{"occurrences":[{"area":"ML.251","occurrenceCount":1,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.252","occurrenceCount":21,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.253","occurrenceCount":50,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.254","occurrenceCount":8,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.255","occurrenceCount":3,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.256","occurrenceCount":29,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.257","occurrenceCount":79,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.259","occurrenceCount":5,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.260","occurrenceCount":2,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.261","occurrenceCount":13,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.262","occurrenceCount":4,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"}],"parent":{"suborder":{"cursiveName":false,"vernacularName":"särkikalat","notes":"Cyprinidae sensu lato (\"särkikalat\"), recently split into several familiese.g. Cyprinidae s.str. (karpit), Leuciscidae (särjet), Gobionidae (töröt), Tincidae (suutarit), Xenocyprididae (aasiankarpit)","scientificName":"Cyprinoidei","taxonRank":"MX.suborder","id":"MX.53144","hasBold":false},"phylum":{"cursiveName":false,"vernacularName":"selkäjänteiset","scientificName":"Chordata","taxonRank":"MX.phylum","id":"MX.37606","hasBold":false},"genus":{"cursiveName":true,"vernacularName":"sorvat","scientificName":"Scardinius","scientificNameAuthorship":"Bonaparte, 1837","taxonRank":"MX.genus","id":"MX.53150","hasBold":false},"species":{"cursiveName":true,"vernacularName":"sorva","scientificName":"Scardinius erythrophthalmus","scientificNameAuthorship":"(Linnaeus, 1758)","taxonRank":"MX.species","id":"MX.53151","bold":{"binCount":1,"bins":["BOLD:AAC1452"],"publicRecords":112,"specimens":150,"barcodes":89},"hasBold":true},"domain":{"cursiveName":false,"vernacularName":"aitotumaiset","scientificName":"Eucarya","scientificNameAuthorship":"Whittaker & Margulis, 1978","taxonRank":"MX.domain","id":"MX.53761","hasBold":false},"subphylum":{"cursiveName":false,"vernacularName":"selkärankaiset","scientificName":"Vertebrata","taxonRank":"MX.subphylum","id":"MX.37608","hasBold":false},"family":{"cursiveName":false,"vernacularName":"särjet","notes":"Previously a subfamily in Cyprinidae","scientificName":"Leuciscidae","scientificNameAuthorship":"Bonaparte, 1835","taxonRank":"MX.family","id":"MX.5016660","hasBold":false},"kingdom":{"cursiveName":false,"vernacularName":"eläimet","scientificName":"Animalia","scientificNameAuthorship":"Linnaeus, 1758","taxonRank":"MX.kingdom","id":"MX.37602","hasBold":false},"class":{"cursiveName":false,"vernacularName":"viuhkaeväkalat","scientificName":"Actinopteri","taxonRank":"MX.class","id":"MX.37669","hasBold":false},"order":{"cursiveName":false,"vernacularName":"karppikalat","scientificName":"Cypriniformes","taxonRank":"MX.order","id":"MX.53143","hasBold":false}},"hasLatestRedListEvaluation":true,"scientificName":"Scardinius erythrophthalmus","latestRedListStatusFinland":{"year":2019,"status":"MX.iucnLC"},"hasChildren":false,"redListStatusesInFinland":[{"year":2019,"status":"MX.iucnLC"},{"year":2010,"status":"MX.iucnLC"},{"year":2000,"status":"MX.iucnLC"}],"descriptions":[{"groups":[{"variables":[{"variable":"MX.descriptionText","title":"Yleiskuvaus","content":"
Särkikalojen heimoon kuuluva sorva on vanhempana värikäs ja ruumiinrakenteeltaan litteän korkea lämpimien vesien laji.
Paino tavallisesti 100–300 g, suurimmillaan maailmalla yli 2 kg. Nuoret yksilöt muistuttavat muodoltaan särkeä, mutta saavat kasvaessaan lajille tyypillisen korkean ja lituskaisen muodon. Nuoremmilla yksilöillä yleisväritys on hopeanhohtoinen, mutta suuremmilla yksilöillä kyljet muuttuvat kullankeltaisiksi. Vatsanpuoleiset evät ja pyrstöevä ovat kirkkaanpunaiset. Suomut ovat melko suuret ja niissä on tummanvihreä täplä. Kylkiviivalla on 40–45 suomua. Vatsaevät ovat selkäevää selvästi edempänä. Peräevässä on 10–12 ruotoa. Suu on pieni ja ylöspäin suuntautunut. Suussa on nieluhampaat. Silmän värikehä on keltainen tai punertavan oranssi.
