{"occurrences":[{"area":"ML.252","occurrenceCount":24,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.253","occurrenceCount":173,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.254","occurrenceCount":202,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.255","occurrenceCount":71,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.256","occurrenceCount":209,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.257","occurrenceCount":195,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.258","occurrenceCount":19,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.259","occurrenceCount":117,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.260","occurrenceCount":373,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.261","occurrenceCount":144,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.262","occurrenceCount":24,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.263","occurrenceCount":300,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.264","occurrenceCount":70,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.265","occurrenceCount":102,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.266","occurrenceCount":49,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.267","occurrenceCount":10,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.268","occurrenceCount":10,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.269","occurrenceCount":10,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.270","occurrenceCount":8,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.271","occurrenceCount":65,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"}],"parent":{"phylum":{"cursiveName":false,"vernacularName":"Chordates","scientificName":"Chordata","taxonRank":"MX.phylum","id":"MX.37606","hasBold":false},"genus":{"cursiveName":true,"scientificName":"Lota","scientificNameAuthorship":"Oken, 1817","taxonRank":"MX.genus","id":"MX.53185","hasBold":false},"species":{"cursiveName":true,"vernacularName":"Burbot","scientificName":"Lota lota","scientificNameAuthorship":"(Linnaeus, 1758)","taxonRank":"MX.species","id":"MX.53186","bold":{"binCount":1,"bins":["BOLD:AAB2046"],"publicRecords":105,"specimens":169,"barcodes":79},"hasBold":true},"domain":{"cursiveName":false,"vernacularName":"aitotumaiset","scientificName":"Eucarya","scientificNameAuthorship":"Whittaker & Margulis, 1978","taxonRank":"MX.domain","id":"MX.53761","hasBold":false},"subphylum":{"cursiveName":false,"vernacularName":"Vertebrates","scientificName":"Vertebrata","taxonRank":"MX.subphylum","id":"MX.37608","hasBold":false},"family":{"cursiveName":false,"vernacularName":"Hakes, Burbots","scientificName":"Lotidae","scientificNameAuthorship":"Bonaparte, 1835","taxonRank":"MX.family","id":"MX.206827","hasBold":false},"kingdom":{"cursiveName":false,"vernacularName":"Animals","scientificName":"Animalia","scientificNameAuthorship":"Linnaeus, 1758","taxonRank":"MX.kingdom","id":"MX.37602","hasBold":false},"class":{"cursiveName":false,"vernacularName":"Ray-finned fishes","scientificName":"Actinopteri","taxonRank":"MX.class","id":"MX.37669","hasBold":false},"order":{"cursiveName":false,"vernacularName":"Cods, Hakes and allies","scientificName":"Gadiformes","taxonRank":"MX.order","id":"MX.53309","hasBold":false}},"hasLatestRedListEvaluation":true,"scientificName":"Lota lota","latestRedListStatusFinland":{"year":2019,"status":"MX.iucnNT"},"hasChildren":false,"redListStatusesInFinland":[{"year":2019,"status":"MX.iucnNT"},{"year":2010,"status":"MX.iucnLC"},{"year":2000,"status":"MX.iucnLC"}],"descriptions":[{"groups":[{"variables":[{"variable":"MX.descriptionText","title":"Description","content":"
Turskakalojen lahkoon kuuluva made on makeiden vesien pitkäruumiinen, pienisuomuinen ja limapintainen pohjakala, jota esiintyy koko Suomen alueella.
Paino tavallisesti 0,2–1,5 kg, suurimmillaan maailmalla noin 10 kg. Pää ja eturuumis leveät, ruumis kapenee pyrstöä kohti. Pyrstöosa sivuilta litistynyt. Yleisväritys tavallisesti ruskehtavan kirjava, mutta myös vihertävän harmaita tai mustanruskeita yksilöitä tavataan. Ihossa marmorimaisia mustia pilkkuja. Suuressa suussa on lukuisia pieniä hampaita. Yläleuka alaleukaa pidempi ja leuan alla on viiksisäie. Suomut ovat erittäin pienet ja iho nahkamainen. Mateella on kaksi selkäevää, joista takimmainen on pitkä kuten peräeväkin. Pyrstö on viuhkamainen ja vatsaevät sijaitsevat hyvin edessä aivan kidusten alapuolella. Silmät melko pienet ja useissa vesissä loiskaihin sokaisemat. Kylkiviiva vaalea ja melko suora.
Samannäköisiä lajeja: neliviiksimade, kivinilkka.
Pieni made voi muistuttaa kivinilkkaa. Mateella on kuitenkin leuan alla viiksisäie, kaksi selkäevää ja selkeä pyrstöevä. Kivinilkan pyrstöevä ei erotu selkäevän ja peräevän muodostamasta eväreunuksesta. Meillä satunnaisharhailijana tavattavalla neliviiksimateella on neljä viiksisäiettä: yksi leuan alla ja kolme kuonossa.
Tavataan koko Suomen alueella.
Pohjoisen pallonpuoliskon lauhkeat ja viileät alueet.
Made kutee tavallisesti jo helmikuussa matalilla, alle kolmen metrin syvyisillä hiekka-, hieta- ja sorapohjilla järvissä, joissa ja puroissa. Mateen mätimunat eivät ole takertuvia, vaan niissä on pieni öljypisara jonka avulla ne pysyvät helposti pehmeidenkin pohjien pinnalla. Poikaset kuoriutuvat jäiden lähdön aikoihin ja kulkeutuvat pintaan noustuaan aallokon ja virtausten mukana aivan rannan tuntumaan. Sukukypsyyden made saavuttaa 3–6-vuotiaana. Yli kymmenvuotiaat mateet ovat harvinaisia, mutta vanhimmat tutkitut yksilöt ovat olleet noin 20-vuotiaita. Made kasvaa useista muista kaloista poiketen talvella.
