<p>Karppi on suurikokoinen makean veden särkikala, josta esiintyy useita suomujen suhteen eroavia muotoja. Paino tavallisesti 3–6 kg, suurimmat yksilöt maailmalla jopa yli 40 kg.&#xa0; Karpin ruumiinmuoto on tukeva, paksu ja korkea. Väritys vaihtelee kullankeltaisesta pronssinruskeaan ja vihertävän harmaaseen. Suomut vaihtelevat eri karppimuodoilla. Suomukarpilla suuret suomut peittävät koko ruumiin, rivikarpilla kyljen ja selkäevän tyven kun taas peilikarpilla on osittain peittävät erittäin suuret suomut. Nahkakarppi on täysin suomuton. Suomukarpin kylkiviivalla on 33–40 suomua. Karpin suu venyy torveksi ja suupielissä on viiksisäikeet. Selkäevässä on terävä etureuna ja 20–25 ruotoa. Peräevässä on 8 ruotoa.</p> Does not reproduce in nature. <p>Toistaiseksi Suomessa ei ole tarvetta karpin istutuskieltoihin tai lisääntymisen rajoittamiseen.</p> <p>Karppi elää tavallisesti paikallista elämää pohjan lähettyvillä ravintoa etsien. Talveksi karpit kerääntyvät vesistöjen syviin kohtiin paastoamaan. Karppi etsii ja tunnustelee viiksisäikeidensä avulla sopivaa ravintoa ympäristöstänsä. Torveksi venyvällä suullaan se kykenee imuroimaan pieneläimiä pohjaliejusta jopa 10 cm syvyydeltä. Ravinnoksi kelpaavat kasvit ja pieneläimet, kuten surviaissääskien toukat, madot, simpukat ja kotilot.</p> <p>Karpen härstammar troligen från området mellan Mindre Asien och Kaspiska havet, varifrån den har spridit sig öster och väster. I Europa började karpodlingen under medeltiden, då vildkarpar från Donaus mellanlopp flyttades till dammar. Odlingen började mycket tidigare i Kina. Karpen har inplanterats i Afrika, Australien, Nord- och Sydamerika, och vanligtvis har inplanteringarna resulterat i att karpen har etablerats och förökat sig till en besvärande grad. På 1950-talet importerades ett antal karpar till Finland från Sverige och med hjälp av moderfiskar från dessa individer började inplantering av arten i våra naturliga vatten på 1960-talet. De planterade individerna var vanligtvis två år gamla och vägde 200–300 g. Karparna som föddes i odlingsdammar samlades in under sina två första vintrar för att vårdas inomhus.</p> <p>Karpen leker på försommaren i grunt strandvatten vid en temperatur på 19–21 °C. Romkornen fäster på vattenväxter. Efter tre eller fyra dagar kläcks 5–6 mm långa yngel. Yngel äter djurplankton, unga och vuxna karpar främst bottendjur.</p> <p>En sval försommar skjuter upp lektiden, vilket gör att ungarnas tillväxtperiod förkortas, och deras fettreserver räcker då inte till för att överleva vinterns långa fasteperiod. I våra naturliga vatten har unga karpar inte överlevt vintern förrän nyligen, utan vårt karpbestånd har varit beroende av utplanteringar.</p> <p>Karppi elää tavallisesti paikallista elämää pohjan lähettyvillä ravintoa etsien. Talveksi karpit kerääntyvät vesistöjen syviin kohtiin paastoamaan. Karppi etsii ja tunnustelee viiksisäikeidensä avulla sopivaa ravintoa ympäristöstänsä. Torveksi venyvällä suullaan se kykenee imuroimaan pieneläimiä pohjaliejusta jopa 10 cm syvyydeltä. Ravinnoksi kelpaavat kasvit ja pieneläimet, kuten surviaissääskien toukat, madot, simpukat ja kotilot.</p> <p>Esiintyy istutettuna Etelä- ja Lounais-Suomessa.