{"occurrences":[{"area":"ML.251","occurrenceCount":6,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.252","occurrenceCount":102,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.253","occurrenceCount":86,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.254","occurrenceCount":20,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.255","occurrenceCount":26,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.256","occurrenceCount":86,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.257","occurrenceCount":32,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.259","occurrenceCount":17,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.260","occurrenceCount":34,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.261","occurrenceCount":41,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.262","occurrenceCount":13,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.263","occurrenceCount":23,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.264","occurrenceCount":5,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.265","occurrenceCount":3,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.266","occurrenceCount":3,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.268","occurrenceCount":1,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"}],"parent":{"suborder":{"cursiveName":false,"vernacularName":"karpfiskar","notes":"Cyprinidae sensu lato (\"särkikalat\"), recently split into several familiese.g. Cyprinidae s.str. (karpit), Leuciscidae (särjet), Gobionidae (töröt), Tincidae (suutarit), Xenocyprididae (aasiankarpit)","scientificName":"Cyprinoidei","taxonRank":"MX.suborder","id":"MX.53144","hasBold":false},"phylum":{"cursiveName":false,"vernacularName":"ryggsträngsdjur","scientificName":"Chordata","taxonRank":"MX.phylum","id":"MX.37606","hasBold":false},"genus":{"cursiveName":true,"scientificName":"Abramis","scientificNameAuthorship":"Cuvier, 1816","taxonRank":"MX.genus","id":"MX.53161","hasBold":false},"species":{"cursiveName":true,"vernacularName":"braxen","scientificName":"Abramis brama","scientificNameAuthorship":"(Linnaeus, 1758)","taxonRank":"MX.species","id":"MX.53162","bold":{"binCount":1,"bins":["BOLD:AAC8592"],"publicRecords":102,"specimens":134,"barcodes":85},"hasBold":true},"domain":{"cursiveName":false,"vernacularName":"aitotumaiset","scientificName":"Eucarya","scientificNameAuthorship":"Whittaker & Margulis, 1978","taxonRank":"MX.domain","id":"MX.53761","hasBold":false},"subphylum":{"cursiveName":false,"vernacularName":"ryggradsdjur","scientificName":"Vertebrata","taxonRank":"MX.subphylum","id":"MX.37608","hasBold":false},"family":{"cursiveName":false,"vernacularName":"Minnows","notes":"Previously a subfamily in Cyprinidae","scientificName":"Leuciscidae","scientificNameAuthorship":"Bonaparte, 1835","taxonRank":"MX.family","id":"MX.5016660","hasBold":false},"kingdom":{"cursiveName":false,"vernacularName":"djur","scientificName":"Animalia","scientificNameAuthorship":"Linnaeus, 1758","taxonRank":"MX.kingdom","id":"MX.37602","hasBold":false},"class":{"cursiveName":false,"vernacularName":"strålfeniga fiskar","scientificName":"Actinopteri","taxonRank":"MX.class","id":"MX.37669","hasBold":false},"order":{"cursiveName":false,"vernacularName":"karpartade fiskar","scientificName":"Cypriniformes","taxonRank":"MX.order","id":"MX.53143","hasBold":false}},"hasLatestRedListEvaluation":true,"scientificName":"Abramis brama","latestRedListStatusFinland":{"year":2019,"status":"MX.iucnLC"},"hasChildren":false,"redListStatusesInFinland":[{"year":2019,"status":"MX.iucnLC"},{"year":2010,"status":"MX.iucnLC"},{"year":2000,"status":"MX.iucnLC"}],"descriptions":[{"groups":[{"variables":[{"variable":"MX.descriptionText","title":"Beskrivning","content":"
Litteä ja korkea lahna on särkikalojen heimoon kuuluva melko kookas kalalaji, joka ennen nautti suurta arvostusta ruokakalana.
Paino tavallisesti 0,3–1,5 kg, suurimmat yksilöt maailmalla jopa 10 kg. Lahnan ruumiinmuoto on litteä ja korkea. Pää on pieni. Lahnalla on tumma selkä ja evät. Kylkien väri riippuu yksilön koosta ja veden laadusta pienikokoisten lahnojen ollessa hopeisia muuttuen kasvaessaan enemmän pronssin- tai kuparinvärisiksi. Rintaevä ylettyy taaksepäin vatsaevän tasolle. Kylkiviivalla on 46–60 suomua. Lahnan suu venyy pitkäksi torveksi. Silmä on kellertävä ja sen halkaisija on pienempi kuin etäisyys kuonosta silmän etureunaan.
Samannäköisiä lajeja: pasuri, sulkava.
Lahnalla on pasuria pienemmät suomut ja suhteessa pienemmät silmät. Kylkiviivalla lahnalla on suomuja 46–60 (pasurilla 43–46, sulkavalla 65–75) ja peräevässä ruotoja 26–30 (pasurilla 22–26, sulkavalla 37–46).
Koko Suomi Pohjois-Lappia lukuun ottamatta.
Esiintyy Euroopassa Alppien pohjoispuolella, sekä läntisellä Venäjällä.
Lahnan kutu alkaa yleensä toukokuussa kalojen siirtyessä talvehtimisalueiltaan kasvillisuusrannoille. Useissa vesistöissä esiintyy kutuaikana useita kuturyhmiä. Kuteminen tapahtuu erittäin matalissa rantavesissä ja mäti takertuu kiviin sekä kasveihin kehittymään. Poikaset kuoriutuvat 8–12 vuorokauden kuluttua ja ruskuaispussin ravinnon käytettyään alkavat muodostaa parvia. Ensimmäisen kesänsä poikaset viettävät vesikasvillisuuden seassa. Sukukypsyyden lahna saavuttaa tavallisesti 6–9-vuotiaana, mutta ikää tärkeämpi sukukypsyystekijä on koko, joka vaihtelee eri vesistöjen välillä. Lahna on ankeriaan jälkeen pitkäikäisin vakituinen kalalajimme ja jopa 30-vuotiaita yksilöitä on tavattu.
