keskikesällä (VII–VIII).</p> <p>Monivuotinen vesikasvi.</p> <p>Kukkii keskikesällä (VII–VIII).</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti ja tupettomia, varren ja lehden yhtymäkohdassa on kielekekorvake. Kielekekorvakkeet ovat 2–3 cm pitkiä, pitkään säilyviä, kaksisuonisia ja tylppiä. Lehdet ovat kellus- tai uposlehtiä. Uposlehdet ovat ruodittomia, niiden lapa on 3–15 cm pitkä, kapeansuikea, usein kaareva, suippotyvinen ja hyvin hienohampainen, vihreä, kellertävä tai punertavanruskea ja läpikuultava. Keskisuoni ei jatku otana. Kelluslehdet ovat usein pitkäruotisia, niiden lapa on 3–7 cm pitkä, leveän soikea, melko jyrkästi ruodiksi kapeneva, kellanvihreä ja himmeä.</p> <p>Kukkii keskikesällä (VII–VIII).</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti ja tupettomia, varren ja lehden yhtymäkohdassa on kielekekorvake. Kielekekorvakkeet ovat 2–3 cm pitkiä, pitkään säilyviä, kaksisuonisia ja tylppiä. Lehdet ovat kellus- tai uposlehtiä. Uposlehdet ovat ruodittomia, niiden lapa on 3–15 cm pitkä, kapeansuikea, usein kaareva, suippotyvinen ja hyvin hienohampainen, vihreä, kellertävä tai punertavanruskea ja läpikuultava. Keskisuoni ei jatku otana. Kelluslehdet ovat usein pitkäruotisia, niiden lapa on 3–7 cm pitkä, leveän soikea, melko jyrkästi ruodiksi kapeneva, kellanvihreä ja himmeä.</p> <p>Monivuotinen vesikasvi.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti ja tupettomia, varren ja lehden yhtymäkohdassa on kielekekorvake. Kielekekorvakkeet ovat 2–3 cm pitkiä, pitkään säilyviä, kaksisuonisia ja tylppiä. Lehdet ovat kellus- tai uposlehtiä. Uposlehdet ovat ruodittomia, niiden lapa on 3–15 cm pitkä, kapeansuikea, usein kaareva, suippotyvinen ja hyvin hienohampainen, vihreä, kellertävä tai punertavanruskea ja läpikuultava. Keskisuoni ei jatku otana. Kelluslehdet ovat usein pitkäruotisia, niiden lapa on 3–7 cm pitkä, leveän soikea, melko jyrkästi ruodiksi kapeneva, kellanvihreä ja himmeä.</p> <p>Hedelmä on luumarjamainen, 2,4–3,1 mm pitkä ja oliivinvihreä.</p> <p>Kukkii keskikesällä (VII–VIII).</p> <p>Järvissä tavallisesti 20–70 cm, joissa jopa 2 m pitkä.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti ja tupettomia, varren ja lehden yhtymäkohdassa on kielekekorvake. Kielekekorvakkeet ovat 2–3 cm pitkiä, pitkään säilyviä, kaksisuonisia ja tylppiä. Lehdet ovat kellus- tai uposlehtiä. Uposlehdet ovat ruodittomia, niiden lapa on 3–15 cm pitkä, kapeansuikea, usein kaareva, suippotyvinen ja hyvin hienohampainen, vihreä, kellertävä tai punertavanruskea ja läpikuultava. Keskisuoni ei jatku otana. Kelluslehdet ovat usein pitkäruotisia, niiden lapa on 3–7 cm pitkä, leveän soikea, melko jyrkästi ruodiksi kapeneva, kellanvihreä ja himmeä.</p> <p>Perennial aquatic herb.</p> <p>Juurakko on suikertava. Varsi on rento.</p> <p>Järvissä, joissa, allikoissa, ojissa, harvoin vähäsuolaisessa murtovedessä, usein matalahkossa vedessä kovalla mineraalimaapohjalla. Joskus myös rannalla märällä maalla.</p> <p>Järvissä, joissa, allikoissa, ojissa, harvoin vähäsuolaisessa murtovedessä, usein matalahkossa vedessä kovalla mineraalimaapohjalla. Joskus myös rannalla märällä maalla.</p> <p>Hedelmä on luumarjamainen, 2,4–3,1 mm pitkä ja oliivinvihreä.</p> <p>Monivuotinen vesikasvi.</p> <p>Hedelmä on luumarjamainen, 2,4–3,1 mm pitkä ja oliivinvihreä.</p> <p>Koko maassa, yleisin Pohjois- ja Keski-Suomessa.</p> <p>Järvissä tavallisesti 20–70 cm, joissa jopa 2 m pitkä.</p> <p>Juurakko on suikertava. Varsi on rento.</p> <p>Hedelmä on luumarjamainen, 2,4–3,1 mm pitkä ja oliivinvihreä.</p> <p>Monivuotinen vesikasvi.</p> <p>Järvissä tavallisesti 20–70 cm, joissa jopa 2 m pitkä.</p> <p>Kukinto on perällinen tähkä. Tähkäperä on 5–10 cm pitkä, jäykkä, vartta paksumpi ja kärkeä kohti paksuneva. Tähkä on 2–4 cm pitkä. Kukat ovat kaksineuvoisia. Kehä on nelilehtinen ja verhiömäinen.</p> <p>Koko maassa, yleisin Pohjois- ja Keski-Suomessa.</p> <p>Juurakko on suikertava. Varsi on rento.</p> <p>Hedelmä on luumarjamainen, 2,4–3,1 mm pitkä ja oliivinvihreä.</p> <p>Koko maassa, yleisin Pohjois- ja Keski-Suomessa.</p> <p>Juurakko on suikertava. Varsi on rento.</p> <p>Juurakko on suikertava. Varsi on rento.</p> <p>Järvissä, joissa, allikoissa, ojissa, harvoin vähäsuolaisessa murtovedessä, usein matalahkossa vedessä kovalla mineraalimaapohjalla. Joskus myös rannalla märällä maalla.