<p>The inflorescence is a 4–20 cm long, constricted and erect-branched, dark purple panicle. The branches are spreading and smooth. The spikelets contain 1–4 florets and are dark purplish brown. The glumes are purple, 2–3 mm long and shorter than the spikelet. The outer glume is shorter than the inner glume. The lemma and palea are about equally long. The spikelet is awnless. An anther is 2 mm long and dark purple.</p> <p>Rehevähköillä avosoilla, hiekkaisilla ja kivikkoisilla rannoilla, suonlaidoilla, märillä niityillä ja ojissa.</p> <p>Flerårigt, tättuvat gräs, växer ofta i bestånd. 30–90 cm hög. Stråna är upprätta, ihåliga och styva, med 1–2 ledknutar vid basen, där strået lätt bryts av. Basen är tjock, lökliknande (uppsvälld) och flerårig. Rötterna är gulaktiga och stadiga. Bladen har bladslida och bladskiva, och är kortare än strået. Bladskivan är 3–6 mm bred, blågröna och med ljus mittnerv. Bladen har sträva kanter och glesa hår på övre sidan. Snärpet utformat som en hårkrans.</p> <p>Kukinto on 4–20 cm pitkä, suppea ja pystyhaarainen, tummanvioletti röyhy. Röyhyn haarat ovat siirottavat ja sileät. Tähkylät ovat 1–4-kukkaiset ja tummanvioletin ruskehtavat. Kaleet ovat violetit, 2–3 mm pitkät, tähkylää lyhyemmät, ulkokale sisäkaletta lyhyempi. Helpeet ovat jokseenkin yhtä pitkät, vihneetön. Ponsi on noin 2 mm pitkä ja tummanvioletti.</p> <p>Yleinen lähes koko maassa, Käsivarren lapissa melko harvinainen.</p> <p>Flerårigt, tättuvat gräs, växer ofta i bestånd. 30–90 cm hög. Stråna är upprätta, ihåliga och styva, med 1–2 ledknutar vid basen, där strået lätt bryts av. Basen är tjock, lökliknande (uppsvälld) och flerårig. Rötterna är gulaktiga och stadiga. Bladen har bladslida och bladskiva, och är kortare än strået. Bladskivan är 3–6 mm bred, blågröna och med ljus mittnerv. Bladen har sträva kanter och glesa hår på övre sidan. Snärpet utformat som en hårkrans.</p> <p>Varsi on liereä, ontto korsi, jonka nivelkohdat ovat täyteisiä solmuja. Korsi on pysty, jäykkä ja sileä, tyviosassa on 1–2 solmua, joista varsi helposti murtuu. Tyvi on paksu ja sipulimainen, pitkään säilyvä. Juuret ovat vankat ja keltaiset.</p> <p>Vippan är 4–20 cm lång, hopdragen (smal), gles och mörkviolett. Småaxen är brunvioletta–mörklila, med 1–4 blommor. Skärmfjällen är violetta och 2–3 mm långa, kortare än småaxet, yttre skärmfjället kortare än det inre. Agnen ungefär lika långa, utan borst. Ståndarknapparna är 2 mm långa och mörkvioletta.</p> <p>Rehevähköillä avosoilla, hiekkaisilla ja kivikkoisilla rannoilla, suonlaidoilla, märillä niityillä ja ojissa.</p> <p>Flerårigt, tättuvat gräs, växer ofta i bestånd. 30–90 cm hög. Stråna är upprätta, ihåliga och styva, med 1–2 ledknutar vid basen, där strået lätt bryts av. Basen är tjock, lökliknande (uppsvälld) och flerårig. Rötterna är gulaktiga och stadiga. Bladen har bladslida och bladskiva, och är kortare än strået. Bladskivan är 3–6 mm bred, blågröna och med ljus mittnerv. Bladen har sträva kanter och glesa hår på övre sidan. Snärpet utformat som en hårkrans.</p> <p>Hedelmä jyvä (yksisiemeninen pähkylä, jossa hedelmäseinä ja siemenkuori ovat kasvaneet yhteen).</p> <p>Vindpollinerad.</p> <p>Blommar i juli-augusti.</p> <p>Rehevähköillä avosoilla, hiekkaisilla ja kivikkoisilla rannoilla, suonlaidoilla, märillä niityillä ja ojissa.</p> <p>Hedelmä jyvä (yksisiemeninen pähkylä, jossa hedelmäseinä ja siemenkuori ovat kasvaneet yhteen).</p> <p>På fuktig torv- eller sandmark. Sandiga och steniga stränder, myrar, kärr, fuktängar, diken.</p> <p>Siniheinä kasvaa yleensä ohutturpeisella alustalla tai mineraalimaalla.</p> <p>Nötfrukter med ett frö (frukt- och fröväggen har vuxit samman).</p> <p>Kukinto on 4–20 cm pitkä, suppea ja pystyhaarainen, tummanvioletti röyhy. Röyhyn haarat ovat siirottavat ja sileät. Tähkylät ovat 1–4-kukkaiset ja tummanvioletin ruskehtavat. Kaleet ovat violetit, 2–3 mm pitkät, tähkylää lyhyemmät, ulkokale sisäkaletta lyhyempi. Helpeet ovat jokseenkin yhtä pitkät, vihneetön. Ponsi on noin 2 mm pitkä ja tummanvioletti.</p> <p>Blommar i juli-augusti.</p> <p>Kukkii keski- ja loppukesällä (VII–VIII).</p> <p>Hedelmä jyvä (yksisiemeninen pähkylä, jossa hedelmäseinä ja siemenkuori ovat kasvaneet yhteen).</p> <p>Tuulipölytteinen.</p> <p>Blommar i juli-augusti.</p> <p>Lehdet ovat vuorottain, ruodittomat, tupelliset ja vartta lyhyemmät. Lehtilapa on 3–6 mm leveä, hyvin pitkäsuippuinen, karheareunainen, sinivihreä ja päältä harvakarvainen, keskisuoni vaalea. Kielekkeen paikalla on karvarivi.</p> <p>Tuulipölytteinen.</p> <p>Kukkii keski- ja loppukesällä (VII–VIII).</p> <p>Kukkii keski- ja loppukesällä (VII–VIII).</p> <p>Flerårigt, tättuvat gräs, växer ofta i bestånd. 30–90 cm hög. Stråna är upprätta, ihåliga och styva, med 1–2 ledknutar vid basen, där strået lätt bryts av. Basen är tjock, lökliknande (uppsvälld) och flerårig. Rötterna är gulaktiga och stadiga. Bladen har bladslida och bladskiva, och är kortare än strået. Bladskivan är 3–6 mm bred, blågröna och med ljus mittnerv. Bladen har sträva kanter och glesa hår på övre sidan. Snärpet utformat som en hårkrans.</p> <p>Tuulipölytteinen.</p> <p>Nötfrukter med ett frö (frukt- och fröväggen har vuxit samman).</p> <p>Kukkii keski- ja loppukesällä (VII–VIII).</p> <p>Flerårigt, tättuvat gräs, växer ofta i bestånd. 30–90 cm hög. Stråna är upprätta, ihåliga och styva, med 1–2 ledknutar vid basen, där strået lätt bryts av. Basen är tjock, lökliknande (uppsvälld) och flerårig. Rötterna är gulaktiga och stadiga. Bladen har bladslida och bladskiva, och är kortare än strået. Bladskivan är 3–6 mm bred, blågröna och med ljus mittnerv. Bladen har sträva kanter och glesa hår på övre sidan. Snärpet utformat som en hårkrans.</p> <p>Vindpollinerad.</p> <p>Hedelmä jyvä (yksisiemeninen pähkylä, jossa hedelmäseinä ja siemenkuori ovat kasvaneet yhteen).</p> <p>Tuulipölytteinen.</p> <p>På fuktig torv- eller sandmark. Sandiga och steniga stränder, myrar, kärr, fuktängar, diken.</p> <p>Tiheään mätästävä, monivuotinen heinä.</p> <p>Varsi on liereä, ontto korsi, jonka nivelkohdat ovat täyteisiä solmuja. Korsi on pysty, jäykkä ja sileä, tyviosassa on 1–2 solmua, joista varsi helposti murtuu. Tyvi on paksu ja sipulimainen, pitkään säilyvä. Juuret ovat vankat ja keltaiset.</p> <p>Allmän i nästan hela landet, utom ställvis i Lappland.</p> <p>Rehevähköillä avosoilla, hiekkaisilla ja kivikkoisilla rannoilla, suonlaidoilla, märillä niityillä ja ojissa.</p> <p>Nötfrukter med ett frö (frukt- och fröväggen har vuxit samman).</p> <p>Flerårigt, tättuvat gräs, växer ofta i bestånd. 30-90 cm hög. Stråna är upprätta, ihåliga och styva, med 1-2 ledknutar vid basen, där strået lätt bryts av. Basen är tjock, lökliknande (uppsvälld) och flerårig. Rötterna är gulaktiga och stadiga. Bladen har bladslida och bladskiva, och är kortare än strået. Bladskivan är 3-6 mm bred, blågröna och med ljus mittnerv. Bladen har sträva kanter och glesa hår på övre sidan. Snärpet utformat som en hårkrans.</p> <p>Nötfrukter med ett frö (frukt- och fröväggen har vuxit samman).</p> <p>Siniheinä kasvaa yleensä ohutturpeisella alustalla tai mineraalimaalla.</p> <p>Lehdet ovat vuorottain, ruodittomat, tupelliset ja vartta lyhyemmät. Lehtilapa on 3–6 mm leveä, hyvin pitkäsuippuinen, karheareunainen, sinivihreä ja päältä harvakarvainen, keskisuoni vaalea. Kielekkeen paikalla on karvarivi.</p> <p>Kukinto on 4–20 cm pitkä, suppea ja pystyhaarainen, tummanvioletti röyhy. Röyhyn haarat ovat siirottavat ja sileät. Tähkylät ovat 1–4-kukkaiset ja tummanvioletin ruskehtavat. Kaleet ovat violetit, 2–3 mm pitkät, tähkylää lyhyemmät, ulkokale sisäkaletta lyhyempi. Helpeet ovat jokseenkin yhtä pitkät, vihneetön. Ponsi on noin 2 mm pitkä ja tummanvioletti.</p> <p>Tiheään mätästävä, monivuotinen heinä.</p> <p>Allmän i nästan hela landet, utom ställvis i Lappland.</p> <p>Vindpollinerad.</p> <p>Kukkii keski- ja loppukesällä (VII–VIII).</p> <p>30–90 cm high.</p> <p>Yleinen lähes koko maassa, Käsivarren lapissa melko harvinainen.</p> <p>Tuulipölytteinen.</p> <p>Lehdet ovat vuorottain, ruodittomat, tupelliset ja vartta lyhyemmät. Lehtilapa on 3–6 mm leveä, hyvin pitkäsuippuinen, karheareunainen, sinivihreä ja päältä harvakarvainen, keskisuoni vaalea. Kielekkeen paikalla on karvarivi.</p> <p>Flerårigt, tättuvat gräs, växer ofta i bestånd. 30–90 cm hög. Stråna är upprätta, ihåliga och styva, med 1–2 ledknutar vid basen, där strået lätt bryts av. Basen är tjock, lökliknande (uppsvälld) och flerårig. Rötterna är gulaktiga och stadiga. Bladen har bladslida och bladskiva, och är kortare än strået. Bladskivan är 3–6 mm bred, blågröna och med ljus mittnerv. Bladen har sträva kanter och glesa hår på övre sidan. Snärpet utformat som en hårkrans.</p> <p>På fuktig torv- eller sandmark. Sandiga och steniga stränder, myrar, kärr, fuktängar, diken.</p> <p>Kukkii keski- ja loppukesällä (VII–VIII).</p> <p>Rehevähköillä avosoilla, hiekkaisilla ja kivikkoisilla rannoilla, suonlaidoilla, märillä niityillä ja ojissa.</p> <p>Tuulipölytteinen.</p> <p>Kukkii keski- ja loppukesällä (VII–VIII).</p> <p>Vippan är 4–20 cm lång, hopdragen (smal), gles och mörkviolett. Småaxen är brunvioletta - mörklila, med 1–4 blommor. Skärmfjällen är violetta och 2–3 mm långa, kortare än småaxet, yttre skärmfjället kortare än det inre. Agnen ungefär lika långa, utan borst. Ståndarknapparna är 2 mm långa och mörkvioletta.</p> <p>Tuulipölytteinen.</p> <p>På fuktig torv- eller sandmark. Sandiga och steniga stränder, myrar, kärr, fuktängar, diken.</p> <p>Kukinto on 4–20 cm pitkä, suppea ja pystyhaarainen, tummanvioletti röyhy. Röyhyn haarat ovat siirottavat ja sileät. Tähkylät ovat 1–4-kukkaiset ja tummanvioletin ruskehtavat. Kaleet ovat violetit, 2–3 mm pitkät, tähkylää lyhyemmät, ulkokale sisäkaletta lyhyempi. Helpeet ovat jokseenkin yhtä pitkät, vihneetön. Ponsi on noin 2 mm pitkä ja tummanvioletti.</p> <p>Flerårigt, tättuvat gräs, växer ofta i bestånd. 30–90 cm hög. Stråna är upprätta, ihåliga och styva, med 1–2 ledknutar vid basen, där strået lätt bryts av. Basen är tjock, lökliknande (uppsvälld) och flerårig. Rötterna är gulaktiga och stadiga. Bladen har bladslida och bladskiva, och är kortare än strået. Bladskivan är 3–6 mm bred, blågröna och med ljus mittnerv. Bladen har sträva kanter och glesa hår på övre sidan. Snärpet utformat som en hårkrans.</p> <p>Allmän i nästan hela landet, utom ställvis i Lappland.</p> <p>Allmän i nästan hela landet, utom ställvis i Lappland.</p> <p>30–90 cm high.</p> <p>På fuktig torv- eller sandmark. Sandiga och steniga stränder, myrar, kärr, fuktängar, diken.</p> <p>Siniheinä kasvaa yleensä ohutturpeisella alustalla tai mineraalimaalla.</p> <p>På fuktig torv- eller sandmark. Sandiga och steniga stränder, myrar, kärr, fuktängar, diken.</p> <p>Vindpollinerad.</p> <p>Siniheinä kasvaa yleensä ohutturpeisella alustalla tai mineraalimaalla.</p> <p>På fuktig torv- eller sandmark. Sandiga och steniga stränder, myrar, kärr, fuktängar, diken.</p> <p>Nötfrukter med ett frö (frukt- och fröväggen har vuxit samman).</p> <p>Tiheään mätästävä, monivuotinen heinä.</p> <p>Tuulipölytteinen.</p> <p>Varsi on liereä, ontto korsi, jonka nivelkohdat ovat täyteisiä solmuja. Korsi on pysty, jäykkä ja sileä, tyviosassa on 1–2 solmua, joista varsi helposti murtuu. Tyvi on paksu ja sipulimainen, pitkään säilyvä. Juuret ovat vankat ja keltaiset.</p> <p>Vindpollinerad.</p> <p>Blommar i juli-augusti.</p> <p>På fuktig torv- eller sandmark. Sandiga och steniga stränder, myrar, kärr, fuktängar, diken.</p> <p>Nötfrukter med ett frö (frukt- och fröväggen har vuxit samman).</p> <p>Vippan är 4–20 cm lång, hopdragen (smal), gles och mörkviolett. Småaxen är brunvioletta–mörklila, med 1–4 blommor. Skärmfjällen är violetta och 2–3 mm långa, kortare än småaxet, yttre skärmfjället kortare än det inre. Agnen ungefär lika långa, utan borst. Ståndarknapparna är 2 mm långa och mörkvioletta.</p> <p>Blommar i juli-augusti.</p> <p>Vindpollinerad.</p> <p>30–90 cm korkea.</p> <p>Varsi on liereä, ontto korsi, jonka nivelkohdat ovat täyteisiä solmuja. Korsi on pysty, jäykkä ja sileä, tyviosassa on 1–2 solmua, joista varsi helposti murtuu. Tyvi on paksu ja sipulimainen, pitkään säilyvä. Juuret ovat vankat ja keltaiset.</p> <p>Yleinen lähes koko maassa, Käsivarren lapissa melko harvinainen.</p> <p>Tuulipölytteinen.</p> <p>Siniheinä kasvaa yleensä ohutturpeisella alustalla tai mineraalimaalla.</p> <p>Kukkii keski- ja loppukesällä (VII–VIII).</p> <p>Allmän i nästan hela landet, utom ställvis i Lappland.</p> <p>Blommar i juli-augusti.</p> <p>Allmän i nästan hela landet, utom ställvis i Lappland.</p> <p>Tiheään mätästävä, monivuotinen heinä.</p> <p>Hedelmä jyvä (yksisiemeninen pähkylä, jossa hedelmäseinä ja siemenkuori ovat kasvaneet yhteen).</p> <p>30–90 cm korkea.</p> <p>Vindpollinerad.</p> <p>Blommar i juli-augusti.</p> <p>Lehdet ovat vuorottain, ruodittomat, tupelliset ja vartta lyhyemmät. Lehtilapa on 3–6 mm leveä, hyvin pitkäsuippuinen, karheareunainen, sinivihreä ja päältä harvakarvainen, keskisuoni vaalea. Kielekkeen paikalla on karvarivi.</p> <p>Flerårigt, tättuvat gräs, växer ofta i bestånd. 30–90 cm hög. Stråna är upprätta, ihåliga och styva, med 1–2 ledknutar vid basen, där strået lätt bryts av. Basen är tjock, lökliknande (uppsvälld) och flerårig. Rötterna är gulaktiga och stadiga. Bladen har bladslida och bladskiva, och är kortare än strået. Bladskivan är 3–6 mm bred, blågröna och med ljus mittnerv. Bladen har sträva kanter och glesa hår på övre sidan. Snärpet utformat som en hårkrans.