{"occurrences":[{"area":"ML.252","occurrenceCount":60,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.253","occurrenceCount":36,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.254","occurrenceCount":1,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.255","occurrenceCount":2,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.256","occurrenceCount":13,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.257","occurrenceCount":5,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.259","occurrenceCount":3,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.260","occurrenceCount":2,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.261","occurrenceCount":7,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.262","occurrenceCount":3,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.263","occurrenceCount":1,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.265","occurrenceCount":3,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.268","occurrenceCount":1,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"}],"parent":{"suborder":{"cursiveName":false,"vernacularName":"särkikalat","notes":"Cyprinidae sensu lato (\"särkikalat\"), recently split into several familiese.g. Cyprinidae s.str. (karpit), Leuciscidae (särjet), Gobionidae (töröt), Tincidae (suutarit), Xenocyprididae (aasiankarpit)","scientificName":"Cyprinoidei","taxonRank":"MX.suborder","id":"MX.53144","hasBold":false},"phylum":{"cursiveName":false,"vernacularName":"Chordates","scientificName":"Chordata","taxonRank":"MX.phylum","id":"MX.37606","hasBold":false},"genus":{"cursiveName":true,"vernacularName":"ruutanat","scientificName":"Carassius","scientificNameAuthorship":"Nilsson, 1832","taxonRank":"MX.genus","id":"MX.53167","hasBold":false},"species":{"cursiveName":true,"vernacularName":"Crucian carp","scientificName":"Carassius carassius","scientificNameAuthorship":"(Linnaeus, 1758)","taxonRank":"MX.species","id":"MX.53168","bold":{"binCount":2,"bins":["BOLD:AAA7176","BOLD:AAN9565"],"publicRecords":51,"specimens":71,"barcodes":32},"hasBold":true},"subfamily":{"cursiveName":false,"vernacularName":"karpit","scientificName":"Cyprininae","taxonRank":"MX.subfamily","id":"MX.5088313","hasBold":false},"domain":{"cursiveName":false,"vernacularName":"aitotumaiset","scientificName":"Eucarya","scientificNameAuthorship":"Whittaker & Margulis, 1978","taxonRank":"MX.domain","id":"MX.53761","hasBold":false},"subphylum":{"cursiveName":false,"vernacularName":"Vertebrates","scientificName":"Vertebrata","taxonRank":"MX.subphylum","id":"MX.37608","hasBold":false},"family":{"cursiveName":false,"vernacularName":"Carps","scientificName":"Cyprinidae","scientificNameAuthorship":"Rafinesque, 1815","taxonRank":"MX.family","id":"MX.5016661","hasBold":false},"kingdom":{"cursiveName":false,"vernacularName":"Animals","scientificName":"Animalia","scientificNameAuthorship":"Linnaeus, 1758","taxonRank":"MX.kingdom","id":"MX.37602","hasBold":false},"class":{"cursiveName":false,"vernacularName":"Ray-finned fishes","scientificName":"Actinopteri","taxonRank":"MX.class","id":"MX.37669","hasBold":false},"order":{"cursiveName":false,"vernacularName":"karppikalat","scientificName":"Cypriniformes","taxonRank":"MX.order","id":"MX.53143","hasBold":false}},"hasLatestRedListEvaluation":true,"scientificName":"Carassius carassius","latestRedListStatusFinland":{"year":2019,"status":"MX.iucnLC"},"hasChildren":false,"redListStatusesInFinland":[{"year":2019,"status":"MX.iucnLC"},{"year":2010,"status":"MX.iucnLC"},{"year":2000,"status":"MX.iucnLC"}],"descriptions":[{"groups":[{"variables":[{"variable":"MX.descriptionText","title":"Description","content":"
Ympäristötekijöiden suhteen vaatimaton ruutana on kullankeltainen tai punaruskea, sitkeä särkikalojen heimoon kuuluva kala.
Paino tavallisesti 100–600 g, suurimmillaan maailmalla yli 4 kg. Muoto vaihtelee kasvuympäristön mukaan lautasmaisen korkeasta matalampaan. Järvissä elävät ruutanat ovat selvästi lammissa eläviä lajitovereitaan kookkaampia ja korkeampia. Korkea ruumiinrakenne toimii puolustuskeinona petokaloja vastaan. Nuorten ruutanoiden väritys on harmahtava, mutta kasvaessa ne muuttuvat kullan- tai kuparinvärisiksi. Suuressa, pyöreäkulmaisessa selkäevässä on 17–25 ruotoa. Peräevässä on yleensä 6 ruotoa. Kylkiviivalla on 31–35 suomua ja uloimmassa kiduskaaressa 23-34 siivilähammasta. Silmän värikehä on oranssi.
Samannäköisiä lajeja: hopearuutana, karppi.
