{"occurrences":[{"area":"ML.252","occurrenceCount":7,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.253","occurrenceCount":23,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.254","occurrenceCount":1,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.255","occurrenceCount":2,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.256","occurrenceCount":8,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.257","occurrenceCount":3,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.260","occurrenceCount":5,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.261","occurrenceCount":2,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.262","occurrenceCount":2,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"}],"parent":{"suborder":{"cursiveName":false,"vernacularName":"särkikalat","notes":"Cyprinidae sensu lato (\"särkikalat\"), recently split into several familiese.g. Cyprinidae s.str. (karpit), Leuciscidae (särjet), Gobionidae (töröt), Tincidae (suutarit), Xenocyprididae (aasiankarpit)","scientificName":"Cyprinoidei","taxonRank":"MX.suborder","id":"MX.53144","hasBold":false},"phylum":{"cursiveName":false,"vernacularName":"Chordates","scientificName":"Chordata","taxonRank":"MX.phylum","id":"MX.37606","hasBold":false},"genus":{"cursiveName":true,"scientificName":"Cyprinus","scientificNameAuthorship":"Linnaeus, 1758","taxonRank":"MX.genus","id":"MX.53169","hasBold":false},"species":{"cursiveName":true,"vernacularName":"Common carp","scientificName":"Cyprinus carpio","scientificNameAuthorship":"Linnaeus, 1758","taxonRank":"MX.species","id":"MX.52997","bold":{"binCount":5,"bins":["BOLD:AAA7175","BOLD:AAA7176","BOLD:ACP3477","BOLD:AEM8838","BOLD:AEO0165"],"publicRecords":729,"specimens":1078,"barcodes":314},"hasBold":true},"subfamily":{"cursiveName":false,"vernacularName":"karpit","scientificName":"Cyprininae","taxonRank":"MX.subfamily","id":"MX.5088313","hasBold":false},"domain":{"cursiveName":false,"vernacularName":"aitotumaiset","scientificName":"Eucarya","scientificNameAuthorship":"Whittaker & Margulis, 1978","taxonRank":"MX.domain","id":"MX.53761","hasBold":false},"subphylum":{"cursiveName":false,"vernacularName":"Vertebrates","scientificName":"Vertebrata","taxonRank":"MX.subphylum","id":"MX.37608","hasBold":false},"family":{"cursiveName":false,"vernacularName":"Carps","scientificName":"Cyprinidae","scientificNameAuthorship":"Rafinesque, 1815","taxonRank":"MX.family","id":"MX.5016661","hasBold":false},"kingdom":{"cursiveName":false,"vernacularName":"Animals","scientificName":"Animalia","scientificNameAuthorship":"Linnaeus, 1758","taxonRank":"MX.kingdom","id":"MX.37602","hasBold":false},"class":{"cursiveName":false,"vernacularName":"Ray-finned fishes","scientificName":"Actinopteri","taxonRank":"MX.class","id":"MX.37669","hasBold":false},"order":{"cursiveName":false,"vernacularName":"karppikalat","scientificName":"Cypriniformes","taxonRank":"MX.order","id":"MX.53143","hasBold":false}},"hasLatestRedListEvaluation":true,"scientificName":"Cyprinus carpio","latestRedListStatusFinland":{"year":2019,"status":"MX.iucnNA"},"hasChildren":false,"typeOfOccurrenceInFinlandNotes":"Does not reproduce in nature.","redListStatusesInFinland":[{"year":2019,"status":"MX.iucnNA"}],"customReportFormLink":"https://kalahavainnot.luke.fi/lomake","descriptions":[{"speciesCardAuthors":{"variable":"MX.speciesCardAuthors","title":"Description text authors","content":"
Lauri Urho, Jussi Pennanen ja Sanna Kuningas (Luke) 2022.
"},"groups":[{"variables":[{"variable":"MX.descriptionText","title":"Description","content":"Karppi on euraasialainen, suureksi kasvava makeanveden karppikala. Karppi sietää hyvin rehevöitymistä, vähähappisuutta ja alhaisiakin pH-arvoja. Karppi elää pääosin pohjan tuntumassa, ja etsii pohjalta ravintoaan, kuten simpukoita ja kotiloita. Talven karppi viettää syvänteessä liki liikkumatta ja syömättä.
"},{"variable":"MX.identificationText","title":"Identification","content":"Karpin vartalo on melko korkea ja paksu, väritykseltään kullankeltainen tai ruskehtava. Karpin yläleuan sivuilla on kaksi paria viiksisäikeitä. Sen selkäevä on pitkä ja kärjestään kovera, ja evän etureunan kova ruoto on sahalaitainen. Myös peräevän etureunan kova ruoto on sahalaitainen. Pyrstön lovi on syvä.
\r\nEuroopassa viljeltyjen karppikantojen yksilöt ovat usein suomupeitteeltään vajaita, ja joiltakin suomut puuttuvat lähes kokonaan. Suomutyyppien perusteella puhutaan suomu-, peili- ja nahkakarpeista. Karppi tulee meillä sukukypsäksi neljä- tai viisivuotiaana ja 1,5–2 kg painoisena, koiras hieman naarasta pienempänä. Karppi voi elää noin 30 vuotta ja kasvaa metrin mittaiseksi ja yli 20 kg painoiseksi.
