<p>30–80 cm.</p> <p>Aurinkoinen.</p> <p>Kukkavarsi ontto, lehdetön, alaosastaan pullistunut.</p> <p>Tunnetaan vain viljeltynä. Lähimmät sukulaislajit Keski-Aasiassa, monivuotisia kivikkoisten ylänköjen laukkoja.</p> <p>Aurinkoinen.</p> <p>Kesäkuu–heinäkuu.</p> <p>30–80 cm.</p> <p>Vanhimmat varmat viljelytiedot ovat Egyptistä noin 5400 vuotta sitten. Sipulia on viljelty Suomessa viimeistään 1600-luvun lopulla. Lisätään kylvämällä; kasvatetaan yleensä keväällä pistettävistä pikkuistukkaista. Sipuli on monimuotoinen kasvi, jonka viljelymuodot jaetaan lajikeryhmiksi: Aggreratum-ryhmä, ryvässipuli; Ascalonicum-ryhmä, salottisipuli; Cepa-ryhmä, kepa- eli ruokasipuli; Hillosipuli-ryhmä, hillosipuli; Hopeasipuli-ryhmä, hopeasipuli; Jättisipuli-ryhmä, jättisipuli; Proliferum-ryhmä, ilmasipuli; Punasipuli-ryhmä, punasipuli; Vihersipuli-ryhmä, vihersipuli.</p> <p>Hedelmä on kota.</p> <p>Lehdet ontot, tasasoukat, tupelliset.</p> <p>Kesäkuu–heinäkuu.</p> <p>Multava hiekkapitoinen, runsaasti kalkittu (pH yli 6).</p> <p>Lehdet ontot, tasasoukat, tupelliset.</p> <p>30–80 cm.</p> <p>Kaksi- tai monivuotinen.</p> <p>Aurinkoinen.</p> <p>Viljelykasvi.</p> <p>Lehdet ontot, tasasoukat, tupelliset.</p> <p>Vanhimmat varmat viljelytiedot ovat Egyptistä noin 5400 vuotta sitten. Sipulia on viljelty Suomessa viimeistään 1600-luvun lopulla. Lisätään kylvämällä; kasvatetaan yleensä keväällä pistettävistä pikkuistukkaista. Sipuli on monimuotoinen kasvi, jonka viljelymuodot jaetaan lajikeryhmiksi: Aggreratum-ryhmä, ryvässipuli; Ascalonicum-ryhmä, salottisipuli; Cepa-ryhmä, kepa- eli ruokasipuli; Hillosipuli-ryhmä, hillosipuli; Hopeasipuli-ryhmä, hopeasipuli; Jättisipuli-ryhmä, jättisipuli; Proliferum-ryhmä, ilmasipuli; Punasipuli-ryhmä, punasipuli; Vihersipuli-ryhmä, vihersipuli.</p> <p>Tunnetaan vain viljeltynä. Lähimmät sukulaislajit Keski-Aasiassa, monivuotisia kivikkoisten ylänköjen laukkoja.</p> <p>Hedelmä on kota.</p> <p>Kaksi- tai monivuotinen ruoho.</p> <p>Kaksi- tai monivuotinen.</p> <p>Lehdet ontot, tasasoukat, tupelliset.</p> <p>Multava hiekkapitoinen, runsaasti kalkittu (pH yli 6).</p> <p>Kukinto tiheä latvasarja. Valkeita kehälehtiä 6.</p> <p>Multava hiekkapitoinen, runsaasti kalkittu (pH yli 6).</p> <p>Vanhimmat varmat viljelytiedot ovat Egyptistä noin 5400 vuotta sitten. Sipulia on viljelty Suomessa viimeistään 1600-luvun lopulla. Lisätään kylvämällä; kasvatetaan yleensä keväällä pistettävistä pikkuistukkaista. Sipuli on monimuotoinen kasvi, jonka viljelymuodot jaetaan lajikeryhmiksi: Aggreratum-ryhmä, ryvässipuli; Ascalonicum-ryhmä, salottisipuli; Cepa-ryhmä, kepa- eli ruokasipuli; Hillosipuli-ryhmä, hillosipuli; Hopeasipuli-ryhmä, hopeasipuli; Jättisipuli-ryhmä, jättisipuli; Proliferum-ryhmä, ilmasipuli; Punasipuli-ryhmä, punasipuli; Vihersipuli-ryhmä, vihersipuli.</p> <p>Viljelykasvi.</p> <p>Multava hiekkapitoinen, runsaasti kalkittu (pH yli 6).</p> <p>Kaksi- tai monivuotinen.