<p>Silakkaa paljon muistuttava kilohaili on silakan ohella Itämeren etelä- ja keskiosien yleisin kala ja myös ammattikalastajien tärkeä saaliskala.Pituus tavallisesti meillä 10–14 cm, paino noin 13–15 g. Ruumiinrakenne pitkänomainen ja solakka. Väritys hopeanharmaa. Vatsapuolen talkasuomut ovat erittäin teräviä. Suomuja voi parhaiten tunnustella vetämällä sormea kilohailin vatsaa pitkin pyrstöstä pään suuntaan. Kilohailin silmät ovat suhteessa pienemmät kuin silakalla. </p> <p>Itämeressä Vaasan korkeudelle asti. </p> <p>Itämeren pääaltaan pohjoisosissa kutu ajoittuu heinä-elokuulle. Vaikka Suomessakin tapahtuu kilohailin kutua, pääasialliset sijaitsevat Suomen aluevesien ulkopuolella 20–160 metrin syvyisillä merialueilla. Munien kelluminen ja edellyttää kuuden promillen suolapitoisuutta. Sitä vähäsuolaisemmassa vedessä munat uppoavat pohjalle ja kuolevat. Kilohaili on annoskutija, eli se laskee kerrallaan vain osan mädistä ja pitää kutukertojen välissä noin viikon mittaisen tauon. Poikaset kuoriutuvat 3-7 vuorokauden kuluttua ja pysyttelevät aikuisten tavoin ulappa-alueilla.Pienestä koostaan huolimatta kilohaili on melko pitkäikäinen. Vanhin Itämerellä tavattu kilohaili oli 22-vuotias.</p> Sprattus sprattus <p>Itämeren pääaltaan pohjoisosissa kutu ajoittuu heinä-elokuulle. Vaikka Suomessakin tapahtuu kilohailin kutua, pääasialliset sijaitsevat Suomen aluevesien ulkopuolella 20–160 metrin syvyisillä merialueilla. Munien kelluminen ja edellyttää kuuden promillen suolapitoisuutta. Sitä vähäsuolaisemmassa vedessä munat uppoavat pohjalle ja kuolevat. Kilohaili on annoskutija, eli se laskee kerrallaan vain osan mädistä ja pitää kutukertojen välissä noin viikon mittaisen tauon. Poikaset kuoriutuvat 3-7 vuorokauden kuluttua ja pysyttelevät aikuisten tavoin ulappa-alueilla.Pienestä koostaan huolimatta kilohaili on melko pitkäikäinen. Vanhin Itämerellä tavattu kilohaili oli 22-vuotias.</p> <p>Kilohaili on avomeren parvikala joka silakan tavoin tekee vaelluksia. Kesäisin parvet oleskelevat pinnan läheisyydessä ja siirtyvät syksyllä veden viiletessä syvänteisiin. Keväisin ja syksyisin, kun vesipatsas on kauttaaltaan samanlämpöinen, kilohailit tekevät pystysuuntaisia vaelluksia. Talvisin ja kesäisin vaellukset vähenevät. Kilohailit talvehtivat syvässä vedessä eivätkä todennäköisesti juuri syö.Kilohailin ravinto koostuu täysin eläinplanktonista. </p> <p>Itämeren pääaltaan pohjoisosissa kutu ajoittuu heinä-elokuulle. Vaikka Suomessakin tapahtuu kilohailin kutua, pääasialliset sijaitsevat Suomen aluevesien ulkopuolella 20–160 metrin syvyisillä merialueilla. Munien kelluminen ja edellyttää kuuden promillen suolapitoisuutta. Sitä vähäsuolaisemmassa vedessä munat uppoavat pohjalle ja kuolevat. Kilohaili on annoskutija, eli se laskee kerrallaan vain osan mädistä ja pitää kutukertojen välissä noin viikon mittaisen tauon. Poikaset kuoriutuvat 3-7 vuorokauden kuluttua ja pysyttelevät aikuisten tavoin ulappa-alueilla.Pienestä koostaan huolimatta kilohaili on melko pitkäikäinen. Vanhin Itämerellä tavattu kilohaili oli 22-vuotias.</p> <p>Samannäköisiä lajeja: silakka, salakka.Kilohailin selkäevän etureuna on vatsaevien tasolla, kun silakalla vatsaevät ovat selkäevän etureunaa taempana. Kilohailin vatsapuolella on teräviä talkasuomuja. Kilohailin silmät ovat suhteessa pienemmät kuin silakalla. </p> <p>Itämeressä ulappa-alueilla.