Lahna elää mieluiten parvissa, jotka kulkevat rantavesissä ravintoa etsimässä. Kookkaammat yksilöt oleskelevat tavallisesti syvemmällä kuin pienemmät, tullen matalampaan rantaveteen ainoastaan kudun aikana. Syksyisin ja talvella lahnat ovat pääasiassa syvänteissä. Ravinnonhankinta tapahtuu nuorilla yksilöillä päiväsaikaan ja varttuneemmilla läpi vuorokauden. Nuoret lahnat syövät selkärangattomia eläimiä ja pikkupoikaset yksinomaan eläinplanktonia. Lahna siirtyy kuitenkin nopeasti pohjaravintoon, yleensä jo ensimmäisenä elinvuotenaan. Pitkän torvimaisen suunsa avulla lahna voi siepata pohjaeläimiä jopa 10 cm syvyydestä pohjaliejun seasta.
Melko puhdasvetiset järvet, merenrannikot sekä jokien hidasvirtaiset suvannot. Lahna viihtyy erityisesti matalilla ranta-alueilla, joilla on runsaasti vesikasvillisuutta. Kasvillisuuden puuttuessa ne hakeutuvat kivikkopohjille. Lahna kestää hyvin rehevöitymistä, mutta tällöin sen kasvu kuitenkin hidastuu. Suolapitoisuuden suhteen lahna on erittäin kestävä, sietäen jopa 13 promillen suolapitoisuutta.
Litteä ja korkea lahna on särkikalojen heimoon kuuluva melko kookas kalalaji, joka ennen nautti suurta arvostusta ruokakalana.Paino tavallisesti 0,3–1,5 kg, suurimmat yksilöt maailmalla jopa 10 kg. Lahnan ruumiinmuoto on litteä ja korkea. Pää on pieni. Lahnalla on tumma selkä ja evät. Kylkien väri riippuu yksilön koosta ja veden laadusta pienikokoisten lahnojen ollessa hopeisia muuttuen kasvaessaan enemmän pronssin- tai kuparinvärisiksi. Rintaevä ylettyy taaksepäin vatsaevän tasolle. Kylkiviivalla on 46–60 suomua. Lahnan suu venyy pitkäksi torveksi. Silmä on kellertävä ja sen halkaisija on pienempi kuin etäisyys kuonosta silmän etureunaan.
"},{"variable":"MX.identificationText","title":"Bestämning","content":"Samannäköisiä lajeja: pasuri, sulkava.Lahnalla on pasuria pienemmät suomut ja suhteessa pienemmät silmät. Kylkiviivalla lahnalla on suomuja 46–60 (pasurilla 43–46, sulkavalla 65–75) ja peräevässä ruotoja 26–30 (pasurilla 22–26, sulkavalla 37–46).
"}],"title":"Allmän beskrivning","group":"MX.SDVG1"},{"variables":[{"variable":"MX.distributionFinland","title":"Utbredning i Finland","content":"Koko Suomi Pohjois-Lappia lukuun ottamatta.
"},{"variable":"MX.originAndDistributionText","title":"Ursprung och helhetsutbredning","content":"Esiintyy Euroopassa Alppien pohjoispuolella, sekä läntisellä Venäjällä.
"}],"title":"Utbredning","group":"MX.SDVG2"},{"variables":[{"variable":"MX.lifeCycle","title":"Livscykel","content":"Lahnan kutu alkaa yleensä toukokuussa kalojen siirtyessä talvehtimisalueiltaan kasvillisuusrannoille. Useissa vesistöissä esiintyy kutuaikana useita kuturyhmiä. Kuteminen tapahtuu erittäin matalissa rantavesissä ja mäti takertuu kiviin sekä kasveihin kehittymään. Poikaset kuoriutuvat 8–12 vuorokauden kuluttua ja ruskuaispussin ravinnon käytettyään alkavat muodostaa parvia. Ensimmäisen kesänsä poikaset viettävät vesikasvillisuuden seassa. Sukukypsyyden lahna saavuttaa tavallisesti 6–9-vuotiaana, mutta ikää tärkeämpi sukukypsyystekijä on koko, joka vaihtelee eri vesistöjen välillä. Lahna on ankeriaan jälkeen pitkäikäisin vakituinen kalalajimme ja jopa 30-vuotiaita yksilöitä on tavattu.
"},{"variable":"MX.behaviour","title":"Beteende","content":"Lahna elää mieluiten parvissa, jotka kulkevat rantavesissä ravintoa etsimässä. Kookkaammat yksilöt oleskelevat tavallisesti syvemmällä kuin pienemmät, tullen matalampaan rantaveteen ainoastaan kudun aikana. Syksyisin ja talvella lahnat ovat pääasiassa syvänteissä. Ravinnonhankinta tapahtuu nuorilla yksilöillä päiväsaikaan ja varttuneemmilla läpi vuorokauden. Nuoret lahnat syövät selkärangattomia eläimiä ja pikkupoikaset yksinomaan eläinplanktonia. Lahna siirtyy kuitenkin nopeasti pohjaravintoon, yleensä jo ensimmäisenä elinvuotenaan. Pitkän torvimaisen suunsa avulla lahna voi siepata pohjaeläimiä jopa 10 cm syvyydestä pohjaliejun seasta.
"}],"title":"Livscykel och levnadssätt","group":"MX.SDVG4"},{"variables":[{"variable":"MX.habitat","title":"Habitat","content":"Melko puhdasvetiset järvet, merenrannikot sekä jokien hidasvirtaiset suvannot. Lahna viihtyy erityisesti matalilla ranta-alueilla, joilla on runsaasti vesikasvillisuutta. Kasvillisuuden puuttuessa ne hakeutuvat kivikkopohjille. Lahna kestää hyvin rehevöitymistä, mutta tällöin sen kasvu kuitenkin hidastuu. Suolapitoisuuden suhteen lahna on erittäin kestävä, sietäen jopa 13 promillen suolapitoisuutta.
