<p>Alun perin Pohjois-Amerikasta peräisin oleva laji. Levinnyt maailmanlaajuisesti.</p> (Walbaum, 1792) <p>Lauri Urho, Jussi Pennanen och Sanna Kuningas (Luke) 2022</p> <p>Pohjois-Amerikassa sekä vaeltavia että paikallisia muotoja. Veden lämpötilan tai happipitoisuuden suhteen kirjolohi ei ole yhtä tarkka kuin lohi tai taimen, mutta se lisääntyy heikommin happamissa vesissä.</p> sateenkaarirautu <p>Alun perin Pohjois-Amerikasta peräisin oleva laji. Levinnyt maailmanlaajuisesti.</p> <p>Pohjois-Amerikassa sekä vaeltavia että paikallisia muotoja. Veden lämpötilan tai happipitoisuuden suhteen kirjolohi ei ole yhtä tarkka kuin lohi tai taimen, mutta se lisääntyy heikommin happamissa vesissä.</p> <p>Pohjois-Amerikasta peräisin oleva kirjolohi on levinnyt ja kotiutunut ympäri maapalloa. Kirjolohi on erittäin merkittävä laji kalanviljelyssä.Täysikasvuisten kirjolohien pituus on noin 40–100 cm. Paino tavallisesti 0,6–2 kg. Suomessa on kuitenkin pyydystetty noin 10 kg painoisia kirjolohia ja maailmalla suurimmat yksilöt voivat painaa jopa 18 kg. Ruumiinrakenne vanttera ja melko korkea. Yleisväri selkäpuolella tummanharmaa, kyljet hopeanhohtoiset ja vatsapuoli vaalea. Runsaasti mustia täpliä päässä, kyljissä, selässä sekä pyrstö- ja selkäevässä. Kiduskansissa ja kyljissä leveähköt roosan ja violetin väriset pitkittäisjuovat. Kylkiviivalla 125–160 suomua. Muiden lohikalojen tapaan kirjolohella on rasvaevä. Pyrstöevässä on lovi.</p> <p>Regnbåge är en laxfisk som tillhör släktet stillahavslaxar. Den har spridits över hela världen och i Finland är den också den viktigaste fiskarten inom fiskodlingen. En del rymmer från fiskodlingar, men arten även utplanteras i naturliga vatten för att öka fångstutbudet för fritidsfiskare. Lektiden för regnbåge är tidig vår och ungarna kläcks redan på försommaren.</p> <p>Pohjois-Amerikassa sekä vaeltavia että paikallisia muotoja. Veden lämpötilan tai happipitoisuuden suhteen kirjolohi ei ole yhtä tarkka kuin lohi tai taimen, mutta se lisääntyy heikommin happamissa vesissä.</p> <p>Kirjolohi on Tyynenmeren lohien sukuun kuuluva lohikala. Sitä on levitetty ympäri maailman ja Suomessakin se on vesiviljelyn tärkein kalalaji. Kasvatuksesta pääsee vapaaksi karkulaisia, mutta sitä istutetaan myös luonnonvesiin vapaa-ajankalastajien saaliskirjon lisäämiseksi. Kirjolohen kutuaika on varhain keväällä, ja poikaset kuoriutuvat jo alkukesällä.&#xa0;</p> <p>Samannäköisiä lajeja: lohi, taimen.Kirjolohen pää on suhteellisesti pienempi kuin taimenella. Kirjolohella on kiduskansissa ja kyljissä leveähköt roosan ja violetin väriset pitkittäisjuovat.</p> <p>Pohjois-Amerikasta peräisin oleva kirjolohi on levinnyt ja kotiutunut ympäri maapalloa. Kirjolohi on erittäin merkittävä laji kalanviljelyssä.Täysikasvuisten kirjolohien pituus on noin 40–100 cm. Paino tavallisesti 0,6–2 kg. Suomessa on kuitenkin pyydystetty noin 10 kg painoisia kirjolohia ja maailmalla suurimmat yksilöt voivat painaa jopa 18 kg. Ruumiinrakenne vanttera ja melko korkea. Yleisväri selkäpuolella tummanharmaa, kyljet hopeanhohtoiset ja vatsapuoli vaalea. Runsaasti mustia täpliä päässä, kyljissä, selässä sekä pyrstö- ja selkäevässä. Kiduskansissa ja kyljissä leveähköt roosan ja violetin väriset pitkittäisjuovat. Kylkiviivalla 125–160 suomua. Muiden lohikalojen tapaan kirjolohella on rasvaevä. Pyrstöevässä on lovi.