"}],"title":"General description","group":"MX.SDVG1"},{"variables":[{"variable":"MX.originAndDistributionText","title":"Origin and general distribution","content":"Karppi lienee peräisin Vähän-Aasian ja Kaspianmeren välimaastosta, mistä se on levittäytynyt itään ja länteen. Euroopassa karpinviljely alkoi keskiajalla, kun Tonavan keskijuoksun luonnonkarppia siirrettiin lammikoihin. Kiinassa viljely alkoi jo huomattavasti aiemmin. Karppia on siirretty Afrikkaan, Australiaan, Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan, ja yleensä siirroista on seurannut karpin vakiintuminen ja lisääntyminen haitaksi asti. Suomeen karppeja tuotiin 1950-luvulla Ruotsista, ja näistä kasvatetun emokalaston avulla tuotettiin 1960-luvulta alkaen istukkaita luonnonvesiimme. Istutetut yksilöt olivat yleensä kaksivuotiaita ja 200–300 g painoisia. Emojen lammikkokudusta syntyneet karpit koottiin kahden ensimmäisen talvensa ajaksi sisäsäilöön hoidettaviksi.
\r\nKarppi kutee alkukesällä matalassa rantavedessä 19–21 ºC lämpötilassa. Mätimunat kiinnittyvät vesikasveihin. Mädistä kuoriutuu 5–6 mm mittaisia poikasia kolmen tai neljän vuorokauden kuluttua. Poikaset syövät eläinplanktonia, nuoret ja aikuiset karpit pääasiassa pohjaeläimiä.
\r\nViileä alkukesä lykkää karpin kutuaikaa, minkä seurauksena poikasten kasvukausi lyhenee, ja pieniksi jääneiden karppien rasvavarannot eivät tällöin riitä talven pitkän paastokauden yli selviämiseen. Luonnonvesissämme karpinpoikaset eivät näihin aikoihin asti olekaan selvinneet, vaan karppikanta on ollut lammikkoemojen lisääntymisen varassa.
"}],"title":"Distribution","group":"MX.SDVG2"},{"variables":[{"variable":"MX.invasiveEffectText","title":"Harmfulness","content":"Karppi ei ole toistaiseksi muodostanut vakiintuneita kantoja luonnonvesiimme. Maan eteläosasta on parin viime vuosikymmenen ajalta kuitenkin havaintoja lammikoista, joissa syntyneet karpit ovat selvinneet talvien yli ja varttuneet aikuisiksi. Karppi on ollut tuottoisa istutuslaji eteläisen Suomen rehevissä vesissä, ja se on myös arvostettu vapaa-ajankalastajien saaliskala. Se ei ole aiheuttanut vahinkoa alkuperäisille lajeillemme. Tiheä karppikanta aiheuttaa ravinnonhaullaan kesäisin veden samentumista. Maailmalla karppi on tärkeimpiä lammikkoviljelyn kaloja.
"},{"variable":"MX.invasivePreventionMethodsText","title":"Prevention methods","content":"Toistaiseksi Suomessa ei ole tarvetta karpin istutuskieltoihin tai lisääntymisen rajoittamiseen.
"},{"variable":"MX.invasiveCitizenActionsText","title":"What can I do?","content":"Älä siirrä karppia laajemmalle. Kiinni saadun karpin voi hyödyntää ruokakalana.
\r\nTee karppihavainnosta ilmoitus Luonnonvarakeskukselle kalahavaintolomakkeella.
"}],"title":"Invasive alien species information","group":"MX.SDVG13"},{"variables":[{"variable":"MX.miscText","title":"Additional information","content":"Suomeksi:
\r\nKarppi Luonnonvarakeskuksen kalahavainnoissa: http://kalahavainnot.fi/kalalajitieto/karppi/
\r\nEnglanniksi:
\r\nCABI: Cyprinus carpio (Common carp)
\r\nGlobal Invasive Species Database: Cyprinus carpio (Common carp)
"}],"title":"Additional information","group":"MX.SDVG10"}],"id":"default","title":"FinBIF species descriptions"},{"groups":[{"variables":[{"variable":"MX.descriptionText","title":"Description","content":"Karppi on suurikokoinen makean veden särkikala, josta esiintyy useita suomujen suhteen eroavia muotoja. Paino tavallisesti 3–6 kg, suurimmat yksilöt maailmalla jopa yli 40 kg. Karpin ruumiinmuoto on tukeva, paksu ja korkea. Väritys vaihtelee kullankeltaisesta pronssinruskeaan ja vihertävän harmaaseen. Suomut vaihtelevat eri karppimuodoilla. Suomukarpilla suuret suomut peittävät koko ruumiin, rivikarpilla kyljen ja selkäevän tyven kun taas peilikarpilla on osittain peittävät erittäin suuret suomut. Nahkakarppi on täysin suomuton. Suomukarpin kylkiviivalla on 33–40 suomua. Karpin suu venyy torveksi ja suupielissä on viiksisäikeet. Selkäevässä on terävä etureuna ja 20–25 ruotoa. Peräevässä on 8 ruotoa.