"}],"title":"Ekologi","group":"MX.SDVG5"}],"id":"LA.296"},{"groups":[{"variables":[{"variable":"MX.descriptionText","title":"Beskrivning","content":"Litteä ja korkea lahna on särkikalojen heimoon kuuluva melko kookas kalalaji, joka ennen nautti suurta arvostusta ruokakalana.Paino tavallisesti 0,3–1,5 kg, suurimmat yksilöt maailmalla jopa 10 kg. Lahnan ruumiinmuoto on litteä ja korkea. Pää on pieni. Lahnalla on tumma selkä ja evät. Kylkien väri riippuu yksilön koosta ja veden laadusta pienikokoisten lahnojen ollessa hopeisia muuttuen kasvaessaan enemmän pronssin- tai kuparinvärisiksi. Rintaevä ylettyy taaksepäin vatsaevän tasolle. Kylkiviivalla on 46–60 suomua. Lahnan suu venyy pitkäksi torveksi. Silmä on kellertävä ja sen halkaisija on pienempi kuin etäisyys kuonosta silmän etureunaan.
"},{"variable":"MX.identificationText","title":"Bestämning","content":"Samannäköisiä lajeja: pasuri, sulkava.Lahnalla on pasuria pienemmät suomut ja suhteessa pienemmät silmät. Kylkiviivalla lahnalla on suomuja 46–60 (pasurilla 43–46, sulkavalla 65–75) ja peräevässä ruotoja 26–30 (pasurilla 22–26, sulkavalla 37–46).
"}],"title":"Allmän beskrivning","group":"MX.SDVG1"},{"variables":[{"variable":"MX.distributionFinland","title":"Utbredning i Finland","content":"Koko Suomi Pohjois-Lappia lukuun ottamatta.
"},{"variable":"MX.originAndDistributionText","title":"Ursprung och helhetsutbredning","content":"Esiintyy Euroopassa Alppien pohjoispuolella, sekä läntisellä Venäjällä.
"}],"title":"Utbredning","group":"MX.SDVG2"},{"variables":[{"variable":"MX.lifeCycle","title":"Livscykel","content":"Lahnan kutu alkaa yleensä toukokuussa kalojen siirtyessä talvehtimisalueiltaan kasvillisuusrannoille. Useissa vesistöissä esiintyy kutuaikana useita kuturyhmiä. Kuteminen tapahtuu erittäin matalissa rantavesissä ja mäti takertuu kiviin sekä kasveihin kehittymään. Poikaset kuoriutuvat 8–12 vuorokauden kuluttua ja ruskuaispussin ravinnon käytettyään alkavat muodostaa parvia. Ensimmäisen kesänsä poikaset viettävät vesikasvillisuuden seassa. Sukukypsyyden lahna saavuttaa tavallisesti 6–9-vuotiaana, mutta ikää tärkeämpi sukukypsyystekijä on koko, joka vaihtelee eri vesistöjen välillä. Lahna on ankeriaan jälkeen pitkäikäisin vakituinen kalalajimme ja jopa 30-vuotiaita yksilöitä on tavattu.
"},{"variable":"MX.behaviour","title":"Beteende","content":"Lahna elää mieluiten parvissa, jotka kulkevat rantavesissä ravintoa etsimässä. Kookkaammat yksilöt oleskelevat tavallisesti syvemmällä kuin pienemmät, tullen matalampaan rantaveteen ainoastaan kudun aikana. Syksyisin ja talvella lahnat ovat pääasiassa syvänteissä. Ravinnonhankinta tapahtuu nuorilla yksilöillä päiväsaikaan ja varttuneemmilla läpi vuorokauden. Nuoret lahnat syövät selkärangattomia eläimiä ja pikkupoikaset yksinomaan eläinplanktonia. Lahna siirtyy kuitenkin nopeasti pohjaravintoon, yleensä jo ensimmäisenä elinvuotenaan. Pitkän torvimaisen suunsa avulla lahna voi siepata pohjaeläimiä jopa 10 cm syvyydestä pohjaliejun seasta.
"}],"title":"Livscykel och levnadssätt","group":"MX.SDVG4"},{"variables":[{"variable":"MX.habitat","title":"Habitat","content":"Melko puhdasvetiset järvet, merenrannikot sekä jokien hidasvirtaiset suvannot. Lahna viihtyy erityisesti matalilla ranta-alueilla, joilla on runsaasti vesikasvillisuutta. Kasvillisuuden puuttuessa ne hakeutuvat kivikkopohjille. Lahna kestää hyvin rehevöitymistä, mutta tällöin sen kasvu kuitenkin hidastuu. Suolapitoisuuden suhteen lahna on erittäin kestävä, sietäen jopa 13 promillen suolapitoisuutta.
"}],"title":"Ekologi","group":"MX.SDVG5"}],"id":"LA.405","title":"Pinkka oppimisympäristö: BIO-103 Eliöiden monimuotoisuus: eläintuntemus - Kalat"},{"groups":[{"variables":[{"variable":"MX.descriptionText","title":"Beskrivning","content":"Litteä ja korkea lahna on särkikalojen heimoon kuuluva melko kookas kalalaji, joka ennen nautti suurta arvostusta ruokakalana.Paino tavallisesti 0,3–1,5 kg, suurimmat yksilöt maailmalla jopa 10 kg. Lahnan ruumiinmuoto on litteä ja korkea. Pää on pieni. Lahnalla on tumma selkä ja evät. Kylkien väri riippuu yksilön koosta ja veden laadusta pienikokoisten lahnojen ollessa hopeisia muuttuen kasvaessaan enemmän pronssin- tai kuparinvärisiksi. Rintaevä ylettyy taaksepäin vatsaevän tasolle. Kylkiviivalla on 46–60 suomua. Lahnan suu venyy pitkäksi torveksi. Silmä on kellertävä ja sen halkaisija on pienempi kuin etäisyys kuonosta silmän etureunaan.
