{"occurrences":[{"area":"ML.252","occurrenceCount":7,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.253","occurrenceCount":23,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.254","occurrenceCount":1,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.255","occurrenceCount":2,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.256","occurrenceCount":8,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.257","occurrenceCount":3,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.260","occurrenceCount":5,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.261","occurrenceCount":2,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.262","occurrenceCount":2,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"}],"parent":{"suborder":{"cursiveName":false,"vernacularName":"karpfiskar","notes":"Cyprinidae sensu lato (\"särkikalat\"), recently split into several familiese.g. Cyprinidae s.str. (karpit), Leuciscidae (särjet), Gobionidae (töröt), Tincidae (suutarit), Xenocyprididae (aasiankarpit)","scientificName":"Cyprinoidei","taxonRank":"MX.suborder","id":"MX.53144","hasBold":false},"phylum":{"cursiveName":false,"vernacularName":"ryggsträngsdjur","scientificName":"Chordata","taxonRank":"MX.phylum","id":"MX.37606","hasBold":false},"genus":{"cursiveName":true,"scientificName":"Cyprinus","scientificNameAuthorship":"Linnaeus, 1758","taxonRank":"MX.genus","id":"MX.53169","hasBold":false},"species":{"cursiveName":true,"vernacularName":"karp","scientificName":"Cyprinus carpio","scientificNameAuthorship":"Linnaeus, 1758","taxonRank":"MX.species","id":"MX.52997","bold":{"binCount":5,"bins":["BOLD:AAA7175","BOLD:AAA7176","BOLD:ACP3477","BOLD:AEM8838","BOLD:AEO0165"],"publicRecords":729,"specimens":1078,"barcodes":314},"hasBold":true},"subfamily":{"cursiveName":false,"vernacularName":"karpit","scientificName":"Cyprininae","taxonRank":"MX.subfamily","id":"MX.5088313","hasBold":false},"domain":{"cursiveName":false,"vernacularName":"aitotumaiset","scientificName":"Eucarya","scientificNameAuthorship":"Whittaker & Margulis, 1978","taxonRank":"MX.domain","id":"MX.53761","hasBold":false},"subphylum":{"cursiveName":false,"vernacularName":"ryggradsdjur","scientificName":"Vertebrata","taxonRank":"MX.subphylum","id":"MX.37608","hasBold":false},"family":{"cursiveName":false,"vernacularName":"Carps","scientificName":"Cyprinidae","scientificNameAuthorship":"Rafinesque, 1815","taxonRank":"MX.family","id":"MX.5016661","hasBold":false},"kingdom":{"cursiveName":false,"vernacularName":"djur","scientificName":"Animalia","scientificNameAuthorship":"Linnaeus, 1758","taxonRank":"MX.kingdom","id":"MX.37602","hasBold":false},"class":{"cursiveName":false,"vernacularName":"strålfeniga fiskar","scientificName":"Actinopteri","taxonRank":"MX.class","id":"MX.37669","hasBold":false},"order":{"cursiveName":false,"vernacularName":"karpartade fiskar","scientificName":"Cypriniformes","taxonRank":"MX.order","id":"MX.53143","hasBold":false}},"hasLatestRedListEvaluation":true,"scientificName":"Cyprinus carpio","latestRedListStatusFinland":{"year":2019,"status":"MX.iucnNA"},"hasChildren":false,"typeOfOccurrenceInFinlandNotes":"Does not reproduce in nature.","redListStatusesInFinland":[{"year":2019,"status":"MX.iucnNA"}],"customReportFormLink":"https://kalahavainnot.luke.fi/lomake","descriptions":[{"speciesCardAuthors":{"variable":"MX.speciesCardAuthors","title":"Författare av artbeskrivningen","content":"
Lauri Urho, Jussi Pennanen och Sanna Kuningas (Luke) 2022
"},"groups":[{"variables":[{"variable":"MX.descriptionText","title":"Beskrivning","content":"Karpen är en eurasisk, storväxande sötvattensfisk. Karp tolererar eutrofiering, lågt syre och till och med låga pH-värden mycket bra. Karpen lever huvudsakligen nära botten och letar efter sin föda, som musslor och snäckor. Karpen övervintrar i djupet nästan orörligt och utan att äta.
"},{"variable":"MX.identificationText","title":"Bestämning","content":"Karpens kropp är ganska hög och tjock, gyllengul eller brunaktig till färgen. Det finns två par skäggtömmar på sidorna av karpens överkäke. Dess ryggfena är lång och konkav i spetsen, och den hårda fenstrålen på fenans framkant är sågad. Fenstrålen på analfenans framkant är också sågad. Skåran i stjärtfenan är djup.
\r\n\r\nIndivider av karpbestånd som odlas i Europa saknar ofta fjäll, och vissa saknar fjäll nästan helt. Enligt fjällbeklädnaden kallas de olika varianterna för fjällkarp, spegelkarp och läderkarp. I Finland blir karpen könsmogen vid fyra–fem års ålder och vid 1,5–2 kg, hanen vid något mindre storlek än honan. Karpen kan leva i cirka 30 år samt bli en meter lång och väga mer än 20 kg.