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti ja tupettomia, varren ja lehden yhtymäkohdassa on kielekekorvake. Kielekekorvakkeet ovat 2–3 cm pitkiä, pitkään säilyviä, kaksisuonisia ja tylppiä. Lehdet ovat kellus- tai uposlehtiä. Uposlehdet ovat ruodittomia, niiden lapa on 3–15 cm pitkä, kapeansuikea, usein kaareva, suippotyvinen ja hyvin hienohampainen, vihreä, kellertävä tai punertavanruskea ja läpikuultava. Keskisuoni ei jatku otana. Kelluslehdet ovat usein pitkäruotisia, niiden lapa on 3–7 cm pitkä, leveän soikea, melko jyrkästi ruodiksi kapeneva, kellanvihreä ja himmeä.</p> <p>Koko maassa, yleisin Pohjois- ja Keski-Suomessa.</p> <p>Monivuotinen vesikasvi.</p> <p>Järvissä, joissa, allikoissa, ojissa, harvoin vähäsuolaisessa murtovedessä, usein matalahkossa vedessä kovalla mineraalimaapohjalla. Joskus myös rannalla märällä maalla.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti ja tupettomia, varren ja lehden yhtymäkohdassa on kielekekorvake. Kielekekorvakkeet ovat 2–3 cm pitkiä, pitkään säilyviä, kaksisuonisia ja tylppiä. Lehdet ovat kellus- tai uposlehtiä. Uposlehdet ovat ruodittomia, niiden lapa on 3–15 cm pitkä, kapeansuikea, usein kaareva, suippotyvinen ja hyvin hienohampainen, vihreä, kellertävä tai punertavanruskea ja läpikuultava. Keskisuoni ei jatku otana. Kelluslehdet ovat usein pitkäruotisia, niiden lapa on 3–7 cm pitkä, leveän soikea, melko jyrkästi ruodiksi kapeneva, kellanvihreä ja himmeä.</p> <p>Hedelmä on luumarjamainen, 2,4–3,1 mm pitkä ja oliivinvihreä.</p> <p>Koko maassa, yleisin Pohjois- ja Keski-Suomessa.</p> <p>Järvissä, joissa, allikoissa, ojissa, harvoin vähäsuolaisessa murtovedessä, usein matalahkossa vedessä kovalla mineraalimaapohjalla. Joskus myös rannalla märällä maalla.</p> <p>Kukkii keskikesällä (VII–VIII).</p> <p>Järvissä, joissa, allikoissa, ojissa, harvoin vähäsuolaisessa murtovedessä, usein matalahkossa vedessä kovalla mineraalimaapohjalla. Joskus myös rannalla märällä maalla.</p> <p>Hedelmä on luumarjamainen, 2,4–3,1 mm pitkä ja oliivinvihreä.</p> <p>Kukinto on perällinen tähkä. Tähkäperä on 5–10 cm pitkä, jäykkä, vartta paksumpi ja kärkeä kohti paksuneva. Tähkä on 2–4 cm pitkä. Kukat ovat kaksineuvoisia. Kehä on nelilehtinen ja verhiömäinen.</p> <p>Kukkii keskikesällä (VII–VIII).</p> <p>Monivuotinen vesikasvi.</p> <p>Hedelmä on luumarjamainen, 2,4–3,1 mm pitkä ja oliivinvihreä.</p> <p>Juurakko on suikertava. Varsi on rento.</p> <p>Koko maassa, yleisin Pohjois- ja Keski-Suomessa.</p> <p>Järvissä, joissa, allikoissa, ojissa, harvoin vähäsuolaisessa murtovedessä, usein matalahkossa vedessä kovalla mineraalimaapohjalla. Joskus myös rannalla märällä maalla.</p> <p>Kukkii keskikesällä (VII–VIII).</p> <p>Juurakko on suikertava. Varsi on rento.</p> <p>Juurakko on suikertava. Varsi on rento.</p> <p>Koko maassa, yleisin Pohjois- ja Keski-Suomessa.</p> <p>Kukkii keskikesällä (VII–VIII).</p> <p>Koko maassa, yleisin Pohjois- ja Keski-Suomessa.</p> <p>Koko maassa, yleisin Pohjois- ja Keski-Suomessa.</p> <p>Järvissä, joissa, allikoissa, ojissa, harvoin vähäsuolaisessa murtovedessä, usein matalahkossa vedessä kovalla mineraalimaapohjalla. Joskus myös rannalla märällä maalla.</p> <p>Koko maassa, yleisin Pohjois- ja Keski-Suomessa.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti ja tupettomia, varren ja lehden yhtymäkohdassa on kielekekorvake. Kielekekorvakkeet ovat 2–3 cm pitkiä, pitkään säilyviä, kaksisuonisia ja tylppiä. Lehdet ovat kellus- tai uposlehtiä. Uposlehdet ovat ruodittomia, niiden lapa on 3–15 cm pitkä, kapeansuikea, usein kaareva, suippotyvinen ja hyvin hienohampainen, vihreä, kellertävä tai punertavanruskea ja läpikuultava. Keskisuoni ei jatku otana. Kelluslehdet ovat usein pitkäruotisia, niiden lapa on 3–7 cm pitkä, leveän soikea, melko jyrkästi ruodiksi kapeneva, kellanvihreä ja himmeä.</p> <p>Hedelmä on luumarjamainen, 2,4–3,1 mm pitkä ja oliivinvihreä.</p> <p>The rhizome is creeping. The stem is flaccid.</p> <p>Kukinto on perällinen tähkä. Tähkäperä on 5–10 cm pitkä, jäykkä, vartta paksumpi ja kärkeä kohti paksuneva. Tähkä on 2–4 cm pitkä. Kukat ovat kaksineuvoisia. Kehä on nelilehtinen ja verhiömäinen.</p> <p>Kukinto on perällinen tähkä. Tähkäperä on 5–10 cm pitkä, jäykkä, vartta paksumpi ja kärkeä kohti paksuneva. Tähkä on 2–4 cm pitkä. Kukat ovat kaksineuvoisia. Kehä on nelilehtinen ja verhiömäinen.