"},{"variable":"MX.identificationText","title":"Bestämning","content":"Samannäköisiä lajeja: pasuri, sulkava.Lahnalla on pasuria pienemmät suomut ja suhteessa pienemmät silmät. Kylkiviivalla lahnalla on suomuja 46–60 (pasurilla 43–46, sulkavalla 65–75) ja peräevässä ruotoja 26–30 (pasurilla 22–26, sulkavalla 37–46).
"}],"title":"Allmän beskrivning","group":"MX.SDVG1"},{"variables":[{"variable":"MX.distributionFinland","title":"Utbredning i Finland","content":"Koko Suomi Pohjois-Lappia lukuun ottamatta.
"},{"variable":"MX.originAndDistributionText","title":"Ursprung och helhetsutbredning","content":"Esiintyy Euroopassa Alppien pohjoispuolella, sekä läntisellä Venäjällä.
"}],"title":"Utbredning","group":"MX.SDVG2"},{"variables":[{"variable":"MX.lifeCycle","title":"Livscykel","content":"Lahnan kutu alkaa yleensä toukokuussa kalojen siirtyessä talvehtimisalueiltaan kasvillisuusrannoille. Useissa vesistöissä esiintyy kutuaikana useita kuturyhmiä. Kuteminen tapahtuu erittäin matalissa rantavesissä ja mäti takertuu kiviin sekä kasveihin kehittymään. Poikaset kuoriutuvat 8–12 vuorokauden kuluttua ja ruskuaispussin ravinnon käytettyään alkavat muodostaa parvia. Ensimmäisen kesänsä poikaset viettävät vesikasvillisuuden seassa. Sukukypsyyden lahna saavuttaa tavallisesti 6–9-vuotiaana, mutta ikää tärkeämpi sukukypsyystekijä on koko, joka vaihtelee eri vesistöjen välillä. Lahna on ankeriaan jälkeen pitkäikäisin vakituinen kalalajimme ja jopa 30-vuotiaita yksilöitä on tavattu.
"},{"variable":"MX.behaviour","title":"Beteende","content":"Lahna elää mieluiten parvissa, jotka kulkevat rantavesissä ravintoa etsimässä. Kookkaammat yksilöt oleskelevat tavallisesti syvemmällä kuin pienemmät, tullen matalampaan rantaveteen ainoastaan kudun aikana. Syksyisin ja talvella lahnat ovat pääasiassa syvänteissä. Ravinnonhankinta tapahtuu nuorilla yksilöillä päiväsaikaan ja varttuneemmilla läpi vuorokauden. Nuoret lahnat syövät selkärangattomia eläimiä ja pikkupoikaset yksinomaan eläinplanktonia. Lahna siirtyy kuitenkin nopeasti pohjaravintoon, yleensä jo ensimmäisenä elinvuotenaan. Pitkän torvimaisen suunsa avulla lahna voi siepata pohjaeläimiä jopa 10 cm syvyydestä pohjaliejun seasta.
"}],"title":"Livscykel och levnadssätt","group":"MX.SDVG4"},{"variables":[{"variable":"MX.habitat","title":"Habitat","content":"Melko puhdasvetiset järvet, merenrannikot sekä jokien hidasvirtaiset suvannot. Lahna viihtyy erityisesti matalilla ranta-alueilla, joilla on runsaasti vesikasvillisuutta. Kasvillisuuden puuttuessa ne hakeutuvat kivikkopohjille. Lahna kestää hyvin rehevöitymistä, mutta tällöin sen kasvu kuitenkin hidastuu. Suolapitoisuuden suhteen lahna on erittäin kestävä, sietäen jopa 13 promillen suolapitoisuutta.
"}],"title":"Ekologi","group":"MX.SDVG5"}],"id":"LA.430","title":"Pinkka oppimisympäristö: BIO-306 Saariston ekologia - Kalat"},{"groups":[{"variables":[{"variable":"MX.descriptionText","title":"Beskrivning","content":"Litteä ja korkea lahna on särkikalojen heimoon kuuluva melko kookas kalalaji, joka ennen nautti suurta arvostusta ruokakalana.Paino tavallisesti 0,3–1,5 kg, suurimmat yksilöt maailmalla jopa 10 kg. Lahnan ruumiinmuoto on litteä ja korkea. Pää on pieni. Lahnalla on tumma selkä ja evät. Kylkien väri riippuu yksilön koosta ja veden laadusta pienikokoisten lahnojen ollessa hopeisia muuttuen kasvaessaan enemmän pronssin- tai kuparinvärisiksi. Rintaevä ylettyy taaksepäin vatsaevän tasolle. Kylkiviivalla on 46–60 suomua. Lahnan suu venyy pitkäksi torveksi. Silmä on kellertävä ja sen halkaisija on pienempi kuin etäisyys kuonosta silmän etureunaan.
"},{"variable":"MX.identificationText","title":"Bestämning","content":"Samannäköisiä lajeja: pasuri, sulkava.Lahnalla on pasuria pienemmät suomut ja suhteessa pienemmät silmät. Kylkiviivalla lahnalla on suomuja 46–60 (pasurilla 43–46, sulkavalla 65–75) ja peräevässä ruotoja 26–30 (pasurilla 22–26, sulkavalla 37–46).
"}],"title":"Allmän beskrivning","group":"MX.SDVG1"},{"variables":[{"variable":"MX.distributionFinland","title":"Utbredning i Finland","content":"Koko Suomi Pohjois-Lappia lukuun ottamatta.
"},{"variable":"MX.originAndDistributionText","title":"Ursprung och helhetsutbredning","content":"Esiintyy Euroopassa Alppien pohjoispuolella, sekä läntisellä Venäjällä.