Samannäköisiä lajeja: ruutana, hopearuutana.Karpilla on suupielissä viiksisäikeet.
Esiintyy istutettuna Etelä- ja Lounais-Suomessa.
Alkuperäinen esiintymisalue Aasiassa, josta karppia on viety lähes koko maailmaan.
Suomen ilmasto on karppien luonnolliselle lisääntymiselle liian kylmä. Karpin kutu onnistuu, mutta poikaset eivät selviä ensimmäisestä talvesta. Kutu alkaa matalilla kasvillisuusrannoilla veden lämpötilan noustua 18–20 asteeseen. Annoskutijana karppi laskee mätinsä useassa pienessä erässä ja poikaset kuoriutuvat 4–5 vuorokauden kuluttua hedelmöityksestä. Riittävän kookkaana (100–200 g) istutetut karpit selviävät Suomessakin ja saavuttavat sukukypsyyden 5–6-vuotiaina.
Karppi elää tavallisesti paikallista elämää pohjan lähettyvillä ravintoa etsien. Talveksi karpit kerääntyvät vesistöjen syviin kohtiin paastoamaan. Karppi etsii ja tunnustelee viiksisäikeidensä avulla sopivaa ravintoa ympäristöstänsä. Torveksi venyvällä suullaan se kykenee imuroimaan pieneläimiä pohjaliejusta jopa 10 cm syvyydeltä. Ravinnoksi kelpaavat kasvit ja pieneläimet, kuten surviaissääskien toukat, madot, simpukat ja kotilot.
Karpin luonnollista elinympäristöä ovat lämminvetiset ja rehevät järvet, merenlahdet sekä pienet lammikot. Sitä esiintyy myös hitaasti virtaavissa vesissä. Karppi sietää hyvin haastavia olosuhteita, kuten rehevöitymistä, vähähappisuutta (<1 mg/l) ja alhaista pH:ta (jopa pH 4,5).
Karppia pidetään usein haitallisena vieraslajina.
Karppi on suurikokoinen makean veden särkikala, josta esiintyy useita suomujen suhteen eroavia muotoja. Paino tavallisesti 3–6 kg, suurimmat yksilöt maailmalla jopa yli 40 kg. Karpin ruumiinmuoto on tukeva, paksu ja korkea. Väritys vaihtelee kullankeltaisesta pronssinruskeaan ja vihertävän harmaaseen. Suomut vaihtelevat eri karppimuodoilla. Suomukarpilla suuret suomut peittävät koko ruumiin, rivikarpilla kyljen ja selkäevän tyven kun taas peilikarpilla on osittain peittävät erittäin suuret suomut. Nahkakarppi on täysin suomuton. Suomukarpin kylkiviivalla on 33–40 suomua. Karpin suu venyy torveksi ja suupielissä on viiksisäikeet. Selkäevässä on terävä etureuna ja 20–25 ruotoa. Peräevässä on 8 ruotoa.
"},{"variable":"MX.identificationText","title":"Identification","content":"Samannäköisiä lajeja: ruutana, hopearuutana.Karpilla on suupielissä viiksisäikeet.
"}],"title":"General description","group":"MX.SDVG1"},{"variables":[{"variable":"MX.distributionFinland","title":"Distribution in Finland","content":"Esiintyy istutettuna Etelä- ja Lounais-Suomessa.
"},{"variable":"MX.originAndDistributionText","title":"Origin and general distribution","content":"Alkuperäinen esiintymisalue Aasiassa, josta karppia on viety lähes koko maailmaan.
"}],"title":"Distribution","group":"MX.SDVG2"},{"variables":[{"variable":"MX.lifeCycle","title":"Life cycle","content":"Suomen ilmasto on karppien luonnolliselle lisääntymiselle liian kylmä. Karpin kutu onnistuu, mutta poikaset eivät selviä ensimmäisestä talvesta. Kutu alkaa matalilla kasvillisuusrannoilla veden lämpötilan noustua 18–20 asteeseen. Annoskutijana karppi laskee mätinsä useassa pienessä erässä ja poikaset kuoriutuvat 4–5 vuorokauden kuluttua hedelmöityksestä. Riittävän kookkaana (100–200 g) istutetut karpit selviävät Suomessakin ja saavuttavat sukukypsyyden 5–6-vuotiaina.
"},{"variable":"MX.behaviour","title":"Behaviour","content":"Karppi elää tavallisesti paikallista elämää pohjan lähettyvillä ravintoa etsien. Talveksi karpit kerääntyvät vesistöjen syviin kohtiin paastoamaan. Karppi etsii ja tunnustelee viiksisäikeidensä avulla sopivaa ravintoa ympäristöstänsä. Torveksi venyvällä suullaan se kykenee imuroimaan pieneläimiä pohjaliejusta jopa 10 cm syvyydeltä. Ravinnoksi kelpaavat kasvit ja pieneläimet, kuten surviaissääskien toukat, madot, simpukat ja kotilot.
