<p>Lehdet ovat vuorottain, ruodittomat, tupelliset ja vartta lyhyemmät. Lehtituppi on avoin. Lehtilapa on 5–10 mm leveä, hyvin pitkäsuippuinen ja keskikohdasta leveämpi kuin tyveltä, litteä, jäykkä, karhea ja harmaanvihreä, kuivana korkosuoninen. Kieleke on 6–10 mm pitkä ja suippo.</p> <p>Hietakastikka risteytyy luhtakastikan (C. stricta) kanssa paikoin Keski- ja Pohjois-Suomessa, Hankoniemellä myös rantakauran (Ammophila arenaria) kanssa. Harjumetsät.</p> <p>Tuulipölytteinen.</p> <p>Vindpollinerad.</p> <p>Kuivissa, avoimissa kangasmetsissä, harjuilla, kalliorinteillä, rannoilla, ratapenkoilla, tienvarsilla ja hakkuualoilla. Pohjois-Suomessa myös lettosoilla ja lähteiköissä.</p> <p>Korsi 3- tai 4-nivelinen, haaraton. Tupet kaljuja tai karvaisia. Lehdet 5–10 mm leveitä, harmaanvihreitä, karheita, jäykkiä, kuivina korkosuonisia. Kieleke 6–10 mm.</p> <p>Kookas ja leveälehtinen, monivuotinen heinä.</p> <p>Vindpollinerad.</p> <p>Varsi on liereä, ontto korsi, jonka nivelkohdat ovat täyteisiä solmuja. Korsi on pysty, haaraton, tanakka, sileä ja 3–4 -solmuinen.</p> <p>Blommar i slutet av sommaren (juli-augusti).</p> <p>Blommar i slutet av sommaren (juli-augusti).</p> <p>Kookas ja leveälehtinen, monivuotinen heinä.</p> <p>Yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa, Keski- ja Pohjois-Lapissa harvinainen.</p> <p>Lehdet ovat vuorottain, ruodittomat, tupelliset ja vartta lyhyemmät. Lehtituppi on avoin. Lehtilapa on 5–10 mm leveä, hyvin pitkäsuippuinen ja keskikohdasta leveämpi kuin tyveltä, litteä, jäykkä, karhea ja harmaanvihreä, kuivana korkosuoninen. Kieleke on 6–10 mm pitkä ja suippo.</p> <p>Lehdet ovat vuorottain, ruodittomat, tupelliset ja vartta lyhyemmät. Lehtituppi on avoin. Lehtilapa on 5–10 mm leveä, hyvin pitkäsuippuinen ja keskikohdasta leveämpi kuin tyveltä, litteä, jäykkä, karhea ja harmaanvihreä, kuivana korkosuoninen. Kieleke on 6–10 mm pitkä ja suippo.</p> <p>Varsi on liereä, ontto korsi, jonka nivelkohdat ovat täyteisiä solmuja. Korsi on pysty, haaraton, tanakka, sileä ja 3–4 -solmuinen.</p> <p>Varsi on liereä, ontto korsi, jonka nivelkohdat ovat täyteisiä solmuja. Korsi on pysty, haaraton, tanakka, sileä ja 3–4 -solmuinen.</p> <p>50–120 cm korkea.</p> <p>Allmän i södra och mellersta Finland, sällsynt i norra Lappland.</p> <p>Kukinto on 10–20 cm pitkä, monihaarainen, leveän sukkulamainen, tiheä, vihreä tai violetinsävyinen röyhy. Tähkylät ovat yksikukkaiset, kukat kaksineuvoiset. Kaleet ovat 6–8 mm pitkät, hyvin kapeat ja karheat. Ulkohelve on 2,5–3 mm pitkä, noin puolet kaleiden pituudesta ja sisähelvettä pitempi. Ulkohelpeen tyvellä on runsaasti sitä selvästi pitempiä karvoja ja sen kärkipuolelta lähtee noin 1,5 mm pitkä vihne.</p> <p>Tuulipölytteinen.</p> <p>50–120 cm korkea.</p> <p>Blommar i slutet av sommaren (juli-augusti).</p> <p>Kukinto on 10–20 cm pitkä, monihaarainen, leveän sukkulamainen, tiheä, vihreä tai violetinsävyinen röyhy. Tähkylät ovat yksikukkaiset, kukat kaksineuvoiset. Kaleet ovat 6–8 mm pitkät, hyvin kapeat ja karheat. Ulkohelve on 2,5–3 mm pitkä, noin puolet kaleiden pituudesta ja sisähelvettä pitempi. Ulkohelpeen tyvellä on runsaasti sitä selvästi pitempiä karvoja ja sen kärkipuolelta lähtee noin 1,5 mm pitkä vihne.</p> <p>Blommar i slutet av sommaren (juli-augusti).</p> <p>Kuivissa, avoimissa kangasmetsissä, harjuilla, kalliorinteillä, rannoilla, ratapenkoilla, tienvarsilla ja hakkuualoilla. Pohjois-Suomessa myös lettosoilla ja lähteiköissä.</p> <p>Vindpollinerad.</p> <p>Hietakastikka risteytyy luhtakastikan (C. stricta) kanssa paikoin Keski- ja Pohjois-Suomessa, Hankoniemellä myös rantakauran (Ammophila arenaria) kanssa. Harjumetsät.</p> <p>Tuulipölytteinen.</p> <p>Vindpollinerad.</p> <p>Allmän i södra och mellersta Finland, sällsynt i norra Lappland.</p> <p>Hietakastikka risteytyy luhtakastikan (C. stricta) kanssa paikoin Keski- ja Pohjois-Suomessa, Hankoniemellä myös rantakauran (Ammophila arenaria) kanssa. Harjumetsät.</p> <p>50–120 cm korkea.</p> <p>Tuulipölytteinen.</p> <p>Lehdet ovat vuorottain, ruodittomat, tupelliset ja vartta lyhyemmät. Lehtituppi on avoin. Lehtilapa on 5–10 mm leveä, hyvin pitkäsuippuinen ja keskikohdasta leveämpi kuin tyveltä, litteä, jäykkä, karhea ja harmaanvihreä, kuivana korkosuoninen. Kieleke on 6–10 mm pitkä ja suippo.</p> <p>Allmän i södra och mellersta Finland, sällsynt i norra Lappland.</p> <p>Kookas ja leveälehtinen, monivuotinen heinä.</p> <p>Kukinto on 10–20 cm pitkä, monihaarainen, leveän sukkulamainen, tiheä, vihreä tai violetinsävyinen röyhy. Tähkylät ovat yksikukkaiset, kukat kaksineuvoiset. Kaleet ovat 6–8 mm pitkät, hyvin kapeat ja karheat. Ulkohelve on 2,5-3 mm pitkä, noin puolet kaleiden pituudesta ja sisähelvettä pitempi. Ulkohelpeen tyvellä on runsaasti sitä selvästi pitempiä karvoja ja sen kärkipuolelta lähtee noin 1,5 mm pitkä vihne.</p> <p>Hedelmä jyvä (yksisiemeninen pähkylä, jossa hedelmäseinä ja siemenkuori ovat kasvaneet yhteen).</p> <p>Tuulipölytteinen.</p> <p>Varsi on liereä, ontto korsi, jonka nivelkohdat ovat täyteisiä solmuja. Korsi on pysty, haaraton, tanakka, sileä ja 3–4 -solmuinen.</p> <p>Blommar i slutet av sommaren (juli-augusti).</p> <p>Vindpollinerad.</p> <p>Kukinto on 10–20 cm pitkä, monihaarainen, leveän sukkulamainen, tiheä, vihreä tai violetinsävyinen röyhy. Tähkylät ovat yksikukkaiset, kukat kaksineuvoiset. Kaleet ovat 6–8 mm pitkät, hyvin kapeat ja karheat. Ulkohelve on 2,5–3 mm pitkä, noin puolet kaleiden pituudesta ja sisähelvettä pitempi. Ulkohelpeen tyvellä on runsaasti sitä selvästi pitempiä karvoja ja sen kärkipuolelta lähtee noin 1,5 mm pitkä vihne.</p> <p>Tuulipölytteinen.</p> <p>Kukinto on 10–20 cm pitkä, monihaarainen, leveän sukkulamainen, tiheä, vihreä tai violetinsävyinen röyhy. Tähkylät ovat yksikukkaiset, kukat kaksineuvoiset. Kaleet ovat 6–8 mm pitkät, hyvin kapeat ja karheat. Ulkohelve on 2,5-3 mm pitkä, noin puolet kaleiden pituudesta ja sisähelvettä pitempi. Ulkohelpeen tyvellä on runsaasti sitä selvästi pitempiä karvoja ja sen kärkipuolelta lähtee noin 1,5 mm pitkä vihne.</p> <p>Allmän i södra och mellersta Finland, sällsynt i norra Lappland.</p> <p>Kukkii keski- ja loppukesällä (VII–VIII).</p> <p>Lehdet ovat vuorottain, ruodittomat, tupelliset ja vartta lyhyemmät. Lehtituppi on avoin. Lehtilapa on 5–10 mm leveä, hyvin pitkäsuippuinen ja keskikohdasta leveämpi kuin tyveltä, litteä, jäykkä, karhea ja harmaanvihreä, kuivana korkosuoninen. Kieleke on 6–10 mm pitkä ja suippo.</p> <p>Varsi on liereä, ontto korsi, jonka nivelkohdat ovat täyteisiä solmuja. Korsi on pysty, haaraton, tanakka, sileä ja 3–4 -solmuinen.</p> <p>50–120 cm korkea.</p> <p>Kukinto on 10–20 cm pitkä, monihaarainen, leveän sukkulamainen, tiheä, vihreä tai violetinsävyinen röyhy. Tähkylät ovat yksikukkaiset, kukat kaksineuvoiset. Kaleet ovat 6–8 mm pitkät, hyvin kapeat ja karheat. Ulkohelve on 2,5–3 mm pitkä, noin puolet kaleiden pituudesta ja sisähelvettä pitempi. Ulkohelpeen tyvellä on runsaasti sitä selvästi pitempiä karvoja ja sen kärkipuolelta lähtee noin 1,5 mm pitkä vihne.</p> <p>Blomställning brett spollik, 10–20 cm lång, grön eller violettskiftande vippa. Småax 1-blommiga, blomma tvåkönad. Skärmfjäll långa (6–8 mm), mycket smala. Ytteragn längre än inneragnet, cirka hälften av skärmfjällens längd. Vid ytteragnets bas rikligt med betydligt längre hår, i ändan ett kort borst.</p> <p>Yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa, Keski- ja Pohjois-Lapissa harvinainen.</p> <p>Blommar i slutet av sommaren (juli-augusti).</p> <p>Yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa, Keski- ja Pohjois-Lapissa harvinainen.</p> <p>Yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa, Keski- ja Pohjois-Lapissa harvinainen.</p> <p>Hietakastikka risteytyy luhtakastikan (C. stricta) kanssa paikoin Keski- ja Pohjois-Suomessa, Hankoniemellä myös rantakauran (Ammophila arenaria) kanssa. Harjumetsät.</p> <p>Kukinto on 10–20 cm pitkä, monihaarainen, leveän sukkulamainen, tiheä, vihreä tai violetinsävyinen röyhy. Tähkylät ovat yksikukkaiset, kukat kaksineuvoiset. Kaleet ovat 6–8 mm pitkät, hyvin kapeat ja karheat. Ulkohelve on 2,5–3 mm pitkä, noin puolet kaleiden pituudesta ja sisähelvettä pitempi. Ulkohelpeen tyvellä on runsaasti sitä selvästi pitempiä karvoja ja sen kärkipuolelta lähtee noin 1,5 mm pitkä vihne.</p> <p>Blomställning brett spollik, 10–20 cm lång, grön eller violettskiftande vippa. Småax 1-blommiga, blomma tvåkönad. Skärmfjäll långa (6–8 mm), mycket smala. Ytteragn längre än inneragnet, cirka hälften av skärmfjällens längd. Vid ytteragnets bas rikligt med betydligt längre hår, i ändan ett kort borst.</p> <p>50–120 cm korkea.</p> <p>Blomställning brett spollik, 10–20 cm lång, grön eller violettskiftande vippa. Småax 1-blommiga, blomma tvåkönad. Skärmfjäll långa (6–8 mm), mycket smala. Ytteragn längre än inneragnet, cirka hälften av skärmfjällens längd. Vid ytteragnets bas rikligt med betydligt längre hår, i ändan ett kort borst.</p> <p>Kukinto on 10–20 cm pitkä, monihaarainen, leveän sukkulamainen, tiheä, vihreä tai violetinsävyinen röyhy. Tähkylät ovat yksikukkaiset, kukat kaksineuvoiset. Kaleet ovat 6–8 mm pitkät, hyvin kapeat ja karheat. Ulkohelve on 2,5–3 mm pitkä, noin puolet kaleiden pituudesta ja sisähelvettä pitempi. Ulkohelpeen tyvellä on runsaasti sitä selvästi pitempiä karvoja ja sen kärkipuolelta lähtee noin 1,5 mm pitkä vihne.</p> <p>Hietakastikka risteytyy luhtakastikan (C. stricta) kanssa paikoin Keski- ja Pohjois-Suomessa, Hankoniemellä myös rantakauran (Ammophila arenaria) kanssa. Harjumetsät.</p> 22 <p>Lehdet ovat vuorottain, ruodittomat, tupelliset ja vartta lyhyemmät. Lehtituppi on avoin. Lehtilapa on 5–10 mm leveä, hyvin pitkäsuippuinen ja keskikohdasta leveämpi kuin tyveltä, litteä, jäykkä, karhea ja harmaanvihreä, kuivana korkosuoninen. Kieleke on 6–10 mm pitkä ja suippo.</p> <p>Kookas ja leveälehtinen, monivuotinen heinä.</p> <p>Varsi on liereä, ontto korsi, jonka nivelkohdat ovat täyteisiä solmuja. Korsi on pysty, haaraton, tanakka, sileä ja 3–4 -solmuinen.</p> <p>Allmän i södra och mellersta Finland, sällsynt i norra Lappland.</p> <p>Tuulipölytteinen.</p> <p>Blomställning brett spollik, 10–20 cm lång, grön eller violettskiftande vippa. Småax 1-blommiga, blomma tvåkönad. Skärmfjäll långa (6–8 mm), mycket smala. Ytteragn längre än inneragnet, cirka hälften av skärmfjällens längd. Vid ytteragnets bas rikligt med betydligt längre hår, i ändan ett kort borst.</p> <p>Flerårigt gräs med stora och breda blad, höjd 50–130 cm. Stjälk trind, ihålig, med 3–4 fyllda ledknutar. Strå upprätt och bastant, slätt. Blad strödda, utan skaft, med slida, kortare än strået, bladslida öppen. Bladskiva bred (5–10 mm) och platt, styv och sträv, grågrön, bredare i mitten än vid basen. Snärp stort (4–10 mm) och spetsigt.</p> <p>Kookas ja leveälehtinen, monivuotinen heinä.</p> <p>Hietakastikka risteytyy luhtakastikan (C. stricta) kanssa paikoin Keski- ja Pohjois-Suomessa, Hankoniemellä myös rantakauran (Ammophila arenaria) kanssa. Harjumetsät.</p> <p>Kuivissa, avoimissa kangasmetsissä, harjuilla, kalliorinteillä, rannoilla, ratapenkoilla, tienvarsilla ja hakkuualoilla. Pohjois-Suomessa myös lettosoilla ja lähteiköissä.</p> <p>Hietakastikka risteytyy luhtakastikan (C. stricta) kanssa paikoin Keski- ja Pohjois-Suomessa, Hankoniemellä myös rantakauran (Ammophila arenaria) kanssa. Harjumetsät.</p> <p>Lehdet ovat vuorottain, ruodittomat, tupelliset ja vartta lyhyemmät. Lehtituppi on avoin. Lehtilapa on 5–10 mm leveä, hyvin pitkäsuippuinen ja keskikohdasta leveämpi kuin tyveltä, litteä, jäykkä, karhea ja harmaanvihreä, kuivana korkosuoninen. Kieleke on 6–10 mm pitkä ja suippo.</p> <p>Allmän i södra och mellersta Finland, sällsynt i norra Lappland.</p> <p>Hietakastikka risteytyy luhtakastikan (C. stricta) kanssa paikoin Keski- ja Pohjois-Suomessa, Hankoniemellä myös rantakauran (Ammophila arenaria) kanssa. Harjumetsät.</p> <p>Tuulipölytteinen.</p> <p>Kuivissa, avoimissa kangasmetsissä, harjuilla, kalliorinteillä, rannoilla, ratapenkoilla, tienvarsilla ja hakkuualoilla. Pohjois-Suomessa myös lettosoilla ja lähteiköissä.</p> <p>Allmän i södra och mellersta Finland, sällsynt i norra Lappland.</p> <p>Tuulipölytteinen.</p> <p>Blommar i slutet av sommaren (juli-augusti).</p> <p>Kukkii keski- ja loppukesällä (VII–VIII).</p> <p>Allmän i södra och mellersta Finland, sällsynt i norra Lappland.</p> <p>Kuivissa, avoimissa kangasmetsissä, harjuilla, kalliorinteillä, rannoilla, ratapenkoilla, tienvarsilla ja hakkuualoilla. Pohjois-Suomessa myös lettosoilla ja lähteiköissä.</p> <p>Kukinto on 10–20 cm pitkä, monihaarainen, leveän sukkulamainen, tiheä, vihreä tai violetinsävyinen röyhy. Tähkylät ovat yksikukkaiset, kukat kaksineuvoiset. Kaleet ovat 6–8 mm pitkät, hyvin kapeat ja karheat. Ulkohelve on 2,5-3 mm pitkä, noin puolet kaleiden pituudesta ja sisähelvettä pitempi. Ulkohelpeen tyvellä on runsaasti sitä selvästi pitempiä karvoja ja sen kärkipuolelta lähtee noin 1,5 mm pitkä vihne.</p> <p>50–120 cm korkea.</p> <p>Kukinto on 10–20 cm pitkä, monihaarainen, leveän sukkulamainen, tiheä, vihreä tai violetinsävyinen röyhy. Tähkylät ovat yksikukkaiset, kukat kaksineuvoiset. Kaleet ovat 6–8 mm pitkät, hyvin kapeat ja karheat. Ulkohelve on 2,5–3 mm pitkä, noin puolet kaleiden pituudesta ja sisähelvettä pitempi. Ulkohelpeen tyvellä on runsaasti sitä selvästi pitempiä karvoja ja sen kärkipuolelta lähtee noin 1,5 mm pitkä vihne.</p> <p>Varsi on liereä, ontto korsi, jonka nivelkohdat ovat täyteisiä solmuja. Korsi on pysty, haaraton, tanakka, sileä ja 3–4 -solmuinen.</p> <p>Flerårigt gräs med stora och breda blad, höjd 50–130 cm. Stjälk trind, ihålig, med 3–4 fyllda ledknutar. Strå upprätt och bastant, slätt. Blad strödda, utan skaft, med slida, kortare än strået, bladslida öppen. Bladskiva bred (5–10 mm) och platt, styv och sträv, grågrön, bredare i mitten än vid basen. Snärp stort (4–10 mm) och spetsigt.</p> <p>Hietakastikka risteytyy luhtakastikan (C. stricta) kanssa paikoin Keski- ja Pohjois-Suomessa, Hankoniemellä myös rantakauran (Ammophila arenaria) kanssa. Harjumetsät.</p> <p>Kukinto on 10–20 cm pitkä, monihaarainen, leveän sukkulamainen, tiheä, vihreä tai violetinsävyinen röyhy. Tähkylät ovat yksikukkaiset, kukat kaksineuvoiset. Kaleet ovat 6–8 mm pitkät, hyvin kapeat ja karheat. Ulkohelve on 2,5–3 mm pitkä, noin puolet kaleiden pituudesta ja sisähelvettä pitempi. Ulkohelpeen tyvellä on runsaasti sitä selvästi pitempiä karvoja ja sen kärkipuolelta lähtee noin 1,5 mm pitkä vihne.</p> <p>Hietakastikka risteytyy luhtakastikan (C. stricta) kanssa paikoin Keski- ja Pohjois-Suomessa, Hankoniemellä myös rantakauran (Ammophila arenaria) kanssa. Harjumetsät.</p> <p>Kukinto on 10–20 cm pitkä, monihaarainen, leveän sukkulamainen, tiheä, vihreä tai violetinsävyinen röyhy. Tähkylät ovat yksikukkaiset, kukat kaksineuvoiset. Kaleet ovat 6–8 mm pitkät, hyvin kapeat ja karheat. Ulkohelve on 2,5–3 mm pitkä, noin puolet kaleiden pituudesta ja sisähelvettä pitempi. Ulkohelpeen tyvellä on runsaasti sitä selvästi pitempiä karvoja ja sen kärkipuolelta lähtee noin 1,5 mm pitkä vihne.</p> <p>Yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa, Keski- ja Pohjois-Lapissa harvinainen.</p> <p>Vindpollinerad.</p> <p>I torra och öppna moskogar, åssluttningar och bergsskogar, bangårdar och vägrenar, hyggesmarker. I norra Finland även vid rikkärr och vid källkärr.</p> <p>Kookas ja leveälehtinen, monivuotinen heinä.</p> <p>Varsi on liereä, ontto korsi, jonka nivelkohdat ovat täyteisiä solmuja. Korsi on pysty, haaraton, tanakka, sileä ja 3–4 -solmuinen.</p> <p>Lehdet ovat vuorottain, ruodittomat, tupelliset ja vartta lyhyemmät. Lehtituppi on avoin. Lehtilapa on 5–10 mm leveä, hyvin pitkäsuippuinen ja keskikohdasta leveämpi kuin tyveltä, litteä, jäykkä, karhea ja harmaanvihreä, kuivana korkosuoninen. Kieleke on 6–10 mm pitkä ja suippo.</p> <p>Tuulipölytteinen.</p> <p>Blommar i slutet av sommaren (juli-augusti).</p> <p>Tuulipölytteinen.</p> <p>Blomställning brett spollik, 10–20 cm lång, grön eller violettskiftande vippa. Småax 1-blommiga, blomma tvåkönad. Skärmfjäll långa (6–8 mm), mycket smala. Ytteragn längre än inneragnet, cirka hälften av skärmfjällens längd. Vid ytteragnets bas rikligt med betydligt längre hår, i ändan ett kort borst.</p> <p>Hedelmä jyvä (yksisiemeninen pähkylä, jossa hedelmäseinä ja siemenkuori ovat kasvaneet yhteen).</p> <p>Yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa, Keski- ja Pohjois-Lapissa harvinainen.</p> <p>Kookas ja leveälehtinen, monivuotinen heinä.</p> <p>Blommar i slutet av sommaren (juli-augusti).</p> <p>Tuulipölytteinen.</p> <p>Varsi on liereä, ontto korsi, jonka nivelkohdat ovat täyteisiä solmuja. Korsi on pysty, haaraton, tanakka, sileä ja 3–4 -solmuinen.</p> <p>Blomställning brett spollik, 10–20 cm lång, grön eller violettskiftande vippa. Småax 1-blommiga, blomma tvåkönad. Skärmfjäll långa (6–8 mm), mycket smala. Ytteragn längre än inneragnet, cirka hälften av skärmfjällens längd. Vid ytteragnets bas rikligt med betydligt längre hår, i ändan ett kort borst.</p> <p>Hedelmä jyvä (yksisiemeninen pähkylä, jossa hedelmäseinä ja siemenkuori ovat kasvaneet yhteen).</p> <p>Kookas ja leveälehtinen, monivuotinen heinä.</p> <p>Kuivissa, avoimissa kangasmetsissä, harjuilla, kalliorinteillä, rannoilla, ratapenkoilla, tienvarsilla ja hakkuualoilla. Pohjois-Suomessa myös lettosoilla ja lähteiköissä.</p> <p>Wind-pollinated.</p> <p>50–120 cm korkea.</p> <p>Hedelmä jyvä (yksisiemeninen pähkylä, jossa hedelmäseinä ja siemenkuori ovat kasvaneet yhteen).</p> <p>Vindpollinerad.</p> <p>Blommar i slutet av sommaren (juli-augusti).</p> <p>Kukinto on 10–20 cm pitkä, monihaarainen, leveän sukkulamainen, tiheä, vihreä tai violetinsävyinen röyhy. Tähkylät ovat yksikukkaiset, kukat kaksineuvoiset. Kaleet ovat 6–8 mm pitkät, hyvin kapeat ja karheat. Ulkohelve on 2,5–3 mm pitkä, noin puolet kaleiden pituudesta ja sisähelvettä pitempi. Ulkohelpeen tyvellä on runsaasti sitä selvästi pitempiä karvoja ja sen kärkipuolelta lähtee noin 1,5 mm pitkä vihne.</p> <p>Kuivissa, avoimissa kangasmetsissä, harjuilla, kalliorinteillä, rannoilla, ratapenkoilla, tienvarsilla ja hakkuualoilla. Pohjois-Suomessa myös lettosoilla ja lähteiköissä.</p> <p>Tuulipölytteinen.</p> <p>Vindpollinerad.</p> <p>Vindpollinerad.</p> <p>Kukinto on 10–20 cm pitkä, monihaarainen, leveän sukkulamainen, tiheä, vihreä tai violetinsävyinen röyhy. Tähkylät ovat yksikukkaiset, kukat kaksineuvoiset. Kaleet ovat 6–8 mm pitkät, hyvin kapeat ja karheat. Ulkohelve on 2,5-3 mm pitkä, noin puolet kaleiden pituudesta ja sisähelvettä pitempi. Ulkohelpeen tyvellä on runsaasti sitä selvästi pitempiä karvoja ja sen kärkipuolelta lähtee noin 1,5 mm pitkä vihne.</p> <p>Kukinto on 10–20 cm pitkä, monihaarainen, leveän sukkulamainen, tiheä, vihreä tai violetinsävyinen röyhy. Tähkylät ovat yksikukkaiset, kukat kaksineuvoiset. Kaleet ovat 6–8 mm pitkät, hyvin kapeat ja karheat. Ulkohelve on 2,5–3 mm pitkä, noin puolet kaleiden pituudesta ja sisähelvettä pitempi. Ulkohelpeen tyvellä on runsaasti sitä selvästi pitempiä karvoja ja sen kärkipuolelta lähtee noin 1,5 mm pitkä vihne.</p> <p>Varsi on liereä, ontto korsi, jonka nivelkohdat ovat täyteisiä solmuja. Korsi on pysty, haaraton, tanakka, sileä ja 3–4 -solmuinen.</p> <p>I torra och öppna moskogar, åssluttningar och bergsskogar, bangårdar och vägrenar, hyggesmarker. I norra Finland även vid rikkärr och vid källkärr.</p> <p>Vindpollinerad.</p> <p>Hietakastikka risteytyy luhtakastikan (C. stricta) kanssa paikoin Keski- ja Pohjois-Suomessa, Hankoniemellä myös rantakauran (Ammophila arenaria) kanssa. Harjumetsät.</p> <p>Allmän i södra och mellersta Finland, sällsynt i norra Lappland.</p> <p>Flerårigt gräs med stora och breda blad, höjd 50–130 cm. Stjälk trind, ihålig, med 3–4 fyllda ledknutar. Strå upprätt och bastant, slätt. Blad strödda, utan skaft, med slida, kortare än strået, bladslida öppen. Bladskiva bred (5–10 mm) och platt, styv och sträv, grågrön, bredare i mitten än vid basen. Snärp stort (4–10 mm) och spetsigt.</p> <p>Flerårigt gräs med stora och breda blad, höjd 50–130 cm. Stjälk trind, ihålig, med 3–4 fyllda ledknutar. Strå upprätt och bastant, slätt. Blad strödda, utan skaft, med slida, kortare än strået, bladslida öppen. Bladskiva bred (5–10 mm) och platt, styv och sträv, grågrön, bredare i mitten än vid basen. Snärp stort (4–10 mm) och spetsigt.</p> <p>I torra och öppna moskogar, åssluttningar och bergsskogar, bangårdar och vägrenar, hyggesmarker. I norra Finland även vid rikkärr och vid källkärr.</p> <p>Vindpollinerad.</p> <p>Vindpollinerad.