"}],"title":"Allmän beskrivning","group":"MX.SDVG1"},{"variables":[{"variable":"MX.originAndDistributionText","title":"Ursprung och helhetsutbredning","content":"Karpen härstammar troligen från området mellan Mindre Asien och Kaspiska havet, varifrån den har spridit sig öster och väster. I Europa började karpodlingen under medeltiden, då vildkarpar från Donaus mellanlopp flyttades till dammar. Odlingen började mycket tidigare i Kina. Karpen har inplanterats i Afrika, Australien, Nord- och Sydamerika, och vanligtvis har inplanteringarna resulterat i att karpen har etablerats och förökat sig till en besvärande grad. På 1950-talet importerades ett antal karpar till Finland från Sverige och med hjälp av moderfiskar från dessa individer började inplantering av arten i våra naturliga vatten på 1960-talet. De planterade individerna var vanligtvis två år gamla och vägde 200–300 g. Karparna som föddes i odlingsdammar samlades in under sina två första vintrar för att vårdas inomhus.
\r\nKarpen leker på försommaren i grunt strandvatten vid en temperatur på 19–21 °C. Romkornen fäster på vattenväxter. Efter tre eller fyra dagar kläcks 5–6 mm långa yngel. Yngel äter djurplankton, unga och vuxna karpar främst bottendjur.
\r\nEn sval försommar skjuter upp lektiden, vilket gör att ungarnas tillväxtperiod förkortas, och deras fettreserver räcker då inte till för att överleva vinterns långa fasteperiod. I våra naturliga vatten har unga karpar inte överlevt vintern förrän nyligen, utan vårt karpbestånd har varit beroende av utplanteringar.
"}],"title":"Utbredning","group":"MX.SDVG2"},{"variables":[{"variable":"MX.invasiveEffectText","title":"Olägenheter","content":"Än så länge har karpen inte bildat förökande bestånd i våra naturliga vatten. I vissa dammar i södra delen av landet har karpar observerats ha överlevt vintern och blivit vuxna under de senaste 20 åren. Arten har varit en lönsam odlingsart i de frodiga vattnen i södra Finland och den är också en uppskattad fångst för fritidsfiskare. Den har inte orsakat någon skada för våra inhemska arter. Ett tätt bestånd av karp gör att vattnet blir grumligt under sommaren när de söker föda. I världen är karp en av de viktigaste fiskarna inom dammodling.
"},{"variable":"MX.invasivePreventionMethodsText","title":"Bekämpningsmetoder","content":"För tillfället finns det inget behov av planteringsförbud för karp eller att begränsa reproduktionen i Finland.
"},{"variable":"MX.invasiveCitizenActionsText","title":"Vad kan jag göra?","content":"Flytta inte karpen bredare. Karpen kan användas som matfisk.
\r\nEventuella observationer i naturen måste rapporteras: http://kalahavainnot.fi/lomake.
"}],"title":"Invasiva främmande arter information","group":"MX.SDVG13"},{"variables":[{"variable":"MX.miscText","title":"Tilläggsuppgifter","content":"På finska:
\r\n\r\nPå engelska:
\r\nCABI: Cyprinus carpio (Common carp)
\r\nGlobal Invasive Species Database: Cyprinus carpio (Common carp)
"}],"title":"Blandad","group":"MX.SDVG10"}],"id":"default","title":"Laji.fi artbeskrivningar"},{"groups":[{"variables":[{"variable":"MX.descriptionText","title":"Beskrivning","content":"Karppi on suurikokoinen makean veden särkikala, josta esiintyy useita suomujen suhteen eroavia muotoja. Paino tavallisesti 3–6 kg, suurimmat yksilöt maailmalla jopa yli 40 kg. Karpin ruumiinmuoto on tukeva, paksu ja korkea. Väritys vaihtelee kullankeltaisesta pronssinruskeaan ja vihertävän harmaaseen. Suomut vaihtelevat eri karppimuodoilla. Suomukarpilla suuret suomut peittävät koko ruumiin, rivikarpilla kyljen ja selkäevän tyven kun taas peilikarpilla on osittain peittävät erittäin suuret suomut. Nahkakarppi on täysin suomuton. Suomukarpin kylkiviivalla on 33–40 suomua. Karpin suu venyy torveksi ja suupielissä on viiksisäikeet. Selkäevässä on terävä etureuna ja 20–25 ruotoa. Peräevässä on 8 ruotoa.
Samannäköisiä lajeja: ruutana, hopearuutana.Karpilla on suupielissä viiksisäikeet.
Esiintyy istutettuna Etelä- ja Lounais-Suomessa.
Alkuperäinen esiintymisalue Aasiassa, josta karppia on viety lähes koko maailmaan.