Ruutanalla ei ole suupielissä viiksisäikeitä kuten karpilla. Hopearuutanaan verrattuna ruutana on väritykseltään tummempi ja hieman pienisuomuisempi (kylkiviivalla 31–35 suomua, hopearuutanalla 27–32). Ruutanan siivilähampaiden lukumäärä on 23–34 (hopearuutanalla 39–50). Ruutanan silmän värikehä on oranssi ja ruumiinontelon pinta valkoinen, mikä erottaa sen hopearuutanasta.
Koko Suomi pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta.
Ruutanaa tavataan yleisesti Euroopassa Englannista Venäjälle ja Ranskan keskiosiin asti.
Ruutana kutee toukokuun lopusta elokuun alkuun matalilla kasvillisuusrannoilla. Jaksottaiskutijana se laskee mätinsä useassa erässä muutaman viikon välein. Hedelmöitetyt mätimunat kiinnittyvät vesikasvien lehdille ja kehittyvät poikasiksi noin viikossa. Vastakuoriutuneet poikaset takertuvat vesikasveihin ja lähtevät parin päivän ikäisinä etsimään ravintoa kasvillisuuden seasta. Sukukypsyyden ruutana saavuttaa 3–4-vuotiaana.
Ruutana on heikko kilpailemaan resursseista muiden kalalajien kanssa, mutta sen etuna on vaatimattomuus ympäristötekijöiden suhteen. Rehevissä pikkulammikoissa ruutana saattaa ollakin ainoa kalalaji. Tunnetuimpana piirteenä on sen kyky selviytyä jopa kuukausia täysin hapettomissa oloissa esimerkiksi talvisin. Tämä perustuu ruutanan kykyyn tuottaa etyylialkoholia ja energiaa maksaan varastoituneesta glykogeenista. Ruutana on moniruokainen ja valitsee ravintokohteensa sen mukaan mitä on tarjolla. Pääasiassa se syö eläinplanktonia, hyönteisten toukkia, äyriäisiä, nilviäisiä ja vesikasvin osia, mutta toisinaan myös kalanmätiä tai pieniä poikasia. Talvisin ruutana passivoituu ja lopettaa ruokailun lähes kokonaan.
Ympäristönsä suhteen vaatimaton ruutana voi elää monenlaisissa vesistöissä pienistä suolammikoista suurempiin järviin ja merenrannikoihin. Kesäisin se hakeutuu matalille ja lämpimille ranta-alueille.
Ympäristötekijöiden suhteen vaatimaton ruutana on kullankeltainen tai punaruskea, sitkeä särkikalojen heimoon kuuluva kala.Paino tavallisesti 100–600 g, suurimmillaan maailmalla yli 4 kg. Muoto vaihtelee kasvuympäristön mukaan lautasmaisen korkeasta matalampaan. Järvissä elävät ruutanat ovat selvästi lammissa eläviä lajitovereitaan kookkaampia ja korkeampia. Korkea ruumiinrakenne toimii puolustuskeinona petokaloja vastaan. Nuorten ruutanoiden väritys on harmahtava, mutta kasvaessa ne muuttuvat kullan- tai kuparinvärisiksi. Suuressa, pyöreäkulmaisessa selkäevässä on 17–25 ruotoa. Peräevässä on yleensä 6 ruotoa. Kylkiviivalla on 31–35 suomua ja uloimmassa kiduskaaressa 23-34 siivilähammasta. Silmän värikehä on oranssi.
"},{"variable":"MX.identificationText","title":"Identification","content":"Samannäköisiä lajeja: hopearuutana, karppi.Ruutanalla ei ole suupielissä viiksisäikeitä kuten karpilla. Hopearuutanaan verrattuna ruutana on väritykseltään tummempi ja hieman pienisuomuisempi (kylkiviivalla 31–35 suomua, hopearuutanalla 27–32). Ruutanan siivilähampaiden lukumäärä on 23–34 (hopearuutanalla 39–50). Ruutanan silmän värikehä on oranssi ja ruumiinontelon pinta valkoinen, mikä erottaa sen hopearuutanasta.
"}],"title":"General description","group":"MX.SDVG1"},{"variables":[{"variable":"MX.distributionFinland","title":"Distribution in Finland","content":"Koko Suomi pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta.
"},{"variable":"MX.originAndDistributionText","title":"Origin and general distribution","content":"Ruutanaa tavataan yleisesti Euroopassa Englannista Venäjälle ja Ranskan keskiosiin asti.
"}],"title":"Distribution","group":"MX.SDVG2"},{"variables":[{"variable":"MX.lifeCycle","title":"Life cycle","content":"Ruutana kutee toukokuun lopusta elokuun alkuun matalilla kasvillisuusrannoilla. Jaksottaiskutijana se laskee mätinsä useassa erässä muutaman viikon välein. Hedelmöitetyt mätimunat kiinnittyvät vesikasvien lehdille ja kehittyvät poikasiksi noin viikossa. Vastakuoriutuneet poikaset takertuvat vesikasveihin ja lähtevät parin päivän ikäisinä etsimään ravintoa kasvillisuuden seasta. Sukukypsyyden ruutana saavuttaa 3–4-vuotiaana.