</p> <p>Istutettuna joka puolella Suomessa. Luonnonkutua havaittu yksittäisissä joissa ja puroissa.</p> <p>Kirjolohi saavuttaa tavallisesti sukukypsyyden 3–5-vuotiaana. Se kutee keväällä virtavesissä veden lämpötilan kohottua noin 10 asteeseen. Koiras valtaa sorapohjalta kutureviirin, jota se puolustaa muita koiraita vastaan. Naaras kaivaa pyrstöllään alueelle kutukuopan, johon sukutuotteet lasketaan ja peitellään soralla. Naaras kaivaa reviirille yleensä useampia kutukuoppia ja laskee niihin kuhunkin noin 800–1000 munaa. Pääosa kirjolohista kuolee kudun jälkeen. Poikaset kuoriutuvat noin 4–7 viikossa ja elävät ruskuaispussin ravinnon turvin 3–7 viikkoa. Jokivaihe kestää tavallisesti 1–3 vuotta. Kirjolohi ei yleensä lisäänny Suomen luonnonvesissä, mutta yksittäisiä tapauksia tunnetaan. Kirjolohi elää korkeintaan 6–8-vuotiaaksi. </p> <p>Istutettuna joka puolella Suomessa. Luonnonkutua havaittu yksittäisissä joissa ja puroissa.</p> true <p>Pohjois-Amerikasta peräisin oleva kirjolohi on levinnyt ja kotiutunut ympäri maapalloa. Kirjolohi on erittäin merkittävä laji kalanviljelyssä.Täysikasvuisten kirjolohien pituus on noin 40–100 cm. Paino tavallisesti 0,6–2 kg. Suomessa on kuitenkin pyydystetty noin 10 kg painoisia kirjolohia ja maailmalla suurimmat yksilöt voivat painaa jopa 18 kg. Ruumiinrakenne vanttera ja melko korkea. Yleisväri selkäpuolella tummanharmaa, kyljet hopeanhohtoiset ja vatsapuoli vaalea. Runsaasti mustia täpliä päässä, kyljissä, selässä sekä pyrstö- ja selkäevässä. Kiduskansissa ja kyljissä leveähköt roosan ja violetin väriset pitkittäisjuovat. Kylkiviivalla 125–160 suomua. Muiden lohikalojen tapaan kirjolohella on rasvaevä. Pyrstöevässä on lovi.</p> <p>Reproduktionen av regnbåge i Finland har varit svag, och hittills har inga naturliga bestånd uppstått. Utplanteringar av arten i naturliga vatten bör ändå behandlas med försiktighet och det ska övervägas noggrant om det är värt att utplantera dem i vattendrag där öringen förekommer.</p> <p>Istutettuna joka puolella Suomessa. Luonnonkutua havaittu yksittäisissä joissa ja puroissa.</p> <p>Samannäköisiä lajeja: lohi, taimen.Kirjolohen pää on suhteellisesti pienempi kuin taimenella. Kirjolohella on kiduskansissa ja kyljissä leveähköt roosan ja violetin väriset pitkittäisjuovat.</p> <p>Kirjolohen luontainen esiintymisalue on Pohjois-Amerikan länsirannikolla ja Venäjän Kaukoidässä. Lajista tunnetaan kolme ekologista muotoa: elämänsä virtavesissä viettävä, kylmissä järvissä elävä ja merestä jokiin kutemaan vaeltava muoto. Sisävesimuotoja on käytetty viljelykaloina ja istutettu eri puolille maailmaa. Suomeen ensimmäinen kirjolohen mätierä tuotiin vuonna 1894 ja istutuksia luonnonvesiin kokeiltiin jo 1900-luvun alkupuolella. Vasta 1960-luvulla Tanskasta tuodusta mädistä perustettujen emokalastojen turvin kirjolohen viljely käynnistyi laajempana, ja sen istutukset ovat olleet runsaampia. Sitä on istutettu luonnonvesiin lähinnä maamme etelä- ja keskiosassa. Kassikasvatuksista pääsee kirjolohia myös karkuun.