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti ja tupettomia, varren ja lehden yhtymäkohdassa on kielekekorvake. Kielekekorvakkeet ovat 2–3 cm pitkiä, pitkään säilyviä, kaksisuonisia ja tylppiä. Lehdet ovat kellus- tai uposlehtiä. Uposlehdet ovat ruodittomia, niiden lapa on 3–15 cm pitkä, kapeansuikea, usein kaareva, suippotyvinen ja hyvin hienohampainen, vihreä, kellertävä tai punertavanruskea ja läpikuultava. Keskisuoni ei jatku otana. Kelluslehdet ovat usein pitkäruotisia, niiden lapa on 3–7 cm pitkä, leveän soikea, melko jyrkästi ruodiksi kapeneva, kellanvihreä ja himmeä.</p> <p>Järvissä, joissa, allikoissa, ojissa, harvoin vähäsuolaisessa murtovedessä, usein matalahkossa vedessä kovalla mineraalimaapohjalla. Joskus myös rannalla märällä maalla.</p> <p>Kukinto on perällinen tähkä. Tähkäperä on 5–10 cm pitkä, jäykkä, vartta paksumpi ja kärkeä kohti paksuneva. Tähkä on 2–4 cm pitkä. Kukat ovat kaksineuvoisia. Kehä on nelilehtinen ja verhiömäinen.</p> <p>Juurakko on suikertava. Varsi on rento.</p> <p>Kukinto on perällinen tähkä. Tähkäperä on 5–10 cm pitkä, jäykkä, vartta paksumpi ja kärkeä kohti paksuneva. Tähkä on 2–4 cm pitkä. Kukat ovat kaksineuvoisia. Kehä on nelilehtinen ja verhiömäinen.</p> <p>Juurakko on suikertava. Varsi on rento.</p> <p>Kukkii keskikesällä (VII–VIII).</p> <p>Kukkii keskikesällä (VII–VIII).</p> <p>Hedelmä on luumarjamainen, 2,4–3,1 mm pitkä ja oliivinvihreä.</p> <p>Kukinto on perällinen tähkä. Tähkäperä on 5–10 cm pitkä, jäykkä, vartta paksumpi ja kärkeä kohti paksuneva. Tähkä on 2–4 cm pitkä. Kukat ovat kaksineuvoisia. Kehä on nelilehtinen ja verhiömäinen.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti ja tupettomia, varren ja lehden yhtymäkohdassa on kielekekorvake. Kielekekorvakkeet ovat 2–3 cm pitkiä, pitkään säilyviä, kaksisuonisia ja tylppiä. Lehdet ovat kellus- tai uposlehtiä. Uposlehdet ovat ruodittomia, niiden lapa on 3–15 cm pitkä, kapeansuikea, usein kaareva, suippotyvinen ja hyvin hienohampainen, vihreä, kellertävä tai punertavanruskea ja läpikuultava. Keskisuoni ei jatku otana. Kelluslehdet ovat usein pitkäruotisia, niiden lapa on 3–7 cm pitkä, leveän soikea, melko jyrkästi ruodiksi kapeneva, kellanvihreä ja himmeä.</p> <p>Koko maassa, yleisin Pohjois- ja Keski-Suomessa.</p> <p>Monivuotinen vesikasvi.</p> gräsnate <p>Kukkii keskikesällä (VII–VIII).</p> <p>Kukinto on perällinen tähkä. Tähkäperä on 5–10 cm pitkä, jäykkä, vartta paksumpi ja kärkeä kohti paksuneva. Tähkä on 2–4 cm pitkä. Kukat ovat kaksineuvoisia. Kehä on nelilehtinen ja verhiömäinen.</p> <p>Juurakko on suikertava. Varsi on rento.</p> <p>Hedelmä on luumarjamainen, 2,4–3,1 mm pitkä ja oliivinvihreä.</p> <p>Kukkii keskikesällä (VII–VIII).</p> <p>Kukkii keskikesällä (VII–VIII).</p> <p>Kukkii keskikesällä (VII–VIII).</p> <p>Monivuotinen vesikasvi.</p> <p>Monivuotinen vesikasvi.</p> <p>Järvissä, joissa, allikoissa, ojissa, harvoin vähäsuolaisessa murtovedessä, usein matalahkossa vedessä kovalla mineraalimaapohjalla. Joskus myös rannalla märällä maalla.</p> <p>Monivuotinen vesikasvi.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti ja tupettomia, varren ja lehden yhtymäkohdassa on kielekekorvake. Kielekekorvakkeet ovat 2–3 cm pitkiä, pitkään säilyviä, kaksisuonisia ja tylppiä. Lehdet ovat kellus- tai uposlehtiä. Uposlehdet ovat ruodittomia, niiden lapa on 3–15 cm pitkä, kapeansuikea, usein kaareva, suippotyvinen ja hyvin hienohampainen, vihreä, kellertävä tai punertavanruskea ja läpikuultava. Keskisuoni ei jatku otana. Kelluslehdet ovat usein pitkäruotisia, niiden lapa on 3–7 cm pitkä, leveän soikea, melko jyrkästi ruodiksi kapeneva, kellanvihreä ja himmeä.</p> <p>Koko maassa, yleisin Pohjois- ja Keski-Suomessa.</p> <p>Heinävita risteytyy uistinvidan (P.natans) ja välkevidan (P.lucens) kanssa. Heinä- ja ahvenvidan risteytymä on yleinen, heinävitaa muistuttava, mutta lehden tyvi on pyöreämpi.</p> <p>Monivuotinen vesikasvi.</p> <p>Kukkii keskikesällä (VII–VIII).</p> <p>Järvissä, joissa, allikoissa, ojissa, harvoin vähäsuolaisessa murtovedessä, usein matalahkossa vedessä kovalla mineraalimaapohjalla. Joskus myös rannalla märällä maalla.