<p>Heinäsirkat ovat kasvinsyöjiä. Yleensä lajit ovat päiväaktiivisia, ja aikuiset etsivät ruokaa tai parittelukumppaneita useimmiten kävellen tai hyppien vahvojen takajalkojensa avulla. Suurin osa lajeista ei varsinaisesti lennä. Suomessa kuitenkin esim. uhanalaisen sinisiipisirkan (<i>Sphingonotus caerulans</i>) koiraat ovat hyviä lentäjiä.</p> <p>Heimala, V. & Lindqvist, L. 2018: Eläintuntemus – kurssimoniste. — Biotieteiden laitos, Helsingin yliopisto. 121 s.</p><p>Karjalainen, S. 2009: Suomen heinäsirkat ja hepokatit. —&#xa0;<i>Kustannusosakeyhtiö Tammi</i>. 208 s.</p> <p>Koiraat houkuttelevat naaraita luokseen sirittämällä kutsulaulua. Onnistuneen parittelun jälkeen naaras munii maahan useita munaryppäitä. Munat talvehtivat, ja keväällä kuoriutuu uusi sukupolvi. Heinäsirkoilla on vähittäinen muodonvaihdos. Munasta kuoriutuneet nymfit ovat aikuisen näköisiä, mutta pienempiä ja mittasuhteiltaan erilaisia. Nymfit eli toukkavaiheet kehittyvät vähitellen aikuisiksi luomalla nahkansa useamman kerran. Toukka- ja aikuisvaihe kestävät vain yhden kesän, mutta muna saattaa talvehtia parikin kertaa.</p> <p>FM, Ida-Maria Huikkonen / Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS</p> Burmeister, 1838 <p>Ravintona kasvit.</p><p>Koiraat sirittävät hankaamalla reisien nystyrämäisiä lisäkkeitä peitinsiipien harjumaisia pitkittäissuonia vasten. Naaraat ääntelevät myös mutta vaimeammin, sillä niillä nystyrät ovat pienempiä kuin koirailla.</p> <p>Tuntosarvet ovat ruumista lyhyemmät. Etusiivet ovat levossa kattolaskuisesti.</p> <p>Heinäsirkat (Acrididae) ovat suorasiipisiin (Orthoptera) kuuluvia keskikokoisia ja suurehkoja hyönteisiä. Yleisväritykseltään lajit ovat hyvin vaihtelevia vihreistä ruskean kirjaviin ja tummiin, riippuen lajista ja kehitysasteesta. Joskus <b>toukka-asteet (nymfit)</b> ovat jopa heleän vaaleanpunaisia.&#xa0;</p><p>Heinäsirkoilla on takaraajoista kehittyneet hyppyjalat muiden suorasiipisten tavoin. Heinäsirkkojen tuntosarvet ovat alle ruumiin pituiset, toisin kuin hepokateilla (Tettigoniidae). Niillä on kovapintaiset etusiivet (peitinsiivet) ja pehmeämmät, leveät takasiivet. Siivet ovat lepoasennossa kattolaskuisesti. Osalla lajeista siivet ovat surkastuneet hyvin lyhyiksi ja suomumaisiksi. Joidenkin lajien koirailla on pitkät siivet, mutta naarailla taas surkastuneet. Suurimmalla osalla lajeista takasiivet ovat värittömät tai lievästi tummuneet, mutta muutamalla Suomessa esiintyvällä lajilla takasiivet ovat värikkäät. Heinäsirkat sirittävät hankaamalla takajalkojensa sisäsivuissa olevia nystyrivejä peitinsiipiä vasten.&#xa0;</p><p><b>Nymfit </b>eroavat aikuisista siinä, että niiden siivet eivät ole vielä kehittyneet. Nymfeillä etusiipi on vielä takasiiven alla, ja vasta viimeisessä nahanluonnissa etusiipi kääntyy päälle.&#xa0;</p> heinäsirkat <p>Heinäsirkat (Acrididae) ovat suorasiipisiin (Orthoptera) kuuluvia keskikokoisia ja suurehkoja hyönteisiä. Yleisväritykseltään lajit ovat hyvin vaihtelevia vihreistä ruskean kirjaviin ja tummiin, riippuen lajista ja kehitysasteesta. Joskus <b>toukka-asteet (nymfit)</b> ovat jopa heleän vaaleanpunaisia.&#xa0;</p><p>Heinäsirkoilla on takaraajoista kehittyneet hyppyjalat muiden suorasiipisten tavoin. Heinäsirkkojen tuntosarvet ovat alle ruumiin pituiset, toisin kuin hepokateilla (Tettigoniidae). Niillä on kovapintaiset etusiivet (peitinsiivet) ja pehmeämmät, leveät takasiivet. Siivet ovat lepoasennossa kattolaskuisesti. Osalla lajeista siivet ovat surkastuneet hyvin lyhyiksi ja suomumaisiksi. Joidenkin lajien koirailla on pitkät siivet, mutta naarailla taas surkastuneet. Suurimmalla osalla lajeista takasiivet ovat värittömät tai lievästi tummuneet, mutta muutamalla Suomessa esiintyvällä lajilla takasiivet ovat värikkäät. Heinäsirkat sirittävät hankaamalla takajalkojensa sisäsivuissa olevia nystyrivejä peitinsiipiä vasten.