&#xa0;</p> <p>Istutettuna joka puolella Suomessa. Luonnonkutua havaittu yksittäisissä joissa ja puroissa.</p> <p>Istutettuna joka puolella Suomessa. Luonnonkutua havaittu yksittäisissä joissa ja puroissa.</p> <p>Regnbågens naturliga utbredningsområde finns vid Nordamerikas västkust och i Rysslands Fjärran Östern. Tre ekologiska former av arten är kända: formen som tillbringar sitt liv i floder, formen som lever i kalla sjöar och formen som vandrar från havet till floder för att leka. Inlandsvattenformer har använts som odlad fisk och inplanterats i olika delar av världen. Det första rompartiet av regnbåge fördes till Finland 1894 och inplanteringar i naturliga vatten prövades redan i början av 1900-talet. Det var inte förrän på 1960-talet som regnbågsodlingen började i större skala, tack vare moderfiskbestånden som etablerats från rom importerad från Danmark. Den har inplanterats i naturliga vatten främst i södra och mellersta delen av vårt land. Regnbågar kan också rymma från odlingskassar.</p> <p>Kirjolohen lisääntyminen Suomessa on ollut vähäistä, eikä luonnonkantoja ole toistaiseksi syntynyt. Lajin istutuksiin luonnonvesiin tulisi silti suhtautua varauksella ja harkittava tarkoin, kannattaako niitä istuttaa taimenvesiin.&#xa0;</p> <p>Pohjois-Amerikassa sekä vaeltavia että paikallisia muotoja. Veden lämpötilan tai happipitoisuuden suhteen kirjolohi ei ole yhtä tarkka kuin lohi tai taimen, mutta se lisääntyy heikommin happamissa vesissä.</p> <p>Istutettuna joka puolella Suomessa. Luonnonkutua havaittu yksittäisissä joissa ja puroissa.</p> <p>Älä levitä kirjolohta luontoon. Saaliiksi saadun kirjolohen voi hyödyntää ravintona.</p> <p>Tee ilmoitus kirjolohihavainnosta Luonnonvarakeskukselle&#xa0;<a href="https://kalahavainnot.luke.fi/lomake">kalahavaintolomakkeella</a>.</p> <p>Istutettuna joka puolella Suomessa. Luonnonkutua havaittu yksittäisissä joissa ja puroissa.</p> <p>Samannäköisiä lajeja: lohi, taimen.Kirjolohen pää on suhteellisesti pienempi kuin taimenella. Kirjolohella on kiduskansissa ja kyljissä leveähköt roosan ja violetin väriset pitkittäisjuovat.</p> <p>Istutettuna joka puolella Suomessa. Luonnonkutua havaittu yksittäisissä joissa ja puroissa.</p> <p>Istutettuna joka puolella Suomessa. Luonnonkutua havaittu yksittäisissä joissa ja puroissa.</p> <p>Kirjolohi saavuttaa tavallisesti sukukypsyyden 3–5-vuotiaana. Se kutee keväällä virtavesissä veden lämpötilan kohottua noin 10 asteeseen. Koiras valtaa sorapohjalta kutureviirin, jota se puolustaa muita koiraita vastaan. Naaras kaivaa pyrstöllään alueelle kutukuopan, johon sukutuotteet lasketaan ja peitellään soralla. Naaras kaivaa reviirille yleensä useampia kutukuoppia ja laskee niihin kuhunkin noin 800–1000 munaa. Pääosa kirjolohista kuolee kudun jälkeen. Poikaset kuoriutuvat noin 4–7 viikossa ja elävät ruskuaispussin ravinnon turvin 3–7 viikkoa. Jokivaihe kestää tavallisesti 1–3 vuotta. Kirjolohi ei yleensä lisäänny Suomen luonnonvesissä, mutta yksittäisiä tapauksia tunnetaan. Kirjolohi elää korkeintaan 6–8-vuotiaaksi. </p> kirjolohi <p>Pohjois-Amerikassa sekä vaeltavia että paikallisia muotoja. Veden lämpötilan tai happipitoisuuden suhteen kirjolohi ei ole yhtä tarkka kuin lohi tai taimen, mutta se lisääntyy heikommin happamissa vesissä.