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti ja tupettomia, varren ja lehden yhtymäkohdassa on kielekekorvake. Kielekekorvakkeet ovat 2–3 cm pitkiä, pitkään säilyviä, kaksisuonisia ja tylppiä. Lehdet ovat kellus- tai uposlehtiä. Uposlehdet ovat ruodittomia, niiden lapa on 3–15 cm pitkä, kapeansuikea, usein kaareva, suippotyvinen ja hyvin hienohampainen, vihreä, kellertävä tai punertavanruskea ja läpikuultava. Keskisuoni ei jatku otana. Kelluslehdet ovat usein pitkäruotisia, niiden lapa on 3–7 cm pitkä, leveän soikea, melko jyrkästi ruodiksi kapeneva, kellanvihreä ja himmeä.</p> <p>Juurakko on suikertava. Varsi on rento.</p> <p>Monivuotinen vesikasvi.</p> <p>Hedelmä on luumarjamainen, 2,4–3,1 mm pitkä ja oliivinvihreä.</p> true <p>Hedelmä on luumarjamainen, 2,4–3,1 mm pitkä ja oliivinvihreä.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti ja tupettomia, varren ja lehden yhtymäkohdassa on kielekekorvake. Kielekekorvakkeet ovat 2–3 cm pitkiä, pitkään säilyviä, kaksisuonisia ja tylppiä. Lehdet ovat kellus- tai uposlehtiä. Uposlehdet ovat ruodittomia, niiden lapa on 3–15 cm pitkä, kapeansuikea, usein kaareva, suippotyvinen ja hyvin hienohampainen, vihreä, kellertävä tai punertavanruskea ja läpikuultava. Keskisuoni ei jatku otana. Kelluslehdet ovat usein pitkäruotisia, niiden lapa on 3–7 cm pitkä, leveän soikea, melko jyrkästi ruodiksi kapeneva, kellanvihreä ja himmeä.</p> <p>Koko maassa, yleisin Pohjois- ja Keski-Suomessa.</p> <p>Kukkii keskikesällä (VII–VIII).</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti ja tupettomia, varren ja lehden yhtymäkohdassa on kielekekorvake. Kielekekorvakkeet ovat 2–3 cm pitkiä, pitkään säilyviä, kaksisuonisia ja tylppiä. Lehdet ovat kellus- tai uposlehtiä. Uposlehdet ovat ruodittomia, niiden lapa on 3–15 cm pitkä, kapeansuikea, usein kaareva, suippotyvinen ja hyvin hienohampainen, vihreä, kellertävä tai punertavanruskea ja läpikuultava. Keskisuoni ei jatku otana. Kelluslehdet ovat usein pitkäruotisia, niiden lapa on 3–7 cm pitkä, leveän soikea, melko jyrkästi ruodiksi kapeneva, kellanvihreä ja himmeä.</p> <p>The leaf arrangement is spiral. The leaves are sheathless. There is a stipule at the joint of the leaf and the stem. The stipules are 2–3 cm long, persistent, two-veined and obtuse. The leaves are floating or submerged. The submerged leaves are sessile and the lamina is 3–15 cm long, narrowly lanceolate, often curved, attenuate and finely serrulate, green, yellowish or maroon and translucent. The midrib does not extend into a cusp. The floating leaves are long-petiolate and the lamina is 3–7 cm long, oval, rather steeply tapering to a petiole, yellow-green and opaque.</p> <p>Järvissä tavallisesti 20–70 cm, joissa jopa 2 m pitkä.</p> <p>Järvissä, joissa, allikoissa, ojissa, harvoin vähäsuolaisessa murtovedessä, usein matalahkossa vedessä kovalla mineraalimaapohjalla. Joskus myös rannalla märällä maalla.</p> <p>Juurakko on suikertava. Varsi on rento.</p> <p>Monivuotinen vesikasvi.</p> <p>Järvissä, joissa, allikoissa, ojissa, harvoin vähäsuolaisessa murtovedessä, usein matalahkossa vedessä kovalla mineraalimaapohjalla. Joskus myös rannalla märällä maalla.</p> <p>Juurakko on suikertava. Varsi on rento.</p> <p>Hedelmä on luumarjamainen, 2,4–3,1 mm pitkä ja oliivinvihreä.</p> <p>Kukinto on perällinen tähkä. Tähkäperä on 5–10 cm pitkä, jäykkä, vartta paksumpi ja kärkeä kohti paksuneva. Tähkä on 2–4 cm pitkä. Kukat ovat kaksineuvoisia. Kehä on nelilehtinen ja verhiömäinen.</p> <p>Juurakko on suikertava. Varsi on rento.</p> <p>Koko maassa, yleisin Pohjois- ja Keski-Suomessa.</p> <p>Kukkii keskikesällä (VII–VIII).</p> <p>Koko maassa, yleisin Pohjois- ja Keski-Suomessa.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti ja tupettomia, varren ja lehden yhtymäkohdassa on kielekekorvake. Kielekekorvakkeet ovat 2–3 cm pitkiä, pitkään säilyviä, kaksisuonisia ja tylppiä. Lehdet ovat kellus- tai uposlehtiä. Uposlehdet ovat ruodittomia, niiden lapa on 3–15 cm pitkä, kapeansuikea, usein kaareva, suippotyvinen ja hyvin hienohampainen, vihreä, kellertävä tai punertavanruskea ja läpikuultava. Keskisuoni ei jatku otana. Kelluslehdet ovat usein pitkäruotisia, niiden lapa on 3–7 cm pitkä, leveän soikea, melko jyrkästi ruodiksi kapeneva, kellanvihreä ja himmeä.</p> <p>The species of Potamogeton genus quite often cross with each other.</p> <p>Koko maassa, yleisin Pohjois- ja Keski-Suomessa.