Made on viileiden vesien yöaktiivinen pohjakala, joka päivisin piileskelee tavallisesti kivien suojassa. Kesäisin made liikkuu vähän, mutta aktivoituu syksyllä vesien viiletessä ja sukutuotteiden kehittyessä. Vuosittaiset vaellukset matalien ja syvien vesien välillä ovat melko lyhyitä. Pienet yksilöt käyttävät ravintonaan pohjaeläimiä ja siirtyvät kalaravintoon noin 20 cm mittaisina. Tästä eteenpäin made on yhä selkeämmin petokala, jonka tärkeimpinä ravintokohteina ovat muikku, kiiski, kuore, ahven, kivisimppu, silakka, kivinilkka ja tokot. Made hakee saaliinsa pääasiassa haju-, tunto- ja makuaistinsa avulla. Tuntoelimet sijaitsevat viiksisäikeessä ja vatsaevien toisessa eväruodossa.
Puhdasvetiset, happipitoiset ja kovapohjaiset järvet, joet ja rannikkovedet. Made kestää huonosti rehevöitymistä, ja pohjakalana se on kärsinyt veden ja pohjan likaantumisesta sekä happikadoista. Kesäisin made oleskelee syvissä vesissä ja siirtyy vesien kylmennyttyä matalammalle.
Turskakalojen lahkoon kuuluva made on makeiden vesien pitkäruumiinen, pienisuomuinen ja limapintainen pohjakala, jota esiintyy koko Suomen alueella.Paino tavallisesti 0,2–1,5 kg, suurimmillaan maailmalla noin 10 kg. Pää ja eturuumis leveät, ruumis kapenee pyrstöä kohti. Pyrstöosa sivuilta litistynyt. Yleisväritys tavallisesti ruskehtavan kirjava, mutta myös vihertävän harmaita tai mustanruskeita yksilöitä tavataan. Ihossa marmorimaisia mustia pilkkuja. Suuressa suussa on lukuisia pieniä hampaita. Yläleuka alaleukaa pidempi ja leuan alla on viiksisäie. Suomut ovat erittäin pienet ja iho nahkamainen. Mateella on kaksi selkäevää, joista takimmainen on pitkä kuten peräeväkin. Pyrstö on viuhkamainen ja vatsaevät sijaitsevat hyvin edessä aivan kidusten alapuolella. Silmät melko pienet ja useissa vesissä loiskaihin sokaisemat. Kylkiviiva vaalea ja melko suora.
"},{"variable":"MX.identificationText","title":"Identification","content":"Samannäköisiä lajeja: neliviiksimade, kivinilkka.Pieni made voi muistuttaa kivinilkkaa. Mateella on kuitenkin leuan alla viiksisäie, kaksi selkäevää ja selkeä pyrstöevä. Kivinilkan pyrstöevä ei erotu selkäevän ja peräevän muodostamasta eväreunuksesta. Meillä satunnaisharhailijana tavattavalla neliviiksimateella on neljä viiksisäiettä: yksi leuan alla ja kolme kuonossa.
"}],"title":"General description","group":"MX.SDVG1"},{"variables":[{"variable":"MX.distributionFinland","title":"Distribution in Finland","content":"Tavataan koko Suomen alueella.
"},{"variable":"MX.originAndDistributionText","title":"Origin and general distribution","content":"Pohjoisen pallonpuoliskon lauhkeat ja viileät alueet.
"}],"title":"Distribution","group":"MX.SDVG2"},{"variables":[{"variable":"MX.lifeCycle","title":"Life cycle","content":"Made kutee tavallisesti jo helmikuussa matalilla, alle kolmen metrin syvyisillä hiekka-, hieta- ja sorapohjilla järvissä, joissa ja puroissa. Mateen mätimunat eivät ole takertuvia, vaan niissä on pieni öljypisara jonka avulla ne pysyvät helposti pehmeidenkin pohjien pinnalla. Poikaset kuoriutuvat jäiden lähdön aikoihin ja kulkeutuvat pintaan noustuaan aallokon ja virtausten mukana aivan rannan tuntumaan. Sukukypsyyden made saavuttaa 3–6-vuotiaana. Yli kymmenvuotiaat mateet ovat harvinaisia, mutta vanhimmat tutkitut yksilöt ovat olleet noin 20-vuotiaita. Made kasvaa useista muista kaloista poiketen talvella.
"},{"variable":"MX.behaviour","title":"Behaviour","content":"Made on viileiden vesien yöaktiivinen pohjakala, joka päivisin piileskelee tavallisesti kivien suojassa. Kesäisin made liikkuu vähän, mutta aktivoituu syksyllä vesien viiletessä ja sukutuotteiden kehittyessä. Vuosittaiset vaellukset matalien ja syvien vesien välillä ovat melko lyhyitä. Pienet yksilöt käyttävät ravintonaan pohjaeläimiä ja siirtyvät kalaravintoon noin 20 cm mittaisina. Tästä eteenpäin made on yhä selkeämmin petokala, jonka tärkeimpinä ravintokohteina ovat muikku, kiiski, kuore, ahven, kivisimppu, silakka, kivinilkka ja tokot. Made hakee saaliinsa pääasiassa haju-, tunto- ja makuaistinsa avulla. Tuntoelimet sijaitsevat viiksisäikeessä ja vatsaevien toisessa eväruodossa.