</p> <p>Lehdet ontot, tasasoukat, tupelliset.</p> <p>Kukinto tiheä latvasarja. Valkeita kehälehtiä 6.</p> <p>Tunnetaan vain viljeltynä. Lähimmät sukulaislajit Keski-Aasiassa, monivuotisia kivikkoisten ylänköjen laukkoja.</p> <p>Tunnetaan vain viljeltynä. Lähimmät sukulaislajit Keski-Aasiassa, monivuotisia kivikkoisten ylänköjen laukkoja.</p> <p>Kukinto tiheä latvasarja. Valkeita kehälehtiä 6.</p> <p>Sipulin viljelymuodot jaetaan lajikeryhmiksi: Aggreratum-ryhmä, ryvässipuli; Ascalonicum-ryhmä, salottisipuli; Cepa-ryhmä, kepa- eli ruokasipuli; Hillosipuli-ryhmä, hillosipuli; Hopeasipuli-ryhmä, hopeasipuli; Jättisipuli-ryhmä, jättisipuli; Proliferum-ryhmä, ilmasipuli; Punasipuli-ryhmä, punasipuli; Vihersipuli-ryhmä, vihersipuli.</p> true <p>Kukkavarsi ontto, lehdetön, alaosastaan pullistunut.</p> <p>Kaksi- tai monivuotinen.</p> <p>Kukkavarsi ontto, lehdetön, alaosastaan pullistunut.</p> <p>30–80 cm.</p> sipuli <p>Kesäkuu–heinäkuu.</p> <p>Kesäkuu–heinäkuu.</p> <p>Kukkavarsi ontto, lehdetön, alaosastaan pullistunut.</p> L. <p>Kesäkuu–heinäkuu.</p> <p>Aurinkoinen.</p> <p>Tunnetaan vain viljeltynä. Lähimmät sukulaislajit Keski-Aasiassa, monivuotisia kivikkoisten ylänköjen laukkoja.</p> <p>Tunnetaan vain viljeltynä. Lähimmät sukulaislajit Keski-Aasiassa, monivuotisia kivikkoisten ylänköjen laukkoja.</p> <p>Kesäkuu–heinäkuu.</p> <p>Hedelmä on kota.</p> Allium cepa <p>Tunnetaan vain viljeltynä. Lähimmät sukulaislajit Keski-Aasiassa, monivuotisia kivikkoisten ylänköjen laukkoja.</p> <p>Kukinto tiheä latvasarja. Valkeita kehälehtiä 6.</p> 9 <p>Tunnetaan vain viljeltynä. Lähimmät sukulaislajit Keski-Aasiassa, monivuotisia kivikkoisten ylänköjen laukkoja.</p> <p>Lehdet ontot, tasasoukat, tupelliset.</p> <p>30–80 cm.</p> <p>Vanhimmat varmat viljelytiedot ovat Egyptistä noin 5400 vuotta sitten. Sipulia on viljelty Suomessa viimeistään 1600-luvun lopulla. Lisätään kylvämällä; kasvatetaan yleensä keväällä pistettävistä pikkuistukkaista. Sipuli on monimuotoinen kasvi, jonka viljelymuodot jaetaan lajikeryhmiksi: Aggreratum-ryhmä, ryvässipuli; Ascalonicum-ryhmä, salottisipuli; Cepa-ryhmä, kepa- eli ruokasipuli; Hillosipuli-ryhmä, hillosipuli; Hopeasipuli-ryhmä, hopeasipuli; Jättisipuli-ryhmä, jättisipuli; Proliferum-ryhmä, ilmasipuli; Punasipuli-ryhmä, punasipuli; Vihersipuli-ryhmä, vihersipuli.</p> <p>Multava hiekkapitoinen, runsaasti kalkittu (pH yli 6).</p> <p>Hedelmä on kota.</p> <p>Hedelmä on kota.</p> <p>Aurinkoinen.</p> <p>Kukkavarsi ontto, lehdetön, alaosastaan pullistunut.</p> <p>Pyöreän tai litteänpyöreän sipulin muodostava ravintokasvi, jolla on rikkipitoisista haihtuvista öljyistä johtuva tyypillinen maku ja tuoksu. Sipuli muodostuu lukuisista paksuuntuneista, vararavintopitoisista lehtikannoista.</p> <p>Hedelmä on kota.</p> <p>Kukkavarsi ontto, lehdetön, alaosastaan pullistunut.</p> <p>Kaksi- tai monivuotinen.</p> <p>Kaksi- tai monivuotinen.</p> <p>Lehdet ontot, tasasoukat, tupelliset.