</p> <p>Lehdet ovat vuorottain, ruodittomat, tupelliset ja vartta lyhyemmät. Lehtituppi on avoin. Lehtilapa on 5–10 mm leveä, hyvin pitkäsuippuinen ja keskikohdasta leveämpi kuin tyveltä, litteä, jäykkä, karhea ja harmaanvihreä, kuivana korkosuoninen. Kieleke on 6–10 mm pitkä ja suippo.</p> <p>Blommar i slutet av sommaren (juli-augusti).</p> <p>Varsi on liereä, ontto korsi, jonka nivelkohdat ovat täyteisiä solmuja. Korsi on pysty, haaraton, tanakka, sileä ja 3–4 -solmuinen.</p> <p>Tuulipölytteinen.</p> <p>Kuivissa, avoimissa kangasmetsissä, harjuilla, kalliorinteillä, rannoilla, ratapenkoilla, tienvarsilla ja hakkuualoilla. Pohjois-Suomessa myös lettosoilla ja lähteiköissä.</p> <p>Kookas ja leveälehtinen, monivuotinen heinä.</p> <p>Blommar i slutet av sommaren (juli-augusti).</p> <p>Kukinto on 10–20 cm pitkä, monihaarainen, leveän sukkulamainen, tiheä, vihreä tai violetinsävyinen röyhy. Tähkylät ovat yksikukkaiset, kukat kaksineuvoiset. Kaleet ovat 6–8 mm pitkät, hyvin kapeat ja karheat. Ulkohelve on 2,5–3 mm pitkä, noin puolet kaleiden pituudesta ja sisähelvettä pitempi. Ulkohelpeen tyvellä on runsaasti sitä selvästi pitempiä karvoja ja sen kärkipuolelta lähtee noin 1,5 mm pitkä vihne.</p> <p>Hedelmä jyvä (yksisiemeninen pähkylä, jossa hedelmäseinä ja siemenkuori ovat kasvaneet yhteen).</p> <p>Flerårigt gräs med stora och breda blad, höjd 50–130 cm. Stjälk trind, ihålig, med 3–4 fyllda ledknutar. Strå upprätt och bastant, slätt. Blad strödda, utan skaft, med slida, kortare än strået, bladslida öppen. Bladskiva bred (5–10 mm) och platt, styv och sträv, grågrön, bredare i mitten än vid basen. Snärp stort (4–10 mm) och spetsigt.</p> <p>50–120 cm korkea.</p> <p>Blomställning brett spollik, 10-20 cm lång, grön eller violettskiftande vippa. Småax 1-blommiga, blomma tvåkönad. Skärmfjäll långa (6-8 mm), mycket smala. Ytteragn längre än inneragnet, cirka hälften av skärmfjällens längd. Vid ytteragnets bas rikligt med betydligt längre hår, i ändan ett kort borst.</p> <p>Flerårigt gräs med stora och breda blad, höjd 50–130 cm. Stjälk trind, ihålig, med 3–4 fyllda ledknutar. Strå upprätt och bastant, slätt. Blad strödda, utan skaft, med slida, kortare än strået, bladslida öppen. Bladskiva bred (5–10 mm) och platt, styv och sträv, grågrön, bredare i mitten än vid basen. Snärp stort (4–10 mm) och spetsigt.</p> <p>Lehdet ovat vuorottain, ruodittomat, tupelliset ja vartta lyhyemmät. Lehtituppi on avoin. Lehtilapa on 5–10 mm leveä, hyvin pitkäsuippuinen ja keskikohdasta leveämpi kuin tyveltä, litteä, jäykkä, karhea ja harmaanvihreä, kuivana korkosuoninen. Kieleke on 6–10 mm pitkä ja suippo.</p> <p>Hietakastikka risteytyy luhtakastikan (C. stricta) kanssa paikoin Keski- ja Pohjois-Suomessa, Hankoniemellä myös rantakauran (Ammophila arenaria) kanssa. Harjumetsät.</p> <p>Hietakastikka risteytyy luhtakastikan (C. stricta) kanssa paikoin Keski- ja Pohjois-Suomessa, Hankoniemellä myös rantakauran (Ammophila arenaria) kanssa. Harjumetsät.</p> <p>Kookas ja leveälehtinen, monivuotinen heinä.</p> <p>Kukinto on 10–20 cm pitkä, monihaarainen, leveän sukkulamainen, tiheä, vihreä tai violetinsävyinen röyhy. Tähkylät ovat yksikukkaiset, kukat kaksineuvoiset. Kaleet ovat 6–8 mm pitkät, hyvin kapeat ja karheat. Ulkohelve on 2,5–3 mm pitkä, noin puolet kaleiden pituudesta ja sisähelvettä pitempi. Ulkohelpeen tyvellä on runsaasti sitä selvästi pitempiä karvoja ja sen kärkipuolelta lähtee noin 1,5 mm pitkä vihne.</p> <p>Lehdet ovat vuorottain, ruodittomat, tupelliset ja vartta lyhyemmät. Lehtituppi on avoin. Lehtilapa on 5–10 mm leveä, hyvin pitkäsuippuinen ja keskikohdasta leveämpi kuin tyveltä, litteä, jäykkä, karhea ja harmaanvihreä, kuivana korkosuoninen. Kieleke on 6–10 mm pitkä ja suippo.</p> <p>Blomställning brett spollik, 10–20 cm lång, grön eller violettskiftande vippa. Småax 1-blommiga, blomma tvåkönad. Skärmfjäll långa (6–8 mm), mycket smala. Ytteragn längre än inneragnet, cirka hälften av skärmfjällens längd. Vid ytteragnets bas rikligt med betydligt längre hår, i ändan ett kort borst.</p> <p>Flerårigt gräs med stora och breda blad, höjd 50-130 cm. Stjälk trind, ihålig, med 3-4 fyllda ledknutar. Strå upprätt och bastant, slätt. Blad strödda, utan skaft, med slida, kortare än strået, bladslida öppen. Bladskiva bred (5-10 mm) och platt, styv och sträv, grågrön, bredare i mitten än vid basen. Snärp stort (4-10 mm) och spetsigt.</p> <p>Kukinto on 10–20 cm pitkä, monihaarainen, leveän sukkulamainen, tiheä, vihreä tai violetinsävyinen röyhy. Tähkylät ovat yksikukkaiset, kukat kaksineuvoiset. Kaleet ovat 6–8 mm pitkät, hyvin kapeat ja karheat. Ulkohelve on 2,5–3 mm pitkä, noin puolet kaleiden pituudesta ja sisähelvettä pitempi. Ulkohelpeen tyvellä on runsaasti sitä selvästi pitempiä karvoja ja sen kärkipuolelta lähtee noin 1,5 mm pitkä vihne.</p> <p>Varsi on liereä, ontto korsi, jonka nivelkohdat ovat täyteisiä solmuja. Korsi on pysty, haaraton, tanakka, sileä ja 3–4 -solmuinen.</p> <p>Kukkii keski- ja loppukesällä (VII–VIII).</p> <p>Varsi on liereä, ontto korsi, jonka nivelkohdat ovat täyteisiä solmuja. Korsi on pysty, haaraton, tanakka, sileä ja 3–4 -solmuinen.</p> <p>Allmän i södra och mellersta Finland, sällsynt i norra Lappland.</p> <p>Lehdet ovat vuorottain, ruodittomat, tupelliset ja vartta lyhyemmät. Lehtituppi on avoin. Lehtilapa on 5–10 mm leveä, hyvin pitkäsuippuinen ja keskikohdasta leveämpi kuin tyveltä, litteä, jäykkä, karhea ja harmaanvihreä, kuivana korkosuoninen. Kieleke on 6–10 mm pitkä ja suippo.</p> <p>Kookas ja leveälehtinen, monivuotinen heinä.</p> <p>Lehdet ovat vuorottain, ruodittomat, tupelliset ja vartta lyhyemmät. Lehtituppi on avoin. Lehtilapa on 5–10 mm leveä, hyvin pitkäsuippuinen ja keskikohdasta leveämpi kuin tyveltä, litteä, jäykkä, karhea ja harmaanvihreä, kuivana korkosuoninen. Kieleke on 6–10 mm pitkä ja suippo.</p> <p>Blommar i slutet av sommaren (juli-augusti).</p> <p>I torra och öppna moskogar, åssluttningar och bergsskogar, bangårdar och vägrenar, hyggesmarker. I norra Finland även vid rikkärr och vid källkärr.</p> <p>Kuivissa, avoimissa kangasmetsissä, harjuilla, kalliorinteillä, rannoilla, ratapenkoilla, tienvarsilla ja hakkuualoilla. Pohjois-Suomessa myös lettosoilla ja lähteiköissä.</p> <p>Flerårigt gräs med stora och breda blad, höjd 50–130 cm. Stjälk trind, ihålig, med 3–4 fyllda ledknutar. Strå upprätt och bastant, slätt. Blad strödda, utan skaft, med slida, kortare än strået, bladslida öppen. Bladskiva bred (5–10 mm) och platt, styv och sträv, grågrön, bredare i mitten än vid basen. Snärp stort (4–10 mm) och spetsigt.</p> <p>Kukinto on 10–20 cm pitkä, monihaarainen, leveän sukkulamainen, tiheä, vihreä tai violetinsävyinen röyhy. Tähkylät ovat yksikukkaiset, kukat kaksineuvoiset. Kaleet ovat 6–8 mm pitkät, hyvin kapeat ja karheat. Ulkohelve on 2,5–3 mm pitkä, noin puolet kaleiden pituudesta ja sisähelvettä pitempi. Ulkohelpeen tyvellä on runsaasti sitä selvästi pitempiä karvoja ja sen kärkipuolelta lähtee noin 1,5 mm pitkä vihne.</p> <p>50–120 cm korkea.</p> <p>Hietakastikka risteytyy luhtakastikan (C. stricta) kanssa paikoin Keski- ja Pohjois-Suomessa, Hankoniemellä myös rantakauran (Ammophila arenaria) kanssa. Harjumetsät.</p> <p>50–120 cm korkea.</p> true <p>50–120 cm korkea.</p> <p>Vindpollinerad.</p> <p>Hietakastikka risteytyy luhtakastikan (C. stricta) kanssa paikoin Keski- ja Pohjois-Suomessa, Hankoniemellä myös rantakauran (Ammophila arenaria) kanssa. Harjumetsät.</p> <p>Flerårigt gräs med stora och breda blad, höjd 50–130 cm. Stjälk trind, ihålig, med 3–4 fyllda ledknutar. Strå upprätt och bastant, slätt. Blad strödda, utan skaft, med slida, kortare än strået, bladslida öppen. Bladskiva bred (5–10 mm) och platt, styv och sträv, grågrön, bredare i mitten än vid basen. Snärp stort (4–10 mm) och spetsigt.</p> <p>Hietakastikka risteytyy luhtakastikan (C. stricta) kanssa paikoin Keski- ja Pohjois-Suomessa, Hankoniemellä myös rantakauran (Ammophila arenaria) kanssa. Harjumetsät.</p> (L.) Roth <p>Kookas ja leveälehtinen, monivuotinen heinä.</p> <p>Tuulipölytteinen.</p> <p>Kukkii keski- ja loppukesällä (VII–VIII).</p> <p>Kukkii keski- ja loppukesällä (VII–VIII).</p> <p>Blommar i slutet av sommaren (juli-augusti).</p> <p>Hedelmä jyvä (yksisiemeninen pähkylä, jossa hedelmäseinä ja siemenkuori ovat kasvaneet yhteen).</p> <p>Kuivissa, avoimissa kangasmetsissä, harjuilla, kalliorinteillä, rannoilla, ratapenkoilla, tienvarsilla ja hakkuualoilla. Pohjois-Suomessa myös lettosoilla ja lähteiköissä.</p> <p>Kukinto on 10–20 cm pitkä, monihaarainen, leveän sukkulamainen, tiheä, vihreä tai violetinsävyinen röyhy. Tähkylät ovat yksikukkaiset, kukat kaksineuvoiset. Kaleet ovat 6–8 mm pitkät, hyvin kapeat ja karheat. Ulkohelve on 2,5–3 mm pitkä, noin puolet kaleiden pituudesta ja sisähelvettä pitempi. Ulkohelpeen tyvellä on runsaasti sitä selvästi pitempiä karvoja ja sen kärkipuolelta lähtee noin 1,5 mm pitkä vihne.</p> <p>Yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa, Keski- ja Pohjois-Lapissa harvinainen.</p> <p>Kookas ja leveälehtinen, monivuotinen heinä.</p> <p>Blommar i slutet av sommaren (juli-augusti).</p> <p>Hedelmä jyvä (yksisiemeninen pähkylä, jossa hedelmäseinä ja siemenkuori ovat kasvaneet yhteen).</p> <p>Vindpollinerad.</p> <p>Kookas ja leveälehtinen, monivuotinen heinä.</p> <p>Hedelmä jyvä (yksisiemeninen pähkylä, jossa hedelmäseinä ja siemenkuori ovat kasvaneet yhteen).</p> <p>Allmän i södra och mellersta Finland, sällsynt i norra Lappland.</p> <p>Allmän i södra och mellersta Finland, sällsynt i norra Lappland.</p> <p>Varsi on liereä, ontto korsi, jonka nivelkohdat ovat täyteisiä solmuja. Korsi on pysty, haaraton, tanakka, sileä ja 3–4 -solmuinen.</p> <p>Blomställning brett spollik, 10–20 cm lång, grön eller violettskiftande vippa. Småax 1-blommiga, blomma tvåkönad. Skärmfjäll långa (6–8 mm), mycket smala. Ytteragn längre än inneragnet, cirka hälften av skärmfjällens längd. Vid ytteragnets bas rikligt med betydligt längre hår, i ändan ett kort borst.</p> <p>Lehdet ovat vuorottain, ruodittomat, tupelliset ja vartta lyhyemmät. Lehtituppi on avoin. Lehtilapa on 5–10 mm leveä, hyvin pitkäsuippuinen ja keskikohdasta leveämpi kuin tyveltä, litteä, jäykkä, karhea ja harmaanvihreä, kuivana korkosuoninen. Kieleke on 6–10 mm pitkä ja suippo.</p> <p>50–120 cm korkea.</p> <p>Lehdet ovat vuorottain, ruodittomat, tupelliset ja vartta lyhyemmät. Lehtituppi on avoin. Lehtilapa on 5–10 mm leveä, hyvin pitkäsuippuinen ja keskikohdasta leveämpi kuin tyveltä, litteä, jäykkä, karhea ja harmaanvihreä, kuivana korkosuoninen. Kieleke on 6–10 mm pitkä ja suippo.</p> <p>Blommar i slutet av sommaren (juli-augusti).</p> <p>Yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa, Keski- ja Pohjois-Lapissa harvinainen.</p> <p>I torra och öppna moskogar, åssluttningar och bergsskogar, bangårdar och vägrenar, hyggesmarker. I norra Finland även vid rikkärr och vid källkärr.</p> <p>Tuulipölytteinen.</p> <p>Kuivissa, avoimissa kangasmetsissä, harjuilla, kalliorinteillä, rannoilla, ratapenkoilla, tienvarsilla ja hakkuualoilla. Pohjois-Suomessa myös lettosoilla ja lähteiköissä.</p> <p>Vindpollinerad.</p> <p>I torra och öppna moskogar, åssluttningar och bergsskogar, bangårdar och vägrenar, hyggesmarker. I norra Finland även vid rikkärr och vid källkärr.</p> <p>Blomställning brett spollik, 10–20 cm lång, grön eller violettskiftande vippa. Småax 1-blommiga, blomma tvåkönad. Skärmfjäll långa (6–8 mm), mycket smala. Ytteragn längre än inneragnet, cirka hälften av skärmfjällens längd. Vid ytteragnets bas rikligt med betydligt längre hår, i ändan ett kort borst.</p> <p>Hedelmä jyvä (yksisiemeninen pähkylä, jossa hedelmäseinä ja siemenkuori ovat kasvaneet yhteen).</p> <p>Vindpollinerad.</p> <p>Kuivissa, avoimissa kangasmetsissä, harjuilla, kalliorinteillä, rannoilla, ratapenkoilla, tienvarsilla ja hakkuualoilla. Pohjois-Suomessa myös lettosoilla ja lähteiköissä.</p> <p>Kookas ja leveälehtinen, monivuotinen heinä.</p> <p>Varsi on liereä, ontto korsi, jonka nivelkohdat ovat täyteisiä solmuja. Korsi on pysty, haaraton, tanakka, sileä ja 3–4 -solmuinen.</p> <p>Vindpollinerad.</p> <p>Vindpollinerad.</p> <p>Hietakastikka risteytyy luhtakastikan (C. stricta) kanssa paikoin Keski- ja Pohjois-Suomessa, Hankoniemellä myös rantakauran (Ammophila arenaria) kanssa. Harjumetsät.</p> <p>Blomställning brett spollik, 10–20 cm lång, grön eller violettskiftande vippa. Småax 1-blommiga, blomma tvåkönad. Skärmfjäll långa (6–8 mm), mycket smala. Ytteragn längre än inneragnet, cirka hälften av skärmfjällens längd. Vid ytteragnets bas rikligt med betydligt längre hår, i ändan ett kort borst.</p> <p>Lehdet ovat vuorottain, ruodittomat, tupelliset ja vartta lyhyemmät. Lehtituppi on avoin. Lehtilapa on 5–10 mm leveä, hyvin pitkäsuippuinen ja keskikohdasta leveämpi kuin tyveltä, litteä, jäykkä, karhea ja harmaanvihreä, kuivana korkosuoninen. Kieleke on 6–10 mm pitkä ja suippo.</p> <p>Allmän i södra och mellersta Finland, sällsynt i norra Lappland.</p> <p>Kuivissa, avoimissa kangasmetsissä, harjuilla, kalliorinteillä, rannoilla, ratapenkoilla, tienvarsilla ja hakkuualoilla. Pohjois-Suomessa myös lettosoilla ja lähteiköissä.</p> <p>Lehdet ovat vuorottain, ruodittomat, tupelliset ja vartta lyhyemmät. Lehtituppi on avoin. Lehtilapa on 5–10 mm leveä, hyvin pitkäsuippuinen ja keskikohdasta leveämpi kuin tyveltä, litteä, jäykkä, karhea ja harmaanvihreä, kuivana korkosuoninen. Kieleke on 6–10 mm pitkä ja suippo.</p> <p>Vindpollinerad.</p> <p>Blommar i slutet av sommaren (juli-augusti).</p> <p>Kookas ja leveälehtinen, monivuotinen heinä.</p> <p>Kuivissa, avoimissa kangasmetsissä, harjuilla, kalliorinteillä, rannoilla, ratapenkoilla, tienvarsilla ja hakkuualoilla. Pohjois-Suomessa myös lettosoilla ja lähteiköissä.</p> <p>Hietakastikka risteytyy luhtakastikan (C. stricta) kanssa paikoin Keski- ja Pohjois-Suomessa, Hankoniemellä myös rantakauran (Ammophila arenaria) kanssa. Harjumetsät.</p> <p>Yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa, Keski- ja Pohjois-Lapissa harvinainen.</p> <p>Kukkii keski- ja loppukesällä (VII–VIII).</p> <p>Blomställning brett spollik, 10–20 cm lång, grön eller violettskiftande vippa. Småax 1-blommiga, blomma tvåkönad. Skärmfjäll långa (6–8 mm), mycket smala. Ytteragn längre än inneragnet, cirka hälften av skärmfjällens längd. Vid ytteragnets bas rikligt med betydligt längre hår, i ändan ett kort borst.</p> <p>Tuulipölytteinen.</p> <p>Varsi on liereä, ontto korsi, jonka nivelkohdat ovat täyteisiä solmuja. Korsi on pysty, haaraton, tanakka, sileä ja 3–4 -solmuinen.</p> <p>Yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa, Keski- ja Pohjois-Lapissa harvinainen.</p> <p>Kookas ja leveälehtinen, monivuotinen heinä.</p> <p>Kookas ja leveälehtinen, monivuotinen heinä.</p> <p>Kuivissa, avoimissa kangasmetsissä, harjuilla, kalliorinteillä, rannoilla, ratapenkoilla, tienvarsilla ja hakkuualoilla. Pohjois-Suomessa myös lettosoilla ja lähteiköissä.</p> <p>Vindpollinerad.</p> <p>Vindpollinerad.</p> <p>Kukkii keski- ja loppukesällä (VII–VIII).</p> <p>Varsi on liereä, ontto korsi, jonka nivelkohdat ovat täyteisiä solmuja. Korsi on pysty, haaraton, tanakka, sileä ja 3–4 -solmuinen.</p> <p>Kuivissa, avoimissa kangasmetsissä, harjuilla, kalliorinteillä, rannoilla, ratapenkoilla, tienvarsilla ja hakkuualoilla. Pohjois-Suomessa myös lettosoilla ja lähteiköissä.</p> <p>Yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa, Keski- ja Pohjois-Lapissa harvinainen.</p> <p>50–120 cm korkea.</p> <p>Blomställning brett spollik, 10–20 cm lång, grön eller violettskiftande vippa. Småax 1-blommiga, blomma tvåkönad. Skärmfjäll långa (6–8 mm), mycket smala. Ytteragn längre än inneragnet, cirka hälften av skärmfjällens längd. Vid ytteragnets bas rikligt med betydligt längre hår, i ändan ett kort borst.</p> <p>50–120 cm high.</p> <p>Kukinto on 10–20 cm pitkä, monihaarainen, leveän sukkulamainen, tiheä, vihreä tai violetinsävyinen röyhy. Tähkylät ovat yksikukkaiset, kukat kaksineuvoiset. Kaleet ovat 6–8 mm pitkät, hyvin kapeat ja karheat. Ulkohelve on 2,5–3 mm pitkä, noin puolet kaleiden pituudesta ja sisähelvettä pitempi. Ulkohelpeen tyvellä on runsaasti sitä selvästi pitempiä karvoja ja sen kärkipuolelta lähtee noin 1,5 mm pitkä vihne.</p> <p>Hietakastikka risteytyy luhtakastikan (C. stricta) kanssa paikoin Keski- ja Pohjois-Suomessa, Hankoniemellä myös rantakauran (Ammophila arenaria) kanssa. Harjumetsät.</p> <p>Kuivissa, avoimissa kangasmetsissä, harjuilla, kalliorinteillä, rannoilla, ratapenkoilla, tienvarsilla ja hakkuualoilla. Pohjois-Suomessa myös lettosoilla ja lähteiköissä.</p> <p>Kukinto on 10–20 cm pitkä, monihaarainen, leveän sukkulamainen, tiheä, vihreä tai violetinsävyinen röyhy. Tähkylät ovat yksikukkaiset, kukat kaksineuvoiset. Kaleet ovat 6–8 mm pitkät, hyvin kapeat ja karheat. Ulkohelve on 2,5–3 mm pitkä, noin puolet kaleiden pituudesta ja sisähelvettä pitempi. Ulkohelpeen tyvellä on runsaasti sitä selvästi pitempiä karvoja ja sen kärkipuolelta lähtee noin 1,5 mm pitkä vihne.</p> <p>Lehdet ovat vuorottain, ruodittomat, tupelliset ja vartta lyhyemmät. Lehtituppi on avoin. Lehtilapa on 5–10 mm leveä, hyvin pitkäsuippuinen ja keskikohdasta leveämpi kuin tyveltä, litteä, jäykkä, karhea ja harmaanvihreä, kuivana korkosuoninen. Kieleke on 6–10 mm pitkä ja suippo.</p> <p>Flerårigt gräs med stora och breda blad, höjd 50–130 cm. Stjälk trind, ihålig, med 3–4 fyllda ledknutar. Strå upprätt och bastant, slätt. Blad strödda, utan skaft, med slida, kortare än strået, bladslida öppen. Bladskiva bred (5–10 mm) och platt, styv och sträv, grågrön, bredare i mitten än vid basen. Snärp stort (4–10 mm) och spetsigt.</p> <p>Blommar i slutet av sommaren (juli-augusti).</p> <p>Hietakastikka risteytyy luhtakastikan (C. stricta) kanssa paikoin Keski- ja Pohjois-Suomessa, Hankoniemellä myös rantakauran (Ammophila arenaria) kanssa. Harjumetsät.</p> <p>Kukkii keski- ja loppukesällä (VII–VIII).</p> <p>Kookas ja leveälehtinen, monivuotinen heinä.</p> <p>Hietakastikka risteytyy luhtakastikan (C. stricta) kanssa paikoin Keski- ja Pohjois-Suomessa, Hankoniemellä myös rantakauran (Ammophila arenaria) kanssa. Harjumetsät.</p> <p>Yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa, Keski- ja Pohjois-Lapissa harvinainen.</p> <p>Allmän i södra och mellersta Finland, sällsynt i norra Lappland.</p> <p>Hedelmä jyvä (yksisiemeninen pähkylä, jossa hedelmäseinä ja siemenkuori ovat kasvaneet yhteen).</p> <p>Allmän i södra och mellersta Finland, sällsynt i norra Lappland.</p> <p>Kookas ja leveälehtinen, monivuotinen heinä.</p> <p>Tuulipölytteinen.</p> <p>Blomställning brett spollik, 10–20 cm lång, grön eller violettskiftande vippa. Småax 1-blommiga, blomma tvåkönad. Skärmfjäll långa (6–8 mm), mycket smala. Ytteragn längre än inneragnet, cirka hälften av skärmfjällens längd. Vid ytteragnets bas rikligt med betydligt längre hår, i ändan ett kort borst.</p> <p>50–120 cm korkea.</p> <p>Vindpollinerad.</p> <p>The culm is erect, simple, sturdy, smooth and has 3–4 nodes.</p> <p>Yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa, Keski- ja Pohjois-Lapissa harvinainen.</p> <p>Hedelmä jyvä (yksisiemeninen pähkylä, jossa hedelmäseinä ja siemenkuori ovat kasvaneet yhteen).</p> <p>Hedelmä jyvä (yksisiemeninen pähkylä, jossa hedelmäseinä ja siemenkuori ovat kasvaneet yhteen).</p> <p>Kukkii keski- ja loppukesällä (VII–VIII).</p> <p>Kookas ja leveälehtinen, monivuotinen heinä.</p> <p>Hietakastikka risteytyy luhtakastikan (C. stricta) kanssa paikoin Keski- ja Pohjois-Suomessa, Hankoniemellä myös rantakauran (Ammophila arenaria) kanssa. Harjumetsät.</p> <p>Tuulipölytteinen.</p> <p>Lehdet ovat vuorottain, ruodittomat, tupelliset ja vartta lyhyemmät. Lehtituppi on avoin. Lehtilapa on 5–10 mm leveä, hyvin pitkäsuippuinen ja keskikohdasta leveämpi kuin tyveltä, litteä, jäykkä, karhea ja harmaanvihreä, kuivana korkosuoninen. Kieleke on 6–10 mm pitkä ja suippo.</p> <p>Varsi on liereä, ontto korsi, jonka nivelkohdat ovat täyteisiä solmuja. Korsi on pysty, haaraton, tanakka, sileä ja 3–4 -solmuinen.</p> <p>Vindpollinerad.</p> <p>Allmän i södra och mellersta Finland, sällsynt i norra Lappland.</p> <p>Hedelmä jyvä (yksisiemeninen pähkylä, jossa hedelmäseinä ja siemenkuori ovat kasvaneet yhteen).</p> <p>50–120 cm korkea.</p> <p>I torra och öppna moskogar, åssluttningar och bergsskogar, bangårdar och vägrenar, hyggesmarker. I norra Finland även vid rikkärr och vid källkärr.</p> <p>Tuulipölytteinen.</p> <p>Blomställning brett spollik, 10–20 cm lång, grön eller violettskiftande vippa. Småax 1-blommiga, blomma tvåkönad. Skärmfjäll långa (6–8 mm), mycket smala. Ytteragn längre än inneragnet, cirka hälften av skärmfjällens längd. Vid ytteragnets bas rikligt med betydligt längre hår, i ändan ett kort borst.</p> <p>Allmän i södra och mellersta Finland, sällsynt i norra Lappland.