Samannäköisiä lajeja: särki, säyne.
Nuoret sorvat ovat särkimäisen matalia, mutta kasvaessaan muuttuvat korkeammiksi ja litteämmiksi. Suu suuntautuu ylöspäin. Suomut ovat suuremmat kuin särjellä tai säyneellä ja kylkiviivalle niitä mahtuu sorvalla 40–45 kpl.
Etelä- ja Keski-Suomi.
Yleinen Euroopassa ja Keski-Aasiassa.
Sorva lisääntyy touko-kesäkuussa kasvillisuusrannoilla, yleensä alle metrin syvyydessä. Naaraat ovat annoskutijoita ja laskevat mätinsä kahdessa erässä. Mätimunat kiinnittyvät vesikasveihin ja kehittyvät poikasiksi veden lämpötilasta riippuen noin 3–10 vuorokaudessa. Poikaset tarrautuvat ensin kasveihin käyttämään ruskuaispussinsa ravinnon loppuun ja lähtevät tämän jälkeen etsimään ravintoa. Sukukypsyyden sorvakoiraat saavuttavat 3–4-vuotiaina ja naaraat vuotta myöhemmin. Sorva elää korkeintaan noin 20-vuotiaaksi.
Päivisin sorva kiertelee lämpimissä ja matalissa vesissä ravinnonhaussa pieninä parvina. Parviin voi kuulua myös muita särkikaloja. Sorvan ruokavalioon kuuluvat pääasiassa erilaiset vesikasvit, mutta se syö myös eläinplanktonia, hyönteisten toukkia, matoja, äyriäisiä ja joskus jopa pikkukaloja.
Lämpimät ja runsaskasvustoiset järvet ja merenlahdet, sekä hidasvirtaisten jokien kasvillisuusrannat. Rehevöityminen on vahvistanut sorvakantoja. Syksyisin vesien viilentyessä sorvat siirtyvät syvempiin vesiin.
Särkikalojen heimoon kuuluva sorva on vanhempana värikäs ja ruumiinrakenteeltaan litteän korkea lämpimien vesien laji.Paino tavallisesti 100–300 g, suurimmillaan maailmalla yli 2 kg. Nuoret yksilöt muistuttavat muodoltaan särkeä, mutta saavat kasvaessaan lajille tyypillisen korkean ja lituskaisen muodon. Nuoremmilla yksilöillä yleisväritys on hopeanhohtoinen, mutta suuremmilla yksilöillä kyljet muuttuvat kullankeltaisiksi. Vatsanpuoleiset evät ja pyrstöevä ovat kirkkaanpunaiset. Suomut ovat melko suuret ja niissä on tummanvihreä täplä. Kylkiviivalla on 40–45 suomua. Vatsaevät ovat selkäevää selvästi edempänä. Peräevässä on 10–12 ruotoa. Suu on pieni ja ylöspäin suuntautunut. Suussa on nieluhampaat. Silmän värikehä on keltainen tai punertavan oranssi.
"},{"variable":"MX.identificationText","title":"Tunnistaminen","content":"Samannäköisiä lajeja: särki, säyne.Nuoret sorvat ovat särkimäisen matalia, mutta kasvaessaan muuttuvat korkeammiksi ja litteämmiksi. Suu suuntautuu ylöspäin. Suomut ovat suuremmat kuin särjellä tai säyneellä ja kylkiviivalle niitä mahtuu sorvalla 40–45 kpl.
"}],"title":"Yleistä","group":"MX.SDVG1"},{"variables":[{"variable":"MX.distributionFinland","title":"Levinneisyys Suomessa","content":"Etelä- ja Keski-Suomi.
"},{"variable":"MX.originAndDistributionText","title":"Alkuperä ja yleislevinneisyys","content":"Yleinen Euroopassa ja Keski-Aasiassa.
"}],"title":"Levinneisyys","group":"MX.SDVG2"},{"variables":[{"variable":"MX.lifeCycle","title":"Elinkierto","content":"Sorva lisääntyy touko-kesäkuussa kasvillisuusrannoilla, yleensä alle metrin syvyydessä. Naaraat ovat annoskutijoita ja laskevat mätinsä kahdessa erässä. Mätimunat kiinnittyvät vesikasveihin ja kehittyvät poikasiksi veden lämpötilasta riippuen noin 3–10 vuorokaudessa. Poikaset tarrautuvat ensin kasveihin käyttämään ruskuaispussinsa ravinnon loppuun ja lähtevät tämän jälkeen etsimään ravintoa. Sukukypsyyden sorvakoiraat saavuttavat 3–4-vuotiaina ja naaraat vuotta myöhemmin. Sorva elää korkeintaan noin 20-vuotiaaksi.