"}],"title":"Life cycle and behaviour","group":"MX.SDVG4"},{"variables":[{"variable":"MX.habitat","title":"Habitat","content":"Karpin luonnollista elinympäristöä ovat lämminvetiset ja rehevät järvet, merenlahdet sekä pienet lammikot. Sitä esiintyy myös hitaasti virtaavissa vesissä. Karppi sietää hyvin haastavia olosuhteita, kuten rehevöitymistä, vähähappisuutta (<1 mg/l) ja alhaista pH:ta (jopa pH 4,5).
"}],"title":"Ecology","group":"MX.SDVG5"},{"variables":[{"variable":"MX.miscText","title":"Additional information","content":"Karppia pidetään usein haitallisena vieraslajina.
"}],"title":"Additional information","group":"MX.SDVG10"}],"id":"LA.296"},{"groups":[{"variables":[{"variable":"MX.descriptionText","title":"Description","content":"Karppi on suurikokoinen makean veden särkikala, josta esiintyy useita suomujen suhteen eroavia muotoja. Paino tavallisesti 3–6 kg, suurimmat yksilöt maailmalla jopa yli 40 kg. Karpin ruumiinmuoto on tukeva, paksu ja korkea. Väritys vaihtelee kullankeltaisesta pronssinruskeaan ja vihertävän harmaaseen. Suomut vaihtelevat eri karppimuodoilla. Suomukarpilla suuret suomut peittävät koko ruumiin, rivikarpilla kyljen ja selkäevän tyven kun taas peilikarpilla on osittain peittävät erittäin suuret suomut. Nahkakarppi on täysin suomuton. Suomukarpin kylkiviivalla on 33–40 suomua. Karpin suu venyy torveksi ja suupielissä on viiksisäikeet. Selkäevässä on terävä etureuna ja 20–25 ruotoa. Peräevässä on 8 ruotoa.
"},{"variable":"MX.identificationText","title":"Identification","content":"Samannäköisiä lajeja: ruutana, hopearuutana.Karpilla on suupielissä viiksisäikeet.
"}],"title":"General description","group":"MX.SDVG1"},{"variables":[{"variable":"MX.distributionFinland","title":"Distribution in Finland","content":"Esiintyy istutettuna Etelä- ja Lounais-Suomessa.
"},{"variable":"MX.originAndDistributionText","title":"Origin and general distribution","content":"Alkuperäinen esiintymisalue Aasiassa, josta karppia on viety lähes koko maailmaan.
"}],"title":"Distribution","group":"MX.SDVG2"},{"variables":[{"variable":"MX.lifeCycle","title":"Life cycle","content":"Suomen ilmasto on karppien luonnolliselle lisääntymiselle liian kylmä. Karpin kutu onnistuu, mutta poikaset eivät selviä ensimmäisestä talvesta. Kutu alkaa matalilla kasvillisuusrannoilla veden lämpötilan noustua 18–20 asteeseen. Annoskutijana karppi laskee mätinsä useassa pienessä erässä ja poikaset kuoriutuvat 4–5 vuorokauden kuluttua hedelmöityksestä. Riittävän kookkaana (100–200 g) istutetut karpit selviävät Suomessakin ja saavuttavat sukukypsyyden 5–6-vuotiaina.
"},{"variable":"MX.behaviour","title":"Behaviour","content":"Karppi elää tavallisesti paikallista elämää pohjan lähettyvillä ravintoa etsien. Talveksi karpit kerääntyvät vesistöjen syviin kohtiin paastoamaan. Karppi etsii ja tunnustelee viiksisäikeidensä avulla sopivaa ravintoa ympäristöstänsä. Torveksi venyvällä suullaan se kykenee imuroimaan pieneläimiä pohjaliejusta jopa 10 cm syvyydeltä. Ravinnoksi kelpaavat kasvit ja pieneläimet, kuten surviaissääskien toukat, madot, simpukat ja kotilot.
"}],"title":"Life cycle and behaviour","group":"MX.SDVG4"},{"variables":[{"variable":"MX.habitat","title":"Habitat","content":"Karpin luonnollista elinympäristöä ovat lämminvetiset ja rehevät järvet, merenlahdet sekä pienet lammikot. Sitä esiintyy myös hitaasti virtaavissa vesissä. Karppi sietää hyvin haastavia olosuhteita, kuten rehevöitymistä, vähähappisuutta (<1 mg/l) ja alhaista pH:ta (jopa pH 4,5).
"}],"title":"Ecology","group":"MX.SDVG5"},{"variables":[{"variable":"MX.miscText","title":"Additional information","content":"Karppia pidetään usein haitallisena vieraslajina.