"},{"variable":"MX.behaviour","title":"Behaviour","content":"Ruutana on heikko kilpailemaan resursseista muiden kalalajien kanssa, mutta sen etuna on vaatimattomuus ympäristötekijöiden suhteen. Rehevissä pikkulammikoissa ruutana saattaa ollakin ainoa kalalaji. Tunnetuimpana piirteenä on sen kyky selviytyä jopa kuukausia täysin hapettomissa oloissa esimerkiksi talvisin. Tämä perustuu ruutanan kykyyn tuottaa etyylialkoholia ja energiaa maksaan varastoituneesta glykogeenista. Ruutana on moniruokainen ja valitsee ravintokohteensa sen mukaan mitä on tarjolla. Pääasiassa se syö eläinplanktonia, hyönteisten toukkia, äyriäisiä, nilviäisiä ja vesikasvin osia, mutta toisinaan myös kalanmätiä tai pieniä poikasia. Talvisin ruutana passivoituu ja lopettaa ruokailun lähes kokonaan.
"}],"title":"Life cycle and behaviour","group":"MX.SDVG4"},{"variables":[{"variable":"MX.habitat","title":"Habitat","content":"Ympäristönsä suhteen vaatimaton ruutana voi elää monenlaisissa vesistöissä pienistä suolammikoista suurempiin järviin ja merenrannikoihin. Kesäisin se hakeutuu matalille ja lämpimille ranta-alueille.
"}],"title":"Ecology","group":"MX.SDVG5"}],"id":"LA.296"},{"groups":[{"variables":[{"variable":"MX.descriptionText","title":"Description","content":"Ympäristötekijöiden suhteen vaatimaton ruutana on kullankeltainen tai punaruskea, sitkeä särkikalojen heimoon kuuluva kala.Paino tavallisesti 100–600 g, suurimmillaan maailmalla yli 4 kg. Muoto vaihtelee kasvuympäristön mukaan lautasmaisen korkeasta matalampaan. Järvissä elävät ruutanat ovat selvästi lammissa eläviä lajitovereitaan kookkaampia ja korkeampia. Korkea ruumiinrakenne toimii puolustuskeinona petokaloja vastaan. Nuorten ruutanoiden väritys on harmahtava, mutta kasvaessa ne muuttuvat kullan- tai kuparinvärisiksi. Suuressa, pyöreäkulmaisessa selkäevässä on 17–25 ruotoa. Peräevässä on yleensä 6 ruotoa. Kylkiviivalla on 31–35 suomua ja uloimmassa kiduskaaressa 23-34 siivilähammasta. Silmän värikehä on oranssi.
"},{"variable":"MX.identificationText","title":"Identification","content":"Samannäköisiä lajeja: hopearuutana, karppi.Ruutanalla ei ole suupielissä viiksisäikeitä kuten karpilla. Hopearuutanaan verrattuna ruutana on väritykseltään tummempi ja hieman pienisuomuisempi (kylkiviivalla 31–35 suomua, hopearuutanalla 27–32). Ruutanan siivilähampaiden lukumäärä on 23–34 (hopearuutanalla 39–50). Ruutanan silmän värikehä on oranssi ja ruumiinontelon pinta valkoinen, mikä erottaa sen hopearuutanasta.
"}],"title":"General description","group":"MX.SDVG1"},{"variables":[{"variable":"MX.distributionFinland","title":"Distribution in Finland","content":"Koko Suomi pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta.
"},{"variable":"MX.originAndDistributionText","title":"Origin and general distribution","content":"Ruutanaa tavataan yleisesti Euroopassa Englannista Venäjälle ja Ranskan keskiosiin asti.
"}],"title":"Distribution","group":"MX.SDVG2"},{"variables":[{"variable":"MX.lifeCycle","title":"Life cycle","content":"Ruutana kutee toukokuun lopusta elokuun alkuun matalilla kasvillisuusrannoilla. Jaksottaiskutijana se laskee mätinsä useassa erässä muutaman viikon välein. Hedelmöitetyt mätimunat kiinnittyvät vesikasvien lehdille ja kehittyvät poikasiksi noin viikossa. Vastakuoriutuneet poikaset takertuvat vesikasveihin ja lähtevät parin päivän ikäisinä etsimään ravintoa kasvillisuuden seasta. Sukukypsyyden ruutana saavuttaa 3–4-vuotiaana.
"},{"variable":"MX.behaviour","title":"Behaviour","content":"Ruutana on heikko kilpailemaan resursseista muiden kalalajien kanssa, mutta sen etuna on vaatimattomuus ympäristötekijöiden suhteen. Rehevissä pikkulammikoissa ruutana saattaa ollakin ainoa kalalaji. Tunnetuimpana piirteenä on sen kyky selviytyä jopa kuukausia täysin hapettomissa oloissa esimerkiksi talvisin. Tämä perustuu ruutanan kykyyn tuottaa etyylialkoholia ja energiaa maksaan varastoituneesta glykogeenista. Ruutana on moniruokainen ja valitsee ravintokohteensa sen mukaan mitä on tarjolla. Pääasiassa se syö eläinplanktonia, hyönteisten toukkia, äyriäisiä, nilviäisiä ja vesikasvin osia, mutta toisinaan myös kalanmätiä tai pieniä poikasia. Talvisin ruutana passivoituu ja lopettaa ruokailun lähes kokonaan.