"},{"variable":"MX.behaviour","title":"Elintavat","content":"Päivisin sorva kiertelee lämpimissä ja matalissa vesissä ravinnonhaussa pieninä parvina. Parviin voi kuulua myös muita särkikaloja. Sorvan ruokavalioon kuuluvat pääasiassa erilaiset vesikasvit, mutta se syö myös eläinplanktonia, hyönteisten toukkia, matoja, äyriäisiä ja joskus jopa pikkukaloja.
"}],"title":"Elinkaari ja elintavat","group":"MX.SDVG4"},{"variables":[{"variable":"MX.habitat","title":"Elinympäristö","content":"Lämpimät ja runsaskasvustoiset järvet ja merenlahdet, sekä hidasvirtaisten jokien kasvillisuusrannat. Rehevöityminen on vahvistanut sorvakantoja. Syksyisin vesien viilentyessä sorvat siirtyvät syvempiin vesiin.
"}],"title":"Ekologia","group":"MX.SDVG5"}],"id":"LA.296"},{"groups":[{"variables":[{"variable":"MX.descriptionText","title":"Yleiskuvaus","content":"Särkikalojen heimoon kuuluva sorva on vanhempana värikäs ja ruumiinrakenteeltaan litteän korkea lämpimien vesien laji.Paino tavallisesti 100–300 g, suurimmillaan maailmalla yli 2 kg. Nuoret yksilöt muistuttavat muodoltaan särkeä, mutta saavat kasvaessaan lajille tyypillisen korkean ja lituskaisen muodon. Nuoremmilla yksilöillä yleisväritys on hopeanhohtoinen, mutta suuremmilla yksilöillä kyljet muuttuvat kullankeltaisiksi. Vatsanpuoleiset evät ja pyrstöevä ovat kirkkaanpunaiset. Suomut ovat melko suuret ja niissä on tummanvihreä täplä. Kylkiviivalla on 40–45 suomua. Vatsaevät ovat selkäevää selvästi edempänä. Peräevässä on 10–12 ruotoa. Suu on pieni ja ylöspäin suuntautunut. Suussa on nieluhampaat. Silmän värikehä on keltainen tai punertavan oranssi.
"},{"variable":"MX.identificationText","title":"Tunnistaminen","content":"Samannäköisiä lajeja: särki, säyne.Nuoret sorvat ovat särkimäisen matalia, mutta kasvaessaan muuttuvat korkeammiksi ja litteämmiksi. Suu suuntautuu ylöspäin. Suomut ovat suuremmat kuin särjellä tai säyneellä ja kylkiviivalle niitä mahtuu sorvalla 40–45 kpl.
"}],"title":"Yleistä","group":"MX.SDVG1"},{"variables":[{"variable":"MX.distributionFinland","title":"Levinneisyys Suomessa","content":"Etelä- ja Keski-Suomi.
"},{"variable":"MX.originAndDistributionText","title":"Alkuperä ja yleislevinneisyys","content":"Yleinen Euroopassa ja Keski-Aasiassa.
"}],"title":"Levinneisyys","group":"MX.SDVG2"},{"variables":[{"variable":"MX.lifeCycle","title":"Elinkierto","content":"Sorva lisääntyy touko-kesäkuussa kasvillisuusrannoilla, yleensä alle metrin syvyydessä. Naaraat ovat annoskutijoita ja laskevat mätinsä kahdessa erässä. Mätimunat kiinnittyvät vesikasveihin ja kehittyvät poikasiksi veden lämpötilasta riippuen noin 3–10 vuorokaudessa. Poikaset tarrautuvat ensin kasveihin käyttämään ruskuaispussinsa ravinnon loppuun ja lähtevät tämän jälkeen etsimään ravintoa. Sukukypsyyden sorvakoiraat saavuttavat 3–4-vuotiaina ja naaraat vuotta myöhemmin. Sorva elää korkeintaan noin 20-vuotiaaksi.
"},{"variable":"MX.behaviour","title":"Elintavat","content":"Päivisin sorva kiertelee lämpimissä ja matalissa vesissä ravinnonhaussa pieninä parvina. Parviin voi kuulua myös muita särkikaloja. Sorvan ruokavalioon kuuluvat pääasiassa erilaiset vesikasvit, mutta se syö myös eläinplanktonia, hyönteisten toukkia, matoja, äyriäisiä ja joskus jopa pikkukaloja.