</p> <p>Itämeren pääaltaan pohjoisosissa kutu ajoittuu heinä-elokuulle. Vaikka Suomessakin tapahtuu kilohailin kutua, pääasialliset sijaitsevat Suomen aluevesien ulkopuolella 20–160 metrin syvyisillä merialueilla. Munien kelluminen ja edellyttää kuuden promillen suolapitoisuutta. Sitä vähäsuolaisemmassa vedessä munat uppoavat pohjalle ja kuolevat. Kilohaili on annoskutija, eli se laskee kerrallaan vain osan mädistä ja pitää kutukertojen välissä noin viikon mittaisen tauon. Poikaset kuoriutuvat 3-7 vuorokauden kuluttua ja pysyttelevät aikuisten tavoin ulappa-alueilla.Pienestä koostaan huolimatta kilohaili on melko pitkäikäinen. Vanhin Itämerellä tavattu kilohaili oli 22-vuotias.</p> <p>Samannäköisiä lajeja: silakka, salakka.Kilohailin selkäevän etureuna on vatsaevien tasolla, kun silakalla vatsaevät ovat selkäevän etureunaa taempana. Kilohailin vatsapuolella on teräviä talkasuomuja. Kilohailin silmät ovat suhteessa pienemmät kuin silakalla. </p> <p>Kilohailin levinneisyys ulottuu etelässä Välimereen ja Mustaanmereen asti.</p> <p>Itämeressä ulappa-alueilla.</p> true <p>Itämeressä ulappa-alueilla.</p> <p>Kilohaili on avomeren parvikala joka silakan tavoin tekee vaelluksia. Kesäisin parvet oleskelevat pinnan läheisyydessä ja siirtyvät syksyllä veden viiletessä syvänteisiin. Keväisin ja syksyisin, kun vesipatsas on kauttaaltaan samanlämpöinen, kilohailit tekevät pystysuuntaisia vaelluksia. Talvisin ja kesäisin vaellukset vähenevät. Kilohailit talvehtivat syvässä vedessä eivätkä todennäköisesti juuri syö.Kilohailin ravinto koostuu täysin eläinplanktonista. </p> <p>Itämeressä ulappa-alueilla.</p> <p>Kilohaili on avomeren parvikala joka silakan tavoin tekee vaelluksia. Kesäisin parvet oleskelevat pinnan läheisyydessä ja siirtyvät syksyllä veden viiletessä syvänteisiin. Keväisin ja syksyisin, kun vesipatsas on kauttaaltaan samanlämpöinen, kilohailit tekevät pystysuuntaisia vaelluksia. Talvisin ja kesäisin vaellukset vähenevät. Kilohailit talvehtivat syvässä vedessä eivätkä todennäköisesti juuri syö.Kilohailin ravinto koostuu täysin eläinplanktonista. </p> <p>Itämeressä ulappa-alueilla.</p> skarpsill <p>Samannäköisiä lajeja: silakka, salakka.Kilohailin selkäevän etureuna on vatsaevien tasolla, kun silakalla vatsaevät ovat selkäevän etureunaa taempana. Kilohailin vatsapuolella on teräviä talkasuomuja. Kilohailin silmät ovat suhteessa pienemmät kuin silakalla. </p> <p>Kilohailin levinneisyys ulottuu etelässä Välimereen ja Mustaanmereen asti.</p> <p>Kilohailin levinneisyys ulottuu etelässä Välimereen ja Mustaanmereen asti.</p> <p>Samannäköisiä lajeja: silakka, salakka.Kilohailin selkäevän etureuna on vatsaevien tasolla, kun silakalla vatsaevät ovat selkäevän etureunaa taempana. Kilohailin vatsapuolella on teräviä talkasuomuja. Kilohailin silmät ovat suhteessa pienemmät kuin silakalla. </p> <p>Silakkaa paljon muistuttava kilohaili on silakan ohella Itämeren etelä- ja keskiosien yleisin kala ja myös ammattikalastajien tärkeä saaliskala.Pituus tavallisesti meillä 10–14 cm, paino noin 13–15 g. Ruumiinrakenne pitkänomainen ja solakka. Väritys hopeanharmaa. Vatsapuolen talkasuomut ovat erittäin teräviä. Suomuja voi parhaiten tunnustella vetämällä sormea kilohailin vatsaa pitkin pyrstöstä pään suuntaan. Kilohailin silmät ovat suhteessa pienemmät kuin silakalla. </p> <p>Itämeressä ulappa-alueilla.