"}],"title":"Life cycle and behaviour","group":"MX.SDVG4"},{"variables":[{"variable":"MX.habitat","title":"Habitat","content":"Ympäristönsä suhteen vaatimaton ruutana voi elää monenlaisissa vesistöissä pienistä suolammikoista suurempiin järviin ja merenrannikoihin. Kesäisin se hakeutuu matalille ja lämpimille ranta-alueille.
"}],"title":"Ecology","group":"MX.SDVG5"}],"id":"LA.405","title":"Pinkka oppimisympäristö: BIO-103 Eliöiden monimuotoisuus: eläintuntemus - Kalat"},{"groups":[{"variables":[{"variable":"MX.descriptionText","title":"Description","content":"Ympäristötekijöiden suhteen vaatimaton ruutana on kullankeltainen tai punaruskea, sitkeä särkikalojen heimoon kuuluva kala.Paino tavallisesti 100–600 g, suurimmillaan maailmalla yli 4 kg. Muoto vaihtelee kasvuympäristön mukaan lautasmaisen korkeasta matalampaan. Järvissä elävät ruutanat ovat selvästi lammissa eläviä lajitovereitaan kookkaampia ja korkeampia. Korkea ruumiinrakenne toimii puolustuskeinona petokaloja vastaan. Nuorten ruutanoiden väritys on harmahtava, mutta kasvaessa ne muuttuvat kullan- tai kuparinvärisiksi. Suuressa, pyöreäkulmaisessa selkäevässä on 17–25 ruotoa. Peräevässä on yleensä 6 ruotoa. Kylkiviivalla on 31–35 suomua ja uloimmassa kiduskaaressa 23-34 siivilähammasta. Silmän värikehä on oranssi.
"},{"variable":"MX.identificationText","title":"Identification","content":"Samannäköisiä lajeja: hopearuutana, karppi.Ruutanalla ei ole suupielissä viiksisäikeitä kuten karpilla. Hopearuutanaan verrattuna ruutana on väritykseltään tummempi ja hieman pienisuomuisempi (kylkiviivalla 31–35 suomua, hopearuutanalla 27–32). Ruutanan siivilähampaiden lukumäärä on 23–34 (hopearuutanalla 39–50). Ruutanan silmän värikehä on oranssi ja ruumiinontelon pinta valkoinen, mikä erottaa sen hopearuutanasta.
"}],"title":"General description","group":"MX.SDVG1"},{"variables":[{"variable":"MX.distributionFinland","title":"Distribution in Finland","content":"Koko Suomi pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta.
"},{"variable":"MX.originAndDistributionText","title":"Origin and general distribution","content":"Ruutanaa tavataan yleisesti Euroopassa Englannista Venäjälle ja Ranskan keskiosiin asti.
"}],"title":"Distribution","group":"MX.SDVG2"},{"variables":[{"variable":"MX.lifeCycle","title":"Life cycle","content":"Ruutana kutee toukokuun lopusta elokuun alkuun matalilla kasvillisuusrannoilla. Jaksottaiskutijana se laskee mätinsä useassa erässä muutaman viikon välein. Hedelmöitetyt mätimunat kiinnittyvät vesikasvien lehdille ja kehittyvät poikasiksi noin viikossa. Vastakuoriutuneet poikaset takertuvat vesikasveihin ja lähtevät parin päivän ikäisinä etsimään ravintoa kasvillisuuden seasta. Sukukypsyyden ruutana saavuttaa 3–4-vuotiaana.
"},{"variable":"MX.behaviour","title":"Behaviour","content":"Ruutana on heikko kilpailemaan resursseista muiden kalalajien kanssa, mutta sen etuna on vaatimattomuus ympäristötekijöiden suhteen. Rehevissä pikkulammikoissa ruutana saattaa ollakin ainoa kalalaji. Tunnetuimpana piirteenä on sen kyky selviytyä jopa kuukausia täysin hapettomissa oloissa esimerkiksi talvisin. Tämä perustuu ruutanan kykyyn tuottaa etyylialkoholia ja energiaa maksaan varastoituneesta glykogeenista. Ruutana on moniruokainen ja valitsee ravintokohteensa sen mukaan mitä on tarjolla. Pääasiassa se syö eläinplanktonia, hyönteisten toukkia, äyriäisiä, nilviäisiä ja vesikasvin osia, mutta toisinaan myös kalanmätiä tai pieniä poikasia. Talvisin ruutana passivoituu ja lopettaa ruokailun lähes kokonaan.
