<p>Juurakoton. Varsi on rento, lähes liereä, nivelvälit ovat melko pitkiä ja nivelissä on isoja, pulleita eritenystyjä.</p> <p>Kukinto on perällinen tähkä. Tähkäperä on 0,5–2 cm pitkä ja litteä. Tähkä on 4–7 mm pitkä. Kukat ovat kaksineuvoisia. Kehä on nelilehtinen ja verhiömäinen.</p> <p>Kukinto on perällinen tähkä. Tähkäperä on 0,5–2 cm pitkä ja litteä. Tähkä on 4–7 mm pitkä. Kukat ovat kaksineuvoisia. Kehä on nelilehtinen ja verhiömäinen.</p> <p>Yleinen koko maassa lukuun ottamatta Ahvenanmaata ja Pohjois-Lappia, missä melko harvinainen.</p> <p>Hedelmä on luumarjamainen, 2–2,5 mm pitkä ja oliivinvihreä.</p> <p>Hedelmä on luumarjamainen, 2–2,5 mm pitkä ja oliivinvihreä.</p> <p>Juurakoton. Varsi on rento, lähes liereä, nivelvälit ovat melko pitkiä ja nivelissä on isoja, pulleita eritenystyjä.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti ja tupettomia, varren ja lehden yhtymäkohdassa on kielekekorvake. Kielekekorvakkeet ovat yleensä 0,6–1 cm pitkiä, avoimia ja kalvomaisia. Kaikki lehdet ovat uposlehtiä. Lehdet ovat ruodittomia, niiden lapa on tavallisesti 2–4 cm pitkä, 1–2 mm leveä, tasasoukka, tylppä, veltto, litteä, ruskea tai vihreä, kolmisuoninen ja keskisuonen molemmin puolin vaalea juova.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti ja tupettomia, varren ja lehden yhtymäkohdassa on kielekekorvake. Kielekekorvakkeet ovat yleensä 0,6–1 cm pitkiä, avoimia ja kalvomaisia. Kaikki lehdet ovat uposlehtiä. Lehdet ovat ruodittomia, niiden lapa on tavallisesti 2–4 cm pitkä, 1–2 mm leveä, tasasoukka, tylppä, veltto, litteä, ruskea tai vihreä, kolmisuoninen ja keskisuonen molemmin puolin vaalea juova.</p> <p>10–70 cm pitkä.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti ja tupettomia, varren ja lehden yhtymäkohdassa on kielekekorvake. Kielekekorvakkeet ovat yleensä 0,6–1 cm pitkiä, avoimia ja kalvomaisia. Kaikki lehdet ovat uposlehtiä. Lehdet ovat ruodittomia, niiden lapa on tavallisesti 2–4 cm pitkä, 1–2 mm leveä, tasasoukka, tylppä, veltto, litteä, ruskea tai vihreä, kolmisuoninen ja keskisuonen molemmin puolin vaalea juova.</p> <p>Juurakoton. Varsi on rento, lähes liereä, nivelvälit ovat melko pitkiä ja nivelissä on isoja, pulleita eritenystyjä.</p> <p>Juurakoton. Varsi on rento, lähes liereä, nivelvälit ovat melko pitkiä ja nivelissä on isoja, pulleita eritenystyjä.</p> <p>Monivuotinen vesikasvi.</p> <p>Monivuotinen vesikasvi.</p> <p>Kukkii keskikesällä (VII–VIII).</p> <p>10–70 cm pitkä.</p> <p>Ojissa, lammikoissa, vesikuopissa, suojaisissa järvien, jokien ja vähäsuolaisten murtovesilehtien rantavesissä muta- ja liejupohjalla.</p> <p>Kukkii keskikesällä (VII–VIII).</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti ja tupettomia, varren ja lehden yhtymäkohdassa on kielekekorvake. Kielekekorvakkeet ovat yleensä 0,6–1 cm pitkiä, avoimia ja kalvomaisia. Kaikki lehdet ovat uposlehtiä. Lehdet ovat ruodittomia, niiden lapa on tavallisesti 2–4 cm pitkä, 1–2 mm leveä, tasasoukka, tylppä, veltto, litteä, ruskea tai vihreä, kolmisuoninen ja keskisuonen molemmin puolin vaalea juova.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti ja tupettomia, varren ja lehden yhtymäkohdassa on kielekekorvake. Kielekekorvakkeet ovat yleensä 0,6–1 cm pitkiä, avoimia ja kalvomaisia. Kaikki lehdet ovat uposlehtiä. Lehdet ovat ruodittomia, niiden lapa on tavallisesti 2–4 cm pitkä, 1–2 mm leveä, tasasoukka, tylppä, veltto, litteä, ruskea tai vihreä, kolmisuoninen ja keskisuonen molemmin puolin vaalea juova.</p> <p>Ojissa, lammikoissa, vesikuopissa, suojaisissa järvien, jokien ja vähäsuolaisten murtovesilehtien rantavesissä muta- ja liejupohjalla.</p> <p>Kukkii keskikesällä (VII–VIII).</p> <p>Kukkii keskikesällä (VII–VIII).