</p> <p>Vippan är 4–20 cm lång, hopdragen (smal), gles och mörkviolett. Småaxen är brunvioletta–mörklila, med 1–4 blommor. Skärmfjällen är violetta och 2–3 mm långa, kortare än småaxet, yttre skärmfjället kortare än det inre. Agnen ungefär lika långa, utan borst. Ståndarknapparna är 2 mm långa och mörkvioletta.</p> <p>Vippan är 4–20 cm lång, hopdragen (smal), gles och mörkviolett. Småaxen är brunvioletta–mörklila, med 1–4 blommor. Skärmfjällen är violetta och 2–3 mm långa, kortare än småaxet, yttre skärmfjället kortare än det inre. Agnen ungefär lika långa, utan borst. Ståndarknapparna är 2 mm långa och mörkvioletta.</p> <p>Hedelmä jyvä (yksisiemeninen pähkylä, jossa hedelmäseinä ja siemenkuori ovat kasvaneet yhteen).</p> <p>På fuktig torv- eller sandmark. Sandiga och steniga stränder, myrar, kärr, fuktängar, diken.</p> <p>30–90 cm korkea.</p> <p>Kukinto on 4–20 cm pitkä, suppea ja pystyhaarainen, tummanvioletti röyhy. Röyhyn haarat ovat siirottavat ja sileät. Tähkylät ovat 1–4-kukkaiset ja tummanvioletin ruskehtavat. Kaleet ovat violetit, 2–3 mm pitkät, tähkylää lyhyemmät, ulkokale sisäkaletta lyhyempi. Helpeet ovat jokseenkin yhtä pitkät, vihneetön. Ponsi on noin 2 mm pitkä ja tummanvioletti.</p> <p>Blommar i juli-augusti.</p> <p>Allmän i nästan hela landet, utom ställvis i Lappland.</p> <p>Varsi on liereä, ontto korsi, jonka nivelkohdat ovat täyteisiä solmuja. Korsi on pysty, jäykkä ja sileä, tyviosassa on 1–2 solmua, joista varsi helposti murtuu. Tyvi on paksu ja sipulimainen, pitkään säilyvä. Juuret ovat vankat ja keltaiset.</p> <p>Rehevähköillä avosoilla, hiekkaisilla ja kivikkoisilla rannoilla, suonlaidoilla, märillä niityillä ja ojissa.</p> <p>På fuktig torv- eller sandmark. Sandiga och steniga stränder, myrar, kärr, fuktängar, diken.</p> <p>Siniheinä kasvaa yleensä ohutturpeisella alustalla tai mineraalimaalla.</p> <p>Blommar i juli-augusti.</p> <p>Lehdet ovat vuorottain, ruodittomat, tupelliset ja vartta lyhyemmät. Lehtilapa on 3–6 mm leveä, hyvin pitkäsuippuinen, karheareunainen, sinivihreä ja päältä harvakarvainen, keskisuoni vaalea. Kielekkeen paikalla on karvarivi.</p> <p>Varsi on liereä, ontto korsi, jonka nivelkohdat ovat täyteisiä solmuja. Korsi on pysty, jäykkä ja sileä, tyviosassa on 1–2 solmua, joista varsi helposti murtuu. Tyvi on paksu ja sipulimainen, pitkään säilyvä. Juuret ovat vankat ja keltaiset.</p> <p>På sandiga ängar och bergängar, banvallar, ruderatmark, torra vägkanter.</p> <p>Vindpollinerad.</p> <p>Rehevähköillä avosoilla, hiekkaisilla ja kivikkoisilla rannoilla, suonlaidoilla, märillä niityillä ja ojissa.</p> <p>Varsi on liereä, ontto korsi, jonka nivelkohdat ovat täyteisiä solmuja. Korsi on pysty, jäykkä ja sileä, tyviosassa on 1–2 solmua, joista varsi helposti murtuu. Tyvi on paksu ja sipulimainen, pitkään säilyvä. Juuret ovat vankat ja keltaiset.</p> <p>Vindpollinerad.</p> <p>Siniheinä kasvaa yleensä ohutturpeisella alustalla tai mineraalimaalla.</p> <p>På fuktig torv- eller sandmark. Sandiga och steniga stränder, myrar, kärr, fuktängar, diken.</p> <p>Yleinen lähes koko maassa, Käsivarren lapissa melko harvinainen.</p> <p>Allmän i nästan hela landet, utom ställvis i Lappland.</p> <p>Lehdet ovat vuorottain, ruodittomat, tupelliset ja vartta lyhyemmät. Lehtilapa on 3–6 mm leveä, hyvin pitkäsuippuinen, karheareunainen, sinivihreä ja päältä harvakarvainen, keskisuoni vaalea. Kielekkeen paikalla on karvarivi.</p> <p>Yleinen lähes koko maassa, Käsivarren lapissa melko harvinainen.</p> <p>Rehevähköillä avosoilla, hiekkaisilla ja kivikkoisilla rannoilla, suonlaidoilla, märillä niityillä ja ojissa.</p> <p>Yleinen lähes koko maassa, Käsivarren lapissa melko harvinainen.</p> <p>På fuktig torv- eller sandmark. Sandiga och steniga stränder, myrar, kärr, fuktängar, diken.</p> <p>30–90 cm korkea.</p> <p>Lehdet ovat vuorottain, ruodittomat, tupelliset ja vartta lyhyemmät. Lehtilapa on 3–6 mm leveä, hyvin pitkäsuippuinen, karheareunainen, sinivihreä ja päältä harvakarvainen, keskisuoni vaalea. Kielekkeen paikalla on karvarivi.</p> <p>Lehdet ovat vuorottain, ruodittomat, tupelliset ja vartta lyhyemmät. Lehtilapa on 3–6 mm leveä, hyvin pitkäsuippuinen, karheareunainen, sinivihreä ja päältä harvakarvainen, keskisuoni vaalea. Kielekkeen paikalla on karvarivi.</p> <p>Flerårigt, tättuvat gräs, växer ofta i bestånd. 30–90 cm hög. Stråna är upprätta, ihåliga och styva, med 1–2 ledknutar vid basen, där strået lätt bryts av. Basen är tjock, lökliknande (uppsvälld) och flerårig. Rötterna är gulaktiga och stadiga. Bladen har bladslida och bladskiva, och är kortare än strået. Bladskivan är 3–6 mm bred, blågröna och med ljus mittnerv. Bladen har sträva kanter och glesa hår på övre sidan. Snärpet utformat som en hårkrans.</p> <p>Varsi on liereä, ontto korsi, jonka nivelkohdat ovat täyteisiä solmuja. Korsi on pysty, jäykkä ja sileä, tyviosassa on 1–2 solmua, joista varsi helposti murtuu. Tyvi on paksu ja sipulimainen, pitkään säilyvä. Juuret ovat vankat ja keltaiset.</p> <p>Allmän i nästan hela landet, utom ställvis i Lappland.</p> <p>Kukinto on 4–20 cm pitkä, suppea ja pystyhaarainen, tummanvioletti röyhy. Röyhyn haarat ovat siirottavat ja sileät. Tähkylät ovat 1–4-kukkaiset ja tummanvioletin ruskehtavat. Kaleet ovat violetit, 2–3 mm pitkät, tähkylää lyhyemmät, ulkokale sisäkaletta lyhyempi. Helpeet ovat jokseenkin yhtä pitkät, vihneetön. Ponsi on noin 2 mm pitkä ja tummanvioletti.</p> <p>Yleinen lähes koko maassa, Käsivarren lapissa melko harvinainen.</p> <p>Vindpollinerad.</p> <p>Tuulipölytteinen.</p> <p>Siniheinä kasvaa yleensä ohutturpeisella alustalla tai mineraalimaalla.</p> <p>Tiheään mätästävä, monivuotinen heinä.</p> <p>Tuulipölytteinen.</p> <p>Kukinto on 4–20 cm pitkä, suppea ja pystyhaarainen, tummanvioletti röyhy. Röyhyn haarat ovat siirottavat ja sileät. Tähkylät ovat 1–4-kukkaiset ja tummanvioletin ruskehtavat. Kaleet ovat violetit, 2–3 mm pitkät, tähkylää lyhyemmät, ulkokale sisäkaletta lyhyempi. Helpeet ovat jokseenkin yhtä pitkät, vihneetön. Ponsi on noin 2 mm pitkä ja tummanvioletti.</p> <p>Tiheään mätästävä, monivuotinen heinä.</p> <p>Allmän i nästan hela landet, utom ställvis i Lappland.</p> <p>Vippan är 4–20 cm lång, hopdragen (smal), gles och mörkviolett. Småaxen är brunvioletta–mörklila, med 1–4 blommor. Skärmfjällen är violetta och 2–3 mm långa, kortare än småaxet, yttre skärmfjället kortare än det inre. Agnen ungefär lika långa, utan borst. Ståndarknapparna är 2 mm långa och mörkvioletta.</p> <p>Flerårigt, tättuvat gräs, växer ofta i bestånd. 30–90 cm hög. Stråna är upprätta, ihåliga och styva, med 1–2 ledknutar vid basen, där strået lätt bryts av. Basen är tjock, lökliknande (uppsvälld) och flerårig. Rötterna är gulaktiga och stadiga. Bladen har bladslida och bladskiva, och är kortare än strået. Bladskivan är 3–6 mm bred, blågröna och med ljus mittnerv. Bladen har sträva kanter och glesa hår på övre sidan. Snärpet utformat som en hårkrans.</p> <p>Kukinto on 4–20 cm pitkä, suppea ja pystyhaarainen, tummanvioletti röyhy. Röyhyn haarat ovat siirottavat ja sileät. Tähkylät ovat 1–4-kukkaiset ja tummanvioletin ruskehtavat. Kaleet ovat violetit, 2–3 mm pitkät, tähkylää lyhyemmät, ulkokale sisäkaletta lyhyempi. Helpeet ovat jokseenkin yhtä pitkät, vihneetön. Ponsi on noin 2 mm pitkä ja tummanvioletti.</p> <p>Varsi on liereä, ontto korsi, jonka nivelkohdat ovat täyteisiä solmuja. Korsi on pysty, jäykkä ja sileä, tyviosassa on 1–2 solmua, joista varsi helposti murtuu. Tyvi on paksu ja sipulimainen, pitkään säilyvä. Juuret ovat vankat ja keltaiset.</p> <p>Hedelmä jyvä (yksisiemeninen pähkylä, jossa hedelmäseinä ja siemenkuori ovat kasvaneet yhteen).</p> <p>Lehdet ovat vuorottain, ruodittomat, tupelliset ja vartta lyhyemmät. Lehtilapa on 3–6 mm leveä, hyvin pitkäsuippuinen, karheareunainen, sinivihreä ja päältä harvakarvainen, keskisuoni vaalea. Kielekkeen paikalla on karvarivi.</p> <p>Yleinen lähes koko maassa, Käsivarren lapissa melko harvinainen.</p> <p>Kukkii keski- ja loppukesällä (VII–VIII).</p> <p>Tiheään mätästävä, monivuotinen heinä.</p> <p>Vippan är 4–20 cm lång, hopdragen (smal), gles och mörkviolett. Småaxen är brunvioletta–mörklila, med 1–4 blommor. Skärmfjällen är violetta och 2–3 mm långa, kortare än småaxet, yttre skärmfjället kortare än det inre. Agnen ungefär lika långa, utan borst. Ståndarknapparna är 2 mm långa och mörkvioletta.</p> <p>Tiheään mätästävä, monivuotinen heinä.</p> <p>Kukinto on 4–20 cm pitkä, suppea ja pystyhaarainen, tummanvioletti röyhy. Röyhyn haarat ovat siirottavat ja sileät. Tähkylät ovat 1–4-kukkaiset ja tummanvioletin ruskehtavat. Kaleet ovat violetit, 2–3 mm pitkät, tähkylää lyhyemmät, ulkokale sisäkaletta lyhyempi. Helpeet ovat jokseenkin yhtä pitkät, vihneetön. Ponsi on noin 2 mm pitkä ja tummanvioletti.</p> <p>Vippan är 4–20 cm lång, hopdragen (smal), gles och mörkviolett. Småaxen är brunvioletta–mörklila, med 1–4 blommor. Skärmfjällen är violetta och 2–3 mm långa, kortare än småaxet, yttre skärmfjället kortare än det inre. Agnen ungefär lika långa, utan borst. Ståndarknapparna är 2 mm långa och mörkvioletta.</p> <p>På fuktig torv- eller sandmark. Sandiga och steniga stränder, myrar, kärr, fuktängar, diken.</p> <p>Vippan är 4–20 cm lång, hopdragen (smal), gles och mörkviolett. Småaxen är brunvioletta–mörklila, med 1–4 blommor. Skärmfjällen är violetta och 2–3 mm långa, kortare än småaxet, yttre skärmfjället kortare än det inre. Agnen ungefär lika långa, utan borst. Ståndarknapparna är 2 mm långa och mörkvioletta.</p> <p>Siniheinä kasvaa yleensä ohutturpeisella alustalla tai mineraalimaalla.</p> <p>Flerårigt, tättuvat gräs, växer ofta i bestånd. 30–90 cm hög. Stråna är upprätta, ihåliga och styva, med 1–2 ledknutar vid basen, där strået lätt bryts av. Basen är tjock, lökliknande (uppsvälld) och flerårig. Rötterna är gulaktiga och stadiga. Bladen har bladslida och bladskiva, och är kortare än strået. Bladskivan är 3–6 mm bred, blågröna och med ljus mittnerv. Bladen har sträva kanter och glesa hår på övre sidan. Snärpet utformat som en hårkrans.</p> <p>Nötfrukter med ett frö (frukt- och fröväggen har vuxit samman).</p> <p>Yleinen lähes koko maassa, Käsivarren lapissa melko harvinainen.</p> <p>Vindpollinerad.</p> <p>På fuktig torv- eller sandmark. Sandiga och steniga stränder, myrar, kärr, fuktängar, diken.</p> <p>Allmän i nästan hela landet, utom ställvis i Lappland.</p> <p>Vippan är 4–20 cm lång, hopdragen (smal), gles och mörkviolett. Småaxen är brunvioletta–mörklila, med 1–4 blommor. Skärmfjällen är violetta och 2–3 mm långa, kortare än småaxet, yttre skärmfjället kortare än det inre. Agnen ungefär lika långa, utan borst. Ståndarknapparna är 2 mm långa och mörkvioletta.</p> <p>Hedelmä jyvä (yksisiemeninen pähkylä, jossa hedelmäseinä ja siemenkuori ovat kasvaneet yhteen).</p> <p>Vippan är 4–20 cm lång, hopdragen (smal), gles och mörkviolett. Småaxen är brunvioletta–mörklila, med 1–4 blommor. Skärmfjällen är violetta och 2–3 mm långa, kortare än småaxet, yttre skärmfjället kortare än det inre. Agnen ungefär lika långa, utan borst. Ståndarknapparna är 2 mm långa och mörkvioletta.</p> <p>Tuulipölytteinen.</p> <p>Siniheinä kasvaa yleensä ohutturpeisella alustalla tai mineraalimaalla.</p> <p>Kukinto on 4–20 cm pitkä, suppea ja pystyhaarainen, tummanvioletti röyhy. Röyhyn haarat ovat siirottavat ja sileät. Tähkylät ovat 1–4-kukkaiset ja tummanvioletin ruskehtavat. Kaleet ovat violetit, 2–3 mm pitkät, tähkylää lyhyemmät, ulkokale sisäkaletta lyhyempi. Helpeet ovat jokseenkin yhtä pitkät, vihneetön. Ponsi on noin 2 mm pitkä ja tummanvioletti.</p> <p>Hedelmä jyvä (yksisiemeninen pähkylä, jossa hedelmäseinä ja siemenkuori ovat kasvaneet yhteen).</p> <p>Yleinen lähes koko maassa, Käsivarren lapissa melko harvinainen.</p> <p>Tiheään mätästävä, monivuotinen heinä.</p> <p>Flerårigt, tättuvat gräs, växer ofta i bestånd. 30-90 cm hög. Stråna är upprätta, ihåliga och styva, med 1-2 ledknutar vid basen, där strået lätt bryts av. Basen är tjock, lökliknande (uppsvälld) och flerårig. Rötterna är gulaktiga och stadiga. Bladen har bladslida och bladskiva, och är kortare än strået. Bladskivan är 3-6 mm bred, blågröna och med ljus mittnerv. Bladen har sträva kanter och glesa hår på övre sidan. Snärpet utformat som en hårkrans.</p> <p>Tuulipölytteinen.</p> <p>Nötfrukter med ett frö (frukt- och fröväggen har vuxit samman).</p> <p>Lehdet ovat vuorottain, ruodittomat, tupelliset ja vartta lyhyemmät. Lehtilapa on 3–6 mm leveä, hyvin pitkäsuippuinen, karheareunainen, sinivihreä ja päältä harvakarvainen, keskisuoni vaalea. Kielekkeen paikalla on karvarivi.</p> <p>På fuktig torv- eller sandmark. Sandiga och steniga stränder, myrar, kärr, fuktängar, diken.</p> <p>Varsi on liereä, ontto korsi, jonka nivelkohdat ovat täyteisiä solmuja. Korsi on pysty, jäykkä ja sileä, tyviosassa on 1–2 solmua, joista varsi helposti murtuu. Tyvi on paksu ja sipulimainen, pitkään säilyvä. Juuret ovat vankat ja keltaiset.</p> <p>Kukinto on 4–20 cm pitkä, suppea ja pystyhaarainen, tummanvioletti röyhy. Röyhyn haarat ovat siirottavat ja sileät. Tähkylät ovat 1–4-kukkaiset ja tummanvioletin ruskehtavat. Kaleet ovat violetit, 2–3 mm pitkät, tähkylää lyhyemmät, ulkokale sisäkaletta lyhyempi. Helpeet ovat jokseenkin yhtä pitkät, vihneetön. Ponsi on noin 2 mm pitkä ja tummanvioletti.</p> <p>Kukinto on 4–20 cm pitkä, suppea ja pystyhaarainen, tummanvioletti röyhy. Röyhyn haarat ovat siirottavat ja sileät. Tähkylät ovat 1–4-kukkaiset ja tummanvioletin ruskehtavat. Kaleet ovat violetit, 2–3 mm pitkät, tähkylää lyhyemmät, ulkokale sisäkaletta lyhyempi. Helpeet ovat jokseenkin yhtä pitkät, vihneetön. Ponsi on noin 2 mm pitkä ja tummanvioletti.