"}],"title":"Life cycle and behaviour","group":"MX.SDVG4"},{"variables":[{"variable":"MX.habitat","title":"Habitat","content":"Ympäristönsä suhteen vaatimaton ruutana voi elää monenlaisissa vesistöissä pienistä suolammikoista suurempiin järviin ja merenrannikoihin. Kesäisin se hakeutuu matalille ja lämpimille ranta-alueille.
"}],"title":"Ecology","group":"MX.SDVG5"}],"id":"LA.430","title":"Pinkka oppimisympäristö: BIO-306 Saariston ekologia - Kalat"},{"groups":[{"variables":[{"variable":"MX.descriptionText","title":"Description","content":"Ympäristötekijöiden suhteen vaatimaton ruutana on kullankeltainen tai punaruskea, sitkeä särkikalojen heimoon kuuluva kala.Paino tavallisesti 100–600 g, suurimmillaan maailmalla yli 4 kg. Muoto vaihtelee kasvuympäristön mukaan lautasmaisen korkeasta matalampaan. Järvissä elävät ruutanat ovat selvästi lammissa eläviä lajitovereitaan kookkaampia ja korkeampia. Korkea ruumiinrakenne toimii puolustuskeinona petokaloja vastaan. Nuorten ruutanoiden väritys on harmahtava, mutta kasvaessa ne muuttuvat kullan- tai kuparinvärisiksi. Suuressa, pyöreäkulmaisessa selkäevässä on 17–25 ruotoa. Peräevässä on yleensä 6 ruotoa. Kylkiviivalla on 31–35 suomua ja uloimmassa kiduskaaressa 23-34 siivilähammasta. Silmän värikehä on oranssi.
"},{"variable":"MX.identificationText","title":"Identification","content":"Samannäköisiä lajeja: hopearuutana, karppi.Ruutanalla ei ole suupielissä viiksisäikeitä kuten karpilla. Hopearuutanaan verrattuna ruutana on väritykseltään tummempi ja hieman pienisuomuisempi (kylkiviivalla 31–35 suomua, hopearuutanalla 27–32). Ruutanan siivilähampaiden lukumäärä on 23–34 (hopearuutanalla 39–50). Ruutanan silmän värikehä on oranssi ja ruumiinontelon pinta valkoinen, mikä erottaa sen hopearuutanasta.
"}],"title":"General description","group":"MX.SDVG1"},{"variables":[{"variable":"MX.distributionFinland","title":"Distribution in Finland","content":"Koko Suomi pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta.
"},{"variable":"MX.originAndDistributionText","title":"Origin and general distribution","content":"Ruutanaa tavataan yleisesti Euroopassa Englannista Venäjälle ja Ranskan keskiosiin asti.
"}],"title":"Distribution","group":"MX.SDVG2"},{"variables":[{"variable":"MX.lifeCycle","title":"Life cycle","content":"Ruutana kutee toukokuun lopusta elokuun alkuun matalilla kasvillisuusrannoilla. Jaksottaiskutijana se laskee mätinsä useassa erässä muutaman viikon välein. Hedelmöitetyt mätimunat kiinnittyvät vesikasvien lehdille ja kehittyvät poikasiksi noin viikossa. Vastakuoriutuneet poikaset takertuvat vesikasveihin ja lähtevät parin päivän ikäisinä etsimään ravintoa kasvillisuuden seasta. Sukukypsyyden ruutana saavuttaa 3–4-vuotiaana.
"},{"variable":"MX.behaviour","title":"Behaviour","content":"Ruutana on heikko kilpailemaan resursseista muiden kalalajien kanssa, mutta sen etuna on vaatimattomuus ympäristötekijöiden suhteen. Rehevissä pikkulammikoissa ruutana saattaa ollakin ainoa kalalaji. Tunnetuimpana piirteenä on sen kyky selviytyä jopa kuukausia täysin hapettomissa oloissa esimerkiksi talvisin. Tämä perustuu ruutanan kykyyn tuottaa etyylialkoholia ja energiaa maksaan varastoituneesta glykogeenista. Ruutana on moniruokainen ja valitsee ravintokohteensa sen mukaan mitä on tarjolla. Pääasiassa se syö eläinplanktonia, hyönteisten toukkia, äyriäisiä, nilviäisiä ja vesikasvin osia, mutta toisinaan myös kalanmätiä tai pieniä poikasia. Talvisin ruutana passivoituu ja lopettaa ruokailun lähes kokonaan.
"}],"title":"Life cycle and behaviour","group":"MX.SDVG4"},{"variables":[{"variable":"MX.habitat","title":"Habitat","content":"Ympäristönsä suhteen vaatimaton ruutana voi elää monenlaisissa vesistöissä pienistä suolammikoista suurempiin järviin ja merenrannikoihin. Kesäisin se hakeutuu matalille ja lämpimille ranta-alueille.