</p> <p>Ojissa, lammikoissa, vesikuopissa, suojaisissa järvien, jokien ja vähäsuolaisten murtovesilehtien rantavesissä muta- ja liejupohjalla.</p> <p>Ojissa, lammikoissa, vesikuopissa, suojaisissa järvien, jokien ja vähäsuolaisten murtovesilehtien rantavesissä muta- ja liejupohjalla.</p> <p>Juurakoton. Varsi on rento, lähes liereä, nivelvälit ovat melko pitkiä ja nivelissä on isoja, pulleita eritenystyjä.</p> <p>Juurakoton. Varsi on rento, lähes liereä, nivelvälit ovat melko pitkiä ja nivelissä on isoja, pulleita eritenystyjä.</p> <p>Juurakoton. Varsi on rento, lähes liereä, nivelvälit ovat melko pitkiä ja nivelissä on isoja, pulleita eritenystyjä.</p> <p>Hedelmä on luumarjamainen, 2–2,5 mm pitkä ja oliivinvihreä.</p> <p>Yleinen koko maassa lukuun ottamatta Ahvenanmaata ja Pohjois-Lappia, missä melko harvinainen.</p> <p>Hedelmä on luumarjamainen, 2–2,5 mm pitkä ja oliivinvihreä.</p> Fieber <p>Yleinen koko maassa lukuun ottamatta Ahvenanmaata ja Pohjois-Lappia, missä melko harvinainen.</p> <p>Monivuotinen vesikasvi.</p> <p>Ojissa, lammikoissa, vesikuopissa, suojaisissa järvien, jokien ja vähäsuolaisten murtovesilehtien rantavesissä muta- ja liejupohjalla.</p> <p>Kukkii keskikesällä (VII–VIII).</p> <p>Yleinen koko maassa lukuun ottamatta Ahvenanmaata ja Pohjois-Lappia, missä melko harvinainen.</p> <p>Ojissa, lammikoissa, vesikuopissa, suojaisissa järvien, jokien ja vähäsuolaisten murtovesilehtien rantavesissä muta- ja liejupohjalla.</p> <p>Juurakoton. Varsi on rento, lähes liereä, nivelvälit ovat melko pitkiä ja nivelissä on isoja, pulleita eritenystyjä.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti ja tupettomia, varren ja lehden yhtymäkohdassa on kielekekorvake. Kielekekorvakkeet ovat yleensä 0,6–1 cm pitkiä, avoimia ja kalvomaisia. Kaikki lehdet ovat uposlehtiä. Lehdet ovat ruodittomia, niiden lapa on tavallisesti 2–4 cm pitkä, 1–2 mm leveä, tasasoukka, tylppä, veltto, litteä, ruskea tai vihreä, kolmisuoninen ja keskisuonen molemmin puolin vaalea juova.</p> <p>Kukkii keskikesällä (VII–VIII).</p> <p>Hedelmä on luumarjamainen, 2–2,5 mm pitkä ja oliivinvihreä.</p> <p>10–70 cm pitkä.</p> <p>Monivuotinen vesikasvi.</p> gropnate <p>Kukinto on perällinen tähkä. Tähkäperä on 0,5–2 cm pitkä ja litteä. Tähkä on 4–7 mm pitkä. Kukat ovat kaksineuvoisia. Kehä on nelilehtinen ja verhiömäinen.</p> <p>Kukinto on perällinen tähkä. Tähkäperä on 0,5–2 cm pitkä ja litteä. Tähkä on 4–7 mm pitkä. Kukat ovat kaksineuvoisia. Kehä on nelilehtinen ja verhiömäinen.</p> <p>Juurakoton. Varsi on rento, lähes liereä, nivelvälit ovat melko pitkiä ja nivelissä on isoja, pulleita eritenystyjä.</p> <p>Kukinto on perällinen tähkä. Tähkäperä on 0,5–2 cm pitkä ja litteä. Tähkä on 4–7 mm pitkä. Kukat ovat kaksineuvoisia. Kehä on nelilehtinen ja verhiömäinen.</p> <p>Monivuotinen vesikasvi.</p> <p>Hedelmä on luumarjamainen, 2–2,5 mm pitkä ja oliivinvihreä.</p> <p>10–70 cm pitkä.</p> <p>Juurakoton. Varsi on rento, lähes liereä, nivelvälit ovat melko pitkiä ja nivelissä on isoja, pulleita eritenystyjä.</p> <p>Juurakoton. Varsi on rento, lähes liereä, nivelvälit ovat melko pitkiä ja nivelissä on isoja, pulleita eritenystyjä.</p> <p>Ojissa, lammikoissa, vesikuopissa, suojaisissa järvien, jokien ja vähäsuolaisten murtovesilehtien rantavesissä muta- ja liejupohjalla.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti ja tupettomia, varren ja lehden yhtymäkohdassa on kielekekorvake. Kielekekorvakkeet ovat yleensä 0,6–1 cm pitkiä, avoimia ja kalvomaisia. Kaikki lehdet ovat uposlehtiä. Lehdet ovat ruodittomia, niiden lapa on tavallisesti 2–4 cm pitkä, 1–2 mm leveä, tasasoukka, tylppä, veltto, litteä, ruskea tai vihreä, kolmisuoninen ja keskisuonen molemmin puolin vaalea juova.