"}],"title":"Life cycle and behaviour","group":"MX.SDVG4"},{"variables":[{"variable":"MX.habitat","title":"Habitat","content":"Puhdasvetiset, happipitoiset ja kovapohjaiset järvet, joet ja rannikkovedet. Made kestää huonosti rehevöitymistä, ja pohjakalana se on kärsinyt veden ja pohjan likaantumisesta sekä happikadoista. Kesäisin made oleskelee syvissä vesissä ja siirtyy vesien kylmennyttyä matalammalle.
"}],"title":"Ecology","group":"MX.SDVG5"}],"id":"LA.296"},{"groups":[{"variables":[{"variable":"MX.descriptionText","title":"Description","content":"Turskakalojen lahkoon kuuluva made on makeiden vesien pitkäruumiinen, pienisuomuinen ja limapintainen pohjakala, jota esiintyy koko Suomen alueella.Paino tavallisesti 0,2–1,5 kg, suurimmillaan maailmalla noin 10 kg. Pää ja eturuumis leveät, ruumis kapenee pyrstöä kohti. Pyrstöosa sivuilta litistynyt. Yleisväritys tavallisesti ruskehtavan kirjava, mutta myös vihertävän harmaita tai mustanruskeita yksilöitä tavataan. Ihossa marmorimaisia mustia pilkkuja. Suuressa suussa on lukuisia pieniä hampaita. Yläleuka alaleukaa pidempi ja leuan alla on viiksisäie. Suomut ovat erittäin pienet ja iho nahkamainen. Mateella on kaksi selkäevää, joista takimmainen on pitkä kuten peräeväkin. Pyrstö on viuhkamainen ja vatsaevät sijaitsevat hyvin edessä aivan kidusten alapuolella. Silmät melko pienet ja useissa vesissä loiskaihin sokaisemat. Kylkiviiva vaalea ja melko suora.
"},{"variable":"MX.identificationText","title":"Identification","content":"Samannäköisiä lajeja: neliviiksimade, kivinilkka.Pieni made voi muistuttaa kivinilkkaa. Mateella on kuitenkin leuan alla viiksisäie, kaksi selkäevää ja selkeä pyrstöevä. Kivinilkan pyrstöevä ei erotu selkäevän ja peräevän muodostamasta eväreunuksesta. Meillä satunnaisharhailijana tavattavalla neliviiksimateella on neljä viiksisäiettä: yksi leuan alla ja kolme kuonossa.
"}],"title":"General description","group":"MX.SDVG1"},{"variables":[{"variable":"MX.distributionFinland","title":"Distribution in Finland","content":"Tavataan koko Suomen alueella.
"},{"variable":"MX.originAndDistributionText","title":"Origin and general distribution","content":"Pohjoisen pallonpuoliskon lauhkeat ja viileät alueet.
"}],"title":"Distribution","group":"MX.SDVG2"},{"variables":[{"variable":"MX.lifeCycle","title":"Life cycle","content":"Made kutee tavallisesti jo helmikuussa matalilla, alle kolmen metrin syvyisillä hiekka-, hieta- ja sorapohjilla järvissä, joissa ja puroissa. Mateen mätimunat eivät ole takertuvia, vaan niissä on pieni öljypisara jonka avulla ne pysyvät helposti pehmeidenkin pohjien pinnalla. Poikaset kuoriutuvat jäiden lähdön aikoihin ja kulkeutuvat pintaan noustuaan aallokon ja virtausten mukana aivan rannan tuntumaan. Sukukypsyyden made saavuttaa 3–6-vuotiaana. Yli kymmenvuotiaat mateet ovat harvinaisia, mutta vanhimmat tutkitut yksilöt ovat olleet noin 20-vuotiaita. Made kasvaa useista muista kaloista poiketen talvella.
"},{"variable":"MX.behaviour","title":"Behaviour","content":"Made on viileiden vesien yöaktiivinen pohjakala, joka päivisin piileskelee tavallisesti kivien suojassa. Kesäisin made liikkuu vähän, mutta aktivoituu syksyllä vesien viiletessä ja sukutuotteiden kehittyessä. Vuosittaiset vaellukset matalien ja syvien vesien välillä ovat melko lyhyitä. Pienet yksilöt käyttävät ravintonaan pohjaeläimiä ja siirtyvät kalaravintoon noin 20 cm mittaisina. Tästä eteenpäin made on yhä selkeämmin petokala, jonka tärkeimpinä ravintokohteina ovat muikku, kiiski, kuore, ahven, kivisimppu, silakka, kivinilkka ja tokot. Made hakee saaliinsa pääasiassa haju-, tunto- ja makuaistinsa avulla. Tuntoelimet sijaitsevat viiksisäikeessä ja vatsaevien toisessa eväruodossa.
"}],"title":"Life cycle and behaviour","group":"MX.SDVG4"},{"variables":[{"variable":"MX.habitat","title":"Habitat","content":"Puhdasvetiset, happipitoiset ja kovapohjaiset järvet, joet ja rannikkovedet. Made kestää huonosti rehevöitymistä, ja pohjakalana se on kärsinyt veden ja pohjan likaantumisesta sekä happikadoista. Kesäisin made oleskelee syvissä vesissä ja siirtyy vesien kylmennyttyä matalammalle.