"}],"title":"Ecology","group":"MX.SDVG5"}],"id":"LA.550","title":"Pinkka oppimisympäristö: BIO-103 Eliöiden monimuotoisuus - Kalat"},{"groups":[{"variables":[{"variable":"MX.descriptionText","title":"Description","content":"Ympäristötekijöiden suhteen vaatimaton ruutana on kullankeltainen tai punaruskea, sitkeä särkikalojen heimoon kuuluva kala.Paino tavallisesti 100–600 g, suurimmillaan maailmalla yli 4 kg. Muoto vaihtelee kasvuympäristön mukaan lautasmaisen korkeasta matalampaan. Järvissä elävät ruutanat ovat selvästi lammissa eläviä lajitovereitaan kookkaampia ja korkeampia. Korkea ruumiinrakenne toimii puolustuskeinona petokaloja vastaan. Nuorten ruutanoiden väritys on harmahtava, mutta kasvaessa ne muuttuvat kullan- tai kuparinvärisiksi. Suuressa, pyöreäkulmaisessa selkäevässä on 17–25 ruotoa. Peräevässä on yleensä 6 ruotoa. Kylkiviivalla on 31–35 suomua ja uloimmassa kiduskaaressa 23-34 siivilähammasta. Silmän värikehä on oranssi.
"},{"variable":"MX.identificationText","title":"Identification","content":"Samannäköisiä lajeja: hopearuutana, karppi.Ruutanalla ei ole suupielissä viiksisäikeitä kuten karpilla. Hopearuutanaan verrattuna ruutana on väritykseltään tummempi ja hieman pienisuomuisempi (kylkiviivalla 31–35 suomua, hopearuutanalla 27–32). Ruutanan siivilähampaiden lukumäärä on 23–34 (hopearuutanalla 39–50). Ruutanan silmän värikehä on oranssi ja ruumiinontelon pinta valkoinen, mikä erottaa sen hopearuutanasta.
"}],"title":"General description","group":"MX.SDVG1"},{"variables":[{"variable":"MX.distributionFinland","title":"Distribution in Finland","content":"Koko Suomi pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta.
"},{"variable":"MX.originAndDistributionText","title":"Origin and general distribution","content":"Ruutanaa tavataan yleisesti Euroopassa Englannista Venäjälle ja Ranskan keskiosiin asti.
"}],"title":"Distribution","group":"MX.SDVG2"},{"variables":[{"variable":"MX.lifeCycle","title":"Life cycle","content":"Ruutana kutee toukokuun lopusta elokuun alkuun matalilla kasvillisuusrannoilla. Jaksottaiskutijana se laskee mätinsä useassa erässä muutaman viikon välein. Hedelmöitetyt mätimunat kiinnittyvät vesikasvien lehdille ja kehittyvät poikasiksi noin viikossa. Vastakuoriutuneet poikaset takertuvat vesikasveihin ja lähtevät parin päivän ikäisinä etsimään ravintoa kasvillisuuden seasta. Sukukypsyyden ruutana saavuttaa 3–4-vuotiaana.
"},{"variable":"MX.behaviour","title":"Behaviour","content":"Ruutana on heikko kilpailemaan resursseista muiden kalalajien kanssa, mutta sen etuna on vaatimattomuus ympäristötekijöiden suhteen. Rehevissä pikkulammikoissa ruutana saattaa ollakin ainoa kalalaji. Tunnetuimpana piirteenä on sen kyky selviytyä jopa kuukausia täysin hapettomissa oloissa esimerkiksi talvisin. Tämä perustuu ruutanan kykyyn tuottaa etyylialkoholia ja energiaa maksaan varastoituneesta glykogeenista. Ruutana on moniruokainen ja valitsee ravintokohteensa sen mukaan mitä on tarjolla. Pääasiassa se syö eläinplanktonia, hyönteisten toukkia, äyriäisiä, nilviäisiä ja vesikasvin osia, mutta toisinaan myös kalanmätiä tai pieniä poikasia. Talvisin ruutana passivoituu ja lopettaa ruokailun lähes kokonaan.
"}],"title":"Life cycle and behaviour","group":"MX.SDVG4"},{"variables":[{"variable":"MX.habitat","title":"Habitat","content":"Ympäristönsä suhteen vaatimaton ruutana voi elää monenlaisissa vesistöissä pienistä suolammikoista suurempiin järviin ja merenrannikoihin. Kesäisin se hakeutuu matalille ja lämpimille ranta-alueille.
"}],"title":"Ecology","group":"MX.SDVG5"}],"id":"LA.649"},{"groups":[{"variables":[{"variable":"MX.descriptionText","title":"Description","content":"Ympäristötekijöiden suhteen vaatimaton ruutana on kullankeltainen tai punaruskea, sitkeä särkikalojen heimoon kuuluva kala.Paino tavallisesti 100–600 g, suurimmillaan maailmalla yli 4 kg. Muoto vaihtelee kasvuympäristön mukaan lautasmaisen korkeasta matalampaan. Järvissä elävät ruutanat ovat selvästi lammissa eläviä lajitovereitaan kookkaampia ja korkeampia. Korkea ruumiinrakenne toimii puolustuskeinona petokaloja vastaan. Nuorten ruutanoiden väritys on harmahtava, mutta kasvaessa ne muuttuvat kullan- tai kuparinvärisiksi. Suuressa, pyöreäkulmaisessa selkäevässä on 17–25 ruotoa. Peräevässä on yleensä 6 ruotoa. Kylkiviivalla on 31–35 suomua ja uloimmassa kiduskaaressa 23-34 siivilähammasta. Silmän värikehä on oranssi.