</p> <p>Kukinto on perällinen tähkä. Tähkäperä on 5–10 cm pitkä, jäykkä, vartta paksumpi ja kärkeä kohti paksuneva. Tähkä on 2–4 cm pitkä. Kukat ovat kaksineuvoisia. Kehä on nelilehtinen ja verhiömäinen.</p> <p>Monivuotinen vesikasvi.</p> <p>Koko maassa, yleisin Pohjois- ja Keski-Suomessa.</p> <p>Heinävita risteytyy uistinvidan (P.natans) ja välkevidan (P.lucens) kanssa. Heinä- ja ahvenvidan risteytymä on yleinen, heinävitaa muistuttava, mutta lehden tyvi on pyöreämpi.</p> <p>Flowers in midsummer (VII–VIII).</p> <p>Kukinto on perällinen tähkä. Tähkäperä on 5–10 cm pitkä, jäykkä, vartta paksumpi ja kärkeä kohti paksuneva. Tähkä on 2–4 cm pitkä. Kukat ovat kaksineuvoisia. Kehä on nelilehtinen ja verhiömäinen.</p> <p>Juurakko on suikertava. Varsi on rento.</p> <p>Monivuotinen vesikasvi.</p> <p>Koko maassa, yleisin Pohjois- ja Keski-Suomessa.</p> <p>Koko maassa, yleisin Pohjois- ja Keski-Suomessa.</p> <p>Kukinto on perällinen tähkä. Tähkäperä on 5–10 cm pitkä, jäykkä, vartta paksumpi ja kärkeä kohti paksuneva. Tähkä on 2–4 cm pitkä. Kukat ovat kaksineuvoisia. Kehä on nelilehtinen ja verhiömäinen.</p> <p>Järvissä, joissa, allikoissa, ojissa, harvoin vähäsuolaisessa murtovedessä, usein matalahkossa vedessä kovalla mineraalimaapohjalla. Joskus myös rannalla märällä maalla.</p> <p>Heinävita risteytyy uistinvidan (P.natans) ja välkevidan (P.lucens) kanssa. Heinä- ja ahvenvidan risteytymä on yleinen, heinävitaa muistuttava, mutta lehden tyvi on pyöreämpi.</p> <p>Järvissä, joissa, allikoissa, ojissa, harvoin vähäsuolaisessa murtovedessä, usein matalahkossa vedessä kovalla mineraalimaapohjalla. Joskus myös rannalla märällä maalla.</p> <p>Järvissä tavallisesti 20–70 cm, joissa jopa 2 m pitkä.</p> <p>Järvissä, joissa, allikoissa, ojissa, harvoin vähäsuolaisessa murtovedessä, usein matalahkossa vedessä kovalla mineraalimaapohjalla. Joskus myös rannalla märällä maalla.</p> <p>Hedelmä on luumarjamainen, 2,4–3,1 mm pitkä ja oliivinvihreä.</p> 14 <p>Lakes, rivers, ditches, rarely in brackish water of low salt concentration, often in quite shallow water on a hard mineral soil bottom. Occasionally on the shore on wet ground.</p> <p>Järvissä, joissa, allikoissa, ojissa, harvoin vähäsuolaisessa murtovedessä, usein matalahkossa vedessä kovalla mineraalimaapohjalla. Joskus myös rannalla märällä maalla.</p> <p>Järvissä, joissa, allikoissa, ojissa, harvoin vähäsuolaisessa murtovedessä, usein matalahkossa vedessä kovalla mineraalimaapohjalla. Joskus myös rannalla märällä maalla.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti ja tupettomia, varren ja lehden yhtymäkohdassa on kielekekorvake. Kielekekorvakkeet ovat 2–3 cm pitkiä, pitkään säilyviä, kaksisuonisia ja tylppiä. Lehdet ovat kellus- tai uposlehtiä. Uposlehdet ovat ruodittomia, niiden lapa on 3–15 cm pitkä, kapeansuikea, usein kaareva, suippotyvinen ja hyvin hienohampainen, vihreä, kellertävä tai punertavanruskea ja läpikuultava. Keskisuoni ei jatku otana. Kelluslehdet ovat usein pitkäruotisia, niiden lapa on 3–7 cm pitkä, leveän soikea, melko jyrkästi ruodiksi kapeneva, kellanvihreä ja himmeä.</p> <p>Kukkii keskikesällä (VII–VIII).</p> <p>Koko maassa, yleisin Pohjois- ja Keski-Suomessa.</p> <p>Monivuotinen vesikasvi.</p> <p>Monivuotinen vesikasvi.</p> <p>Hedelmä on luumarjamainen, 2,4–3,1 mm pitkä ja oliivinvihreä.</p> <p>Kukinto on perällinen tähkä. Tähkäperä on 5–10 cm pitkä, jäykkä, vartta paksumpi ja kärkeä kohti paksuneva. Tähkä on 2–4 cm pitkä. Kukat ovat kaksineuvoisia. Kehä on nelilehtinen ja verhiömäinen.</p> Potamogeton gramineus <p>Kukinto on perällinen tähkä. Tähkäperä on 5–10 cm pitkä, jäykkä, vartta paksumpi ja kärkeä kohti paksuneva. Tähkä on 2–4 cm pitkä. Kukat ovat kaksineuvoisia. Kehä on nelilehtinen ja verhiömäinen.</p> <p>Kukkii keskikesällä (VII–VIII).</p> <p>Heinävita risteytyy uistinvidan (P.natans) ja välkevidan (P.lucens) kanssa. Heinä- ja ahvenvidan risteytymä on yleinen, heinävitaa muistuttava, mutta lehden tyvi on pyöreämpi.</p> <p>Kukinto on perällinen tähkä. Tähkäperä on 5–10 cm pitkä, jäykkä, vartta paksumpi ja kärkeä kohti paksuneva. Tähkä on 2–4 cm pitkä. Kukat ovat kaksineuvoisia. Kehä on nelilehtinen ja verhiömäinen.