"}],"title":"Ecology","group":"MX.SDVG5"}],"id":"LA.405","title":"Pinkka oppimisympäristö: BIO-103 Eliöiden monimuotoisuus: eläintuntemus - Kalat"},{"groups":[{"variables":[{"variable":"MX.descriptionText","title":"Description","content":"Turskakalojen lahkoon kuuluva made on makeiden vesien pitkäruumiinen, pienisuomuinen ja limapintainen pohjakala, jota esiintyy koko Suomen alueella.Paino tavallisesti 0,2–1,5 kg, suurimmillaan maailmalla noin 10 kg. Pää ja eturuumis leveät, ruumis kapenee pyrstöä kohti. Pyrstöosa sivuilta litistynyt. Yleisväritys tavallisesti ruskehtavan kirjava, mutta myös vihertävän harmaita tai mustanruskeita yksilöitä tavataan. Ihossa marmorimaisia mustia pilkkuja. Suuressa suussa on lukuisia pieniä hampaita. Yläleuka alaleukaa pidempi ja leuan alla on viiksisäie. Suomut ovat erittäin pienet ja iho nahkamainen. Mateella on kaksi selkäevää, joista takimmainen on pitkä kuten peräeväkin. Pyrstö on viuhkamainen ja vatsaevät sijaitsevat hyvin edessä aivan kidusten alapuolella. Silmät melko pienet ja useissa vesissä loiskaihin sokaisemat. Kylkiviiva vaalea ja melko suora.
"},{"variable":"MX.identificationText","title":"Identification","content":"Samannäköisiä lajeja: neliviiksimade, kivinilkka.Pieni made voi muistuttaa kivinilkkaa. Mateella on kuitenkin leuan alla viiksisäie, kaksi selkäevää ja selkeä pyrstöevä. Kivinilkan pyrstöevä ei erotu selkäevän ja peräevän muodostamasta eväreunuksesta. Meillä satunnaisharhailijana tavattavalla neliviiksimateella on neljä viiksisäiettä: yksi leuan alla ja kolme kuonossa.
"}],"title":"General description","group":"MX.SDVG1"},{"variables":[{"variable":"MX.distributionFinland","title":"Distribution in Finland","content":"Tavataan koko Suomen alueella.
"},{"variable":"MX.originAndDistributionText","title":"Origin and general distribution","content":"Pohjoisen pallonpuoliskon lauhkeat ja viileät alueet.
"}],"title":"Distribution","group":"MX.SDVG2"},{"variables":[{"variable":"MX.lifeCycle","title":"Life cycle","content":"Made kutee tavallisesti jo helmikuussa matalilla, alle kolmen metrin syvyisillä hiekka-, hieta- ja sorapohjilla järvissä, joissa ja puroissa. Mateen mätimunat eivät ole takertuvia, vaan niissä on pieni öljypisara jonka avulla ne pysyvät helposti pehmeidenkin pohjien pinnalla. Poikaset kuoriutuvat jäiden lähdön aikoihin ja kulkeutuvat pintaan noustuaan aallokon ja virtausten mukana aivan rannan tuntumaan. Sukukypsyyden made saavuttaa 3–6-vuotiaana. Yli kymmenvuotiaat mateet ovat harvinaisia, mutta vanhimmat tutkitut yksilöt ovat olleet noin 20-vuotiaita. Made kasvaa useista muista kaloista poiketen talvella.
"},{"variable":"MX.behaviour","title":"Behaviour","content":"Made on viileiden vesien yöaktiivinen pohjakala, joka päivisin piileskelee tavallisesti kivien suojassa. Kesäisin made liikkuu vähän, mutta aktivoituu syksyllä vesien viiletessä ja sukutuotteiden kehittyessä. Vuosittaiset vaellukset matalien ja syvien vesien välillä ovat melko lyhyitä. Pienet yksilöt käyttävät ravintonaan pohjaeläimiä ja siirtyvät kalaravintoon noin 20 cm mittaisina. Tästä eteenpäin made on yhä selkeämmin petokala, jonka tärkeimpinä ravintokohteina ovat muikku, kiiski, kuore, ahven, kivisimppu, silakka, kivinilkka ja tokot. Made hakee saaliinsa pääasiassa haju-, tunto- ja makuaistinsa avulla. Tuntoelimet sijaitsevat viiksisäikeessä ja vatsaevien toisessa eväruodossa.
"}],"title":"Life cycle and behaviour","group":"MX.SDVG4"},{"variables":[{"variable":"MX.habitat","title":"Habitat","content":"Puhdasvetiset, happipitoiset ja kovapohjaiset järvet, joet ja rannikkovedet. Made kestää huonosti rehevöitymistä, ja pohjakalana se on kärsinyt veden ja pohjan likaantumisesta sekä happikadoista. Kesäisin made oleskelee syvissä vesissä ja siirtyy vesien kylmennyttyä matalammalle.
"}],"title":"Ecology","group":"MX.SDVG5"}],"id":"LA.430","title":"Pinkka oppimisympäristö: BIO-306 Saariston ekologia - Kalat"},{"groups":[{"variables":[{"variable":"MX.descriptionText","title":"Description","content":"Turskakalojen lahkoon kuuluva made on makeiden vesien pitkäruumiinen, pienisuomuinen ja limapintainen pohjakala, jota esiintyy koko Suomen alueella.Paino tavallisesti 0,2–1,5 kg, suurimmillaan maailmalla noin 10 kg. Pää ja eturuumis leveät, ruumis kapenee pyrstöä kohti. Pyrstöosa sivuilta litistynyt. Yleisväritys tavallisesti ruskehtavan kirjava, mutta myös vihertävän harmaita tai mustanruskeita yksilöitä tavataan. Ihossa marmorimaisia mustia pilkkuja. Suuressa suussa on lukuisia pieniä hampaita. Yläleuka alaleukaa pidempi ja leuan alla on viiksisäie. Suomut ovat erittäin pienet ja iho nahkamainen. Mateella on kaksi selkäevää, joista takimmainen on pitkä kuten peräeväkin. Pyrstö on viuhkamainen ja vatsaevät sijaitsevat hyvin edessä aivan kidusten alapuolella. Silmät melko pienet ja useissa vesissä loiskaihin sokaisemat. Kylkiviiva vaalea ja melko suora.