"},{"variable":"MX.identificationText","title":"Identification","content":"Samannäköisiä lajeja: hopearuutana, karppi.Ruutanalla ei ole suupielissä viiksisäikeitä kuten karpilla. Hopearuutanaan verrattuna ruutana on väritykseltään tummempi ja hieman pienisuomuisempi (kylkiviivalla 31–35 suomua, hopearuutanalla 27–32). Ruutanan siivilähampaiden lukumäärä on 23–34 (hopearuutanalla 39–50). Ruutanan silmän värikehä on oranssi ja ruumiinontelon pinta valkoinen, mikä erottaa sen hopearuutanasta.
"}],"title":"General description","group":"MX.SDVG1"},{"variables":[{"variable":"MX.distributionFinland","title":"Distribution in Finland","content":"Koko Suomi pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta.
"},{"variable":"MX.originAndDistributionText","title":"Origin and general distribution","content":"Ruutanaa tavataan yleisesti Euroopassa Englannista Venäjälle ja Ranskan keskiosiin asti.
"}],"title":"Distribution","group":"MX.SDVG2"},{"variables":[{"variable":"MX.lifeCycle","title":"Life cycle","content":"Ruutana kutee toukokuun lopusta elokuun alkuun matalilla kasvillisuusrannoilla. Jaksottaiskutijana se laskee mätinsä useassa erässä muutaman viikon välein. Hedelmöitetyt mätimunat kiinnittyvät vesikasvien lehdille ja kehittyvät poikasiksi noin viikossa. Vastakuoriutuneet poikaset takertuvat vesikasveihin ja lähtevät parin päivän ikäisinä etsimään ravintoa kasvillisuuden seasta. Sukukypsyyden ruutana saavuttaa 3–4-vuotiaana.
"},{"variable":"MX.behaviour","title":"Behaviour","content":"Ruutana on heikko kilpailemaan resursseista muiden kalalajien kanssa, mutta sen etuna on vaatimattomuus ympäristötekijöiden suhteen. Rehevissä pikkulammikoissa ruutana saattaa ollakin ainoa kalalaji. Tunnetuimpana piirteenä on sen kyky selviytyä jopa kuukausia täysin hapettomissa oloissa esimerkiksi talvisin. Tämä perustuu ruutanan kykyyn tuottaa etyylialkoholia ja energiaa maksaan varastoituneesta glykogeenista. Ruutana on moniruokainen ja valitsee ravintokohteensa sen mukaan mitä on tarjolla. Pääasiassa se syö eläinplanktonia, hyönteisten toukkia, äyriäisiä, nilviäisiä ja vesikasvin osia, mutta toisinaan myös kalanmätiä tai pieniä poikasia. Talvisin ruutana passivoituu ja lopettaa ruokailun lähes kokonaan.
"}],"title":"Life cycle and behaviour","group":"MX.SDVG4"},{"variables":[{"variable":"MX.habitat","title":"Habitat","content":"Ympäristönsä suhteen vaatimaton ruutana voi elää monenlaisissa vesistöissä pienistä suolammikoista suurempiin järviin ja merenrannikoihin. Kesäisin se hakeutuu matalille ja lämpimille ranta-alueille.
"}],"title":"Ecology","group":"MX.SDVG5"}],"id":"LA.665","title":"Pinkka oppimisympäristö: BIO-103 Eliöiden monimuotoisuus: eläimet - Kalat"},{"groups":[{"variables":[{"variable":"MX.identificationText","title":"Identification","content":"Ympäristötekijöiden suhteen vaatimaton ruutana on kullankeltainen tai punaruskea, sitkeä särkikalojen heimoon kuuluva kala.
Paino tavallisesti 100–600 g, suurimmillaan maailmalla yli 4 kg. Muoto vaihtelee kasvuympäristön mukaan lautasmaisen korkeasta matalampaan. Järvissä elävät ruutanat ovat selvästi lammissa eläviä lajitovereitaan kookkaampia ja korkeampia. Korkea ruumiinrakenne toimii puolustuskeinona petokaloja vastaan. Nuorten ruutanoiden väritys on harmahtava, mutta kasvaessa ne muuttuvat kullan- tai kuparinvärisiksi.
Suuressa, pyöreäkulmaisessa selkäevässä on 17–25 ruotoa. Peräevässä on yleensä 6 ruotoa. Kylkiviivalla on 31–35 suomua ja uloimmassa kiduskaaressa 23-34 siivilähammasta.
Silmän värikehä on oranssi.