</p> <p>Samannäköisiä lajeja: lohi, taimen.Kirjolohen pää on suhteellisesti pienempi kuin taimenella. Kirjolohella on kiduskansissa ja kyljissä leveähköt roosan ja violetin väriset pitkittäisjuovat.</p> <p>På finska:</p> <p>Kirjolohi Luonnonvarakeskuksen kalahavainnoissa: <a href="http://kalahavainnot.fi/kalalajitieto/kirjolohi/">Kirjolohi</a></p> <p>På engelska:</p> <p>CABI: <a href="https://www.cabi.org/isc/datasheet/71813#:~:text=In%20the%20native%20range%20in,by%20the%20ISSG%20(2021)">Rainbow trout (<em>Oncorhynchus mykiss</em>)</a></p> <p>Global Invasive Species Database: <a href="http://www.iucngisd.org/gisd/species.php?sc=103">Rainbow trout (<em>Oncorhynchus mykiss</em>)</a></p> <p>Lauri Urho, Jussi Pennanen ja Sanna Kuningas (Luke) 2022&#xa0;</p> Oncorhynchus mykiss <p>Samannäköisiä lajeja: lohi, taimen.Kirjolohen pää on suhteellisesti pienempi kuin taimenella. Kirjolohella on kiduskansissa ja kyljissä leveähköt roosan ja violetin väriset pitkittäisjuovat.</p> <p>Alun perin Pohjois-Amerikasta peräisin oleva laji. Levinnyt maailmanlaajuisesti.</p> <p>Pohjois-Amerikassa sekä vaeltavia että paikallisia muotoja. Veden lämpötilan tai happipitoisuuden suhteen kirjolohi ei ole yhtä tarkka kuin lohi tai taimen, mutta se lisääntyy heikommin happamissa vesissä.</p> <p>Kirjolohi saavuttaa tavallisesti sukukypsyyden 3–5-vuotiaana. Se kutee keväällä virtavesissä veden lämpötilan kohottua noin 10 asteeseen. Koiras valtaa sorapohjalta kutureviirin, jota se puolustaa muita koiraita vastaan. Naaras kaivaa pyrstöllään alueelle kutukuopan, johon sukutuotteet lasketaan ja peitellään soralla. Naaras kaivaa reviirille yleensä useampia kutukuoppia ja laskee niihin kuhunkin noin 800–1000 munaa. Pääosa kirjolohista kuolee kudun jälkeen. Poikaset kuoriutuvat noin 4–7 viikossa ja elävät ruskuaispussin ravinnon turvin 3–7 viikkoa. Jokivaihe kestää tavallisesti 1–3 vuotta. Kirjolohi ei yleensä lisäänny Suomen luonnonvesissä, mutta yksittäisiä tapauksia tunnetaan. Kirjolohi elää korkeintaan 6–8-vuotiaaksi. </p> <p>Kirjolohi saavuttaa tavallisesti sukukypsyyden 3–5-vuotiaana. Se kutee keväällä virtavesissä veden lämpötilan kohottua noin 10 asteeseen. Koiras valtaa sorapohjalta kutureviirin, jota se puolustaa muita koiraita vastaan. Naaras kaivaa pyrstöllään alueelle kutukuopan, johon sukutuotteet lasketaan ja peitellään soralla. Naaras kaivaa reviirille yleensä useampia kutukuoppia ja laskee niihin kuhunkin noin 800–1000 munaa. Pääosa kirjolohista kuolee kudun jälkeen. Poikaset kuoriutuvat noin 4–7 viikossa ja elävät ruskuaispussin ravinnon turvin 3–7 viikkoa. Jokivaihe kestää tavallisesti 1–3 vuotta. Kirjolohi ei yleensä lisäänny Suomen luonnonvesissä, mutta yksittäisiä tapauksia tunnetaan. Kirjolohi elää korkeintaan 6–8-vuotiaaksi. </p> <p>Alun perin Pohjois-Amerikasta peräisin oleva laji. Levinnyt maailmanlaajuisesti.</p> <p>Kirjolohi on Suomessa edelleen merkittävin viljelty ruokakala. Vuosituotanto (2020) oli noin 14 miljoonaa kiloa.