Suomen ilmasto on karppien luonnolliselle lisääntymiselle liian kylmä. Karpin kutu onnistuu, mutta poikaset eivät selviä ensimmäisestä talvesta. Kutu alkaa matalilla kasvillisuusrannoilla veden lämpötilan noustua 18–20 asteeseen. Annoskutijana karppi laskee mätinsä useassa pienessä erässä ja poikaset kuoriutuvat 4–5 vuorokauden kuluttua hedelmöityksestä. Riittävän kookkaana (100–200 g) istutetut karpit selviävät Suomessakin ja saavuttavat sukukypsyyden 5–6-vuotiaina.
Karppi elää tavallisesti paikallista elämää pohjan lähettyvillä ravintoa etsien. Talveksi karpit kerääntyvät vesistöjen syviin kohtiin paastoamaan. Karppi etsii ja tunnustelee viiksisäikeidensä avulla sopivaa ravintoa ympäristöstänsä. Torveksi venyvällä suullaan se kykenee imuroimaan pieneläimiä pohjaliejusta jopa 10 cm syvyydeltä. Ravinnoksi kelpaavat kasvit ja pieneläimet, kuten surviaissääskien toukat, madot, simpukat ja kotilot.
Karpin luonnollista elinympäristöä ovat lämminvetiset ja rehevät järvet, merenlahdet sekä pienet lammikot. Sitä esiintyy myös hitaasti virtaavissa vesissä. Karppi sietää hyvin haastavia olosuhteita, kuten rehevöitymistä, vähähappisuutta (<1 mg/l) ja alhaista pH:ta (jopa pH 4,5).
Karppia pidetään usein haitallisena vieraslajina.
Karppi on suurikokoinen makean veden särkikala, josta esiintyy useita suomujen suhteen eroavia muotoja. Paino tavallisesti 3–6 kg, suurimmat yksilöt maailmalla jopa yli 40 kg. Karpin ruumiinmuoto on tukeva, paksu ja korkea. Väritys vaihtelee kullankeltaisesta pronssinruskeaan ja vihertävän harmaaseen. Suomut vaihtelevat eri karppimuodoilla. Suomukarpilla suuret suomut peittävät koko ruumiin, rivikarpilla kyljen ja selkäevän tyven kun taas peilikarpilla on osittain peittävät erittäin suuret suomut. Nahkakarppi on täysin suomuton. Suomukarpin kylkiviivalla on 33–40 suomua. Karpin suu venyy torveksi ja suupielissä on viiksisäikeet. Selkäevässä on terävä etureuna ja 20–25 ruotoa. Peräevässä on 8 ruotoa.
"},{"variable":"MX.identificationText","title":"Bestämning","content":"Samannäköisiä lajeja: ruutana, hopearuutana.Karpilla on suupielissä viiksisäikeet.
"}],"title":"Allmän beskrivning","group":"MX.SDVG1"},{"variables":[{"variable":"MX.distributionFinland","title":"Utbredning i Finland","content":"Esiintyy istutettuna Etelä- ja Lounais-Suomessa.
"},{"variable":"MX.originAndDistributionText","title":"Ursprung och helhetsutbredning","content":"Alkuperäinen esiintymisalue Aasiassa, josta karppia on viety lähes koko maailmaan.
"}],"title":"Utbredning","group":"MX.SDVG2"},{"variables":[{"variable":"MX.lifeCycle","title":"Livscykel","content":"Suomen ilmasto on karppien luonnolliselle lisääntymiselle liian kylmä. Karpin kutu onnistuu, mutta poikaset eivät selviä ensimmäisestä talvesta. Kutu alkaa matalilla kasvillisuusrannoilla veden lämpötilan noustua 18–20 asteeseen. Annoskutijana karppi laskee mätinsä useassa pienessä erässä ja poikaset kuoriutuvat 4–5 vuorokauden kuluttua hedelmöityksestä. Riittävän kookkaana (100–200 g) istutetut karpit selviävät Suomessakin ja saavuttavat sukukypsyyden 5–6-vuotiaina.
"},{"variable":"MX.behaviour","title":"Beteende","content":"Karppi elää tavallisesti paikallista elämää pohjan lähettyvillä ravintoa etsien. Talveksi karpit kerääntyvät vesistöjen syviin kohtiin paastoamaan. Karppi etsii ja tunnustelee viiksisäikeidensä avulla sopivaa ravintoa ympäristöstänsä. Torveksi venyvällä suullaan se kykenee imuroimaan pieneläimiä pohjaliejusta jopa 10 cm syvyydeltä. Ravinnoksi kelpaavat kasvit ja pieneläimet, kuten surviaissääskien toukat, madot, simpukat ja kotilot.
"}],"title":"Livscykel och levnadssätt","group":"MX.SDVG4"},{"variables":[{"variable":"MX.habitat","title":"Habitat","content":"Karpin luonnollista elinympäristöä ovat lämminvetiset ja rehevät järvet, merenlahdet sekä pienet lammikot. Sitä esiintyy myös hitaasti virtaavissa vesissä. Karppi sietää hyvin haastavia olosuhteita, kuten rehevöitymistä, vähähappisuutta (<1 mg/l) ja alhaista pH:ta (jopa pH 4,5).