</p> <p>Tuulipölytteinen.</p> <p>Kuivissa, avoimissa kangasmetsissä, harjuilla, kalliorinteillä, rannoilla, ratapenkoilla, tienvarsilla ja hakkuualoilla. Pohjois-Suomessa myös lettosoilla ja lähteiköissä.</p> <p>Blomställning brett spollik, 10–20 cm lång, grön eller violettskiftande vippa. Småax 1-blommiga, blomma tvåkönad. Skärmfjäll långa (6–8 mm), mycket smala. Ytteragn längre än inneragnet, cirka hälften av skärmfjällens längd. Vid ytteragnets bas rikligt med betydligt längre hår, i ändan ett kort borst.</p> <p>Tuulipölytteinen.</p> <p>I torra och öppna moskogar, åssluttningar och bergsskogar, bangårdar och vägrenar, hyggesmarker. I norra Finland även vid rikkärr och vid källkärr.</p> <p>Kookas ja leveälehtinen, monivuotinen heinä.</p> <p>Yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa, Keski- ja Pohjois-Lapissa harvinainen.</p> <p>Kukkii keski- ja loppukesällä (VII–VIII).</p> <p>Vindpollinerad.</p> <p>Kukinto on 10–20 cm pitkä, monihaarainen, leveän sukkulamainen, tiheä, vihreä tai violetinsävyinen röyhy. Tähkylät ovat yksikukkaiset, kukat kaksineuvoiset. Kaleet ovat 6–8 mm pitkät, hyvin kapeat ja karheat. Ulkohelve on 2,5–3 mm pitkä, noin puolet kaleiden pituudesta ja sisähelvettä pitempi. Ulkohelpeen tyvellä on runsaasti sitä selvästi pitempiä karvoja ja sen kärkipuolelta lähtee noin 1,5 mm pitkä vihne.</p> <p>Flerårigt gräs med stora och breda blad, höjd 50–130 cm. Stjälk trind, ihålig, med 3–4 fyllda ledknutar. Strå upprätt och bastant, slätt. Blad strödda, utan skaft, med slida, kortare än strået, bladslida öppen. Bladskiva bred (5–10 mm) och platt, styv och sträv, grågrön, bredare i mitten än vid basen. Snärp stort (4–10 mm) och spetsigt.</p> <p>Hedelmä jyvä (yksisiemeninen pähkylä, jossa hedelmäseinä ja siemenkuori ovat kasvaneet yhteen).</p> <p>Kukinto on 10–20 cm pitkä, monihaarainen, leveän sukkulamainen, tiheä, vihreä tai violetinsävyinen röyhy. Tähkylät ovat yksikukkaiset, kukat kaksineuvoiset. Kaleet ovat 6–8 mm pitkät, hyvin kapeat ja karheat. Ulkohelve on 2,5–3 mm pitkä, noin puolet kaleiden pituudesta ja sisähelvettä pitempi. Ulkohelpeen tyvellä on runsaasti sitä selvästi pitempiä karvoja ja sen kärkipuolelta lähtee noin 1,5 mm pitkä vihne.</p> <p>Lehdet ovat vuorottain, ruodittomat, tupelliset ja vartta lyhyemmät. Lehtituppi on avoin. Lehtilapa on 5–10 mm leveä, hyvin pitkäsuippuinen ja keskikohdasta leveämpi kuin tyveltä, litteä, jäykkä, karhea ja harmaanvihreä, kuivana korkosuoninen. Kieleke on 6–10 mm pitkä ja suippo.</p> <p>Kuivissa, avoimissa kangasmetsissä, harjuilla, kalliorinteillä, rannoilla, ratapenkoilla, tienvarsilla ja hakkuualoilla. Pohjois-Suomessa myös lettosoilla ja lähteiköissä.</p> <p>Blommar i slutet av sommaren (juli-augusti).</p> <p>Yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa, Keski- ja Pohjois-Lapissa harvinainen.</p> <p>Varsi on liereä, ontto korsi, jonka nivelkohdat ovat täyteisiä solmuja. Korsi on pysty, haaraton, tanakka, sileä ja 3–4 -solmuinen.</p> <p>Varsi on liereä, ontto korsi, jonka nivelkohdat ovat täyteisiä solmuja. Korsi on pysty, haaraton, tanakka, sileä ja 3–4 -solmuinen.</p> <p>Kuivissa, avoimissa kangasmetsissä, harjuilla, kalliorinteillä, rannoilla, ratapenkoilla, tienvarsilla ja hakkuualoilla. Pohjois-Suomessa myös lettosoilla ja lähteiköissä.</p> <p>Vindpollinerad.</p> <p>Vindpollinerad.</p> <p>I torra och öppna moskogar, åssluttningar och bergsskogar, bangårdar och vägrenar, hyggesmarker. I norra Finland även vid rikkärr och vid källkärr.</p> <p>Hietakastikka risteytyy luhtakastikan (C. stricta) kanssa paikoin Keski- ja Pohjois-Suomessa, Hankoniemellä myös rantakauran (Ammophila arenaria) kanssa. Harjumetsät.</p> <p>Blommar i slutet av sommaren (juli-augusti).</p> <p>50–120 cm korkea.</p> <p>Blomställning brett spollik, 10–20 cm lång, grön eller violettskiftande vippa. Småax 1-blommiga, blomma tvåkönad. Skärmfjäll långa (6–8 mm), mycket smala. Ytteragn längre än inneragnet, cirka hälften av skärmfjällens längd. Vid ytteragnets bas rikligt med betydligt längre hår, i ändan ett kort borst.</p> <p>Flerårigt gräs med stora och breda blad, höjd 50–130 cm. Stjälk trind, ihålig, med 3–4 fyllda ledknutar. Strå upprätt och bastant, slätt. Blad strödda, utan skaft, med slida, kortare än strået, bladslida öppen. Bladskiva bred (5–10 mm) och platt, styv och sträv, grågrön, bredare i mitten än vid basen. Snärp stort (4–10 mm) och spetsigt.</p> <p>Blomställning brett spollik, 10–20 cm lång, grön eller violettskiftande vippa. Småax 1-blommiga, blomma tvåkönad. Skärmfjäll långa (6–8 mm), mycket smala. Ytteragn längre än inneragnet, cirka hälften av skärmfjällens längd. Vid ytteragnets bas rikligt med betydligt längre hår, i ändan ett kort borst.</p> <p>Hedelmä jyvä (yksisiemeninen pähkylä, jossa hedelmäseinä ja siemenkuori ovat kasvaneet yhteen).</p> <p>50–120 cm korkea.</p> <p>Flerårigt gräs med stora och breda blad, höjd 50–130 cm. Stjälk trind, ihålig, med 3–4 fyllda ledknutar. Strå upprätt och bastant, slätt. Blad strödda, utan skaft, med slida, kortare än strået, bladslida öppen. Bladskiva bred (5–10 mm) och platt, styv och sträv, grågrön, bredare i mitten än vid basen. Snärp stort (4–10 mm) och spetsigt.</p> <p>Kukkii keski- ja loppukesällä (VII–VIII).</p> <p>Blommar i slutet av sommaren (juli-augusti).</p> <p>50–120 cm korkea.</p> <p>Kukkii keski- ja loppukesällä (VII–VIII).</p> <p>Flerårigt gräs med stora och breda blad, höjd 50–130 cm. Stjälk trind, ihålig, med 3–4 fyllda ledknutar. Strå upprätt och bastant, slätt. Blad strödda, utan skaft, med slida, kortare än strået, bladslida öppen. Bladskiva bred (5–10 mm) och platt, styv och sträv, grågrön, bredare i mitten än vid basen. Snärp stort (4–10 mm) och spetsigt.</p> <p>Kookas ja leveälehtinen, monivuotinen heinä.</p> <p>Kookas ja leveälehtinen, monivuotinen heinä.</p> <p>Blomställning brett spollik, 10-20 cm lång, grön eller violettskiftande vippa. Småax 1-blommiga, blomma tvåkönad. Skärmfjäll långa (6-8 mm), mycket smala. Ytteragn längre än inneragnet, cirka hälften av skärmfjällens längd. Vid ytteragnets bas rikligt med betydligt längre hår, i ändan ett kort borst.</p> <p>Varsi on liereä, ontto korsi, jonka nivelkohdat ovat täyteisiä solmuja. Korsi on pysty, haaraton, tanakka, sileä ja 3–4 -solmuinen.</p> <p>Tuulipölytteinen.</p> <p>Kuivissa, avoimissa kangasmetsissä, harjuilla, kalliorinteillä, rannoilla, ratapenkoilla, tienvarsilla ja hakkuualoilla. Pohjois-Suomessa myös lettosoilla ja lähteiköissä.</p> <p>Vindpollinerad.</p> <p>Varsi on liereä, ontto korsi, jonka nivelkohdat ovat täyteisiä solmuja. Korsi on pysty, haaraton, tanakka, sileä ja 3–4 -solmuinen.</p> <p>Yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa, Keski- ja Pohjois-Lapissa harvinainen.</p> <p>50–120 cm korkea.</p> <p>Tuulipölytteinen.</p> <p>Yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa, Keski- ja Pohjois-Lapissa harvinainen.</p> <p>Yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa, Keski- ja Pohjois-Lapissa harvinainen.</p> <p>Kuivissa, avoimissa kangasmetsissä, harjuilla, kalliorinteillä, rannoilla, ratapenkoilla, tienvarsilla ja hakkuualoilla. Pohjois-Suomessa myös lettosoilla ja lähteiköissä.</p> <p>Hedelmä jyvä (yksisiemeninen pähkylä, jossa hedelmäseinä ja siemenkuori ovat kasvaneet yhteen).</p> <p>Kuivissa, avoimissa kangasmetsissä, harjuilla, kalliorinteillä, rannoilla, ratapenkoilla, tienvarsilla ja hakkuualoilla. Pohjois-Suomessa myös lettosoilla ja lähteiköissä.</p> <p>Allmän i södra och mellersta Finland, sällsynt i norra Lappland.</p> <p>Tähkylä yksikukkainen. Kaleet pitkät ja terävät. Jyvä (kuvassa) noin 1,3 mm pitkä, sukkulamainen, kellanruskea, helpeitten selässä lähes kaleitten pituisia karvoja.</p> <p>Kuivissa, avoimissa kangasmetsissä, harjuilla, kalliorinteillä, rannoilla, ratapenkoilla, tienvarsilla ja hakkuualoilla. Pohjois-Suomessa myös lettosoilla ja lähteiköissä.</p> <p>Hedelmä jyvä (yksisiemeninen pähkylä, jossa hedelmäseinä ja siemenkuori ovat kasvaneet yhteen).</p> <p>Blommar i slutet av sommaren (juli-augusti).</p> <p>Kukinto on 10–20 cm pitkä, monihaarainen, leveän sukkulamainen, tiheä, vihreä tai violetinsävyinen röyhy. Tähkylät ovat yksikukkaiset, kukat kaksineuvoiset. Kaleet ovat 6–8 mm pitkät, hyvin kapeat ja karheat. Ulkohelve on 2,5–3 mm pitkä, noin puolet kaleiden pituudesta ja sisähelvettä pitempi. Ulkohelpeen tyvellä on runsaasti sitä selvästi pitempiä karvoja ja sen kärkipuolelta lähtee noin 1,5 mm pitkä vihne.</p> <p>Tuulipölytteinen.</p> <p>Kookas ja leveälehtinen, monivuotinen heinä.</p> <p>Dry, exposed heath forests, eskers, rock slopes, shores, railroad sides, roadsides, clear-cut areas. In Northern Finland, also in rich fens and spring-fed mires.</p> <p>Tuulipölytteinen.</p> <p>Kookas ja leveälehtinen, monivuotinen heinä.</p> <p>Kukinto on 10–20 cm pitkä, monihaarainen, leveän sukkulamainen, tiheä, vihreä tai violetinsävyinen röyhy. Tähkylät ovat yksikukkaiset, kukat kaksineuvoiset. Kaleet ovat 6–8 mm pitkät, hyvin kapeat ja karheat. Ulkohelve on 2,5–3 mm pitkä, noin puolet kaleiden pituudesta ja sisähelvettä pitempi. Ulkohelpeen tyvellä on runsaasti sitä selvästi pitempiä karvoja ja sen kärkipuolelta lähtee noin 1,5 mm pitkä vihne.</p> <p>Hietakastikka risteytyy luhtakastikan (C. stricta) kanssa paikoin Keski- ja Pohjois-Suomessa, Hankoniemellä myös rantakauran (Ammophila arenaria) kanssa. Harjumetsät.</p> <p>Varsi on liereä, ontto korsi, jonka nivelkohdat ovat täyteisiä solmuja. Korsi on pysty, haaraton, tanakka, sileä ja 3–4 -solmuinen.</p> <p>Yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa, Keski- ja Pohjois-Lapissa harvinainen.</p> <p>Yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa, Keski- ja Pohjois-Lapissa harvinainen.</p> <p>I torra och öppna moskogar, åssluttningar och bergsskogar, bangårdar och vägrenar, hyggesmarker. I norra Finland även vid rikkärr och vid källkärr.</p> <p>Kookas ja leveälehtinen, monivuotinen heinä.</p> <p>Blommar i slutet av sommaren (juli-augusti).</p> <p>Blomställning brett spollik, 10–20 cm lång, grön eller violettskiftande vippa. Småax 1-blommiga, blomma tvåkönad. Skärmfjäll långa (6–8 mm), mycket smala. Ytteragn längre än inneragnet, cirka hälften av skärmfjällens längd. Vid ytteragnets bas rikligt med betydligt längre hår, i ändan ett kort borst.</p> <p>Allmän i södra och mellersta Finland, sällsynt i norra Lappland.</p> <p>Hedelmä jyvä (yksisiemeninen pähkylä, jossa hedelmäseinä ja siemenkuori ovat kasvaneet yhteen).</p> <p>Varsi on liereä, ontto korsi, jonka nivelkohdat ovat täyteisiä solmuja. Korsi on pysty, haaraton, tanakka, sileä ja 3–4 -solmuinen.</p> <p>Flerårigt gräs med stora och breda blad, höjd 50–130 cm. Stjälk trind, ihålig, med 3–4 fyllda ledknutar. Strå upprätt och bastant, slätt. Blad strödda, utan skaft, med slida, kortare än strået, bladslida öppen. Bladskiva bred (5–10 mm) och platt, styv och sträv, grågrön, bredare i mitten än vid basen. Snärp stort (4–10 mm) och spetsigt.</p> <p>Kukkii keski- ja loppukesällä (VII–VIII).</p> <p>Kookas ja leveälehtinen, monivuotinen heinä.</p> <p>Vindpollinerad.</p> <p>I torra och öppna moskogar, åssluttningar och bergsskogar, bangårdar och vägrenar, hyggesmarker. I norra Finland även vid rikkärr och vid källkärr.</p> <p>Yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa, Keski- ja Pohjois-Lapissa harvinainen.</p> <p>Vindpollinerad.</p> <p>Kookas ja leveälehtinen, monivuotinen heinä.</p> <p>Varsi on liereä, ontto korsi, jonka nivelkohdat ovat täyteisiä solmuja. Korsi on pysty, haaraton, tanakka, sileä ja 3–4 -solmuinen.</p> <p>50–120 cm korkea.</p> <p>Varsi on liereä, ontto korsi, jonka nivelkohdat ovat täyteisiä solmuja. Korsi on pysty, haaraton, tanakka, sileä ja 3–4 -solmuinen.</p> <p>Kukinto on 10–20 cm pitkä, monihaarainen, leveän sukkulamainen, tiheä, vihreä tai violetinsävyinen röyhy. Tähkylät ovat yksikukkaiset, kukat kaksineuvoiset. Kaleet ovat 6–8 mm pitkät, hyvin kapeat ja karheat. Ulkohelve on 2,5–3 mm pitkä, noin puolet kaleiden pituudesta ja sisähelvettä pitempi. Ulkohelpeen tyvellä on runsaasti sitä selvästi pitempiä karvoja ja sen kärkipuolelta lähtee noin 1,5 mm pitkä vihne.</p> <p>50–120 cm korkea.</p> <p>Lehdet ovat vuorottain, ruodittomat, tupelliset ja vartta lyhyemmät. Lehtituppi on avoin. Lehtilapa on 5–10 mm leveä, hyvin pitkäsuippuinen ja keskikohdasta leveämpi kuin tyveltä, litteä, jäykkä, karhea ja harmaanvihreä, kuivana korkosuoninen. Kieleke on 6–10 mm pitkä ja suippo.</p> <p>50–120 cm korkea.</p> <p>Blommar i slutet av sommaren (juli-augusti).</p> <p>Kookas ja leveälehtinen, monivuotinen heinä.</p> <p>Kookas ja leveälehtinen, monivuotinen heinä.</p> <p>Yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa, Keski- ja Pohjois-Lapissa harvinainen.</p> <p>Varsi on liereä, ontto korsi, jonka nivelkohdat ovat täyteisiä solmuja. Korsi on pysty, haaraton, tanakka, sileä ja 3–4 -solmuinen.</p> <p>Lehdet ovat vuorottain, ruodittomat, tupelliset ja vartta lyhyemmät. Lehtituppi on avoin. Lehtilapa on 5–10 mm leveä, hyvin pitkäsuippuinen ja keskikohdasta leveämpi kuin tyveltä, litteä, jäykkä, karhea ja harmaanvihreä, kuivana korkosuoninen. Kieleke on 6–10 mm pitkä ja suippo.</p> <p>Kukkii keski- ja loppukesällä (VII–VIII).</p> <p>I torra och öppna moskogar, åssluttningar och bergsskogar, bangårdar och vägrenar, hyggesmarker. I norra Finland även vid rikkärr och vid källkärr.</p> <p>Tuulipölytteinen.</p> <p>Flerårigt gräs med stora och breda blad, höjd 50-130 cm. Stjälk trind, ihålig, med 3-4 fyllda ledknutar. Strå upprätt och bastant, slätt. Blad strödda, utan skaft, med slida, kortare än strået, bladslida öppen. Bladskiva bred (5-10 mm) och platt, styv och sträv, grågrön, bredare i mitten än vid basen. Snärp stort (4-10 mm) och spetsigt.</p> <p>Hietakastikka risteytyy luhtakastikan (C. stricta) kanssa paikoin Keski- ja Pohjois-Suomessa, Hankoniemellä myös rantakauran (Ammophila arenaria) kanssa. Harjumetsät.</p> <p>Hietakastikka risteytyy luhtakastikan (C. stricta) kanssa paikoin Keski- ja Pohjois-Suomessa, Hankoniemellä myös rantakauran (Ammophila arenaria) kanssa. Harjumetsät.</p> <p>I torra och öppna moskogar, åssluttningar och bergsskogar, bangårdar och vägrenar, hyggesmarker. I norra Finland även vid rikkärr och vid källkärr.</p> <p>Varsi on liereä, ontto korsi, jonka nivelkohdat ovat täyteisiä solmuja. Korsi on pysty, haaraton, tanakka, sileä ja 3–4 -solmuinen.</p> <p>Yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa, Keski- ja Pohjois-Lapissa harvinainen.</p> <p>Hedelmä jyvä (yksisiemeninen pähkylä, jossa hedelmäseinä ja siemenkuori ovat kasvaneet yhteen).</p> <p>Blomställning brett spollik, 10–20 cm lång, grön eller violettskiftande vippa. Småax 1-blommiga, blomma tvåkönad. Skärmfjäll långa (6–8 mm), mycket smala. Ytteragn längre än inneragnet, cirka hälften av skärmfjällens längd. Vid ytteragnets bas rikligt med betydligt längre hår, i ändan ett kort borst.</p> <p>Blomställning brett spollik, 10–20 cm lång, grön eller violettskiftande vippa. Småax 1-blommiga, blomma tvåkönad. Skärmfjäll långa (6–8 mm), mycket smala. Ytteragn längre än inneragnet, cirka hälften av skärmfjällens längd. Vid ytteragnets bas rikligt med betydligt längre hår, i ändan ett kort borst.</p> <p>Hietakastikka risteytyy luhtakastikan (C. stricta) kanssa paikoin Keski- ja Pohjois-Suomessa, Hankoniemellä myös rantakauran (Ammophila arenaria) kanssa. Harjumetsät.</p> <p>Kukkii keski- ja loppukesällä (VII–VIII).</p> <p>Flerårigt gräs med stora och breda blad, höjd 50–130 cm. Stjälk trind, ihålig, med 3–4 fyllda ledknutar. Strå upprätt och bastant, slätt. Blad strödda, utan skaft, med slida, kortare än strået, bladslida öppen. Bladskiva bred (5–10 mm) och platt, styv och sträv, grågrön, bredare i mitten än vid basen. Snärp stort (4–10 mm) och spetsigt.</p> <p>Kukkii keski- ja loppukesällä (VII–VIII).</p> <p>Blommar i slutet av sommaren (juli-augusti).</p> <p>Allmän i södra och mellersta Finland, sällsynt i norra Lappland.</p> <p>Kookas ja leveälehtinen, monivuotinen heinä.</p> <p>Blommar i slutet av sommaren (juli-augusti).</p> <p>The leaves are alternate, apetiolate, sheathed and shorter than the culm. The sheath is open. The lamina is 5–10 mm wide, very long attenuate at the apex and widest at the middle, compressed, rigid, scabrous, grey-green and prominently veined when dry. The ligule is 6–10 mm long and acute.</p> <p>Kuivissa, avoimissa kangasmetsissä, harjuilla, kalliorinteillä, rannoilla, ratapenkoilla, tienvarsilla ja hakkuualoilla. Pohjois-Suomessa myös lettosoilla ja lähteiköissä.</p> <p>Kukkii keski- ja loppukesällä (VII–VIII).</p> <p>Lehdet ovat vuorottain, ruodittomat, tupelliset ja vartta lyhyemmät. Lehtituppi on avoin. Lehtilapa on 5–10 mm leveä, hyvin pitkäsuippuinen ja keskikohdasta leveämpi kuin tyveltä, litteä, jäykkä, karhea ja harmaanvihreä, kuivana korkosuoninen. Kieleke on 6–10 mm pitkä ja suippo.</p> <p>Kuivissa, avoimissa kangasmetsissä, harjuilla, kalliorinteillä, rannoilla, ratapenkoilla, tienvarsilla ja hakkuualoilla. Pohjois-Suomessa myös lettosoilla ja lähteiköissä.</p> <p>Tuulipölytteinen.</p> <p>Vindpollinerad.</p> <p>Blommar i slutet av sommaren (juli-augusti).</p> <p>The culm is erect, simple, sturdy, smooth and has 3–4 nodes.</p> <p>Blommar i slutet av sommaren (juli-augusti).</p> <p>Hedelmä jyvä (yksisiemeninen pähkylä, jossa hedelmäseinä ja siemenkuori ovat kasvaneet yhteen).</p> <p>Varsi on liereä, ontto korsi, jonka nivelkohdat ovat täyteisiä solmuja. Korsi on pysty, haaraton, tanakka, sileä ja 3–4 -solmuinen.</p> <p>50–120 cm korkea.</p> <p>Grain.</p> <p>Tuulipölytteinen.</p> <p>Kookas ja leveälehtinen, monivuotinen heinä.</p> <p>Blommar i slutet av sommaren (juli-augusti).</p> <p>50–120 cm korkea.</p> <p>Lehdet ovat vuorottain, ruodittomat, tupelliset ja vartta lyhyemmät. Lehtituppi on avoin. Lehtilapa on 5–10 mm leveä, hyvin pitkäsuippuinen ja keskikohdasta leveämpi kuin tyveltä, litteä, jäykkä, karhea ja harmaanvihreä, kuivana korkosuoninen. Kieleke on 6–10 mm pitkä ja suippo.</p> <p>Blommar i slutet av sommaren (juli-augusti).</p> <p>Vindpollinerad.</p> <p>Hedelmä jyvä (yksisiemeninen pähkylä, jossa hedelmäseinä ja siemenkuori ovat kasvaneet yhteen).</p> <p>Blomställning brett spollik, 10–20 cm lång, grön eller violettskiftande vippa. Småax 1-blommiga, blomma tvåkönad. Skärmfjäll långa (6–8 mm), mycket smala. Ytteragn längre än inneragnet, cirka hälften av skärmfjällens längd. Vid ytteragnets bas rikligt med betydligt längre hår, i ändan ett kort borst.</p> <p>Hedelmä jyvä (yksisiemeninen pähkylä, jossa hedelmäseinä ja siemenkuori ovat kasvaneet yhteen).</p> <p>Yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa, Keski- ja Pohjois-Lapissa harvinainen.</p> <p>Vindpollinerad.</p> <p>Yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa, Keski- ja Pohjois-Lapissa harvinainen.</p> <p>Kukinto on 10–20 cm pitkä, monihaarainen, leveän sukkulamainen, tiheä, vihreä tai violetinsävyinen röyhy. Tähkylät ovat yksikukkaiset, kukat kaksineuvoiset. Kaleet ovat 6–8 mm pitkät, hyvin kapeat ja karheat. Ulkohelve on 2,5–3 mm pitkä, noin puolet kaleiden pituudesta ja sisähelvettä pitempi. Ulkohelpeen tyvellä on runsaasti sitä selvästi pitempiä karvoja ja sen kärkipuolelta lähtee noin 1,5 mm pitkä vihne.</p> <p>Allmän i södra och mellersta Finland, sällsynt i norra Lappland.</p> <p>Hietakastikka risteytyy luhtakastikan (C. stricta) kanssa paikoin Keski- ja Pohjois-Suomessa, Hankoniemellä myös rantakauran (Ammophila arenaria) kanssa. Harjumetsät.</p> <p>Varsi on liereä, ontto korsi, jonka nivelkohdat ovat täyteisiä solmuja. Korsi on pysty, haaraton, tanakka, sileä ja 3–4 -solmuinen.</p> <p>Blomställning brett spollik, 10–20 cm lång, grön eller violettskiftande vippa. Småax 1-blommiga, blomma tvåkönad. Skärmfjäll långa (6–8 mm), mycket smala. Ytteragn längre än inneragnet, cirka hälften av skärmfjällens längd. Vid ytteragnets bas rikligt med betydligt längre hår, i ändan ett kort borst.</p> <p>Kukinto on 10–20 cm pitkä, monihaarainen, leveän sukkulamainen, tiheä, vihreä tai violetinsävyinen röyhy. Tähkylät ovat yksikukkaiset, kukat kaksineuvoiset. Kaleet ovat 6–8 mm pitkät, hyvin kapeat ja karheat. Ulkohelve on 2,5–3 mm pitkä, noin puolet kaleiden pituudesta ja sisähelvettä pitempi. Ulkohelpeen tyvellä on runsaasti sitä selvästi pitempiä karvoja ja sen kärkipuolelta lähtee noin 1,5 mm pitkä vihne.</p> <p>50–120 cm korkea.</p> <p>Kukinto on 10–20 cm pitkä, monihaarainen, leveän sukkulamainen, tiheä, vihreä tai violetinsävyinen röyhy. Tähkylät ovat yksikukkaiset, kukat kaksineuvoiset. Kaleet ovat 6–8 mm pitkät, hyvin kapeat ja karheat. Ulkohelve on 2,5-3 mm pitkä, noin puolet kaleiden pituudesta ja sisähelvettä pitempi. Ulkohelpeen tyvellä on runsaasti sitä selvästi pitempiä karvoja ja sen kärkipuolelta lähtee noin 1,5 mm pitkä vihne.