true <p>Majavat muokkaavat elinpaikkojaan voimakkaasti säätelemällä veden virtausta patoja rakentamalla, minkä takia niiden elinpaikkojen ympäristöt ovat jatkuvassa muutoksen tilassa. Majavia kutsutaankin ekosysteemi-insinööreiksi. Monet lajit hyötyvät majavien aiheuttamista muutoksista, sillä majavat tuottavat uutta elinympäristöä esim. vesilinnuille, hyönteisille, kaloille, sammakoille ja monille jyrsijöille. Lisäksi saukot, hirvet, lumikko ja näätä hyötyvät majavan toimista.</p> <p>Euroopanmajava käyttää ravinnokseen kasveja ja ravintokohteet vaihtelevat vuodenajan mukaan. Pääravintoa ovat haavan ja koivun kuori, versot ja lehdet sekä erilaiset ruohovartiset kasvit, kuten lumpeen ja ulpukan juurakot sekä maitohorsma, varput ja marjat. Majavat kykenevät jyrsimään puuta jopa veden alla, ja ne ovatkin erinomaisesti vesielämään sopeutuneita: ne pystyvät sukeltamaan pitkiä matkoja ja pidättämään henkeä pinnan alla 5-15 minuuttia.</p> <p>Majavat rakentavat suuria, jopa metrin korkuisia ja satoja metriä pitkiä patorakennelmia, joiden avulla ne saavat pidettyä vedenpinnan haluamallaan korkeudella, ja jotka helpottavat niitä ravinnonhaussa.</p> euroopanmajava <p>Euroopanmajava elää metsän ja veden välimaastossa järvien, lampien ja jokien ympäristöissä, erityisesti paikoissa, joissa kasvaa haapaa, koivua, pihlajaa tai pajuja.</p> Linnaeus, 1758 <p>Euroopanmajavan levinneisyys kattaa Euroopan ja osan Aasiaa. Suuresta osin Keski-Eurooppaa laji on hävinnyt metsästyksen vuoksi ja sitä esiintyy enää pirstaleisissa populaatioissa.</p> European Beaver Castor fiber <p>Lappalainen, Vaajakallio, Suomi & Vihonen. 1995:&#xa0;Nisäkäskirja - suomalaisia nisäkkäitä. - Weilin+Göös. 128 s.</p> <p>Nieminen, M. & Ahola, A. (toim.) 2017:&#xa0;Euroopan unionin luontodirektiivin liitteen IV lajien (pl. lepakot) esittelyt. – Suomen ympäristö 1/2017: 1–278.</p> <p>Nummi, P., Liao, W., Huet, O., Scarpulla, E., & Sundell, J. 2019: The beaver facilitates species richness and abundance of terrestrial and semi-aquatic mammals. - Global Ecology and Conservation, 20, e00701.</p> <p>Tiainen, J. 2024: Majavan menestyksellinen paluu. - Metsästäjä-lehti. 1/2024.</p> bäver <p>Majavat voivat elää kymmeniä vuosia, lähteistä riippuen 20-30 tai jopa 50 vuotta. Ne elävät yhdyskunnissa, joissa vanha naaras tuottaa jälkeläisiä. Keväällä syntyvät poikaset jäävät perheyhdyskuntaan kaksivuotiaiksi.</p> europeisk bäver <p>Euroopanmajava on esiintynyt aiemmin koko Suomen alueella, mutta metsästyksen takia laji hävitettiin sukupuuttoon. Lajia siirtoistutettiin Suomeen uudelleen Norjasta tuoduista yksilöistä. Nykyään euroopanmajavan vahvimmat kannat ovat Satakannassa ja Etelä-Pohjanmaan eteläosissa. Lisäksi Ruotsin puolelta majava on levinnyt Länsi-Lappiin.</p> <p>Haastava erottaa maastossa vieraslaji amerikanmajavasta ([MX.48250]). Euroopanmajavan häntä on kapeampi, tasaleveä ja kärjestään pyöristynyt, kun amerikanmajavalla häntä on soikionmuotoinen ja kärjestään suippo. Lajeilla on eroja kallojen morfologiassa: euroopanmajavan nenäluu on pidempi kuin amerikanmajavalla.</p> <p>Majavia ei ole mahdollista erottaa puiden syöntijälkien perusteella, mutta laji on mahdollista määrittää&#xa0;syönnöksiltä kerätyistä puulastuista tehdyn dna-analyysin avulla.</p> <p>Euroopanmajava on Suomen ja Euroopan suurin luonnonvarainen jyrsijälaji, joka on hämärä- ja yöaktiivinen ja erinomaisesti sopeutunut vesielämään. Sen turkki on yksivärinen; väri vaihtelee kellanruskeasta mustaan, mutta on yleisesti ottaen tumma. Euroopanmajavan pää on pyöreähkö, korvat&#xa0;ja silmät ovat pienet. Kellertäviä, isoja etuhampaita on kaksi sekä ylä- että alaleuassa, ja ne ovat pitkät ja jatkavat kasvuaan eläimen koko eliniän ajan. Häntä on leveä ja päältä litistynyt, ihostaan suomuinen. Jaloissa on pitkät kynnet, takaraajoissa on räpylät.</p> <p>Koko: ruumiin pituus 76-86 cm ja hännän pituus 20-25 cm, pituus yhteensä noin metrin. Paino: 9-30 kg.</p> <p>FM, biologi Jani Järvi. 3.3.2024.</p> <p>Parittelu tapahtuu sydäntalvella. Poikaset syntyvät touko-kesäkuussa, ja poikueen koko on yleensä 2-3. Poikaset synnytetään pesään, joka voi olla penkkaan kaivettu onkalo tai risuista rakennettu kekopesä, ja johon on sisäänpääsy veden alta.</p>