</p> <p>Itämeressä Vaasan korkeudelle asti. </p> <p>Kilohailin levinneisyys ulottuu etelässä Välimereen ja Mustaanmereen asti.</p> Sprat <p>Itämeren pääaltaan pohjoisosissa kutu ajoittuu heinä-elokuulle. Vaikka Suomessakin tapahtuu kilohailin kutua, pääasialliset sijaitsevat Suomen aluevesien ulkopuolella 20–160 metrin syvyisillä merialueilla. Munien kelluminen ja edellyttää kuuden promillen suolapitoisuutta. Sitä vähäsuolaisemmassa vedessä munat uppoavat pohjalle ja kuolevat. Kilohaili on annoskutija, eli se laskee kerrallaan vain osan mädistä ja pitää kutukertojen välissä noin viikon mittaisen tauon. Poikaset kuoriutuvat 3-7 vuorokauden kuluttua ja pysyttelevät aikuisten tavoin ulappa-alueilla.Pienestä koostaan huolimatta kilohaili on melko pitkäikäinen. Vanhin Itämerellä tavattu kilohaili oli 22-vuotias.</p> <p>Kilohaili on avomeren parvikala joka silakan tavoin tekee vaelluksia. Kesäisin parvet oleskelevat pinnan läheisyydessä ja siirtyvät syksyllä veden viiletessä syvänteisiin. Keväisin ja syksyisin, kun vesipatsas on kauttaaltaan samanlämpöinen, kilohailit tekevät pystysuuntaisia vaelluksia. Talvisin ja kesäisin vaellukset vähenevät. Kilohailit talvehtivat syvässä vedessä eivätkä todennäköisesti juuri syö.Kilohailin ravinto koostuu täysin eläinplanktonista. </p> <p>Itämeressä ulappa-alueilla.</p> <p>Kilohailin levinneisyys ulottuu etelässä Välimereen ja Mustaanmereen asti.</p> <p>Samannäköisiä lajeja: silakka, salakka.Kilohailin selkäevän etureuna on vatsaevien tasolla, kun silakalla vatsaevät ovat selkäevän etureunaa taempana. Kilohailin vatsapuolella on teräviä talkasuomuja. Kilohailin silmät ovat suhteessa pienemmät kuin silakalla. </p> <p>Kilohaili on avomeren parvikala joka silakan tavoin tekee vaelluksia. Kesäisin parvet oleskelevat pinnan läheisyydessä ja siirtyvät syksyllä veden viiletessä syvänteisiin. Keväisin ja syksyisin, kun vesipatsas on kauttaaltaan samanlämpöinen, kilohailit tekevät pystysuuntaisia vaelluksia. Talvisin ja kesäisin vaellukset vähenevät. Kilohailit talvehtivat syvässä vedessä eivätkä todennäköisesti juuri syö.Kilohailin ravinto koostuu täysin eläinplanktonista. </p> <p>Samannäköisiä lajeja: silakka, salakka.Kilohailin selkäevän etureuna on vatsaevien tasolla, kun silakalla vatsaevät ovat selkäevän etureunaa taempana. Kilohailin vatsapuolella on teräviä talkasuomuja. Kilohailin silmät ovat suhteessa pienemmät kuin silakalla. </p> <p>Samannäköisiä lajeja: silakka, salakka.Kilohailin selkäevän etureuna on vatsaevien tasolla, kun silakalla vatsaevät ovat selkäevän etureunaa taempana. Kilohailin vatsapuolella on teräviä talkasuomuja. Kilohailin silmät ovat suhteessa pienemmät kuin silakalla. </p> <p>Itämeressä Vaasan korkeudelle asti. </p> <p>Itämeressä Vaasan korkeudelle asti. </p> <p>Silakkaa paljon muistuttava kilohaili on silakan ohella Itämeren etelä- ja keskiosien yleisin kala ja myös ammattikalastajien tärkeä saaliskala.Pituus tavallisesti meillä 10–14 cm, paino noin 13–15 g. Ruumiinrakenne pitkänomainen ja solakka. Väritys hopeanharmaa. Vatsapuolen talkasuomut ovat erittäin teräviä. Suomuja voi parhaiten tunnustella vetämällä sormea kilohailin vatsaa pitkin pyrstöstä pään suuntaan. Kilohailin silmät ovat suhteessa pienemmät kuin silakalla. </p> <p>Kilohailin levinneisyys ulottuu etelässä Välimereen ja Mustaanmereen asti.