</p> <p>Vindpollinerad.</p> <p>Mesotrophic to eutrophic fens, sandy and stony shores, mire margins, wet meadows and ditches.</p> <p>Flerårigt, tättuvat gräs, växer ofta i bestånd. 30–90 cm hög. Stråna är upprätta, ihåliga och styva, med 1–2 ledknutar vid basen, där strået lätt bryts av. Basen är tjock, lökliknande (uppsvälld) och flerårig. Rötterna är gulaktiga och stadiga. Bladen har bladslida och bladskiva, och är kortare än strået. Bladskivan är 3–6 mm bred, blågröna och med ljus mittnerv. Bladen har sträva kanter och glesa hår på övre sidan. Snärpet utformat som en hårkrans.</p> <p>Tiheään mätästävä, monivuotinen heinä.</p> <p>Vippan är 4–20 cm lång, hopdragen (smal), gles och mörkviolett. Småaxen är brunvioletta–mörklila, med 1–4 blommor. Skärmfjällen är violetta och 2–3 mm långa, kortare än småaxet, yttre skärmfjället kortare än det inre. Agnen ungefär lika långa, utan borst. Ståndarknapparna är 2 mm långa och mörkvioletta.</p> <p>Siniheinä kasvaa yleensä ohutturpeisella alustalla tai mineraalimaalla.</p> <p>Vippan är 4-20 cm lång, hopdragen (smal), gles och mörkviolett. Småaxen är brunvioletta - mörklila, med 1-4 blommor. Skärmfjällen är violetta och 2-3 mm långa, kortare än småaxet, yttre skärmfjället kortare än det inre. Agnen ungefär lika långa, utan borst. Ståndarknapparna är 2 mm långa och mörkvioletta.</p> <p>Siniheinä kasvaa yleensä ohutturpeisella alustalla tai mineraalimaalla.</p> <p>Blommar i juli-augusti.</p> <p>Tiheään mätästävä, monivuotinen heinä.</p> <p>Vippan är 4–20 cm lång, hopdragen (smal), gles och mörkviolett. Småaxen är brunvioletta–mörklila, med 1–4 blommor. Skärmfjällen är violetta och 2–3 mm långa, kortare än småaxet, yttre skärmfjället kortare än det inre. Agnen ungefär lika långa, utan borst. Ståndarknapparna är 2 mm långa och mörkvioletta.</p> <p>Nötfrukter med ett frö (frukt- och fröväggen har vuxit samman).</p> <p>Allmän i nästan hela landet, utom ställvis i Lappland.</p> <p>Nötfrukter med ett frö (frukt- och fröväggen har vuxit samman).</p> <p>Rehevähköillä avosoilla, hiekkaisilla ja kivikkoisilla rannoilla, suonlaidoilla, märillä niityillä ja ojissa.</p> <p>Vindpollinerad.</p> <p>Siniheinä kasvaa yleensä ohutturpeisella alustalla tai mineraalimaalla.</p> <p>Tuulipölytteinen.</p> <p>Tuulipölytteinen.</p> <p>Allmän i nästan hela landet, utom ställvis i Lappland.</p> <p>Vippan är 4–20 cm lång, hopdragen (smal), gles och mörkviolett. Småaxen är brunvioletta - mörklila, med 1–4 blommor. Skärmfjällen är violetta och 2–3 mm långa, kortare än småaxet, yttre skärmfjället kortare än det inre. Agnen ungefär lika långa, utan borst. Ståndarknapparna är 2 mm långa och mörkvioletta.</p> <p>Nötfrukter med ett frö (frukt- och fröväggen har vuxit samman).</p> <p>Flerårigt, tättuvat gräs, växer ofta i bestånd. 30–90 cm hög. Stråna är upprätta, ihåliga och styva, med 1–2 ledknutar vid basen, där strået lätt bryts av. Basen är tjock, lökliknande (uppsvälld) och flerårig. Rötterna är gulaktiga och stadiga. Bladen har bladslida och bladskiva, och är kortare än strået. Bladskivan är 3–6 mm bred, blågröna och med ljus mittnerv. Bladen har sträva kanter och glesa hår på övre sidan. Snärpet utformat som en hårkrans.</p> <p>Flerårigt, tättuvat gräs, växer ofta i bestånd. 30–90 cm hög. Stråna är upprätta, ihåliga och styva, med 1–2 ledknutar vid basen, där strået lätt bryts av. Basen är tjock, lökliknande (uppsvälld) och flerårig. Rötterna är gulaktiga och stadiga. Bladen har bladslida och bladskiva, och är kortare än strået. Bladskivan är 3–6 mm bred, blågröna och med ljus mittnerv. Bladen har sträva kanter och glesa hår på övre sidan. Snärpet utformat som en hårkrans.</p> <p>Tiheään mätästävä, monivuotinen heinä.</p> <p>Tiheään mätästävä, monivuotinen heinä.</p> <p>Kukkii keski- ja loppukesällä (VII–VIII).</p> <p>Siniheinä kasvaa yleensä ohutturpeisella alustalla tai mineraalimaalla.</p> <p>Vippan är 4–20 cm lång, hopdragen (smal), gles och mörkviolett. Småaxen är brunvioletta - mörklila, med 1–4 blommor. Skärmfjällen är violetta och 2–3 mm långa, kortare än småaxet, yttre skärmfjället kortare än det inre. Agnen ungefär lika långa, utan borst. Ståndarknapparna är 2 mm långa och mörkvioletta.</p> <p>På fuktig torv- eller sandmark. Sandiga och steniga stränder, myrar, kärr, fuktängar, diken.</p> <p>Blommar i juli-augusti.</p> <p>Rehevähköillä avosoilla, hiekkaisilla ja kivikkoisilla rannoilla, suonlaidoilla, märillä niityillä ja ojissa.</p> <p>Kukkii keski- ja loppukesällä (VII–VIII).</p> <p>På fuktig torv- eller sandmark. Sandiga och steniga stränder, myrar, kärr, fuktängar, diken.</p> <p>Siniheinä kasvaa yleensä ohutturpeisella alustalla tai mineraalimaalla.</p> <p>Blommar i juli-augusti.</p> <p>Siniheinä kasvaa yleensä ohutturpeisella alustalla tai mineraalimaalla.</p> <p>Varsi on liereä, ontto korsi, jonka nivelkohdat ovat täyteisiä solmuja. Korsi on pysty, jäykkä ja sileä, tyviosassa on 1–2 solmua, joista varsi helposti murtuu. Tyvi on paksu ja sipulimainen, pitkään säilyvä. Juuret ovat vankat ja keltaiset.</p> <p>Kukkii keski- ja loppukesällä (VII–VIII).</p> <p>Kukkii keski- ja loppukesällä (VII–VIII).</p> <p>Kukinto on 4–20 cm pitkä, suppea ja pystyhaarainen, tummanvioletti röyhy. Röyhyn haarat ovat siirottavat ja sileät. Tähkylät ovat 1–4-kukkaiset ja tummanvioletin ruskehtavat. Kaleet ovat violetit, 2–3 mm pitkät, tähkylää lyhyemmät, ulkokale sisäkaletta lyhyempi. Helpeet ovat jokseenkin yhtä pitkät, vihneetön. Ponsi on noin 2 mm pitkä ja tummanvioletti.</p> <p>Blommar i juli-augusti.</p> <p>Vippan är 4–20 cm lång, hopdragen (smal), gles och mörkviolett. Småaxen är brunvioletta–mörklila, med 1–4 blommor. Skärmfjällen är violetta och 2–3 mm långa, kortare än småaxet, yttre skärmfjället kortare än det inre. Agnen ungefär lika långa, utan borst. Ståndarknapparna är 2 mm långa och mörkvioletta.</p> <p>Tuulipölytteinen.</p> <p>Nötfrukter med ett frö (frukt- och fröväggen har vuxit samman).</p> <p>Blommar i juli-augusti.</p> <p>Lehdet ovat vuorottain, ruodittomat, tupelliset ja vartta lyhyemmät. Lehtilapa on 3–6 mm leveä, hyvin pitkäsuippuinen, karheareunainen, sinivihreä ja päältä harvakarvainen, keskisuoni vaalea. Kielekkeen paikalla on karvarivi.</p> <p>Tiheään mätästävä, monivuotinen heinä.</p> <p>Tuulipölytteinen.</p> <p>Flerårigt, tättuvat gräs, växer ofta i bestånd. 30–90 cm hög. Stråna är upprätta, ihåliga och styva, med 1–2 ledknutar vid basen, där strået lätt bryts av. Basen är tjock, lökliknande (uppsvälld) och flerårig. Rötterna är gulaktiga och stadiga. Bladen har bladslida och bladskiva, och är kortare än strået. Bladskivan är 3–6 mm bred, blågröna och med ljus mittnerv. Bladen har sträva kanter och glesa hår på övre sidan. Snärpet utformat som en hårkrans.</p> <p>Rehevähköillä avosoilla, hiekkaisilla ja kivikkoisilla rannoilla, suonlaidoilla, märillä niityillä ja ojissa.</p> <p>Vindpollinerad.</p> <p>Lehdet ovat vuorottain, ruodittomat, tupelliset ja vartta lyhyemmät. Lehtilapa on 3–6 mm leveä, hyvin pitkäsuippuinen, karheareunainen, sinivihreä ja päältä harvakarvainen, keskisuoni vaalea. Kielekkeen paikalla on karvarivi.</p> <p>Siniheinä kasvaa yleensä ohutturpeisella alustalla tai mineraalimaalla.</p> <p>Perennial, densely cespitose grass.</p> <p>30–90 cm korkea.</p> <p>Kukkii keski- ja loppukesällä (VII–VIII).</p> <p>Siniheinä kasvaa yleensä ohutturpeisella alustalla tai mineraalimaalla.</p> <p>Rehevähköillä avosoilla, hiekkaisilla ja kivikkoisilla rannoilla, suonlaidoilla, märillä niityillä ja ojissa.</p> <p>Blommar i juli-augusti.</p> <p>Kukinto on 4–20 cm pitkä, suppea ja pystyhaarainen, tummanvioletti röyhy. Röyhyn haarat ovat siirottavat ja sileät. Tähkylät ovat 1–4-kukkaiset ja tummanvioletin ruskehtavat. Kaleet ovat violetit, 2–3 mm pitkät, tähkylää lyhyemmät, ulkokale sisäkaletta lyhyempi. Helpeet ovat jokseenkin yhtä pitkät, vihneetön. Ponsi on noin 2 mm pitkä ja tummanvioletti.</p> <p>Nötfrukter med ett frö (frukt- och fröväggen har vuxit samman).</p> <p>Blommar i juli-augusti.</p> <p>Flowers in midsummer and late summer (VII–VIII).</p> <p>Tiheään mätästävä, monivuotinen heinä.</p> <p>Flerårigt, tättuvat gräs, växer ofta i bestånd. 30–90 cm hög. Stråna är upprätta, ihåliga och styva, med 1–2 ledknutar vid basen, där strået lätt bryts av. Basen är tjock, lökliknande (uppsvälld) och flerårig. Rötterna är gulaktiga och stadiga. Bladen har bladslida och bladskiva, och är kortare än strået. Bladskivan är 3–6 mm bred, blågröna och med ljus mittnerv. Bladen har sträva kanter och glesa hår på övre sidan. Snärpet utformat som en hårkrans.</p> <p>Tiheään mätästävä, monivuotinen heinä.</p> <p>Tiheään mätästävä, monivuotinen heinä.</p> <p>Nötfrukter med ett frö (frukt- och fröväggen har vuxit samman).</p> <p>Hedelmä jyvä (yksisiemeninen pähkylä, jossa hedelmäseinä ja siemenkuori ovat kasvaneet yhteen).</p> <p>Vippan är 4–20 cm lång, hopdragen (smal), gles och mörkviolett. Småaxen är brunvioletta - mörklila, med 1–4 blommor. Skärmfjällen är violetta och 2–3 mm långa, kortare än småaxet, yttre skärmfjället kortare än det inre. Agnen ungefär lika långa, utan borst. Ståndarknapparna är 2 mm långa och mörkvioletta.</p> <p>Tiheään mätästävä, monivuotinen heinä.</p> <p>Lehdet ovat vuorottain, ruodittomat, tupelliset ja vartta lyhyemmät. Lehtilapa on 3–6 mm leveä, hyvin pitkäsuippuinen, karheareunainen, sinivihreä ja päältä harvakarvainen, keskisuoni vaalea. Kielekkeen paikalla on karvarivi.</p> <p>Lehdet ovat vuorottain, ruodittomat, tupelliset ja vartta lyhyemmät. Lehtilapa on 3–6 mm leveä, hyvin pitkäsuippuinen, karheareunainen, sinivihreä ja päältä harvakarvainen, keskisuoni vaalea. Kielekkeen paikalla on karvarivi.</p> <p>Kukinto on 4–20 cm pitkä, suppea ja pystyhaarainen, tummanvioletti röyhy. Röyhyn haarat ovat siirottavat ja sileät. Tähkylät ovat 1–4-kukkaiset ja tummanvioletin ruskehtavat. Kaleet ovat violetit, 2–3 mm pitkät, tähkylää lyhyemmät, ulkokale sisäkaletta lyhyempi. Helpeet ovat jokseenkin yhtä pitkät, vihneetön. Ponsi on noin 2 mm pitkä ja tummanvioletti.</p> siniheinä <p>Rehevähköillä avosoilla, hiekkaisilla ja kivikkoisilla rannoilla, suonlaidoilla, märillä niityillä ja ojissa.</p> <p>Varsi on liereä, ontto korsi, jonka nivelkohdat ovat täyteisiä solmuja. Korsi on pysty, jäykkä ja sileä, tyviosassa on 1–2 solmua, joista varsi helposti murtuu. Tyvi on paksu ja sipulimainen, pitkään säilyvä. Juuret ovat vankat ja keltaiset.</p> <p>Hedelmä jyvä (yksisiemeninen pähkylä, jossa hedelmäseinä ja siemenkuori ovat kasvaneet yhteen).</p> <p>Kukkii keski- ja loppukesällä (VII–VIII).</p> <p>Yleinen lähes koko maassa, Käsivarren lapissa melko harvinainen.</p> <p>Varsi on liereä, ontto korsi, jonka nivelkohdat ovat täyteisiä solmuja. Korsi on pysty, jäykkä ja sileä, tyviosassa on 1–2 solmua, joista varsi helposti murtuu. Tyvi on paksu ja sipulimainen, pitkään säilyvä. Juuret ovat vankat ja keltaiset.</p> <p>The inflorescence is a 4–20 cm long, constricted and erect-branched, dark purple panicle. The branches are spreading and smooth. The spikelets contain 1–4 florets and are dark purplish brown. The glumes are purple, 2–3 mm long and shorter than the spikelet. The outer glume is shorter than the inner glume. The lemma and palea are about equally long. The spikelet is awnless. An anther is 2 mm long and dark purple.</p> <p>The plant often grows on thin peat layer or on mineral soil.</p> <p>Rehevähköillä avosoilla, hiekkaisilla ja kivikkoisilla rannoilla, suonlaidoilla, märillä niityillä ja ojissa.</p> <p>Tuulipölytteinen.</p> <p>Kukkii keski- ja loppukesällä (VII–VIII).</p> <p>Siniheinä kasvaa yleensä ohutturpeisella alustalla tai mineraalimaalla.</p> <p>Rehevähköillä avosoilla, hiekkaisilla ja kivikkoisilla rannoilla, suonlaidoilla, märillä niityillä ja ojissa.</p> <p>Lehdet ovat vuorottain, ruodittomat, tupelliset ja vartta lyhyemmät. Lehtilapa on 3–6 mm leveä, hyvin pitkäsuippuinen, karheareunainen, sinivihreä ja päältä harvakarvainen, keskisuoni vaalea. Kielekkeen paikalla on karvarivi.</p> <p>Yleinen lähes koko maassa, Käsivarren lapissa melko harvinainen.</p> <p>Allmän i nästan hela landet, utom ställvis i Lappland.</p> <p>Flerårigt, tättuvat gräs, växer ofta i bestånd. 30–90 cm hög. Stråna är upprätta, ihåliga och styva, med 1–2 ledknutar vid basen, där strået lätt bryts av. Basen är tjock, lökliknande (uppsvälld) och flerårig. Rötterna är gulaktiga och stadiga. Bladen har bladslida och bladskiva, och är kortare än strået. Bladskivan är 3–6 mm bred, blågröna och med ljus mittnerv. Bladen har sträva kanter och glesa hår på övre sidan. Snärpet utformat som en hårkrans.</p> <p>Varsi on liereä, ontto korsi, jonka nivelkohdat ovat täyteisiä solmuja. Korsi on pysty, jäykkä ja sileä, tyviosassa on 1–2 solmua, joista varsi helposti murtuu. Tyvi on paksu ja sipulimainen, pitkään säilyvä. Juuret ovat vankat ja keltaiset.</p> <p>Rehevähköillä avosoilla, hiekkaisilla ja kivikkoisilla rannoilla, suonlaidoilla, märillä niityillä ja ojissa.</p> <p>Kukinto on 4–20 cm pitkä, suppea ja pystyhaarainen, tummanvioletti röyhy. Röyhyn haarat ovat siirottavat ja sileät. Tähkylät ovat 1–4-kukkaiset ja tummanvioletin ruskehtavat. Kaleet ovat violetit, 2–3 mm pitkät, tähkylää lyhyemmät, ulkokale sisäkaletta lyhyempi. Helpeet ovat jokseenkin yhtä pitkät, vihneetön. Ponsi on noin 2 mm pitkä ja tummanvioletti.</p> <p>Blommar i juli-augusti.