"}],"title":"Additional information","group":"MX.SDVG10"}],"id":"LA.405","title":"Pinkka oppimisympäristö: BIO-103 Eliöiden monimuotoisuus: eläintuntemus - Kalat"},{"groups":[{"variables":[{"variable":"MX.descriptionText","title":"Description","content":"Karppi on suurikokoinen makean veden särkikala, josta esiintyy useita suomujen suhteen eroavia muotoja. Paino tavallisesti 3–6 kg, suurimmat yksilöt maailmalla jopa yli 40 kg. Karpin ruumiinmuoto on tukeva, paksu ja korkea. Väritys vaihtelee kullankeltaisesta pronssinruskeaan ja vihertävän harmaaseen. Suomut vaihtelevat eri karppimuodoilla. Suomukarpilla suuret suomut peittävät koko ruumiin, rivikarpilla kyljen ja selkäevän tyven kun taas peilikarpilla on osittain peittävät erittäin suuret suomut. Nahkakarppi on täysin suomuton. Suomukarpin kylkiviivalla on 33–40 suomua. Karpin suu venyy torveksi ja suupielissä on viiksisäikeet. Selkäevässä on terävä etureuna ja 20–25 ruotoa. Peräevässä on 8 ruotoa.
"},{"variable":"MX.identificationText","title":"Identification","content":"Samannäköisiä lajeja: ruutana, hopearuutana.Karpilla on suupielissä viiksisäikeet.
"}],"title":"General description","group":"MX.SDVG1"},{"variables":[{"variable":"MX.distributionFinland","title":"Distribution in Finland","content":"Esiintyy istutettuna Etelä- ja Lounais-Suomessa.
"},{"variable":"MX.originAndDistributionText","title":"Origin and general distribution","content":"Alkuperäinen esiintymisalue Aasiassa, josta karppia on viety lähes koko maailmaan.
"}],"title":"Distribution","group":"MX.SDVG2"},{"variables":[{"variable":"MX.lifeCycle","title":"Life cycle","content":"Suomen ilmasto on karppien luonnolliselle lisääntymiselle liian kylmä. Karpin kutu onnistuu, mutta poikaset eivät selviä ensimmäisestä talvesta. Kutu alkaa matalilla kasvillisuusrannoilla veden lämpötilan noustua 18–20 asteeseen. Annoskutijana karppi laskee mätinsä useassa pienessä erässä ja poikaset kuoriutuvat 4–5 vuorokauden kuluttua hedelmöityksestä. Riittävän kookkaana (100–200 g) istutetut karpit selviävät Suomessakin ja saavuttavat sukukypsyyden 5–6-vuotiaina.
"},{"variable":"MX.behaviour","title":"Behaviour","content":"Karppi elää tavallisesti paikallista elämää pohjan lähettyvillä ravintoa etsien. Talveksi karpit kerääntyvät vesistöjen syviin kohtiin paastoamaan. Karppi etsii ja tunnustelee viiksisäikeidensä avulla sopivaa ravintoa ympäristöstänsä. Torveksi venyvällä suullaan se kykenee imuroimaan pieneläimiä pohjaliejusta jopa 10 cm syvyydeltä. Ravinnoksi kelpaavat kasvit ja pieneläimet, kuten surviaissääskien toukat, madot, simpukat ja kotilot.
"}],"title":"Life cycle and behaviour","group":"MX.SDVG4"},{"variables":[{"variable":"MX.habitat","title":"Habitat","content":"Karpin luonnollista elinympäristöä ovat lämminvetiset ja rehevät järvet, merenlahdet sekä pienet lammikot. Sitä esiintyy myös hitaasti virtaavissa vesissä. Karppi sietää hyvin haastavia olosuhteita, kuten rehevöitymistä, vähähappisuutta (<1 mg/l) ja alhaista pH:ta (jopa pH 4,5).
"}],"title":"Ecology","group":"MX.SDVG5"},{"variables":[{"variable":"MX.miscText","title":"Additional information","content":"Karppia pidetään usein haitallisena vieraslajina.
"}],"title":"Additional information","group":"MX.SDVG10"}],"id":"LA.430","title":"Pinkka oppimisympäristö: BIO-306 Saariston ekologia - Kalat"},{"groups":[{"variables":[{"variable":"MX.descriptionText","title":"Description","content":"Karppi on suurikokoinen makean veden särkikala, josta esiintyy useita suomujen suhteen eroavia muotoja. Paino tavallisesti 3–6 kg, suurimmat yksilöt maailmalla jopa yli 40 kg. Karpin ruumiinmuoto on tukeva, paksu ja korkea. Väritys vaihtelee kullankeltaisesta pronssinruskeaan ja vihertävän harmaaseen. Suomut vaihtelevat eri karppimuodoilla. Suomukarpilla suuret suomut peittävät koko ruumiin, rivikarpilla kyljen ja selkäevän tyven kun taas peilikarpilla on osittain peittävät erittäin suuret suomut. Nahkakarppi on täysin suomuton. Suomukarpin kylkiviivalla on 33–40 suomua. Karpin suu venyy torveksi ja suupielissä on viiksisäikeet. Selkäevässä on terävä etureuna ja 20–25 ruotoa. Peräevässä on 8 ruotoa.
"},{"variable":"MX.identificationText","title":"Identification","content":"Samannäköisiä lajeja: ruutana, hopearuutana.Karpilla on suupielissä viiksisäikeet.
"}],"title":"General description","group":"MX.SDVG1"},{"variables":[{"variable":"MX.distributionFinland","title":"Distribution in Finland","content":"Esiintyy istutettuna Etelä- ja Lounais-Suomessa.