</p> <p>Kukkavarsi ontto, lehdetön, alaosastaan pullistunut.</p> <p>Multava hiekkapitoinen, runsaasti kalkittu (pH yli 6).</p> <p>Pyöreän tai litteänpyöreän sipulin muodostava ravintokasvi, jolla on rikkipitoisista haihtuvista öljyistä johtuva tyypillinen maku ja tuoksu. Sipuli muodostuu lukuisista paksuuntuneista, vararavintopitoisista lehtikannoista.</p> <p>Pyöreän tai litteänpyöreän sipulin muodostava ravintokasvi, jolla on rikkipitoisista haihtuvista öljyistä johtuva tyypillinen maku ja tuoksu. Sipuli muodostuu lukuisista paksuuntuneista, vararavintopitoisista lehtikannoista.</p> <p>Lehdet ontot, tasasoukat, tupelliset. Sipuli muodostuu lukuisista paksuuntuneista, vararavintopitoisista lehtikannoista.</p> <p>Tunnetaan vain viljeltynä. Lähimmät sukulaislajit Keski-Aasiassa, monivuotisia kivikkoisten ylänköjen laukkoja.</p> <p>30–80 cm.</p> <p>Aurinkoinen.</p> <p>Hedelmä on kota.</p> <p>Multava hiekkapitoinen, runsaasti kalkittu (pH yli 6).</p> <p>Kesäkuu–heinäkuu.</p> <p>30–80 cm.</p> <p>Hedelmä on kota.</p> <p>Kesäkuu–heinäkuu.</p> <p>Aurinkoinen.</p> <p>Aurinkoinen.</p> <p>Kaksi- tai monivuotinen ruoho.</p> <p>Kesäkuu–heinäkuu.</p> <p>Kukinto tiheä latvasarja. Valkeita kehälehtiä 6.</p> lök <p>Multava hiekkapitoinen, runsaasti kalkittu (pH yli 6).</p> <p>Hedelmä on kota.</p> <p>Kukinto tiheä latvasarja. Valkeita kehälehtiä 6.</p> <p>Vanhimmat varmat viljelytiedot ovat Egyptistä noin 5400 vuotta sitten. Sipulia on viljelty Suomessa viimeistään 1600-luvun lopulla. Lisätään kylvämällä; kasvatetaan yleensä keväällä pistettävistä pikkuistukkaista. Sipuli on monimuotoinen kasvi, jonka viljelymuodot jaetaan lajikeryhmiksi: Aggreratum-ryhmä, ryvässipuli; Ascalonicum-ryhmä, salottisipuli; Cepa-ryhmä, kepa- eli ruokasipuli; Hillosipuli-ryhmä, hillosipuli; Hopeasipuli-ryhmä, hopeasipuli; Jättisipuli-ryhmä, jättisipuli; Proliferum-ryhmä, ilmasipuli; Punasipuli-ryhmä, punasipuli; Vihersipuli-ryhmä, vihersipuli.</p> <p>Lehdet ontot, tasasoukat, tupelliset.</p> <p>Kukkavarsi ontto, lehdetön, alaosastaan pullistunut.</p> <p>Kukkavarsi ontto, lehdetön, alaosastaan pullistunut.</p> <p>30–80 cm.</p> <p>Pyöreän tai litteänpyöreän sipulin muodostava ravintokasvi, jolla on rikkipitoisista haihtuvista öljyistä johtuva tyypillinen maku ja tuoksu. Sipuli muodostuu lukuisista paksuuntuneista, vararavintopitoisista lehtikannoista.</p> <p>Pyöreän tai litteänpyöreän sipulin muodostava ravintokasvi, jolla on rikkipitoisista haihtuvista öljyistä johtuva tyypillinen maku ja tuoksu. Sipuli muodostuu lukuisista paksuuntuneista, vararavintopitoisista lehtikannoista.</p> <p>Kukinto tiheä latvasarja. Valkeita kehälehtiä 6.</p> <p>Kukinto tiheä latvasarja. Valkeita kehälehtiä 6.</p> <p>Kaksi- tai monivuotinen.