"},{"variable":"MX.identificationText","title":"Identification","content":"Samannäköisiä lajeja: neliviiksimade, kivinilkka.Pieni made voi muistuttaa kivinilkkaa. Mateella on kuitenkin leuan alla viiksisäie, kaksi selkäevää ja selkeä pyrstöevä. Kivinilkan pyrstöevä ei erotu selkäevän ja peräevän muodostamasta eväreunuksesta. Meillä satunnaisharhailijana tavattavalla neliviiksimateella on neljä viiksisäiettä: yksi leuan alla ja kolme kuonossa.
"}],"title":"General description","group":"MX.SDVG1"},{"variables":[{"variable":"MX.distributionFinland","title":"Distribution in Finland","content":"Tavataan koko Suomen alueella.
"},{"variable":"MX.originAndDistributionText","title":"Origin and general distribution","content":"Pohjoisen pallonpuoliskon lauhkeat ja viileät alueet.
"}],"title":"Distribution","group":"MX.SDVG2"},{"variables":[{"variable":"MX.lifeCycle","title":"Life cycle","content":"Made kutee tavallisesti jo helmikuussa matalilla, alle kolmen metrin syvyisillä hiekka-, hieta- ja sorapohjilla järvissä, joissa ja puroissa. Mateen mätimunat eivät ole takertuvia, vaan niissä on pieni öljypisara jonka avulla ne pysyvät helposti pehmeidenkin pohjien pinnalla. Poikaset kuoriutuvat jäiden lähdön aikoihin ja kulkeutuvat pintaan noustuaan aallokon ja virtausten mukana aivan rannan tuntumaan. Sukukypsyyden made saavuttaa 3–6-vuotiaana. Yli kymmenvuotiaat mateet ovat harvinaisia, mutta vanhimmat tutkitut yksilöt ovat olleet noin 20-vuotiaita. Made kasvaa useista muista kaloista poiketen talvella.
"},{"variable":"MX.behaviour","title":"Behaviour","content":"Made on viileiden vesien yöaktiivinen pohjakala, joka päivisin piileskelee tavallisesti kivien suojassa. Kesäisin made liikkuu vähän, mutta aktivoituu syksyllä vesien viiletessä ja sukutuotteiden kehittyessä. Vuosittaiset vaellukset matalien ja syvien vesien välillä ovat melko lyhyitä. Pienet yksilöt käyttävät ravintonaan pohjaeläimiä ja siirtyvät kalaravintoon noin 20 cm mittaisina. Tästä eteenpäin made on yhä selkeämmin petokala, jonka tärkeimpinä ravintokohteina ovat muikku, kiiski, kuore, ahven, kivisimppu, silakka, kivinilkka ja tokot. Made hakee saaliinsa pääasiassa haju-, tunto- ja makuaistinsa avulla. Tuntoelimet sijaitsevat viiksisäikeessä ja vatsaevien toisessa eväruodossa.
"}],"title":"Life cycle and behaviour","group":"MX.SDVG4"},{"variables":[{"variable":"MX.habitat","title":"Habitat","content":"Puhdasvetiset, happipitoiset ja kovapohjaiset järvet, joet ja rannikkovedet. Made kestää huonosti rehevöitymistä, ja pohjakalana se on kärsinyt veden ja pohjan likaantumisesta sekä happikadoista. Kesäisin made oleskelee syvissä vesissä ja siirtyy vesien kylmennyttyä matalammalle.
"}],"title":"Ecology","group":"MX.SDVG5"}],"id":"LA.550","title":"Pinkka oppimisympäristö: BIO-103 Eliöiden monimuotoisuus - Kalat"},{"groups":[{"variables":[{"variable":"MX.descriptionText","title":"Description","content":"Turskakalojen lahkoon kuuluva made on makeiden vesien pitkäruumiinen, pienisuomuinen ja limapintainen pohjakala, jota esiintyy koko Suomen alueella.Paino tavallisesti 0,2–1,5 kg, suurimmillaan maailmalla noin 10 kg. Pää ja eturuumis leveät, ruumis kapenee pyrstöä kohti. Pyrstöosa sivuilta litistynyt. Yleisväritys tavallisesti ruskehtavan kirjava, mutta myös vihertävän harmaita tai mustanruskeita yksilöitä tavataan. Ihossa marmorimaisia mustia pilkkuja. Suuressa suussa on lukuisia pieniä hampaita. Yläleuka alaleukaa pidempi ja leuan alla on viiksisäie. Suomut ovat erittäin pienet ja iho nahkamainen. Mateella on kaksi selkäevää, joista takimmainen on pitkä kuten peräeväkin. Pyrstö on viuhkamainen ja vatsaevät sijaitsevat hyvin edessä aivan kidusten alapuolella. Silmät melko pienet ja useissa vesissä loiskaihin sokaisemat. Kylkiviiva vaalea ja melko suora.