</p> <p>Kookas ja leveälehtinen, monivuotinen heinä.</p> <p>Lehdet ovat vuorottain, ruodittomat, tupelliset ja vartta lyhyemmät. Lehtituppi on avoin. Lehtilapa on 5–10 mm leveä, hyvin pitkäsuippuinen ja keskikohdasta leveämpi kuin tyveltä, litteä, jäykkä, karhea ja harmaanvihreä, kuivana korkosuoninen. Kieleke on 6–10 mm pitkä ja suippo.</p> <p>Hedelmä jyvä (yksisiemeninen pähkylä, jossa hedelmäseinä ja siemenkuori ovat kasvaneet yhteen).</p> <p>Tuulipölytteinen.</p> <p>Kukkii keski- ja loppukesällä (VII–VIII).</p> <p>Flerårigt gräs med stora och breda blad, höjd 50–130 cm. Stjälk trind, ihålig, med 3–4 fyllda ledknutar. Strå upprätt och bastant, slätt. Blad strödda, utan skaft, med slida, kortare än strået, bladslida öppen. Bladskiva bred (5–10 mm) och platt, styv och sträv, grågrön, bredare i mitten än vid basen. Snärp stort (4–10 mm) och spetsigt.</p> <p>Vindpollinerad.</p> <p>Yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa, Keski- ja Pohjois-Lapissa harvinainen.</p> <p>Blomställning brett spollik, 10–20 cm lång, grön eller violettskiftande vippa. Småax 1-blommiga, blomma tvåkönad. Skärmfjäll långa (6–8 mm), mycket smala. Ytteragn längre än inneragnet, cirka hälften av skärmfjällens längd. Vid ytteragnets bas rikligt med betydligt längre hår, i ändan ett kort borst.</p> <p>Tuulipölytteinen.</p> <p>Kuivissa, avoimissa kangasmetsissä, harjuilla, kalliorinteillä, rannoilla, ratapenkoilla, tienvarsilla ja hakkuualoilla. Pohjois-Suomessa myös lettosoilla ja lähteiköissä.</p> <p>I torra och öppna moskogar, åssluttningar och bergsskogar, bangårdar och vägrenar, hyggesmarker. I norra Finland även vid rikkärr och vid källkärr.</p> <p>Kookas ja leveälehtinen, monivuotinen heinä.</p> <p>Lehdet ovat vuorottain, ruodittomat, tupelliset ja vartta lyhyemmät. Lehtituppi on avoin. Lehtilapa on 5–10 mm leveä, hyvin pitkäsuippuinen ja keskikohdasta leveämpi kuin tyveltä, litteä, jäykkä, karhea ja harmaanvihreä, kuivana korkosuoninen. Kieleke on 6–10 mm pitkä ja suippo.</p> <p>Blomställning brett spollik, 10–20 cm lång, grön eller violettskiftande vippa. Småax 1-blommiga, blomma tvåkönad. Skärmfjäll långa (6–8 mm), mycket smala. Ytteragn längre än inneragnet, cirka hälften av skärmfjällens längd. Vid ytteragnets bas rikligt med betydligt längre hår, i ändan ett kort borst.</p> <p>Hietakastikka risteytyy luhtakastikan (C. stricta) kanssa paikoin Keski- ja Pohjois-Suomessa, Hankoniemellä myös rantakauran (Ammophila arenaria) kanssa.</p> <p>Blommar i slutet av sommaren (juli-augusti).</p> <p>Allmän i södra och mellersta Finland, sällsynt i norra Lappland.</p> <p>Flerårigt gräs med stora och breda blad, höjd 50–130 cm. Stjälk trind, ihålig, med 3–4 fyllda ledknutar. Strå upprätt och bastant, slätt. Blad strödda, utan skaft, med slida, kortare än strået, bladslida öppen. Bladskiva bred (5–10 mm) och platt, styv och sträv, grågrön, bredare i mitten än vid basen. Snärp stort (4–10 mm) och spetsigt.</p> <p>Lehdet ovat vuorottain, ruodittomat, tupelliset ja vartta lyhyemmät. Lehtituppi on avoin. Lehtilapa on 5–10 mm leveä, hyvin pitkäsuippuinen ja keskikohdasta leveämpi kuin tyveltä, litteä, jäykkä, karhea ja harmaanvihreä, kuivana korkosuoninen. Kieleke on 6–10 mm pitkä ja suippo.</p> <p>Allmän i södra och mellersta Finland, sällsynt i norra Lappland.</p> <p>Flerårigt gräs med stora och breda blad, höjd 50–130 cm. Stjälk trind, ihålig, med 3–4 fyllda ledknutar. Strå upprätt och bastant, slätt. Blad strödda, utan skaft, med slida, kortare än strået, bladslida öppen. Bladskiva bred (5–10 mm) och platt, styv och sträv, grågrön, bredare i mitten än vid basen. Snärp stort (4–10 mm) och spetsigt.</p> <p>Blomställning brett spollik, 10–20 cm lång, grön eller violettskiftande vippa. Småax 1-blommiga, blomma tvåkönad. Skärmfjäll långa (6–8 mm), mycket smala. Ytteragn längre än inneragnet, cirka hälften av skärmfjällens längd. Vid ytteragnets bas rikligt med betydligt längre hår, i ändan ett kort borst.</p> <p>Kukinto on 10–20 cm pitkä, monihaarainen, leveän sukkulamainen, tiheä, vihreä tai violetinsävyinen röyhy. Tähkylät ovat yksikukkaiset, kukat kaksineuvoiset. Kaleet ovat 6–8 mm pitkät, hyvin kapeat ja karheat. Ulkohelve on 2,5–3 mm pitkä, noin puolet kaleiden pituudesta ja sisähelvettä pitempi. Ulkohelpeen tyvellä on runsaasti sitä selvästi pitempiä karvoja ja sen kärkipuolelta lähtee noin 1,5 mm pitkä vihne.</p> <p>Vindpollinerad.</p> <p>Kukinto on 10–20 cm pitkä, monihaarainen, leveän sukkulamainen, tiheä, vihreä tai violetinsävyinen röyhy. Tähkylät ovat yksikukkaiset, kukat kaksineuvoiset. Kaleet ovat 6–8 mm pitkät, hyvin kapeat ja karheat. Ulkohelve on 2,5–3 mm pitkä, noin puolet kaleiden pituudesta ja sisähelvettä pitempi. Ulkohelpeen tyvellä on runsaasti sitä selvästi pitempiä karvoja ja sen kärkipuolelta lähtee noin 1,5 mm pitkä vihne.</p> <p>Kookas ja leveälehtinen, monivuotinen heinä.</p> <p>Blomställning brett spollik, 10–20 cm lång, grön eller violettskiftande vippa. Småax 1-blommiga, blomma tvåkönad. Skärmfjäll långa (6–8 mm), mycket smala. Ytteragn längre än inneragnet, cirka hälften av skärmfjällens längd. Vid ytteragnets bas rikligt med betydligt längre hår, i ändan ett kort borst.</p> <p>I torra och öppna moskogar, åssluttningar och bergsskogar, bangårdar och vägrenar, hyggesmarker. I norra Finland även vid rikkärr och vid källkärr.</p> <p>Hedelmä jyvä (yksisiemeninen pähkylä, jossa hedelmäseinä ja siemenkuori ovat kasvaneet yhteen).</p> <p>Blommar i slutet av sommaren (juli-augusti).</p> <p>Kookas ja leveälehtinen, monivuotinen heinä.</p> <p>Tuulipölytteinen.</p> <p>Kukinto on 10–20 cm pitkä, monihaarainen, leveän sukkulamainen, tiheä, vihreä tai violetinsävyinen röyhy. Tähkylät ovat yksikukkaiset, kukat kaksineuvoiset. Kaleet ovat 6–8 mm pitkät, hyvin kapeat ja karheat. Ulkohelve on 2,5–3 mm pitkä, noin puolet kaleiden pituudesta ja sisähelvettä pitempi. Ulkohelpeen tyvellä on runsaasti sitä selvästi pitempiä karvoja ja sen kärkipuolelta lähtee noin 1,5 mm pitkä vihne.</p> <p>Kukkii keski- ja loppukesällä (VII–VIII).</p> <p>Hietakastikka risteytyy luhtakastikan (C. stricta) kanssa paikoin Keski- ja Pohjois-Suomessa, Hankoniemellä myös rantakauran (Ammophila arenaria) kanssa. Harjumetsät.</p> <p>Yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa, Keski- ja Pohjois-Lapissa harvinainen.</p> <p>Kukinto on 10–20 cm pitkä, monihaarainen, leveän sukkulamainen, tiheä, vihreä tai violetinsävyinen röyhy. Tähkylät ovat yksikukkaiset, kukat kaksineuvoiset. Kaleet ovat 6–8 mm pitkät, hyvin kapeat ja karheat. Ulkohelve on 2,5–3 mm pitkä, noin puolet kaleiden pituudesta ja sisähelvettä pitempi. Ulkohelpeen tyvellä on runsaasti sitä selvästi pitempiä karvoja ja sen kärkipuolelta lähtee noin 1,5 mm pitkä vihne.</p> <p>Varsi on liereä, ontto korsi, jonka nivelkohdat ovat täyteisiä solmuja. Korsi on pysty, haaraton, tanakka, sileä ja 3–4 -solmuinen.</p> <p>Kukinto on 10–20 cm pitkä, monihaarainen, leveän sukkulamainen, tiheä, vihreä tai violetinsävyinen röyhy. Tähkylät ovat yksikukkaiset, kukat kaksineuvoiset. Kaleet ovat 6–8 mm pitkät, hyvin kapeat ja karheat. Ulkohelve on 2,5–3 mm pitkä, noin puolet kaleiden pituudesta ja sisähelvettä pitempi. Ulkohelpeen tyvellä on runsaasti sitä selvästi pitempiä karvoja ja sen kärkipuolelta lähtee noin 1,5 mm pitkä vihne.</p> <p>Hedelmä jyvä (yksisiemeninen pähkylä, jossa hedelmäseinä ja siemenkuori ovat kasvaneet yhteen).</p> <p>Lehdet ovat vuorottain, ruodittomat, tupelliset ja vartta lyhyemmät. Lehtituppi on avoin. Lehtilapa on 5–10 mm leveä, hyvin pitkäsuippuinen ja keskikohdasta leveämpi kuin tyveltä, litteä, jäykkä, karhea ja harmaanvihreä, kuivana korkosuoninen. Kieleke on 6–10 mm pitkä ja suippo.</p> <p>Tuulipölytteinen.</p> <p>Blomställning brett spollik, 10–20 cm lång, grön eller violettskiftande vippa. Småax 1-blommiga, blomma tvåkönad. Skärmfjäll långa (6–8 mm), mycket smala. Ytteragn längre än inneragnet, cirka hälften av skärmfjällens längd. Vid ytteragnets bas rikligt med betydligt längre hår, i ändan ett kort borst.</p> <p>Yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa, Keski- ja Pohjois-Lapissa harvinainen.</p> <p>50–120 cm korkea.</p> <p>Kukinto on 10–20 cm pitkä, monihaarainen, leveän sukkulamainen, tiheä, vihreä tai violetinsävyinen röyhy. Tähkylät ovat yksikukkaiset, kukat kaksineuvoiset. Kaleet ovat 6–8 mm pitkät, hyvin kapeat ja karheat. Ulkohelve on 2,5–3 mm pitkä, noin puolet kaleiden pituudesta ja sisähelvettä pitempi. Ulkohelpeen tyvellä on runsaasti sitä selvästi pitempiä karvoja ja sen kärkipuolelta lähtee noin 1,5 mm pitkä vihne.</p> <p>I torra och öppna moskogar, åssluttningar och bergsskogar, bangårdar och vägrenar, hyggesmarker. I norra Finland även vid rikkärr och vid källkärr.</p> <p>I torra och öppna moskogar, åssluttningar och bergsskogar, bangårdar och vägrenar, hyggesmarker. I norra Finland även vid rikkärr och vid källkärr.</p> <p>Kukkii keski- ja loppukesällä (VII–VIII).</p> <p>Kookas ja leveälehtinen, monivuotinen heinä.</p> <p>Lehdet ovat vuorottain, ruodittomat, tupelliset ja vartta lyhyemmät. Lehtituppi on avoin. Lehtilapa on 5–10 mm leveä, hyvin pitkäsuippuinen ja keskikohdasta leveämpi kuin tyveltä, litteä, jäykkä, karhea ja harmaanvihreä, kuivana korkosuoninen. Kieleke on 6–10 mm pitkä ja suippo.</p> <p>Hedelmä jyvä (yksisiemeninen pähkylä, jossa hedelmäseinä ja siemenkuori ovat kasvaneet yhteen).</p> <p>Yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa, Keski- ja Pohjois-Lapissa harvinainen.</p> <p>Common in Southern and Central Finland. Rare in Central and Northern Lapland.</p> <p>Vindpollinerad.</p> <p>I torra och öppna moskogar, åssluttningar och bergsskogar, bangårdar och vägrenar, hyggesmarker. I norra Finland även vid rikkärr och vid källkärr.</p> <p>Varsi on liereä, ontto korsi, jonka nivelkohdat ovat täyteisiä solmuja. Korsi on pysty, haaraton, tanakka, sileä ja 3–4 -solmuinen.</p> <p>Lehdet ovat vuorottain, ruodittomat, tupelliset ja vartta lyhyemmät. Lehtituppi on avoin. Lehtilapa on 5–10 mm leveä, hyvin pitkäsuippuinen ja keskikohdasta leveämpi kuin tyveltä, litteä, jäykkä, karhea ja harmaanvihreä, kuivana korkosuoninen. Kieleke on 6–10 mm pitkä ja suippo.</p> <p>Hedelmä jyvä (yksisiemeninen pähkylä, jossa hedelmäseinä ja siemenkuori ovat kasvaneet yhteen).</p> <p>Kukkii keski- ja loppukesällä (VII–VIII).</p> <p>Blommar i slutet av sommaren (juli-augusti).</p> <p>Tuulipölytteinen.</p> <p>Flerårigt gräs med stora och breda blad, höjd 50–130 cm. Stjälk trind, ihålig, med 3–4 fyllda ledknutar. Strå upprätt och bastant, slätt. Blad strödda, utan skaft, med slida, kortare än strået, bladslida öppen. Bladskiva bred (5–10 mm) och platt, styv och sträv, grågrön, bredare i mitten än vid basen. Snärp stort (4–10 mm) och spetsigt.</p> <p>Kukinto on 10–20 cm pitkä, monihaarainen, leveän sukkulamainen, tiheä, vihreä tai violetinsävyinen röyhy. Tähkylät ovat yksikukkaiset, kukat kaksineuvoiset. Kaleet ovat 6–8 mm pitkät, hyvin kapeat ja karheat. Ulkohelve on 2,5–3 mm pitkä, noin puolet kaleiden pituudesta ja sisähelvettä pitempi. Ulkohelpeen tyvellä on runsaasti sitä selvästi pitempiä karvoja ja sen kärkipuolelta lähtee noin 1,5 mm pitkä vihne.</p> <p>Blomställning brett spollik, 10-20 cm lång, grön eller violettskiftande vippa. Småax 1-blommiga, blomma tvåkönad. Skärmfjäll långa (6-8 mm), mycket smala. Ytteragn längre än inneragnet, cirka hälften av skärmfjällens längd. Vid ytteragnets bas rikligt med betydligt längre hår, i ändan ett kort borst.</p> <p>Tuulipölytteinen.</p> <p>Varsi on liereä, ontto korsi, jonka nivelkohdat ovat täyteisiä solmuja. Korsi on pysty, haaraton, tanakka, sileä ja 3–4 -solmuinen.</p> <p>Varsi on liereä, ontto korsi, jonka nivelkohdat ovat täyteisiä solmuja. Korsi on pysty, haaraton, tanakka, sileä ja 3–4 -solmuinen.</p> <p>Flerårigt gräs med stora och breda blad, höjd 50–130 cm. Stjälk trind, ihålig, med 3–4 fyllda ledknutar. Strå upprätt och bastant, slätt. Blad strödda, utan skaft, med slida, kortare än strået, bladslida öppen. Bladskiva bred (5–10 mm) och platt, styv och sträv, grågrön, bredare i mitten än vid basen. Snärp stort (4–10 mm) och spetsigt.</p> <p>Flowers in midsummer and late summer (VII–VIII).</p> <p>Tuulipölytteinen.</p> <p>Lehdet ovat vuorottain, ruodittomat, tupelliset ja vartta lyhyemmät. Lehtituppi on avoin. Lehtilapa on 5–10 mm leveä, hyvin pitkäsuippuinen ja keskikohdasta leveämpi kuin tyveltä, litteä, jäykkä, karhea ja harmaanvihreä, kuivana korkosuoninen. Kieleke on 6–10 mm pitkä ja suippo.</p> <p>Vindpollinerad.</p> <p>Blommar i slutet av sommaren (juli-augusti).</p> <p>50–120 cm high.</p> <p>Blommar i slutet av sommaren (juli-augusti).</p> <p>Lehdet ovat vuorottain, ruodittomat, tupelliset ja vartta lyhyemmät. Lehtituppi on avoin. Lehtilapa on 5–10 mm leveä, hyvin pitkäsuippuinen ja keskikohdasta leveämpi kuin tyveltä, litteä, jäykkä, karhea ja harmaanvihreä, kuivana korkosuoninen. Kieleke on 6–10 mm pitkä ja suippo.</p> <p>Kuivissa, avoimissa kangasmetsissä, harjuilla, kalliorinteillä, rannoilla, ratapenkoilla, tienvarsilla ja hakkuualoilla. Pohjois-Suomessa myös lettosoilla ja lähteiköissä.</p> <p>Kuivissa, avoimissa kangasmetsissä, harjuilla, kalliorinteillä, rannoilla, ratapenkoilla, tienvarsilla ja hakkuualoilla. Pohjois-Suomessa myös lettosoilla ja lähteiköissä.</p> <p>Ängar och grässlätter, gårdar och vägrenar.</p> <p>50–120 cm korkea.</p> <p>Flerårigt gräs med stora och breda blad, höjd 50–130 cm. Stjälk trind, ihålig, med 3–4 fyllda ledknutar. Strå upprätt och bastant, slätt. Blad strödda, utan skaft, med slida, kortare än strået, bladslida öppen. Bladskiva bred (5–10 mm) och platt, styv och sträv, grågrön, bredare i mitten än vid basen. Snärp stort (4–10 mm) och spetsigt.</p> <p>Allmän i södra och mellersta Finland, sällsynt i norra Lappland.</p> <p>Blomställning brett spollik, 10–20 cm lång, grön eller violettskiftande vippa. Småax 1-blommiga, blomma tvåkönad. Skärmfjäll långa (6–8 mm), mycket smala. Ytteragn längre än inneragnet, cirka hälften av skärmfjällens längd. Vid ytteragnets bas rikligt med betydligt längre hår, i ändan ett kort borst.</p> <p>Varsi on liereä, ontto korsi, jonka nivelkohdat ovat täyteisiä solmuja. Korsi on pysty, haaraton, tanakka, sileä ja 3–4 -solmuinen.</p> <p>Kuivissa, avoimissa kangasmetsissä, harjuilla, kalliorinteillä, rannoilla, ratapenkoilla, tienvarsilla ja hakkuualoilla. Pohjois-Suomessa myös lettosoilla ja lähteiköissä.</p> <p>Kookas ja leveälehtinen, monivuotinen heinä.</p> <p>Yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa, Keski- ja Pohjois-Lapissa harvinainen.</p> <p>Yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa, Keski- ja Pohjois-Lapissa harvinainen.</p> <p>Blommar i slutet av sommaren (juli-augusti).</p> <p>Kuivissa, avoimissa kangasmetsissä, harjuilla, kalliorinteillä, rannoilla, ratapenkoilla, tienvarsilla ja hakkuualoilla. Pohjois-Suomessa myös lettosoilla ja lähteiköissä.</p> <p>Kookas ja leveälehtinen, monivuotinen heinä.</p> <p>Hedelmä jyvä (yksisiemeninen pähkylä, jossa hedelmäseinä ja siemenkuori ovat kasvaneet yhteen).</p> <p>Blommar i slutet av sommaren (juli-augusti).</p> <p>Lehdet ovat vuorottain, ruodittomat, tupelliset ja vartta lyhyemmät. Lehtituppi on avoin. Lehtilapa on 5–10 mm leveä, hyvin pitkäsuippuinen ja keskikohdasta leveämpi kuin tyveltä, litteä, jäykkä, karhea ja harmaanvihreä, kuivana korkosuoninen. Kieleke on 6–10 mm pitkä ja suippo.</p> <p>Varsi on liereä, ontto korsi, jonka nivelkohdat ovat täyteisiä solmuja. Korsi on pysty, haaraton, tanakka, sileä ja 3–4 -solmuinen.</p> <p>Hedelmä jyvä (yksisiemeninen pähkylä, jossa hedelmäseinä ja siemenkuori ovat kasvaneet yhteen).</p> <p>50–120 cm korkea.</p> <p>Vindpollinerad.</p> <p>Hietakastikka risteytyy luhtakastikan (C. stricta) kanssa paikoin Keski- ja Pohjois-Suomessa, Hankoniemellä myös rantakauran (Ammophila arenaria) kanssa. Harjumetsät.</p> <p>Kukinto on 10–20 cm pitkä, monihaarainen, leveän sukkulamainen, tiheä, vihreä tai violetinsävyinen röyhy. Tähkylät ovat yksikukkaiset, kukat kaksineuvoiset. Kaleet ovat 6–8 mm pitkät, hyvin kapeat ja karheat. Ulkohelve on 2,5–3 mm pitkä, noin puolet kaleiden pituudesta ja sisähelvettä pitempi. Ulkohelpeen tyvellä on runsaasti sitä selvästi pitempiä karvoja ja sen kärkipuolelta lähtee noin 1,5 mm pitkä vihne.</p> <p>Kuivissa, avoimissa kangasmetsissä, harjuilla, kalliorinteillä, rannoilla, ratapenkoilla, tienvarsilla ja hakkuualoilla. Pohjois-Suomessa myös lettosoilla ja lähteiköissä.</p> <p>Hedelmä jyvä (yksisiemeninen pähkylä, jossa hedelmäseinä ja siemenkuori ovat kasvaneet yhteen).</p> <p>Lehdet ovat vuorottain, ruodittomat, tupelliset ja vartta lyhyemmät. Lehtituppi on avoin. Lehtilapa on 5–10 mm leveä, hyvin pitkäsuippuinen ja keskikohdasta leveämpi kuin tyveltä, litteä, jäykkä, karhea ja harmaanvihreä, kuivana korkosuoninen. Kieleke on 6–10 mm pitkä ja suippo.</p> <p>Allmän i södra och mellersta Finland, sällsynt i norra Lappland.</p> <p>Blomställning brett spollik, 10–20 cm lång, grön eller violettskiftande vippa. Småax 1-blommiga, blomma tvåkönad. Skärmfjäll långa (6–8 mm), mycket smala. Ytteragn längre än inneragnet, cirka hälften av skärmfjällens längd. Vid ytteragnets bas rikligt med betydligt längre hår, i ändan ett kort borst.</p> <p>Yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa, Keski- ja Pohjois-Lapissa harvinainen.</p> <p>Varsi on liereä, ontto korsi, jonka nivelkohdat ovat täyteisiä solmuja. Korsi on pysty, haaraton, tanakka, sileä ja 3–4 -solmuinen.</p> <p>I torra och öppna moskogar, åssluttningar och bergsskogar, bangårdar och vägrenar, hyggesmarker. I norra Finland även vid rikkärr och vid källkärr.</p> <p>Kookas ja leveälehtinen, monivuotinen heinä.</p> <p>Hedelmä jyvä (yksisiemeninen pähkylä, jossa hedelmäseinä ja siemenkuori ovat kasvaneet yhteen).</p> <p>I torra och öppna moskogar, åssluttningar och bergsskogar, bangårdar och vägrenar, hyggesmarker. I norra Finland även vid rikkärr och vid källkärr.</p> <p>Varsi on liereä, ontto korsi, jonka nivelkohdat ovat täyteisiä solmuja. Korsi on pysty, haaraton, tanakka, sileä ja 3–4 -solmuinen.</p> <p>Kuivissa, avoimissa kangasmetsissä, harjuilla, kalliorinteillä, rannoilla, ratapenkoilla, tienvarsilla ja hakkuualoilla. Pohjois-Suomessa myös lettosoilla ja lähteiköissä.</p> <p>Blomställning brett spollik, 10–20 cm lång, grön eller violettskiftande vippa. Småax 1-blommiga, blomma tvåkönad. Skärmfjäll långa (6–8 mm), mycket smala. Ytteragn längre än inneragnet, cirka hälften av skärmfjällens längd. Vid ytteragnets bas rikligt med betydligt längre hår, i ändan ett kort borst.</p> <p>I torra och öppna moskogar, åssluttningar och bergsskogar, bangårdar och vägrenar, hyggesmarker. I norra Finland även vid rikkärr och vid källkärr.</p> <p>Hedelmä jyvä (yksisiemeninen pähkylä, jossa hedelmäseinä ja siemenkuori ovat kasvaneet yhteen).</p> <p>Yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa, Keski- ja Pohjois-Lapissa harvinainen.</p> <p>I torra och öppna moskogar, åssluttningar och bergsskogar, bangårdar och vägrenar, hyggesmarker. I norra Finland även vid rikkärr och vid källkärr.</p> <p>Varsi on liereä, ontto korsi, jonka nivelkohdat ovat täyteisiä solmuja. Korsi on pysty, haaraton, tanakka, sileä ja 3–4 -solmuinen.</p> <p>Yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa, Keski- ja Pohjois-Lapissa harvinainen.</p> <p>Kukkii keski- ja loppukesällä (VII–VIII).</p> <p>I torra och öppna moskogar, åssluttningar och bergsskogar, bangårdar och vägrenar, hyggesmarker. I norra Finland även vid rikkärr och vid källkärr.</p> <p>Tuulipölytteinen.</p> <p>Allmän i södra och mellersta Finland, sällsynt i norra Lappland.</p> <p>Blommar i slutet av sommaren (juli-augusti).</p> <p>Flerårigt gräs med stora och breda blad, höjd 50–130 cm. Stjälk trind, ihålig, med 3–4 fyllda ledknutar. Strå upprätt och bastant, slätt. Blad strödda, utan skaft, med slida, kortare än strået, bladslida öppen. Bladskiva bred (5–10 mm) och platt, styv och sträv, grågrön, bredare i mitten än vid basen. Snärp stort (4–10 mm) och spetsigt.</p> <p>Yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa, Keski- ja Pohjois-Lapissa harvinainen.</p> <p>Hietakastikka risteytyy luhtakastikan (C. stricta) kanssa paikoin Keski- ja Pohjois-Suomessa, Hankoniemellä myös rantakauran (Ammophila arenaria) kanssa. Harjumetsät.</p> <p>I torra och öppna moskogar, åssluttningar och bergsskogar, bangårdar och vägrenar, hyggesmarker. I norra Finland även vid rikkärr och vid källkärr.</p> <p>Kookas ja leveälehtinen, monivuotinen heinä.</p> <p>Tuulipölytteinen.</p> <p>I torra och öppna moskogar, åssluttningar och bergsskogar, bangårdar och vägrenar, hyggesmarker. I norra Finland även vid rikkärr och vid källkärr.