&#xa0; Kalojen poikaskasvatus tapahtuu pääosin sisävesissä tai laitosaltaissa. Ruokakalan tuotanto tapahtuu puolestaan suurelta osin merialueilla.&#xa0;Kassikasvatuksessa vapautuu merialuetta kuormittavia ravinteita, joskin ruokintatehokkuutta on parannettu ja ravinteiden vapautumista on voitu huomattavasti vähentää.&#xa0;Kasvattamoista saattaa joskus päästä kirjolohia vapaaksi luontoon. Suunniteltuja istutuksia tehdään pyyntikokoisilla kirjolohilla useimmiten tiettyihin vapakalastuspaikkoihin, joissa kalat pyydystetään pois melko nopeasti. Luonnonvesissä kirjolohi voi olla ainakin taimenen ravintokilpailija. Istutetut kirjolohet saattavat&#xa0;myös&#xa0;levittää loisia ja tauteja muihin lohikaloihin. Kirjolohen luonnonpoikasia on tavattu paikoin eteläisten jokien latvavesissä, mutta pysyviä kantoja näistä ei ole toistaiseksi muodostunut. Maailmanlaajuisesti kirjolohi on nimetty sadan haitallisimman vieraslajin listalle (<a href="http://www.iucngisd.org/gisd/100_worst.php">IUCN, Global Invasive Species Database</a>). Meillä kirjolohen ei tiedetä hävittäneen tai syrjäyttäneen alkuperäisiä kalalajeja.&#xa0;</p> <p>Suomeksi:</p> <p>Kirjolohi Luonnonvarakeskuksen kalahavainnoissa:&#xa0;<a href="http://kalahavainnot.fi/kalalajitieto/kirjolohi/">Kirjolohi</a></p> <p>Englanniksi:</p> <p>CABI:&#xa0;<a href="https://www.cabi.org/isc/datasheet/71813#:~:text=In%20the%20native%20range%20in,by%20the%20ISSG%20(2021)">Rainbow trout (Oncorhynchus mykiss)</a></p> <p>Global Invasive Species Database:&#xa0;<a href="http://www.iucngisd.org/gisd/species.php?sc=103">Rainbow trout (Oncorhynchus mykiss) </a></p> Rainbow trout <p>Kirjolohi saavuttaa tavallisesti sukukypsyyden 3–5-vuotiaana. Se kutee keväällä virtavesissä veden lämpötilan kohottua noin 10 asteeseen. Koiras valtaa sorapohjalta kutureviirin, jota se puolustaa muita koiraita vastaan. Naaras kaivaa pyrstöllään alueelle kutukuopan, johon sukutuotteet lasketaan ja peitellään soralla. Naaras kaivaa reviirille yleensä useampia kutukuoppia ja laskee niihin kuhunkin noin 800–1000 munaa. Pääosa kirjolohista kuolee kudun jälkeen. Poikaset kuoriutuvat noin 4–7 viikossa ja elävät ruskuaispussin ravinnon turvin 3–7 viikkoa. Jokivaihe kestää tavallisesti 1–3 vuotta. Kirjolohi ei yleensä lisäänny Suomen luonnonvesissä, mutta yksittäisiä tapauksia tunnetaan. Kirjolohi elää korkeintaan 6–8-vuotiaaksi. </p> <p>Sprid inte regnbågen bredare. Regnbågen kan användas som matfisk.</p> <p>Eventuella observationer i naturen måste rapporteras: <a href="http://kalahavainnot.fi/lomake">http://kalahavainnot.fi/lomake</a>.</p> regnbåge <p>Samannäköisiä lajeja: lohi, taimen.Kirjolohen pää on suhteellisesti pienempi kuin taimenella. Kirjolohella on kiduskansissa ja kyljissä leveähköt roosan ja violetin väriset pitkittäisjuovat.</p> <p>Regnbågens namn syftar på den rosenröda strimman på sidornas mittlinje, där andra regnbågens färger kan ses som reflektioner. Det finns rosenröd färg även på gällocket. Regnbågen har små mörka fläckar på fettfenan, ryggfenan och stjärten samt i kroppen. Unga regnbågar har initialt tvärgående fläckar på sidorna, vilket liknar mönstret hos laxynglingar. Odlad regnbåge är ganska grovväxt. Fjällen är mycket små.