"},{"variable":"MX.identificationText","title":"Identification","content":"Samannäköisiä lajeja: neliviiksimade, kivinilkka.Pieni made voi muistuttaa kivinilkkaa. Mateella on kuitenkin leuan alla viiksisäie, kaksi selkäevää ja selkeä pyrstöevä. Kivinilkan pyrstöevä ei erotu selkäevän ja peräevän muodostamasta eväreunuksesta. Meillä satunnaisharhailijana tavattavalla neliviiksimateella on neljä viiksisäiettä: yksi leuan alla ja kolme kuonossa.
"}],"title":"General description","group":"MX.SDVG1"},{"variables":[{"variable":"MX.distributionFinland","title":"Distribution in Finland","content":"Tavataan koko Suomen alueella.
"},{"variable":"MX.originAndDistributionText","title":"Origin and general distribution","content":"Pohjoisen pallonpuoliskon lauhkeat ja viileät alueet.
"}],"title":"Distribution","group":"MX.SDVG2"},{"variables":[{"variable":"MX.lifeCycle","title":"Life cycle","content":"Made kutee tavallisesti jo helmikuussa matalilla, alle kolmen metrin syvyisillä hiekka-, hieta- ja sorapohjilla järvissä, joissa ja puroissa. Mateen mätimunat eivät ole takertuvia, vaan niissä on pieni öljypisara jonka avulla ne pysyvät helposti pehmeidenkin pohjien pinnalla. Poikaset kuoriutuvat jäiden lähdön aikoihin ja kulkeutuvat pintaan noustuaan aallokon ja virtausten mukana aivan rannan tuntumaan. Sukukypsyyden made saavuttaa 3–6-vuotiaana. Yli kymmenvuotiaat mateet ovat harvinaisia, mutta vanhimmat tutkitut yksilöt ovat olleet noin 20-vuotiaita. Made kasvaa useista muista kaloista poiketen talvella.
"},{"variable":"MX.behaviour","title":"Behaviour","content":"Made on viileiden vesien yöaktiivinen pohjakala, joka päivisin piileskelee tavallisesti kivien suojassa. Kesäisin made liikkuu vähän, mutta aktivoituu syksyllä vesien viiletessä ja sukutuotteiden kehittyessä. Vuosittaiset vaellukset matalien ja syvien vesien välillä ovat melko lyhyitä. Pienet yksilöt käyttävät ravintonaan pohjaeläimiä ja siirtyvät kalaravintoon noin 20 cm mittaisina. Tästä eteenpäin made on yhä selkeämmin petokala, jonka tärkeimpinä ravintokohteina ovat muikku, kiiski, kuore, ahven, kivisimppu, silakka, kivinilkka ja tokot. Made hakee saaliinsa pääasiassa haju-, tunto- ja makuaistinsa avulla. Tuntoelimet sijaitsevat viiksisäikeessä ja vatsaevien toisessa eväruodossa.
"}],"title":"Life cycle and behaviour","group":"MX.SDVG4"},{"variables":[{"variable":"MX.habitat","title":"Habitat","content":"Puhdasvetiset, happipitoiset ja kovapohjaiset järvet, joet ja rannikkovedet. Made kestää huonosti rehevöitymistä, ja pohjakalana se on kärsinyt veden ja pohjan likaantumisesta sekä happikadoista. Kesäisin made oleskelee syvissä vesissä ja siirtyy vesien kylmennyttyä matalammalle.
"}],"title":"Ecology","group":"MX.SDVG5"}],"id":"LA.649"},{"groups":[{"variables":[{"variable":"MX.descriptionText","title":"Description","content":"Turskakalojen lahkoon kuuluva made on makeiden vesien pitkäruumiinen, pienisuomuinen ja limapintainen pohjakala, jota esiintyy koko Suomen alueella.Paino tavallisesti 0,2–1,5 kg, suurimmillaan maailmalla noin 10 kg. Pää ja eturuumis leveät, ruumis kapenee pyrstöä kohti. Pyrstöosa sivuilta litistynyt. Yleisväritys tavallisesti ruskehtavan kirjava, mutta myös vihertävän harmaita tai mustanruskeita yksilöitä tavataan. Ihossa marmorimaisia mustia pilkkuja. Suuressa suussa on lukuisia pieniä hampaita. Yläleuka alaleukaa pidempi ja leuan alla on viiksisäie. Suomut ovat erittäin pienet ja iho nahkamainen. Mateella on kaksi selkäevää, joista takimmainen on pitkä kuten peräeväkin. Pyrstö on viuhkamainen ja vatsaevät sijaitsevat hyvin edessä aivan kidusten alapuolella. Silmät melko pienet ja useissa vesissä loiskaihin sokaisemat. Kylkiviiva vaalea ja melko suora.
"},{"variable":"MX.identificationText","title":"Identification","content":"Samannäköisiä lajeja: neliviiksimade, kivinilkka.Pieni made voi muistuttaa kivinilkkaa. Mateella on kuitenkin leuan alla viiksisäie, kaksi selkäevää ja selkeä pyrstöevä. Kivinilkan pyrstöevä ei erotu selkäevän ja peräevän muodostamasta eväreunuksesta. Meillä satunnaisharhailijana tavattavalla neliviiksimateella on neljä viiksisäiettä: yksi leuan alla ja kolme kuonossa.
"}],"title":"General description","group":"MX.SDVG1"},{"variables":[{"variable":"MX.distributionFinland","title":"Distribution in Finland","content":"Tavataan koko Suomen alueella.
"},{"variable":"MX.originAndDistributionText","title":"Origin and general distribution","content":"Pohjoisen pallonpuoliskon lauhkeat ja viileät alueet.