"},{"variable":"MX.originAndDistributionText","title":"Origin and general distribution","content":"Alkuperäinen esiintymisalue Aasiassa, josta karppia on viety lähes koko maailmaan.
"}],"title":"Distribution","group":"MX.SDVG2"},{"variables":[{"variable":"MX.lifeCycle","title":"Life cycle","content":"Suomen ilmasto on karppien luonnolliselle lisääntymiselle liian kylmä. Karpin kutu onnistuu, mutta poikaset eivät selviä ensimmäisestä talvesta. Kutu alkaa matalilla kasvillisuusrannoilla veden lämpötilan noustua 18–20 asteeseen. Annoskutijana karppi laskee mätinsä useassa pienessä erässä ja poikaset kuoriutuvat 4–5 vuorokauden kuluttua hedelmöityksestä. Riittävän kookkaana (100–200 g) istutetut karpit selviävät Suomessakin ja saavuttavat sukukypsyyden 5–6-vuotiaina.
"},{"variable":"MX.behaviour","title":"Behaviour","content":"Karppi elää tavallisesti paikallista elämää pohjan lähettyvillä ravintoa etsien. Talveksi karpit kerääntyvät vesistöjen syviin kohtiin paastoamaan. Karppi etsii ja tunnustelee viiksisäikeidensä avulla sopivaa ravintoa ympäristöstänsä. Torveksi venyvällä suullaan se kykenee imuroimaan pieneläimiä pohjaliejusta jopa 10 cm syvyydeltä. Ravinnoksi kelpaavat kasvit ja pieneläimet, kuten surviaissääskien toukat, madot, simpukat ja kotilot.
"}],"title":"Life cycle and behaviour","group":"MX.SDVG4"},{"variables":[{"variable":"MX.habitat","title":"Habitat","content":"Karpin luonnollista elinympäristöä ovat lämminvetiset ja rehevät järvet, merenlahdet sekä pienet lammikot. Sitä esiintyy myös hitaasti virtaavissa vesissä. Karppi sietää hyvin haastavia olosuhteita, kuten rehevöitymistä, vähähappisuutta (<1 mg/l) ja alhaista pH:ta (jopa pH 4,5).
"}],"title":"Ecology","group":"MX.SDVG5"},{"variables":[{"variable":"MX.miscText","title":"Additional information","content":"Karppia pidetään usein haitallisena vieraslajina.
"}],"title":"Additional information","group":"MX.SDVG10"}],"id":"LA.550","title":"Pinkka oppimisympäristö: BIO-103 Eliöiden monimuotoisuus - Kalat"},{"groups":[{"variables":[{"variable":"MX.descriptionText","title":"Description","content":"Karppi on suurikokoinen makean veden särkikala, josta esiintyy useita suomujen suhteen eroavia muotoja. Paino tavallisesti 3–6 kg, suurimmat yksilöt maailmalla jopa yli 40 kg. Karpin ruumiinmuoto on tukeva, paksu ja korkea. Väritys vaihtelee kullankeltaisesta pronssinruskeaan ja vihertävän harmaaseen. Suomut vaihtelevat eri karppimuodoilla. Suomukarpilla suuret suomut peittävät koko ruumiin, rivikarpilla kyljen ja selkäevän tyven kun taas peilikarpilla on osittain peittävät erittäin suuret suomut. Nahkakarppi on täysin suomuton. Suomukarpin kylkiviivalla on 33–40 suomua. Karpin suu venyy torveksi ja suupielissä on viiksisäikeet. Selkäevässä on terävä etureuna ja 20–25 ruotoa. Peräevässä on 8 ruotoa.
"},{"variable":"MX.identificationText","title":"Identification","content":"Samannäköisiä lajeja: ruutana, hopearuutana.Karpilla on suupielissä viiksisäikeet.
"}],"title":"General description","group":"MX.SDVG1"},{"variables":[{"variable":"MX.distributionFinland","title":"Distribution in Finland","content":"Esiintyy istutettuna Etelä- ja Lounais-Suomessa.
"},{"variable":"MX.originAndDistributionText","title":"Origin and general distribution","content":"Alkuperäinen esiintymisalue Aasiassa, josta karppia on viety lähes koko maailmaan.
"}],"title":"Distribution","group":"MX.SDVG2"},{"variables":[{"variable":"MX.lifeCycle","title":"Life cycle","content":"Suomen ilmasto on karppien luonnolliselle lisääntymiselle liian kylmä. Karpin kutu onnistuu, mutta poikaset eivät selviä ensimmäisestä talvesta. Kutu alkaa matalilla kasvillisuusrannoilla veden lämpötilan noustua 18–20 asteeseen. Annoskutijana karppi laskee mätinsä useassa pienessä erässä ja poikaset kuoriutuvat 4–5 vuorokauden kuluttua hedelmöityksestä. Riittävän kookkaana (100–200 g) istutetut karpit selviävät Suomessakin ja saavuttavat sukukypsyyden 5–6-vuotiaina.