</p> <p>Monivuotinen vesikasvi.</p> <p>Monivuotinen vesikasvi.</p> <p>Juurakoton. Varsi on rento, lähes liereä, nivelvälit ovat melko pitkiä ja nivelissä on isoja, pulleita eritenystyjä.</p> <p>Hedelmä on luumarjamainen, 2–2,5 mm pitkä ja oliivinvihreä.</p> <p>Kukinto on perällinen tähkä. Tähkäperä on 0,5–2 cm pitkä ja litteä. Tähkä on 4–7 mm pitkä. Kukat ovat kaksineuvoisia. Kehä on nelilehtinen ja verhiömäinen.</p> <p>Juurakoton. Varsi on rento, lähes liereä, nivelvälit ovat melko pitkiä ja nivelissä on isoja, pulleita eritenystyjä.</p> <p>Ojissa, lammikoissa, vesikuopissa, suojaisissa järvien, jokien ja vähäsuolaisten murtovesilehtien rantavesissä muta- ja liejupohjalla.</p> <p>Yleinen koko maassa lukuun ottamatta Ahvenanmaata ja Pohjois-Lappia, missä melko harvinainen.</p> <p>Hedelmä on luumarjamainen, 2–2,5 mm pitkä ja oliivinvihreä.</p> <p>Kukkii keskikesällä (VII–VIII).</p> <p>Kukkii keskikesällä (VII–VIII).</p> <p>Yleinen koko maassa lukuun ottamatta Ahvenanmaata ja Pohjois-Lappia, missä melko harvinainen.</p> <p>Hedelmä on luumarjamainen, 2–2,5 mm pitkä ja oliivinvihreä.</p> <p>Juurakoton. Varsi on rento, lähes liereä, nivelvälit ovat melko pitkiä ja nivelissä on isoja, pulleita eritenystyjä.</p> <p>Kukkii keskikesällä (VII–VIII).</p> <p>Monivuotinen vesikasvi.</p> <p>Monivuotinen vesikasvi.</p> <p>Ojissa, lammikoissa, vesikuopissa, suojaisissa järvien, jokien ja vähäsuolaisten murtovesilehtien rantavesissä muta- ja liejupohjalla.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti ja tupettomia, varren ja lehden yhtymäkohdassa on kielekekorvake. Kielekekorvakkeet ovat yleensä 0,6–1 cm pitkiä, avoimia ja kalvomaisia. Kaikki lehdet ovat uposlehtiä. Lehdet ovat ruodittomia, niiden lapa on tavallisesti 2–4 cm pitkä, 1–2 mm leveä, tasasoukka, tylppä, veltto, litteä, ruskea tai vihreä, kolmisuoninen ja keskisuonen molemmin puolin vaalea juova.</p> <p>Hedelmä on luumarjamainen, 2–2,5 mm pitkä ja oliivinvihreä.</p> <p>Juurakoton. Varsi on rento, lähes liereä, nivelvälit ovat melko pitkiä ja nivelissä on isoja, pulleita eritenystyjä.</p> <p>Ojissa, lammikoissa, vesikuopissa, suojaisissa järvien, jokien ja vähäsuolaisten murtovesilehtien rantavesissä muta- ja liejupohjalla.</p> <p>Kukinto on perällinen tähkä. Tähkäperä on 0,5–2 cm pitkä ja litteä. Tähkä on 4–7 mm pitkä. Kukat ovat kaksineuvoisia. Kehä on nelilehtinen ja verhiömäinen.</p> <p>Monivuotinen vesikasvi.</p> <p>Hedelmä on luumarjamainen, 2–2,5 mm pitkä ja oliivinvihreä.</p> <p>Monivuotinen vesikasvi.</p> <p>Hedelmä on luumarjamainen, 2–2,5 mm pitkä ja oliivinvihreä.</p> <p>Kukinto on perällinen tähkä. Tähkäperä on 0,5–2 cm pitkä ja litteä. Tähkä on 4–7 mm pitkä. Kukat ovat kaksineuvoisia. Kehä on nelilehtinen ja verhiömäinen.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti ja tupettomia, varren ja lehden yhtymäkohdassa on kielekekorvake. Kielekekorvakkeet ovat yleensä 0,6–1 cm pitkiä, avoimia ja kalvomaisia. Kaikki lehdet ovat uposlehtiä. Lehdet ovat ruodittomia, niiden lapa on tavallisesti 2–4 cm pitkä, 1–2 mm leveä, tasasoukka, tylppä, veltto, litteä, ruskea tai vihreä, kolmisuoninen ja keskisuonen molemmin puolin vaalea juova.</p> <p>Kukkii keskikesällä (VII–VIII).</p> <p>Kukinto on perällinen tähkä. Tähkäperä on 0,5–2 cm pitkä ja litteä. Tähkä on 4–7 mm pitkä. Kukat ovat kaksineuvoisia. Kehä on nelilehtinen ja verhiömäinen.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti ja tupettomia, varren ja lehden yhtymäkohdassa on kielekekorvake. Kielekekorvakkeet ovat yleensä 0,6–1 cm pitkiä, avoimia ja kalvomaisia. Kaikki lehdet ovat uposlehtiä. Lehdet ovat ruodittomia, niiden lapa on tavallisesti 2–4 cm pitkä, 1–2 mm leveä, tasasoukka, tylppä, veltto, litteä, ruskea tai vihreä, kolmisuoninen ja keskisuonen molemmin puolin vaalea juova.