"}],"title":"Ekologi","group":"MX.SDVG5"},{"variables":[{"variable":"MX.miscText","title":"Tilläggsuppgifter","content":"Karppia pidetään usein haitallisena vieraslajina.
"}],"title":"Blandad","group":"MX.SDVG10"}],"id":"LA.296"},{"groups":[{"variables":[{"variable":"MX.descriptionText","title":"Beskrivning","content":"Karppi on suurikokoinen makean veden särkikala, josta esiintyy useita suomujen suhteen eroavia muotoja. Paino tavallisesti 3–6 kg, suurimmat yksilöt maailmalla jopa yli 40 kg. Karpin ruumiinmuoto on tukeva, paksu ja korkea. Väritys vaihtelee kullankeltaisesta pronssinruskeaan ja vihertävän harmaaseen. Suomut vaihtelevat eri karppimuodoilla. Suomukarpilla suuret suomut peittävät koko ruumiin, rivikarpilla kyljen ja selkäevän tyven kun taas peilikarpilla on osittain peittävät erittäin suuret suomut. Nahkakarppi on täysin suomuton. Suomukarpin kylkiviivalla on 33–40 suomua. Karpin suu venyy torveksi ja suupielissä on viiksisäikeet. Selkäevässä on terävä etureuna ja 20–25 ruotoa. Peräevässä on 8 ruotoa.
"},{"variable":"MX.identificationText","title":"Bestämning","content":"Samannäköisiä lajeja: ruutana, hopearuutana.Karpilla on suupielissä viiksisäikeet.
"}],"title":"Allmän beskrivning","group":"MX.SDVG1"},{"variables":[{"variable":"MX.distributionFinland","title":"Utbredning i Finland","content":"Esiintyy istutettuna Etelä- ja Lounais-Suomessa.
"},{"variable":"MX.originAndDistributionText","title":"Ursprung och helhetsutbredning","content":"Alkuperäinen esiintymisalue Aasiassa, josta karppia on viety lähes koko maailmaan.
"}],"title":"Utbredning","group":"MX.SDVG2"},{"variables":[{"variable":"MX.lifeCycle","title":"Livscykel","content":"Suomen ilmasto on karppien luonnolliselle lisääntymiselle liian kylmä. Karpin kutu onnistuu, mutta poikaset eivät selviä ensimmäisestä talvesta. Kutu alkaa matalilla kasvillisuusrannoilla veden lämpötilan noustua 18–20 asteeseen. Annoskutijana karppi laskee mätinsä useassa pienessä erässä ja poikaset kuoriutuvat 4–5 vuorokauden kuluttua hedelmöityksestä. Riittävän kookkaana (100–200 g) istutetut karpit selviävät Suomessakin ja saavuttavat sukukypsyyden 5–6-vuotiaina.
"},{"variable":"MX.behaviour","title":"Beteende","content":"Karppi elää tavallisesti paikallista elämää pohjan lähettyvillä ravintoa etsien. Talveksi karpit kerääntyvät vesistöjen syviin kohtiin paastoamaan. Karppi etsii ja tunnustelee viiksisäikeidensä avulla sopivaa ravintoa ympäristöstänsä. Torveksi venyvällä suullaan se kykenee imuroimaan pieneläimiä pohjaliejusta jopa 10 cm syvyydeltä. Ravinnoksi kelpaavat kasvit ja pieneläimet, kuten surviaissääskien toukat, madot, simpukat ja kotilot.
"}],"title":"Livscykel och levnadssätt","group":"MX.SDVG4"},{"variables":[{"variable":"MX.habitat","title":"Habitat","content":"Karpin luonnollista elinympäristöä ovat lämminvetiset ja rehevät järvet, merenlahdet sekä pienet lammikot. Sitä esiintyy myös hitaasti virtaavissa vesissä. Karppi sietää hyvin haastavia olosuhteita, kuten rehevöitymistä, vähähappisuutta (<1 mg/l) ja alhaista pH:ta (jopa pH 4,5).
"}],"title":"Ekologi","group":"MX.SDVG5"},{"variables":[{"variable":"MX.miscText","title":"Tilläggsuppgifter","content":"Karppia pidetään usein haitallisena vieraslajina.
"}],"title":"Blandad","group":"MX.SDVG10"}],"id":"LA.405","title":"Pinkka oppimisympäristö: BIO-103 Eliöiden monimuotoisuus: eläintuntemus - Kalat"},{"groups":[{"variables":[{"variable":"MX.descriptionText","title":"Beskrivning","content":"Karppi on suurikokoinen makean veden särkikala, josta esiintyy useita suomujen suhteen eroavia muotoja. Paino tavallisesti 3–6 kg, suurimmat yksilöt maailmalla jopa yli 40 kg. Karpin ruumiinmuoto on tukeva, paksu ja korkea. Väritys vaihtelee kullankeltaisesta pronssinruskeaan ja vihertävän harmaaseen. Suomut vaihtelevat eri karppimuodoilla. Suomukarpilla suuret suomut peittävät koko ruumiin, rivikarpilla kyljen ja selkäevän tyven kun taas peilikarpilla on osittain peittävät erittäin suuret suomut. Nahkakarppi on täysin suomuton. Suomukarpin kylkiviivalla on 33–40 suomua. Karpin suu venyy torveksi ja suupielissä on viiksisäikeet. Selkäevässä on terävä etureuna ja 20–25 ruotoa. Peräevässä on 8 ruotoa.