</p> <p>Yleinen lähes koko maassa, Käsivarren lapissa melko harvinainen.</p> <p>Blommar i juli-augusti.</p> <p>Grain.</p> <p>Yleinen lähes koko maassa, Käsivarren lapissa melko harvinainen.</p> <p>Rehevähköillä avosoilla, hiekkaisilla ja kivikkoisilla rannoilla, suonlaidoilla, märillä niityillä ja ojissa.</p> <p>Nötfrukter med ett frö (frukt- och fröväggen har vuxit samman).</p> <p>Kukinto on 4–20 cm pitkä, suppea ja pystyhaarainen, tummanvioletti röyhy. Röyhyn haarat ovat siirottavat ja sileät. Tähkylät ovat 1–4-kukkaiset ja tummanvioletin ruskehtavat. Kaleet ovat violetit, 2–3 mm pitkät, tähkylää lyhyemmät, ulkokale sisäkaletta lyhyempi. Helpeet ovat jokseenkin yhtä pitkät, vihneetön. Ponsi on noin 2 mm pitkä ja tummanvioletti.</p> <p>Varsi on liereä, ontto korsi, jonka nivelkohdat ovat täyteisiä solmuja. Korsi on pysty, jäykkä ja sileä, tyviosassa on 1–2 solmua, joista varsi helposti murtuu. Tyvi on paksu ja sipulimainen, pitkään säilyvä. Juuret ovat vankat ja keltaiset.</p> <p>Blommar i juli-augusti.</p> <p>Kukkii keski- ja loppukesällä (VII–VIII).</p> <p>Siniheinä kasvaa yleensä ohutturpeisella alustalla tai mineraalimaalla.</p> <p>Vippan är 4–20 cm lång, hopdragen (smal), gles och mörkviolett. Småaxen är brunvioletta - mörklila, med 1–4 blommor. Skärmfjällen är violetta och 2–3 mm långa, kortare än småaxet, yttre skärmfjället kortare än det inre. Agnen ungefär lika långa, utan borst. Ståndarknapparna är 2 mm långa och mörkvioletta.</p> <p>Kukkii keski- ja loppukesällä (VII–VIII).</p> <p>Varsi on liereä, ontto korsi, jonka nivelkohdat ovat täyteisiä solmuja. Korsi on pysty, jäykkä ja sileä, tyviosassa on 1–2 solmua, joista varsi helposti murtuu. Tyvi on paksu ja sipulimainen, pitkään säilyvä. Juuret ovat vankat ja keltaiset.</p> <p>Yleinen lähes koko maassa, Käsivarren lapissa melko harvinainen.</p> <p>Kukinto on 4–20 cm pitkä, suppea ja pystyhaarainen, tummanvioletti röyhy. Röyhyn haarat ovat siirottavat ja sileät. Tähkylät ovat 1–4-kukkaiset ja tummanvioletin ruskehtavat. Kaleet ovat violetit, 2–3 mm pitkät, tähkylää lyhyemmät, ulkokale sisäkaletta lyhyempi. Helpeet ovat jokseenkin yhtä pitkät, vihneetön. Ponsi on noin 2 mm pitkä ja tummanvioletti.</p> <p>Siniheinä kasvaa yleensä ohutturpeisella alustalla tai mineraalimaalla.</p> <p>Kukinto on 4–20 cm pitkä, suppea ja pystyhaarainen, tummanvioletti röyhy. Röyhyn haarat ovat siirottavat ja sileät. Tähkylät ovat 1–4-kukkaiset ja tummanvioletin ruskehtavat. Kaleet ovat violetit, 2–3 mm pitkät, tähkylää lyhyemmät, ulkokale sisäkaletta lyhyempi. Helpeet ovat jokseenkin yhtä pitkät, vihneetön. Ponsi on noin 2 mm pitkä ja tummanvioletti.</p> <p>Siniheinä kasvaa yleensä ohutturpeisella alustalla tai mineraalimaalla.</p> <p>Nötfrukter med ett frö (frukt- och fröväggen har vuxit samman).</p> <p>Tiheään mätästävä, monivuotinen heinä.</p> <p>Allmän i nästan hela landet, utom ställvis i Lappland.</p> <p>Lehdet ovat vuorottain, ruodittomat, tupelliset ja vartta lyhyemmät. Lehtilapa on 3–6 mm leveä, hyvin pitkäsuippuinen, karheareunainen, sinivihreä ja päältä harvakarvainen, keskisuoni vaalea. Kielekkeen paikalla on karvarivi.</p> <p>Rehevähköillä avosoilla, hiekkaisilla ja kivikkoisilla rannoilla, suonlaidoilla, märillä niityillä ja ojissa.</p> (L.) Moench <p>The roots are robust and yellow.</p> <p>Yleinen lähes koko maassa, Käsivarren lapissa melko harvinainen.</p> <p>Siniheinä kasvaa yleensä ohutturpeisella alustalla tai mineraalimaalla.</p> <p>Grain.</p> <p>The leaves are alternate, sessile, sheathed and shorter than the culm. The lamina is 3–6 mm wide, very long-acuminate, with scabrous margin, blue-green and scarce-pubescent above. The midrib is light-colored. The ligule is hairy.</p> <p>Nötfrukter med ett frö (frukt- och fröväggen har vuxit samman).</p> <p>Nötfrukter med ett frö (frukt- och fröväggen har vuxit samman).</p> <p>Lehdet ovat vuorottain, ruodittomat, tupelliset ja vartta lyhyemmät. Lehtilapa on 3–6 mm leveä, hyvin pitkäsuippuinen, karheareunainen, sinivihreä ja päältä harvakarvainen, keskisuoni vaalea. Kielekkeen paikalla on karvarivi.</p> <p>Tiheään mätästävä, monivuotinen heinä.</p> <p>Yleinen lähes koko maassa, Käsivarren lapissa melko harvinainen.</p> <p>På sandiga ängar och bergängar, banvallar, ruderatmark, torra vägkanter.</p> <p>Rehevähköillä avosoilla, hiekkaisilla ja kivikkoisilla rannoilla, suonlaidoilla, märillä niityillä ja ojissa.</p> <p>Hedelmä jyvä (yksisiemeninen pähkylä, jossa hedelmäseinä ja siemenkuori ovat kasvaneet yhteen).</p> blåtåtel <p>Kukkii keski- ja loppukesällä (VII–VIII).</p> <p>Lehdet ovat vuorottain, ruodittomat, tupelliset ja vartta lyhyemmät. Lehtilapa on 3–6 mm leveä, hyvin pitkäsuippuinen, karheareunainen, sinivihreä ja päältä harvakarvainen, keskisuoni vaalea. Kielekkeen paikalla on karvarivi.</p> <p>På fuktig torv- eller sandmark. Sandiga och steniga stränder, myrar, kärr, fuktängar, diken.</p> <p>Varsi on liereä, ontto korsi, jonka nivelkohdat ovat täyteisiä solmuja. Korsi on pysty, jäykkä ja sileä, tyviosassa on 1–2 solmua, joista varsi helposti murtuu. Tyvi on paksu ja sipulimainen, pitkään säilyvä. Juuret ovat vankat ja keltaiset.</p> <p>Hedelmä jyvä (yksisiemeninen pähkylä, jossa hedelmäseinä ja siemenkuori ovat kasvaneet yhteen).</p> <p>Kukkii keski- ja loppukesällä (VII–VIII).</p> <p>Lehdet ovat vuorottain, ruodittomat, tupelliset ja vartta lyhyemmät. Lehtilapa on 3–6 mm leveä, hyvin pitkäsuippuinen, karheareunainen, sinivihreä ja päältä harvakarvainen, keskisuoni vaalea. Kielekkeen paikalla on karvarivi.</p> <p>The leaves are alternate, sessile, sheathed and shorter than the culm. The lamina is 3–6 mm wide, very long-acuminate, with scabrous margin, blue-green and scarce-pubescent above. The midrib is light-colored. The ligule is hairy.</p> <p>Vindpollinerad.</p> <p>Blommar i juli-augusti.</p> <p>Flerårigt, tättuvat gräs, växer ofta i bestånd. 30–90 cm hög. Stråna är upprätta, ihåliga och styva, med 1–2 ledknutar vid basen, där strået lätt bryts av. Basen är tjock, lökliknande (uppsvälld) och flerårig. Rötterna är gulaktiga och stadiga. Bladen har bladslida och bladskiva, och är kortare än strået. Bladskivan är 3–6 mm bred, blågröna och med ljus mittnerv. Bladen har sträva kanter och glesa hår på övre sidan. Snärpet utformat som en hårkrans.</p> <p>Hedelmä jyvä (yksisiemeninen pähkylä, jossa hedelmäseinä ja siemenkuori ovat kasvaneet yhteen).</p> <p>Tuulipölytteinen.</p> <p>Yleinen lähes koko maassa, Käsivarren lapissa melko harvinainen.</p> <p>Vippan är 4–20 cm lång, hopdragen (smal), gles och mörkviolett. Småaxen är brunvioletta–mörklila, med 1–4 blommor. Skärmfjällen är violetta och 2–3 mm långa, kortare än småaxet, yttre skärmfjället kortare än det inre. Agnen ungefär lika långa, utan borst. Ståndarknapparna är 2 mm långa och mörkvioletta.</p> <p>Hedelmä jyvä (yksisiemeninen pähkylä, jossa hedelmäseinä ja siemenkuori ovat kasvaneet yhteen).</p> <p>Vindpollinerad.</p> <p>Yleinen lähes koko maassa, Käsivarren lapissa melko harvinainen.</p> <p>Kukinto on 4–20 cm pitkä, suppea ja pystyhaarainen, tummanvioletti röyhy. Röyhyn haarat ovat siirottavat ja sileät. Tähkylät ovat 1–4-kukkaiset ja tummanvioletin ruskehtavat. Kaleet ovat violetit, 2–3 mm pitkät, tähkylää lyhyemmät, ulkokale sisäkaletta lyhyempi. Helpeet ovat jokseenkin yhtä pitkät, vihneetön. Ponsi on noin 2 mm pitkä ja tummanvioletti.</p> <p>Nötfrukter med ett frö (frukt- och fröväggen har vuxit samman).</p> <p>Allmän i nästan hela landet, utom ställvis i Lappland.</p> <p>Siniheinä kasvaa yleensä ohutturpeisella alustalla tai mineraalimaalla.</p> <p>Vindpollinerad.</p> <p>Varsi on liereä, ontto korsi, jonka nivelkohdat ovat täyteisiä solmuja. Korsi on pysty, jäykkä ja sileä, tyviosassa on 1–2 solmua, joista varsi helposti murtuu. Tyvi on paksu ja sipulimainen, pitkään säilyvä. Juuret ovat vankat ja keltaiset.</p> <p>Tuulipölytteinen.</p> <p>Kukkii keski- ja loppukesällä (VII–VIII).</p> <p>Lehdet ovat vuorottain, ruodittomat, tupelliset ja vartta lyhyemmät. Lehtilapa on 3–6 mm leveä, hyvin pitkäsuippuinen, karheareunainen, sinivihreä ja päältä harvakarvainen, keskisuoni vaalea. Kielekkeen paikalla on karvarivi.</p> <p>Yleinen lähes koko maassa, Käsivarren lapissa melko harvinainen.</p> <p>Vindpollinerad.</p> <p>Lehdet ovat vuorottain, ruodittomat, tupelliset ja vartta lyhyemmät. Lehtilapa on 3–6 mm leveä, hyvin pitkäsuippuinen, karheareunainen, sinivihreä ja päältä harvakarvainen, keskisuoni vaalea. Kielekkeen paikalla on karvarivi.</p> <p>Vippan är 4–20 cm lång, hopdragen (smal), gles och mörkviolett. Småaxen är brunvioletta–mörklila, med 1–4 blommor. Skärmfjällen är violetta och 2–3 mm långa, kortare än småaxet, yttre skärmfjället kortare än det inre. Agnen ungefär lika långa, utan borst. Ståndarknapparna är 2 mm långa och mörkvioletta.</p> <p>Flerårigt, tättuvat gräs, växer ofta i bestånd. 30-90 cm hög. Stråna är upprätta, ihåliga och styva, med 1-2 ledknutar vid basen, där strået lätt bryts av. Basen är tjock, lökliknande (uppsvälld) och flerårig. Rötterna är gulaktiga och stadiga. Bladen har bladslida och bladskiva, och är kortare än strået. Bladskivan är 3-6 mm bred, blågröna och med ljus mittnerv. Bladen har sträva kanter och glesa hår på övre sidan. Snärpet utformat som en hårkrans.</p> true <p>Rehevähköillä avosoilla, hiekkaisilla ja kivikkoisilla rannoilla, suonlaidoilla, märillä niityillä ja ojissa.</p> <p>Tuulipölytteinen.</p> <p>Vindpollinerad.</p> <p>Rehevähköillä avosoilla, hiekkaisilla ja kivikkoisilla rannoilla, suonlaidoilla, märillä niityillä ja ojissa.</p> <p>Vippan är 4–20 cm lång, hopdragen (smal), gles och mörkviolett. Småaxen är brunvioletta–mörklila, med 1–4 blommor. Skärmfjällen är violetta och 2–3 mm långa, kortare än småaxet, yttre skärmfjället kortare än det inre. Agnen ungefär lika långa, utan borst. Ståndarknapparna är 2 mm långa och mörkvioletta.</p> <p>Lehdet ovat vuorottain, ruodittomat, tupelliset ja vartta lyhyemmät. Lehtilapa on 3–6 mm leveä, hyvin pitkäsuippuinen, karheareunainen, sinivihreä ja päältä harvakarvainen, keskisuoni vaalea. Kielekkeen paikalla on karvarivi.</p> <p>Vippan är 4–20 cm lång, hopdragen (smal), gles och mörkviolett. Småaxen är brunvioletta - mörklila, med 1–4 blommor. Skärmfjällen är violetta och 2–3 mm långa, kortare än småaxet, yttre skärmfjället kortare än det inre. Agnen ungefär lika långa, utan borst. Ståndarknapparna är 2 mm långa och mörkvioletta.</p> <p>Lehdet ovat vuorottain, ruodittomat, tupelliset ja vartta lyhyemmät. Lehtilapa on 3–6 mm leveä, hyvin pitkäsuippuinen, karheareunainen, sinivihreä ja päältä harvakarvainen, keskisuoni vaalea. Kielekkeen paikalla on karvarivi.</p> <p>Kukkii keski- ja loppukesällä (VII–VIII).</p> <p>Allmän i nästan hela landet, utom ställvis i Lappland.</p> <p>Lehdet ovat vuorottain, ruodittomat, tupelliset ja vartta lyhyemmät. Lehtilapa on 3–6 mm leveä, hyvin pitkäsuippuinen, karheareunainen, sinivihreä ja päältä harvakarvainen, keskisuoni vaalea. Kielekkeen paikalla on karvarivi.</p> <p>Kukinto on 4–20 cm pitkä, suppea ja pystyhaarainen, tummanvioletti röyhy. Röyhyn haarat ovat siirottavat ja sileät. Tähkylät ovat 1–4-kukkaiset ja tummanvioletin ruskehtavat. Kaleet ovat violetit, 2–3 mm pitkät, tähkylää lyhyemmät, ulkokale sisäkaletta lyhyempi. Helpeet ovat jokseenkin yhtä pitkät, vihneetön. Ponsi on noin 2 mm pitkä ja tummanvioletti.</p> <p>Varsi on liereä, ontto korsi, jonka nivelkohdat ovat täyteisiä solmuja. Korsi on pysty, jäykkä ja sileä, tyviosassa on 1–2 solmua, joista varsi helposti murtuu. Tyvi on paksu ja sipulimainen, pitkään säilyvä. Juuret ovat vankat ja keltaiset.</p> <p>Nötfrukter med ett frö (frukt- och fröväggen har vuxit samman).</p> <p>Tuulipölytteinen.</p> <p>Yleinen lähes koko maassa, Käsivarren lapissa melko harvinainen.</p> <p>Kukkii keski- ja loppukesällä (VII–VIII).</p> <p>Flerårigt, tättuvat gräs, växer ofta i bestånd. 30-90 cm hög. Stråna är upprätta, ihåliga och styva, med 1-2 ledknutar vid basen, där strået lätt bryts av. Basen är tjock, lökliknande (uppsvälld) och flerårig. Rötterna är gulaktiga och stadiga. Bladen har bladslida och bladskiva, och är kortare än strået. Bladskivan är 3-6 mm bred, blågröna och med ljus mittnerv. Bladen har sträva kanter och glesa hår på övre sidan. Snärpet utformat som en hårkrans.</p> <p>Vippan är 4–20 cm lång, hopdragen (smal), gles och mörkviolett. Småaxen är brunvioletta–mörklila, med 1–4 blommor. Skärmfjällen är violetta och 2–3 mm långa, kortare än småaxet, yttre skärmfjället kortare än det inre. Agnen ungefär lika långa, utan borst. Ståndarknapparna är 2 mm långa och mörkvioletta.</p> <p>Vindpollinerad.</p> <p>Vindpollinerad.</p> <p>Blommar i juli-augusti.</p> <p>Tiheään mätästävä, monivuotinen heinä.</p> <p>Tiheään mätästävä, monivuotinen heinä.</p> <p>Lehdet ovat vuorottain, ruodittomat, tupelliset ja vartta lyhyemmät. Lehtilapa on 3–6 mm leveä, hyvin pitkäsuippuinen, karheareunainen, sinivihreä ja päältä harvakarvainen, keskisuoni vaalea. Kielekkeen paikalla on karvarivi.</p> <p>Rehevähköillä avosoilla, hiekkaisilla ja kivikkoisilla rannoilla, suonlaidoilla, märillä niityillä ja ojissa.</p> <p>Kukinto on 4–20 cm pitkä, suppea ja pystyhaarainen, tummanvioletti röyhy. Röyhyn haarat ovat siirottavat ja sileät. Tähkylät ovat 1–4-kukkaiset ja tummanvioletin ruskehtavat. Kaleet ovat violetit, 2–3 mm pitkät, tähkylää lyhyemmät, ulkokale sisäkaletta lyhyempi. Helpeet ovat jokseenkin yhtä pitkät, vihneetön. Ponsi on noin 2 mm pitkä ja tummanvioletti.</p> <p>Tuulipölytteinen.