</p> <p>Vanhimmat varmat viljelytiedot ovat Egyptistä noin 5400 vuotta sitten. Sipulia on viljelty Suomessa viimeistään 1600-luvun lopulla. Lisätään kylvämällä; kasvatetaan yleensä keväällä pistettävistä pikkuistukkaista. Sipuli on monimuotoinen kasvi, jonka viljelymuodot jaetaan lajikeryhmiksi: Aggreratum-ryhmä, ryvässipuli; Ascalonicum-ryhmä, salottisipuli; Cepa-ryhmä, kepa- eli ruokasipuli; Hillosipuli-ryhmä, hillosipuli; Hopeasipuli-ryhmä, hopeasipuli; Jättisipuli-ryhmä, jättisipuli; Proliferum-ryhmä, ilmasipuli; Punasipuli-ryhmä, punasipuli; Vihersipuli-ryhmä, vihersipuli.</p> <p>Kaksi- tai monivuotinen.</p> <p>Pyöreän tai litteänpyöreän sipulin muodostava ravintokasvi, jolla on rikkipitoisista haihtuvista öljyistä johtuva tyypillinen maku ja tuoksu. Sipuli muodostuu lukuisista paksuuntuneista, vararavintopitoisista lehtikannoista.</p> <p>Kesäkuu–heinäkuu.</p> <p>Multava hiekkapitoinen, runsaasti kalkittu (pH yli 6).</p> <p>Vanhimmat varmat viljelytiedot ovat Egyptistä noin 5400 vuotta sitten. Sipulia on viljelty Suomessa viimeistään 1600-luvun lopulla. Lisätään kylvämällä; kasvatetaan yleensä keväällä pistettävistä pikkuistukkaista. Sipuli on monimuotoinen kasvi, jonka viljelymuodot jaetaan lajikeryhmiksi: Aggreratum-ryhmä, ryvässipuli; Ascalonicum-ryhmä, salottisipuli; Cepa-ryhmä, kepa- eli ruokasipuli; Hillosipuli-ryhmä, hillosipuli; Hopeasipuli-ryhmä, hopeasipuli; Jättisipuli-ryhmä, jättisipuli; Proliferum-ryhmä, ilmasipuli; Punasipuli-ryhmä, punasipuli; Vihersipuli-ryhmä, vihersipuli.</p> <p>Multava hiekkapitoinen, runsaasti kalkittu (pH yli 6).</p> <p>Kukinto tiheä latvasarja. Valkeita kehälehtiä 6.</p> <p>Tunnetaan vain viljeltynä. Lähimmät sukulaislajit Keski-Aasiassa, monivuotisia kivikkoisten ylänköjen laukkoja.</p> <p>Kukinto tiheä latvasarja. Valkeita kehälehtiä 6.</p> <p>Vanhimmat varmat viljelytiedot ovat Egyptistä noin 5400 vuotta sitten. Sipulia on viljelty Suomessa viimeistään 1600-luvun lopulla. Lisätään kylvämällä; kasvatetaan yleensä keväällä pistettävistä pikkuistukkaista. Sipuli on monimuotoinen kasvi, jonka viljelymuodot jaetaan lajikeryhmiksi: Aggreratum-ryhmä, ryvässipuli; Ascalonicum-ryhmä, salottisipuli; Cepa-ryhmä, kepa- eli ruokasipuli; Hillosipuli-ryhmä, hillosipuli; Hopeasipuli-ryhmä, hopeasipuli; Jättisipuli-ryhmä, jättisipuli; Proliferum-ryhmä, ilmasipuli; Punasipuli-ryhmä, punasipuli; Vihersipuli-ryhmä, vihersipuli.</p> <p>Pyöreän tai litteänpyöreän sipulin muodostava ravintokasvi, jolla on rikkipitoisista haihtuvista öljyistä johtuva tyypillinen maku ja tuoksu. Sipuli muodostuu lukuisista paksuuntuneista, vararavintopitoisista lehtikannoista.</p> <p>30–80 cm.</p> <p>Hedelmä on kota.</p> ruokasipuli <p>30–80 cm.</p> <p>Kaksi- tai monivuotinen.</p> <p>Pyöreän tai litteänpyöreän sipulin muodostava ravintokasvi, jolla on rikkipitoisista haihtuvista öljyistä johtuva tyypillinen maku ja tuoksu. Sipuli muodostuu lukuisista paksuuntuneista, vararavintopitoisista lehtikannoista.</p> <p>Kukkavarsi ontto, lehdetön, alaosastaan pullistunut.</p> <p>Lehdet ontot, tasasoukat, tupelliset. Sipuli muodostuu lukuisista paksuuntuneista, vararavintopitoisista lehtikannoista.</p>