</p> <p>Silakkaa paljon muistuttava kilohaili on silakan ohella Itämeren etelä- ja keskiosien yleisin kala ja myös ammattikalastajien tärkeä saaliskala.Pituus tavallisesti meillä 10–14 cm, paino noin 13–15 g. Ruumiinrakenne pitkänomainen ja solakka. Väritys hopeanharmaa. Vatsapuolen talkasuomut ovat erittäin teräviä. Suomuja voi parhaiten tunnustella vetämällä sormea kilohailin vatsaa pitkin pyrstöstä pään suuntaan. Kilohailin silmät ovat suhteessa pienemmät kuin silakalla. </p> <p>Kilohailin levinneisyys ulottuu etelässä Välimereen ja Mustaanmereen asti.</p> <p>Silakkaa paljon muistuttava kilohaili on silakan ohella Itämeren etelä- ja keskiosien yleisin kala ja myös ammattikalastajien tärkeä saaliskala.Pituus tavallisesti meillä 10–14 cm, paino noin 13–15 g. Ruumiinrakenne pitkänomainen ja solakka. Väritys hopeanharmaa. Vatsapuolen talkasuomut ovat erittäin teräviä. Suomuja voi parhaiten tunnustella vetämällä sormea kilohailin vatsaa pitkin pyrstöstä pään suuntaan. Kilohailin silmät ovat suhteessa pienemmät kuin silakalla. </p> <p>Kilohailin levinneisyys ulottuu etelässä Välimereen ja Mustaanmereen asti.</p> <p>Itämeren pääaltaan pohjoisosissa kutu ajoittuu heinä-elokuulle. Vaikka Suomessakin tapahtuu kilohailin kutua, pääasialliset sijaitsevat Suomen aluevesien ulkopuolella 20–160 metrin syvyisillä merialueilla. Munien kelluminen ja edellyttää kuuden promillen suolapitoisuutta. Sitä vähäsuolaisemmassa vedessä munat uppoavat pohjalle ja kuolevat. Kilohaili on annoskutija, eli se laskee kerrallaan vain osan mädistä ja pitää kutukertojen välissä noin viikon mittaisen tauon. Poikaset kuoriutuvat 3-7 vuorokauden kuluttua ja pysyttelevät aikuisten tavoin ulappa-alueilla.Pienestä koostaan huolimatta kilohaili on melko pitkäikäinen. Vanhin Itämerellä tavattu kilohaili oli 22-vuotias.</p> <p>Silakkaa paljon muistuttava kilohaili on silakan ohella Itämeren etelä- ja keskiosien yleisin kala ja myös ammattikalastajien tärkeä saaliskala.Pituus tavallisesti meillä 10–14 cm, paino noin 13–15 g. Ruumiinrakenne pitkänomainen ja solakka. Väritys hopeanharmaa. Vatsapuolen talkasuomut ovat erittäin teräviä. Suomuja voi parhaiten tunnustella vetämällä sormea kilohailin vatsaa pitkin pyrstöstä pään suuntaan. Kilohailin silmät ovat suhteessa pienemmät kuin silakalla. </p> <p>Kilohaili on avomeren parvikala joka silakan tavoin tekee vaelluksia. Kesäisin parvet oleskelevat pinnan läheisyydessä ja siirtyvät syksyllä veden viiletessä syvänteisiin. Keväisin ja syksyisin, kun vesipatsas on kauttaaltaan samanlämpöinen, kilohailit tekevät pystysuuntaisia vaelluksia. Talvisin ja kesäisin vaellukset vähenevät. Kilohailit talvehtivat syvässä vedessä eivätkä todennäköisesti juuri syö.Kilohailin ravinto koostuu täysin eläinplanktonista. </p> <p>Itämeressä Vaasan korkeudelle asti. </p> <p>Samannäköisiä lajeja: silakka, salakka.Kilohailin selkäevän etureuna on vatsaevien tasolla, kun silakalla vatsaevät ovat selkäevän etureunaa taempana. Kilohailin vatsapuolella on teräviä talkasuomuja. Kilohailin silmät ovat suhteessa pienemmät kuin silakalla. </p> <p>Silakkaa paljon muistuttava kilohaili on silakan ohella Itämeren etelä- ja keskiosien yleisin kala ja myös ammattikalastajien tärkeä saaliskala.Pituus tavallisesti meillä 10–14 cm, paino noin 13–15 g. Ruumiinrakenne pitkänomainen ja solakka. Väritys hopeanharmaa. Vatsapuolen talkasuomut ovat erittäin teräviä. Suomuja voi parhaiten tunnustella vetämällä sormea kilohailin vatsaa pitkin pyrstöstä pään suuntaan. Kilohailin silmät ovat suhteessa pienemmät kuin silakalla. </p> <p>Itämeressä ulappa-alueilla.