</p> <p>Allmän i södra och mellersta Finland, sällsynt i norra Lappland.</p> <p>Hedelmä jyvä (yksisiemeninen pähkylä, jossa hedelmäseinä ja siemenkuori ovat kasvaneet yhteen).</p> <p>Yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa, Keski- ja Pohjois-Lapissa harvinainen.</p> <p>Kukkii keski- ja loppukesällä (VII–VIII).</p> <p>Allmän i södra och mellersta Finland, sällsynt i norra Lappland.</p> <p>Kukinto on 10–20 cm pitkä, monihaarainen, leveän sukkulamainen, tiheä, vihreä tai violetinsävyinen röyhy. Tähkylät ovat yksikukkaiset, kukat kaksineuvoiset. Kaleet ovat 6–8 mm pitkät, hyvin kapeat ja karheat. Ulkohelve on 2,5–3 mm pitkä, noin puolet kaleiden pituudesta ja sisähelvettä pitempi. Ulkohelpeen tyvellä on runsaasti sitä selvästi pitempiä karvoja ja sen kärkipuolelta lähtee noin 1,5 mm pitkä vihne.</p> <p>Allmän i södra och mellersta Finland, sällsynt i norra Lappland.</p> <p>Hedelmä jyvä (yksisiemeninen pähkylä, jossa hedelmäseinä ja siemenkuori ovat kasvaneet yhteen).</p> <p>I torra och öppna moskogar, åssluttningar och bergsskogar, bangårdar och vägrenar, hyggesmarker. I norra Finland även vid rikkärr och vid källkärr.</p> <p>Kukkii keski- ja loppukesällä (VII–VIII).</p> <p>Blommar i slutet av sommaren (juli-augusti).</p> <p>Blommar i slutet av sommaren (juli-augusti).</p> <p>Kukinto on 10–20 cm pitkä, monihaarainen, leveän sukkulamainen, tiheä, vihreä tai violetinsävyinen röyhy. Tähkylät ovat yksikukkaiset, kukat kaksineuvoiset. Kaleet ovat 6–8 mm pitkät, hyvin kapeat ja karheat. Ulkohelve on 2,5-3 mm pitkä, noin puolet kaleiden pituudesta ja sisähelvettä pitempi. Ulkohelpeen tyvellä on runsaasti sitä selvästi pitempiä karvoja ja sen kärkipuolelta lähtee noin 1,5 mm pitkä vihne.</p> <p>50–120 cm korkea.</p> <p>Kuivissa, avoimissa kangasmetsissä, harjuilla, kalliorinteillä, rannoilla, ratapenkoilla, tienvarsilla ja hakkuualoilla. Pohjois-Suomessa myös lettosoilla ja lähteiköissä.</p> <p>Kukinto on 10–20 cm pitkä, monihaarainen, leveän sukkulamainen, tiheä, vihreä tai violetinsävyinen röyhy. Tähkylät ovat yksikukkaiset, kukat kaksineuvoiset. Kaleet ovat 6–8 mm pitkät, hyvin kapeat ja karheat. Ulkohelve on 2,5–3 mm pitkä, noin puolet kaleiden pituudesta ja sisähelvettä pitempi. Ulkohelpeen tyvellä on runsaasti sitä selvästi pitempiä karvoja ja sen kärkipuolelta lähtee noin 1,5 mm pitkä vihne.</p> <p>Varsi on liereä, ontto korsi, jonka nivelkohdat ovat täyteisiä solmuja. Korsi on pysty, haaraton, tanakka, sileä ja 3–4 -solmuinen.</p> <p>Varsi on liereä, ontto korsi, jonka nivelkohdat ovat täyteisiä solmuja. Korsi on pysty, haaraton, tanakka, sileä ja 3–4 -solmuinen.</p> <p>Blommar i slutet av sommaren (juli-augusti).</p> <p>Hedelmä jyvä (yksisiemeninen pähkylä, jossa hedelmäseinä ja siemenkuori ovat kasvaneet yhteen).</p> <p>Hietakastikka risteytyy luhtakastikan (C. stricta) kanssa paikoin Keski- ja Pohjois-Suomessa, Hankoniemellä myös rantakauran (Ammophila arenaria) kanssa. Harjumetsät.</p> <p>Vindpollinerad.</p> <p>Blommar i slutet av sommaren (juli-augusti).</p> <p>Lehdet ovat vuorottain, ruodittomat, tupelliset ja vartta lyhyemmät. Lehtituppi on avoin. Lehtilapa on 5–10 mm leveä, hyvin pitkäsuippuinen ja keskikohdasta leveämpi kuin tyveltä, litteä, jäykkä, karhea ja harmaanvihreä, kuivana korkosuoninen. Kieleke on 6–10 mm pitkä ja suippo.</p> <p>Blommar i slutet av sommaren (juli-augusti).</p> <p>Kukkii keski- ja loppukesällä (VII–VIII).</p> bergrör <p>Kuivissa, avoimissa kangasmetsissä, harjuilla, kalliorinteillä, rannoilla, ratapenkoilla, tienvarsilla ja hakkuualoilla. Pohjois-Suomessa myös lettosoilla ja lähteiköissä.</p> <p>Varsi on liereä, ontto korsi, jonka nivelkohdat ovat täyteisiä solmuja. Korsi on pysty, haaraton, tanakka, sileä ja 3–4 -solmuinen.</p> <p>Yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa, Keski- ja Pohjois-Lapissa harvinainen.</p> <p>Vindpollinerad.</p> <p>I torra och öppna moskogar, åssluttningar och bergsskogar, bangårdar och vägrenar, hyggesmarker. I norra Finland även vid rikkärr och vid källkärr.</p> <p>Vindpollinerad.</p> <p>Varsi on liereä, ontto korsi, jonka nivelkohdat ovat täyteisiä solmuja. Korsi on pysty, haaraton, tanakka, sileä ja 3–4 -solmuinen.</p> <p>Kukkii keski- ja loppukesällä (VII–VIII).</p> <p>50–120 cm korkea.</p> <p>Flerårigt gräs med stora och breda blad, höjd 50–130 cm. Stjälk trind, ihålig, med 3–4 fyllda ledknutar. Strå upprätt och bastant, slätt. Blad strödda, utan skaft, med slida, kortare än strået, bladslida öppen. Bladskiva bred (5–10 mm) och platt, styv och sträv, grågrön, bredare i mitten än vid basen. Snärp stort (4–10 mm) och spetsigt.</p> <p>Lehdet ovat vuorottain, ruodittomat, tupelliset ja vartta lyhyemmät. Lehtituppi on avoin. Lehtilapa on 5–10 mm leveä, hyvin pitkäsuippuinen ja keskikohdasta leveämpi kuin tyveltä, litteä, jäykkä, karhea ja harmaanvihreä, kuivana korkosuoninen. Kieleke on 6–10 mm pitkä ja suippo.</p> <p>Hedelmä jyvä (yksisiemeninen pähkylä, jossa hedelmäseinä ja siemenkuori ovat kasvaneet yhteen).</p> <p>I torra och öppna moskogar, åssluttningar och bergsskogar, bangårdar och vägrenar, hyggesmarker. I norra Finland även vid rikkärr och vid källkärr.</p> <p>Allmän i södra och mellersta Finland, sällsynt i norra Lappland.</p> <p>I torra och öppna moskogar, åssluttningar och bergsskogar, bangårdar och vägrenar, hyggesmarker. I norra Finland även vid rikkärr och vid källkärr.</p> <p><i>Calamagrostis epigejos</i> can cross with <i>C. neglecta</i> in places in Central and Northern Finland. In the cape of Hanko, it also crosses with<i> C. arenaria</i>.</p> <p>Varsi on liereä, ontto korsi, jonka nivelkohdat ovat täyteisiä solmuja. Korsi on pysty, haaraton, tanakka, sileä ja 3–4 -solmuinen.</p> <p>Varsi on liereä, ontto korsi, jonka nivelkohdat ovat täyteisiä solmuja. Korsi on pysty, haaraton, tanakka, sileä ja 3–4 -solmuinen.</p> <p>50–120 cm korkea.</p> <p>Kukkii keski- ja loppukesällä (VII–VIII).</p> <p>Tuulipölytteinen.</p> <p>Hedelmä jyvä (yksisiemeninen pähkylä, jossa hedelmäseinä ja siemenkuori ovat kasvaneet yhteen).</p> <p>Ängar och grässlätter, gårdar och vägrenar.</p> <p>Kookas ja leveälehtinen, monivuotinen heinä.</p> <p>I torra och öppna moskogar, åssluttningar och bergsskogar, bangårdar och vägrenar, hyggesmarker. I norra Finland även vid rikkärr och vid källkärr.</p> <p>Kukkii keski- ja loppukesällä (VII–VIII).</p> <p>Blomställning brett spollik, 10–20 cm lång, grön eller violettskiftande vippa. Småax 1-blommiga, blomma tvåkönad. Skärmfjäll långa (6–8 mm), mycket smala. Ytteragn längre än inneragnet, cirka hälften av skärmfjällens längd. Vid ytteragnets bas rikligt med betydligt längre hår, i ändan ett kort borst.</p> <p>Hietakastikka risteytyy luhtakastikan (C. stricta) kanssa paikoin Keski- ja Pohjois-Suomessa, Hankoniemellä myös rantakauran (Ammophila arenaria) kanssa. Harjumetsät.</p> <p>Lehdet ovat vuorottain, ruodittomat, tupelliset ja vartta lyhyemmät. Lehtituppi on avoin. Lehtilapa on 5–10 mm leveä, hyvin pitkäsuippuinen ja keskikohdasta leveämpi kuin tyveltä, litteä, jäykkä, karhea ja harmaanvihreä, kuivana korkosuoninen. Kieleke on 6–10 mm pitkä ja suippo.</p> <p>Allmän i södra och mellersta Finland, sällsynt i norra Lappland.</p> <p>Kukkii keski- ja loppukesällä (VII–VIII).</p> <p>Flowers in midsummer and late summer (VII–VIII).</p> <p>Kukkii keski- ja loppukesällä (VII–VIII).</p> <p>Flerårigt gräs med stora och breda blad, höjd 50-130 cm. Stjälk trind, ihålig, med 3-4 fyllda ledknutar. Strå upprätt och bastant, slätt. Blad strödda, utan skaft, med slida, kortare än strået, bladslida öppen. Bladskiva bred (5-10 mm) och platt, styv och sträv, grågrön, bredare i mitten än vid basen. Snärp stort (4-10 mm) och spetsigt.</p> <p>Lehdet ovat vuorottain, ruodittomat, tupelliset ja vartta lyhyemmät. Lehtituppi on avoin. Lehtilapa on 5–10 mm leveä, hyvin pitkäsuippuinen ja keskikohdasta leveämpi kuin tyveltä, litteä, jäykkä, karhea ja harmaanvihreä, kuivana korkosuoninen. Kieleke on 6–10 mm pitkä ja suippo.</p> <p>Hietakastikka risteytyy luhtakastikan (C. stricta) kanssa paikoin Keski- ja Pohjois-Suomessa, Hankoniemellä myös rantakauran (Ammophila arenaria) kanssa. Harjumetsät.</p> <p>50–120 cm korkea.</p> <p>Flerårigt gräs med stora och breda blad, höjd 50–130 cm. Stjälk trind, ihålig, med 3–4 fyllda ledknutar. Strå upprätt och bastant, slätt. Blad strödda, utan skaft, med slida, kortare än strået, bladslida öppen. Bladskiva bred (5–10 mm) och platt, styv och sträv, grågrön, bredare i mitten än vid basen. Snärp stort (4–10 mm) och spetsigt.</p> <p>Flerårigt gräs med stora och breda blad, höjd 50–130 cm. Stjälk trind, ihålig, med 3–4 fyllda ledknutar. Strå upprätt och bastant, slätt. Blad strödda, utan skaft, med slida, kortare än strået, bladslida öppen. Bladskiva bred (5–10 mm) och platt, styv och sträv, grågrön, bredare i mitten än vid basen. Snärp stort (4–10 mm) och spetsigt.</p> <p>Kukkii keski- ja loppukesällä (VII–VIII).</p> <p>Kukkii keski- ja loppukesällä (VII–VIII).</p> <p>Blommar i slutet av sommaren (juli-augusti).</p> <p>I torra och öppna moskogar, åssluttningar och bergsskogar, bangårdar och vägrenar, hyggesmarker. I norra Finland även vid rikkärr och vid källkärr.</p> <p>Lehdet ovat vuorottain, ruodittomat, tupelliset ja vartta lyhyemmät. Lehtituppi on avoin. Lehtilapa on 5–10 mm leveä, hyvin pitkäsuippuinen ja keskikohdasta leveämpi kuin tyveltä, litteä, jäykkä, karhea ja harmaanvihreä, kuivana korkosuoninen. Kieleke on 6–10 mm pitkä ja suippo.</p> <p>Allmän i södra och mellersta Finland, sällsynt i norra Lappland.</p> <p>Allmän i södra och mellersta Finland, sällsynt i norra Lappland.</p> <p>Blomställning brett spollik, 10–20 cm lång, grön eller violettskiftande vippa. Småax 1-blommiga, blomma tvåkönad. Skärmfjäll långa (6–8 mm), mycket smala. Ytteragn längre än inneragnet, cirka hälften av skärmfjällens längd. Vid ytteragnets bas rikligt med betydligt längre hår, i ändan ett kort borst.</p> <p>50–120 cm korkea.</p> <p>Vindpollinerad.</p> <p>Blomställning brett spollik, 10–20 cm lång, grön eller violettskiftande vippa. Småax 1-blommiga, blomma tvåkönad. Skärmfjäll långa (6–8 mm), mycket smala. Ytteragn längre än inneragnet, cirka hälften av skärmfjällens längd. Vid ytteragnets bas rikligt med betydligt längre hår, i ändan ett kort borst.</p> <p>Allmän i södra och mellersta Finland, sällsynt i norra Lappland.</p> <p>Vindpollinerad.</p> <p>Kookas ja leveälehtinen, monivuotinen heinä.</p> <p>Tuulipölytteinen.</p> <p>Kukinto on 10–20 cm pitkä, monihaarainen, leveän sukkulamainen, tiheä, vihreä tai violetinsävyinen röyhy. Tähkylät ovat yksikukkaiset, kukat kaksineuvoiset. Kaleet ovat 6–8 mm pitkät, hyvin kapeat ja karheat. Ulkohelve on 2,5–3 mm pitkä, noin puolet kaleiden pituudesta ja sisähelvettä pitempi. Ulkohelpeen tyvellä on runsaasti sitä selvästi pitempiä karvoja ja sen kärkipuolelta lähtee noin 1,5 mm pitkä vihne.</p> <p>Blomställning brett spollik, 10–20 cm lång, grön eller violettskiftande vippa. Småax 1-blommiga, blomma tvåkönad. Skärmfjäll långa (6–8 mm), mycket smala. Ytteragn längre än inneragnet, cirka hälften av skärmfjällens längd. Vid ytteragnets bas rikligt med betydligt längre hår, i ändan ett kort borst.</p> <p>Tuulipölytteinen.</p> <p>Varsi on liereä, ontto korsi, jonka nivelkohdat ovat täyteisiä solmuja. Korsi on pysty, haaraton, tanakka, sileä ja 3–4 -solmuinen.</p> <p>Flerårigt gräs med stora och breda blad, höjd 50–130 cm. Stjälk trind, ihålig, med 3–4 fyllda ledknutar. Strå upprätt och bastant, slätt. Blad strödda, utan skaft, med slida, kortare än strået, bladslida öppen. Bladskiva bred (5–10 mm) och platt, styv och sträv, grågrön, bredare i mitten än vid basen. Snärp stort (4–10 mm) och spetsigt.</p> <p>Kuivissa, avoimissa kangasmetsissä, harjuilla, kalliorinteillä, rannoilla, ratapenkoilla, tienvarsilla ja hakkuualoilla. Pohjois-Suomessa myös lettosoilla ja lähteiköissä.</p> <p>Allmän i södra och mellersta Finland, sällsynt i norra Lappland.</p> <p>Hedelmä jyvä (yksisiemeninen pähkylä, jossa hedelmäseinä ja siemenkuori ovat kasvaneet yhteen).</p> <p>I torra och öppna moskogar, åssluttningar och bergsskogar, bangårdar och vägrenar, hyggesmarker. I norra Finland även vid rikkärr och vid källkärr.</p> <p>Hedelmä jyvä (yksisiemeninen pähkylä, jossa hedelmäseinä ja siemenkuori ovat kasvaneet yhteen).</p> <p>I torra och öppna moskogar, åssluttningar och bergsskogar, bangårdar och vägrenar, hyggesmarker. I norra Finland även vid rikkärr och vid källkärr.</p> <p>Varsi on liereä, ontto korsi, jonka nivelkohdat ovat täyteisiä solmuja. Korsi on pysty, haaraton, tanakka, sileä ja 3–4 -solmuinen.</p> <p>Lehdet ovat vuorottain, ruodittomat, tupelliset ja vartta lyhyemmät. Lehtituppi on avoin. Lehtilapa on 5–10 mm leveä, hyvin pitkäsuippuinen ja keskikohdasta leveämpi kuin tyveltä, litteä, jäykkä, karhea ja harmaanvihreä, kuivana korkosuoninen. Kieleke on 6–10 mm pitkä ja suippo.</p> hietakastikka <p>Yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa, Keski- ja Pohjois-Lapissa harvinainen.</p> <p>Kookas ja leveälehtinen, monivuotinen heinä.</p> <p>Allmän i södra och mellersta Finland, sällsynt i norra Lappland.</p> <p>Yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa, Keski- ja Pohjois-Lapissa harvinainen.</p> <p>Lehdet ovat vuorottain, ruodittomat, tupelliset ja vartta lyhyemmät. Lehtituppi on avoin. Lehtilapa on 5–10 mm leveä, hyvin pitkäsuippuinen ja keskikohdasta leveämpi kuin tyveltä, litteä, jäykkä, karhea ja harmaanvihreä, kuivana korkosuoninen. Kieleke on 6–10 mm pitkä ja suippo.</p> <p>Vindpollinerad.</p> <p>Kukinto on 10–20 cm pitkä, monihaarainen, leveän sukkulamainen, tiheä, vihreä tai violetinsävyinen röyhy. Tähkylät ovat yksikukkaiset, kukat kaksineuvoiset. Kaleet ovat 6–8 mm pitkät, hyvin kapeat ja karheat. Ulkohelve on 2,5–3 mm pitkä, noin puolet kaleiden pituudesta ja sisähelvettä pitempi. Ulkohelpeen tyvellä on runsaasti sitä selvästi pitempiä karvoja ja sen kärkipuolelta lähtee noin 1,5 mm pitkä vihne.</p> <p>Flerårigt gräs med stora och breda blad, höjd 50–130 cm. Stjälk trind, ihålig, med 3–4 fyllda ledknutar. Strå upprätt och bastant, slätt. Blad strödda, utan skaft, med slida, kortare än strået, bladslida öppen. Bladskiva bred (5–10 mm) och platt, styv och sträv, grågrön, bredare i mitten än vid basen. Snärp stort (4–10 mm) och spetsigt.</p> <p>50–120 cm korkea.</p> <p>Allmän i södra och mellersta Finland, sällsynt i norra Lappland.</p> <p>Yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa, Keski- ja Pohjois-Lapissa harvinainen.</p> <p>Lehdet ovat vuorottain, ruodittomat, tupelliset ja vartta lyhyemmät. Lehtituppi on avoin. Lehtilapa on 5–10 mm leveä, hyvin pitkäsuippuinen ja keskikohdasta leveämpi kuin tyveltä, litteä, jäykkä, karhea ja harmaanvihreä, kuivana korkosuoninen. Kieleke on 6–10 mm pitkä ja suippo.</p> <p>Hedelmä jyvä (yksisiemeninen pähkylä, jossa hedelmäseinä ja siemenkuori ovat kasvaneet yhteen).</p> <p>Yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa, Keski- ja Pohjois-Lapissa harvinainen.</p> <p>Varsi on liereä, ontto korsi, jonka nivelkohdat ovat täyteisiä solmuja. Korsi on pysty, haaraton, tanakka, sileä ja 3–4 -solmuinen.</p> <p>Kukinto on 10–20 cm pitkä, monihaarainen, leveän sukkulamainen, tiheä, vihreä tai violetinsävyinen röyhy. Tähkylät ovat yksikukkaiset, kukat kaksineuvoiset. Kaleet ovat 6–8 mm pitkät, hyvin kapeat ja karheat. Ulkohelve on 2,5–3 mm pitkä, noin puolet kaleiden pituudesta ja sisähelvettä pitempi. Ulkohelpeen tyvellä on runsaasti sitä selvästi pitempiä karvoja ja sen kärkipuolelta lähtee noin 1,5 mm pitkä vihne.</p> <p>Flerårigt gräs med stora och breda blad, höjd 50–130 cm. Stjälk trind, ihålig, med 3–4 fyllda ledknutar. Strå upprätt och bastant, slätt. Blad strödda, utan skaft, med slida, kortare än strået, bladslida öppen. Bladskiva bred (5–10 mm) och platt, styv och sträv, grågrön, bredare i mitten än vid basen. Snärp stort (4–10 mm) och spetsigt.</p> <p>Flerårigt gräs med stora och breda blad, höjd 50–130 cm. Stjälk trind, ihålig, med 3–4 fyllda ledknutar. Strå upprätt och bastant, slätt. Blad strödda, utan skaft, med slida, kortare än strået, bladslida öppen. Bladskiva bred (5–10 mm) och platt, styv och sträv, grågrön, bredare i mitten än vid basen. Snärp stort (4–10 mm) och spetsigt.</p> <p>50–120 cm korkea.</p> <p>Flerårigt gräs med stora och breda blad, höjd 50–130 cm. Stjälk trind, ihålig, med 3–4 fyllda ledknutar. Strå upprätt och bastant, slätt. Blad strödda, utan skaft, med slida, kortare än strået, bladslida öppen. Bladskiva bred (5–10 mm) och platt, styv och sträv, grågrön, bredare i mitten än vid basen. Snärp stort (4–10 mm) och spetsigt.</p> <p>Kukinto on 10–20 cm pitkä, monihaarainen, leveän sukkulamainen, tiheä, vihreä tai violetinsävyinen röyhy. Tähkylät ovat yksikukkaiset, kukat kaksineuvoiset. Kaleet ovat 6–8 mm pitkät, hyvin kapeat ja karheat. Ulkohelve on 2,5–3 mm pitkä, noin puolet kaleiden pituudesta ja sisähelvettä pitempi. Ulkohelpeen tyvellä on runsaasti sitä selvästi pitempiä karvoja ja sen kärkipuolelta lähtee noin 1,5 mm pitkä vihne.</p> <p>Kookas ja leveälehtinen, monivuotinen heinä.</p> <p>Hietakastikka risteytyy luhtakastikan (C. stricta) kanssa paikoin Keski- ja Pohjois-Suomessa, Hankoniemellä myös rantakauran (Ammophila arenaria) kanssa. Harjumetsät.</p> <p>I torra och öppna moskogar, åssluttningar och bergsskogar, bangårdar och vägrenar, hyggesmarker. I norra Finland även vid rikkärr och vid källkärr.</p> <p>Hietakastikka risteytyy luhtakastikan (C. stricta) kanssa paikoin Keski- ja Pohjois-Suomessa, Hankoniemellä myös rantakauran (Ammophila arenaria) kanssa. Harjumetsät.</p> <p>Vindpollinerad.</p> <p>Vindpollinerad.</p> <p>Blommar i slutet av sommaren (juli-augusti).</p> <p>Kukinto on 10–20 cm pitkä, monihaarainen, leveän sukkulamainen, tiheä, vihreä tai violetinsävyinen röyhy. Tähkylät ovat yksikukkaiset, kukat kaksineuvoiset. Kaleet ovat 6–8 mm pitkät, hyvin kapeat ja karheat. Ulkohelve on 2,5–3 mm pitkä, noin puolet kaleiden pituudesta ja sisähelvettä pitempi. Ulkohelpeen tyvellä on runsaasti sitä selvästi pitempiä karvoja ja sen kärkipuolelta lähtee noin 1,5 mm pitkä vihne.</p> <p>Varsi on liereä, ontto korsi, jonka nivelkohdat ovat täyteisiä solmuja. Korsi on pysty, haaraton, tanakka, sileä ja 3–4 -solmuinen.</p> <p>Kukinto on 10–20 cm pitkä, monihaarainen, leveän sukkulamainen, tiheä, vihreä tai violetinsävyinen röyhy. Tähkylät ovat yksikukkaiset, kukat kaksineuvoiset. Kaleet ovat 6–8 mm pitkät, hyvin kapeat ja karheat. Ulkohelve on 2,5–3 mm pitkä, noin puolet kaleiden pituudesta ja sisähelvettä pitempi. Ulkohelpeen tyvellä on runsaasti sitä selvästi pitempiä karvoja ja sen kärkipuolelta lähtee noin 1,5 mm pitkä vihne.</p> <p>Yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa, Keski- ja Pohjois-Lapissa harvinainen.</p> <p>50–120 cm korkea.</p> <p>Kukkii keski- ja loppukesällä (VII–VIII).</p> <p>Tuulipölytteinen.</p> <p>Blommar i slutet av sommaren (juli-augusti).</p> <p>Vindpollinerad.</p> <p>Kukkii keski- ja loppukesällä (VII–VIII).</p> <p>Kukinto on 10–20 cm pitkä, monihaarainen, leveän sukkulamainen, tiheä, vihreä tai violetinsävyinen röyhy. Tähkylät ovat yksikukkaiset, kukat kaksineuvoiset. Kaleet ovat 6–8 mm pitkät, hyvin kapeat ja karheat. Ulkohelve on 2,5–3 mm pitkä, noin puolet kaleiden pituudesta ja sisähelvettä pitempi. Ulkohelpeen tyvellä on runsaasti sitä selvästi pitempiä karvoja ja sen kärkipuolelta lähtee noin 1,5 mm pitkä vihne.</p> <p>Kuivissa, avoimissa kangasmetsissä, harjuilla, kalliorinteillä, rannoilla, ratapenkoilla, tienvarsilla ja hakkuualoilla. Pohjois-Suomessa myös lettosoilla ja lähteiköissä.</p> <p>Yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa, Keski- ja Pohjois-Lapissa harvinainen.</p> <p>Tuulipölytteinen.</p> <p>Hietakastikka risteytyy luhtakastikan (C. stricta) kanssa paikoin Keski- ja Pohjois-Suomessa, Hankoniemellä myös rantakauran (Ammophila arenaria) kanssa. Harjumetsät.</p> <p>Yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa, Keski- ja Pohjois-Lapissa harvinainen.</p> <p>Kookas ja leveälehtinen, monivuotinen heinä.</p> <p>Yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa, Keski- ja Pohjois-Lapissa harvinainen.</p> <p>Kookas ja leveälehtinen, monivuotinen heinä.</p> <p>50–120 cm korkea.</p> <p>Allmän i södra och mellersta Finland, sällsynt i norra Lappland.</p> <p>I torra och öppna moskogar, åssluttningar och bergsskogar, bangårdar och vägrenar, hyggesmarker. I norra Finland även vid rikkärr och vid källkärr.</p> <p>Yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa, Keski- ja Pohjois-Lapissa harvinainen.</p> <p>Blommar i slutet av sommaren (juli-augusti).