</p> <p>Karpens kropp är ganska hög och tjock, gyllengul eller brunaktig till färgen. Det finns två par skäggtömmar på sidorna av karpens överkäke. Dess ryggfena är lång och konkav i spetsen, och den hårda fenstrålen på fenans framkant är sågad. Fenstrålen på analfenans framkant är också sågad. Skåran i stjärtfenan är djup.</p> <p>Individer av karpbestånd som odlas i Europa saknar ofta fjäll, och vissa saknar fjäll nästan helt. Enligt fjällbeklädnaden kallas de olika varianterna för fjällkarp, spegelkarp och läderkarp. I Finland blir karpen könsmogen vid fyra–fem års ålder och vid 1,5–2 kg, hanen vid något mindre storlek än honan. Karpen kan leva i cirka 30 år samt bli en meter lång och väga mer än 20 kg.</p> <p>Karpin luonnollista elinympäristöä ovat lämminvetiset ja rehevät järvet, merenlahdet sekä pienet lammikot. Sitä esiintyy myös hitaasti virtaavissa vesissä. Karppi sietää hyvin haastavia olosuhteita, kuten rehevöitymistä, vähähappisuutta (<1 mg/l) ja alhaista pH:ta (jopa pH 4,5).</p> <p>Esiintyy istutettuna Etelä- ja Lounais-Suomessa.</p> <p>Alkuperäinen esiintymisalue Aasiassa, josta karppia on viety lähes koko maailmaan.</p> karp <p>Än så länge har karpen inte bildat förökande bestånd i våra naturliga vatten. I vissa dammar i södra delen av landet har karpar observerats ha överlevt vintern och blivit vuxna under de senaste 20 åren. Arten har varit en lönsam odlingsart i de frodiga vattnen i södra Finland och den är också en uppskattad fångst för fritidsfiskare. Den har inte orsakat någon skada för våra inhemska arter. Ett tätt bestånd av karp gör att vattnet blir grumligt under sommaren när de söker föda. I världen är karp en av de viktigaste fiskarna inom dammodling.</p> <p>Karppi lienee peräisin Vähän-Aasian ja Kaspianmeren välimaastosta, mistä se on levittäytynyt itään ja länteen. Euroopassa karpinviljely alkoi keskiajalla, kun Tonavan keskijuoksun luonnonkarppia siirrettiin lammikoihin. Kiinassa viljely alkoi jo huomattavasti aiemmin. Karppia on siirretty Afrikkaan, Australiaan, Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan, ja yleensä siirroista on seurannut karpin vakiintuminen ja lisääntyminen haitaksi asti. Suomeen karppeja tuotiin 1950-luvulla Ruotsista, ja näistä kasvatetun emokalaston avulla tuotettiin 1960-luvulta alkaen istukkaita luonnonvesiimme. Istutetut yksilöt olivat yleensä kaksivuotiaita ja 200–300 g painoisia. Emojen lammikkokudusta syntyneet karpit koottiin kahden ensimmäisen talvensa ajaksi sisäsäilöön hoidettaviksi.&#xa0;</p> <p>Karppi kutee alkukesällä matalassa rantavedessä 19–21 ºC lämpötilassa. Mätimunat kiinnittyvät vesikasveihin. Mädistä kuoriutuu 5–6 mm mittaisia poikasia kolmen tai neljän vuorokauden kuluttua. Poikaset syövät eläinplanktonia, nuoret ja aikuiset karpit pääasiassa pohjaeläimiä.&#xa0;</p> <p>Viileä alkukesä lykkää karpin kutuaikaa, minkä seurauksena poikasten kasvukausi lyhenee, ja pieniksi jääneiden karppien rasvavarannot eivät tällöin riitä talven pitkän paastokauden yli selviämiseen. Luonnonvesissämme karpinpoikaset eivät näihin aikoihin asti olekaan selvinneet, vaan karppikanta on ollut lammikkoemojen lisääntymisen varassa.&#xa0;</p> <p>För tillfället finns det inget behov av planteringsförbud för karp eller att begränsa reproduktionen i Finland.</p> <p>Samannäköisiä lajeja: ruutana, hopearuutana.Karpilla on suupielissä viiksisäikeet.