</p> <p>Yleinen koko maassa lukuun ottamatta Ahvenanmaata ja Pohjois-Lappia, missä melko harvinainen.</p> <p>Kukkii keskikesällä (VII–VIII).</p> <p>Yleinen koko maassa lukuun ottamatta Ahvenanmaata ja Pohjois-Lappia, missä melko harvinainen.</p> pikkuvita <p>Yleinen koko maassa lukuun ottamatta Ahvenanmaata ja Pohjois-Lappia, missä melko harvinainen.</p> <p>Ojissa, lammikoissa, vesikuopissa, suojaisissa järvien, jokien ja vähäsuolaisten murtovesilehtien rantavesissä muta- ja liejupohjalla.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti ja tupettomia, varren ja lehden yhtymäkohdassa on kielekekorvake. Kielekekorvakkeet ovat yleensä 0,6–1 cm pitkiä, avoimia ja kalvomaisia. Kaikki lehdet ovat uposlehtiä. Lehdet ovat ruodittomia, niiden lapa on tavallisesti 2–4 cm pitkä, 1–2 mm leveä, tasasoukka, tylppä, veltto, litteä, ruskea tai vihreä, kolmisuoninen ja keskisuonen molemmin puolin vaalea juova.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti ja tupettomia, varren ja lehden yhtymäkohdassa on kielekekorvake. Kielekekorvakkeet ovat yleensä 0,6–1 cm pitkiä, avoimia ja kalvomaisia. Kaikki lehdet ovat uposlehtiä. Lehdet ovat ruodittomia, niiden lapa on tavallisesti 2–4 cm pitkä, 1–2 mm leveä, tasasoukka, tylppä, veltto, litteä, ruskea tai vihreä, kolmisuoninen ja keskisuonen molemmin puolin vaalea juova.</p> 5 <p>Monivuotinen vesikasvi.</p> <p>Kukinto on perällinen tähkä. Tähkäperä on 0,5–2 cm pitkä ja litteä. Tähkä on 4–7 mm pitkä. Kukat ovat kaksineuvoisia. Kehä on nelilehtinen ja verhiömäinen.</p> <p>Ojissa, lammikoissa, vesikuopissa, suojaisissa järvien, jokien ja vähäsuolaisten murtovesilehtien rantavesissä muta- ja liejupohjalla.</p> <p>Yleinen koko maassa lukuun ottamatta Ahvenanmaata ja Pohjois-Lappia, missä melko harvinainen.</p> <p>Yleinen koko maassa lukuun ottamatta Ahvenanmaata ja Pohjois-Lappia, missä melko harvinainen.</p> <p>Kukkii keskikesällä (VII–VIII).</p> <p>Yleinen koko maassa lukuun ottamatta Ahvenanmaata ja Pohjois-Lappia, missä melko harvinainen.</p> <p>Kukkii keskikesällä (VII–VIII).</p> <p>Hedelmä on luumarjamainen, 2–2,5 mm pitkä ja oliivinvihreä.</p> <p>Hedelmä on luumarjamainen, 2–2,5 mm pitkä ja oliivinvihreä.</p> <p>Yleinen koko maassa lukuun ottamatta Ahvenanmaata ja Pohjois-Lappia, missä melko harvinainen.</p> <p>Juurakoton. Varsi on rento, lähes liereä, nivelvälit ovat melko pitkiä ja nivelissä on isoja, pulleita eritenystyjä.</p> <p>Yleinen koko maassa lukuun ottamatta Ahvenanmaata ja Pohjois-Lappia, missä melko harvinainen.</p> <p>Ojissa, lammikoissa, vesikuopissa, suojaisissa järvien, jokien ja vähäsuolaisten murtovesilehtien rantavesissä muta- ja liejupohjalla.</p> <p>Ojissa, lammikoissa, vesikuopissa, suojaisissa järvien, jokien ja vähäsuolaisten murtovesilehtien rantavesissä muta- ja liejupohjalla.</p> <p>Yleinen koko maassa lukuun ottamatta Ahvenanmaata ja Pohjois-Lappia, missä melko harvinainen.</p> <p>10–70 cm pitkä.</p> <p>Kukinto on perällinen tähkä. Tähkäperä on 0,5–2 cm pitkä ja litteä. Tähkä on 4–7 mm pitkä. Kukat ovat kaksineuvoisia. Kehä on nelilehtinen ja verhiömäinen.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti ja tupettomia, varren ja lehden yhtymäkohdassa on kielekekorvake. Kielekekorvakkeet ovat yleensä 0,6–1 cm pitkiä, avoimia ja kalvomaisia. Kaikki lehdet ovat uposlehtiä. Lehdet ovat ruodittomia, niiden lapa on tavallisesti 2–4 cm pitkä, 1–2 mm leveä, tasasoukka, tylppä, veltto, litteä, ruskea tai vihreä, kolmisuoninen ja keskisuonen molemmin puolin vaalea juova.