"}],"title":"Elinkaari ja elintavat","group":"MX.SDVG4"},{"variables":[{"variable":"MX.habitat","title":"Elinympäristö","content":"Lämpimät ja runsaskasvustoiset järvet ja merenlahdet, sekä hidasvirtaisten jokien kasvillisuusrannat. Rehevöityminen on vahvistanut sorvakantoja. Syksyisin vesien viilentyessä sorvat siirtyvät syvempiin vesiin.
"}],"title":"Ekologia","group":"MX.SDVG5"}],"id":"LA.405","title":"Pinkka oppimisympäristö: BIO-103 Eliöiden monimuotoisuus: eläintuntemus - Kalat"},{"groups":[{"variables":[{"variable":"MX.descriptionText","title":"Yleiskuvaus","content":"Särkikalojen heimoon kuuluva sorva on vanhempana värikäs ja ruumiinrakenteeltaan litteän korkea lämpimien vesien laji.Paino tavallisesti 100–300 g, suurimmillaan maailmalla yli 2 kg. Nuoret yksilöt muistuttavat muodoltaan särkeä, mutta saavat kasvaessaan lajille tyypillisen korkean ja lituskaisen muodon. Nuoremmilla yksilöillä yleisväritys on hopeanhohtoinen, mutta suuremmilla yksilöillä kyljet muuttuvat kullankeltaisiksi. Vatsanpuoleiset evät ja pyrstöevä ovat kirkkaanpunaiset. Suomut ovat melko suuret ja niissä on tummanvihreä täplä. Kylkiviivalla on 40–45 suomua. Vatsaevät ovat selkäevää selvästi edempänä. Peräevässä on 10–12 ruotoa. Suu on pieni ja ylöspäin suuntautunut. Suussa on nieluhampaat. Silmän värikehä on keltainen tai punertavan oranssi.
"},{"variable":"MX.identificationText","title":"Tunnistaminen","content":"Samannäköisiä lajeja: särki, säyne.Nuoret sorvat ovat särkimäisen matalia, mutta kasvaessaan muuttuvat korkeammiksi ja litteämmiksi. Suu suuntautuu ylöspäin. Suomut ovat suuremmat kuin särjellä tai säyneellä ja kylkiviivalle niitä mahtuu sorvalla 40–45 kpl.
"}],"title":"Yleistä","group":"MX.SDVG1"},{"variables":[{"variable":"MX.distributionFinland","title":"Levinneisyys Suomessa","content":"Etelä- ja Keski-Suomi.
"},{"variable":"MX.originAndDistributionText","title":"Alkuperä ja yleislevinneisyys","content":"Yleinen Euroopassa ja Keski-Aasiassa.
"}],"title":"Levinneisyys","group":"MX.SDVG2"},{"variables":[{"variable":"MX.lifeCycle","title":"Elinkierto","content":"Sorva lisääntyy touko-kesäkuussa kasvillisuusrannoilla, yleensä alle metrin syvyydessä. Naaraat ovat annoskutijoita ja laskevat mätinsä kahdessa erässä. Mätimunat kiinnittyvät vesikasveihin ja kehittyvät poikasiksi veden lämpötilasta riippuen noin 3–10 vuorokaudessa. Poikaset tarrautuvat ensin kasveihin käyttämään ruskuaispussinsa ravinnon loppuun ja lähtevät tämän jälkeen etsimään ravintoa. Sukukypsyyden sorvakoiraat saavuttavat 3–4-vuotiaina ja naaraat vuotta myöhemmin. Sorva elää korkeintaan noin 20-vuotiaaksi.
"},{"variable":"MX.behaviour","title":"Elintavat","content":"Päivisin sorva kiertelee lämpimissä ja matalissa vesissä ravinnonhaussa pieninä parvina. Parviin voi kuulua myös muita särkikaloja. Sorvan ruokavalioon kuuluvat pääasiassa erilaiset vesikasvit, mutta se syö myös eläinplanktonia, hyönteisten toukkia, matoja, äyriäisiä ja joskus jopa pikkukaloja.
"}],"title":"Elinkaari ja elintavat","group":"MX.SDVG4"},{"variables":[{"variable":"MX.habitat","title":"Elinympäristö","content":"Lämpimät ja runsaskasvustoiset järvet ja merenlahdet, sekä hidasvirtaisten jokien kasvillisuusrannat. Rehevöityminen on vahvistanut sorvakantoja. Syksyisin vesien viilentyessä sorvat siirtyvät syvempiin vesiin.