</p> <p>Itämeren pääaltaan pohjoisosissa kutu ajoittuu heinä-elokuulle. Vaikka Suomessakin tapahtuu kilohailin kutua, pääasialliset sijaitsevat Suomen aluevesien ulkopuolella 20–160 metrin syvyisillä merialueilla. Munien kelluminen ja edellyttää kuuden promillen suolapitoisuutta. Sitä vähäsuolaisemmassa vedessä munat uppoavat pohjalle ja kuolevat. Kilohaili on annoskutija, eli se laskee kerrallaan vain osan mädistä ja pitää kutukertojen välissä noin viikon mittaisen tauon. Poikaset kuoriutuvat 3-7 vuorokauden kuluttua ja pysyttelevät aikuisten tavoin ulappa-alueilla.Pienestä koostaan huolimatta kilohaili on melko pitkäikäinen. Vanhin Itämerellä tavattu kilohaili oli 22-vuotias.</p> <p>Silakkaa paljon muistuttava kilohaili on silakan ohella Itämeren etelä- ja keskiosien yleisin kala ja myös ammattikalastajien tärkeä saaliskala.Pituus tavallisesti meillä 10–14 cm, paino noin 13–15 g. Ruumiinrakenne pitkänomainen ja solakka. Väritys hopeanharmaa. Vatsapuolen talkasuomut ovat erittäin teräviä. Suomuja voi parhaiten tunnustella vetämällä sormea kilohailin vatsaa pitkin pyrstöstä pään suuntaan. Kilohailin silmät ovat suhteessa pienemmät kuin silakalla. </p> vassbuk <p>Itämeressä Vaasan korkeudelle asti. </p> <p>Itämeressä Vaasan korkeudelle asti. </p> <p>Itämeressä Vaasan korkeudelle asti. </p> (Linnaeus, 1758) kilohaili <p>Itämeren pääaltaan pohjoisosissa kutu ajoittuu heinä-elokuulle. Vaikka Suomessakin tapahtuu kilohailin kutua, pääasialliset sijaitsevat Suomen aluevesien ulkopuolella 20–160 metrin syvyisillä merialueilla. Munien kelluminen ja edellyttää kuuden promillen suolapitoisuutta. Sitä vähäsuolaisemmassa vedessä munat uppoavat pohjalle ja kuolevat. Kilohaili on annoskutija, eli se laskee kerrallaan vain osan mädistä ja pitää kutukertojen välissä noin viikon mittaisen tauon. Poikaset kuoriutuvat 3-7 vuorokauden kuluttua ja pysyttelevät aikuisten tavoin ulappa-alueilla.Pienestä koostaan huolimatta kilohaili on melko pitkäikäinen. Vanhin Itämerellä tavattu kilohaili oli 22-vuotias.</p> <p>Kilohaili on avomeren parvikala joka silakan tavoin tekee vaelluksia. Kesäisin parvet oleskelevat pinnan läheisyydessä ja siirtyvät syksyllä veden viiletessä syvänteisiin. Keväisin ja syksyisin, kun vesipatsas on kauttaaltaan samanlämpöinen, kilohailit tekevät pystysuuntaisia vaelluksia. Talvisin ja kesäisin vaellukset vähenevät. Kilohailit talvehtivat syvässä vedessä eivätkä todennäköisesti juuri syö.Kilohailin ravinto koostuu täysin eläinplanktonista. </p> <p>Kilohaili on avomeren parvikala joka silakan tavoin tekee vaelluksia. Kesäisin parvet oleskelevat pinnan läheisyydessä ja siirtyvät syksyllä veden viiletessä syvänteisiin. Keväisin ja syksyisin, kun vesipatsas on kauttaaltaan samanlämpöinen, kilohailit tekevät pystysuuntaisia vaelluksia. Talvisin ja kesäisin vaellukset vähenevät. Kilohailit talvehtivat syvässä vedessä eivätkä todennäköisesti juuri syö.Kilohailin ravinto koostuu täysin eläinplanktonista. </p>