Threespine stickleback <p>Pohjoisen pallonpuoliskon rannikkovedet ja niihin hyvin yhteydessä olevat sisävedet.</p> <p>Kolmipiikin kutu tapahtuu kesäkuun alun ja heinäkuun lopun välillä ja annoskutijana se laskee mätinsä useassa erässä. Kutualueet ovat matalia rantoja, joilla koiraat valtaavat oman kutureviirinsä ja rakentavat sille pesän. Naaras laskee munansa pesään ja koiras hedelmöittää ne ja vartioi hedelmöittyneitä munia. Poikaset kuoriutuvat noin viikossa ja koiras suojelee jälkeläisiään vielä muutaman päivän ajan. Sukukypsyyden kolmipiikki saavuttaa yleensä vuoden ikäisenä ja elää korkeintaan 4–6-vuotiaaksi.</p> <p>Pohjoisen pallonpuoliskon rannikkovedet ja niihin hyvin yhteydessä olevat sisävedet.</p> <p>Keväisin kolmipiikki asustaa kasvillisuuden seassa matalissa rantavesissä sekä joissa ja puroissa. Talven kolmipiikit viettävät isoissa parvissa avomerellä tai järvenselillä. Sisävesistöissä sitä tavataan lähinnä Pohjois-Suomessa.</p> <p>Samannäköisiä lajeja: kymmenpiikki, viisipiikki.Kolmipiikin erottaa viisipiikistä ja kymmenpiikistä selkäpiikkien lukumäärän perusteella. Kolmipiikki on lisäksi piikkikaloistamme pulleimman muotoinen.</p> <p>Kolmipiikki on pieni ja hidaskasvuinen kala. Pituus tavallisesti 5–8 cm, enintään noin 10 cm.&#xa0; Ruumiinrakenteeltaan kolmipiikki on sukkulamainen. Pää on suuri ja pyrstönvarsi erittäin hoikka. Kolmipiikin&#xa0; väri vaihtelee vihertävän hopeisesta sinihopeiseen. Kutuaikana koiraiden kurkku ja etuvatsa muuttuvat punaisiksi, silmien ympäristö siniseksi, kyljet kellertäviksi ja selkä tummanvihreäksi. Kolmipiikillä on suomujen sijaan kyljillä 4–34 pystysuuntaista luukilpeä, joiden määrä vaihtelee ympäristön mukaan. Hampaat ovat pienet. Selkäevän etuosa muodostuu kolmesta piikistä ja niiden takana olevista pienistä purjemaisista eväkalvoista. Kaksi etummaista piikkiä ovat isommat kuin kolmas. Myös vatsaevät ovat piikkimäiset ja kolmipiikki pystyy lukitsemaan ne ulospäin. Pyrstöevä on viuhkamainen. Silmät kookkaat.</p> <p>Keväisin kolmipiikki asustaa kasvillisuuden seassa matalissa rantavesissä sekä joissa ja puroissa. Talven kolmipiikit viettävät isoissa parvissa avomerellä tai järvenselillä. Sisävesistöissä sitä tavataan lähinnä Pohjois-Suomessa.</p> <p>Kolmipiikki on pieni ja hidaskasvuinen kala. Pituus tavallisesti 5–8 cm, enintään noin 10 cm.&#xa0; Ruumiinrakenteeltaan kolmipiikki on sukkulamainen. Pää on suuri ja pyrstönvarsi erittäin hoikka. Kolmipiikin&#xa0; väri vaihtelee vihertävän hopeisesta sinihopeiseen. Kutuaikana koiraiden kurkku ja etuvatsa muuttuvat punaisiksi, silmien ympäristö siniseksi, kyljet kellertäviksi ja selkä tummanvihreäksi. Kolmipiikillä on suomujen sijaan kyljillä 4–34 pystysuuntaista luukilpeä, joiden määrä vaihtelee ympäristön mukaan. Hampaat ovat pienet. Selkäevän etuosa muodostuu kolmesta piikistä ja niiden takana olevista pienistä purjemaisista eväkalvoista. Kaksi etummaista piikkiä ovat isommat kuin kolmas. Myös vatsaevät ovat piikkimäiset ja kolmipiikki pystyy lukitsemaan ne ulospäin. Pyrstöevä on viuhkamainen. Silmät kookkaat.