"}],"title":"Utbredning","group":"MX.SDVG2"},{"variables":[{"variable":"MX.lifeCycle","title":"Livscykel","content":"Lahnan kutu alkaa yleensä toukokuussa kalojen siirtyessä talvehtimisalueiltaan kasvillisuusrannoille. Useissa vesistöissä esiintyy kutuaikana useita kuturyhmiä. Kuteminen tapahtuu erittäin matalissa rantavesissä ja mäti takertuu kiviin sekä kasveihin kehittymään. Poikaset kuoriutuvat 8–12 vuorokauden kuluttua ja ruskuaispussin ravinnon käytettyään alkavat muodostaa parvia. Ensimmäisen kesänsä poikaset viettävät vesikasvillisuuden seassa. Sukukypsyyden lahna saavuttaa tavallisesti 6–9-vuotiaana, mutta ikää tärkeämpi sukukypsyystekijä on koko, joka vaihtelee eri vesistöjen välillä. Lahna on ankeriaan jälkeen pitkäikäisin vakituinen kalalajimme ja jopa 30-vuotiaita yksilöitä on tavattu.
"},{"variable":"MX.behaviour","title":"Beteende","content":"Lahna elää mieluiten parvissa, jotka kulkevat rantavesissä ravintoa etsimässä. Kookkaammat yksilöt oleskelevat tavallisesti syvemmällä kuin pienemmät, tullen matalampaan rantaveteen ainoastaan kudun aikana. Syksyisin ja talvella lahnat ovat pääasiassa syvänteissä. Ravinnonhankinta tapahtuu nuorilla yksilöillä päiväsaikaan ja varttuneemmilla läpi vuorokauden. Nuoret lahnat syövät selkärangattomia eläimiä ja pikkupoikaset yksinomaan eläinplanktonia. Lahna siirtyy kuitenkin nopeasti pohjaravintoon, yleensä jo ensimmäisenä elinvuotenaan. Pitkän torvimaisen suunsa avulla lahna voi siepata pohjaeläimiä jopa 10 cm syvyydestä pohjaliejun seasta.
"}],"title":"Livscykel och levnadssätt","group":"MX.SDVG4"},{"variables":[{"variable":"MX.habitat","title":"Habitat","content":"Melko puhdasvetiset järvet, merenrannikot sekä jokien hidasvirtaiset suvannot. Lahna viihtyy erityisesti matalilla ranta-alueilla, joilla on runsaasti vesikasvillisuutta. Kasvillisuuden puuttuessa ne hakeutuvat kivikkopohjille. Lahna kestää hyvin rehevöitymistä, mutta tällöin sen kasvu kuitenkin hidastuu. Suolapitoisuuden suhteen lahna on erittäin kestävä, sietäen jopa 13 promillen suolapitoisuutta.
"}],"title":"Ekologi","group":"MX.SDVG5"}],"id":"LA.550","title":"Pinkka oppimisympäristö: BIO-103 Eliöiden monimuotoisuus - Kalat"},{"groups":[{"variables":[{"variable":"MX.descriptionText","title":"Beskrivning","content":"Litteä ja korkea lahna on särkikalojen heimoon kuuluva melko kookas kalalaji, joka ennen nautti suurta arvostusta ruokakalana.Paino tavallisesti 0,3–1,5 kg, suurimmat yksilöt maailmalla jopa 10 kg. Lahnan ruumiinmuoto on litteä ja korkea. Pää on pieni. Lahnalla on tumma selkä ja evät. Kylkien väri riippuu yksilön koosta ja veden laadusta pienikokoisten lahnojen ollessa hopeisia muuttuen kasvaessaan enemmän pronssin- tai kuparinvärisiksi. Rintaevä ylettyy taaksepäin vatsaevän tasolle. Kylkiviivalla on 46–60 suomua. Lahnan suu venyy pitkäksi torveksi. Silmä on kellertävä ja sen halkaisija on pienempi kuin etäisyys kuonosta silmän etureunaan.
"},{"variable":"MX.identificationText","title":"Bestämning","content":"Samannäköisiä lajeja: pasuri, sulkava.Lahnalla on pasuria pienemmät suomut ja suhteessa pienemmät silmät. Kylkiviivalla lahnalla on suomuja 46–60 (pasurilla 43–46, sulkavalla 65–75) ja peräevässä ruotoja 26–30 (pasurilla 22–26, sulkavalla 37–46).
"}],"title":"Allmän beskrivning","group":"MX.SDVG1"},{"variables":[{"variable":"MX.distributionFinland","title":"Utbredning i Finland","content":"Koko Suomi Pohjois-Lappia lukuun ottamatta.
"},{"variable":"MX.originAndDistributionText","title":"Ursprung och helhetsutbredning","content":"Esiintyy Euroopassa Alppien pohjoispuolella, sekä läntisellä Venäjällä.
"}],"title":"Utbredning","group":"MX.SDVG2"},{"variables":[{"variable":"MX.lifeCycle","title":"Livscykel","content":"Lahnan kutu alkaa yleensä toukokuussa kalojen siirtyessä talvehtimisalueiltaan kasvillisuusrannoille. Useissa vesistöissä esiintyy kutuaikana useita kuturyhmiä. Kuteminen tapahtuu erittäin matalissa rantavesissä ja mäti takertuu kiviin sekä kasveihin kehittymään. Poikaset kuoriutuvat 8–12 vuorokauden kuluttua ja ruskuaispussin ravinnon käytettyään alkavat muodostaa parvia. Ensimmäisen kesänsä poikaset viettävät vesikasvillisuuden seassa. Sukukypsyyden lahna saavuttaa tavallisesti 6–9-vuotiaana, mutta ikää tärkeämpi sukukypsyystekijä on koko, joka vaihtelee eri vesistöjen välillä. Lahna on ankeriaan jälkeen pitkäikäisin vakituinen kalalajimme ja jopa 30-vuotiaita yksilöitä on tavattu.