</p> <p>Ojissa, lammikoissa, vesikuopissa, suojaisissa järvien, jokien ja vähäsuolaisten murtovesilehtien rantavesissä muta- ja liejupohjalla.</p> <p>Yleinen koko maassa lukuun ottamatta Ahvenanmaata ja Pohjois-Lappia, missä melko harvinainen.</p> <p>Hedelmä on luumarjamainen, 2–2,5 mm pitkä ja oliivinvihreä.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti ja tupettomia, varren ja lehden yhtymäkohdassa on kielekekorvake. Kielekekorvakkeet ovat yleensä 0,6–1 cm pitkiä, avoimia ja kalvomaisia. Kaikki lehdet ovat uposlehtiä. Lehdet ovat ruodittomia, niiden lapa on tavallisesti 2–4 cm pitkä, 1–2 mm leveä, tasasoukka, tylppä, veltto, litteä, ruskea tai vihreä, kolmisuoninen ja keskisuonen molemmin puolin vaalea juova.</p> <p>10–70 cm pitkä.</p> <p>Kukkii keskikesällä (VII–VIII).</p> <p>Monivuotinen vesikasvi.</p> <p>Kukkii keskikesällä (VII–VIII).</p> <p>Ojissa, lammikoissa, vesikuopissa, suojaisissa järvien, jokien ja vähäsuolaisten murtovesilehtien rantavesissä muta- ja liejupohjalla.</p> <p>Hedelmä on luumarjamainen, 2–2,5 mm pitkä ja oliivinvihreä.</p> <p>Kukkii keskikesällä (VII–VIII).</p> <p>Hedelmä on luumarjamainen, 2–2,5 mm pitkä ja oliivinvihreä.</p> <p>Kukinto on perällinen tähkä. Tähkäperä on 0,5–2 cm pitkä ja litteä. Tähkä on 4–7 mm pitkä. Kukat ovat kaksineuvoisia. Kehä on nelilehtinen ja verhiömäinen.</p> <p>Yleinen koko maassa lukuun ottamatta Ahvenanmaata ja Pohjois-Lappia, missä melko harvinainen.</p> <p>Ojissa, lammikoissa, vesikuopissa, suojaisissa järvien, jokien ja vähäsuolaisten murtovesilehtien rantavesissä muta- ja liejupohjalla.</p> <p>Kukinto on perällinen tähkä. Tähkäperä on 0,5–2 cm pitkä ja litteä. Tähkä on 4–7 mm pitkä. Kukat ovat kaksineuvoisia. Kehä on nelilehtinen ja verhiömäinen.</p> <p>Kukinto on perällinen tähkä. Tähkäperä on 0,5–2 cm pitkä ja litteä. Tähkä on 4–7 mm pitkä. Kukat ovat kaksineuvoisia. Kehä on nelilehtinen ja verhiömäinen.</p> <p>Monivuotinen vesikasvi.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti ja tupettomia, varren ja lehden yhtymäkohdassa on kielekekorvake. Kielekekorvakkeet ovat yleensä 0,6–1 cm pitkiä, avoimia ja kalvomaisia. Kaikki lehdet ovat uposlehtiä. Lehdet ovat ruodittomia, niiden lapa on tavallisesti 2–4 cm pitkä, 1–2 mm leveä, tasasoukka, tylppä, veltto, litteä, ruskea tai vihreä, kolmisuoninen ja keskisuonen molemmin puolin vaalea juova.</p> <p>Hedelmä on luumarjamainen, 2–2,5 mm pitkä ja oliivinvihreä.</p> <p>Kukinto on perällinen tähkä. Tähkäperä on 0,5–2 cm pitkä ja litteä. Tähkä on 4–7 mm pitkä. Kukat ovat kaksineuvoisia. Kehä on nelilehtinen ja verhiömäinen.</p> <p>Juurakoton. Varsi on rento, lähes liereä, nivelvälit ovat melko pitkiä ja nivelissä on isoja, pulleita eritenystyjä.</p> <p>Kukkii keskikesällä (VII–VIII).</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti ja tupettomia, varren ja lehden yhtymäkohdassa on kielekekorvake. Kielekekorvakkeet ovat yleensä 0,6–1 cm pitkiä, avoimia ja kalvomaisia. Kaikki lehdet ovat uposlehtiä. Lehdet ovat ruodittomia, niiden lapa on tavallisesti 2–4 cm pitkä, 1–2 mm leveä, tasasoukka, tylppä, veltto, litteä, ruskea tai vihreä, kolmisuoninen ja keskisuonen molemmin puolin vaalea juova.</p> <p>Juurakoton. Varsi on rento, lähes liereä, nivelvälit ovat melko pitkiä ja nivelissä on isoja, pulleita eritenystyjä.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti ja tupettomia, varren ja lehden yhtymäkohdassa on kielekekorvake. Kielekekorvakkeet ovat yleensä 0,6–1 cm pitkiä, avoimia ja kalvomaisia. Kaikki lehdet ovat uposlehtiä. Lehdet ovat ruodittomia, niiden lapa on tavallisesti 2–4 cm pitkä, 1–2 mm leveä, tasasoukka, tylppä, veltto, litteä, ruskea tai vihreä, kolmisuoninen ja keskisuonen molemmin puolin vaalea juova.