</p> <p>Blommar i juli-augusti.</p> <p>Varsi on liereä, ontto korsi, jonka nivelkohdat ovat täyteisiä solmuja. Korsi on pysty, jäykkä ja sileä, tyviosassa on 1–2 solmua, joista varsi helposti murtuu. Tyvi on paksu ja sipulimainen, pitkään säilyvä. Juuret ovat vankat ja keltaiset.</p> <p>Flerårigt, tättuvat gräs, växer ofta i bestånd. 30–90 cm hög. Stråna är upprätta, ihåliga och styva, med 1–2 ledknutar vid basen, där strået lätt bryts av. Basen är tjock, lökliknande (uppsvälld) och flerårig. Rötterna är gulaktiga och stadiga. Bladen har bladslida och bladskiva, och är kortare än strået. Bladskivan är 3–6 mm bred, blågröna och med ljus mittnerv. Bladen har sträva kanter och glesa hår på övre sidan. Snärpet utformat som en hårkrans.</p> <p>Flerårigt, tättuvat gräs, växer ofta i bestånd. 30–90 cm hög. Stråna är upprätta, ihåliga och styva, med 1–2 ledknutar vid basen, där strået lätt bryts av. Basen är tjock, lökliknande (uppsvälld) och flerårig. Rötterna är gulaktiga och stadiga. Bladen har bladslida och bladskiva, och är kortare än strået. Bladskivan är 3–6 mm bred, blågröna och med ljus mittnerv. Bladen har sträva kanter och glesa hår på övre sidan. Snärpet utformat som en hårkrans.</p> <p>Blommar i juli-augusti.</p> <p>Vippan är 4–20 cm lång, hopdragen (smal), gles och mörkviolett. Småaxen är brunvioletta–mörklila, med 1–4 blommor. Skärmfjällen är violetta och 2–3 mm långa, kortare än småaxet, yttre skärmfjället kortare än det inre. Agnen ungefär lika långa, utan borst. Ståndarknapparna är 2 mm långa och mörkvioletta.</p> <p>Yleinen lähes koko maassa, Käsivarren lapissa melko harvinainen.</p> <p>Rehevähköillä avosoilla, hiekkaisilla ja kivikkoisilla rannoilla, suonlaidoilla, märillä niityillä ja ojissa.</p> <p>På fuktig torv- eller sandmark. Sandiga och steniga stränder, myrar, kärr, fuktängar, diken.</p> <p>Kukkii keski- ja loppukesällä (VII–VIII).</p> <p>Kukinto on 4–20 cm pitkä, suppea ja pystyhaarainen, tummanvioletti röyhy. Röyhyn haarat ovat siirottavat ja sileät. Tähkylät ovat 1–4-kukkaiset ja tummanvioletin ruskehtavat. Kaleet ovat violetit, 2–3 mm pitkät, tähkylää lyhyemmät, ulkokale sisäkaletta lyhyempi. Helpeet ovat jokseenkin yhtä pitkät, vihneetön. Ponsi on noin 2 mm pitkä ja tummanvioletti.</p> <p>Vindpollinerad.</p> <p>Vindpollinerad.</p> <p>Allmän i nästan hela landet, utom ställvis i Lappland.</p> <p>Hedelmä jyvä (yksisiemeninen pähkylä, jossa hedelmäseinä ja siemenkuori ovat kasvaneet yhteen).</p> <p>Tiheään mätästävä, monivuotinen heinä.</p> <p>Lehdet ovat vuorottain, ruodittomat, tupelliset ja vartta lyhyemmät. Lehtilapa on 3–6 mm leveä, hyvin pitkäsuippuinen, karheareunainen, sinivihreä ja päältä harvakarvainen, keskisuoni vaalea. Kielekkeen paikalla on karvarivi.</p> <p>Varsi on liereä, ontto korsi, jonka nivelkohdat ovat täyteisiä solmuja. Korsi on pysty, jäykkä ja sileä, tyviosassa on 1–2 solmua, joista varsi helposti murtuu. Tyvi on paksu ja sipulimainen, pitkään säilyvä. Juuret ovat vankat ja keltaiset.</p> <p>Hedelmä jyvä (yksisiemeninen pähkylä, jossa hedelmäseinä ja siemenkuori ovat kasvaneet yhteen).</p> <p>Lehdet ovat vuorottain, ruodittomat, tupelliset ja vartta lyhyemmät. Lehtilapa on 3–6 mm leveä, hyvin pitkäsuippuinen, karheareunainen, sinivihreä ja päältä harvakarvainen, keskisuoni vaalea. Kielekkeen paikalla on karvarivi.</p> <p>Tiheään mätästävä, monivuotinen heinä.</p> <p>Nötfrukter med ett frö (frukt- och fröväggen har vuxit samman).</p> <p>Siniheinä kasvaa yleensä ohutturpeisella alustalla tai mineraalimaalla.</p> <p>På fuktig torv- eller sandmark. Sandiga och steniga stränder, myrar, kärr, fuktängar, diken.</p> <p>Hedelmä jyvä (yksisiemeninen pähkylä, jossa hedelmäseinä ja siemenkuori ovat kasvaneet yhteen).</p> <p>Lehdet ovat vuorottain, ruodittomat, tupelliset ja vartta lyhyemmät. Lehtilapa on 3–6 mm leveä, hyvin pitkäsuippuinen, karheareunainen, sinivihreä ja päältä harvakarvainen, keskisuoni vaalea. Kielekkeen paikalla on karvarivi.</p> <p>Yleinen lähes koko maassa, Käsivarren lapissa melko harvinainen.</p> <p>På fuktig torv- eller sandmark. Sandiga och steniga stränder, myrar, kärr, fuktängar, diken.</p> <p>Vippan är 4–20 cm lång, hopdragen (smal), gles och mörkviolett. Småaxen är brunvioletta–mörklila, med 1–4 blommor. Skärmfjällen är violetta och 2–3 mm långa, kortare än småaxet, yttre skärmfjället kortare än det inre. Agnen ungefär lika långa, utan borst. Ståndarknapparna är 2 mm långa och mörkvioletta.</p> <p>Nötfrukter med ett frö (frukt- och fröväggen har vuxit samman).</p> <p>Kukkii keski- ja loppukesällä (VII–VIII).</p> <p>30–90 cm korkea.</p> <p>Flerårigt, tättuvat gräs, växer ofta i bestånd. 30–90 cm hög. Stråna är upprätta, ihåliga och styva, med 1–2 ledknutar vid basen, där strået lätt bryts av. Basen är tjock, lökliknande (uppsvälld) och flerårig. Rötterna är gulaktiga och stadiga. Bladen har bladslida och bladskiva, och är kortare än strået. Bladskivan är 3–6 mm bred, blågröna och med ljus mittnerv. Bladen har sträva kanter och glesa hår på övre sidan. Snärpet utformat som en hårkrans.</p> <p>Blommar i juli-augusti.</p> <p>Yleinen lähes koko maassa, Käsivarren lapissa melko harvinainen.</p> <p>Hedelmä jyvä (yksisiemeninen pähkylä, jossa hedelmäseinä ja siemenkuori ovat kasvaneet yhteen).</p> <p>Nötfrukter med ett frö (frukt- och fröväggen har vuxit samman).</p> <p>Siniheinä kasvaa yleensä ohutturpeisella alustalla tai mineraalimaalla.</p> <p>Lehdet ovat vuorottain, ruodittomat, tupelliset ja vartta lyhyemmät. Lehtilapa on 3–6 mm leveä, hyvin pitkäsuippuinen, karheareunainen, sinivihreä ja päältä harvakarvainen, keskisuoni vaalea. Kielekkeen paikalla on karvarivi.</p> <p>Hedelmä jyvä (yksisiemeninen pähkylä, jossa hedelmäseinä ja siemenkuori ovat kasvaneet yhteen).</p> <p>Yleinen lähes koko maassa, Käsivarren lapissa melko harvinainen.</p> <p>Common nearly everywhere in Finland, but rather rare in the Lapland of Käsivarsi.</p> <p>Nötfrukter med ett frö (frukt- och fröväggen har vuxit samman).</p> <p>Nötfrukter med ett frö (frukt- och fröväggen har vuxit samman).</p> <p>Tuulipölytteinen.</p> <p>Hedelmä jyvä (yksisiemeninen pähkylä, jossa hedelmäseinä ja siemenkuori ovat kasvaneet yhteen).</p> <p>Allmän i nästan hela landet, utom ställvis i Lappland.</p> <p>Varsi on liereä, ontto korsi, jonka nivelkohdat ovat täyteisiä solmuja. Korsi on pysty, jäykkä ja sileä, tyviosassa on 1–2 solmua, joista varsi helposti murtuu. Tyvi on paksu ja sipulimainen, pitkään säilyvä. Juuret ovat vankat ja keltaiset.</p> <p>Tiheään mätästävä, monivuotinen heinä.</p> <p>Kukinto on 4–20 cm pitkä, suppea ja pystyhaarainen, tummanvioletti röyhy. Röyhyn haarat ovat siirottavat ja sileät. Tähkylät ovat 1–4-kukkaiset ja tummanvioletin ruskehtavat. Kaleet ovat violetit, 2–3 mm pitkät, tähkylää lyhyemmät, ulkokale sisäkaletta lyhyempi. Helpeet ovat jokseenkin yhtä pitkät, vihneetön. Ponsi on noin 2 mm pitkä ja tummanvioletti.</p> <p>Lehdet ovat vuorottain, ruodittomat, tupelliset ja vartta lyhyemmät. Lehtilapa on 3–6 mm leveä, hyvin pitkäsuippuinen, karheareunainen, sinivihreä ja päältä harvakarvainen, keskisuoni vaalea. Kielekkeen paikalla on karvarivi.</p> <p>På fuktig torv- eller sandmark. Sandiga och steniga stränder, myrar, kärr, fuktängar, diken.</p> <p>Tiheään mätästävä, monivuotinen heinä.</p> <p>Varsi on liereä, ontto korsi, jonka nivelkohdat ovat täyteisiä solmuja. Korsi on pysty, jäykkä ja sileä, tyviosassa on 1–2 solmua, joista varsi helposti murtuu. Tyvi on paksu ja sipulimainen, pitkään säilyvä. Juuret ovat vankat ja keltaiset.</p> <p>Kukkii keski- ja loppukesällä (VII–VIII).</p> <p>Allmän i nästan hela landet, utom ställvis i Lappland.</p> <p>Tuulipölytteinen.</p> <p>Kukinto on 4–20 cm pitkä, suppea ja pystyhaarainen, tummanvioletti röyhy. Röyhyn haarat ovat siirottavat ja sileät. Tähkylät ovat 1–4-kukkaiset ja tummanvioletin ruskehtavat. Kaleet ovat violetit, 2–3 mm pitkät, tähkylää lyhyemmät, ulkokale sisäkaletta lyhyempi. Helpeet ovat jokseenkin yhtä pitkät, vihneetön. Ponsi on noin 2 mm pitkä ja tummanvioletti.</p> <p>Vippan är 4–20 cm lång, hopdragen (smal), gles och mörkviolett. Småaxen är brunvioletta - mörklila, med 1–4 blommor. Skärmfjällen är violetta och 2–3 mm långa, kortare än småaxet, yttre skärmfjället kortare än det inre. Agnen ungefär lika långa, utan borst. Ståndarknapparna är 2 mm långa och mörkvioletta.</p> <p>Hedelmä jyvä (yksisiemeninen pähkylä, jossa hedelmäseinä ja siemenkuori ovat kasvaneet yhteen).</p> <p>Yleinen lähes koko maassa, Käsivarren lapissa melko harvinainen.</p> <p>På fuktig torv- eller sandmark. Sandiga och steniga stränder, myrar, kärr, fuktängar, diken.</p> <p>Allmän i nästan hela landet, utom ställvis i Lappland.</p> <p>Hedelmä jyvä (yksisiemeninen pähkylä, jossa hedelmäseinä ja siemenkuori ovat kasvaneet yhteen).</p> <p>Rehevähköillä avosoilla, hiekkaisilla ja kivikkoisilla rannoilla, suonlaidoilla, märillä niityillä ja ojissa.</p> <p>Allmän i nästan hela landet, utom ställvis i Lappland.</p> <p>Kukinto on 4–20 cm pitkä, suppea ja pystyhaarainen, tummanvioletti röyhy. Röyhyn haarat ovat siirottavat ja sileät. Tähkylät ovat 1–4-kukkaiset ja tummanvioletin ruskehtavat. Kaleet ovat violetit, 2–3 mm pitkät, tähkylää lyhyemmät, ulkokale sisäkaletta lyhyempi. Helpeet ovat jokseenkin yhtä pitkät, vihneetön. Ponsi on noin 2 mm pitkä ja tummanvioletti.</p> <p>Varsi on liereä, ontto korsi, jonka nivelkohdat ovat täyteisiä solmuja. Korsi on pysty, jäykkä ja sileä, tyviosassa on 1–2 solmua, joista varsi helposti murtuu. Tyvi on paksu ja sipulimainen, pitkään säilyvä. Juuret ovat vankat ja keltaiset.</p> <p>Allmän i nästan hela landet, utom ställvis i Lappland.</p> <p>Vippan är 4–20 cm lång, hopdragen (smal), gles och mörkviolett. Småaxen är brunvioletta–mörklila, med 1–4 blommor. Skärmfjällen är violetta och 2–3 mm långa, kortare än småaxet, yttre skärmfjället kortare än det inre. Agnen ungefär lika långa, utan borst. Ståndarknapparna är 2 mm långa och mörkvioletta.</p> <p>Hedelmä jyvä (yksisiemeninen pähkylä, jossa hedelmäseinä ja siemenkuori ovat kasvaneet yhteen).</p> <p>Hedelmä jyvä (yksisiemeninen pähkylä, jossa hedelmäseinä ja siemenkuori ovat kasvaneet yhteen).</p> <p>På fuktig torv- eller sandmark. Sandiga och steniga stränder, myrar, kärr, fuktängar, diken.</p> <p>Vindpollinerad.</p> <p>Nötfrukter med ett frö (frukt- och fröväggen har vuxit samman).</p> <p>Kukinto on 4–20 cm pitkä, suppea ja pystyhaarainen, tummanvioletti röyhy. Röyhyn haarat ovat siirottavat ja sileät. Tähkylät ovat 1–4-kukkaiset ja tummanvioletin ruskehtavat. Kaleet ovat violetit, 2–3 mm pitkät, tähkylää lyhyemmät, ulkokale sisäkaletta lyhyempi. Helpeet ovat jokseenkin yhtä pitkät, vihneetön. Ponsi on noin 2 mm pitkä ja tummanvioletti.</p> <p>Hedelmä jyvä (yksisiemeninen pähkylä, jossa hedelmäseinä ja siemenkuori ovat kasvaneet yhteen).</p> <p>Kukkii keski- ja loppukesällä (VII–VIII).</p> <p>Kukkii keski- ja loppukesällä (VII–VIII).</p> <p>Hedelmä jyvä (yksisiemeninen pähkylä, jossa hedelmäseinä ja siemenkuori ovat kasvaneet yhteen).</p> <p>Varsi on liereä, ontto korsi, jonka nivelkohdat ovat täyteisiä solmuja. Korsi on pysty, jäykkä ja sileä, tyviosassa on 1–2 solmua, joista varsi helposti murtuu. Tyvi on paksu ja sipulimainen, pitkään säilyvä. Juuret ovat vankat ja keltaiset.</p> <p>Kukinto on 4–20 cm pitkä, suppea ja pystyhaarainen, tummanvioletti röyhy. Röyhyn haarat ovat siirottavat ja sileät. Tähkylät ovat 1–4-kukkaiset ja tummanvioletin ruskehtavat. Kaleet ovat violetit, 2–3 mm pitkät, tähkylää lyhyemmät, ulkokale sisäkaletta lyhyempi. Helpeet ovat jokseenkin yhtä pitkät, vihneetön. Ponsi on noin 2 mm pitkä ja tummanvioletti.</p> <p>Rehevähköillä avosoilla, hiekkaisilla ja kivikkoisilla rannoilla, suonlaidoilla, märillä niityillä ja ojissa.</p> <p>Kukkii keski- ja loppukesällä (VII–VIII).</p> <p>Varsi on liereä, ontto korsi, jonka nivelkohdat ovat täyteisiä solmuja. Korsi on pysty, jäykkä ja sileä, tyviosassa on 1–2 solmua, joista varsi helposti murtuu. Tyvi on paksu ja sipulimainen, pitkään säilyvä. Juuret ovat vankat ja keltaiset.</p> <p>Vippan är 4–20 cm lång, hopdragen (smal), gles och mörkviolett. Småaxen är brunvioletta - mörklila, med 1–4 blommor. Skärmfjällen är violetta och 2–3 mm långa, kortare än småaxet, yttre skärmfjället kortare än det inre. Agnen ungefär lika långa, utan borst. Ståndarknapparna är 2 mm långa och mörkvioletta.</p> <p>Vippan är 4–20 cm lång, hopdragen (smal), gles och mörkviolett. Småaxen är brunvioletta–mörklila, med 1–4 blommor. Skärmfjällen är violetta och 2–3 mm långa, kortare än småaxet, yttre skärmfjället kortare än det inre. Agnen ungefär lika långa, utan borst. Ståndarknapparna är 2 mm långa och mörkvioletta.</p> <p>Rehevähköillä avosoilla, hiekkaisilla ja kivikkoisilla rannoilla, suonlaidoilla, märillä niityillä ja ojissa.</p> <p>Flerårigt, tättuvat gräs, växer ofta i bestånd. 30–90 cm hög. Stråna är upprätta, ihåliga och styva, med 1–2 ledknutar vid basen, där strået lätt bryts av. Basen är tjock, lökliknande (uppsvälld) och flerårig. Rötterna är gulaktiga och stadiga. Bladen har bladslida och bladskiva, och är kortare än strået. Bladskivan är 3–6 mm bred, blågröna och med ljus mittnerv. Bladen har sträva kanter och glesa hår på övre sidan. Snärpet utformat som en hårkrans.</p> <p>Hedelmä jyvä (yksisiemeninen pähkylä, jossa hedelmäseinä ja siemenkuori ovat kasvaneet yhteen).</p> <p>Tiheään mätästävä, monivuotinen heinä.</p> <p>Siniheinä kasvaa yleensä ohutturpeisella alustalla tai mineraalimaalla.