"},{"variable":"MX.behaviour","title":"Beteende","content":"Lahna elää mieluiten parvissa, jotka kulkevat rantavesissä ravintoa etsimässä. Kookkaammat yksilöt oleskelevat tavallisesti syvemmällä kuin pienemmät, tullen matalampaan rantaveteen ainoastaan kudun aikana. Syksyisin ja talvella lahnat ovat pääasiassa syvänteissä. Ravinnonhankinta tapahtuu nuorilla yksilöillä päiväsaikaan ja varttuneemmilla läpi vuorokauden. Nuoret lahnat syövät selkärangattomia eläimiä ja pikkupoikaset yksinomaan eläinplanktonia. Lahna siirtyy kuitenkin nopeasti pohjaravintoon, yleensä jo ensimmäisenä elinvuotenaan. Pitkän torvimaisen suunsa avulla lahna voi siepata pohjaeläimiä jopa 10 cm syvyydestä pohjaliejun seasta.
"}],"title":"Livscykel och levnadssätt","group":"MX.SDVG4"},{"variables":[{"variable":"MX.habitat","title":"Habitat","content":"Melko puhdasvetiset järvet, merenrannikot sekä jokien hidasvirtaiset suvannot. Lahna viihtyy erityisesti matalilla ranta-alueilla, joilla on runsaasti vesikasvillisuutta. Kasvillisuuden puuttuessa ne hakeutuvat kivikkopohjille. Lahna kestää hyvin rehevöitymistä, mutta tällöin sen kasvu kuitenkin hidastuu. Suolapitoisuuden suhteen lahna on erittäin kestävä, sietäen jopa 13 promillen suolapitoisuutta.
"}],"title":"Ekologi","group":"MX.SDVG5"}],"id":"LA.649"},{"groups":[{"variables":[{"variable":"MX.descriptionText","title":"Beskrivning","content":"Litteä ja korkea lahna on särkikalojen heimoon kuuluva melko kookas kalalaji, joka ennen nautti suurta arvostusta ruokakalana.Paino tavallisesti 0,3–1,5 kg, suurimmat yksilöt maailmalla jopa 10 kg. Lahnan ruumiinmuoto on litteä ja korkea. Pää on pieni. Lahnalla on tumma selkä ja evät. Kylkien väri riippuu yksilön koosta ja veden laadusta pienikokoisten lahnojen ollessa hopeisia muuttuen kasvaessaan enemmän pronssin- tai kuparinvärisiksi. Rintaevä ylettyy taaksepäin vatsaevän tasolle. Kylkiviivalla on 46–60 suomua. Lahnan suu venyy pitkäksi torveksi. Silmä on kellertävä ja sen halkaisija on pienempi kuin etäisyys kuonosta silmän etureunaan.
"},{"variable":"MX.identificationText","title":"Bestämning","content":"Samannäköisiä lajeja: pasuri, sulkava.Lahnalla on pasuria pienemmät suomut ja suhteessa pienemmät silmät. Kylkiviivalla lahnalla on suomuja 46–60 (pasurilla 43–46, sulkavalla 65–75) ja peräevässä ruotoja 26–30 (pasurilla 22–26, sulkavalla 37–46).
"}],"title":"Allmän beskrivning","group":"MX.SDVG1"},{"variables":[{"variable":"MX.distributionFinland","title":"Utbredning i Finland","content":"Koko Suomi Pohjois-Lappia lukuun ottamatta.
"},{"variable":"MX.originAndDistributionText","title":"Ursprung och helhetsutbredning","content":"Esiintyy Euroopassa Alppien pohjoispuolella, sekä läntisellä Venäjällä.
"}],"title":"Utbredning","group":"MX.SDVG2"},{"variables":[{"variable":"MX.lifeCycle","title":"Livscykel","content":"Lahnan kutu alkaa yleensä toukokuussa kalojen siirtyessä talvehtimisalueiltaan kasvillisuusrannoille. Useissa vesistöissä esiintyy kutuaikana useita kuturyhmiä. Kuteminen tapahtuu erittäin matalissa rantavesissä ja mäti takertuu kiviin sekä kasveihin kehittymään. Poikaset kuoriutuvat 8–12 vuorokauden kuluttua ja ruskuaispussin ravinnon käytettyään alkavat muodostaa parvia. Ensimmäisen kesänsä poikaset viettävät vesikasvillisuuden seassa. Sukukypsyyden lahna saavuttaa tavallisesti 6–9-vuotiaana, mutta ikää tärkeämpi sukukypsyystekijä on koko, joka vaihtelee eri vesistöjen välillä. Lahna on ankeriaan jälkeen pitkäikäisin vakituinen kalalajimme ja jopa 30-vuotiaita yksilöitä on tavattu.
"},{"variable":"MX.behaviour","title":"Beteende","content":"Lahna elää mieluiten parvissa, jotka kulkevat rantavesissä ravintoa etsimässä. Kookkaammat yksilöt oleskelevat tavallisesti syvemmällä kuin pienemmät, tullen matalampaan rantaveteen ainoastaan kudun aikana. Syksyisin ja talvella lahnat ovat pääasiassa syvänteissä. Ravinnonhankinta tapahtuu nuorilla yksilöillä päiväsaikaan ja varttuneemmilla läpi vuorokauden. Nuoret lahnat syövät selkärangattomia eläimiä ja pikkupoikaset yksinomaan eläinplanktonia. Lahna siirtyy kuitenkin nopeasti pohjaravintoon, yleensä jo ensimmäisenä elinvuotenaan. Pitkän torvimaisen suunsa avulla lahna voi siepata pohjaeläimiä jopa 10 cm syvyydestä pohjaliejun seasta.