</p> <p>Kukinto on perällinen tähkä. Tähkäperä on 0,5–2 cm pitkä ja litteä. Tähkä on 4–7 mm pitkä. Kukat ovat kaksineuvoisia. Kehä on nelilehtinen ja verhiömäinen.</p> <p>Monivuotinen vesikasvi.</p> <p>Juurakoton. Varsi on rento, lähes liereä, nivelvälit ovat melko pitkiä ja nivelissä on isoja, pulleita eritenystyjä.</p> <p>Monivuotinen vesikasvi.</p> <p>Kukinto on perällinen tähkä. Tähkäperä on 0,5–2 cm pitkä ja litteä. Tähkä on 4–7 mm pitkä. Kukat ovat kaksineuvoisia. Kehä on nelilehtinen ja verhiömäinen.</p> <p>Hedelmä on luumarjamainen, 2–2,5 mm pitkä ja oliivinvihreä.</p> <p>Yleinen koko maassa lukuun ottamatta Ahvenanmaata ja Pohjois-Lappia, missä melko harvinainen.</p> <p>Kukkii keskikesällä (VII–VIII).</p> <p>Monivuotinen vesikasvi.</p> <p>Ojissa, lammikoissa, vesikuopissa, suojaisissa järvien, jokien ja vähäsuolaisten murtovesilehtien rantavesissä muta- ja liejupohjalla.</p> <p>Monivuotinen vesikasvi.</p> <p>Kukinto on perällinen tähkä. Tähkäperä on 0,5–2 cm pitkä ja litteä. Tähkä on 4–7 mm pitkä. Kukat ovat kaksineuvoisia. Kehä on nelilehtinen ja verhiömäinen.</p> <p>Hedelmä on luumarjamainen, 2–2,5 mm pitkä ja oliivinvihreä.</p> <p>Ojissa, lammikoissa, vesikuopissa, suojaisissa järvien, jokien ja vähäsuolaisten murtovesilehtien rantavesissä muta- ja liejupohjalla.</p> <p>Kukinto on perällinen tähkä. Tähkäperä on 0,5–2 cm pitkä ja litteä. Tähkä on 4–7 mm pitkä. Kukat ovat kaksineuvoisia. Kehä on nelilehtinen ja verhiömäinen.</p> <p>Hedelmä on luumarjamainen, 2–2,5 mm pitkä ja oliivinvihreä.</p> <p>Kukkii keskikesällä (VII–VIII).</p> <p>Kukinto on perällinen tähkä. Tähkäperä on 0,5–2 cm pitkä ja litteä. Tähkä on 4–7 mm pitkä. Kukat ovat kaksineuvoisia. Kehä on nelilehtinen ja verhiömäinen.</p> <p>Juurakoton. Varsi on rento, lähes liereä, nivelvälit ovat melko pitkiä ja nivelissä on isoja, pulleita eritenystyjä.</p> <p>Ojissa, lammikoissa, vesikuopissa, suojaisissa järvien, jokien ja vähäsuolaisten murtovesilehtien rantavesissä muta- ja liejupohjalla.</p> <p>Juurakoton. Varsi on rento, lähes liereä, nivelvälit ovat melko pitkiä ja nivelissä on isoja, pulleita eritenystyjä.</p> <p>Ojissa, lammikoissa, vesikuopissa, suojaisissa järvien, jokien ja vähäsuolaisten murtovesilehtien rantavesissä muta- ja liejupohjalla.</p> <p>Kukinto on perällinen tähkä. Tähkäperä on 0,5–2 cm pitkä ja litteä. Tähkä on 4–7 mm pitkä. Kukat ovat kaksineuvoisia. Kehä on nelilehtinen ja verhiömäinen.</p> <p>Monivuotinen vesikasvi.</p> <p>Hedelmä on luumarjamainen, 2–2,5 mm pitkä ja oliivinvihreä.</p> <p>Kukkii keskikesällä (VII–VIII).</p> <p>Yleinen koko maassa lukuun ottamatta Ahvenanmaata ja Pohjois-Lappia, missä melko harvinainen.</p> <p>Juurakoton. Varsi on rento, lähes liereä, nivelvälit ovat melko pitkiä ja nivelissä on isoja, pulleita eritenystyjä.</p> Potamogeton berchtoldii <p>Lehdet ovat kierteisesti ja tupettomia, varren ja lehden yhtymäkohdassa on kielekekorvake. Kielekekorvakkeet ovat yleensä 0,6–1 cm pitkiä, avoimia ja kalvomaisia. Kaikki lehdet ovat uposlehtiä. Lehdet ovat ruodittomia, niiden lapa on tavallisesti 2–4 cm pitkä, 1–2 mm leveä, tasasoukka, tylppä, veltto, litteä, ruskea tai vihreä, kolmisuoninen ja keskisuonen molemmin puolin vaalea juova.</p> <p>Ojissa, lammikoissa, vesikuopissa, suojaisissa järvien, jokien ja vähäsuolaisten murtovesilehtien rantavesissä muta- ja liejupohjalla.</p> <p>Monivuotinen vesikasvi.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti ja tupettomia, varren ja lehden yhtymäkohdassa on kielekekorvake. Kielekekorvakkeet ovat yleensä 0,6–1 cm pitkiä, avoimia ja kalvomaisia. Kaikki lehdet ovat uposlehtiä. Lehdet ovat ruodittomia, niiden lapa on tavallisesti 2–4 cm pitkä, 1–2 mm leveä, tasasoukka, tylppä, veltto, litteä, ruskea tai vihreä, kolmisuoninen ja keskisuonen molemmin puolin vaalea juova.