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti ja tupettomia, varren ja lehden yhtymäkohdassa on kielekekorvake. Kielekekorvakkeet ovat 2–3 cm pitkiä, pitkään säilyviä, kaksisuonisia ja tylppiä. Lehdet ovat kellus- tai uposlehtiä. Uposlehdet ovat ruodittomia, niiden lapa on 3–15 cm pitkä, kapeansuikea, usein kaareva, suippotyvinen ja hyvin hienohampainen, vihreä, kellertävä tai punertavanruskea ja läpikuultava. Keskisuoni ei jatku otana. Kelluslehdet ovat usein pitkäruotisia, niiden lapa on 3–7 cm pitkä, leveän soikea, melko jyrkästi ruodiksi kapeneva, kellanvihreä ja himmeä.</p> <p>Koko maassa, yleisin Pohjois- ja Keski-Suomessa.</p> <p>Juurakko on suikertava. Varsi on rento.</p> <p>Koko maassa, yleisin Pohjois- ja Keski-Suomessa.</p> <p>Kukkii keskikesällä (VII–VIII).</p> <p>Monivuotinen vesikasvi.</p> <p>Kukkii keskikesällä (VII–VIII).</p> <p>Koko maassa, yleisin Pohjois- ja Keski-Suomessa.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti ja tupettomia, varren ja lehden yhtymäkohdassa on kielekekorvake. Kielekekorvakkeet ovat 2–3 cm pitkiä, pitkään säilyviä, kaksisuonisia ja tylppiä. Lehdet ovat kellus- tai uposlehtiä. Uposlehdet ovat ruodittomia, niiden lapa on 3–15 cm pitkä, kapeansuikea, usein kaareva, suippotyvinen ja hyvin hienohampainen, vihreä, kellertävä tai punertavanruskea ja läpikuultava. Keskisuoni ei jatku otana. Kelluslehdet ovat usein pitkäruotisia, niiden lapa on 3–7 cm pitkä, leveän soikea, melko jyrkästi ruodiksi kapeneva, kellanvihreä ja himmeä.</p> <p>Kukinto on perällinen tähkä. Tähkäperä on 5–10 cm pitkä, jäykkä, vartta paksumpi ja kärkeä kohti paksuneva. Tähkä on 2–4 cm pitkä. Kukat ovat kaksineuvoisia. Kehä on nelilehtinen ja verhiömäinen.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti ja tupettomia, varren ja lehden yhtymäkohdassa on kielekekorvake. Kielekekorvakkeet ovat 2–3 cm pitkiä, pitkään säilyviä, kaksisuonisia ja tylppiä. Lehdet ovat kellus- tai uposlehtiä. Uposlehdet ovat ruodittomia, niiden lapa on 3–15 cm pitkä, kapeansuikea, usein kaareva, suippotyvinen ja hyvin hienohampainen, vihreä, kellertävä tai punertavanruskea ja läpikuultava. Keskisuoni ei jatku otana. Kelluslehdet ovat usein pitkäruotisia, niiden lapa on 3–7 cm pitkä, leveän soikea, melko jyrkästi ruodiksi kapeneva, kellanvihreä ja himmeä.</p> <p>Kukkii keskikesällä (VII–VIII).</p> <p>Hedelmä on luumarjamainen, 2,4–3,1 mm pitkä ja oliivinvihreä.</p> <p>Koko maassa, yleisin Pohjois- ja Keski-Suomessa.</p> <p>Juurakko on suikertava. Varsi on rento.</p> <p>Kukinto on perällinen tähkä. Tähkäperä on 5–10 cm pitkä, jäykkä, vartta paksumpi ja kärkeä kohti paksuneva. Tähkä on 2–4 cm pitkä. Kukat ovat kaksineuvoisia. Kehä on nelilehtinen ja verhiömäinen.</p> <p>Kukkii keskikesällä (VII–VIII).</p> <p>Järvissä, joissa, allikoissa, ojissa, harvoin vähäsuolaisessa murtovedessä, usein matalahkossa vedessä kovalla mineraalimaapohjalla. Joskus myös rannalla märällä maalla.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti ja tupettomia, varren ja lehden yhtymäkohdassa on kielekekorvake. Kielekekorvakkeet ovat 2–3 cm pitkiä, pitkään säilyviä, kaksisuonisia ja tylppiä. Lehdet ovat kellus- tai uposlehtiä. Uposlehdet ovat ruodittomia, niiden lapa on 3–15 cm pitkä, kapeansuikea, usein kaareva, suippotyvinen ja hyvin hienohampainen, vihreä, kellertävä tai punertavanruskea ja läpikuultava. Keskisuoni ei jatku otana. Kelluslehdet ovat usein pitkäruotisia, niiden lapa on 3–7 cm pitkä, leveän soikea, melko jyrkästi ruodiksi kapeneva, kellanvihreä ja himmeä.</p> <p>Juurakko on suikertava. Varsi on rento.</p> <p>Hedelmä on luumarjamainen, 2,4–3,1 mm pitkä ja oliivinvihreä.</p> <p>Kukinto on perällinen tähkä. Tähkäperä on 5–10 cm pitkä, jäykkä, vartta paksumpi ja kärkeä kohti paksuneva. Tähkä on 2–4 cm pitkä. Kukat ovat kaksineuvoisia. Kehä on nelilehtinen ja verhiömäinen.</p> <p>Kukinto on perällinen tähkä. Tähkäperä on 5–10 cm pitkä, jäykkä, vartta paksumpi ja kärkeä kohti paksuneva. Tähkä on 2–4 cm pitkä. Kukat ovat kaksineuvoisia. Kehä on nelilehtinen ja verhiömäinen.</p> <p>Juurakko on suikertava. Varsi on rento.</p> <p>Koko maassa, yleisin Pohjois- ja Keski-Suomessa.</p> <p>Kukinto on perällinen tähkä. Tähkäperä on 5–10 cm pitkä, jäykkä, vartta paksumpi ja kärkeä kohti paksuneva. Tähkä on 2–4 cm pitkä. Kukat ovat kaksineuvoisia. Kehä on nelilehtinen ja verhiömäinen.</p> <p>Monivuotinen vesikasvi.