</p> <p>Koko Suomen rannikkoalueet sekä paikoittain järvet Itä-Suomessa ja Pohjois-Lapissa.</p> <p>Kolmipiikki on pieni ja hidaskasvuinen kala. Pituus tavallisesti 5–8 cm, enintään noin 10 cm.&#xa0; Ruumiinrakenteeltaan kolmipiikki on sukkulamainen. Pää on suuri ja pyrstönvarsi erittäin hoikka. Kolmipiikin&#xa0; väri vaihtelee vihertävän hopeisesta sinihopeiseen. Kutuaikana koiraiden kurkku ja etuvatsa muuttuvat punaisiksi, silmien ympäristö siniseksi, kyljet kellertäviksi ja selkä tummanvihreäksi. Kolmipiikillä on suomujen sijaan kyljillä 4–34 pystysuuntaista luukilpeä, joiden määrä vaihtelee ympäristön mukaan. Hampaat ovat pienet. Selkäevän etuosa muodostuu kolmesta piikistä ja niiden takana olevista pienistä purjemaisista eväkalvoista. Kaksi etummaista piikkiä ovat isommat kuin kolmas. Myös vatsaevät ovat piikkimäiset ja kolmipiikki pystyy lukitsemaan ne ulospäin. Pyrstöevä on viuhkamainen. Silmät kookkaat.</p> <p>Kolmipiikki on sisukas kala, joka ei juuri pelkää isompiakaan vesieläimiä. Sisävesien kolmipiikit ovat paikallisia, mutta merissä elävät yksilöt voivat tehdä laajoja vaelluksia palaten aina kutemaan makeaan tai murtoveteen. Vaaran uhatessa kolmipiikki lukitsee vatsapuolen piikkinsä ulospäin, jolloin vihollisen on sitä vaikea nielaista. Kolmipiikin ravinto koostuu lähinnä pienikokoisista selkärangattomista, kalanmädistä ja pienistä kalanpoikasista.</p> true <p>Samannäköisiä lajeja: kymmenpiikki, viisipiikki.Kolmipiikin erottaa viisipiikistä ja kymmenpiikistä selkäpiikkien lukumäärän perusteella. Kolmipiikki on lisäksi piikkikaloistamme pulleimman muotoinen.</p> <p>Pohjoisen pallonpuoliskon rannikkovedet ja niihin hyvin yhteydessä olevat sisävedet.</p> <p>Kolmipiikki on sisukas kala, joka ei juuri pelkää isompiakaan vesieläimiä. Sisävesien kolmipiikit ovat paikallisia, mutta merissä elävät yksilöt voivat tehdä laajoja vaelluksia palaten aina kutemaan makeaan tai murtoveteen. Vaaran uhatessa kolmipiikki lukitsee vatsapuolen piikkinsä ulospäin, jolloin vihollisen on sitä vaikea nielaista. Kolmipiikin ravinto koostuu lähinnä pienikokoisista selkärangattomista, kalanmädistä ja pienistä kalanpoikasista.</p> <p>Kolmipiikki on sisukas kala, joka ei juuri pelkää isompiakaan vesieläimiä. Sisävesien kolmipiikit ovat paikallisia, mutta merissä elävät yksilöt voivat tehdä laajoja vaelluksia palaten aina kutemaan makeaan tai murtoveteen. Vaaran uhatessa kolmipiikki lukitsee vatsapuolen piikkinsä ulospäin, jolloin vihollisen on sitä vaikea nielaista. Kolmipiikin ravinto koostuu lähinnä pienikokoisista selkärangattomista, kalanmädistä ja pienistä kalanpoikasista.</p> <p>Keväisin kolmipiikki asustaa kasvillisuuden seassa matalissa rantavesissä sekä joissa ja puroissa. Talven kolmipiikit viettävät isoissa parvissa avomerellä tai järvenselillä. Sisävesistöissä sitä tavataan lähinnä Pohjois-Suomessa.