"}],"title":"Ekologia","group":"MX.SDVG5"}],"id":"LA.430","title":"Pinkka oppimisympäristö: BIO-306 Saariston ekologia - Kalat"},{"groups":[{"variables":[{"variable":"MX.descriptionText","title":"Yleiskuvaus","content":"Särkikalojen heimoon kuuluva sorva on vanhempana värikäs ja ruumiinrakenteeltaan litteän korkea lämpimien vesien laji.Paino tavallisesti 100–300 g, suurimmillaan maailmalla yli 2 kg. Nuoret yksilöt muistuttavat muodoltaan särkeä, mutta saavat kasvaessaan lajille tyypillisen korkean ja lituskaisen muodon. Nuoremmilla yksilöillä yleisväritys on hopeanhohtoinen, mutta suuremmilla yksilöillä kyljet muuttuvat kullankeltaisiksi. Vatsanpuoleiset evät ja pyrstöevä ovat kirkkaanpunaiset. Suomut ovat melko suuret ja niissä on tummanvihreä täplä. Kylkiviivalla on 40–45 suomua. Vatsaevät ovat selkäevää selvästi edempänä. Peräevässä on 10–12 ruotoa. Suu on pieni ja ylöspäin suuntautunut. Suussa on nieluhampaat. Silmän värikehä on keltainen tai punertavan oranssi.
"},{"variable":"MX.identificationText","title":"Tunnistaminen","content":"Samannäköisiä lajeja: särki, säyne.Nuoret sorvat ovat särkimäisen matalia, mutta kasvaessaan muuttuvat korkeammiksi ja litteämmiksi. Suu suuntautuu ylöspäin. Suomut ovat suuremmat kuin särjellä tai säyneellä ja kylkiviivalle niitä mahtuu sorvalla 40–45 kpl.
"}],"title":"Yleistä","group":"MX.SDVG1"},{"variables":[{"variable":"MX.distributionFinland","title":"Levinneisyys Suomessa","content":"Etelä- ja Keski-Suomi.
"},{"variable":"MX.originAndDistributionText","title":"Alkuperä ja yleislevinneisyys","content":"Yleinen Euroopassa ja Keski-Aasiassa.
"}],"title":"Levinneisyys","group":"MX.SDVG2"},{"variables":[{"variable":"MX.lifeCycle","title":"Elinkierto","content":"Sorva lisääntyy touko-kesäkuussa kasvillisuusrannoilla, yleensä alle metrin syvyydessä. Naaraat ovat annoskutijoita ja laskevat mätinsä kahdessa erässä. Mätimunat kiinnittyvät vesikasveihin ja kehittyvät poikasiksi veden lämpötilasta riippuen noin 3–10 vuorokaudessa. Poikaset tarrautuvat ensin kasveihin käyttämään ruskuaispussinsa ravinnon loppuun ja lähtevät tämän jälkeen etsimään ravintoa. Sukukypsyyden sorvakoiraat saavuttavat 3–4-vuotiaina ja naaraat vuotta myöhemmin. Sorva elää korkeintaan noin 20-vuotiaaksi.
"},{"variable":"MX.behaviour","title":"Elintavat","content":"Päivisin sorva kiertelee lämpimissä ja matalissa vesissä ravinnonhaussa pieninä parvina. Parviin voi kuulua myös muita särkikaloja. Sorvan ruokavalioon kuuluvat pääasiassa erilaiset vesikasvit, mutta se syö myös eläinplanktonia, hyönteisten toukkia, matoja, äyriäisiä ja joskus jopa pikkukaloja.
"}],"title":"Elinkaari ja elintavat","group":"MX.SDVG4"},{"variables":[{"variable":"MX.habitat","title":"Elinympäristö","content":"Lämpimät ja runsaskasvustoiset järvet ja merenlahdet, sekä hidasvirtaisten jokien kasvillisuusrannat. Rehevöityminen on vahvistanut sorvakantoja. Syksyisin vesien viilentyessä sorvat siirtyvät syvempiin vesiin.