</p> <p>Pohjois-Amerikassa sekä vaeltavia että paikallisia muotoja. Veden lämpötilan tai happipitoisuuden suhteen kirjolohi ei ole yhtä tarkka kuin lohi tai taimen, mutta se lisääntyy heikommin happamissa vesissä.</p> <p>Kirjolohi saavuttaa tavallisesti sukukypsyyden 3–5-vuotiaana. Se kutee keväällä virtavesissä veden lämpötilan kohottua noin 10 asteeseen. Koiras valtaa sorapohjalta kutureviirin, jota se puolustaa muita koiraita vastaan. Naaras kaivaa pyrstöllään alueelle kutukuopan, johon sukutuotteet lasketaan ja peitellään soralla. Naaras kaivaa reviirille yleensä useampia kutukuoppia ja laskee niihin kuhunkin noin 800–1000 munaa. Pääosa kirjolohista kuolee kudun jälkeen. Poikaset kuoriutuvat noin 4–7 viikossa ja elävät ruskuaispussin ravinnon turvin 3–7 viikkoa. Jokivaihe kestää tavallisesti 1–3 vuotta. Kirjolohi ei yleensä lisäänny Suomen luonnonvesissä, mutta yksittäisiä tapauksia tunnetaan. Kirjolohi elää korkeintaan 6–8-vuotiaaksi. </p> <p>Pohjois-Amerikasta peräisin oleva kirjolohi on levinnyt ja kotiutunut ympäri maapalloa. Kirjolohi on erittäin merkittävä laji kalanviljelyssä.Täysikasvuisten kirjolohien pituus on noin 40–100 cm. Paino tavallisesti 0,6–2 kg. Suomessa on kuitenkin pyydystetty noin 10 kg painoisia kirjolohia ja maailmalla suurimmat yksilöt voivat painaa jopa 18 kg. Ruumiinrakenne vanttera ja melko korkea. Yleisväri selkäpuolella tummanharmaa, kyljet hopeanhohtoiset ja vatsapuoli vaalea. Runsaasti mustia täpliä päässä, kyljissä, selässä sekä pyrstö- ja selkäevässä. Kiduskansissa ja kyljissä leveähköt roosan ja violetin väriset pitkittäisjuovat. Kylkiviivalla 125–160 suomua. Muiden lohikalojen tapaan kirjolohella on rasvaevä. Pyrstöevässä on lovi.</p> <p>Pohjois-Amerikasta peräisin oleva kirjolohi on levinnyt ja kotiutunut ympäri maapalloa. Kirjolohi on erittäin merkittävä laji kalanviljelyssä.Täysikasvuisten kirjolohien pituus on noin 40–100 cm. Paino tavallisesti 0,6–2 kg. Suomessa on kuitenkin pyydystetty noin 10 kg painoisia kirjolohia ja maailmalla suurimmat yksilöt voivat painaa jopa 18 kg. Ruumiinrakenne vanttera ja melko korkea. Yleisväri selkäpuolella tummanharmaa, kyljet hopeanhohtoiset ja vatsapuoli vaalea. Runsaasti mustia täpliä päässä, kyljissä, selässä sekä pyrstö- ja selkäevässä. Kiduskansissa ja kyljissä leveähköt roosan ja violetin väriset pitkittäisjuovat. Kylkiviivalla 125–160 suomua. Muiden lohikalojen tapaan kirjolohella on rasvaevä. Pyrstöevässä on lovi.</p> <p>Istutettuna joka puolella Suomessa. Luonnonkutua havaittu yksittäisissä joissa ja puroissa.</p> <p>Samannäköisiä lajeja: lohi, taimen.Kirjolohen pää on suhteellisesti pienempi kuin taimenella. Kirjolohella on kiduskansissa ja kyljissä leveähköt roosan ja violetin väriset pitkittäisjuovat.</p> <p>Istutettuna joka puolella Suomessa. Luonnonkutua havaittu yksittäisissä joissa ja puroissa.