</p> <p>Kukinto on 4–20 cm pitkä, suppea ja pystyhaarainen, tummanvioletti röyhy. Röyhyn haarat ovat siirottavat ja sileät. Tähkylät ovat 1–4-kukkaiset ja tummanvioletin ruskehtavat. Kaleet ovat violetit, 2–3 mm pitkät, tähkylää lyhyemmät, ulkokale sisäkaletta lyhyempi. Helpeet ovat jokseenkin yhtä pitkät, vihneetön. Ponsi on noin 2 mm pitkä ja tummanvioletti.</p> <p>På fuktig torv- eller sandmark. Sandiga och steniga stränder, myrar, kärr, fuktängar, diken.</p> <p>Blommar i juli-augusti.</p> <p>Yleinen lähes koko maassa, Käsivarren lapissa melko harvinainen.</p> <p>Vippan är 4–20 cm lång, hopdragen (smal), gles och mörkviolett. Småaxen är brunvioletta–mörklila, med 1–4 blommor. Skärmfjällen är violetta och 2–3 mm långa, kortare än småaxet, yttre skärmfjället kortare än det inre. Agnen ungefär lika långa, utan borst. Ståndarknapparna är 2 mm långa och mörkvioletta.</p> <p>30–90 cm korkea.</p> <p>Kukkii keski- ja loppukesällä (VII–VIII).</p> <p>Tuulipölytteinen.</p> <p>Tuulipölytteinen.</p> <p>Blommar i juli-augusti.</p> <p>Blommar i juli-augusti.</p> <p>På fuktig torv- eller sandmark. Sandiga och steniga stränder, myrar, kärr, fuktängar, diken.</p> <p>Flerårigt, tättuvat gräs, växer ofta i bestånd. 30–90 cm hög. Stråna är upprätta, ihåliga och styva, med 1–2 ledknutar vid basen, där strået lätt bryts av. Basen är tjock, lökliknande (uppsvälld) och flerårig. Rötterna är gulaktiga och stadiga. Bladen har bladslida och bladskiva, och är kortare än strået. Bladskivan är 3–6 mm bred, blågröna och med ljus mittnerv. Bladen har sträva kanter och glesa hår på övre sidan. Snärpet utformat som en hårkrans.</p> <p>Tiheään mätästävä, monivuotinen heinä.</p> <p>Kukinto on 4–20 cm pitkä, suppea ja pystyhaarainen, tummanvioletti röyhy. Röyhyn haarat ovat siirottavat ja sileät. Tähkylät ovat 1–4-kukkaiset ja tummanvioletin ruskehtavat. Kaleet ovat violetit, 2–3 mm pitkät, tähkylää lyhyemmät, ulkokale sisäkaletta lyhyempi. Helpeet ovat jokseenkin yhtä pitkät, vihneetön. Ponsi on noin 2 mm pitkä ja tummanvioletti.</p> <p>Blommar i juli-augusti.</p> <p>Tuulipölytteinen.</p> <p>Vippan är 4–20 cm lång, hopdragen (smal), gles och mörkviolett. Småaxen är brunvioletta - mörklila, med 1–4 blommor. Skärmfjällen är violetta och 2–3 mm långa, kortare än småaxet, yttre skärmfjället kortare än det inre. Agnen ungefär lika långa, utan borst. Ståndarknapparna är 2 mm långa och mörkvioletta.</p> <p>Vippan är 4–20 cm lång, hopdragen (smal), gles och mörkviolett. Småaxen är brunvioletta–mörklila, med 1–4 blommor. Skärmfjällen är violetta och 2–3 mm långa, kortare än småaxet, yttre skärmfjället kortare än det inre. Agnen ungefär lika långa, utan borst. Ståndarknapparna är 2 mm långa och mörkvioletta.</p> <p>Varsi on liereä, ontto korsi, jonka nivelkohdat ovat täyteisiä solmuja. Korsi on pysty, jäykkä ja sileä, tyviosassa on 1–2 solmua, joista varsi helposti murtuu. Tyvi on paksu ja sipulimainen, pitkään säilyvä. Juuret ovat vankat ja keltaiset.</p> <p>Blommar i juli-augusti.</p> <p>Allmän i nästan hela landet, utom ställvis i Lappland.</p> <p>Rehevähköillä avosoilla, hiekkaisilla ja kivikkoisilla rannoilla, suonlaidoilla, märillä niityillä ja ojissa.</p> <p>Yleinen lähes koko maassa, Käsivarren lapissa melko harvinainen.</p> <p>På fuktig torv- eller sandmark. Sandiga och steniga stränder, myrar, kärr, fuktängar, diken.</p> <p>Flerårigt, tättuvat gräs, växer ofta i bestånd. 30–90 cm hög. Stråna är upprätta, ihåliga och styva, med 1–2 ledknutar vid basen, där strået lätt bryts av. Basen är tjock, lökliknande (uppsvälld) och flerårig. Rötterna är gulaktiga och stadiga. Bladen har bladslida och bladskiva, och är kortare än strået. Bladskivan är 3–6 mm bred, blågröna och med ljus mittnerv. Bladen har sträva kanter och glesa hår på övre sidan. Snärpet utformat som en hårkrans.</p> <p>Varsi on liereä, ontto korsi, jonka nivelkohdat ovat täyteisiä solmuja. Korsi on pysty, jäykkä ja sileä, tyviosassa on 1–2 solmua, joista varsi helposti murtuu. Tyvi on paksu ja sipulimainen, pitkään säilyvä. Juuret ovat vankat ja keltaiset.</p> <p>Kukinto on 4–20 cm pitkä, suppea ja pystyhaarainen, tummanvioletti röyhy. Röyhyn haarat ovat siirottavat ja sileät. Tähkylät ovat 1–4-kukkaiset ja tummanvioletin ruskehtavat. Kaleet ovat violetit, 2–3 mm pitkät, tähkylää lyhyemmät, ulkokale sisäkaletta lyhyempi. Helpeet ovat jokseenkin yhtä pitkät, vihneetön. Ponsi on noin 2 mm pitkä ja tummanvioletti.</p> <p>Varsi on liereä, ontto korsi, jonka nivelkohdat ovat täyteisiä solmuja. Korsi on pysty, jäykkä ja sileä, tyviosassa on 1–2 solmua, joista varsi helposti murtuu. Tyvi on paksu ja sipulimainen, pitkään säilyvä. Juuret ovat vankat ja keltaiset.</p> <p>Tiheään mätästävä, monivuotinen heinä.</p> <p>Nötfrukter med ett frö (frukt- och fröväggen har vuxit samman).</p> <p>Allmän i nästan hela landet, utom ställvis i Lappland.</p> <p>Tuulipölytteinen.</p> <p>Tuulipölytteinen.</p> <p>På fuktig torv- eller sandmark. Sandiga och steniga stränder, myrar, kärr, fuktängar, diken.</p> <p>Hedelmä jyvä (yksisiemeninen pähkylä, jossa hedelmäseinä ja siemenkuori ovat kasvaneet yhteen).</p> <p>Varsi on liereä, ontto korsi, jonka nivelkohdat ovat täyteisiä solmuja. Korsi on pysty, jäykkä ja sileä, tyviosassa on 1–2 solmua, joista varsi helposti murtuu. Tyvi on paksu ja sipulimainen, pitkään säilyvä. Juuret ovat vankat ja keltaiset.</p> <p>Blommar i juli-augusti.</p> <p>Varsi on liereä, ontto korsi, jonka nivelkohdat ovat täyteisiä solmuja. Korsi on pysty, jäykkä ja sileä, tyviosassa on 1–2 solmua, joista varsi helposti murtuu. Tyvi on paksu ja sipulimainen, pitkään säilyvä. Juuret ovat vankat ja keltaiset.</p> <p>Kukinto on 4–20 cm pitkä, suppea ja pystyhaarainen, tummanvioletti röyhy. Röyhyn haarat ovat siirottavat ja sileät. Tähkylät ovat 1–4-kukkaiset ja tummanvioletin ruskehtavat. Kaleet ovat violetit, 2–3 mm pitkät, tähkylää lyhyemmät, ulkokale sisäkaletta lyhyempi. Helpeet ovat jokseenkin yhtä pitkät, vihneetön. Ponsi on noin 2 mm pitkä ja tummanvioletti.</p> <p>Lehdet ovat vuorottain, ruodittomat, tupelliset ja vartta lyhyemmät. Lehtilapa on 3–6 mm leveä, hyvin pitkäsuippuinen, karheareunainen, sinivihreä ja päältä harvakarvainen, keskisuoni vaalea. Kielekkeen paikalla on karvarivi.</p> <p>Blommar i juli-augusti.</p> <p>Allmän i nästan hela landet, utom ställvis i Lappland.</p> <p>Lehdet ovat vuorottain, ruodittomat, tupelliset ja vartta lyhyemmät. Lehtilapa on 3–6 mm leveä, hyvin pitkäsuippuinen, karheareunainen, sinivihreä ja päältä harvakarvainen, keskisuoni vaalea. Kielekkeen paikalla on karvarivi.</p> <p>Vippan är 4–20 cm lång, hopdragen (smal), gles och mörkviolett. Småaxen är brunvioletta–mörklila, med 1–4 blommor. Skärmfjällen är violetta och 2–3 mm långa, kortare än småaxet, yttre skärmfjället kortare än det inre. Agnen ungefär lika långa, utan borst. Ståndarknapparna är 2 mm långa och mörkvioletta.</p> <p>30–90 cm korkea.</p> <p>Vindpollinerad.</p> <p>Kukkii keski- ja loppukesällä (VII–VIII).</p> <p>Nötfrukter med ett frö (frukt- och fröväggen har vuxit samman).</p> <p>Varsi on liereä, ontto korsi, jonka nivelkohdat ovat täyteisiä solmuja. Korsi on pysty, jäykkä ja sileä, tyviosassa on 1–2 solmua, joista varsi helposti murtuu. Tyvi on paksu ja sipulimainen, pitkään säilyvä. Juuret ovat vankat ja keltaiset.</p> <p>Vippan är 4–20 cm lång, hopdragen (smal), gles och mörkviolett. Småaxen är brunvioletta–mörklila, med 1–4 blommor. Skärmfjällen är violetta och 2–3 mm långa, kortare än småaxet, yttre skärmfjället kortare än det inre. Agnen ungefär lika långa, utan borst. Ståndarknapparna är 2 mm långa och mörkvioletta.</p> <p>Siniheinä kasvaa yleensä ohutturpeisella alustalla tai mineraalimaalla.</p> <p>Vindpollinerad.</p> <p>Allmän i nästan hela landet, utom ställvis i Lappland.</p> <p>Nötfrukter med ett frö (frukt- och fröväggen har vuxit samman).</p> <p>Lehdet ovat vuorottain, ruodittomat, tupelliset ja vartta lyhyemmät. Lehtilapa on 3–6 mm leveä, hyvin pitkäsuippuinen, karheareunainen, sinivihreä ja päältä harvakarvainen, keskisuoni vaalea. Kielekkeen paikalla on karvarivi.</p> <p>Kukinto on 4–20 cm pitkä, suppea ja pystyhaarainen, tummanvioletti röyhy. Röyhyn haarat ovat siirottavat ja sileät. Tähkylät ovat 1–4-kukkaiset ja tummanvioletin ruskehtavat. Kaleet ovat violetit, 2–3 mm pitkät, tähkylää lyhyemmät, ulkokale sisäkaletta lyhyempi. Helpeet ovat jokseenkin yhtä pitkät, vihneetön. Ponsi on noin 2 mm pitkä ja tummanvioletti.</p> <p>Blommar i juli-augusti.</p> <p>Tiheään mätästävä, monivuotinen heinä.</p> <p>Tiheään mätästävä, monivuotinen heinä.</p> <p>Blommar i juli-augusti.</p> <p>Rehevähköillä avosoilla, hiekkaisilla ja kivikkoisilla rannoilla, suonlaidoilla, märillä niityillä ja ojissa.</p> <p>Allmän i nästan hela landet, utom ställvis i Lappland.</p> <p>Nötfrukter med ett frö (frukt- och fröväggen har vuxit samman).</p> <p>Lehdet ovat vuorottain, ruodittomat, tupelliset ja vartta lyhyemmät. Lehtilapa on 3–6 mm leveä, hyvin pitkäsuippuinen, karheareunainen, sinivihreä ja päältä harvakarvainen, keskisuoni vaalea. Kielekkeen paikalla on karvarivi.</p> <p>Rehevähköillä avosoilla, hiekkaisilla ja kivikkoisilla rannoilla, suonlaidoilla, märillä niityillä ja ojissa.</p> <p>Siniheinä kasvaa yleensä ohutturpeisella alustalla tai mineraalimaalla.</p> <p>På fuktig torv- eller sandmark. Sandiga och steniga stränder, myrar, kärr, fuktängar, diken.</p> <p>Varsi on liereä, ontto korsi, jonka nivelkohdat ovat täyteisiä solmuja. Korsi on pysty, jäykkä ja sileä, tyviosassa on 1–2 solmua, joista varsi helposti murtuu. Tyvi on paksu ja sipulimainen, pitkään säilyvä. Juuret ovat vankat ja keltaiset.</p> <p>Nötfrukter med ett frö (frukt- och fröväggen har vuxit samman).</p> <p>Nötfrukter med ett frö (frukt- och fröväggen har vuxit samman).</p> <p>Nötfrukter med ett frö (frukt- och fröväggen har vuxit samman).</p> <p>Flerårigt, tättuvat gräs, växer ofta i bestånd. 30–90 cm hög. Stråna är upprätta, ihåliga och styva, med 1–2 ledknutar vid basen, där strået lätt bryts av. Basen är tjock, lökliknande (uppsvälld) och flerårig. Rötterna är gulaktiga och stadiga. Bladen har bladslida och bladskiva, och är kortare än strået. Bladskivan är 3–6 mm bred, blågröna och med ljus mittnerv. Bladen har sträva kanter och glesa hår på övre sidan. Snärpet utformat som en hårkrans.</p> <p>Lehdet ovat vuorottain, ruodittomat, tupelliset ja vartta lyhyemmät. Lehtilapa on 3–6 mm leveä, hyvin pitkäsuippuinen, karheareunainen, sinivihreä ja päältä harvakarvainen, keskisuoni vaalea. Kielekkeen paikalla on karvarivi.</p> <p>Blommar i juli-augusti.</p> <p>Rehevähköillä avosoilla, hiekkaisilla ja kivikkoisilla rannoilla, suonlaidoilla, märillä niityillä ja ojissa.</p> <p>Lehdet ovat vuorottain, ruodittomat, tupelliset ja vartta lyhyemmät. Lehtilapa on 3–6 mm leveä, hyvin pitkäsuippuinen, karheareunainen, sinivihreä ja päältä harvakarvainen, keskisuoni vaalea. Kielekkeen paikalla on karvarivi.</p> <p>Tiheään mätästävä, monivuotinen heinä.</p> <p>På fuktig torv- eller sandmark. Sandiga och steniga stränder, myrar, kärr, fuktängar, diken.</p> <p>Tuulipölytteinen.</p> <p>Tiheään mätästävä, monivuotinen heinä.</p> <p>Allmän i nästan hela landet, utom ställvis i Lappland.</p> <p>Yleinen lähes koko maassa, Käsivarren lapissa melko harvinainen.</p> <p>Allmän i nästan hela landet, utom ställvis i Lappland.</p> <p>Varsi on liereä, ontto korsi, jonka nivelkohdat ovat täyteisiä solmuja. Korsi on pysty, jäykkä ja sileä, tyviosassa on 1–2 solmua, joista varsi helposti murtuu. Tyvi on paksu ja sipulimainen, pitkään säilyvä. Juuret ovat vankat ja keltaiset.</p> <p>Hedelmä jyvä (yksisiemeninen pähkylä, jossa hedelmäseinä ja siemenkuori ovat kasvaneet yhteen).</p> <p>Lehdet ovat vuorottain, ruodittomat, tupelliset ja vartta lyhyemmät. Lehtilapa on 3–6 mm leveä, hyvin pitkäsuippuinen, karheareunainen, sinivihreä ja päältä harvakarvainen, keskisuoni vaalea. Kielekkeen paikalla on karvarivi.</p> <p>Allmän i nästan hela landet, utom ställvis i Lappland.</p> <p>Allmän i nästan hela landet, utom ställvis i Lappland.</p> <p>Blommar i juli-augusti.</p> <p>Blommar i juli-augusti.</p> <p>På fuktig torv- eller sandmark. Sandiga och steniga stränder, myrar, kärr, fuktängar, diken.</p> <p>Tiheään mätästävä, monivuotinen heinä.</p> <p>Tuulipölytteinen.</p> <p>Lehdet ovat vuorottain, ruodittomat, tupelliset ja vartta lyhyemmät. Lehtilapa on 3–6 mm leveä, hyvin pitkäsuippuinen, karheareunainen, sinivihreä ja päältä harvakarvainen, keskisuoni vaalea. Kielekkeen paikalla on karvarivi.</p> <p>Nötfrukter med ett frö (frukt- och fröväggen har vuxit samman).</p> <p>Hedelmä jyvä (yksisiemeninen pähkylä, jossa hedelmäseinä ja siemenkuori ovat kasvaneet yhteen).</p> <p>Hedelmä jyvä (yksisiemeninen pähkylä, jossa hedelmäseinä ja siemenkuori ovat kasvaneet yhteen).</p> <p>Allmän i nästan hela landet, utom ställvis i Lappland.</p> <p>Allmän i nästan hela landet, utom ställvis i Lappland.</p> <p>30–90 cm korkea.</p> <p>Tuulipölytteinen.</p> <p>Hedelmä jyvä (yksisiemeninen pähkylä, jossa hedelmäseinä ja siemenkuori ovat kasvaneet yhteen).</p> <p>Kukkii keski- ja loppukesällä (VII–VIII).</p> <p>Hedelmä jyvä (yksisiemeninen pähkylä, jossa hedelmäseinä ja siemenkuori ovat kasvaneet yhteen).</p> <p>Vippan är 4–20 cm lång, hopdragen (smal), gles och mörkviolett. Småaxen är brunvioletta–mörklila, med 1–4 blommor. Skärmfjällen är violetta och 2–3 mm långa, kortare än småaxet, yttre skärmfjället kortare än det inre. Agnen ungefär lika långa, utan borst. Ståndarknapparna är 2 mm långa och mörkvioletta.