"}],"title":"Distribution","group":"MX.SDVG2"},{"variables":[{"variable":"MX.lifeCycle","title":"Life cycle","content":"Made kutee tavallisesti jo helmikuussa matalilla, alle kolmen metrin syvyisillä hiekka-, hieta- ja sorapohjilla järvissä, joissa ja puroissa. Mateen mätimunat eivät ole takertuvia, vaan niissä on pieni öljypisara jonka avulla ne pysyvät helposti pehmeidenkin pohjien pinnalla. Poikaset kuoriutuvat jäiden lähdön aikoihin ja kulkeutuvat pintaan noustuaan aallokon ja virtausten mukana aivan rannan tuntumaan. Sukukypsyyden made saavuttaa 3–6-vuotiaana. Yli kymmenvuotiaat mateet ovat harvinaisia, mutta vanhimmat tutkitut yksilöt ovat olleet noin 20-vuotiaita. Made kasvaa useista muista kaloista poiketen talvella.
"},{"variable":"MX.behaviour","title":"Behaviour","content":"Made on viileiden vesien yöaktiivinen pohjakala, joka päivisin piileskelee tavallisesti kivien suojassa. Kesäisin made liikkuu vähän, mutta aktivoituu syksyllä vesien viiletessä ja sukutuotteiden kehittyessä. Vuosittaiset vaellukset matalien ja syvien vesien välillä ovat melko lyhyitä. Pienet yksilöt käyttävät ravintonaan pohjaeläimiä ja siirtyvät kalaravintoon noin 20 cm mittaisina. Tästä eteenpäin made on yhä selkeämmin petokala, jonka tärkeimpinä ravintokohteina ovat muikku, kiiski, kuore, ahven, kivisimppu, silakka, kivinilkka ja tokot. Made hakee saaliinsa pääasiassa haju-, tunto- ja makuaistinsa avulla. Tuntoelimet sijaitsevat viiksisäikeessä ja vatsaevien toisessa eväruodossa.
"}],"title":"Life cycle and behaviour","group":"MX.SDVG4"},{"variables":[{"variable":"MX.habitat","title":"Habitat","content":"Puhdasvetiset, happipitoiset ja kovapohjaiset järvet, joet ja rannikkovedet. Made kestää huonosti rehevöitymistä, ja pohjakalana se on kärsinyt veden ja pohjan likaantumisesta sekä happikadoista. Kesäisin made oleskelee syvissä vesissä ja siirtyy vesien kylmennyttyä matalammalle.
"}],"title":"Ecology","group":"MX.SDVG5"}],"id":"LA.665","title":"Pinkka oppimisympäristö: BIO-103 Eliöiden monimuotoisuus: eläimet - Kalat"},{"groups":[{"variables":[{"variable":"MX.descriptionText","title":"Description","content":"Turskakalojen lahkoon kuuluva made on makeiden vesien pitkäruumiinen, pienisuomuinen ja limapintainen pohjakala, jota esiintyy koko Suomen alueella.Paino tavallisesti 0,2–1,5 kg, suurimmillaan maailmalla noin 10 kg. Pää ja eturuumis leveät, ruumis kapenee pyrstöä kohti. Pyrstöosa sivuilta litistynyt. Yleisväritys tavallisesti ruskehtavan kirjava, mutta myös vihertävän harmaita tai mustanruskeita yksilöitä tavataan. Ihossa marmorimaisia mustia pilkkuja. Suuressa suussa on lukuisia pieniä hampaita. Yläleuka alaleukaa pidempi ja leuan alla on viiksisäie. Suomut ovat erittäin pienet ja iho nahkamainen. Mateella on kaksi selkäevää, joista takimmainen on pitkä kuten peräeväkin. Pyrstö on viuhkamainen ja vatsaevät sijaitsevat hyvin edessä aivan kidusten alapuolella. Silmät melko pienet ja useissa vesissä loiskaihin sokaisemat. Kylkiviiva vaalea ja melko suora.
"},{"variable":"MX.identificationText","title":"Identification","content":"Samannäköisiä lajeja: neliviiksimade, kivinilkka.Pieni made voi muistuttaa kivinilkkaa. Mateella on kuitenkin leuan alla viiksisäie, kaksi selkäevää ja selkeä pyrstöevä. Kivinilkan pyrstöevä ei erotu selkäevän ja peräevän muodostamasta eväreunuksesta. Meillä satunnaisharhailijana tavattavalla neliviiksimateella on neljä viiksisäiettä: yksi leuan alla ja kolme kuonossa.
"}],"title":"General description","group":"MX.SDVG1"},{"variables":[{"variable":"MX.distributionFinland","title":"Distribution in Finland","content":"Tavataan koko Suomen alueella.
"},{"variable":"MX.originAndDistributionText","title":"Origin and general distribution","content":"Pohjoisen pallonpuoliskon lauhkeat ja viileät alueet.
"}],"title":"Distribution","group":"MX.SDVG2"},{"variables":[{"variable":"MX.lifeCycle","title":"Life cycle","content":"Made kutee tavallisesti jo helmikuussa matalilla, alle kolmen metrin syvyisillä hiekka-, hieta- ja sorapohjilla järvissä, joissa ja puroissa. Mateen mätimunat eivät ole takertuvia, vaan niissä on pieni öljypisara jonka avulla ne pysyvät helposti pehmeidenkin pohjien pinnalla. Poikaset kuoriutuvat jäiden lähdön aikoihin ja kulkeutuvat pintaan noustuaan aallokon ja virtausten mukana aivan rannan tuntumaan. Sukukypsyyden made saavuttaa 3–6-vuotiaana. Yli kymmenvuotiaat mateet ovat harvinaisia, mutta vanhimmat tutkitut yksilöt ovat olleet noin 20-vuotiaita. Made kasvaa useista muista kaloista poiketen talvella.