</p> <p>Karppi ei ole toistaiseksi muodostanut vakiintuneita kantoja luonnonvesiimme. Maan eteläosasta on parin viime vuosikymmenen ajalta kuitenkin havaintoja lammikoista, joissa syntyneet karpit ovat selvinneet talvien yli ja varttuneet aikuisiksi. Karppi on ollut tuottoisa istutuslaji eteläisen Suomen rehevissä vesissä, ja se on myös arvostettu vapaa-ajankalastajien saaliskala. Se ei ole aiheuttanut vahinkoa alkuperäisille lajeillemme. Tiheä karppikanta aiheuttaa ravinnonhaullaan kesäisin veden samentumista. Maailmalla karppi on tärkeimpiä lammikkoviljelyn kaloja.&#xa0;</p> <p>Karpin vartalo on melko korkea ja paksu, väritykseltään kullankeltainen tai ruskehtava. Karpin yläleuan sivuilla on kaksi paria viiksisäikeitä. Sen selkäevä on pitkä ja kärjestään kovera, ja evän etureunan kova ruoto on sahalaitainen. Myös peräevän etureunan kova ruoto on sahalaitainen. Pyrstön lovi on syvä.</p> <p>Euroopassa viljeltyjen karppikantojen yksilöt ovat usein suomupeitteeltään vajaita, ja joiltakin suomut puuttuvat lähes kokonaan. Suomutyyppien perusteella puhutaan suomu-, peili- ja nahkakarpeista. Karppi tulee meillä sukukypsäksi neljä- tai viisivuotiaana ja 1,5–2 kg painoisena, koiras hieman naarasta pienempänä. Karppi voi elää noin 30 vuotta ja kasvaa metrin mittaiseksi ja yli 20 kg painoiseksi.</p> <p>Karppi on suurikokoinen makean veden särkikala, josta esiintyy useita suomujen suhteen eroavia muotoja. Paino tavallisesti 3–6 kg, suurimmat yksilöt maailmalla jopa yli 40 kg.&#xa0; Karpin ruumiinmuoto on tukeva, paksu ja korkea. Väritys vaihtelee kullankeltaisesta pronssinruskeaan ja vihertävän harmaaseen. Suomut vaihtelevat eri karppimuodoilla. Suomukarpilla suuret suomut peittävät koko ruumiin, rivikarpilla kyljen ja selkäevän tyven kun taas peilikarpilla on osittain peittävät erittäin suuret suomut. Nahkakarppi on täysin suomuton. Suomukarpin kylkiviivalla on 33–40 suomua. Karpin suu venyy torveksi ja suupielissä on viiksisäikeet. Selkäevässä on terävä etureuna ja 20–25 ruotoa. Peräevässä on 8 ruotoa.</p> <p>Samannäköisiä lajeja: ruutana, hopearuutana.Karpilla on suupielissä viiksisäikeet.</p> <p>Karppi on suurikokoinen makean veden särkikala, josta esiintyy useita suomujen suhteen eroavia muotoja. Paino tavallisesti 3–6 kg, suurimmat yksilöt maailmalla jopa yli 40 kg.&#xa0; Karpin ruumiinmuoto on tukeva, paksu ja korkea. Väritys vaihtelee kullankeltaisesta pronssinruskeaan ja vihertävän harmaaseen. Suomut vaihtelevat eri karppimuodoilla. Suomukarpilla suuret suomut peittävät koko ruumiin, rivikarpilla kyljen ja selkäevän tyven kun taas peilikarpilla on osittain peittävät erittäin suuret suomut. Nahkakarppi on täysin suomuton. Suomukarpin kylkiviivalla on 33–40 suomua. Karpin suu venyy torveksi ja suupielissä on viiksisäikeet. Selkäevässä on terävä etureuna ja 20–25 ruotoa. Peräevässä on 8 ruotoa.</p> <p>Samannäköisiä lajeja: ruutana, hopearuutana.Karpilla on suupielissä viiksisäikeet.</p> <p>Samannäköisiä lajeja: ruutana, hopearuutana.Karpilla on suupielissä viiksisäikeet.</p> <p>Älä siirrä karppia laajemmalle. Kiinni saadun karpin voi hyödyntää ruokakalana.</p> <p>Tee karppihavainnosta ilmoitus Luonnonvarakeskukselle&#xa0;<a href="https://kalahavainnot.luke.fi/lomake">kalahavaintolomakkeella.</a></p> <p>Flytta inte karpen bredare. Karpen kan användas som matfisk.</p> <p>Eventuella observationer i naturen måste rapporteras: <a href="https://kalahavainnot.luke.fi/lomake">http://kalahavainnot.fi/lomake</a>.