</p> <p>Pohjois-Amerikasta peräisin oleva kirjolohi on levinnyt ja kotiutunut ympäri maapalloa. Kirjolohi on erittäin merkittävä laji kalanviljelyssä.Täysikasvuisten kirjolohien pituus on noin 40–100 cm. Paino tavallisesti 0,6–2 kg. Suomessa on kuitenkin pyydystetty noin 10 kg painoisia kirjolohia ja maailmalla suurimmat yksilöt voivat painaa jopa 18 kg. Ruumiinrakenne vanttera ja melko korkea. Yleisväri selkäpuolella tummanharmaa, kyljet hopeanhohtoiset ja vatsapuoli vaalea. Runsaasti mustia täpliä päässä, kyljissä, selässä sekä pyrstö- ja selkäevässä. Kiduskansissa ja kyljissä leveähköt roosan ja violetin väriset pitkittäisjuovat. Kylkiviivalla 125–160 suomua. Muiden lohikalojen tapaan kirjolohella on rasvaevä. Pyrstöevässä on lovi.</p> <p>Kirjolohen nimi viittaa kylkien keskilinjan ruusunpunaiseen juovaan, jossa heijastuksina voi nähdä muitakin sateenkaaren värejä. Myös kiduskansissa on ruusunpunaa. Sen rasvaevässä, selkäevässä ja pyrstössä on pieniä tummia täpliä, samoin pitkin vartaloa. Nuorilla kirjolohilla on kyljissä aluksi poikittaisia laikkuja, jotka muistuttavat lohen jokipoikasten kuviointia. Viljelty kirjolohi on varsin tanakka. Suomut ovat hyvin pieniä.</p> <p>Istutettuna joka puolella Suomessa. Luonnonkutua havaittu yksittäisissä joissa ja puroissa.</p> <p>Pohjois-Amerikasta peräisin oleva kirjolohi on levinnyt ja kotiutunut ympäri maapalloa. Kirjolohi on erittäin merkittävä laji kalanviljelyssä.Täysikasvuisten kirjolohien pituus on noin 40–100 cm. Paino tavallisesti 0,6–2 kg. Suomessa on kuitenkin pyydystetty noin 10 kg painoisia kirjolohia ja maailmalla suurimmat yksilöt voivat painaa jopa 18 kg. Ruumiinrakenne vanttera ja melko korkea. Yleisväri selkäpuolella tummanharmaa, kyljet hopeanhohtoiset ja vatsapuoli vaalea. Runsaasti mustia täpliä päässä, kyljissä, selässä sekä pyrstö- ja selkäevässä. Kiduskansissa ja kyljissä leveähköt roosan ja violetin väriset pitkittäisjuovat. Kylkiviivalla 125–160 suomua. Muiden lohikalojen tapaan kirjolohella on rasvaevä. Pyrstöevässä on lovi.</p> <p>Alun perin Pohjois-Amerikasta peräisin oleva laji. Levinnyt maailmanlaajuisesti.</p> regnbågsöring <p>Regnbågen är fortfarande den viktigaste odlade matfisken i Finland. Årsproduktionen (2020) var cirka 14 miljoner kilo. Uppfödningen av odlingsyngel sker främst i inlandsvatten eller odlingsdammar. Matfiskproduktionen sker däremot till stor del i havsområden. Inom kassodling frigörs näringsämnen som belastar havsområdet, även om utfodringseffektiviteten har förbättrats och utsläppet av näringsämnen har kunnat minskas avsevärt. Regnbågar rymmer ibland till naturen från odlingarna. Utplanteringar görs med fångststora regnbågar, mest på vissa spöfiskeplatser, där fiskarna fångas bort ganska snabbt. I naturliga vatten kan regnbåge vara en matkonkurrent åtminstone för öring. Utplanterade regnbågar kan också sprida parasiter och sjukdomar till andra laxfiskar. Ynglingar av vilda regnbågar har hittats på vissa ställen i söder vid floders utlopp, men inga etablerade bestånd av dessa har hittills bildats. Globalt har regnbågen tagits upp på listan över de 100 mest skadliga främmande arterna (IUCN, Global Invasive Species Database). I vårt land är det inte känt att regnbåge har förstört eller förträngt inhemska fiskarter.</p> <p>Alun perin Pohjois-Amerikasta peräisin oleva laji. Levinnyt maailmanlaajuisesti.