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti ja tupettomia, varren ja lehden yhtymäkohdassa on kielekekorvake. Kielekekorvakkeet ovat 2–3 cm pitkiä, pitkään säilyviä, kaksisuonisia ja tylppiä. Lehdet ovat kellus- tai uposlehtiä. Uposlehdet ovat ruodittomia, niiden lapa on 3–15 cm pitkä, kapeansuikea, usein kaareva, suippotyvinen ja hyvin hienohampainen, vihreä, kellertävä tai punertavanruskea ja läpikuultava. Keskisuoni ei jatku otana. Kelluslehdet ovat usein pitkäruotisia, niiden lapa on 3–7 cm pitkä, leveän soikea, melko jyrkästi ruodiksi kapeneva, kellanvihreä ja himmeä.</p> <p>Kukkii keskikesällä (VII–VIII).</p> <p>Hedelmä on luumarjamainen, 2,4–3,1 mm pitkä ja oliivinvihreä.</p> <p>Koko maassa, yleisin Pohjois- ja Keski-Suomessa.</p> <p>Juurakko on suikertava. Varsi on rento.</p> <p>Juurakko on suikertava. Varsi on rento.</p> <p>Hedelmä on luumarjamainen, 2,4–3,1 mm pitkä ja oliivinvihreä.</p> <p>Järvissä, joissa, allikoissa, ojissa, harvoin vähäsuolaisessa murtovedessä, usein matalahkossa vedessä kovalla mineraalimaapohjalla. Joskus myös rannalla märällä maalla.</p> <p>Monivuotinen vesikasvi.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti ja tupettomia, varren ja lehden yhtymäkohdassa on kielekekorvake. Kielekekorvakkeet ovat 2–3 cm pitkiä, pitkään säilyviä, kaksisuonisia ja tylppiä. Lehdet ovat kellus- tai uposlehtiä. Uposlehdet ovat ruodittomia, niiden lapa on 3–15 cm pitkä, kapeansuikea, usein kaareva, suippotyvinen ja hyvin hienohampainen, vihreä, kellertävä tai punertavanruskea ja läpikuultava. Keskisuoni ei jatku otana. Kelluslehdet ovat usein pitkäruotisia, niiden lapa on 3–7 cm pitkä, leveän soikea, melko jyrkästi ruodiksi kapeneva, kellanvihreä ja himmeä.</p> <p>Juurakko on suikertava. Varsi on rento.</p> <p>Kukinto on perällinen tähkä. Tähkäperä on 5–10 cm pitkä, jäykkä, vartta paksumpi ja kärkeä kohti paksuneva. Tähkä on 2–4 cm pitkä. Kukat ovat kaksineuvoisia. Kehä on nelilehtinen ja verhiömäinen.</p> <p>Hedelmä on luumarjamainen, 2,4–3,1 mm pitkä ja oliivinvihreä.</p> <p>Hedelmä on luumarjamainen, 2,4–3,1 mm pitkä ja oliivinvihreä.</p> <p>The inflorescence is a pedunculate spike. The peduncle is 5–10 cm long, rigid, thicker than the stem and incrassate towards the summit. The spike is 2–4 cm long. The flowers are bisexual. The perianth is four-leaved and calyx-like.</p> <p>Järvissä, joissa, allikoissa, ojissa, harvoin vähäsuolaisessa murtovedessä, usein matalahkossa vedessä kovalla mineraalimaapohjalla. Joskus myös rannalla märällä maalla.</p> <p>Hedelmä on luumarjamainen, 2,4–3,1 mm pitkä ja oliivinvihreä.</p> <p>Järvissä, joissa, allikoissa, ojissa, harvoin vähäsuolaisessa murtovedessä, usein matalahkossa vedessä kovalla mineraalimaapohjalla. Joskus myös rannalla märällä maalla.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti ja tupettomia, varren ja lehden yhtymäkohdassa on kielekekorvake. Kielekekorvakkeet ovat 2–3 cm pitkiä, pitkään säilyviä, kaksisuonisia ja tylppiä. Lehdet ovat kellus- tai uposlehtiä. Uposlehdet ovat ruodittomia, niiden lapa on 3–15 cm pitkä, kapeansuikea, usein kaareva, suippotyvinen ja hyvin hienohampainen, vihreä, kellertävä tai punertavanruskea ja läpikuultava. Keskisuoni ei jatku otana. Kelluslehdet ovat usein pitkäruotisia, niiden lapa on 3–7 cm pitkä, leveän soikea, melko jyrkästi ruodiksi kapeneva, kellanvihreä ja himmeä.</p> <p>Juurakko on suikertava. Varsi on rento.</p> <p>Kukinto on perällinen tähkä. Tähkäperä on 5–10 cm pitkä, jäykkä, vartta paksumpi ja kärkeä kohti paksuneva. Tähkä on 2–4 cm pitkä. Kukat ovat kaksineuvoisia. Kehä on nelilehtinen ja verhiömäinen.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti ja tupettomia, varren ja lehden yhtymäkohdassa on kielekekorvake. Kielekekorvakkeet ovat 2–3 cm pitkiä, pitkään säilyviä, kaksisuonisia ja tylppiä. Lehdet ovat kellus- tai uposlehtiä. Uposlehdet ovat ruodittomia, niiden lapa on 3–15 cm pitkä, kapeansuikea, usein kaareva, suippotyvinen ja hyvin hienohampainen, vihreä, kellertävä tai punertavanruskea ja läpikuultava. Keskisuoni ei jatku otana. Kelluslehdet ovat usein pitkäruotisia, niiden lapa on 3–7 cm pitkä, leveän soikea, melko jyrkästi ruodiksi kapeneva, kellanvihreä ja himmeä.</p> <p>Koko maassa, yleisin Pohjois- ja Keski-Suomessa.</p> <p>Kukkii keskikesällä (VII–VIII).</p> <p>Kukinto on perällinen tähkä. Tähkäperä on 5–10 cm pitkä, jäykkä, vartta paksumpi ja kärkeä kohti paksuneva. Tähkä on 2–4 cm pitkä. Kukat ovat kaksineuvoisia. Kehä on nelilehtinen ja verhiömäinen.