</p> <p>Suomen ilmasto on karppien luonnolliselle lisääntymiselle liian kylmä. Karpin kutu onnistuu, mutta poikaset eivät selviä ensimmäisestä talvesta. Kutu alkaa matalilla kasvillisuusrannoilla veden lämpötilan noustua 18–20 asteeseen. Annoskutijana karppi laskee mätinsä useassa pienessä erässä ja poikaset kuoriutuvat 4–5 vuorokauden kuluttua hedelmöityksestä. Riittävän kookkaana (100–200 g) istutetut karpit selviävät Suomessakin ja saavuttavat sukukypsyyden 5–6-vuotiaina.</p> <p>Karpin luonnollista elinympäristöä ovat lämminvetiset ja rehevät järvet, merenlahdet sekä pienet lammikot. Sitä esiintyy myös hitaasti virtaavissa vesissä. Karppi sietää hyvin haastavia olosuhteita, kuten rehevöitymistä, vähähappisuutta (<1 mg/l) ja alhaista pH:ta (jopa pH 4,5).</p> <p>Karppia pidetään usein haitallisena vieraslajina.</p> Cyprinus carpio <p>Karpin luonnollista elinympäristöä ovat lämminvetiset ja rehevät järvet, merenlahdet sekä pienet lammikot. Sitä esiintyy myös hitaasti virtaavissa vesissä. Karppi sietää hyvin haastavia olosuhteita, kuten rehevöitymistä, vähähappisuutta (<1 mg/l) ja alhaista pH:ta (jopa pH 4,5).</p> <p>Suomen ilmasto on karppien luonnolliselle lisääntymiselle liian kylmä. Karpin kutu onnistuu, mutta poikaset eivät selviä ensimmäisestä talvesta. Kutu alkaa matalilla kasvillisuusrannoilla veden lämpötilan noustua 18–20 asteeseen. Annoskutijana karppi laskee mätinsä useassa pienessä erässä ja poikaset kuoriutuvat 4–5 vuorokauden kuluttua hedelmöityksestä. Riittävän kookkaana (100–200 g) istutetut karpit selviävät Suomessakin ja saavuttavat sukukypsyyden 5–6-vuotiaina.</p> <p>Esiintyy istutettuna Etelä- ja Lounais-Suomessa.</p> <p>På finska:</p> <p><a href="https://kalahavainnot.luke.fi/kalalajitieto/karppi/">Kalahavainnot: Karppi</a> </p> <p>På engelska:</p> <p><a href="https://www.cabidigitallibrary.org/doi/10.1079/cabicompendium.17522">CABI: Cyprinus carpio (Common carp)</a></p> <p>&#xa0;<a href="http://www.iucngisd.org/gisd/species.php?sc=60">Global Invasive Species Database: Cyprinus carpio (Common carp)</a></p> <p>Suomen ilmasto on karppien luonnolliselle lisääntymiselle liian kylmä. Karpin kutu onnistuu, mutta poikaset eivät selviä ensimmäisestä talvesta. Kutu alkaa matalilla kasvillisuusrannoilla veden lämpötilan noustua 18–20 asteeseen. Annoskutijana karppi laskee mätinsä useassa pienessä erässä ja poikaset kuoriutuvat 4–5 vuorokauden kuluttua hedelmöityksestä. Riittävän kookkaana (100–200 g) istutetut karpit selviävät Suomessakin ja saavuttavat sukukypsyyden 5–6-vuotiaina.</p> <p>Alkuperäinen esiintymisalue Aasiassa, josta karppia on viety lähes koko maailmaan.</p> <p>Alkuperäinen esiintymisalue Aasiassa, josta karppia on viety lähes koko maailmaan.</p> <p>Karpen är en eurasisk, storväxande sötvattensfisk. Karp tolererar eutrofiering, lågt syre och till och med låga pH-värden mycket bra. Karpen lever huvudsakligen nära botten och letar efter sin föda, som musslor och snäckor. Karpen övervintrar i djupet nästan orörligt och utan att äta.</p> <p>Alkuperäinen esiintymisalue Aasiassa, josta karppia on viety lähes koko maailmaan.</p> <p>Esiintyy istutettuna Etelä- ja Lounais-Suomessa.</p> <p>Samannäköisiä lajeja: ruutana, hopearuutana.Karpilla on suupielissä viiksisäikeet.