"}],"title":"Ekologia","group":"MX.SDVG5"}],"id":"LA.550","title":"Pinkka oppimisympäristö: BIO-103 Eliöiden monimuotoisuus - Kalat"},{"groups":[{"variables":[{"variable":"MX.descriptionText","title":"Yleiskuvaus","content":"Särkikalojen heimoon kuuluva sorva on vanhempana värikäs ja ruumiinrakenteeltaan litteän korkea lämpimien vesien laji.Paino tavallisesti 100–300 g, suurimmillaan maailmalla yli 2 kg. Nuoret yksilöt muistuttavat muodoltaan särkeä, mutta saavat kasvaessaan lajille tyypillisen korkean ja lituskaisen muodon. Nuoremmilla yksilöillä yleisväritys on hopeanhohtoinen, mutta suuremmilla yksilöillä kyljet muuttuvat kullankeltaisiksi. Vatsanpuoleiset evät ja pyrstöevä ovat kirkkaanpunaiset. Suomut ovat melko suuret ja niissä on tummanvihreä täplä. Kylkiviivalla on 40–45 suomua. Vatsaevät ovat selkäevää selvästi edempänä. Peräevässä on 10–12 ruotoa. Suu on pieni ja ylöspäin suuntautunut. Suussa on nieluhampaat. Silmän värikehä on keltainen tai punertavan oranssi.
"},{"variable":"MX.identificationText","title":"Tunnistaminen","content":"Samannäköisiä lajeja: särki, säyne.Nuoret sorvat ovat särkimäisen matalia, mutta kasvaessaan muuttuvat korkeammiksi ja litteämmiksi. Suu suuntautuu ylöspäin. Suomut ovat suuremmat kuin särjellä tai säyneellä ja kylkiviivalle niitä mahtuu sorvalla 40–45 kpl.
"}],"title":"Yleistä","group":"MX.SDVG1"},{"variables":[{"variable":"MX.distributionFinland","title":"Levinneisyys Suomessa","content":"Etelä- ja Keski-Suomi.
"},{"variable":"MX.originAndDistributionText","title":"Alkuperä ja yleislevinneisyys","content":"Yleinen Euroopassa ja Keski-Aasiassa.
"}],"title":"Levinneisyys","group":"MX.SDVG2"},{"variables":[{"variable":"MX.lifeCycle","title":"Elinkierto","content":"Sorva lisääntyy touko-kesäkuussa kasvillisuusrannoilla, yleensä alle metrin syvyydessä. Naaraat ovat annoskutijoita ja laskevat mätinsä kahdessa erässä. Mätimunat kiinnittyvät vesikasveihin ja kehittyvät poikasiksi veden lämpötilasta riippuen noin 3–10 vuorokaudessa. Poikaset tarrautuvat ensin kasveihin käyttämään ruskuaispussinsa ravinnon loppuun ja lähtevät tämän jälkeen etsimään ravintoa. Sukukypsyyden sorvakoiraat saavuttavat 3–4-vuotiaina ja naaraat vuotta myöhemmin. Sorva elää korkeintaan noin 20-vuotiaaksi.
"},{"variable":"MX.behaviour","title":"Elintavat","content":"Päivisin sorva kiertelee lämpimissä ja matalissa vesissä ravinnonhaussa pieninä parvina. Parviin voi kuulua myös muita särkikaloja. Sorvan ruokavalioon kuuluvat pääasiassa erilaiset vesikasvit, mutta se syö myös eläinplanktonia, hyönteisten toukkia, matoja, äyriäisiä ja joskus jopa pikkukaloja.
"}],"title":"Elinkaari ja elintavat","group":"MX.SDVG4"},{"variables":[{"variable":"MX.habitat","title":"Elinympäristö","content":"Lämpimät ja runsaskasvustoiset järvet ja merenlahdet, sekä hidasvirtaisten jokien kasvillisuusrannat. Rehevöityminen on vahvistanut sorvakantoja. Syksyisin vesien viilentyessä sorvat siirtyvät syvempiin vesiin.
"}],"title":"Ekologia","group":"MX.SDVG5"}],"id":"LA.649"},{"groups":[{"variables":[{"variable":"MX.descriptionText","title":"Yleiskuvaus","content":"Särkikalojen heimoon kuuluva sorva on vanhempana värikäs ja ruumiinrakenteeltaan litteän korkea lämpimien vesien laji.Paino tavallisesti 100–300 g, suurimmillaan maailmalla yli 2 kg. Nuoret yksilöt muistuttavat muodoltaan särkeä, mutta saavat kasvaessaan lajille tyypillisen korkean ja lituskaisen muodon. Nuoremmilla yksilöillä yleisväritys on hopeanhohtoinen, mutta suuremmilla yksilöillä kyljet muuttuvat kullankeltaisiksi. Vatsanpuoleiset evät ja pyrstöevä ovat kirkkaanpunaiset. Suomut ovat melko suuret ja niissä on tummanvihreä täplä. Kylkiviivalla on 40–45 suomua. Vatsaevät ovat selkäevää selvästi edempänä. Peräevässä on 10–12 ruotoa. Suu on pieni ja ylöspäin suuntautunut. Suussa on nieluhampaat. Silmän värikehä on keltainen tai punertavan oranssi.