</p> <p>Monivuotinen vesikasvi.</p> <p>The fruit is drupe-like, 2.4–3.1 mm long and olivaceous.</p> <p>Kukkii keskikesällä (VII–VIII).</p> <p>Järvissä, joissa, allikoissa, ojissa, harvoin vähäsuolaisessa murtovedessä, usein matalahkossa vedessä kovalla mineraalimaapohjalla. Joskus myös rannalla märällä maalla.</p> <p>Järvissä, joissa, allikoissa, ojissa, harvoin vähäsuolaisessa murtovedessä, usein matalahkossa vedessä kovalla mineraalimaapohjalla. Joskus myös rannalla märällä maalla.</p> <p>20–70 cm long in lakes, up to 2 m long in rivers.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti ja tupettomia, varren ja lehden yhtymäkohdassa on kielekekorvake. Kielekekorvakkeet ovat 2–3 cm pitkiä, pitkään säilyviä, kaksisuonisia ja tylppiä. Lehdet ovat kellus- tai uposlehtiä. Uposlehdet ovat ruodittomia, niiden lapa on 3–15 cm pitkä, kapeansuikea, usein kaareva, suippotyvinen ja hyvin hienohampainen, vihreä, kellertävä tai punertavanruskea ja läpikuultava. Keskisuoni ei jatku otana. Kelluslehdet ovat usein pitkäruotisia, niiden lapa on 3–7 cm pitkä, leveän soikea, melko jyrkästi ruodiksi kapeneva, kellanvihreä ja himmeä.</p> <p>Monivuotinen vesikasvi.</p> <p>Monivuotinen vesikasvi.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti ja tupettomia, varren ja lehden yhtymäkohdassa on kielekekorvake. Kielekekorvakkeet ovat 2–3 cm pitkiä, pitkään säilyviä, kaksisuonisia ja tylppiä. Lehdet ovat kellus- tai uposlehtiä. Uposlehdet ovat ruodittomia, niiden lapa on 3–15 cm pitkä, kapeansuikea, usein kaareva, suippotyvinen ja hyvin hienohampainen, vihreä, kellertävä tai punertavanruskea ja läpikuultava. Keskisuoni ei jatku otana. Kelluslehdet ovat usein pitkäruotisia, niiden lapa on 3–7 cm pitkä, leveän soikea, melko jyrkästi ruodiksi kapeneva, kellanvihreä ja himmeä.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti ja tupettomia, varren ja lehden yhtymäkohdassa on kielekekorvake. Kielekekorvakkeet ovat 2–3 cm pitkiä, pitkään säilyviä, kaksisuonisia ja tylppiä. Lehdet ovat kellus- tai uposlehtiä. Uposlehdet ovat ruodittomia, niiden lapa on 3–15 cm pitkä, kapeansuikea, usein kaareva, suippotyvinen ja hyvin hienohampainen, vihreä, kellertävä tai punertavanruskea ja läpikuultava. Keskisuoni ei jatku otana. Kelluslehdet ovat usein pitkäruotisia, niiden lapa on 3–7 cm pitkä, leveän soikea, melko jyrkästi ruodiksi kapeneva, kellanvihreä ja himmeä.</p> <p>Hedelmä on luumarjamainen, 2,4–3,1 mm pitkä ja oliivinvihreä.</p> L. <p>Järvissä, joissa, allikoissa, ojissa, harvoin vähäsuolaisessa murtovedessä, usein matalahkossa vedessä kovalla mineraalimaapohjalla. Joskus myös rannalla märällä maalla.</p> <p>Kukinto on perällinen tähkä. Tähkäperä on 5–10 cm pitkä, jäykkä, vartta paksumpi ja kärkeä kohti paksuneva. Tähkä on 2–4 cm pitkä. Kukat ovat kaksineuvoisia. Kehä on nelilehtinen ja verhiömäinen.</p> <p>Monivuotinen vesikasvi.</p> <p>Hedelmä on luumarjamainen, 2,4–3,1 mm pitkä ja oliivinvihreä.</p> <p>Juurakko on suikertava. Varsi on rento.</p> <p>Monivuotinen vesikasvi.</p> <p>Monivuotinen vesikasvi.</p> <p>Kukinto on perällinen tähkä. Tähkäperä on 5–10 cm pitkä, jäykkä, vartta paksumpi ja kärkeä kohti paksuneva. Tähkä on 2–4 cm pitkä. Kukat ovat kaksineuvoisia. Kehä on nelilehtinen ja verhiömäinen.</p> <p>Juurakko on suikertava. Varsi on rento.</p> <p>Järvissä, joissa, allikoissa, ojissa, harvoin vähäsuolaisessa murtovedessä, usein matalahkossa vedessä kovalla mineraalimaapohjalla. Joskus myös rannalla märällä maalla.</p> <p>Occurs throughout Finland, most common in Northern and Central Finland.</p> <p>Kukinto on perällinen tähkä. Tähkäperä on 5–10 cm pitkä, jäykkä, vartta paksumpi ja kärkeä kohti paksuneva. Tähkä on 2–4 cm pitkä. Kukat ovat kaksineuvoisia. Kehä on nelilehtinen ja verhiömäinen.</p> heinävita <p>Kukkii keskikesällä (VII–VIII).</p> <p>Juurakko on suikertava. Varsi on rento.</p> <p>Heinävita risteytyy uistinvidan (P.natans) ja välkevidan (P.lucens) kanssa. Heinä- ja ahvenvidan risteytymä on yleinen, heinävitaa muistuttava, mutta lehden tyvi on pyöreämpi.</p> <p>Kukinto on perällinen tähkä. Tähkäperä on 5–10 cm pitkä, jäykkä, vartta paksumpi ja kärkeä kohti paksuneva. Tähkä on 2–4 cm pitkä. Kukat ovat kaksineuvoisia. Kehä on nelilehtinen ja verhiömäinen.</p> <p>Hedelmä on luumarjamainen, 2,4–3,1 mm pitkä ja oliivinvihreä.</p>