&#xa0;</p><p><b>Nymfit </b>eroavat aikuisista siinä, että niiden siivet eivät ole vielä kehittyneet. Nymfeillä etusiipi on vielä takasiiven alla, ja vasta viimeisessä nahanluonnissa etusiipi kääntyy päälle.&#xa0;</p> gräshoppor Acrididae <p>Eräät lajit eteläisissä maissa ovat pahoja tuholaisia, jotka muodostavat valtavia, kaiken kasviravinnon tieltään syöviä parvia. Suomessa paikalliset lajit eivät kuitenkaan tällaisia parvia muodosta.</p> <p>Eräät lajit eteläisissä maissa pahoja tuholaisia.</p> <p>Heinäsirkat (Acrididae) ovat suorasiipisiin (Orthoptera) kuuluvia keskikokoisia ja suurehkoja hyönteisiä. Yleisväritykseltään lajit ovat hyvin vaihtelevia vihreistä ruskean kirjaviin ja tummiin, riippuen lajista ja kehitysasteesta. Joskus <b>toukka-asteet (nymfit)</b> ovat jopa heleän vaaleanpunaisia.&#xa0;</p><p>Heinäsirkoilla on takaraajoista kehittyneet hyppyjalat muiden suorasiipisten tavoin. Heinäsirkkojen tuntosarvet ovat alle ruumiin pituiset, toisin kuin hepokateilla (Tettigoniidae). Niillä on kovapintaiset etusiivet (peitinsiivet) ja pehmeämmät, leveät takasiivet. Siivet ovat lepoasennossa kattolaskuisesti. Osalla lajeista siivet ovat surkastuneet hyvin lyhyiksi ja suomumaisiksi. Joidenkin lajien koirailla on pitkät siivet, mutta naarailla taas surkastuneet. Suurimmalla osalla lajeista takasiivet ovat värittömät tai lievästi tummuneet, mutta muutamalla Suomessa esiintyvällä lajilla takasiivet ovat värikkäät. Heinäsirkat sirittävät hankaamalla takajalkojensa sisäsivuissa olevia nystyrivejä peitinsiipiä vasten.&#xa0;</p><p><b>Nymfit </b>eroavat aikuisista siinä, että niiden siivet eivät ole vielä kehittyneet. Nymfeillä etusiipi on vielä takasiiven alla, ja vasta viimeisessä nahanluonnissa etusiipi kääntyy päälle.&#xa0;</p> <p>Heinäsirkkoja tapaa monenlaisilta niityiltä, kedoilta, tienpientareilta sekä heinikoista. Jotkin lajit viihtyvät myös hyvin karuilla paikoilla, kuten hiekkaisilla kankailla ja tunturipaljakalla. Myös soilla ja rannoilla viihtyy useampi laji.</p> heinäsirkat <p>Bugguide - Family Acrididae. Iowa State University, Department of Entomology.&#xa0;<a href="https://bugguide.net/node/view/155">https://bugguide.net/node/view/155</a>, katsottu 17.4.2020.</p><p>Heimala, V. & Lindqvist, L. 2016: Eläintuntemus: Kurssimoniste.&#xa0;<i>Biotieteiden laitos, Helsingin yliopisto</i>. 121 s.</p><p>Karjalainen, S. 2009: Suomen heinäsirkat ja hepokatit.&#xa0;<i>Tammi.&#xa0;</i>207 s.</p> <p>Heinäsirkat (Acrididae) ovat suorasiipisiin (Orthoptera) kuuluvia keskikokoisia ja suurehkoja hyönteisiä. Yleisväritykseltään lajit ovat hyvin vaihtelevia vihreistä ruskean kirjaviin ja tummiin, riippuen lajista ja kehitysasteesta. Joskus toukka-asteet (nymfit<b>)</b> ovat jopa heleän vaaleanpunaisia.&#xa0;</p><p>Heinäsirkoilla on takaraajoista kehittyneet hyppyjalat muiden suorasiipisten tavoin. Heinäsirkkojen tuntosarvet ovat alle ruumiin pituiset, toisin kuin hepokateilla (Tettigoniidae). Niillä on kovapintaiset etusiivet (peitinsiivet) ja pehmeämmät, usein leveät takasiivet. Siivet ovat lepoasennossa kattolaskuisesti. Osalla lajeista siivet ovat surkastuneet hyvin lyhyiksi ja suomumaisiksi. Joidenkin lajien koirailla on pitkät siivet, mutta naarailla taas surkastuneet. Heinäsirkoilla esiintyy myös joidenkin lajien kohdalla pitkäsiipisiä muotoja. Suurimmalla osalla lajeista takasiivet ovat värittömät tai lievästi tummuneet, mutta muutamalla Suomessa esiintyvällä lajilla takasiivet ovat värikkäät. Heinäsirkat sirittävät hankaamalla takajalkojensa sisäsivuissa olevia nystyrivejä peitinsiipiä vasten.&#xa0;</p><p>Toukat eli <b>nymfit</b>&#xa0;eroavat aikuisista siinä, että niiden siivet eivät ole vielä kehittyneet. Nymfeillä etusiipi on vielä takasiiven alla, ja vasta viimeisessä nahanluonnissa etusiipi kääntyy päällimmäiseksi.&#xa0;</p>