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti ja tupettomia, varren ja lehden yhtymäkohdassa on kielekekorvake. Kielekekorvakkeet ovat yleensä 0,6–1 cm pitkiä, avoimia ja kalvomaisia. Kaikki lehdet ovat uposlehtiä. Lehdet ovat ruodittomia, niiden lapa on tavallisesti 2–4 cm pitkä, 1–2 mm leveä, tasasoukka, tylppä, veltto, litteä, ruskea tai vihreä, kolmisuoninen ja keskisuonen molemmin puolin vaalea juova.</p> <p>Hedelmä on luumarjamainen, 2–2,5 mm pitkä ja oliivinvihreä.</p> <p>Yleinen koko maassa lukuun ottamatta Ahvenanmaata ja Pohjois-Lappia, missä melko harvinainen.</p> <p>Kukkii keskikesällä (VII–VIII).</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti ja tupettomia, varren ja lehden yhtymäkohdassa on kielekekorvake. Kielekekorvakkeet ovat yleensä 0,6–1 cm pitkiä, avoimia ja kalvomaisia. Kaikki lehdet ovat uposlehtiä. Lehdet ovat ruodittomia, niiden lapa on tavallisesti 2–4 cm pitkä, 1–2 mm leveä, tasasoukka, tylppä, veltto, litteä, ruskea tai vihreä, kolmisuoninen ja keskisuonen molemmin puolin vaalea juova.</p> <p>Kukinto on perällinen tähkä. Tähkäperä on 0,5–2 cm pitkä ja litteä. Tähkä on 4–7 mm pitkä. Kukat ovat kaksineuvoisia. Kehä on nelilehtinen ja verhiömäinen.</p> true <p>Lehdet ovat kierteisesti ja tupettomia, varren ja lehden yhtymäkohdassa on kielekekorvake. Kielekekorvakkeet ovat yleensä 0,6–1 cm pitkiä, avoimia ja kalvomaisia. Kaikki lehdet ovat uposlehtiä. Lehdet ovat ruodittomia, niiden lapa on tavallisesti 2–4 cm pitkä, 1–2 mm leveä, tasasoukka, tylppä, veltto, litteä, ruskea tai vihreä, kolmisuoninen ja keskisuonen molemmin puolin vaalea juova.</p> <p>Kukinto on perällinen tähkä. Tähkäperä on 0,5–2 cm pitkä ja litteä. Tähkä on 4–7 mm pitkä. Kukat ovat kaksineuvoisia. Kehä on nelilehtinen ja verhiömäinen.</p> <p>Monivuotinen vesikasvi.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti ja tupettomia, varren ja lehden yhtymäkohdassa on kielekekorvake. Kielekekorvakkeet ovat yleensä 0,6–1 cm pitkiä, avoimia ja kalvomaisia. Kaikki lehdet ovat uposlehtiä. Lehdet ovat ruodittomia, niiden lapa on tavallisesti 2–4 cm pitkä, 1–2 mm leveä, tasasoukka, tylppä, veltto, litteä, ruskea tai vihreä, kolmisuoninen ja keskisuonen molemmin puolin vaalea juova.</p> <p>Yleinen koko maassa lukuun ottamatta Ahvenanmaata ja Pohjois-Lappia, missä melko harvinainen.</p> <p>Juurakoton. Varsi on rento, lähes liereä, nivelvälit ovat melko pitkiä ja nivelissä on isoja, pulleita eritenystyjä.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti ja tupettomia, varren ja lehden yhtymäkohdassa on kielekekorvake. Kielekekorvakkeet ovat yleensä 0,6–1 cm pitkiä, avoimia ja kalvomaisia. Kaikki lehdet ovat uposlehtiä. Lehdet ovat ruodittomia, niiden lapa on tavallisesti 2–4 cm pitkä, 1–2 mm leveä, tasasoukka, tylppä, veltto, litteä, ruskea tai vihreä, kolmisuoninen ja keskisuonen molemmin puolin vaalea juova.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti ja tupettomia, varren ja lehden yhtymäkohdassa on kielekekorvake. Kielekekorvakkeet ovat yleensä 0,6–1 cm pitkiä, avoimia ja kalvomaisia. Kaikki lehdet ovat uposlehtiä. Lehdet ovat ruodittomia, niiden lapa on tavallisesti 2–4 cm pitkä, 1–2 mm leveä, tasasoukka, tylppä, veltto, litteä, ruskea tai vihreä, kolmisuoninen ja keskisuonen molemmin puolin vaalea juova.</p> <p>Hedelmä on luumarjamainen, 2–2,5 mm pitkä ja oliivinvihreä.</p> <p>Kukkii keskikesällä (VII–VIII).</p> <p>Juurakoton. Varsi on rento, lähes liereä, nivelvälit ovat melko pitkiä ja nivelissä on isoja, pulleita eritenystyjä.