"},{"variable":"MX.identificationText","title":"Tunnistaminen","content":"Samannäköisiä lajeja: särki, säyne.Nuoret sorvat ovat särkimäisen matalia, mutta kasvaessaan muuttuvat korkeammiksi ja litteämmiksi. Suu suuntautuu ylöspäin. Suomut ovat suuremmat kuin särjellä tai säyneellä ja kylkiviivalle niitä mahtuu sorvalla 40–45 kpl.
"}],"title":"Yleistä","group":"MX.SDVG1"},{"variables":[{"variable":"MX.distributionFinland","title":"Levinneisyys Suomessa","content":"Etelä- ja Keski-Suomi.
"},{"variable":"MX.originAndDistributionText","title":"Alkuperä ja yleislevinneisyys","content":"Yleinen Euroopassa ja Keski-Aasiassa.
"}],"title":"Levinneisyys","group":"MX.SDVG2"},{"variables":[{"variable":"MX.lifeCycle","title":"Elinkierto","content":"Sorva lisääntyy touko-kesäkuussa kasvillisuusrannoilla, yleensä alle metrin syvyydessä. Naaraat ovat annoskutijoita ja laskevat mätinsä kahdessa erässä. Mätimunat kiinnittyvät vesikasveihin ja kehittyvät poikasiksi veden lämpötilasta riippuen noin 3–10 vuorokaudessa. Poikaset tarrautuvat ensin kasveihin käyttämään ruskuaispussinsa ravinnon loppuun ja lähtevät tämän jälkeen etsimään ravintoa. Sukukypsyyden sorvakoiraat saavuttavat 3–4-vuotiaina ja naaraat vuotta myöhemmin. Sorva elää korkeintaan noin 20-vuotiaaksi.
"},{"variable":"MX.behaviour","title":"Elintavat","content":"Päivisin sorva kiertelee lämpimissä ja matalissa vesissä ravinnonhaussa pieninä parvina. Parviin voi kuulua myös muita särkikaloja. Sorvan ruokavalioon kuuluvat pääasiassa erilaiset vesikasvit, mutta se syö myös eläinplanktonia, hyönteisten toukkia, matoja, äyriäisiä ja joskus jopa pikkukaloja.
"}],"title":"Elinkaari ja elintavat","group":"MX.SDVG4"},{"variables":[{"variable":"MX.habitat","title":"Elinympäristö","content":"Lämpimät ja runsaskasvustoiset järvet ja merenlahdet, sekä hidasvirtaisten jokien kasvillisuusrannat. Rehevöityminen on vahvistanut sorvakantoja. Syksyisin vesien viilentyessä sorvat siirtyvät syvempiin vesiin.
"}],"title":"Ekologia","group":"MX.SDVG5"}],"id":"LA.665","title":"Pinkka oppimisympäristö: BIO-103 Eliöiden monimuotoisuus: eläimet - Kalat"}],"originalPublications":["MP.261"],"anyHabitatSearchStrings":["MKV.habitatV","MKV.habitatVi","MKV.habitatVj","MKV.habitatVs","MKV.habitatVsr"],"informalTaxonGroups":["MVL.27","MVL.1283"],"qname":"MX.53151","id":"MX.53151","scientificNameDisplayName":"Scardinius erythrophthalmus","occurrenceCountInvasiveFinland":0,"habitatOccurrenceCounts":[{"habitat":{"fi":"mökkipiha.","sv":"mökkipiha.","en":"mökkipiha."},"occurrenceCount":31,"id":"mökkipiha."}],"sensitive":false,"bold":{"binCount":1,"bins":["BOLD:AAC1452"],"publicRecords":112,"specimens":150,"barcodes":89},"autoNonWild":false,"redListEvaluationGroups":["MVL.752"],"taxonExpert":["MA.39"],"parentsIncludeSelf":["MX.37600","MX.53761","MX.37602","MX.37606","MX.37608","MX.53092","MX.37669","MX.53143","MX.53144","MX.5016660","MX.53150","MX.53151"],"observationCountInvasiveFinland":0,"taxonomicOrder":68038,"hasBold":true,"parents":["MX.37600","MX.53761","MX.37602","MX.37606","MX.37608","MX.37669","MX.53143","MX.53144","MX.5016660","MX.53150"],"countOfSpecies":1,"stableInFinland":true,"scientificNameAuthorship":"(Linnaeus, 