</p> <p>Suomen ilmasto on karppien luonnolliselle lisääntymiselle liian kylmä. Karpin kutu onnistuu, mutta poikaset eivät selviä ensimmäisestä talvesta. Kutu alkaa matalilla kasvillisuusrannoilla veden lämpötilan noustua 18–20 asteeseen. Annoskutijana karppi laskee mätinsä useassa pienessä erässä ja poikaset kuoriutuvat 4–5 vuorokauden kuluttua hedelmöityksestä. Riittävän kookkaana (100–200 g) istutetut karpit selviävät Suomessakin ja saavuttavat sukukypsyyden 5–6-vuotiaina.</p> <p>Lauri Urho, Jussi Pennanen ja Sanna Kuningas (Luke) 2022.&#xa0;</p> <p>Karppi on euraasialainen, suureksi kasvava makeanveden karppikala. Karppi sietää hyvin rehevöitymistä, vähähappisuutta ja alhaisiakin pH-arvoja. Karppi elää pääosin pohjan tuntumassa, ja etsii pohjalta ravintoaan, kuten simpukoita ja kotiloita. Talven karppi viettää syvänteessä liki liikkumatta ja syömättä.&#xa0;</p> <p>Esiintyy istutettuna Etelä- ja Lounais-Suomessa.</p> <p>Suomeksi:</p> <p>Karppi Luonnonvarakeskuksen kalahavainnoissa<a href="http://kalahavainnot.fi/kalalajitieto/karppi/">: http://kalahavainnot.fi/kalalajitieto/karppi/</a></p> <p>Englanniksi:</p> <p>CABI:&#xa0;<a href="https://www.cabi.org/isc/datasheet/17522">Cyprinus carpio (Common carp)</a></p> <p>Global Invasive Species Database:&#xa0;<a href="http://www.iucngisd.org/gisd/species.php?sc=60">Cyprinus carpio (Common carp)</a></p> https://kalahavainnot.luke.fi/lomake <p>Suomen ilmasto on karppien luonnolliselle lisääntymiselle liian kylmä. Karpin kutu onnistuu, mutta poikaset eivät selviä ensimmäisestä talvesta. Kutu alkaa matalilla kasvillisuusrannoilla veden lämpötilan noustua 18–20 asteeseen. Annoskutijana karppi laskee mätinsä useassa pienessä erässä ja poikaset kuoriutuvat 4–5 vuorokauden kuluttua hedelmöityksestä. Riittävän kookkaana (100–200 g) istutetut karpit selviävät Suomessakin ja saavuttavat sukukypsyyden 5–6-vuotiaina.</p> <p>Karppi on suurikokoinen makean veden särkikala, josta esiintyy useita suomujen suhteen eroavia muotoja. Paino tavallisesti 3–6 kg, suurimmat yksilöt maailmalla jopa yli 40 kg.&#xa0; Karpin ruumiinmuoto on tukeva, paksu ja korkea. Väritys vaihtelee kullankeltaisesta pronssinruskeaan ja vihertävän harmaaseen. Suomut vaihtelevat eri karppimuodoilla. Suomukarpilla suuret suomut peittävät koko ruumiin, rivikarpilla kyljen ja selkäevän tyven kun taas peilikarpilla on osittain peittävät erittäin suuret suomut. Nahkakarppi on täysin suomuton. Suomukarpin kylkiviivalla on 33–40 suomua. Karpin suu venyy torveksi ja suupielissä on viiksisäikeet. Selkäevässä on terävä etureuna ja 20–25 ruotoa. Peräevässä on 8 ruotoa.</p> <p>Suomen ilmasto on karppien luonnolliselle lisääntymiselle liian kylmä. Karpin kutu onnistuu, mutta poikaset eivät selviä ensimmäisestä talvesta. Kutu alkaa matalilla kasvillisuusrannoilla veden lämpötilan noustua 18–20 asteeseen. Annoskutijana karppi laskee mätinsä useassa pienessä erässä ja poikaset kuoriutuvat 4–5 vuorokauden kuluttua hedelmöityksestä. Riittävän kookkaana (100–200 g) istutetut karpit selviävät Suomessakin ja saavuttavat sukukypsyyden 5–6-vuotiaina.</p> <p>Karppia pidetään usein haitallisena vieraslajina.</p> <p>Esiintyy istutettuna Etelä- ja Lounais-Suomessa.</p> Common carp <p>Karppi on suurikokoinen makean veden särkikala, josta esiintyy useita suomujen suhteen eroavia muotoja. Paino tavallisesti 3–6 kg, suurimmat yksilöt maailmalla jopa yli 40 kg.