</p> <p>Blommar i juli-augusti.</p> <p>Lehdet ovat vuorottain, ruodittomat, tupelliset ja vartta lyhyemmät. Lehtilapa on 3–6 mm leveä, hyvin pitkäsuippuinen, karheareunainen, sinivihreä ja päältä harvakarvainen, keskisuoni vaalea. Kielekkeen paikalla on karvarivi.</p> <p>Siniheinä kasvaa yleensä ohutturpeisella alustalla tai mineraalimaalla.</p> <p>Kukinto on 4–20 cm pitkä, suppea ja pystyhaarainen, tummanvioletti röyhy. Röyhyn haarat ovat siirottavat ja sileät. Tähkylät ovat 1–4-kukkaiset ja tummanvioletin ruskehtavat. Kaleet ovat violetit, 2–3 mm pitkät, tähkylää lyhyemmät, ulkokale sisäkaletta lyhyempi. Helpeet ovat jokseenkin yhtä pitkät, vihneetön. Ponsi on noin 2 mm pitkä ja tummanvioletti.</p> <p>The culm is erect, rigid and smooth with one or two nodes in the lower half. The stem breaks easily at the nodes. The base is incrassate, bulbous and persistent. The rhizome forms dense tufts.</p> <p>Vindpollinerad.</p> <p>Kukinto on 4–20 cm pitkä, suppea ja pystyhaarainen, tummanvioletti röyhy. Röyhyn haarat ovat siirottavat ja sileät. Tähkylät ovat 1–4-kukkaiset ja tummanvioletin ruskehtavat. Kaleet ovat violetit, 2–3 mm pitkät, tähkylää lyhyemmät, ulkokale sisäkaletta lyhyempi. Helpeet ovat jokseenkin yhtä pitkät, vihneetön. Ponsi on noin 2 mm pitkä ja tummanvioletti.</p> <p>Hedelmä jyvä (yksisiemeninen pähkylä, jossa hedelmäseinä ja siemenkuori ovat kasvaneet yhteen).</p> <p>Allmän i nästan hela landet, utom ställvis i Lappland.</p> <p>Lehdet ovat vuorottain, ruodittomat, tupelliset ja vartta lyhyemmät. Lehtilapa on 3–6 mm leveä, hyvin pitkäsuippuinen, karheareunainen, sinivihreä ja päältä harvakarvainen, keskisuoni vaalea. Kielekkeen paikalla on karvarivi.</p> <p>Tiheään mätästävä, monivuotinen heinä.</p> <p>Kukkii keski- ja loppukesällä (VII–VIII).</p> <p>Allmän i nästan hela landet, utom ställvis i Lappland.</p> <p>Vippan är 4–20 cm lång, hopdragen (smal), gles och mörkviolett. Småaxen är brunvioletta - mörklila, med 1–4 blommor. Skärmfjällen är violetta och 2–3 mm långa, kortare än småaxet, yttre skärmfjället kortare än det inre. Agnen ungefär lika långa, utan borst. Ståndarknapparna är 2 mm långa och mörkvioletta.</p> <p>Flerårigt, tättuvat gräs, växer ofta i bestånd. 30–90 cm hög. Stråna är upprätta, ihåliga och styva, med 1–2 ledknutar vid basen, där strået lätt bryts av. Basen är tjock, lökliknande (uppsvälld) och flerårig. Rötterna är gulaktiga och stadiga. Bladen har bladslida och bladskiva, och är kortare än strået. Bladskivan är 3–6 mm bred, blågröna och med ljus mittnerv. Bladen har sträva kanter och glesa hår på övre sidan. Snärpet utformat som en hårkrans.</p> <p>Rehevähköillä avosoilla, hiekkaisilla ja kivikkoisilla rannoilla, suonlaidoilla, märillä niityillä ja ojissa.</p> <p>30–90 cm korkea.</p> <p>Kukinto on 4–20 cm pitkä, suppea ja pystyhaarainen, tummanvioletti röyhy. Röyhyn haarat ovat siirottavat ja sileät. Tähkylät ovat 1–4-kukkaiset ja tummanvioletin ruskehtavat. Kaleet ovat violetit, 2–3 mm pitkät, tähkylää lyhyemmät, ulkokale sisäkaletta lyhyempi. Helpeet ovat jokseenkin yhtä pitkät, vihneetön. Ponsi on noin 2 mm pitkä ja tummanvioletti.</p> <p>Kukkii keski- ja loppukesällä (VII–VIII).</p> <p>30–90 cm korkea.</p> <p>Varsi on liereä, ontto korsi, jonka nivelkohdat ovat täyteisiä solmuja. Korsi on pysty, jäykkä ja sileä, tyviosassa on 1–2 solmua, joista varsi helposti murtuu. Tyvi on paksu ja sipulimainen, pitkään säilyvä. Juuret ovat vankat ja keltaiset.</p> <p>På fuktig torv- eller sandmark. Sandiga och steniga stränder, myrar, kärr, fuktängar, diken.</p> <p>Hedelmä jyvä (yksisiemeninen pähkylä, jossa hedelmäseinä ja siemenkuori ovat kasvaneet yhteen).</p> <p>Rehevähköillä avosoilla, hiekkaisilla ja kivikkoisilla rannoilla, suonlaidoilla, märillä niityillä ja ojissa.</p> <p>Nötfrukter med ett frö (frukt- och fröväggen har vuxit samman).</p> <p>Flerårigt, tättuvat gräs, växer ofta i bestånd. 30–90 cm hög. Stråna är upprätta, ihåliga och styva, med 1–2 ledknutar vid basen, där strået lätt bryts av. Basen är tjock, lökliknande (uppsvälld) och flerårig. Rötterna är gulaktiga och stadiga. Bladen har bladslida och bladskiva, och är kortare än strået. Bladskivan är 3–6 mm bred, blågröna och med ljus mittnerv. Bladen har sträva kanter och glesa hår på övre sidan. Snärpet utformat som en hårkrans.</p> <p>Tiheään mätästävä, monivuotinen heinä.</p> <p>Allmän i nästan hela landet, utom ställvis i Lappland.</p> <p>Yleinen lähes koko maassa, Käsivarren lapissa melko harvinainen.</p> <p>På fuktig torv- eller sandmark. Sandiga och steniga stränder, myrar, kärr, fuktängar, diken.</p> <p>The culm is erect, rigid and smooth with one or two nodes in the lower half. The stem breaks easily at the nodes. The base is incrassate, bulbous and persistent. The rhizome forms dense tufts.</p> <p>Varsi on liereä, ontto korsi, jonka nivelkohdat ovat täyteisiä solmuja. Korsi on pysty, jäykkä ja sileä, tyviosassa on 1–2 solmua, joista varsi helposti murtuu. Tyvi on paksu ja sipulimainen, pitkään säilyvä. Juuret ovat vankat ja keltaiset.</p> <p>Kukinto on 4–20 cm pitkä, suppea ja pystyhaarainen, tummanvioletti röyhy. Röyhyn haarat ovat siirottavat ja sileät. Tähkylät ovat 1–4-kukkaiset ja tummanvioletin ruskehtavat. Kaleet ovat violetit, 2–3 mm pitkät, tähkylää lyhyemmät, ulkokale sisäkaletta lyhyempi. Helpeet ovat jokseenkin yhtä pitkät, vihneetön. Ponsi on noin 2 mm pitkä ja tummanvioletti.</p> <p>Yleinen lähes koko maassa, Käsivarren lapissa melko harvinainen.</p> <p>Sporangierna i grupper på sporaxen, på undersidan av sköldlika 6-kantiga sori.</p> <p>Vindpollinerad.</p> <p>Tuulipölytteinen.</p> <p>Rehevähköillä avosoilla, hiekkaisilla ja kivikkoisilla rannoilla, suonlaidoilla, märillä niityillä ja ojissa.</p> <p>Varsi on liereä, ontto korsi, jonka nivelkohdat ovat täyteisiä solmuja. Korsi on pysty, jäykkä ja sileä, tyviosassa on 1–2 solmua, joista varsi helposti murtuu. Tyvi on paksu ja sipulimainen, pitkään säilyvä. Juuret ovat vankat ja keltaiset.</p> <p>Varsi on liereä, ontto korsi, jonka nivelkohdat ovat täyteisiä solmuja. Korsi on pysty, jäykkä ja sileä, tyviosassa on 1–2 solmua, joista varsi helposti murtuu. Tyvi on paksu ja sipulimainen, pitkään säilyvä. Juuret ovat vankat ja keltaiset.</p> <p>Nötfrukter med ett frö (frukt- och fröväggen har vuxit samman).</p> <p>Kukinto on 4–20 cm pitkä, suppea ja pystyhaarainen, tummanvioletti röyhy. Röyhyn haarat ovat siirottavat ja sileät. Tähkylät ovat 1–4-kukkaiset ja tummanvioletin ruskehtavat. Kaleet ovat violetit, 2–3 mm pitkät, tähkylää lyhyemmät, ulkokale sisäkaletta lyhyempi. Helpeet ovat jokseenkin yhtä pitkät, vihneetön. Ponsi on noin 2 mm pitkä ja tummanvioletti.</p> <p>Tuulipölytteinen.</p> <p>Siniheinä kasvaa yleensä ohutturpeisella alustalla tai mineraalimaalla.</p> <p>Yleinen lähes koko maassa, Käsivarren lapissa melko harvinainen.</p> <p>Blommar i juli-augusti.</p> <p>Vindpollinerad.</p> <p>Vippan är 4-20 cm lång, hopdragen (smal), gles och mörkviolett. Småaxen är brunvioletta - mörklila, med 1-4 blommor. Skärmfjällen är violetta och 2-3 mm långa, kortare än småaxet, yttre skärmfjället kortare än det inre. Agnen ungefär lika långa, utan borst. Ståndarknapparna är 2 mm långa och mörkvioletta.</p> <p>The roots are robust and yellow.</p> <p>Nötfrukter med ett frö (frukt- och fröväggen har vuxit samman).</p> Molinia caerulea <p>Hedelmä jyvä (yksisiemeninen pähkylä, jossa hedelmäseinä ja siemenkuori ovat kasvaneet yhteen).</p> <p>Hedelmä jyvä (yksisiemeninen pähkylä, jossa hedelmäseinä ja siemenkuori ovat kasvaneet yhteen).</p> <p>Tuulipölytteinen.</p> <p>Vindpollinerad.</p> <p>Kukkii keski- ja loppukesällä (VII–VIII).</p> <p>Allmän i nästan hela landet, utom ställvis i Lappland.</p> <p>Tuulipölytteinen.</p> <p>Yleinen lähes koko maassa, Käsivarren lapissa melko harvinainen.</p> <p>Siniheinä kasvaa yleensä ohutturpeisella alustalla tai mineraalimaalla.</p> <p>Rehevähköillä avosoilla, hiekkaisilla ja kivikkoisilla rannoilla, suonlaidoilla, märillä niityillä ja ojissa.</p> <p>Siniheinä kasvaa yleensä ohutturpeisella alustalla tai mineraalimaalla.</p> <p>Siniheinä kasvaa yleensä ohutturpeisella alustalla tai mineraalimaalla.</p> <p>Vippan är 4–20 cm lång, hopdragen (smal), gles och mörkviolett. Småaxen är brunvioletta–mörklila, med 1–4 blommor. Skärmfjällen är violetta och 2–3 mm långa, kortare än småaxet, yttre skärmfjället kortare än det inre. Agnen ungefär lika långa, utan borst. Ståndarknapparna är 2 mm långa och mörkvioletta.</p> <p>Tiheään mätästävä, monivuotinen heinä.</p> <p>Lehdet ovat vuorottain, ruodittomat, tupelliset ja vartta lyhyemmät. Lehtilapa on 3–6 mm leveä, hyvin pitkäsuippuinen, karheareunainen, sinivihreä ja päältä harvakarvainen, keskisuoni vaalea. Kielekkeen paikalla on karvarivi.</p> <p>Nötfrukter med ett frö (frukt- och fröväggen har vuxit samman).</p> <p>Lehdet ovat vuorottain, ruodittomat, tupelliset ja vartta lyhyemmät. Lehtilapa on 3–6 mm leveä, hyvin pitkäsuippuinen, karheareunainen, sinivihreä ja päältä harvakarvainen, keskisuoni vaalea. Kielekkeen paikalla on karvarivi.</p> <p>Tiheään mätästävä, monivuotinen heinä.</p> <p>Allmän i nästan hela landet, utom ställvis i Lappland.</p> <p>Siniheinä kasvaa yleensä ohutturpeisella alustalla tai mineraalimaalla.</p> <p>Tuulipölytteinen.</p> <p>Tiheään mätästävä, monivuotinen heinä.</p> <p>Allmän i nästan hela landet, utom ställvis i Lappland.</p> <p>Wind-pollinated.</p> <p>Hedelmä jyvä (yksisiemeninen pähkylä, jossa hedelmäseinä ja siemenkuori ovat kasvaneet yhteen).</p> <p>På fuktig torv- eller sandmark. Sandiga och steniga stränder, myrar, kärr, fuktängar, diken.</p> <p>Nötfrukter med ett frö (frukt- och fröväggen har vuxit samman).</p> <p>På fuktig torv- eller sandmark. Sandiga och steniga stränder, myrar, kärr, fuktängar, diken.</p> <p>På fuktig torv- eller sandmark. Sandiga och steniga stränder, myrar, kärr, fuktängar, diken.</p> <p>Lehdet ovat vuorottain, ruodittomat, tupelliset ja vartta lyhyemmät. Lehtilapa on 3–6 mm leveä, hyvin pitkäsuippuinen, karheareunainen, sinivihreä ja päältä harvakarvainen, keskisuoni vaalea. Kielekkeen paikalla on karvarivi.</p> <p>Nötfrukter med ett frö (frukt- och fröväggen har vuxit samman).</p> <p>Vippan är 4–20 cm lång, hopdragen (smal), gles och mörkviolett. Småaxen är brunvioletta–mörklila, med 1–4 blommor. Skärmfjällen är violetta och 2–3 mm långa, kortare än småaxet, yttre skärmfjället kortare än det inre. Agnen ungefär lika långa, utan borst. Ståndarknapparna är 2 mm långa och mörkvioletta.</p> <p>Vindpollinerad.</p> <p>Vindpollinerad.</p> <p>Tiheään mätästävä, monivuotinen heinä.</p> <p>Nötfrukter med ett frö (frukt- och fröväggen har vuxit samman).</p> <p>Vindpollinerad.</p> <p>Blommar i juli-augusti.</p> <p>Rehevähköillä avosoilla, hiekkaisilla ja kivikkoisilla rannoilla, suonlaidoilla, märillä niityillä ja ojissa.</p> <p>Siniheinä kasvaa yleensä ohutturpeisella alustalla tai mineraalimaalla.</p> <p>Flerårigt, tättuvat gräs, växer ofta i bestånd. 30–90 cm hög. Stråna är upprätta, ihåliga och styva, med 1–2 ledknutar vid basen, där strået lätt bryts av. Basen är tjock, lökliknande (uppsvälld) och flerårig. Rötterna är gulaktiga och stadiga. Bladen har bladslida och bladskiva, och är kortare än strået. Bladskivan är 3–6 mm bred, blågröna och med ljus mittnerv. Bladen har sträva kanter och glesa hår på övre sidan. Snärpet utformat som en hårkrans.</p> <p>Vippan är 4–20 cm lång, hopdragen (smal), gles och mörkviolett. Småaxen är brunvioletta–mörklila, med 1–4 blommor. Skärmfjällen är violetta och 2–3 mm långa, kortare än småaxet, yttre skärmfjället kortare än det inre. Agnen ungefär lika långa, utan borst. Ståndarknapparna är 2 mm långa och mörkvioletta.</p> <p>På fuktig torv- eller sandmark. Sandiga och steniga stränder, myrar, kärr, fuktängar, diken.</p> <p>Lehdet ovat vuorottain, ruodittomat, tupelliset ja vartta lyhyemmät. Lehtilapa on 3–6 mm leveä, hyvin pitkäsuippuinen, karheareunainen, sinivihreä ja päältä harvakarvainen, keskisuoni vaalea. Kielekkeen paikalla on karvarivi.</p> <p>Hedelmä jyvä (yksisiemeninen pähkylä, jossa hedelmäseinä ja siemenkuori ovat kasvaneet yhteen).</p> <p>Siniheinä kasvaa yleensä ohutturpeisella alustalla tai mineraalimaalla.</p> <p>Flerårigt, tättuvat gräs, växer ofta i bestånd. 30–90 cm hög. Stråna är upprätta, ihåliga och styva, med 1–2 ledknutar vid basen, där strået lätt bryts av. Basen är tjock, lökliknande (uppsvälld) och flerårig. Rötterna är gulaktiga och stadiga. Bladen har bladslida och bladskiva, och är kortare än strået. Bladskivan är 3–6 mm bred, blågröna och med ljus mittnerv. Bladen har sträva kanter och glesa hår på övre sidan. Snärpet utformat som en hårkrans.</p> <p>Vindpollinerad.</p> <p>Rehevähköillä avosoilla, hiekkaisilla ja kivikkoisilla rannoilla, suonlaidoilla, märillä niityillä ja ojissa.</p> <p>Kukinto on 4–20 cm pitkä, suppea ja pystyhaarainen, tummanvioletti röyhy. Röyhyn haarat ovat siirottavat ja sileät. Tähkylät ovat 1–4-kukkaiset ja tummanvioletin ruskehtavat. Kaleet ovat violetit, 2–3 mm pitkät, tähkylää lyhyemmät, ulkokale sisäkaletta lyhyempi. Helpeet ovat jokseenkin yhtä pitkät, vihneetön. Ponsi on noin 2 mm pitkä ja tummanvioletti.</p> <p>Wind-pollinated.</p> <p>Siniheinä kasvaa yleensä ohutturpeisella alustalla tai mineraalimaalla.</p> <p>Nötfrukter med ett frö (frukt- och fröväggen har vuxit samman).</p> <p>På sandiga ängar och bergängar, banvallar, ruderatmark, torra vägkanter.</p> <p>Yleinen lähes koko maassa, Käsivarren lapissa melko harvinainen.