"},{"variable":"MX.behaviour","title":"Behaviour","content":"Made on viileiden vesien yöaktiivinen pohjakala, joka päivisin piileskelee tavallisesti kivien suojassa. Kesäisin made liikkuu vähän, mutta aktivoituu syksyllä vesien viiletessä ja sukutuotteiden kehittyessä. Vuosittaiset vaellukset matalien ja syvien vesien välillä ovat melko lyhyitä. Pienet yksilöt käyttävät ravintonaan pohjaeläimiä ja siirtyvät kalaravintoon noin 20 cm mittaisina. Tästä eteenpäin made on yhä selkeämmin petokala, jonka tärkeimpinä ravintokohteina ovat muikku, kiiski, kuore, ahven, kivisimppu, silakka, kivinilkka ja tokot. Made hakee saaliinsa pääasiassa haju-, tunto- ja makuaistinsa avulla. Tuntoelimet sijaitsevat viiksisäikeessä ja vatsaevien toisessa eväruodossa.
"}],"title":"Life cycle and behaviour","group":"MX.SDVG4"},{"variables":[{"variable":"MX.habitat","title":"Habitat","content":"Puhdasvetiset, happipitoiset ja kovapohjaiset järvet, joet ja rannikkovedet. Made kestää huonosti rehevöitymistä, ja pohjakalana se on kärsinyt veden ja pohjan likaantumisesta sekä happikadoista. Kesäisin made oleskelee syvissä vesissä ja siirtyy vesien kylmennyttyä matalammalle.
"}],"title":"Ecology","group":"MX.SDVG5"}],"id":"LA.731","title":"Pinkka oppimisympäristö: Turun yliopisto, Eliöiden tuntemuksen perusteet (BIOL1111) - Selkärankaiset: Kalat"}],"originalPublications":["MP.261"],"anyHabitatSearchStrings":["MKV.habitatV","MKV.habitatVi","MKV.habitatVj","MKV.habitatVs","MKV.habitatVsk"],"informalTaxonGroups":["MVL.27","MVL.1283"],"qname":"MX.53186","id":"MX.53186","scientificNameDisplayName":"Lota lota","occurrenceCountInvasiveFinland":0,"sensitive":false,"bold":{"binCount":1,"bins":["BOLD:AAB2046"],"publicRecords":105,"specimens":169,"barcodes":79},"autoNonWild":false,"redListEvaluationGroups":["MVL.752"],"taxonExpert":["MA.39"],"parentsIncludeSelf":["MX.37600","MX.53761","MX.37602","MX.37606","MX.37608","MX.53092","MX.37669","MX.53309","MX.206827","MX.53185","MX.53186"],"observationCountInvasiveFinland":0,"taxonomicOrder":68880,"hasBold":true,"parents":["MX.37600","MX.53761","MX.37602","MX.37606","MX.37608","MX.37669","MX.53309","MX.206827","MX.53185"],"countOfSpecies":1,"stableInFinland":true,"scientificNameAuthorship":"(Linnaeus, 1758)","taxonRank":"MX.species","threatenedStatus":"MX.threatenedStatusNearThreatened","secondaryHabitats":[{"habitat":"MKV.habitatVi","id":"MKV.392414","order":0},{"habitat":"MKV.habitatVj","id":"MKV.392415","order":1}],"hiddenTaxon":false,"cursiveName":true,"vernacularName":"Burbot","hasMultimedia":true,"invasiveSpecies":false,"countOfFinnishSpecies":1,"nameAccordingTo":"MR.1","taxonEditor":["MA.39"],"occurrenceCountFinland":2182,"typeOfOccurrenceInFinland":["MX.typeOfOccurrenceStablePopulation"],"nonHiddenParentsIncludeSelf":["MX.37600","MX.53761","MX.37602","MX.37606","MX.37608","MX.37669","MX.53309","MX.206827","MX.53185","MX.53186"],"observationCountFinland":2182,"occurrenceCount":2199,"primaryHabitatSearchStrings":["MKV.habitatV","MKV.habitatVs","MKV.habitatVsk"],"finnishSpecies":true,"finnish":true,"multimedia":[{"copyrightOwner":"Markku Varjo","author":"Markku Varjo","fullURL":"https://image.laji.fi/MM.88077/Made_MV.jpg","largeURL":"https://image.laji.fi/MM.88077/Made_MV_large.jpg","source":"default","squareThumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.88077/Made_MV_square.jpg","primaryForTaxon":false,"licenseAbbreviation":"©","licenseFullname":"All rights reserved","sortOrder":2147483647,"taxon":{"cursiveName":true,"vernacularName":"Burbot","scientificName":"Lota lota","scientificNameAuthorship":"(Linnaeus, 1758)","taxonRank":"MX.species","id":"MX.53186","bold":{"binCount":1,"bins":["BOLD:AAB2046"],"publicRecords":105,"specimens":169,"barcodes":79},"hasBold":true},"licenseId":"MZ.intellectualRightsARR","thumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.88077/Made_MV_thumb.jpg"}],"primaryHabitat":{"habitat":"MKV.habitatVsk","id":"MKV.392413","order":0},"species":true,"observationCount":2199,"occurrenceInFinland":"MX.occurrenceInFinlandPublished","hasParent":true,"hasDescriptions":true,"intellectualRights":"MZ.intellectualRightsCC-BY-4.0"}