"},{"variable":"MX.identificationText","title":"Bestämning","content":"Samannäköisiä lajeja: ruutana, hopearuutana.Karpilla on suupielissä viiksisäikeet.
"}],"title":"Allmän beskrivning","group":"MX.SDVG1"},{"variables":[{"variable":"MX.distributionFinland","title":"Utbredning i Finland","content":"Esiintyy istutettuna Etelä- ja Lounais-Suomessa.
"},{"variable":"MX.originAndDistributionText","title":"Ursprung och helhetsutbredning","content":"Alkuperäinen esiintymisalue Aasiassa, josta karppia on viety lähes koko maailmaan.
"}],"title":"Utbredning","group":"MX.SDVG2"},{"variables":[{"variable":"MX.lifeCycle","title":"Livscykel","content":"Suomen ilmasto on karppien luonnolliselle lisääntymiselle liian kylmä. Karpin kutu onnistuu, mutta poikaset eivät selviä ensimmäisestä talvesta. Kutu alkaa matalilla kasvillisuusrannoilla veden lämpötilan noustua 18–20 asteeseen. Annoskutijana karppi laskee mätinsä useassa pienessä erässä ja poikaset kuoriutuvat 4–5 vuorokauden kuluttua hedelmöityksestä. Riittävän kookkaana (100–200 g) istutetut karpit selviävät Suomessakin ja saavuttavat sukukypsyyden 5–6-vuotiaina.
"},{"variable":"MX.behaviour","title":"Beteende","content":"Karppi elää tavallisesti paikallista elämää pohjan lähettyvillä ravintoa etsien. Talveksi karpit kerääntyvät vesistöjen syviin kohtiin paastoamaan. Karppi etsii ja tunnustelee viiksisäikeidensä avulla sopivaa ravintoa ympäristöstänsä. Torveksi venyvällä suullaan se kykenee imuroimaan pieneläimiä pohjaliejusta jopa 10 cm syvyydeltä. Ravinnoksi kelpaavat kasvit ja pieneläimet, kuten surviaissääskien toukat, madot, simpukat ja kotilot.
"}],"title":"Livscykel och levnadssätt","group":"MX.SDVG4"},{"variables":[{"variable":"MX.habitat","title":"Habitat","content":"Karpin luonnollista elinympäristöä ovat lämminvetiset ja rehevät järvet, merenlahdet sekä pienet lammikot. Sitä esiintyy myös hitaasti virtaavissa vesissä. Karppi sietää hyvin haastavia olosuhteita, kuten rehevöitymistä, vähähappisuutta (<1 mg/l) ja alhaista pH:ta (jopa pH 4,5).
"}],"title":"Ekologi","group":"MX.SDVG5"},{"variables":[{"variable":"MX.miscText","title":"Tilläggsuppgifter","content":"Karppia pidetään usein haitallisena vieraslajina.
"}],"title":"Blandad","group":"MX.SDVG10"}],"id":"LA.430","title":"Pinkka oppimisympäristö: BIO-306 Saariston ekologia - Kalat"},{"groups":[{"variables":[{"variable":"MX.descriptionText","title":"Beskrivning","content":"Karppi on suurikokoinen makean veden särkikala, josta esiintyy useita suomujen suhteen eroavia muotoja. Paino tavallisesti 3–6 kg, suurimmat yksilöt maailmalla jopa yli 40 kg. Karpin ruumiinmuoto on tukeva, paksu ja korkea. Väritys vaihtelee kullankeltaisesta pronssinruskeaan ja vihertävän harmaaseen. Suomut vaihtelevat eri karppimuodoilla. Suomukarpilla suuret suomut peittävät koko ruumiin, rivikarpilla kyljen ja selkäevän tyven kun taas peilikarpilla on osittain peittävät erittäin suuret suomut. Nahkakarppi on täysin suomuton. Suomukarpin kylkiviivalla on 33–40 suomua. Karpin suu venyy torveksi ja suupielissä on viiksisäikeet. Selkäevässä on terävä etureuna ja 20–25 ruotoa. Peräevässä on 8 ruotoa.
"},{"variable":"MX.identificationText","title":"Bestämning","content":"Samannäköisiä lajeja: ruutana, hopearuutana.Karpilla on suupielissä viiksisäikeet.
"}],"title":"Allmän beskrivning","group":"MX.SDVG1"},{"variables":[{"variable":"MX.distributionFinland","title":"Utbredning i Finland","content":"Esiintyy istutettuna Etelä- ja Lounais-Suomessa.
"},{"variable":"MX.originAndDistributionText","title":"Ursprung och helhetsutbredning","content":"Alkuperäinen esiintymisalue Aasiassa, josta karppia on viety lähes koko maailmaan.