&#xa0; Karpin ruumiinmuoto on tukeva, paksu ja korkea. Väritys vaihtelee kullankeltaisesta pronssinruskeaan ja vihertävän harmaaseen. Suomut vaihtelevat eri karppimuodoilla. Suomukarpilla suuret suomut peittävät koko ruumiin, rivikarpilla kyljen ja selkäevän tyven kun taas peilikarpilla on osittain peittävät erittäin suuret suomut. Nahkakarppi on täysin suomuton. Suomukarpin kylkiviivalla on 33–40 suomua. Karpin suu venyy torveksi ja suupielissä on viiksisäikeet. Selkäevässä on terävä etureuna ja 20–25 ruotoa. Peräevässä on 8 ruotoa.</p> karppi <p>Samannäköisiä lajeja: ruutana, hopearuutana.Karpilla on suupielissä viiksisäikeet.</p> <p>Karppia pidetään usein haitallisena vieraslajina.</p> Linnaeus, 1758 <p>Samannäköisiä lajeja: ruutana, hopearuutana.Karpilla on suupielissä viiksisäikeet.</p> <p>Karppia pidetään usein haitallisena vieraslajina.</p> <p>Alkuperäinen esiintymisalue Aasiassa, josta karppia on viety lähes koko maailmaan.</p> <p>Karppi on suurikokoinen makean veden särkikala, josta esiintyy useita suomujen suhteen eroavia muotoja. Paino tavallisesti 3–6 kg, suurimmat yksilöt maailmalla jopa yli 40 kg.&#xa0; Karpin ruumiinmuoto on tukeva, paksu ja korkea. Väritys vaihtelee kullankeltaisesta pronssinruskeaan ja vihertävän harmaaseen. Suomut vaihtelevat eri karppimuodoilla. Suomukarpilla suuret suomut peittävät koko ruumiin, rivikarpilla kyljen ja selkäevän tyven kun taas peilikarpilla on osittain peittävät erittäin suuret suomut. Nahkakarppi on täysin suomuton. Suomukarpin kylkiviivalla on 33–40 suomua. Karpin suu venyy torveksi ja suupielissä on viiksisäikeet. Selkäevässä on terävä etureuna ja 20–25 ruotoa. Peräevässä on 8 ruotoa.</p> <p>Karppi elää tavallisesti paikallista elämää pohjan lähettyvillä ravintoa etsien. Talveksi karpit kerääntyvät vesistöjen syviin kohtiin paastoamaan. Karppi etsii ja tunnustelee viiksisäikeidensä avulla sopivaa ravintoa ympäristöstänsä. Torveksi venyvällä suullaan se kykenee imuroimaan pieneläimiä pohjaliejusta jopa 10 cm syvyydeltä. Ravinnoksi kelpaavat kasvit ja pieneläimet, kuten surviaissääskien toukat, madot, simpukat ja kotilot.</p> <p>Lauri Urho, Jussi Pennanen och Sanna Kuningas (Luke) 2022</p> <p>Karppi elää tavallisesti paikallista elämää pohjan lähettyvillä ravintoa etsien. Talveksi karpit kerääntyvät vesistöjen syviin kohtiin paastoamaan. Karppi etsii ja tunnustelee viiksisäikeidensä avulla sopivaa ravintoa ympäristöstänsä. Torveksi venyvällä suullaan se kykenee imuroimaan pieneläimiä pohjaliejusta jopa 10 cm syvyydeltä. Ravinnoksi kelpaavat kasvit ja pieneläimet, kuten surviaissääskien toukat, madot, simpukat ja kotilot.</p> <p>Karppi elää tavallisesti paikallista elämää pohjan lähettyvillä ravintoa etsien. Talveksi karpit kerääntyvät vesistöjen syviin kohtiin paastoamaan. Karppi etsii ja tunnustelee viiksisäikeidensä avulla sopivaa ravintoa ympäristöstänsä. Torveksi venyvällä suullaan se kykenee imuroimaan pieneläimiä pohjaliejusta jopa 10 cm syvyydeltä. Ravinnoksi kelpaavat kasvit ja pieneläimet, kuten surviaissääskien toukat, madot, simpukat ja kotilot.</p> <p>Karppia pidetään usein haitallisena vieraslajina.</p> <p>Karppia pidetään usein haitallisena vieraslajina.</p> <p>Karppia pidetään usein haitallisena vieraslajina.