</p> <p>Tuulipölytteinen.</p> <p>Allmän i södra och mellersta Finland, sällsynt i norra Lappland.</p> <p>50–120 cm korkea.</p> <p>Allmän i södra och mellersta Finland, sällsynt i norra Lappland.</p> <p>Vindpollinerad.</p> <p>Lehdet ovat vuorottain, ruodittomat, tupelliset ja vartta lyhyemmät. Lehtituppi on avoin. Lehtilapa on 5–10 mm leveä, hyvin pitkäsuippuinen ja keskikohdasta leveämpi kuin tyveltä, litteä, jäykkä, karhea ja harmaanvihreä, kuivana korkosuoninen. Kieleke on 6–10 mm pitkä ja suippo.</p> <p>Hedelmä jyvä (yksisiemeninen pähkylä, jossa hedelmäseinä ja siemenkuori ovat kasvaneet yhteen).</p> <p>Hietakastikka risteytyy luhtakastikan (C. stricta) kanssa paikoin Keski- ja Pohjois-Suomessa, Hankoniemellä myös rantakauran (Ammophila arenaria) kanssa. Harjumetsät.</p> <p>I torra och öppna moskogar, åssluttningar och bergsskogar, bangårdar och vägrenar, hyggesmarker. I norra Finland även vid rikkärr och vid källkärr.</p> Calamagrostis epigejos <p>Kookas ja leveälehtinen, monivuotinen heinä.</p> <p>Vindpollinerad.</p> <p>50–120 cm korkea.</p> <p>Yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa, Keski- ja Pohjois-Lapissa harvinainen.</p> <p>Hedelmä jyvä (yksisiemeninen pähkylä, jossa hedelmäseinä ja siemenkuori ovat kasvaneet yhteen).</p> <p>Lehdet ovat vuorottain, ruodittomat, tupelliset ja vartta lyhyemmät. Lehtituppi on avoin. Lehtilapa on 5–10 mm leveä, hyvin pitkäsuippuinen ja keskikohdasta leveämpi kuin tyveltä, litteä, jäykkä, karhea ja harmaanvihreä, kuivana korkosuoninen. Kieleke on 6–10 mm pitkä ja suippo.</p> <p>Lehdet ovat vuorottain, ruodittomat, tupelliset ja vartta lyhyemmät. Lehtituppi on avoin. Lehtilapa on 5–10 mm leveä, hyvin pitkäsuippuinen ja keskikohdasta leveämpi kuin tyveltä, litteä, jäykkä, karhea ja harmaanvihreä, kuivana korkosuoninen. Kieleke on 6–10 mm pitkä ja suippo.</p> <p>Hedelmä jyvä (yksisiemeninen pähkylä, jossa hedelmäseinä ja siemenkuori ovat kasvaneet yhteen).</p> <p>Hietakastikka risteytyy luhtakastikan (C. stricta) kanssa paikoin Keski- ja Pohjois-Suomessa, Hankoniemellä myös rantakauran (Ammophila arenaria) kanssa. Harjumetsät.</p> <p>I torra och öppna moskogar, åssluttningar och bergsskogar, bangårdar och vägrenar, hyggesmarker. I norra Finland även vid rikkärr och vid källkärr.</p> <p>Allmän i södra och mellersta Finland, sällsynt i norra Lappland.</p> <p>Kuivissa, avoimissa kangasmetsissä, harjuilla, kalliorinteillä, rannoilla, ratapenkoilla, tienvarsilla ja hakkuualoilla. Pohjois-Suomessa myös lettosoilla ja lähteiköissä.</p> <p>Hedelmä jyvä (yksisiemeninen pähkylä, jossa hedelmäseinä ja siemenkuori ovat kasvaneet yhteen).</p> <p>Hedelmä jyvä (yksisiemeninen pähkylä, jossa hedelmäseinä ja siemenkuori ovat kasvaneet yhteen).</p> <p>Blommar i slutet av sommaren (juli-augusti).</p> <p>Kukinto on 10–20 cm pitkä, monihaarainen, leveän sukkulamainen, tiheä, vihreä tai violetinsävyinen röyhy. Tähkylät ovat yksikukkaiset, kukat kaksineuvoiset. Kaleet ovat 6–8 mm pitkät, hyvin kapeat ja karheat. Ulkohelve on 2,5–3 mm pitkä, noin puolet kaleiden pituudesta ja sisähelvettä pitempi. Ulkohelpeen tyvellä on runsaasti sitä selvästi pitempiä karvoja ja sen kärkipuolelta lähtee noin 1,5 mm pitkä vihne.</p> <p>Kookas ja leveälehtinen, monivuotinen heinä.</p> <p>Kukinto on 10–20 cm pitkä, monihaarainen, leveän sukkulamainen, tiheä, vihreä tai violetinsävyinen röyhy. Tähkylät ovat yksikukkaiset, kukat kaksineuvoiset. Kaleet ovat 6–8 mm pitkät, hyvin kapeat ja karheat. Ulkohelve on 2,5–3 mm pitkä, noin puolet kaleiden pituudesta ja sisähelvettä pitempi. Ulkohelpeen tyvellä on runsaasti sitä selvästi pitempiä karvoja ja sen kärkipuolelta lähtee noin 1,5 mm pitkä vihne.</p> <p>Hedelmä jyvä (yksisiemeninen pähkylä, jossa hedelmäseinä ja siemenkuori ovat kasvaneet yhteen).</p> <p>Flerårigt gräs med stora och breda blad, höjd 50–130 cm. Stjälk trind, ihålig, med 3–4 fyllda ledknutar. Strå upprätt och bastant, slätt. Blad strödda, utan skaft, med slida, kortare än strået, bladslida öppen. Bladskiva bred (5–10 mm) och platt, styv och sträv, grågrön, bredare i mitten än vid basen. Snärp stort (4–10 mm) och spetsigt.</p> <p>Kukinto on 10–20 cm pitkä, monihaarainen, leveän sukkulamainen, tiheä, vihreä tai violetinsävyinen röyhy. Tähkylät ovat yksikukkaiset, kukat kaksineuvoiset. Kaleet ovat 6–8 mm pitkät, hyvin kapeat ja karheat. Ulkohelve on 2,5–3 mm pitkä, noin puolet kaleiden pituudesta ja sisähelvettä pitempi. Ulkohelpeen tyvellä on runsaasti sitä selvästi pitempiä karvoja ja sen kärkipuolelta lähtee noin 1,5 mm pitkä vihne.</p> <p>Kukkii keski- ja loppukesällä (VII–VIII).</p> <p>Flerårigt gräs med stora och breda blad, höjd 50–130 cm. Stjälk trind, ihålig, med 3–4 fyllda ledknutar. Strå upprätt och bastant, slätt. Blad strödda, utan skaft, med slida, kortare än strået, bladslida öppen. Bladskiva bred (5–10 mm) och platt, styv och sträv, grågrön, bredare i mitten än vid basen. Snärp stort (4–10 mm) och spetsigt.</p> <p>Flerårigt gräs med stora och breda blad, höjd 50–130 cm. Stjälk trind, ihålig, med 3–4 fyllda ledknutar. Strå upprätt och bastant, slätt. Blad strödda, utan skaft, med slida, kortare än strået, bladslida öppen. Bladskiva bred (5–10 mm) och platt, styv och sträv, grågrön, bredare i mitten än vid basen. Snärp stort (4–10 mm) och spetsigt.</p> <p>Vindpollinerad.</p> <p>I torra och öppna moskogar, åssluttningar och bergsskogar, bangårdar och vägrenar, hyggesmarker. I norra Finland även vid rikkärr och vid källkärr.</p> <p>Kuivissa, avoimissa kangasmetsissä, harjuilla, kalliorinteillä, rannoilla, ratapenkoilla, tienvarsilla ja hakkuualoilla. Pohjois-Suomessa myös lettosoilla ja lähteiköissä.</p> <p>Hedelmä jyvä (yksisiemeninen pähkylä, jossa hedelmäseinä ja siemenkuori ovat kasvaneet yhteen).</p> <p>50–120 cm korkea.</p> <p>Allmän i södra och mellersta Finland, sällsynt i norra Lappland.</p> <p>Kuivissa, avoimissa kangasmetsissä, harjuilla, kalliorinteillä, rannoilla, ratapenkoilla, tienvarsilla ja hakkuualoilla. Pohjois-Suomessa myös lettosoilla ja lähteiköissä.</p> <p>Yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa, Keski- ja Pohjois-Lapissa harvinainen.</p> <p>Yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa, Keski- ja Pohjois-Lapissa harvinainen.</p> <p>Blommar i slutet av sommaren (juli-augusti).</p> <p>I torra och öppna moskogar, åssluttningar och bergsskogar, bangårdar och vägrenar, hyggesmarker. I norra Finland även vid rikkärr och vid källkärr.</p> <p>Lehdet ovat vuorottain, ruodittomat, tupelliset ja vartta lyhyemmät. Lehtituppi on avoin. Lehtilapa on 5–10 mm leveä, hyvin pitkäsuippuinen ja keskikohdasta leveämpi kuin tyveltä, litteä, jäykkä, karhea ja harmaanvihreä, kuivana korkosuoninen. Kieleke on 6–10 mm pitkä ja suippo.</p> <p>I torra och öppna moskogar, åssluttningar och bergsskogar, bangårdar och vägrenar, hyggesmarker. I norra Finland även vid rikkärr och vid källkärr.</p> <p>Tuulipölytteinen.</p> <p>Flerårigt gräs med stora och breda blad, höjd 50–130 cm. Stjälk trind, ihålig, med 3–4 fyllda ledknutar. Strå upprätt och bastant, slätt. Blad strödda, utan skaft, med slida, kortare än strået, bladslida öppen. Bladskiva bred (5–10 mm) och platt, styv och sträv, grågrön, bredare i mitten än vid basen. Snärp stort (4–10 mm) och spetsigt.</p> <p>Kuivissa, avoimissa kangasmetsissä, harjuilla, kalliorinteillä, rannoilla, ratapenkoilla, tienvarsilla ja hakkuualoilla. Pohjois-Suomessa myös lettosoilla ja lähteiköissä.</p> <p>Flerårigt gräs med stora och breda blad, höjd 50–130 cm. Stjälk trind, ihålig, med 3–4 fyllda ledknutar. Strå upprätt och bastant, slätt. Blad strödda, utan skaft, med slida, kortare än strået, bladslida öppen. Bladskiva bred (5–10 mm) och platt, styv och sträv, grågrön, bredare i mitten än vid basen. Snärp stort (4–10 mm) och spetsigt.</p> <p>The inflorescence is a 10–20 cm, many-branched, broadly fusiform, dense, green or purplish panicle. The spikelets are single-floreted. The florets are bisexual. The glumes are 6–8 mm long, very narrow and rough. The lemma is 2.5–3 mm long, about half the length of the glumes and longer than the palea. The lemma is subtended by a tuft numerous hairs longer than its length. A 1.5 mm long awn extends from the apical side of the lemma.</p> <p>Allmän i södra och mellersta Finland, sällsynt i norra Lappland.</p> <p>Flerårigt gräs med stora och breda blad, höjd 50–130 cm. Stjälk trind, ihålig, med 3–4 fyllda ledknutar. Strå upprätt och bastant, slätt. Blad strödda, utan skaft, med slida, kortare än strået, bladslida öppen. Bladskiva bred (5–10 mm) och platt, styv och sträv, grågrön, bredare i mitten än vid basen. Snärp stort (4–10 mm) och spetsigt.</p> <p>Blomställning brett spollik, 10–20 cm lång, grön eller violettskiftande vippa. Småax 1-blommiga, blomma tvåkönad. Skärmfjäll långa (6–8 mm), mycket smala. Ytteragn längre än inneragnet, cirka hälften av skärmfjällens längd. Vid ytteragnets bas rikligt med betydligt längre hår, i ändan ett kort borst.</p> <p>Flerårigt gräs med stora och breda blad, höjd 50–130 cm. Stjälk trind, ihålig, med 3–4 fyllda ledknutar. Strå upprätt och bastant, slätt. Blad strödda, utan skaft, med slida, kortare än strået, bladslida öppen. Bladskiva bred (5–10 mm) och platt, styv och sträv, grågrön, bredare i mitten än vid basen. Snärp stort (4–10 mm) och spetsigt.</p> <p>Allmän i södra och mellersta Finland, sällsynt i norra Lappland.</p> <p>Kukkii keski- ja loppukesällä (VII–VIII).</p> <p>50–120 cm korkea.</p> <p>Blomställning brett spollik, 10–20 cm lång, grön eller violettskiftande vippa. Småax 1-blommiga, blomma tvåkönad. Skärmfjäll långa (6–8 mm), mycket smala. Ytteragn längre än inneragnet, cirka hälften av skärmfjällens längd. Vid ytteragnets bas rikligt med betydligt längre hår, i ändan ett kort borst.</p> <p>Tuulipölytteinen.</p> <p>Hietakastikka risteytyy luhtakastikan (C. stricta) kanssa paikoin Keski- ja Pohjois-Suomessa, Hankoniemellä myös rantakauran (Ammophila arenaria) kanssa. Harjumetsät.</p> <p>Kuivissa, avoimissa kangasmetsissä, harjuilla, kalliorinteillä, rannoilla, ratapenkoilla, tienvarsilla ja hakkuualoilla. Pohjois-Suomessa myös lettosoilla ja lähteiköissä.</p> <p>Kuivissa, avoimissa kangasmetsissä, harjuilla, kalliorinteillä, rannoilla, ratapenkoilla, tienvarsilla ja hakkuualoilla. Pohjois-Suomessa myös lettosoilla ja lähteiköissä.</p> <p>Hietakastikka risteytyy luhtakastikan (C. stricta) kanssa paikoin Keski- ja Pohjois-Suomessa, Hankoniemellä myös rantakauran (Ammophila arenaria) kanssa. Harjumetsät.</p> <p>Kookas ja leveälehtinen, monivuotinen heinä.</p> <p>Kuivissa, avoimissa kangasmetsissä, harjuilla, kalliorinteillä, rannoilla, ratapenkoilla, tienvarsilla ja hakkuualoilla. Pohjois-Suomessa myös lettosoilla ja lähteiköissä.</p> <p>Kookas ja leveälehtinen, monivuotinen heinä.</p> <p>I torra och öppna moskogar, åssluttningar och bergsskogar, bangårdar och vägrenar, hyggesmarker. I norra Finland även vid rikkärr och vid källkärr.</p> <p>Varsi on liereä, ontto korsi, jonka nivelkohdat ovat täyteisiä solmuja. Korsi on pysty, haaraton, tanakka, sileä ja 3–4 -solmuinen.</p> <p>I torra och öppna moskogar, åssluttningar och bergsskogar, bangårdar och vägrenar, hyggesmarker. I norra Finland även vid rikkärr och vid källkärr.</p> <p>Kuivissa, avoimissa kangasmetsissä, harjuilla, kalliorinteillä, rannoilla, ratapenkoilla, tienvarsilla ja hakkuualoilla. Pohjois-Suomessa myös lettosoilla ja lähteiköissä.</p> <p>Lehdet ovat vuorottain, ruodittomat, tupelliset ja vartta lyhyemmät. Lehtituppi on avoin. Lehtilapa on 5–10 mm leveä, hyvin pitkäsuippuinen ja keskikohdasta leveämpi kuin tyveltä, litteä, jäykkä, karhea ja harmaanvihreä, kuivana korkosuoninen. Kieleke on 6–10 mm pitkä ja suippo.</p> <p>Varsi on liereä, ontto korsi, jonka nivelkohdat ovat täyteisiä solmuja. Korsi on pysty, haaraton, tanakka, sileä ja 3–4 -solmuinen.</p> <p>Blommar i slutet av sommaren (juli-augusti).</p> <p>Kukinto on 10–20 cm pitkä, monihaarainen, leveän sukkulamainen, tiheä, vihreä tai violetinsävyinen röyhy. Tähkylät ovat yksikukkaiset, kukat kaksineuvoiset. Kaleet ovat 6–8 mm pitkät, hyvin kapeat ja karheat. Ulkohelve on 2,5–3 mm pitkä, noin puolet kaleiden pituudesta ja sisähelvettä pitempi. Ulkohelpeen tyvellä on runsaasti sitä selvästi pitempiä karvoja ja sen kärkipuolelta lähtee noin 1,5 mm pitkä vihne.</p> <p>Flerårigt gräs med stora och breda blad, höjd 50-130 cm. Stjälk trind, ihålig, med 3-4 fyllda ledknutar. Strå upprätt och bastant, slätt. Blad strödda, utan skaft, med slida, kortare än strået, bladslida öppen. Bladskiva bred (5-10 mm) och platt, styv och sträv, grågrön, bredare i mitten än vid basen. Snärp stort (4-10 mm) och spetsigt.</p> <p>Kukinto on 10–20 cm pitkä, monihaarainen, leveän sukkulamainen, tiheä, vihreä tai violetinsävyinen röyhy. Tähkylät ovat yksikukkaiset, kukat kaksineuvoiset. Kaleet ovat 6–8 mm pitkät, hyvin kapeat ja karheat. Ulkohelve on 2,5–3 mm pitkä, noin puolet kaleiden pituudesta ja sisähelvettä pitempi. Ulkohelpeen tyvellä on runsaasti sitä selvästi pitempiä karvoja ja sen kärkipuolelta lähtee noin 1,5 mm pitkä vihne.</p> <p>Kookas ja leveälehtinen, monivuotinen heinä.</p> <p>50–120 cm korkea.</p> <p>Blomställning brett spollik, 10–20 cm lång, grön eller violettskiftande vippa. Småax 1-blommiga, blomma tvåkönad. Skärmfjäll långa (6–8 mm), mycket smala. Ytteragn längre än inneragnet, cirka hälften av skärmfjällens längd. Vid ytteragnets bas rikligt med betydligt längre hår, i ändan ett kort borst.</p> <p>Kukkii keski- ja loppukesällä (VII–VIII).</p> <p>Blomställning brett spollik, 10–20 cm lång, grön eller violettskiftande vippa. Småax 1-blommiga, blomma tvåkönad. Skärmfjäll långa (6–8 mm), mycket smala. Ytteragn längre än inneragnet, cirka hälften av skärmfjällens längd. Vid ytteragnets bas rikligt med betydligt längre hår, i ändan ett kort borst.</p> <p>Hietakastikka risteytyy luhtakastikan (C. stricta) kanssa paikoin Keski- ja Pohjois-Suomessa, Hankoniemellä myös rantakauran (Ammophila arenaria) kanssa. Harjumetsät.</p> <p>Lehdet ovat vuorottain, ruodittomat, tupelliset ja vartta lyhyemmät. Lehtituppi on avoin. Lehtilapa on 5–10 mm leveä, hyvin pitkäsuippuinen ja keskikohdasta leveämpi kuin tyveltä, litteä, jäykkä, karhea ja harmaanvihreä, kuivana korkosuoninen. Kieleke on 6–10 mm pitkä ja suippo.</p> <p>Flerårigt gräs med stora och breda blad, höjd 50–130 cm. Stjälk trind, ihålig, med 3–4 fyllda ledknutar. Strå upprätt och bastant, slätt. Blad strödda, utan skaft, med slida, kortare än strået, bladslida öppen. Bladskiva bred (5–10 mm) och platt, styv och sträv, grågrön, bredare i mitten än vid basen. Snärp stort (4–10 mm) och spetsigt.</p> <p>Kukinto on 10–20 cm pitkä, monihaarainen, leveän sukkulamainen, tiheä, vihreä tai violetinsävyinen röyhy. Tähkylät ovat yksikukkaiset, kukat kaksineuvoiset. Kaleet ovat 6–8 mm pitkät, hyvin kapeat ja karheat. Ulkohelve on 2,5–3 mm pitkä, noin puolet kaleiden pituudesta ja sisähelvettä pitempi. Ulkohelpeen tyvellä on runsaasti sitä selvästi pitempiä karvoja ja sen kärkipuolelta lähtee noin 1,5 mm pitkä vihne.</p> <p>Yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa, Keski- ja Pohjois-Lapissa harvinainen.</p> <p>Hedelmä jyvä (yksisiemeninen pähkylä, jossa hedelmäseinä ja siemenkuori ovat kasvaneet yhteen).</p> <p>Blommar i slutet av sommaren (juli-augusti).</p> <p>Allmän i södra och mellersta Finland, sällsynt i norra Lappland.</p> <p>Flerårigt gräs med stora och breda blad, höjd 50–130 cm. Stjälk trind, ihålig, med 3–4 fyllda ledknutar. Strå upprätt och bastant, slätt. Blad strödda, utan skaft, med slida, kortare än strået, bladslida öppen. Bladskiva bred (5–10 mm) och platt, styv och sträv, grågrön, bredare i mitten än vid basen. Snärp stort (4–10 mm) och spetsigt.</p> <p>Kukkii keski- ja loppukesällä (VII–VIII).</p> <p>Varsi on liereä, ontto korsi, jonka nivelkohdat ovat täyteisiä solmuja. Korsi on pysty, haaraton, tanakka, sileä ja 3–4 -solmuinen.</p> <p>Flerårigt gräs med stora och breda blad, höjd 50–130 cm. Stjälk trind, ihålig, med 3–4 fyllda ledknutar. Strå upprätt och bastant, slätt. Blad strödda, utan skaft, med slida, kortare än strået, bladslida öppen. Bladskiva bred (5–10 mm) och platt, styv och sträv, grågrön, bredare i mitten än vid basen. Snärp stort (4–10 mm) och spetsigt.</p> <p>Flerårigt gräs med stora och breda blad, höjd 50–130 cm. Stjälk trind, ihålig, med 3–4 fyllda ledknutar. Strå upprätt och bastant, slätt. Blad strödda, utan skaft, med slida, kortare än strået, bladslida öppen. Bladskiva bred (5–10 mm) och platt, styv och sträv, grågrön, bredare i mitten än vid basen. Snärp stort (4–10 mm) och spetsigt.</p> <p>50–120 cm korkea.</p> <p>Vindpollinerad.</p> <p>Kuivissa, avoimissa kangasmetsissä, harjuilla, kalliorinteillä, rannoilla, ratapenkoilla, tienvarsilla ja hakkuualoilla. Pohjois-Suomessa myös lettosoilla ja lähteiköissä.</p> <p>Varsi on liereä, ontto korsi, jonka nivelkohdat ovat täyteisiä solmuja. Korsi on pysty, haaraton, tanakka, sileä ja 3–4 -solmuinen.</p> <p>Lehdet ovat vuorottain, ruodittomat, tupelliset ja vartta lyhyemmät. Lehtituppi on avoin. Lehtilapa on 5–10 mm leveä, hyvin pitkäsuippuinen ja keskikohdasta leveämpi kuin tyveltä, litteä, jäykkä, karhea ja harmaanvihreä, kuivana korkosuoninen. Kieleke on 6–10 mm pitkä ja suippo.</p> <p>Hedelmä jyvä (yksisiemeninen pähkylä, jossa hedelmäseinä ja siemenkuori ovat kasvaneet yhteen).</p> <p>Tuulipölytteinen.</p> <p>Vindpollinerad.</p> <p>Tuulipölytteinen.</p> <p>Hedelmä jyvä (yksisiemeninen pähkylä, jossa hedelmäseinä ja siemenkuori ovat kasvaneet yhteen).</p> <p>Allmän i södra och mellersta Finland, sällsynt i norra Lappland.</p> <p>Kukinto on 10–20 cm pitkä, monihaarainen, leveän sukkulamainen, tiheä, vihreä tai violetinsävyinen röyhy. Tähkylät ovat yksikukkaiset, kukat kaksineuvoiset. Kaleet ovat 6–8 mm pitkät, hyvin kapeat ja karheat. Ulkohelve on 2,5–3 mm pitkä, noin puolet kaleiden pituudesta ja sisähelvettä pitempi. Ulkohelpeen tyvellä on runsaasti sitä selvästi pitempiä karvoja ja sen kärkipuolelta lähtee noin 1,5 mm pitkä vihne.</p> <p><i>Calamagrostis epigejos</i> can cross with <i>C. neglecta</i> in places in Central and Northern Finland. In the cape of Hanko, it also crosses with<i> C. arenaria</i>.</p> <p>Hedelmä jyvä (yksisiemeninen pähkylä, jossa hedelmäseinä ja siemenkuori ovat kasvaneet yhteen).</p> <p>Lehdet ovat vuorottain, ruodittomat, tupelliset ja vartta lyhyemmät. Lehtituppi on avoin. Lehtilapa on 5–10 mm leveä, hyvin pitkäsuippuinen ja keskikohdasta leveämpi kuin tyveltä, litteä, jäykkä, karhea ja harmaanvihreä, kuivana korkosuoninen. Kieleke on 6–10 mm pitkä ja suippo.</p> <p>Kookas ja leveälehtinen, monivuotinen heinä.</p> <p>Kuivissa, avoimissa kangasmetsissä, harjuilla, kalliorinteillä, rannoilla, ratapenkoilla, tienvarsilla ja hakkuualoilla. Pohjois-Suomessa myös lettosoilla ja lähteiköissä.</p> <p>Vindpollinerad.</p> <p>Kookas ja leveälehtinen, monivuotinen heinä.</p> <p>Varsi on liereä, ontto korsi, jonka nivelkohdat ovat täyteisiä solmuja. Korsi on pysty, haaraton, tanakka, sileä ja 3–4 -solmuinen.</p> <p>Allmän i södra och mellersta Finland, sällsynt i norra Lappland.</p> <p>Vindpollinerad.</p> <p>Hedelmä jyvä (yksisiemeninen pähkylä, jossa hedelmäseinä ja siemenkuori ovat kasvaneet yhteen).</p> <p>Vindpollinerad.</p> <p>Yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa, Keski- ja Pohjois-Lapissa harvinainen.</p> <p>Flerårigt gräs med stora och breda blad, höjd 50-130 cm. Stjälk trind, ihålig, med 3-4 fyllda ledknutar. Strå upprätt och bastant, slätt. Blad strödda, utan skaft, med slida, kortare än strået, bladslida öppen. Bladskiva bred (5-10 mm) och platt, styv och sträv, grågrön, bredare i mitten än vid basen. Snärp stort (4-10 mm) och spetsigt.</p> <p>Blomställning brett spollik, 10–20 cm lång, grön eller violettskiftande vippa. Småax 1-blommiga, blomma tvåkönad. Skärmfjäll långa (6–8 mm), mycket smala. Ytteragn längre än inneragnet, cirka hälften av skärmfjällens längd. Vid ytteragnets bas rikligt med betydligt längre hår, i ändan ett kort borst.</p> <p>Lehdet ovat vuorottain, ruodittomat, tupelliset ja vartta lyhyemmät. Lehtituppi on avoin. Lehtilapa on 5–10 mm leveä, hyvin pitkäsuippuinen ja keskikohdasta leveämpi kuin tyveltä, litteä, jäykkä, karhea ja harmaanvihreä, kuivana korkosuoninen. Kieleke on 6–10 mm pitkä ja suippo.</p> <p>The leaves are alternate, apetiolate, sheathed and shorter than the culm. The sheath is open. The lamina is 5–10 mm wide, very long attenuate at the apex and widest at the middle, compressed, rigid, scabrous, grey-green and prominently veined when dry. The ligule is 6–10 mm long and acute.</p> <p>Varsi on liereä, ontto korsi, jonka nivelkohdat ovat täyteisiä solmuja. Korsi on pysty, haaraton, tanakka, sileä ja 3–4 -solmuinen.