Ruutanalla ei ole suupielissä viiksisäikeitä kuten karpilla. Hopearuutanaan verrattuna ruutana on väritykseltään tummempi ja hieman pienisuomuisempi (kylkiviivalla 31–35 suomua, hopearuutanalla 27–32). Ruutanan siivilähampaiden lukumäärä on 23–34 (hopearuutanalla 39–50). Ruutanan silmän värikehä on oranssi ja ruumiinontelon pinta valkoinen, mikä erottaa sen hopearuutanasta."}],"title":"General description","group":"MX.SDVG1"},{"variables":[{"variable":"MX.distributionFinland","title":"Distribution in Finland","content":"Koko Suomi pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta.
"},{"variable":"MX.originAndDistributionText","title":"Origin and general distribution","content":"Ruutanaa tavataan yleisesti Euroopassa Englannista Venäjälle ja Ranskan keskiosiin asti.
"}],"title":"Distribution","group":"MX.SDVG2"}],"id":"LA.761","title":"Pinkka oppimisympäristö: Vieraslajien tunnistus - Hopearuutana"}],"originalPublications":["MP.261"],"anyHabitatSearchStrings":["MKV.habitatV","MKV.habitatVi","MKV.habitatVj","MKV.habitatVs","MKV.habitatVsk","MKV.habitatVsr"],"informalTaxonGroups":["MVL.27","MVL.1283"],"qname":"MX.53168","id":"MX.53168","scientificNameDisplayName":"Carassius carassius","occurrenceCountInvasiveFinland":0,"sensitive":false,"bold":{"binCount":2,"bins":["BOLD:AAA7176","BOLD:AAN9565"],"publicRecords":51,"specimens":71,"barcodes":32},"autoNonWild":false,"redListEvaluationGroups":["MVL.752"],"taxonExpert":["MA.39"],"parentsIncludeSelf":["MX.37600","MX.53761","MX.37602","MX.37606","MX.37608","MX.53092","MX.37669","MX.53143","MX.53144","MX.5016661","MX.5088313","MX.53167","MX.53168"],"observationCountInvasiveFinland":0,"taxonomicOrder":67912,"hasBold":true,"parents":["MX.37600","MX.53761","MX.37602","MX.37606","MX.37608","MX.37669","MX.53143","MX.53144","MX.5016661","MX.5088313","MX.53167"],"countOfSpecies":1,"stableInFinland":true,"scientificNameAuthorship":"(Linnaeus, 1758)","taxonRank":"MX.species","secondaryHabitats":[{"habitat":"MKV.habitatVi","id":"MKV.392228","order":0},{"habitat":"MKV.habitatVj","id":"MKV.392229","order":1},{"habitat":"MKV.habitatVsk","id":"MKV.392230","order":2}],"hiddenTaxon":false,"cursiveName":true,"vernacularName":"Crucian carp","hasMultimedia":true,"invasiveSpecies":false,"countOfFinnishSpecies":1,"nameAccordingTo":"MR.1","taxonEditor":["MA.39"],"occurrenceCountFinland":139,"typeOfOccurrenceInFinland":["MX.typeOfOccurrenceStablePopulation"],"nonHiddenParentsIncludeSelf":["MX.37600","MX.53761","MX.37602","MX.37606","MX.37608","MX.37669","MX.53143","MX.53144","MX.5016661","MX.5088313","MX.53167","MX.53168"],"observationCountFinland":139,"administrativeStatuses":["MX.finlex160_1997_appendix1"],"occurrenceCount":156,"primaryHabitatSearchStrings":["MKV.habitatV","MKV.habitatVs","MKV.habitatVsr"],"finnishSpecies":true,"finnish":true,"multimedia":[{"copyrightOwner":"Markku Varjo","author":"Markku Varjo","fullURL":"https://image.laji.fi/MM.88033/Ruutana_MV.jpg","largeURL":"https://image.laji.fi/MM.88033/Ruutana_MV_large.jpg","source":"default","squareThumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.88033/Ruutana_MV_square.jpg","primaryForTaxon":false,"licenseAbbreviation":"©","licenseFullname":"All rights reserved","sortOrder":2147483647,"taxon":{"cursiveName":true,"vernacularName":"Crucian carp","scientificName":"Carassius carassius","scientificNameAuthorship":"(Linnaeus, 1758)","taxonRank":"MX.species","id":"MX.53168","bold":{"binCount":2,"bins":["BOLD:AAA7176","BOLD:AAN9565"],"publicRecords":51,"specimens":71,"barcodes":32},"hasBold":true},"licenseId":"MZ.intellectualRightsARR","thumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.88033/Ruutana_MV_thumb.jpg"}],"primaryHabitat":{"habitat":"MKV.habitatVsr","id":"MKV.392227","order":0},"species":true,"observationCount":156,"occurrenceInFinland":"MX.occurrenceInFinlandPublished","hasParent":true,"hasDescriptions":true,"intellectualRights":"MZ.intellectualRightsCC-BY-4.0"}