"}],"title":"Livscykel och levnadssätt","group":"MX.SDVG4"},{"variables":[{"variable":"MX.habitat","title":"Habitat","content":"Melko puhdasvetiset järvet, merenrannikot sekä jokien hidasvirtaiset suvannot. Lahna viihtyy erityisesti matalilla ranta-alueilla, joilla on runsaasti vesikasvillisuutta. Kasvillisuuden puuttuessa ne hakeutuvat kivikkopohjille. Lahna kestää hyvin rehevöitymistä, mutta tällöin sen kasvu kuitenkin hidastuu. Suolapitoisuuden suhteen lahna on erittäin kestävä, sietäen jopa 13 promillen suolapitoisuutta.
"}],"title":"Ekologi","group":"MX.SDVG5"}],"id":"LA.665","title":"Pinkka oppimisympäristö: BIO-103 Eliöiden monimuotoisuus: eläimet - Kalat"},{"groups":[{"variables":[{"variable":"MX.descriptionText","title":"Beskrivning","content":"Litteä ja korkea lahna on särkikalojen heimoon kuuluva melko kookas kalalaji, joka ennen nautti suurta arvostusta ruokakalana.Paino tavallisesti 0,3–1,5 kg, suurimmat yksilöt maailmalla jopa 10 kg. Lahnan ruumiinmuoto on litteä ja korkea. Pää on pieni. Lahnalla on tumma selkä ja evät. Kylkien väri riippuu yksilön koosta ja veden laadusta pienikokoisten lahnojen ollessa hopeisia muuttuen kasvaessaan enemmän pronssin- tai kuparinvärisiksi. Rintaevä ylettyy taaksepäin vatsaevän tasolle. Kylkiviivalla on 46–60 suomua. Lahnan suu venyy pitkäksi torveksi. Silmä on kellertävä ja sen halkaisija on pienempi kuin etäisyys kuonosta silmän etureunaan.
"},{"variable":"MX.identificationText","title":"Bestämning","content":"Samannäköisiä lajeja: pasuri, sulkava.Lahnalla on pasuria pienemmät suomut ja suhteessa pienemmät silmät. Kylkiviivalla lahnalla on suomuja 46–60 (pasurilla 43–46, sulkavalla 65–75) ja peräevässä ruotoja 26–30 (pasurilla 22–26, sulkavalla 37–46).
"}],"title":"Allmän beskrivning","group":"MX.SDVG1"},{"variables":[{"variable":"MX.distributionFinland","title":"Utbredning i Finland","content":"Koko Suomi Pohjois-Lappia lukuun ottamatta.
"},{"variable":"MX.originAndDistributionText","title":"Ursprung och helhetsutbredning","content":"Esiintyy Euroopassa Alppien pohjoispuolella, sekä läntisellä Venäjällä.
"}],"title":"Utbredning","group":"MX.SDVG2"},{"variables":[{"variable":"MX.lifeCycle","title":"Livscykel","content":"Lahnan kutu alkaa yleensä toukokuussa kalojen siirtyessä talvehtimisalueiltaan kasvillisuusrannoille. Useissa vesistöissä esiintyy kutuaikana useita kuturyhmiä. Kuteminen tapahtuu erittäin matalissa rantavesissä ja mäti takertuu kiviin sekä kasveihin kehittymään. Poikaset kuoriutuvat 8–12 vuorokauden kuluttua ja ruskuaispussin ravinnon käytettyään alkavat muodostaa parvia. Ensimmäisen kesänsä poikaset viettävät vesikasvillisuuden seassa. Sukukypsyyden lahna saavuttaa tavallisesti 6–9-vuotiaana, mutta ikää tärkeämpi sukukypsyystekijä on koko, joka vaihtelee eri vesistöjen välillä. Lahna on ankeriaan jälkeen pitkäikäisin vakituinen kalalajimme ja jopa 30-vuotiaita yksilöitä on tavattu.
"},{"variable":"MX.behaviour","title":"Beteende","content":"Lahna elää mieluiten parvissa, jotka kulkevat rantavesissä ravintoa etsimässä. Kookkaammat yksilöt oleskelevat tavallisesti syvemmällä kuin pienemmät, tullen matalampaan rantaveteen ainoastaan kudun aikana. Syksyisin ja talvella lahnat ovat pääasiassa syvänteissä. Ravinnonhankinta tapahtuu nuorilla yksilöillä päiväsaikaan ja varttuneemmilla läpi vuorokauden. Nuoret lahnat syövät selkärangattomia eläimiä ja pikkupoikaset yksinomaan eläinplanktonia. Lahna siirtyy kuitenkin nopeasti pohjaravintoon, yleensä jo ensimmäisenä elinvuotenaan. Pitkän torvimaisen suunsa avulla lahna voi siepata pohjaeläimiä jopa 10 cm syvyydestä pohjaliejun seasta.
"}],"title":"Livscykel och levnadssätt","group":"MX.SDVG4"},{"variables":[{"variable":"MX.habitat","title":"Habitat","content":"Melko puhdasvetiset järvet, merenrannikot sekä jokien hidasvirtaiset suvannot. Lahna viihtyy erityisesti matalilla ranta-alueilla, joilla on runsaasti vesikasvillisuutta. Kasvillisuuden puuttuessa ne hakeutuvat kivikkopohjille. Lahna kestää hyvin rehevöitymistä, mutta tällöin sen kasvu kuitenkin hidastuu. Suolapitoisuuden suhteen lahna on erittäin kestävä, sietäen jopa 13 promillen suolapitoisuutta.