</p> <p>Allmän i södra och mellersta Finland, sällsynt i norra Lappland.</p> <p>Blomställning brett spollik, 10–20 cm lång, grön eller violettskiftande vippa. Småax 1-blommiga, blomma tvåkönad. Skärmfjäll långa (6–8 mm), mycket smala. Ytteragn längre än inneragnet, cirka hälften av skärmfjällens längd. Vid ytteragnets bas rikligt med betydligt längre hår, i ändan ett kort borst.</p> <p>Varsi on liereä, ontto korsi, jonka nivelkohdat ovat täyteisiä solmuja. Korsi on pysty, haaraton, tanakka, sileä ja 3–4 -solmuinen.</p> <p>I torra och öppna moskogar, åssluttningar och bergsskogar, bangårdar och vägrenar, hyggesmarker. I norra Finland även vid rikkärr och vid källkärr.</p> <p>I torra och öppna moskogar, åssluttningar och bergsskogar, bangårdar och vägrenar, hyggesmarker. I norra Finland även vid rikkärr och vid källkärr.</p> <p>Blomställning brett spollik, 10–20 cm lång, grön eller violettskiftande vippa. Småax 1-blommiga, blomma tvåkönad. Skärmfjäll långa (6–8 mm), mycket smala. Ytteragn längre än inneragnet, cirka hälften av skärmfjällens längd. Vid ytteragnets bas rikligt med betydligt längre hår, i ändan ett kort borst.</p> <p>Blomställning brett spollik, 10–20 cm lång, grön eller violettskiftande vippa. Småax 1-blommiga, blomma tvåkönad. Skärmfjäll långa (6–8 mm), mycket smala. Ytteragn längre än inneragnet, cirka hälften av skärmfjällens längd. Vid ytteragnets bas rikligt med betydligt längre hår, i ändan ett kort borst.</p> <p>Varsi on liereä, ontto korsi, jonka nivelkohdat ovat täyteisiä solmuja. Korsi on pysty, haaraton, tanakka, sileä ja 3–4 -solmuinen.</p> <p>Kukkii keski- ja loppukesällä (VII–VIII).</p> <p>Vindpollinerad.</p> <p>Kukkii keski- ja loppukesällä (VII–VIII).</p> <p>Kukkii keski- ja loppukesällä (VII–VIII).</p> <p>Varsi on liereä, ontto korsi, jonka nivelkohdat ovat täyteisiä solmuja. Korsi on pysty, haaraton, tanakka, sileä ja 3–4 -solmuinen.</p> <p>Yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa, Keski- ja Pohjois-Lapissa harvinainen.</p> <p>Vindpollinerad.</p> <p>Kukinto on 10–20 cm pitkä, monihaarainen, leveän sukkulamainen, tiheä, vihreä tai violetinsävyinen röyhy. Tähkylät ovat yksikukkaiset, kukat kaksineuvoiset. Kaleet ovat 6–8 mm pitkät, hyvin kapeat ja karheat. Ulkohelve on 2,5–3 mm pitkä, noin puolet kaleiden pituudesta ja sisähelvettä pitempi. Ulkohelpeen tyvellä on runsaasti sitä selvästi pitempiä karvoja ja sen kärkipuolelta lähtee noin 1,5 mm pitkä vihne.</p> <p>Tuulipölytteinen.</p> <p>Tuulipölytteinen.</p> <p>Lehdet ovat vuorottain, ruodittomat, tupelliset ja vartta lyhyemmät. Lehtituppi on avoin. Lehtilapa on 5–10 mm leveä, hyvin pitkäsuippuinen ja keskikohdasta leveämpi kuin tyveltä, litteä, jäykkä, karhea ja harmaanvihreä, kuivana korkosuoninen. Kieleke on 6–10 mm pitkä ja suippo.</p> <p>Yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa, Keski- ja Pohjois-Lapissa harvinainen.</p> <p>50–120 cm korkea.</p> <p>I torra och öppna moskogar, åssluttningar och bergsskogar, bangårdar och vägrenar, hyggesmarker. I norra Finland även vid rikkärr och vid källkärr.</p> <p>I torra och öppna moskogar, åssluttningar och bergsskogar, bangårdar och vägrenar, hyggesmarker. I norra Finland även vid rikkärr och vid källkärr.</p> <p>I torra och öppna moskogar, åssluttningar och bergsskogar, bangårdar och vägrenar, hyggesmarker. I norra Finland även vid rikkärr och vid källkärr.</p> <p>Blomställning brett spollik, 10–20 cm lång, grön eller violettskiftande vippa. Småax 1-blommiga, blomma tvåkönad. Skärmfjäll långa (6–8 mm), mycket smala. Ytteragn längre än inneragnet, cirka hälften av skärmfjällens längd. Vid ytteragnets bas rikligt med betydligt längre hår, i ändan ett kort borst.</p> <p>50–120 cm korkea.</p> <p>Blommar i slutet av sommaren (juli-augusti).</p> <p>Hietakastikka risteytyy luhtakastikan (C. stricta) kanssa paikoin Keski- ja Pohjois-Suomessa, Hankoniemellä myös rantakauran (Ammophila arenaria) kanssa. Harjumetsät.</p> <p>Kukkii keski- ja loppukesällä (VII–VIII).</p> <p>Kukkii keski- ja loppukesällä (VII–VIII).</p> <p>50–120 cm korkea.</p> <p>Allmän i södra och mellersta Finland, sällsynt i norra Lappland.</p> <p>Kuivissa, avoimissa kangasmetsissä, harjuilla, kalliorinteillä, rannoilla, ratapenkoilla, tienvarsilla ja hakkuualoilla. Pohjois-Suomessa myös lettosoilla ja lähteiköissä.</p> <p>Blommar i slutet av sommaren (juli-augusti).</p> <p>Hietakastikka risteytyy luhtakastikan (C. stricta) kanssa paikoin Keski- ja Pohjois-Suomessa, Hankoniemellä myös rantakauran (Ammophila arenaria) kanssa. Harjumetsät.</p> <p>Hedelmä jyvä (yksisiemeninen pähkylä, jossa hedelmäseinä ja siemenkuori ovat kasvaneet yhteen).</p> <p>Kuivissa, avoimissa kangasmetsissä, harjuilla, kalliorinteillä, rannoilla, ratapenkoilla, tienvarsilla ja hakkuualoilla. Pohjois-Suomessa myös lettosoilla ja lähteiköissä.</p> <p>Kukkii keski- ja loppukesällä (VII–VIII).</p> <p>Vindpollinerad.</p> <p>Tuulipölytteinen.</p> <p>I torra och öppna moskogar, åssluttningar och bergsskogar, bangårdar och vägrenar, hyggesmarker. I norra Finland även vid rikkärr och vid källkärr.</p> <p>Blommar i slutet av sommaren (juli-augusti).</p> <p>I torra och öppna moskogar, åssluttningar och bergsskogar, bangårdar och vägrenar, hyggesmarker. I norra Finland även vid rikkärr och vid källkärr.</p> <p>Yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa, Keski- ja Pohjois-Lapissa harvinainen.</p> <p>Blomställning brett spollik, 10-20 cm lång, grön eller violettskiftande vippa. Småax 1-blommiga, blomma tvåkönad. Skärmfjäll långa (6-8 mm), mycket smala. Ytteragn längre än inneragnet, cirka hälften av skärmfjällens längd. Vid ytteragnets bas rikligt med betydligt längre hår, i ändan ett kort borst.</p> <p>Common in Southern and Central Finland. Rare in Central and Northern Lapland.</p> <p>Blomställning brett spollik, 10–20 cm lång, grön eller violettskiftande vippa. Småax 1-blommiga, blomma tvåkönad. Skärmfjäll långa (6–8 mm), mycket smala. Ytteragn längre än inneragnet, cirka hälften av skärmfjällens längd. Vid ytteragnets bas rikligt med betydligt längre hår, i ändan ett kort borst.</p> <p>Tuulipölytteinen.</p> <p>Kookas ja leveälehtinen, monivuotinen heinä.</p> <p>Allmän i södra och mellersta Finland, sällsynt i norra Lappland.</p> <p>Lehdet ovat vuorottain, ruodittomat, tupelliset ja vartta lyhyemmät. Lehtituppi on avoin. Lehtilapa on 5–10 mm leveä, hyvin pitkäsuippuinen ja keskikohdasta leveämpi kuin tyveltä, litteä, jäykkä, karhea ja harmaanvihreä, kuivana korkosuoninen. Kieleke on 6–10 mm pitkä ja suippo.</p> <p>Kookas ja leveälehtinen, monivuotinen heinä.</p> <p>Vindpollinerad.</p> <p>Kookas ja leveälehtinen, monivuotinen heinä.</p> <p>Yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa, Keski- ja Pohjois-Lapissa harvinainen.</p> <p>Blomställning brett spollik, 10–20 cm lång, grön eller violettskiftande vippa. Småax 1-blommiga, blomma tvåkönad. Skärmfjäll långa (6–8 mm), mycket smala. Ytteragn längre än inneragnet, cirka hälften av skärmfjällens längd. Vid ytteragnets bas rikligt med betydligt längre hår, i ändan ett kort borst.</p> <p>50–120 cm korkea.</p> <p>Kuivissa, avoimissa kangasmetsissä, harjuilla, kalliorinteillä, rannoilla, ratapenkoilla, tienvarsilla ja hakkuualoilla. Pohjois-Suomessa myös lettosoilla ja lähteiköissä.</p> <p>Tuulipölytteinen.</p> <p>Kookas ja leveälehtinen, monivuotinen heinä.</p> <p>Kukinto on 10–20 cm pitkä, monihaarainen, leveän sukkulamainen, tiheä, vihreä tai violetinsävyinen röyhy. Tähkylät ovat yksikukkaiset, kukat kaksineuvoiset. Kaleet ovat 6–8 mm pitkät, hyvin kapeat ja karheat. Ulkohelve on 2,5–3 mm pitkä, noin puolet kaleiden pituudesta ja sisähelvettä pitempi. Ulkohelpeen tyvellä on runsaasti sitä selvästi pitempiä karvoja ja sen kärkipuolelta lähtee noin 1,5 mm pitkä vihne.</p> <p>Tuulipölytteinen.</p> <p>50–120 cm korkea.</p> <p>Kuivissa, avoimissa kangasmetsissä, harjuilla, kalliorinteillä, rannoilla, ratapenkoilla, tienvarsilla ja hakkuualoilla. Pohjois-Suomessa myös lettosoilla ja lähteiköissä.</p> <p>Allmän i södra och mellersta Finland, sällsynt i norra Lappland.</p> <p>Yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa, Keski- ja Pohjois-Lapissa harvinainen.</p> <p>I torra och öppna moskogar, åssluttningar och bergsskogar, bangårdar och vägrenar, hyggesmarker. I norra Finland även vid rikkärr och vid källkärr.</p> <p>Kukkii keski- ja loppukesällä (VII–VIII).</p> <p>Kuivissa, avoimissa kangasmetsissä, harjuilla, kalliorinteillä, rannoilla, ratapenkoilla, tienvarsilla ja hakkuualoilla. Pohjois-Suomessa myös lettosoilla ja lähteiköissä.</p> <p>Hietakastikka risteytyy luhtakastikan (C. stricta) kanssa paikoin Keski- ja Pohjois-Suomessa, Hankoniemellä myös rantakauran (Ammophila arenaria) kanssa. Harjumetsät.</p> <p>Allmän i södra och mellersta Finland, sällsynt i norra Lappland.</p> <p>Lehdet ovat vuorottain, ruodittomat, tupelliset ja vartta lyhyemmät. Lehtituppi on avoin. Lehtilapa on 5–10 mm leveä, hyvin pitkäsuippuinen ja keskikohdasta leveämpi kuin tyveltä, litteä, jäykkä, karhea ja harmaanvihreä, kuivana korkosuoninen. Kieleke on 6–10 mm pitkä ja suippo.</p> <p>Kukinto on 10–20 cm pitkä, monihaarainen, leveän sukkulamainen, tiheä, vihreä tai violetinsävyinen röyhy. Tähkylät ovat yksikukkaiset, kukat kaksineuvoiset. Kaleet ovat 6–8 mm pitkät, hyvin kapeat ja karheat. Ulkohelve on 2,5–3 mm pitkä, noin puolet kaleiden pituudesta ja sisähelvettä pitempi. Ulkohelpeen tyvellä on runsaasti sitä selvästi pitempiä karvoja ja sen kärkipuolelta lähtee noin 1,5 mm pitkä vihne.</p> <p>Hietakastikka risteytyy luhtakastikan (C. stricta) kanssa paikoin Keski- ja Pohjois-Suomessa, Hankoniemellä myös rantakauran (Ammophila arenaria) kanssa. Harjumetsät.</p> <p>Hedelmä jyvä (yksisiemeninen pähkylä, jossa hedelmäseinä ja siemenkuori ovat kasvaneet yhteen).</p> <p>Hietakastikka risteytyy luhtakastikan (C. stricta) kanssa paikoin Keski- ja Pohjois-Suomessa, Hankoniemellä myös rantakauran (Ammophila arenaria) kanssa. Harjumetsät.</p> <p>Kukinto on 10–20 cm pitkä, monihaarainen, leveän sukkulamainen, tiheä, vihreä tai violetinsävyinen röyhy. Tähkylät ovat yksikukkaiset, kukat kaksineuvoiset. Kaleet ovat 6–8 mm pitkät, hyvin kapeat ja karheat. Ulkohelve on 2,5–3 mm pitkä, noin puolet kaleiden pituudesta ja sisähelvettä pitempi. Ulkohelpeen tyvellä on runsaasti sitä selvästi pitempiä karvoja ja sen kärkipuolelta lähtee noin 1,5 mm pitkä vihne.</p> <p>Blomställning brett spollik, 10–20 cm lång, grön eller violettskiftande vippa. Småax 1-blommiga, blomma tvåkönad. Skärmfjäll långa (6–8 mm), mycket smala. Ytteragn längre än inneragnet, cirka hälften av skärmfjällens längd. Vid ytteragnets bas rikligt med betydligt längre hår, i ändan ett kort borst.</p> <p>Hietakastikka risteytyy luhtakastikan (C. stricta) kanssa paikoin Keski- ja Pohjois-Suomessa, Hankoniemellä myös rantakauran (Ammophila arenaria) kanssa. Harjumetsät.</p> <p>Large, wide-leaved, perennial grass.</p> <p>Blomställning brett spollik, 10-20 cm lång, grön eller violettskiftande vippa. Småax 1-blommiga, blomma tvåkönad. Skärmfjäll långa (6-8 mm), mycket smala. Ytteragn längre än inneragnet, cirka hälften av skärmfjällens längd. Vid ytteragnets bas rikligt med betydligt längre hår, i ändan ett kort borst.</p> <p>Kukkii keski- ja loppukesällä (VII–VIII).</p> <p>Kukkii keski- ja loppukesällä (VII–VIII).</p> <p>Hedelmä jyvä (yksisiemeninen pähkylä, jossa hedelmäseinä ja siemenkuori ovat kasvaneet yhteen).</p> <p>Blommar i slutet av sommaren (juli-augusti).</p> <p>Kuivissa, avoimissa kangasmetsissä, harjuilla, kalliorinteillä, rannoilla, ratapenkoilla, tienvarsilla ja hakkuualoilla. Pohjois-Suomessa myös lettosoilla ja lähteiköissä.</p> <p>Tuulipölytteinen.</p> <p>Kuivissa, avoimissa kangasmetsissä, harjuilla, kalliorinteillä, rannoilla, ratapenkoilla, tienvarsilla ja hakkuualoilla. Pohjois-Suomessa myös lettosoilla ja lähteiköissä.</p> <p>Varsi on liereä, ontto korsi, jonka nivelkohdat ovat täyteisiä solmuja. Korsi on pysty, haaraton, tanakka, sileä ja 3–4 -solmuinen.</p> <p>Lehdet ovat vuorottain, ruodittomat, tupelliset ja vartta lyhyemmät. Lehtituppi on avoin. Lehtilapa on 5–10 mm leveä, hyvin pitkäsuippuinen ja keskikohdasta leveämpi kuin tyveltä, litteä, jäykkä, karhea ja harmaanvihreä, kuivana korkosuoninen. Kieleke on 6–10 mm pitkä ja suippo.</p> <p>Blommar i slutet av sommaren (juli-augusti).</p> <p>I torra och öppna moskogar, åssluttningar och bergsskogar, bangårdar och vägrenar, hyggesmarker. I norra Finland även vid rikkärr och vid källkärr.</p> <p>50–120 cm korkea.</p> <p>Lehdet ovat vuorottain, ruodittomat, tupelliset ja vartta lyhyemmät. Lehtituppi on avoin. Lehtilapa on 5–10 mm leveä, hyvin pitkäsuippuinen ja keskikohdasta leveämpi kuin tyveltä, litteä, jäykkä, karhea ja harmaanvihreä, kuivana korkosuoninen. Kieleke on 6–10 mm pitkä ja suippo.</p> <p>Hietakastikka risteytyy luhtakastikan (C. stricta) kanssa paikoin Keski- ja Pohjois-Suomessa, Hankoniemellä myös rantakauran (Ammophila arenaria) kanssa. Harjumetsät.</p> <p>Flerårigt gräs med stora och breda blad, höjd 50–130 cm. Stjälk trind, ihålig, med 3–4 fyllda ledknutar. Strå upprätt och bastant, slätt. Blad strödda, utan skaft, med slida, kortare än strået, bladslida öppen. Bladskiva bred (5–10 mm) och platt, styv och sträv, grågrön, bredare i mitten än vid basen. Snärp stort (4–10 mm) och spetsigt.</p> <p>Kukinto on 10–20 cm pitkä, monihaarainen, leveän sukkulamainen, tiheä, vihreä tai violetinsävyinen röyhy. Tähkylät ovat yksikukkaiset, kukat kaksineuvoiset. Kaleet ovat 6–8 mm pitkät, hyvin kapeat ja karheat. Ulkohelve on 2,5–3 mm pitkä, noin puolet kaleiden pituudesta ja sisähelvettä pitempi. Ulkohelpeen tyvellä on runsaasti sitä selvästi pitempiä karvoja ja sen kärkipuolelta lähtee noin 1,5 mm pitkä vihne.</p> <p>Blomställning brett spollik, 10–20 cm lång, grön eller violettskiftande vippa. Småax 1-blommiga, blomma tvåkönad. Skärmfjäll långa (6–8 mm), mycket smala. Ytteragn längre än inneragnet, cirka hälften av skärmfjällens längd. Vid ytteragnets bas rikligt med betydligt längre hår, i ändan ett kort borst.</p> <p>Kuivissa, avoimissa kangasmetsissä, harjuilla, kalliorinteillä, rannoilla, ratapenkoilla, tienvarsilla ja hakkuualoilla. Pohjois-Suomessa myös lettosoilla ja lähteiköissä.</p> <p>Varsi on liereä, ontto korsi, jonka nivelkohdat ovat täyteisiä solmuja. Korsi on pysty, haaraton, tanakka, sileä ja 3–4 -solmuinen.</p> <p>Kuivissa, avoimissa kangasmetsissä, harjuilla, kalliorinteillä, rannoilla, ratapenkoilla, tienvarsilla ja hakkuualoilla. Pohjois-Suomessa myös lettosoilla ja lähteiköissä.</p> <p>Kukkii keski- ja loppukesällä (VII–VIII).</p> <p>Vindpollinerad.</p> <p>Hietakastikka risteytyy luhtakastikan (C. stricta) kanssa paikoin Keski- ja Pohjois-Suomessa, Hankoniemellä myös rantakauran (Ammophila arenaria) kanssa. Harjumetsät.</p> <p>Hietakastikka risteytyy luhtakastikan (C. stricta) kanssa paikoin Keski- ja Pohjois-Suomessa, Hankoniemellä myös rantakauran (Ammophila arenaria) kanssa. Harjumetsät.</p> <p>Tuulipölytteinen.</p> <p>Allmän i södra och mellersta Finland, sällsynt i norra Lappland.</p> <p>Kukkii keski- ja loppukesällä (VII–VIII).</p> <p>Kukkii keski- ja loppukesällä (VII–VIII).</p> <p>Tuulipölytteinen.</p> <p>Vindpollinerad.</p> <p>Wind-pollinated.</p> <p>Kukkii keski- ja loppukesällä (VII–VIII).</p> <p>Kukkii keski- ja loppukesällä (VII–VIII).</p> <p>Hietakastikka risteytyy luhtakastikan (C. stricta) kanssa paikoin Keski- ja Pohjois-Suomessa, Hankoniemellä myös rantakauran (Ammophila arenaria) kanssa. Harjumetsät.</p> <p>Blomställning brett spollik, 10-20 cm lång, grön eller violettskiftande vippa. Småax 1-blommiga, blomma tvåkönad. Skärmfjäll långa (6-8 mm), mycket smala. Ytteragn längre än inneragnet, cirka hälften av skärmfjällens längd. Vid ytteragnets bas rikligt med betydligt längre hår, i ändan ett kort borst.</p> <p>Hedelmä jyvä (yksisiemeninen pähkylä, jossa hedelmäseinä ja siemenkuori ovat kasvaneet yhteen).</p> <p>Yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa, Keski- ja Pohjois-Lapissa harvinainen.</p> <p>Yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa, Keski- ja Pohjois-Lapissa harvinainen.</p> <p>Blommar i slutet av sommaren (juli-augusti).</p> <p>Lehdet ovat vuorottain, ruodittomat, tupelliset ja vartta lyhyemmät. Lehtituppi on avoin. Lehtilapa on 5–10 mm leveä, hyvin pitkäsuippuinen ja keskikohdasta leveämpi kuin tyveltä, litteä, jäykkä, karhea ja harmaanvihreä, kuivana korkosuoninen. Kieleke on 6–10 mm pitkä ja suippo.</p> <p>Hedelmä jyvä (yksisiemeninen pähkylä, jossa hedelmäseinä ja siemenkuori ovat kasvaneet yhteen).</p> <p>Kukkii keski- ja loppukesällä (VII–VIII).</p> <p>Lehdet ovat vuorottain, ruodittomat, tupelliset ja vartta lyhyemmät. Lehtituppi on avoin. Lehtilapa on 5–10 mm leveä, hyvin pitkäsuippuinen ja keskikohdasta leveämpi kuin tyveltä, litteä, jäykkä, karhea ja harmaanvihreä, kuivana korkosuoninen. Kieleke on 6–10 mm pitkä ja suippo.</p> <p>Kookas ja leveälehtinen, monivuotinen heinä.</p> <p>Kukinto on 10–20 cm pitkä, monihaarainen, leveän sukkulamainen, tiheä, vihreä tai violetinsävyinen röyhy. Tähkylät ovat yksikukkaiset, kukat kaksineuvoiset. Kaleet ovat 6–8 mm pitkät, hyvin kapeat ja karheat. Ulkohelve on 2,5–3 mm pitkä, noin puolet kaleiden pituudesta ja sisähelvettä pitempi. Ulkohelpeen tyvellä on runsaasti sitä selvästi pitempiä karvoja ja sen kärkipuolelta lähtee noin 1,5 mm pitkä vihne.</p> <p>Kukkii keski- ja loppukesällä (VII–VIII).</p> <p>Tuulipölytteinen.</p> <p>Tuulipölytteinen.</p> <p>Yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa, Keski- ja Pohjois-Lapissa harvinainen.</p> <p>Hedelmä jyvä (yksisiemeninen pähkylä, jossa hedelmäseinä ja siemenkuori ovat kasvaneet yhteen).</p> <p>Allmän i södra och mellersta Finland, sällsynt i norra Lappland.</p> <p>Hedelmä jyvä (yksisiemeninen pähkylä, jossa hedelmäseinä ja siemenkuori ovat kasvaneet yhteen).</p> <p>Blommar i slutet av sommaren (juli-augusti).</p> <p>Hietakastikka risteytyy luhtakastikan (C. stricta) kanssa paikoin Keski- ja Pohjois-Suomessa, Hankoniemellä myös rantakauran (Ammophila arenaria) kanssa. Harjumetsät.</p> <p>I torra och öppna moskogar, åssluttningar och bergsskogar, bangårdar och vägrenar, hyggesmarker. I norra Finland även vid rikkärr och vid källkärr.</p> <p>Blommar i slutet av sommaren (juli-augusti).</p> <p>Blomställning brett spollik, 10–20 cm lång, grön eller violettskiftande vippa. Småax 1-blommiga, blomma tvåkönad. Skärmfjäll långa (6–8 mm), mycket smala. Ytteragn längre än inneragnet, cirka hälften av skärmfjällens längd. Vid ytteragnets bas rikligt med betydligt längre hår, i ändan ett kort borst.</p> <p>Blomställning brett spollik, 10–20 cm lång, grön eller violettskiftande vippa. Småax 1-blommiga, blomma tvåkönad. Skärmfjäll långa (6–8 mm), mycket smala. Ytteragn längre än inneragnet, cirka hälften av skärmfjällens längd. Vid ytteragnets bas rikligt med betydligt längre hår, i ändan ett kort borst.</p> <p>Kuivissa, avoimissa kangasmetsissä, harjuilla, kalliorinteillä, rannoilla, ratapenkoilla, tienvarsilla ja hakkuualoilla. Pohjois-Suomessa myös lettosoilla ja lähteiköissä.</p> <p>Kuivissa, avoimissa kangasmetsissä, harjuilla, kalliorinteillä, rannoilla, ratapenkoilla, tienvarsilla ja hakkuualoilla. Pohjois-Suomessa myös lettosoilla ja lähteiköissä.</p> <p>I torra och öppna moskogar, åssluttningar och bergsskogar, bangårdar och vägrenar, hyggesmarker. I norra Finland även vid rikkärr och vid källkärr.</p> <p>Varsi on liereä, ontto korsi, jonka nivelkohdat ovat täyteisiä solmuja. Korsi on pysty, haaraton, tanakka, sileä ja 3–4 -solmuinen.</p> <p>Tuulipölytteinen.</p> <p>Blommar i slutet av sommaren (juli-augusti).</p> <p>Kuivissa, avoimissa kangasmetsissä, harjuilla, kalliorinteillä, rannoilla, ratapenkoilla, tienvarsilla ja hakkuualoilla. Pohjois-Suomessa myös lettosoilla ja lähteiköissä.</p> <p>Hedelmä jyvä (yksisiemeninen pähkylä, jossa hedelmäseinä ja siemenkuori ovat kasvaneet yhteen).</p> <p>Allmän i södra och mellersta Finland, sällsynt i norra Lappland.</p> <p>Flerårigt gräs med stora och breda blad, höjd 50–130 cm. Stjälk trind, ihålig, med 3–4 fyllda ledknutar. Strå upprätt och bastant, slätt. Blad strödda, utan skaft, med slida, kortare än strået, bladslida öppen. Bladskiva bred (5–10 mm) och platt, styv och sträv, grågrön, bredare i mitten än vid basen. Snärp stort (4–10 mm) och spetsigt.</p> <p>Allmän i södra och mellersta Finland, sällsynt i norra Lappland.</p> <p>Blomställning brett spollik, 10–20 cm lång, grön eller violettskiftande vippa. Småax 1-blommiga, blomma tvåkönad. Skärmfjäll långa (6–8 mm), mycket smala. Ytteragn längre än inneragnet, cirka hälften av skärmfjällens längd. Vid ytteragnets bas rikligt med betydligt längre hår, i ändan ett kort borst.