"}],"title":"Utbredning","group":"MX.SDVG2"},{"variables":[{"variable":"MX.lifeCycle","title":"Livscykel","content":"Suomen ilmasto on karppien luonnolliselle lisääntymiselle liian kylmä. Karpin kutu onnistuu, mutta poikaset eivät selviä ensimmäisestä talvesta. Kutu alkaa matalilla kasvillisuusrannoilla veden lämpötilan noustua 18–20 asteeseen. Annoskutijana karppi laskee mätinsä useassa pienessä erässä ja poikaset kuoriutuvat 4–5 vuorokauden kuluttua hedelmöityksestä. Riittävän kookkaana (100–200 g) istutetut karpit selviävät Suomessakin ja saavuttavat sukukypsyyden 5–6-vuotiaina.
"},{"variable":"MX.behaviour","title":"Beteende","content":"Karppi elää tavallisesti paikallista elämää pohjan lähettyvillä ravintoa etsien. Talveksi karpit kerääntyvät vesistöjen syviin kohtiin paastoamaan. Karppi etsii ja tunnustelee viiksisäikeidensä avulla sopivaa ravintoa ympäristöstänsä. Torveksi venyvällä suullaan se kykenee imuroimaan pieneläimiä pohjaliejusta jopa 10 cm syvyydeltä. Ravinnoksi kelpaavat kasvit ja pieneläimet, kuten surviaissääskien toukat, madot, simpukat ja kotilot.
"}],"title":"Livscykel och levnadssätt","group":"MX.SDVG4"},{"variables":[{"variable":"MX.habitat","title":"Habitat","content":"Karpin luonnollista elinympäristöä ovat lämminvetiset ja rehevät järvet, merenlahdet sekä pienet lammikot. Sitä esiintyy myös hitaasti virtaavissa vesissä. Karppi sietää hyvin haastavia olosuhteita, kuten rehevöitymistä, vähähappisuutta (<1 mg/l) ja alhaista pH:ta (jopa pH 4,5).
"}],"title":"Ekologi","group":"MX.SDVG5"},{"variables":[{"variable":"MX.miscText","title":"Tilläggsuppgifter","content":"Karppia pidetään usein haitallisena vieraslajina.
"}],"title":"Blandad","group":"MX.SDVG10"}],"id":"LA.550","title":"Pinkka oppimisympäristö: BIO-103 Eliöiden monimuotoisuus - Kalat"},{"groups":[{"variables":[{"variable":"MX.descriptionText","title":"Beskrivning","content":"Karppi on suurikokoinen makean veden särkikala, josta esiintyy useita suomujen suhteen eroavia muotoja. Paino tavallisesti 3–6 kg, suurimmat yksilöt maailmalla jopa yli 40 kg. Karpin ruumiinmuoto on tukeva, paksu ja korkea. Väritys vaihtelee kullankeltaisesta pronssinruskeaan ja vihertävän harmaaseen. Suomut vaihtelevat eri karppimuodoilla. Suomukarpilla suuret suomut peittävät koko ruumiin, rivikarpilla kyljen ja selkäevän tyven kun taas peilikarpilla on osittain peittävät erittäin suuret suomut. Nahkakarppi on täysin suomuton. Suomukarpin kylkiviivalla on 33–40 suomua. Karpin suu venyy torveksi ja suupielissä on viiksisäikeet. Selkäevässä on terävä etureuna ja 20–25 ruotoa. Peräevässä on 8 ruotoa.
"},{"variable":"MX.identificationText","title":"Bestämning","content":"Samannäköisiä lajeja: ruutana, hopearuutana.Karpilla on suupielissä viiksisäikeet.
"}],"title":"Allmän beskrivning","group":"MX.SDVG1"},{"variables":[{"variable":"MX.distributionFinland","title":"Utbredning i Finland","content":"Esiintyy istutettuna Etelä- ja Lounais-Suomessa.
"},{"variable":"MX.originAndDistributionText","title":"Ursprung och helhetsutbredning","content":"Alkuperäinen esiintymisalue Aasiassa, josta karppia on viety lähes koko maailmaan.
"}],"title":"Utbredning","group":"MX.SDVG2"},{"variables":[{"variable":"MX.lifeCycle","title":"Livscykel","content":"Suomen ilmasto on karppien luonnolliselle lisääntymiselle liian kylmä. Karpin kutu onnistuu, mutta poikaset eivät selviä ensimmäisestä talvesta. Kutu alkaa matalilla kasvillisuusrannoilla veden lämpötilan noustua 18–20 asteeseen. Annoskutijana karppi laskee mätinsä useassa pienessä erässä ja poikaset kuoriutuvat 4–5 vuorokauden kuluttua hedelmöityksestä. Riittävän kookkaana (100–200 g) istutetut karpit selviävät Suomessakin ja saavuttavat sukukypsyyden 5–6-vuotiaina.