1758)","taxonRank":"MX.species","secondaryHabitats":[{"habitat":"MKV.habitatVsr","id":"MKV.392176","order":0},{"habitat":"MKV.habitatVj","id":"MKV.392177","order":1}],"hiddenTaxon":false,"cursiveName":true,"vernacularName":"sorva","hasMultimedia":true,"invasiveSpecies":false,"countOfFinnishSpecies":1,"nameAccordingTo":"MR.1","taxonEditor":["MA.39"],"occurrenceCountFinland":221,"typeOfOccurrenceInFinland":["MX.typeOfOccurrenceStablePopulation"],"nonHiddenParentsIncludeSelf":["MX.37600","MX.53761","MX.37602","MX.37606","MX.37608","MX.37669","MX.53143","MX.53144","MX.5016660","MX.53150","MX.53151"],"observationCountFinland":221,"administrativeStatuses":["MX.finlex160_1997_appendix1"],"occurrenceCount":350,"primaryHabitatSearchStrings":["MKV.habitatV","MKV.habitatVi"],"finnishSpecies":true,"finnish":true,"multimedia":[{"copyrightOwner":"Markku Varjo","author":"Markku Varjo","fullURL":"https://image.laji.fi/MM.88113/Sorvan_evä_MV_t.JPG","largeURL":"https://image.laji.fi/MM.88113/Sorvan_evä_MV_t_large.jpg","source":"default","squareThumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.88113/Sorvan_evä_MV_t_square.jpg","primaryForTaxon":false,"licenseAbbreviation":"©","licenseFullname":"Kaikki oikeudet pidätetään","sortOrder":2147483647,"taxon":{"cursiveName":true,"vernacularName":"sorva","scientificName":"Scardinius erythrophthalmus","scientificNameAuthorship":"(Linnaeus, 1758)","taxonRank":"MX.species","id":"MX.53151","bold":{"binCount":1,"bins":["BOLD:AAC1452"],"publicRecords":112,"specimens":150,"barcodes":89},"hasBold":true},"licenseId":"MZ.intellectualRightsARR","thumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.88113/Sorvan_evä_MV_t_thumb.jpg"},{"copyrightOwner":"Markku Varjo","author":"Markku Varjo","fullURL":"https://image.laji.fi/MM.88114/Sorva_t_MV.JPG","largeURL":"https://image.laji.fi/MM.88114/Sorva_t_MV_large.jpg","source":"default","squareThumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.88114/Sorva_t_MV_square.jpg","primaryForTaxon":false,"licenseAbbreviation":"©","licenseFullname":"Kaikki oikeudet pidätetään","sortOrder":2147483647,"taxon":{"cursiveName":true,"vernacularName":"sorva","scientificName":"Scardinius erythrophthalmus","scientificNameAuthorship":"(Linnaeus, 1758)","taxonRank":"MX.species","id":"MX.53151","bold":{"binCount":1,"bins":["BOLD:AAC1452"],"publicRecords":112,"specimens":150,"barcodes":89},"hasBold":true},"licenseId":"MZ.intellectualRightsARR","thumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.88114/Sorva_t_MV_thumb.jpg"},{"copyrightOwner":"Markku Varjo","author":"Markku Varjo","fullURL":"https://image.laji.fi/MM.88116/Sorva_MV.jpg","largeURL":"https://image.laji.fi/MM.88116/Sorva_MV_large.jpg","source":"default","squareThumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.88116/Sorva_MV_square.jpg","primaryForTaxon":false,"licenseAbbreviation":"©","licenseFullname":"Kaikki oikeudet pidätetään","sortOrder":2147483647,"taxon":{"cursiveName":true,"vernacularName":"sorva","scientificName":"Scardinius erythrophthalmus","scientificNameAuthorship":"(Linnaeus, 1758)","taxonRank":"MX.species","id":"MX.53151","bold":{"binCount":1,"bins":["BOLD:AAC1452"],"publicRecords":112,"specimens":150,"barcodes":89},"hasBold":true},"licenseId":"MZ.intellectualRightsARR","thumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.88116/Sorva_MV_thumb.jpg"}],"primaryHabitat":{"habitat":"MKV.habitatVi","id":"MKV.392175","order":0},"species":true,"observationCount":350,"occurrenceInFinland":"MX.occurrenceInFinlandPresumed","hasParent":true,"hasDescriptions":true,"intellectualRights":"MZ.intellectualRightsCC-BY-4.0"}