</p> <p>Lehdet ovat vuorottain, ruodittomat, tupelliset ja vartta lyhyemmät. Lehtituppi on avoin. Lehtilapa on 5–10 mm leveä, hyvin pitkäsuippuinen ja keskikohdasta leveämpi kuin tyveltä, litteä, jäykkä, karhea ja harmaanvihreä, kuivana korkosuoninen. Kieleke on 6–10 mm pitkä ja suippo.</p> <p>I torra och öppna moskogar, åssluttningar och bergsskogar, bangårdar och vägrenar, hyggesmarker. I norra Finland även vid rikkärr och vid källkärr.</p> <p>Kookas ja leveälehtinen, monivuotinen heinä.</p> <p>Allmän i södra och mellersta Finland, sällsynt i norra Lappland.</p> <p>Kukkii keski- ja loppukesällä (VII–VIII).</p> <p>50–120 cm korkea.</p> <p>Hedelmä jyvä (yksisiemeninen pähkylä, jossa hedelmäseinä ja siemenkuori ovat kasvaneet yhteen).</p> <p>Allmän i södra och mellersta Finland, sällsynt i norra Lappland.</p> <p>Lehdet ovat vuorottain, ruodittomat, tupelliset ja vartta lyhyemmät. Lehtituppi on avoin. Lehtilapa on 5–10 mm leveä, hyvin pitkäsuippuinen ja keskikohdasta leveämpi kuin tyveltä, litteä, jäykkä, karhea ja harmaanvihreä, kuivana korkosuoninen. Kieleke on 6–10 mm pitkä ja suippo.</p> <p>Yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa, Keski- ja Pohjois-Lapissa harvinainen.</p> <p>Kuivissa, avoimissa kangasmetsissä, harjuilla, kalliorinteillä, rannoilla, ratapenkoilla, tienvarsilla ja hakkuualoilla. Pohjois-Suomessa myös lettosoilla ja lähteiköissä.</p> <p>Varsi on liereä, ontto korsi, jonka nivelkohdat ovat täyteisiä solmuja. Korsi on pysty, haaraton, tanakka, sileä ja 3–4 -solmuinen.</p> <p>Hedelmä jyvä (yksisiemeninen pähkylä, jossa hedelmäseinä ja siemenkuori ovat kasvaneet yhteen).</p> <p>Kukinto on 10–20 cm pitkä, monihaarainen, leveän sukkulamainen, tiheä, vihreä tai violetinsävyinen röyhy. Tähkylät ovat yksikukkaiset, kukat kaksineuvoiset. Kaleet ovat 6–8 mm pitkät, hyvin kapeat ja karheat. Ulkohelve on 2,5–3 mm pitkä, noin puolet kaleiden pituudesta ja sisähelvettä pitempi. Ulkohelpeen tyvellä on runsaasti sitä selvästi pitempiä karvoja ja sen kärkipuolelta lähtee noin 1,5 mm pitkä vihne.</p> <p>50–120 cm korkea.</p> <p>Kukkii keski- ja loppukesällä (VII–VIII).</p> <p>The inflorescence is a 10–20 cm, many-branched, broadly fusiform, dense, green or purplish panicle. The spikelets are single-floreted. The florets are bisexual. The glumes are 6–8 mm long, very narrow and rough. The lemma is 2.5–3 mm long, about half the length of the glumes and longer than the palea. The lemma is subtended by a tuft numerous hairs longer than its length. A 1.5 mm long awn extends from the apical side of the lemma.</p> <p>Flerårigt gräs med stora och breda blad, höjd 50–130 cm. Stjälk trind, ihålig, med 3–4 fyllda ledknutar. Strå upprätt och bastant, slätt. Blad strödda, utan skaft, med slida, kortare än strået, bladslida öppen. Bladskiva bred (5–10 mm) och platt, styv och sträv, grågrön, bredare i mitten än vid basen. Snärp stort (4–10 mm) och spetsigt.</p> <p>Varsi on liereä, ontto korsi, jonka nivelkohdat ovat täyteisiä solmuja. Korsi on pysty, haaraton, tanakka, sileä ja 3–4 -solmuinen.</p> <p>Blomställning brett spollik, 10–20 cm lång, grön eller violettskiftande vippa. Småax 1-blommiga, blomma tvåkönad. Skärmfjäll långa (6–8 mm), mycket smala. Ytteragn längre än inneragnet, cirka hälften av skärmfjällens längd. Vid ytteragnets bas rikligt med betydligt längre hår, i ändan ett kort borst.</p> <p>Kookas ja leveälehtinen, monivuotinen heinä.</p> <p>Flerårigt gräs med stora och breda blad, höjd 50–130 cm. Stjälk trind, ihålig, med 3–4 fyllda ledknutar. Strå upprätt och bastant, slätt. Blad strödda, utan skaft, med slida, kortare än strået, bladslida öppen. Bladskiva bred (5–10 mm) och platt, styv och sträv, grågrön, bredare i mitten än vid basen. Snärp stort (4–10 mm) och spetsigt.</p> <p>Flerårigt gräs med stora och breda blad, höjd 50–130 cm. Stjälk trind, ihålig, med 3–4 fyllda ledknutar. Strå upprätt och bastant, slätt. Blad strödda, utan skaft, med slida, kortare än strået, bladslida öppen. Bladskiva bred (5–10 mm) och platt, styv och sträv, grågrön, bredare i mitten än vid basen. Snärp stort (4–10 mm) och spetsigt.</p> <p>Flerårigt gräs med stora och breda blad, höjd 50-130 cm. Stjälk trind, ihålig, med 3-4 fyllda ledknutar. Strå upprätt och bastant, slätt. Blad strödda, utan skaft, med slida, kortare än strået, bladslida öppen. Bladskiva bred (5-10 mm) och platt, styv och sträv, grågrön, bredare i mitten än vid basen. Snärp stort (4-10 mm) och spetsigt.</p> <p>50–120 cm korkea.</p> <p>Allmän i södra och mellersta Finland, sällsynt i norra Lappland.</p> <p>I torra och öppna moskogar, åssluttningar och bergsskogar, bangårdar och vägrenar, hyggesmarker. I norra Finland även vid rikkärr och vid källkärr.</p> <p>Kukinto on 10–20 cm pitkä, monihaarainen, leveän sukkulamainen, tiheä, vihreä tai violetinsävyinen röyhy. Tähkylät ovat yksikukkaiset, kukat kaksineuvoiset. Kaleet ovat 6–8 mm pitkät, hyvin kapeat ja karheat. Ulkohelve on 2,5–3 mm pitkä, noin puolet kaleiden pituudesta ja sisähelvettä pitempi. Ulkohelpeen tyvellä on runsaasti sitä selvästi pitempiä karvoja ja sen kärkipuolelta lähtee noin 1,5 mm pitkä vihne.</p> <p>Blomställning brett spollik, 10–20 cm lång, grön eller violettskiftande vippa. Småax 1-blommiga, blomma tvåkönad. Skärmfjäll långa (6–8 mm), mycket smala. Ytteragn längre än inneragnet, cirka hälften av skärmfjällens längd. Vid ytteragnets bas rikligt med betydligt längre hår, i ändan ett kort borst.</p> <p>Allmän i södra och mellersta Finland, sällsynt i norra Lappland.</p> <p>Kukkii keski- ja loppukesällä (VII–VIII).</p> <p>Kuivissa, avoimissa kangasmetsissä, harjuilla, kalliorinteillä, rannoilla, ratapenkoilla, tienvarsilla ja hakkuualoilla. Pohjois-Suomessa myös lettosoilla ja lähteiköissä.</p> <p>I torra och öppna moskogar, åssluttningar och bergsskogar, bangårdar och vägrenar, hyggesmarker. I norra Finland även vid rikkärr och vid källkärr.</p> <p>Hietakastikka risteytyy luhtakastikan (C. stricta) kanssa paikoin Keski- ja Pohjois-Suomessa, Hankoniemellä myös rantakauran (Ammophila arenaria) kanssa. Harjumetsät.</p> <p>Yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa, Keski- ja Pohjois-Lapissa harvinainen.</p> <p>Kookas ja leveälehtinen, monivuotinen heinä.</p> <p>Tuulipölytteinen.</p> <p>Flerårigt gräs med stora och breda blad, höjd 50–130 cm. Stjälk trind, ihålig, med 3–4 fyllda ledknutar. Strå upprätt och bastant, slätt. Blad strödda, utan skaft, med slida, kortare än strået, bladslida öppen. Bladskiva bred (5–10 mm) och platt, styv och sträv, grågrön, bredare i mitten än vid basen. Snärp stort (4–10 mm) och spetsigt.</p> <p>Kukkii keski- ja loppukesällä (VII–VIII).</p> <p>Flerårigt gräs med stora och breda blad, höjd 50-130 cm. Stjälk trind, ihålig, med 3-4 fyllda ledknutar. Strå upprätt och bastant, slätt. Blad strödda, utan skaft, med slida, kortare än strået, bladslida öppen. Bladskiva bred (5-10 mm) och platt, styv och sträv, grågrön, bredare i mitten än vid basen. Snärp stort (4-10 mm) och spetsigt.</p> <p>Kookas ja leveälehtinen, monivuotinen heinä.</p> <p>Varsi on liereä, ontto korsi, jonka nivelkohdat ovat täyteisiä solmuja. Korsi on pysty, haaraton, tanakka, sileä ja 3–4 -solmuinen.</p> <p>Blommar i slutet av sommaren (juli-augusti).</p> <p>Allmän i södra och mellersta Finland, sällsynt i norra Lappland.</p> <p>Kookas ja leveälehtinen, monivuotinen heinä.</p> <p>Kookas ja leveälehtinen, monivuotinen heinä.</p> <p>Tuulipölytteinen.</p> <p>Blommar i slutet av sommaren (juli-augusti).</p> <p>I torra och öppna moskogar, åssluttningar och bergsskogar, bangårdar och vägrenar, hyggesmarker. I norra Finland även vid rikkärr och vid källkärr.</p> <p>Kukkii keski- ja loppukesällä (VII–VIII).</p> <p>Allmän i södra och mellersta Finland, sällsynt i norra Lappland.</p> <p>Vindpollinerad.</p> <p>Kukinto on 10–20 cm pitkä, monihaarainen, leveän sukkulamainen, tiheä, vihreä tai violetinsävyinen röyhy. Tähkylät ovat yksikukkaiset, kukat kaksineuvoiset. Kaleet ovat 6–8 mm pitkät, hyvin kapeat ja karheat. Ulkohelve on 2,5–3 mm pitkä, noin puolet kaleiden pituudesta ja sisähelvettä pitempi. Ulkohelpeen tyvellä on runsaasti sitä selvästi pitempiä karvoja ja sen kärkipuolelta lähtee noin 1,5 mm pitkä vihne.</p> <p>Hietakastikka risteytyy luhtakastikan (C. stricta) kanssa paikoin Keski- ja Pohjois-Suomessa, Hankoniemellä myös rantakauran (Ammophila arenaria) kanssa. Harjumetsät.</p> <p>I torra och öppna moskogar, åssluttningar och bergsskogar, bangårdar och vägrenar, hyggesmarker. I norra Finland även vid rikkärr och vid källkärr.</p> <p>Dry, exposed heath forests, eskers, rock slopes, shores, railroad sides, roadsides, clear-cut areas. In Northern Finland, also in rich fens and spring-fed mires.</p> <p>Yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa, Keski- ja Pohjois-Lapissa harvinainen.</p> <p>Yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa, Keski- ja Pohjois-Lapissa harvinainen.</p> <p>Hietakastikka risteytyy luhtakastikan (C. stricta) kanssa paikoin Keski- ja Pohjois-Suomessa, Hankoniemellä myös rantakauran (Ammophila arenaria) kanssa. Harjumetsät.</p> <p>Large, wide-leaved, perennial grass.</p> <p>Allmän i södra och mellersta Finland, sällsynt i norra Lappland.</p> <p>Flerårigt gräs med stora och breda blad, höjd 50–130 cm. Stjälk trind, ihålig, med 3–4 fyllda ledknutar. Strå upprätt och bastant, slätt. Blad strödda, utan skaft, med slida, kortare än strået, bladslida öppen. Bladskiva bred (5–10 mm) och platt, styv och sträv, grågrön, bredare i mitten än vid basen. Snärp stort (4–10 mm) och spetsigt.</p> <p>Kukinto on 10–20 cm pitkä, monihaarainen, leveän sukkulamainen, tiheä, vihreä tai violetinsävyinen röyhy. Tähkylät ovat yksikukkaiset, kukat kaksineuvoiset. Kaleet ovat 6–8 mm pitkät, hyvin kapeat ja karheat. Ulkohelve on 2,5–3 mm pitkä, noin puolet kaleiden pituudesta ja sisähelvettä pitempi. Ulkohelpeen tyvellä on runsaasti sitä selvästi pitempiä karvoja ja sen kärkipuolelta lähtee noin 1,5 mm pitkä vihne.</p> <p>Blomställning brett spollik, 10–20 cm lång, grön eller violettskiftande vippa. Småax 1-blommiga, blomma tvåkönad. Skärmfjäll långa (6–8 mm), mycket smala. Ytteragn längre än inneragnet, cirka hälften av skärmfjällens längd. Vid ytteragnets bas rikligt med betydligt längre hår, i ändan ett kort borst.</p> <p>Kukkii keski- ja loppukesällä (VII–VIII).</p> <p>Allmän i södra och mellersta Finland, sällsynt i norra Lappland.</p> <p>Hedelmä jyvä (yksisiemeninen pähkylä, jossa hedelmäseinä ja siemenkuori ovat kasvaneet yhteen).</p> <p>Lehdet ovat vuorottain, ruodittomat, tupelliset ja vartta lyhyemmät. Lehtituppi on avoin. Lehtilapa on 5–10 mm leveä, hyvin pitkäsuippuinen ja keskikohdasta leveämpi kuin tyveltä, litteä, jäykkä, karhea ja harmaanvihreä, kuivana korkosuoninen. Kieleke on 6–10 mm pitkä ja suippo.</p> <p>Vindpollinerad.</p> <p>Blommar i slutet av sommaren (juli-augusti).</p> <p>Lehdet ovat vuorottain, ruodittomat, tupelliset ja vartta lyhyemmät. Lehtituppi on avoin. Lehtilapa on 5–10 mm leveä, hyvin pitkäsuippuinen ja keskikohdasta leveämpi kuin tyveltä, litteä, jäykkä, karhea ja harmaanvihreä, kuivana korkosuoninen. Kieleke on 6–10 mm pitkä ja suippo.</p> <p>Hedelmä jyvä (yksisiemeninen pähkylä, jossa hedelmäseinä ja siemenkuori ovat kasvaneet yhteen).</p> <p>Yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa, Keski- ja Pohjois-Lapissa harvinainen.</p> <p>Allmän i södra och mellersta Finland, sällsynt i norra Lappland.</p> <p>Flerårigt gräs med stora och breda blad, höjd 50–130 cm. Stjälk trind, ihålig, med 3–4 fyllda ledknutar. Strå upprätt och bastant, slätt. Blad strödda, utan skaft, med slida, kortare än strået, bladslida öppen. Bladskiva bred (5–10 mm) och platt, styv och sträv, grågrön, bredare i mitten än vid basen. Snärp stort (4–10 mm) och spetsigt.</p> <p>50–120 cm korkea.</p> <p>Blomställning brett spollik, 10–20 cm lång, grön eller violettskiftande vippa. Småax 1-blommiga, blomma tvåkönad. Skärmfjäll långa (6–8 mm), mycket smala. Ytteragn längre än inneragnet, cirka hälften av skärmfjällens längd. Vid ytteragnets bas rikligt med betydligt längre hår, i ändan ett kort borst.</p> <p>Blomställning brett spollik, 10–20 cm lång, grön eller violettskiftande vippa. Småax 1-blommiga, blomma tvåkönad. Skärmfjäll långa (6–8 mm), mycket smala. Ytteragn längre än inneragnet, cirka hälften av skärmfjällens längd. Vid ytteragnets bas rikligt med betydligt längre hår, i ändan ett kort borst.</p> <p>Vindpollinerad.</p> <p>Yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa, Keski- ja Pohjois-Lapissa harvinainen.</p> <p>Kuivissa, avoimissa kangasmetsissä, harjuilla, kalliorinteillä, rannoilla, ratapenkoilla, tienvarsilla ja hakkuualoilla. Pohjois-Suomessa myös lettosoilla ja lähteiköissä.</p> <p>Tuulipölytteinen.</p> <p>Kukkii keski- ja loppukesällä (VII–VIII).</p> <p>Kuivissa, avoimissa kangasmetsissä, harjuilla, kalliorinteillä, rannoilla, ratapenkoilla, tienvarsilla ja hakkuualoilla. Pohjois-Suomessa myös lettosoilla ja lähteiköissä.</p> <p>I torra och öppna moskogar, åssluttningar och bergsskogar, bangårdar och vägrenar, hyggesmarker. I norra Finland även vid rikkärr och vid källkärr.</p> <p>Flerårigt gräs med stora och breda blad, höjd 50–130 cm. Stjälk trind, ihålig, med 3–4 fyllda ledknutar. Strå upprätt och bastant, slätt. Blad strödda, utan skaft, med slida, kortare än strået, bladslida öppen. Bladskiva bred (5–10 mm) och platt, styv och sträv, grågrön, bredare i mitten än vid basen. Snärp stort (4–10 mm) och spetsigt.</p> <p>Hietakastikka risteytyy luhtakastikan (C. stricta) kanssa paikoin Keski- ja Pohjois-Suomessa, Hankoniemellä myös rantakauran (Ammophila arenaria) kanssa. Harjumetsät.</p> <p>Blommar i slutet av sommaren (juli-augusti).</p> <p>Lehdet ovat vuorottain, ruodittomat, tupelliset ja vartta lyhyemmät. Lehtituppi on avoin. Lehtilapa on 5–10 mm leveä, hyvin pitkäsuippuinen ja keskikohdasta leveämpi kuin tyveltä, litteä, jäykkä, karhea ja harmaanvihreä, kuivana korkosuoninen. Kieleke on 6–10 mm pitkä ja suippo.</p> <p>Flerårigt gräs med stora och breda blad, höjd 50–130 cm. Stjälk trind, ihålig, med 3–4 fyllda ledknutar. Strå upprätt och bastant, slätt. Blad strödda, utan skaft, med slida, kortare än strået, bladslida öppen. Bladskiva bred (5–10 mm) och platt, styv och sträv, grågrön, bredare i mitten än vid basen. Snärp stort (4–10 mm) och spetsigt.</p> <p>Allmän i södra och mellersta Finland, sällsynt i norra Lappland.</p> <p>Kukkii keski- ja loppukesällä (VII–VIII).</p> <p>Ängar och grässlätter, gårdar och vägrenar.</p> <p>Kuivissa, avoimissa kangasmetsissä, harjuilla, kalliorinteillä, rannoilla, ratapenkoilla, tienvarsilla ja hakkuualoilla. Pohjois-Suomessa myös lettosoilla ja lähteiköissä.</p> <p>Vindpollinerad.</p> <p>Kukinto on 10–20 cm pitkä, monihaarainen, leveän sukkulamainen, tiheä, vihreä tai violetinsävyinen röyhy. Tähkylät ovat yksikukkaiset, kukat kaksineuvoiset. Kaleet ovat 6–8 mm pitkät, hyvin kapeat ja karheat. Ulkohelve on 2,5–3 mm pitkä, noin puolet kaleiden pituudesta ja sisähelvettä pitempi. Ulkohelpeen tyvellä on runsaasti sitä selvästi pitempiä karvoja ja sen kärkipuolelta lähtee noin 1,5 mm pitkä vihne.</p> <p>Blomställning brett spollik, 10–20 cm lång, grön eller violettskiftande vippa. Småax 1-blommiga, blomma tvåkönad. Skärmfjäll långa (6–8 mm), mycket smala. Ytteragn längre än inneragnet, cirka hälften av skärmfjällens längd. Vid ytteragnets bas rikligt med betydligt längre hår, i ändan ett kort borst.</p> <p>50–120 cm korkea.</p> <p>I torra och öppna moskogar, åssluttningar och bergsskogar, bangårdar och vägrenar, hyggesmarker. I norra Finland även vid rikkärr och vid källkärr.</p> <p>I torra och öppna moskogar, åssluttningar och bergsskogar, bangårdar och vägrenar, hyggesmarker. I norra Finland även vid rikkärr och vid källkärr.</p> <p>Flerårigt gräs med stora och breda blad, höjd 50–130 cm. Stjälk trind, ihålig, med 3–4 fyllda ledknutar. Strå upprätt och bastant, slätt. Blad strödda, utan skaft, med slida, kortare än strået, bladslida öppen. Bladskiva bred (5–10 mm) och platt, styv och sträv, grågrön, bredare i mitten än vid basen. Snärp stort (4–10 mm) och spetsigt.</p> <p>Lehdet ovat vuorottain, ruodittomat, tupelliset ja vartta lyhyemmät. Lehtituppi on avoin. Lehtilapa on 5–10 mm leveä, hyvin pitkäsuippuinen ja keskikohdasta leveämpi kuin tyveltä, litteä, jäykkä, karhea ja harmaanvihreä, kuivana korkosuoninen. Kieleke on 6–10 mm pitkä ja suippo.</p> <p>Vindpollinerad.</p> <p>Lehdet ovat vuorottain, ruodittomat, tupelliset ja vartta lyhyemmät. Lehtituppi on avoin. Lehtilapa on 5–10 mm leveä, hyvin pitkäsuippuinen ja keskikohdasta leveämpi kuin tyveltä, litteä, jäykkä, karhea ja harmaanvihreä, kuivana korkosuoninen. Kieleke on 6–10 mm pitkä ja suippo.</p> <p>Kukkii keski- ja loppukesällä (VII–VIII).</p> <p>Kuivissa, avoimissa kangasmetsissä, harjuilla, kalliorinteillä, rannoilla, ratapenkoilla, tienvarsilla ja hakkuualoilla. Pohjois-Suomessa myös lettosoilla ja lähteiköissä.</p> <p>Blommar i slutet av sommaren (juli-augusti).</p> <p>Blommar i slutet av sommaren (juli-augusti).</p> <p>Hedelmä jyvä (yksisiemeninen pähkylä, jossa hedelmäseinä ja siemenkuori ovat kasvaneet yhteen).</p> <p>Vindpollinerad.</p> <p>Varsi on liereä, ontto korsi, jonka nivelkohdat ovat täyteisiä solmuja. Korsi on pysty, haaraton, tanakka, sileä ja 3–4 -solmuinen.</p> <p>50–120 cm korkea.</p> <p>Tuulipölytteinen.</p> <p>Blomställning brett spollik, 10–20 cm lång, grön eller violettskiftande vippa. Småax 1-blommiga, blomma tvåkönad. Skärmfjäll långa (6–8 mm), mycket smala. Ytteragn längre än inneragnet, cirka hälften av skärmfjällens längd. Vid ytteragnets bas rikligt med betydligt längre hår, i ändan ett kort borst.</p> <p>50–120 cm korkea.</p> <p>Tuulipölytteinen.</p> <p>50–120 cm korkea.</p> <p>I torra och öppna moskogar, åssluttningar och bergsskogar, bangårdar och vägrenar, hyggesmarker. I norra Finland även vid rikkärr och vid källkärr.</p> <p>Ängar och grässlätter, gårdar och vägrenar.</p> <p>Tuulipölytteinen.</p> <p>Kookas ja leveälehtinen, monivuotinen heinä.</p> <p>50–120 cm korkea.</p> <p>Lehdet ovat vuorottain, ruodittomat, tupelliset ja vartta lyhyemmät. Lehtituppi on avoin. Lehtilapa on 5–10 mm leveä, hyvin pitkäsuippuinen ja keskikohdasta leveämpi kuin tyveltä, litteä, jäykkä, karhea ja harmaanvihreä, kuivana korkosuoninen. Kieleke on 6–10 mm pitkä ja suippo.</p> <p>Kukkii keski- ja loppukesällä (VII–VIII).</p> <p>Yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa, Keski- ja Pohjois-Lapissa harvinainen.</p> <p>Kukkii keski- ja loppukesällä (VII–VIII).</p> <p>Kukkii keski- ja loppukesällä (VII–VIII).</p> <p>Blomställning brett spollik, 10–20 cm lång, grön eller violettskiftande vippa. Småax 1-blommiga, blomma tvåkönad. Skärmfjäll långa (6–8 mm), mycket smala. Ytteragn längre än inneragnet, cirka hälften av skärmfjällens längd. Vid ytteragnets bas rikligt med betydligt längre hår, i ändan ett kort borst.</p> <p>Grain.</p> <p>Blomställning brett spollik, 10–20 cm lång, grön eller violettskiftande vippa. Småax 1-blommiga, blomma tvåkönad. Skärmfjäll långa (6–8 mm), mycket smala. Ytteragn längre än inneragnet, cirka hälften av skärmfjällens längd. Vid ytteragnets bas rikligt med betydligt längre hår, i ändan ett kort borst.</p> <p>Kuivissa, avoimissa kangasmetsissä, harjuilla, kalliorinteillä, rannoilla, ratapenkoilla, tienvarsilla ja hakkuualoilla. Pohjois-Suomessa myös lettosoilla ja lähteiköissä.</p> <p>Hedelmä jyvä (yksisiemeninen pähkylä, jossa hedelmäseinä ja siemenkuori ovat kasvaneet yhteen).</p> <p>Blomställning brett spollik, 10–20 cm lång, grön eller violettskiftande vippa. Småax 1-blommiga, blomma tvåkönad. Skärmfjäll långa (6–8 mm), mycket smala. Ytteragn längre än inneragnet, cirka hälften av skärmfjällens längd. Vid ytteragnets bas rikligt med betydligt längre hår, i ändan ett kort borst.</p> <p>Lehdet ovat vuorottain, ruodittomat, tupelliset ja vartta lyhyemmät. Lehtituppi on avoin. Lehtilapa on 5–10 mm leveä, hyvin pitkäsuippuinen ja keskikohdasta leveämpi kuin tyveltä, litteä, jäykkä, karhea ja harmaanvihreä, kuivana korkosuoninen. Kieleke on 6–10 mm pitkä ja suippo.</p> <p>Varsi on liereä, ontto korsi, jonka nivelkohdat ovat täyteisiä solmuja. Korsi on pysty, haaraton, tanakka, sileä ja 3–4 -solmuinen.</p> <p>Flerårigt gräs med stora och breda blad, höjd 50–130 cm. Stjälk trind, ihålig, med 3–4 fyllda ledknutar. Strå upprätt och bastant, slätt. Blad strödda, utan skaft, med slida, kortare än strået, bladslida öppen. Bladskiva bred (5–10 mm) och platt, styv och sträv, grågrön, bredare i mitten än vid basen. Snärp stort (4–10 mm) och spetsigt.</p>