</p> <p>Pohjois-Amerikasta peräisin oleva kirjolohi on levinnyt ja kotiutunut ympäri maapalloa. Kirjolohi on erittäin merkittävä laji kalanviljelyssä.Täysikasvuisten kirjolohien pituus on noin 40–100 cm. Paino tavallisesti 0,6–2 kg. Suomessa on kuitenkin pyydystetty noin 10 kg painoisia kirjolohia ja maailmalla suurimmat yksilöt voivat painaa jopa 18 kg. Ruumiinrakenne vanttera ja melko korkea. Yleisväri selkäpuolella tummanharmaa, kyljet hopeanhohtoiset ja vatsapuoli vaalea. Runsaasti mustia täpliä päässä, kyljissä, selässä sekä pyrstö- ja selkäevässä. Kiduskansissa ja kyljissä leveähköt roosan ja violetin väriset pitkittäisjuovat. Kylkiviivalla 125–160 suomua. Muiden lohikalojen tapaan kirjolohella on rasvaevä. Pyrstöevässä on lovi.</p> <p>Alun perin Pohjois-Amerikasta peräisin oleva laji. Levinnyt maailmanlaajuisesti.</p> <p>Istutettuna joka puolella Suomessa. Luonnonkutua havaittu yksittäisissä joissa ja puroissa.</p> <p>Istutettuna joka puolella Suomessa. Luonnonkutua havaittu yksittäisissä joissa ja puroissa.</p> <p>Kirjolohi saavuttaa tavallisesti sukukypsyyden 3–5-vuotiaana. Se kutee keväällä virtavesissä veden lämpötilan kohottua noin 10 asteeseen. Koiras valtaa sorapohjalta kutureviirin, jota se puolustaa muita koiraita vastaan. Naaras kaivaa pyrstöllään alueelle kutukuopan, johon sukutuotteet lasketaan ja peitellään soralla. Naaras kaivaa reviirille yleensä useampia kutukuoppia ja laskee niihin kuhunkin noin 800–1000 munaa. Pääosa kirjolohista kuolee kudun jälkeen. Poikaset kuoriutuvat noin 4–7 viikossa ja elävät ruskuaispussin ravinnon turvin 3–7 viikkoa. Jokivaihe kestää tavallisesti 1–3 vuotta. Kirjolohi ei yleensä lisäänny Suomen luonnonvesissä, mutta yksittäisiä tapauksia tunnetaan. Kirjolohi elää korkeintaan 6–8-vuotiaaksi. </p> <p>Istutettuna joka puolella Suomessa. Luonnonkutua havaittu yksittäisissä joissa ja puroissa.</p> <p>Alun perin Pohjois-Amerikasta peräisin oleva laji. Levinnyt maailmanlaajuisesti.</p> <p>Samannäköisiä lajeja: lohi, taimen.Kirjolohen pää on suhteellisesti pienempi kuin taimenella. Kirjolohella on kiduskansissa ja kyljissä leveähköt roosan ja violetin väriset pitkittäisjuovat.</p> <p>Pohjois-Amerikassa sekä vaeltavia että paikallisia muotoja. Veden lämpötilan tai happipitoisuuden suhteen kirjolohi ei ole yhtä tarkka kuin lohi tai taimen, mutta se lisääntyy heikommin happamissa vesissä.</p> <p>Kirjolohi saavuttaa tavallisesti sukukypsyyden 3–5-vuotiaana. Se kutee keväällä virtavesissä veden lämpötilan kohottua noin 10 asteeseen. Koiras valtaa sorapohjalta kutureviirin, jota se puolustaa muita koiraita vastaan. Naaras kaivaa pyrstöllään alueelle kutukuopan, johon sukutuotteet lasketaan ja peitellään soralla. Naaras kaivaa reviirille yleensä useampia kutukuoppia ja laskee niihin kuhunkin noin 800–1000 munaa. Pääosa kirjolohista kuolee kudun jälkeen. Poikaset kuoriutuvat noin 4–7 viikossa ja elävät ruskuaispussin ravinnon turvin 3–7 viikkoa. Jokivaihe kestää tavallisesti 1–3 vuotta. Kirjolohi ei yleensä lisäänny Suomen luonnonvesissä, mutta yksittäisiä tapauksia tunnetaan. Kirjolohi elää korkeintaan 6–8-vuotiaaksi. </p> <p>Istutettuna joka puolella Suomessa. Luonnonkutua havaittu yksittäisissä joissa ja puroissa.</p> https://kalahavainnot.luke.fi/lomake