</p> <p>Suomen ilmasto on karppien luonnolliselle lisääntymiselle liian kylmä. Karpin kutu onnistuu, mutta poikaset eivät selviä ensimmäisestä talvesta. Kutu alkaa matalilla kasvillisuusrannoilla veden lämpötilan noustua 18–20 asteeseen. Annoskutijana karppi laskee mätinsä useassa pienessä erässä ja poikaset kuoriutuvat 4–5 vuorokauden kuluttua hedelmöityksestä. Riittävän kookkaana (100–200 g) istutetut karpit selviävät Suomessakin ja saavuttavat sukukypsyyden 5–6-vuotiaina.</p> <p>Karpin luonnollista elinympäristöä ovat lämminvetiset ja rehevät järvet, merenlahdet sekä pienet lammikot. Sitä esiintyy myös hitaasti virtaavissa vesissä. Karppi sietää hyvin haastavia olosuhteita, kuten rehevöitymistä, vähähappisuutta (<1 mg/l) ja alhaista pH:ta (jopa pH 4,5).</p> <p>Alkuperäinen esiintymisalue Aasiassa, josta karppia on viety lähes koko maailmaan.</p> <p>Karpin luonnollista elinympäristöä ovat lämminvetiset ja rehevät järvet, merenlahdet sekä pienet lammikot. Sitä esiintyy myös hitaasti virtaavissa vesissä. Karppi sietää hyvin haastavia olosuhteita, kuten rehevöitymistä, vähähappisuutta (<1 mg/l) ja alhaista pH:ta (jopa pH 4,5).</p> <p>Alkuperäinen esiintymisalue Aasiassa, josta karppia on viety lähes koko maailmaan.</p> true <p>Karpin luonnollista elinympäristöä ovat lämminvetiset ja rehevät järvet, merenlahdet sekä pienet lammikot. Sitä esiintyy myös hitaasti virtaavissa vesissä. Karppi sietää hyvin haastavia olosuhteita, kuten rehevöitymistä, vähähappisuutta (<1 mg/l) ja alhaista pH:ta (jopa pH 4,5).</p> <p>Esiintyy istutettuna Etelä- ja Lounais-Suomessa.</p> <p>Karpin luonnollista elinympäristöä ovat lämminvetiset ja rehevät järvet, merenlahdet sekä pienet lammikot. Sitä esiintyy myös hitaasti virtaavissa vesissä. Karppi sietää hyvin haastavia olosuhteita, kuten rehevöitymistä, vähähappisuutta (<1 mg/l) ja alhaista pH:ta (jopa pH 4,5).</p> <p>Karppi elää tavallisesti paikallista elämää pohjan lähettyvillä ravintoa etsien. Talveksi karpit kerääntyvät vesistöjen syviin kohtiin paastoamaan. Karppi etsii ja tunnustelee viiksisäikeidensä avulla sopivaa ravintoa ympäristöstänsä. Torveksi venyvällä suullaan se kykenee imuroimaan pieneläimiä pohjaliejusta jopa 10 cm syvyydeltä. Ravinnoksi kelpaavat kasvit ja pieneläimet, kuten surviaissääskien toukat, madot, simpukat ja kotilot.</p> <p>Karppi elää tavallisesti paikallista elämää pohjan lähettyvillä ravintoa etsien. Talveksi karpit kerääntyvät vesistöjen syviin kohtiin paastoamaan. Karppi etsii ja tunnustelee viiksisäikeidensä avulla sopivaa ravintoa ympäristöstänsä. Torveksi venyvällä suullaan se kykenee imuroimaan pieneläimiä pohjaliejusta jopa 10 cm syvyydeltä. Ravinnoksi kelpaavat kasvit ja pieneläimet, kuten surviaissääskien toukat, madot, simpukat ja kotilot.</p> <p>Karppi on suurikokoinen makean veden särkikala, josta esiintyy useita suomujen suhteen eroavia muotoja. Paino tavallisesti 3–6 kg, suurimmat yksilöt maailmalla jopa yli 40 kg.&#xa0; Karpin ruumiinmuoto on tukeva, paksu ja korkea. Väritys vaihtelee kullankeltaisesta pronssinruskeaan ja vihertävän harmaaseen. Suomut vaihtelevat eri karppimuodoilla. Suomukarpilla suuret suomut peittävät koko ruumiin, rivikarpilla kyljen ja selkäevän tyven kun taas peilikarpilla on osittain peittävät erittäin suuret suomut. Nahkakarppi on täysin suomuton. Suomukarpin kylkiviivalla on 33–40 suomua. Karpin suu venyy torveksi ja suupielissä on viiksisäikeet. Selkäevässä on terävä etureuna ja 20–25 ruotoa. Peräevässä on 8 ruotoa.</p>