</p> <p>Kukinto on 4–20 cm pitkä, suppea ja pystyhaarainen, tummanvioletti röyhy. Röyhyn haarat ovat siirottavat ja sileät. Tähkylät ovat 1–4-kukkaiset ja tummanvioletin ruskehtavat. Kaleet ovat violetit, 2–3 mm pitkät, tähkylää lyhyemmät, ulkokale sisäkaletta lyhyempi. Helpeet ovat jokseenkin yhtä pitkät, vihneetön. Ponsi on noin 2 mm pitkä ja tummanvioletti.</p> <p>Vindpollinerad.</p> <p>Vippan är 4–20 cm lång, hopdragen (smal), gles och mörkviolett. Småaxen är brunvioletta - mörklila, med 1–4 blommor. Skärmfjällen är violetta och 2–3 mm långa, kortare än småaxet, yttre skärmfjället kortare än det inre. Agnen ungefär lika långa, utan borst. Ståndarknapparna är 2 mm långa och mörkvioletta.</p> <p>Tuulipölytteinen.</p> <p>Allmän i nästan hela landet, utom ställvis i Lappland.</p> <p>Nötfrukter med ett frö (frukt- och fröväggen har vuxit samman).</p> <p>Kukkii keski- ja loppukesällä (VII–VIII).</p> <p>På fuktig torv- eller sandmark. Sandiga och steniga stränder, myrar, kärr, fuktängar, diken.</p> <p>Siniheinä kasvaa yleensä ohutturpeisella alustalla tai mineraalimaalla.</p> <p>Vindpollinerad.</p> <p>På fuktig torv- eller sandmark. Sandiga och steniga stränder, myrar, kärr, fuktängar, diken.</p> <p>Kukkii keski- ja loppukesällä (VII–VIII).</p> <p>Vippan är 4–20 cm lång, hopdragen (smal), gles och mörkviolett. Småaxen är brunvioletta–mörklila, med 1–4 blommor. Skärmfjällen är violetta och 2–3 mm långa, kortare än småaxet, yttre skärmfjället kortare än det inre. Agnen ungefär lika långa, utan borst. Ståndarknapparna är 2 mm långa och mörkvioletta.</p> <p>Nötfrukter med ett frö (frukt- och fröväggen har vuxit samman).</p> <p>Yleinen lähes koko maassa, Käsivarren lapissa melko harvinainen.</p> <p>Perennial, densely cespitose grass.</p> <p>Rehevähköillä avosoilla, hiekkaisilla ja kivikkoisilla rannoilla, suonlaidoilla, märillä niityillä ja ojissa.</p> <p>Hedelmä jyvä (yksisiemeninen pähkylä, jossa hedelmäseinä ja siemenkuori ovat kasvaneet yhteen).</p> <p>Kukkii keski- ja loppukesällä (VII–VIII).</p> <p>30–90 cm korkea.</p> <p>Varsi on liereä, ontto korsi, jonka nivelkohdat ovat täyteisiä solmuja. Korsi on pysty, jäykkä ja sileä, tyviosassa on 1–2 solmua, joista varsi helposti murtuu. Tyvi on paksu ja sipulimainen, pitkään säilyvä. Juuret ovat vankat ja keltaiset.</p> <p>Kukkii keski- ja loppukesällä (VII–VIII).</p> <p>Yleinen lähes koko maassa, Käsivarren lapissa melko harvinainen.</p> <p>Hedelmä jyvä (yksisiemeninen pähkylä, jossa hedelmäseinä ja siemenkuori ovat kasvaneet yhteen).</p> <p>Kukkii keski- ja loppukesällä (VII–VIII).</p> <p>Blommar i juli-augusti.</p> <p>Allmän i nästan hela landet, utom ställvis i Lappland.</p> <p>Flerårigt, tättuvat gräs, växer ofta i bestånd. 30–90 cm hög. Stråna är upprätta, ihåliga och styva, med 1–2 ledknutar vid basen, där strået lätt bryts av. Basen är tjock, lökliknande (uppsvälld) och flerårig. Rötterna är gulaktiga och stadiga. Bladen har bladslida och bladskiva, och är kortare än strået. Bladskivan är 3–6 mm bred, blågröna och med ljus mittnerv. Bladen har sträva kanter och glesa hår på övre sidan. Snärpet utformat som en hårkrans.</p> <p>Vindpollinerad.</p> <p>Hedelmä jyvä (yksisiemeninen pähkylä, jossa hedelmäseinä ja siemenkuori ovat kasvaneet yhteen).</p> <p>Yleinen lähes koko maassa, Käsivarren lapissa melko harvinainen.</p> <p>Rehevähköillä avosoilla, hiekkaisilla ja kivikkoisilla rannoilla, suonlaidoilla, märillä niityillä ja ojissa.</p> <p>Varsi on liereä, ontto korsi, jonka nivelkohdat ovat täyteisiä solmuja. Korsi on pysty, jäykkä ja sileä, tyviosassa on 1–2 solmua, joista varsi helposti murtuu. Tyvi on paksu ja sipulimainen, pitkään säilyvä. Juuret ovat vankat ja keltaiset.</p> <p>Rehevähköillä avosoilla, hiekkaisilla ja kivikkoisilla rannoilla, suonlaidoilla, märillä niityillä ja ojissa.</p> <p>Yleinen lähes koko maassa, Käsivarren lapissa melko harvinainen.</p> <p>Yleinen lähes koko maassa, Käsivarren lapissa melko harvinainen.</p> <p>Blommar i juli-augusti.</p> <p>30–90 cm korkea.</p> <p>Tuulipölytteinen.</p> <p>Tiheään mätästävä, monivuotinen heinä.</p> <p>Kukinto on 4–20 cm pitkä, suppea ja pystyhaarainen, tummanvioletti röyhy. Röyhyn haarat ovat siirottavat ja sileät. Tähkylät ovat 1–4-kukkaiset ja tummanvioletin ruskehtavat. Kaleet ovat violetit, 2–3 mm pitkät, tähkylää lyhyemmät, ulkokale sisäkaletta lyhyempi. Helpeet ovat jokseenkin yhtä pitkät, vihneetön. Ponsi on noin 2 mm pitkä ja tummanvioletti.</p> <p>Hedelmä jyvä (yksisiemeninen pähkylä, jossa hedelmäseinä ja siemenkuori ovat kasvaneet yhteen).</p> <p>Blommar i juli-augusti.</p> <p>Flerårigt, tättuvat gräs, växer ofta i bestånd. 30–90 cm hög. Stråna är upprätta, ihåliga och styva, med 1–2 ledknutar vid basen, där strået lätt bryts av. Basen är tjock, lökliknande (uppsvälld) och flerårig. Rötterna är gulaktiga och stadiga. Bladen har bladslida och bladskiva, och är kortare än strået. Bladskivan är 3–6 mm bred, blågröna och med ljus mittnerv. Bladen har sträva kanter och glesa hår på övre sidan. Snärpet utformat som en hårkrans.</p> <p>Kukinto on 4–20 cm pitkä, suppea ja pystyhaarainen, tummanvioletti röyhy. Röyhyn haarat ovat siirottavat ja sileät. Tähkylät ovat 1–4-kukkaiset ja tummanvioletin ruskehtavat. Kaleet ovat violetit, 2–3 mm pitkät, tähkylää lyhyemmät, ulkokale sisäkaletta lyhyempi. Helpeet ovat jokseenkin yhtä pitkät, vihneetön. Ponsi on noin 2 mm pitkä ja tummanvioletti.</p> <p>Varsi on liereä, ontto korsi, jonka nivelkohdat ovat täyteisiä solmuja. Korsi on pysty, jäykkä ja sileä, tyviosassa on 1–2 solmua, joista varsi helposti murtuu. Tyvi on paksu ja sipulimainen, pitkään säilyvä. Juuret ovat vankat ja keltaiset.</p> <p>På fuktig torv- eller sandmark. Sandiga och steniga stränder, myrar, kärr, fuktängar, diken.</p> <p>Yleinen lähes koko maassa, Käsivarren lapissa melko harvinainen.</p> <p>Mesotrophic to eutrophic fens, sandy and stony shores, mire margins, wet meadows and ditches.</p> <p>The plant often grows on thin peat layer or on mineral soil.</p> <p>Varsi on liereä, ontto korsi, jonka nivelkohdat ovat täyteisiä solmuja. Korsi on pysty, jäykkä ja sileä, tyviosassa on 1–2 solmua, joista varsi helposti murtuu. Tyvi on paksu ja sipulimainen, pitkään säilyvä. Juuret ovat vankat ja keltaiset.</p> <p>Kukinto on 4–20 cm pitkä, suppea ja pystyhaarainen, tummanvioletti röyhy. Röyhyn haarat ovat siirottavat ja sileät. Tähkylät ovat 1–4-kukkaiset ja tummanvioletin ruskehtavat. Kaleet ovat violetit, 2–3 mm pitkät, tähkylää lyhyemmät, ulkokale sisäkaletta lyhyempi. Helpeet ovat jokseenkin yhtä pitkät, vihneetön. Ponsi on noin 2 mm pitkä ja tummanvioletti.</p> <p>Kukinto on 4–20 cm pitkä, suppea ja pystyhaarainen, tummanvioletti röyhy. Röyhyn haarat ovat siirottavat ja sileät. Tähkylät ovat 1–4-kukkaiset ja tummanvioletin ruskehtavat. Kaleet ovat violetit, 2–3 mm pitkät, tähkylää lyhyemmät, ulkokale sisäkaletta lyhyempi. Helpeet ovat jokseenkin yhtä pitkät, vihneetön. Ponsi on noin 2 mm pitkä ja tummanvioletti.</p> <p>Tiheään mätästävä, monivuotinen heinä.</p> <p>Lehdet ovat vuorottain, ruodittomat, tupelliset ja vartta lyhyemmät. Lehtilapa on 3–6 mm leveä, hyvin pitkäsuippuinen, karheareunainen, sinivihreä ja päältä harvakarvainen, keskisuoni vaalea. Kielekkeen paikalla on karvarivi.</p> <p>Flerårigt, tättuvat gräs, växer ofta i bestånd. 30–90 cm hög. Stråna är upprätta, ihåliga och styva, med 1–2 ledknutar vid basen, där strået lätt bryts av. Basen är tjock, lökliknande (uppsvälld) och flerårig. Rötterna är gulaktiga och stadiga. Bladen har bladslida och bladskiva, och är kortare än strået. Bladskivan är 3–6 mm bred, blågröna och med ljus mittnerv. Bladen har sträva kanter och glesa hår på övre sidan. Snärpet utformat som en hårkrans.</p> <p>Tuulipölytteinen.</p> <p>Vippan är 4-20 cm lång, hopdragen (smal), gles och mörkviolett. Småaxen är brunvioletta - mörklila, med 1-4 blommor. Skärmfjällen är violetta och 2-3 mm långa, kortare än småaxet, yttre skärmfjället kortare än det inre. Agnen ungefär lika långa, utan borst. Ståndarknapparna är 2 mm långa och mörkvioletta.</p> <p>Flerårigt, tättuvat gräs, växer ofta i bestånd. 30–90 cm hög. Stråna är upprätta, ihåliga och styva, med 1–2 ledknutar vid basen, där strået lätt bryts av. Basen är tjock, lökliknande (uppsvälld) och flerårig. Rötterna är gulaktiga och stadiga. Bladen har bladslida och bladskiva, och är kortare än strået. Bladskivan är 3–6 mm bred, blågröna och med ljus mittnerv. Bladen har sträva kanter och glesa hår på övre sidan. Snärpet utformat som en hårkrans.</p> <p>På fuktig torv- eller sandmark. Sandiga och steniga stränder, myrar, kärr, fuktängar, diken.</p> <p>Kukkii keski- ja loppukesällä (VII–VIII).</p> <p>Tuulipölytteinen.</p> <p>30–90 cm korkea.</p> <p>Vindpollinerad.</p> <p>Kukkii keski- ja loppukesällä (VII–VIII).</p> <p>Varsi on liereä, ontto korsi, jonka nivelkohdat ovat täyteisiä solmuja. Korsi on pysty, jäykkä ja sileä, tyviosassa on 1–2 solmua, joista varsi helposti murtuu. Tyvi on paksu ja sipulimainen, pitkään säilyvä. Juuret ovat vankat ja keltaiset.</p> <p>Flerårigt, tättuvat gräs, växer ofta i bestånd. 30–90 cm hög. Stråna är upprätta, ihåliga och styva, med 1–2 ledknutar vid basen, där strået lätt bryts av. Basen är tjock, lökliknande (uppsvälld) och flerårig. Rötterna är gulaktiga och stadiga. Bladen har bladslida och bladskiva, och är kortare än strået. Bladskivan är 3–6 mm bred, blågröna och med ljus mittnerv. Bladen har sträva kanter och glesa hår på övre sidan. Snärpet utformat som en hårkrans.</p> <p>Common nearly everywhere in Finland, but rather rare in the Lapland of Käsivarsi.</p> <p>Vindpollinerad.</p> <p>Allmän i nästan hela landet, utom ställvis i Lappland.</p> <p>På fuktig torv- eller sandmark. Sandiga och steniga stränder, myrar, kärr, fuktängar, diken.</p> <p>Kukkii keski- ja loppukesällä (VII–VIII).</p> <p>Vindpollinerad.</p> <p>Kukkii keski- ja loppukesällä (VII–VIII).</p> <p>Tuulipölytteinen.</p> <p>Siniheinä kasvaa yleensä ohutturpeisella alustalla tai mineraalimaalla.</p> <p>Blommar i juli-augusti.</p> <p>Yleinen lähes koko maassa, Käsivarren lapissa melko harvinainen.</p> <p>Blommar i juli-augusti.</p> <p>Allmän i nästan hela landet, utom ställvis i Lappland.</p> <p>Blommar i juli-augusti.</p> <p>Vindpollinerad.</p> <p>Tuulipölytteinen.</p> <p>Flerårigt, tättuvat gräs, växer ofta i bestånd. 30–90 cm hög. Stråna är upprätta, ihåliga och styva, med 1–2 ledknutar vid basen, där strået lätt bryts av. Basen är tjock, lökliknande (uppsvälld) och flerårig. Rötterna är gulaktiga och stadiga. Bladen har bladslida och bladskiva, och är kortare än strået. Bladskivan är 3–6 mm bred, blågröna och med ljus mittnerv. Bladen har sträva kanter och glesa hår på övre sidan. Snärpet utformat som en hårkrans.</p> <p>Yleinen lähes koko maassa, Käsivarren lapissa melko harvinainen.</p> <p>Siniheinä kasvaa yleensä ohutturpeisella alustalla tai mineraalimaalla.</p> <p>Tiheään mätästävä, monivuotinen heinä.</p> <p>Siniheinä kasvaa yleensä ohutturpeisella alustalla tai mineraalimaalla.</p> <p>Rehevähköillä avosoilla, hiekkaisilla ja kivikkoisilla rannoilla, suonlaidoilla, märillä niityillä ja ojissa.</p> <p>Vindpollinerad.</p> <p>Rehevähköillä avosoilla, hiekkaisilla ja kivikkoisilla rannoilla, suonlaidoilla, märillä niityillä ja ojissa.</p> <p>Vippan är 4–20 cm lång, hopdragen (smal), gles och mörkviolett. Småaxen är brunvioletta–mörklila, med 1–4 blommor. Skärmfjällen är violetta och 2–3 mm långa, kortare än småaxet, yttre skärmfjället kortare än det inre. Agnen ungefär lika långa, utan borst. Ståndarknapparna är 2 mm långa och mörkvioletta.</p> <p>Siniheinä kasvaa yleensä ohutturpeisella alustalla tai mineraalimaalla.</p> <p>Vindpollinerad.</p> <p>Tuulipölytteinen.</p> <p>Rehevähköillä avosoilla, hiekkaisilla ja kivikkoisilla rannoilla, suonlaidoilla, märillä niityillä ja ojissa.</p> <p>Kukkii keski- ja loppukesällä (VII–VIII).</p> <p>Varsi on liereä, ontto korsi, jonka nivelkohdat ovat täyteisiä solmuja. Korsi on pysty, jäykkä ja sileä, tyviosassa on 1–2 solmua, joista varsi helposti murtuu. Tyvi on paksu ja sipulimainen, pitkään säilyvä. Juuret ovat vankat ja keltaiset.</p> <p>Varsi on liereä, ontto korsi, jonka nivelkohdat ovat täyteisiä solmuja. Korsi on pysty, jäykkä ja sileä, tyviosassa on 1–2 solmua, joista varsi helposti murtuu. Tyvi on paksu ja sipulimainen, pitkään säilyvä. Juuret ovat vankat ja keltaiset.</p> <p>Yleinen lähes koko maassa, Käsivarren lapissa melko harvinainen.</p> <p>Tiheään mätästävä, monivuotinen heinä.</p> <p>Vindpollinerad.</p> <p>Kukinto on 4–20 cm pitkä, suppea ja pystyhaarainen, tummanvioletti röyhy. Röyhyn haarat ovat siirottavat ja sileät. Tähkylät ovat 1–4-kukkaiset ja tummanvioletin ruskehtavat. Kaleet ovat violetit, 2–3 mm pitkät, tähkylää lyhyemmät, ulkokale sisäkaletta lyhyempi. Helpeet ovat jokseenkin yhtä pitkät, vihneetön. Ponsi on noin 2 mm pitkä ja tummanvioletti.</p> <p>Tiheään mätästävä, monivuotinen heinä.</p> <p>Nötfrukter med ett frö (frukt- och fröväggen har vuxit samman).</p> <p>Yleinen lähes koko maassa, Käsivarren lapissa melko harvinainen.</p> <p>Yleinen lähes koko maassa, Käsivarren lapissa melko harvinainen.</p> <p>Vindpollinerad.</p> <p>Allmän i nästan hela landet, utom ställvis i Lappland.</p> <p>Siniheinä kasvaa yleensä ohutturpeisella alustalla tai mineraalimaalla.</p> <p>Hedelmä jyvä (yksisiemeninen pähkylä, jossa hedelmäseinä ja siemenkuori ovat kasvaneet yhteen).</p> <p>Flowers in midsummer and late summer (VII–VIII).</p>