</p> <p>Kukinto on perällinen tähkä. Tähkäperä on 0,5–2 cm pitkä ja litteä. Tähkä on 4–7 mm pitkä. Kukat ovat kaksineuvoisia. Kehä on nelilehtinen ja verhiömäinen.</p> <p>Monivuotinen vesikasvi.</p> <p>Yleinen koko maassa lukuun ottamatta Ahvenanmaata ja Pohjois-Lappia, missä melko harvinainen.</p> <p>Hedelmä on luumarjamainen, 2–2,5 mm pitkä ja oliivinvihreä.</p> <p>Yleinen koko maassa lukuun ottamatta Ahvenanmaata ja Pohjois-Lappia, missä melko harvinainen.</p> <p>Juurakoton. Varsi on rento, lähes liereä, nivelvälit ovat melko pitkiä ja nivelissä on isoja, pulleita eritenystyjä.</p> <p>Yleinen koko maassa lukuun ottamatta Ahvenanmaata ja Pohjois-Lappia, missä melko harvinainen.</p> <p>Monivuotinen vesikasvi.</p> <p>Kukkii keskikesällä (VII–VIII).</p> <p>Monivuotinen vesikasvi.</p> <p>Juurakoton. Varsi on rento, lähes liereä, nivelvälit ovat melko pitkiä ja nivelissä on isoja, pulleita eritenystyjä.</p> <p>Kukinto on perällinen tähkä. Tähkäperä on 0,5–2 cm pitkä ja litteä. Tähkä on 4–7 mm pitkä. Kukat ovat kaksineuvoisia. Kehä on nelilehtinen ja verhiömäinen.</p> <p>Kukinto on perällinen tähkä. Tähkäperä on 0,5–2 cm pitkä ja litteä. Tähkä on 4–7 mm pitkä. Kukat ovat kaksineuvoisia. Kehä on nelilehtinen ja verhiömäinen.</p> <p>Yleinen koko maassa lukuun ottamatta Ahvenanmaata ja Pohjois-Lappia, missä melko harvinainen.</p> <p>Kukkii keskikesällä (VII–VIII).</p> <p>Kukkii keskikesällä (VII–VIII).</p> <p>Ojissa, lammikoissa, vesikuopissa, suojaisissa järvien, jokien ja vähäsuolaisten murtovesilehtien rantavesissä muta- ja liejupohjalla.</p> <p>Monivuotinen vesikasvi.</p> <p>Juurakoton. Varsi on rento, lähes liereä, nivelvälit ovat melko pitkiä ja nivelissä on isoja, pulleita eritenystyjä.</p> <p>Ojissa, lammikoissa, vesikuopissa, suojaisissa järvien, jokien ja vähäsuolaisten murtovesilehtien rantavesissä muta- ja liejupohjalla.</p> <p>Kukkii keskikesällä (VII–VIII).</p> <p>Yleinen koko maassa lukuun ottamatta Ahvenanmaata ja Pohjois-Lappia, missä melko harvinainen.</p> <p>Kukkii keskikesällä (VII–VIII).</p> <p>Ojissa, lammikoissa, vesikuopissa, suojaisissa järvien, jokien ja vähäsuolaisten murtovesilehtien rantavesissä muta- ja liejupohjalla.</p> <p>Ojissa, lammikoissa, vesikuopissa, suojaisissa järvien, jokien ja vähäsuolaisten murtovesilehtien rantavesissä muta- ja liejupohjalla.</p> <p>Monivuotinen vesikasvi.</p> <p>Kukinto on perällinen tähkä. Tähkäperä on 0,5–2 cm pitkä ja litteä. Tähkä on 4–7 mm pitkä. Kukat ovat kaksineuvoisia. Kehä on nelilehtinen ja verhiömäinen.</p> <p>Monivuotinen vesikasvi.</p> <p>Yleinen koko maassa lukuun ottamatta Ahvenanmaata ja Pohjois-Lappia, missä melko harvinainen.</p> <p>Hedelmä on luumarjamainen, 2–2,5 mm pitkä ja oliivinvihreä.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti ja tupettomia, varren ja lehden yhtymäkohdassa on kielekekorvake. Kielekekorvakkeet ovat yleensä 0,6–1 cm pitkiä, avoimia ja kalvomaisia. Kaikki lehdet ovat uposlehtiä. Lehdet ovat ruodittomia, niiden lapa on tavallisesti 2–4 cm pitkä, 1–2 mm leveä, tasasoukka, tylppä, veltto, litteä, ruskea tai vihreä, kolmisuoninen ja keskisuonen molemmin puolin vaalea juova.</p> <p>Lehdet ovat kierteisesti ja tupettomia, varren ja lehden yhtymäkohdassa on kielekekorvake. Kielekekorvakkeet ovat yleensä 0,6–1 cm pitkiä, avoimia ja kalvomaisia. Kaikki lehdet ovat uposlehtiä. Lehdet ovat ruodittomia, niiden lapa on tavallisesti 2–4 cm pitkä, 1–2 mm leveä, tasasoukka, tylppä, veltto, litteä, ruskea tai vihreä, kolmisuoninen ja keskisuonen molemmin puolin vaalea juova.</p> <p>Ojissa, lammikoissa, vesikuopissa, suojaisissa järvien, jokien ja vähäsuolaisten murtovesilehtien rantavesissä muta- ja liejupohjalla.</p> <p>Hedelmä on luumarjamainen, 2–2,5 mm pitkä ja oliivinvihreä.</p>