"},{"variable":"MX.behaviour","title":"Behaviour","content":"Karppi elää tavallisesti paikallista elämää pohjan lähettyvillä ravintoa etsien. Talveksi karpit kerääntyvät vesistöjen syviin kohtiin paastoamaan. Karppi etsii ja tunnustelee viiksisäikeidensä avulla sopivaa ravintoa ympäristöstänsä. Torveksi venyvällä suullaan se kykenee imuroimaan pieneläimiä pohjaliejusta jopa 10 cm syvyydeltä. Ravinnoksi kelpaavat kasvit ja pieneläimet, kuten surviaissääskien toukat, madot, simpukat ja kotilot.
"}],"title":"Life cycle and behaviour","group":"MX.SDVG4"},{"variables":[{"variable":"MX.habitat","title":"Habitat","content":"Karpin luonnollista elinympäristöä ovat lämminvetiset ja rehevät järvet, merenlahdet sekä pienet lammikot. Sitä esiintyy myös hitaasti virtaavissa vesissä. Karppi sietää hyvin haastavia olosuhteita, kuten rehevöitymistä, vähähappisuutta (<1 mg/l) ja alhaista pH:ta (jopa pH 4,5).
"}],"title":"Ecology","group":"MX.SDVG5"},{"variables":[{"variable":"MX.miscText","title":"Additional information","content":"Karppia pidetään usein haitallisena vieraslajina.
"}],"title":"Additional information","group":"MX.SDVG10"}],"id":"LA.649"},{"groups":[{"variables":[{"variable":"MX.descriptionText","title":"Description","content":"Karppi on suurikokoinen makean veden särkikala, josta esiintyy useita suomujen suhteen eroavia muotoja. Paino tavallisesti 3–6 kg, suurimmat yksilöt maailmalla jopa yli 40 kg. Karpin ruumiinmuoto on tukeva, paksu ja korkea. Väritys vaihtelee kullankeltaisesta pronssinruskeaan ja vihertävän harmaaseen. Suomut vaihtelevat eri karppimuodoilla. Suomukarpilla suuret suomut peittävät koko ruumiin, rivikarpilla kyljen ja selkäevän tyven kun taas peilikarpilla on osittain peittävät erittäin suuret suomut. Nahkakarppi on täysin suomuton. Suomukarpin kylkiviivalla on 33–40 suomua. Karpin suu venyy torveksi ja suupielissä on viiksisäikeet. Selkäevässä on terävä etureuna ja 20–25 ruotoa. Peräevässä on 8 ruotoa.
"},{"variable":"MX.identificationText","title":"Identification","content":"Samannäköisiä lajeja: ruutana, hopearuutana.Karpilla on suupielissä viiksisäikeet.
"}],"title":"General description","group":"MX.SDVG1"},{"variables":[{"variable":"MX.distributionFinland","title":"Distribution in Finland","content":"Esiintyy istutettuna Etelä- ja Lounais-Suomessa.
"},{"variable":"MX.originAndDistributionText","title":"Origin and general distribution","content":"Alkuperäinen esiintymisalue Aasiassa, josta karppia on viety lähes koko maailmaan.
"}],"title":"Distribution","group":"MX.SDVG2"},{"variables":[{"variable":"MX.lifeCycle","title":"Life cycle","content":"Suomen ilmasto on karppien luonnolliselle lisääntymiselle liian kylmä. Karpin kutu onnistuu, mutta poikaset eivät selviä ensimmäisestä talvesta. Kutu alkaa matalilla kasvillisuusrannoilla veden lämpötilan noustua 18–20 asteeseen. Annoskutijana karppi laskee mätinsä useassa pienessä erässä ja poikaset kuoriutuvat 4–5 vuorokauden kuluttua hedelmöityksestä. Riittävän kookkaana (100–200 g) istutetut karpit selviävät Suomessakin ja saavuttavat sukukypsyyden 5–6-vuotiaina.
"},{"variable":"MX.behaviour","title":"Behaviour","content":"Karppi elää tavallisesti paikallista elämää pohjan lähettyvillä ravintoa etsien. Talveksi karpit kerääntyvät vesistöjen syviin kohtiin paastoamaan. Karppi etsii ja tunnustelee viiksisäikeidensä avulla sopivaa ravintoa ympäristöstänsä. Torveksi venyvällä suullaan se kykenee imuroimaan pieneläimiä pohjaliejusta jopa 10 cm syvyydeltä. Ravinnoksi kelpaavat kasvit ja pieneläimet, kuten surviaissääskien toukat, madot, simpukat ja kotilot.
"}],"title":"Life cycle and behaviour","group":"MX.SDVG4"},{"variables":[{"variable":"MX.habitat","title":"Habitat","content":"Karpin luonnollista elinympäristöä ovat lämminvetiset ja rehevät järvet, merenlahdet sekä pienet lammikot. Sitä esiintyy myös hitaasti virtaavissa vesissä. Karppi sietää hyvin haastavia olosuhteita, kuten rehevöitymistä, vähähappisuutta (<1 mg/l) ja alhaista pH:ta (jopa pH 4,5).