"}],"title":"Ekologi","group":"MX.SDVG5"}],"id":"LA.731","title":"Pinkka oppimisympäristö: Turun yliopisto, Eliöiden tuntemuksen perusteet (BIOL1111) - Selkärankaiset: Kalat"}],"originalPublications":["MP.261"],"anyHabitatSearchStrings":["MKV.habitatV","MKV.habitatVi","MKV.habitatVj","MKV.habitatVs"],"informalTaxonGroups":["MVL.27","MVL.1283"],"qname":"MX.53162","id":"MX.53162","scientificNameDisplayName":"Abramis brama","occurrenceCountInvasiveFinland":0,"habitatOccurrenceCounts":[{"habitat":{"fi":"mökkipiha.","sv":"mökkipiha.","en":"mökkipiha."},"occurrenceCount":8,"id":"mökkipiha."},{"habitat":{"fi":"järvi","sv":"järvi","en":"järvi"},"occurrenceCount":4,"id":"järvi"},{"habitat":{"fi":"joensuvanto","sv":"joensuvanto","en":"joensuvanto"},"occurrenceCount":2,"id":"joensuvanto"}],"sensitive":false,"bold":{"binCount":1,"bins":["BOLD:AAC8592"],"publicRecords":102,"specimens":134,"barcodes":85},"autoNonWild":false,"redListEvaluationGroups":["MVL.752"],"taxonExpert":["MA.39"],"parentsIncludeSelf":["MX.37600","MX.53761","MX.37602","MX.37606","MX.37608","MX.53092","MX.37669","MX.53143","MX.53144","MX.5016660","MX.53161","MX.53162"],"observationCountInvasiveFinland":0,"taxonomicOrder":67956,"hasBold":true,"parents":["MX.37600","MX.53761","MX.37602","MX.37606","MX.37608","MX.37669","MX.53143","MX.53144","MX.5016660","MX.53161"],"countOfSpecies":1,"stableInFinland":true,"scientificNameAuthorship":"(Linnaeus, 1758)","taxonRank":"MX.species","secondaryHabitats":[{"habitat":"MKV.habitatVj","id":"MKV.392210","order":0},{"habitat":"MKV.habitatVi","id":"MKV.392211","order":1}],"hiddenTaxon":false,"cursiveName":true,"vernacularName":"braxen","hasMultimedia":true,"invasiveSpecies":false,"countOfFinnishSpecies":1,"nameAccordingTo":"MR.1","taxonEditor":["MA.39"],"occurrenceCountFinland":501,"typeOfOccurrenceInFinland":["MX.typeOfOccurrenceStablePopulation"],"nonHiddenParentsIncludeSelf":["MX.37600","MX.53761","MX.37602","MX.37606","MX.37608","MX.37669","MX.53143","MX.53144","MX.5016660","MX.53161","MX.53162"],"observationCountFinland":501,"occurrenceCount":513,"primaryHabitatSearchStrings":["MKV.habitatV","MKV.habitatVs"],"finnishSpecies":true,"finnish":true,"multimedia":[{"copyrightOwner":"Markku Varjo","author":"Markku Varjo","fullURL":"https://image.laji.fi/MM.88004/Lahnan_evä_MV_t.JPG","largeURL":"https://image.laji.fi/MM.88004/Lahnan_evä_MV_t_large.jpg","source":"default","squareThumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.88004/Lahnan_evä_MV_t_square.jpg","primaryForTaxon":false,"licenseAbbreviation":"©","licenseFullname":"Alla rättigheter förbehålls","sortOrder":2147483647,"taxon":{"cursiveName":true,"vernacularName":"braxen","scientificName":"Abramis brama","scientificNameAuthorship":"(Linnaeus, 1758)","taxonRank":"MX.species","id":"MX.53162","bold":{"binCount":1,"bins":["BOLD:AAC8592"],"publicRecords":102,"specimens":134,"barcodes":85},"hasBold":true},"licenseId":"MZ.intellectualRightsARR","thumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.88004/Lahnan_evä_MV_t_thumb.jpg"},{"copyrightOwner":"Markku Varjo","author":"Markku Varjo","fullURL":"https://image.laji.fi/MM.88005/Lahna_MV_t.JPG","largeURL":"https://image.laji.fi/MM.88005/Lahna_MV_t_large.jpg","source":"default","squareThumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.88005/Lahna_MV_t_square.jpg","primaryForTaxon":false,"licenseAbbreviation":"©","licenseFullname":"Alla rättigheter förbehålls","sortOrder":2147483647,"taxon":{"cursiveName":true,"vernacularName":"braxen","scientificName":"Abramis brama","scientificNameAuthorship":"(Linnaeus, 1758)","taxonRank":"MX.species","id":"MX.53162","bold":{"binCount":1,"bins":["BOLD:AAC8592"],"publicRecords":102,"specimens":134,"barcodes":85},"hasBold":true},"licenseId":"MZ.intellectualRightsARR","thumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.88005/Lahna_MV_t_thumb.jpg"},{"copyrightOwner":"Markku Varjo","author":"Markku Varjo","fullURL":"https://image.laji.fi/MM.88006/Lahna_MV_1.JPG","largeURL":"https://image.laji.fi/MM.88006/Lahna_MV_1_large.jpg","source":"default","squareThumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.88006/Lahna_MV_1_square.jpg","primaryForTaxon":false,"licenseAbbreviation":"©","licenseFullname":"Alla rättigheter förbehålls","sortOrder":2147483647,"taxon":{"cursiveName":true,"vernacularName":"braxen","scientificName":"Abramis brama","scientificNameAuthorship":"(Linnaeus, 1758)","taxonRank":"MX.species","id":"MX.53162","bold":{"binCount":1,"bins":["BOLD:AAC8592"],"publicRecords":102,"specimens":134,"barcodes":85},"hasBold":true},"licenseId":"MZ.intellectualRightsARR","thumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.88006/Lahna_MV_1_thumb.jpg"}],"primaryHabitat":{"habitat":"MKV.habitatVs","id":"MKV.392209","order":0},"species":true,"observationCount":513,"occurrenceInFinland":"MX.occurrenceInFinlandPublished","hasParent":true,"hasDescriptions":true,"intellectualRights":"MZ.intellectualRightsCC-BY-4.0"}