"},{"variable":"MX.behaviour","title":"Beteende","content":"Karppi elää tavallisesti paikallista elämää pohjan lähettyvillä ravintoa etsien. Talveksi karpit kerääntyvät vesistöjen syviin kohtiin paastoamaan. Karppi etsii ja tunnustelee viiksisäikeidensä avulla sopivaa ravintoa ympäristöstänsä. Torveksi venyvällä suullaan se kykenee imuroimaan pieneläimiä pohjaliejusta jopa 10 cm syvyydeltä. Ravinnoksi kelpaavat kasvit ja pieneläimet, kuten surviaissääskien toukat, madot, simpukat ja kotilot.
"}],"title":"Livscykel och levnadssätt","group":"MX.SDVG4"},{"variables":[{"variable":"MX.habitat","title":"Habitat","content":"Karpin luonnollista elinympäristöä ovat lämminvetiset ja rehevät järvet, merenlahdet sekä pienet lammikot. Sitä esiintyy myös hitaasti virtaavissa vesissä. Karppi sietää hyvin haastavia olosuhteita, kuten rehevöitymistä, vähähappisuutta (<1 mg/l) ja alhaista pH:ta (jopa pH 4,5).
"}],"title":"Ekologi","group":"MX.SDVG5"},{"variables":[{"variable":"MX.miscText","title":"Tilläggsuppgifter","content":"Karppia pidetään usein haitallisena vieraslajina.
"}],"title":"Blandad","group":"MX.SDVG10"}],"id":"LA.649"},{"groups":[{"variables":[{"variable":"MX.descriptionText","title":"Beskrivning","content":"Karppi on suurikokoinen makean veden särkikala, josta esiintyy useita suomujen suhteen eroavia muotoja. Paino tavallisesti 3–6 kg, suurimmat yksilöt maailmalla jopa yli 40 kg. Karpin ruumiinmuoto on tukeva, paksu ja korkea. Väritys vaihtelee kullankeltaisesta pronssinruskeaan ja vihertävän harmaaseen. Suomut vaihtelevat eri karppimuodoilla. Suomukarpilla suuret suomut peittävät koko ruumiin, rivikarpilla kyljen ja selkäevän tyven kun taas peilikarpilla on osittain peittävät erittäin suuret suomut. Nahkakarppi on täysin suomuton. Suomukarpin kylkiviivalla on 33–40 suomua. Karpin suu venyy torveksi ja suupielissä on viiksisäikeet. Selkäevässä on terävä etureuna ja 20–25 ruotoa. Peräevässä on 8 ruotoa.
"},{"variable":"MX.identificationText","title":"Bestämning","content":"Samannäköisiä lajeja: ruutana, hopearuutana.Karpilla on suupielissä viiksisäikeet.
"}],"title":"Allmän beskrivning","group":"MX.SDVG1"},{"variables":[{"variable":"MX.distributionFinland","title":"Utbredning i Finland","content":"Esiintyy istutettuna Etelä- ja Lounais-Suomessa.
"},{"variable":"MX.originAndDistributionText","title":"Ursprung och helhetsutbredning","content":"Alkuperäinen esiintymisalue Aasiassa, josta karppia on viety lähes koko maailmaan.
"}],"title":"Utbredning","group":"MX.SDVG2"},{"variables":[{"variable":"MX.lifeCycle","title":"Livscykel","content":"Suomen ilmasto on karppien luonnolliselle lisääntymiselle liian kylmä. Karpin kutu onnistuu, mutta poikaset eivät selviä ensimmäisestä talvesta. Kutu alkaa matalilla kasvillisuusrannoilla veden lämpötilan noustua 18–20 asteeseen. Annoskutijana karppi laskee mätinsä useassa pienessä erässä ja poikaset kuoriutuvat 4–5 vuorokauden kuluttua hedelmöityksestä. Riittävän kookkaana (100–200 g) istutetut karpit selviävät Suomessakin ja saavuttavat sukukypsyyden 5–6-vuotiaina.
"},{"variable":"MX.behaviour","title":"Beteende","content":"Karppi elää tavallisesti paikallista elämää pohjan lähettyvillä ravintoa etsien. Talveksi karpit kerääntyvät vesistöjen syviin kohtiin paastoamaan. Karppi etsii ja tunnustelee viiksisäikeidensä avulla sopivaa ravintoa ympäristöstänsä. Torveksi venyvällä suullaan se kykenee imuroimaan pieneläimiä pohjaliejusta jopa 10 cm syvyydeltä. Ravinnoksi kelpaavat kasvit ja pieneläimet, kuten surviaissääskien toukat, madot, simpukat ja kotilot.
"}],"title":"Livscykel och levnadssätt","group":"MX.SDVG4"},{"variables":[{"variable":"MX.habitat","title":"Habitat","content":"Karpin luonnollista elinympäristöä ovat lämminvetiset ja rehevät järvet, merenlahdet sekä pienet lammikot. Sitä esiintyy myös hitaasti virtaavissa vesissä. Karppi sietää hyvin haastavia olosuhteita, kuten rehevöitymistä, vähähappisuutta (<1 mg/l) ja alhaista pH:ta (jopa pH 4,5).
"}],"title":"Ekologi","group":"MX.SDVG5"},{"variables":[{"variable":"MX.miscText","title":"Tilläggsuppgifter","content":"Karppia pidetään usein haitallisena vieraslajina.