"}],"title":"Ecology","group":"MX.SDVG5"},{"variables":[{"variable":"MX.miscText","title":"Additional information","content":"Karppia pidetään usein haitallisena vieraslajina.
"}],"title":"Additional information","group":"MX.SDVG10"}],"id":"LA.665","title":"Pinkka oppimisympäristö: BIO-103 Eliöiden monimuotoisuus: eläimet - Kalat"}],"originalPublications":["MP.261"],"informalTaxonGroups":["MVL.27","MVL.1283"],"qname":"MX.52997","id":"MX.52997","scientificNameDisplayName":"Cyprinus carpio","occurrenceCountInvasiveFinland":54,"sensitive":false,"bold":{"binCount":5,"bins":["BOLD:AAA7175","BOLD:AAA7176","BOLD:ACP3477","BOLD:AEM8838","BOLD:AEO0165"],"publicRecords":729,"specimens":1078,"barcodes":314},"autoNonWild":false,"redListEvaluationGroups":["MVL.752"],"taxonExpert":["MA.39"],"parentsIncludeSelf":["MX.37600","MX.53761","MX.37602","MX.37606","MX.37608","MX.53092","MX.37669","MX.53143","MX.53144","MX.5016661","MX.5088313","MX.53169","MX.52997"],"observationCountInvasiveFinland":54,"taxonomicOrder":67916,"hasBold":true,"parents":["MX.37600","MX.53761","MX.37602","MX.37606","MX.37608","MX.37669","MX.53143","MX.53144","MX.5016661","MX.5088313","MX.53169"],"countOfSpecies":1,"stableInFinland":false,"scientificNameAuthorship":"Linnaeus, 1758","taxonRank":"MX.species","invasiveSpeciesEstablishment":"MX.invasiveEstablished","hiddenTaxon":false,"cursiveName":true,"vernacularName":"Common carp","hasMultimedia":true,"invasiveSpecies":true,"countOfFinnishSpecies":1,"invasiveSpeciesMainGroups":["HBE.MG4","HBE.MG5","HBE.MG14"],"nameAccordingTo":"MR.1","taxonEditor":["MA.39"],"occurrenceCountFinland":54,"typeOfOccurrenceInFinland":["MX.typeOfOccurrenceNotEstablished","MX.typeOfOccurrenceImport"],"nonHiddenParentsIncludeSelf":["MX.37600","MX.53761","MX.37602","MX.37606","MX.37608","MX.37669","MX.53143","MX.53144","MX.5016661","MX.5088313","MX.53169","MX.52997"],"observationCountFinland":54,"administrativeStatuses":["MX.nationalInvasiveSpeciesStrategy"],"occurrenceCount":59,"finnishSpecies":true,"finnish":true,"multimedia":[{"copyrightOwner":"Lauri Urho","author":"Lauri Urho","fullURL":"https://image.laji.fi/MM.53951/MX.52997_karppi_1_Lauri_Urho.jpg","largeURL":"https://image.laji.fi/MM.53951/MX.52997_karppi_1_Lauri_Urho.jpg","source":"default","squareThumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.53951/MX.52997_karppi_1_Lauri_Urho_square.jpg","primaryForTaxon":false,"licenseAbbreviation":"©","licenseFullname":"All rights reserved","sortOrder":2147483647,"taxon":{"cursiveName":true,"vernacularName":"Common carp","scientificName":"Cyprinus carpio","scientificNameAuthorship":"Linnaeus, 1758","taxonRank":"MX.species","id":"MX.52997","bold":{"binCount":5,"bins":["BOLD:AAA7175","BOLD:AAA7176","BOLD:ACP3477","BOLD:AEM8838","BOLD:AEO0165"],"publicRecords":729,"specimens":1078,"barcodes":314},"hasBold":true},"licenseId":"MZ.intellectualRightsARR","thumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.53951/MX.52997_karppi_1_Lauri_Urho_thumb.jpg"},{"copyrightOwner":"Markku Varjo","author":"Markku Varjo","fullURL":"https://image.laji.fi/MM.88055/Karppi_MV.jpg","largeURL":"https://image.laji.fi/MM.88055/Karppi_MV_large.jpg","source":"default","squareThumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.88055/Karppi_MV_square.jpg","primaryForTaxon":false,"licenseAbbreviation":"©","licenseFullname":"All rights reserved","sortOrder":2147483647,"taxon":{"cursiveName":true,"vernacularName":"Common carp","scientificName":"Cyprinus carpio","scientificNameAuthorship":"Linnaeus, 1758","taxonRank":"MX.species","id":"MX.52997","bold":{"binCount":5,"bins":["BOLD:AAA7175","BOLD:AAA7176","BOLD:ACP3477","BOLD:AEM8838","BOLD:AEO0165"],"publicRecords":729,"specimens":1078,"barcodes":314},"hasBold":true},"licenseId":"MZ.intellectualRightsARR","thumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.88055/Karppi_MV_thumb.jpg"}],"species":true,"observationCount":59,"occurrenceInFinland":"MX.occurrenceInFinlandPublished","hasParent":true,"hasDescriptions":true,"intellectualRights":"MZ.intellectualRightsCC-BY-4.0"}