"}],"title":"Blandad","group":"MX.SDVG10"}],"id":"LA.665","title":"Pinkka oppimisympäristö: BIO-103 Eliöiden monimuotoisuus: eläimet - Kalat"}],"originalPublications":["MP.261"],"informalTaxonGroups":["MVL.27","MVL.1283"],"qname":"MX.52997","id":"MX.52997","scientificNameDisplayName":"Cyprinus carpio","occurrenceCountInvasiveFinland":54,"sensitive":false,"bold":{"binCount":5,"bins":["BOLD:AAA7175","BOLD:AAA7176","BOLD:ACP3477","BOLD:AEM8838","BOLD:AEO0165"],"publicRecords":729,"specimens":1078,"barcodes":314},"autoNonWild":false,"redListEvaluationGroups":["MVL.752"],"taxonExpert":["MA.39"],"parentsIncludeSelf":["MX.37600","MX.53761","MX.37602","MX.37606","MX.37608","MX.53092","MX.37669","MX.53143","MX.53144","MX.5016661","MX.5088313","MX.53169","MX.52997"],"observationCountInvasiveFinland":54,"taxonomicOrder":67916,"hasBold":true,"parents":["MX.37600","MX.53761","MX.37602","MX.37606","MX.37608","MX.37669","MX.53143","MX.53144","MX.5016661","MX.5088313","MX.53169"],"countOfSpecies":1,"stableInFinland":false,"scientificNameAuthorship":"Linnaeus, 1758","taxonRank":"MX.species","invasiveSpeciesEstablishment":"MX.invasiveEstablished","hiddenTaxon":false,"cursiveName":true,"vernacularName":"karp","hasMultimedia":true,"invasiveSpecies":true,"countOfFinnishSpecies":1,"invasiveSpeciesMainGroups":["HBE.MG4","HBE.MG5","HBE.MG14"],"nameAccordingTo":"MR.1","taxonEditor":["MA.39"],"occurrenceCountFinland":54,"typeOfOccurrenceInFinland":["MX.typeOfOccurrenceNotEstablished","MX.typeOfOccurrenceImport"],"nonHiddenParentsIncludeSelf":["MX.37600","MX.53761","MX.37602","MX.37606","MX.37608","MX.37669","MX.53143","MX.53144","MX.5016661","MX.5088313","MX.53169","MX.52997"],"observationCountFinland":54,"administrativeStatuses":["MX.nationalInvasiveSpeciesStrategy"],"occurrenceCount":59,"finnishSpecies":true,"finnish":true,"multimedia":[{"copyrightOwner":"Lauri Urho","author":"Lauri Urho","fullURL":"https://image.laji.fi/MM.53951/MX.52997_karppi_1_Lauri_Urho.jpg","largeURL":"https://image.laji.fi/MM.53951/MX.52997_karppi_1_Lauri_Urho.jpg","source":"default","squareThumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.53951/MX.52997_karppi_1_Lauri_Urho_square.jpg","primaryForTaxon":false,"licenseAbbreviation":"©","licenseFullname":"Alla rättigheter förbehålls","sortOrder":2147483647,"taxon":{"cursiveName":true,"vernacularName":"karp","scientificName":"Cyprinus carpio","scientificNameAuthorship":"Linnaeus, 1758","taxonRank":"MX.species","id":"MX.52997","bold":{"binCount":5,"bins":["BOLD:AAA7175","BOLD:AAA7176","BOLD:ACP3477","BOLD:AEM8838","BOLD:AEO0165"],"publicRecords":729,"specimens":1078,"barcodes":314},"hasBold":true},"licenseId":"MZ.intellectualRightsARR","thumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.53951/MX.52997_karppi_1_Lauri_Urho_thumb.jpg"},{"copyrightOwner":"Markku Varjo","author":"Markku Varjo","fullURL":"https://image.laji.fi/MM.88055/Karppi_MV.jpg","largeURL":"https://image.laji.fi/MM.88055/Karppi_MV_large.jpg","source":"default","squareThumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.88055/Karppi_MV_square.jpg","primaryForTaxon":false,"licenseAbbreviation":"©","licenseFullname":"Alla rättigheter förbehålls","sortOrder":2147483647,"taxon":{"cursiveName":true,"vernacularName":"karp","scientificName":"Cyprinus carpio","scientificNameAuthorship":"Linnaeus, 1758","taxonRank":"MX.species","id":"MX.52997","bold":{"binCount":5,"bins":["BOLD:AAA7175","BOLD:AAA7176","BOLD:ACP3477","BOLD:AEM8838","BOLD:AEO0165"],"publicRecords":729,"specimens":1078,"barcodes":314},"hasBold":true},"licenseId":"MZ.intellectualRightsARR","thumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.88055/Karppi_MV_thumb.jpg"}],"species":true,"observationCount":59,"occurrenceInFinland":"MX.occurrenceInFinlandPublished","hasParent":true,"hasDescriptions":true,"intellectualRights":"MZ.intellectualRightsCC-BY-4.0"}