</p> <p>Kolmipiikin kutu tapahtuu kesäkuun alun ja heinäkuun lopun välillä ja annoskutijana se laskee mätinsä useassa erässä. Kutualueet ovat matalia rantoja, joilla koiraat valtaavat oman kutureviirinsä ja rakentavat sille pesän. Naaras laskee munansa pesään ja koiras hedelmöittää ne ja vartioi hedelmöittyneitä munia. Poikaset kuoriutuvat noin viikossa ja koiras suojelee jälkeläisiään vielä muutaman päivän ajan. Sukukypsyyden kolmipiikki saavuttaa yleensä vuoden ikäisenä ja elää korkeintaan 4–6-vuotiaaksi.</p> <p>Koko Suomen rannikkoalueet sekä paikoittain järvet Itä-Suomessa ja Pohjois-Lapissa.</p> <p>Kolmipiikki on sisukas kala, joka ei juuri pelkää isompiakaan vesieläimiä. Sisävesien kolmipiikit ovat paikallisia, mutta merissä elävät yksilöt voivat tehdä laajoja vaelluksia palaten aina kutemaan makeaan tai murtoveteen. Vaaran uhatessa kolmipiikki lukitsee vatsapuolen piikkinsä ulospäin, jolloin vihollisen on sitä vaikea nielaista. Kolmipiikin ravinto koostuu lähinnä pienikokoisista selkärangattomista, kalanmädistä ja pienistä kalanpoikasista.</p> <p>Kolmipiikki on pieni ja hidaskasvuinen kala. Pituus tavallisesti 5–8 cm, enintään noin 10 cm.&#xa0; Ruumiinrakenteeltaan kolmipiikki on sukkulamainen. Pää on suuri ja pyrstönvarsi erittäin hoikka. Kolmipiikin&#xa0; väri vaihtelee vihertävän hopeisesta sinihopeiseen. Kutuaikana koiraiden kurkku ja etuvatsa muuttuvat punaisiksi, silmien ympäristö siniseksi, kyljet kellertäviksi ja selkä tummanvihreäksi. Kolmipiikillä on suomujen sijaan kyljillä 4–34 pystysuuntaista luukilpeä, joiden määrä vaihtelee ympäristön mukaan. Hampaat ovat pienet. Selkäevän etuosa muodostuu kolmesta piikistä ja niiden takana olevista pienistä purjemaisista eväkalvoista. Kaksi etummaista piikkiä ovat isommat kuin kolmas. Myös vatsaevät ovat piikkimäiset ja kolmipiikki pystyy lukitsemaan ne ulospäin. Pyrstöevä on viuhkamainen. Silmät kookkaat.</p> <p>Kolmipiikki on sisukas kala, joka ei juuri pelkää isompiakaan vesieläimiä. Sisävesien kolmipiikit ovat paikallisia, mutta merissä elävät yksilöt voivat tehdä laajoja vaelluksia palaten aina kutemaan makeaan tai murtoveteen. Vaaran uhatessa kolmipiikki lukitsee vatsapuolen piikkinsä ulospäin, jolloin vihollisen on sitä vaikea nielaista. Kolmipiikin ravinto koostuu lähinnä pienikokoisista selkärangattomista, kalanmädistä ja pienistä kalanpoikasista.</p> storspigg <p>Kolmipiikki on pieni ja hidaskasvuinen kala. Pituus tavallisesti 5–8 cm, enintään noin 10 cm.&#xa0; Ruumiinrakenteeltaan kolmipiikki on sukkulamainen. Pää on suuri ja pyrstönvarsi erittäin hoikka. Kolmipiikin&#xa0; väri vaihtelee vihertävän hopeisesta sinihopeiseen. Kutuaikana koiraiden kurkku ja etuvatsa muuttuvat punaisiksi, silmien ympäristö siniseksi, kyljet kellertäviksi ja selkä tummanvihreäksi. Kolmipiikillä on suomujen sijaan kyljillä 4–34 pystysuuntaista luukilpeä, joiden määrä vaihtelee ympäristön mukaan. Hampaat ovat pienet. Selkäevän etuosa muodostuu kolmesta piikistä ja niiden takana olevista pienistä purjemaisista eväkalvoista. Kaksi etummaista piikkiä ovat isommat kuin kolmas. Myös vatsaevät ovat piikkimäiset ja kolmipiikki pystyy lukitsemaan ne ulospäin. Pyrstöevä on viuhkamainen. Silmät kookkaat.</p> <p>Koko Suomen rannikkoalueet sekä paikoittain järvet Itä-Suomessa ja Pohjois-Lapissa.</p> <p>Kolmipiikin kutu tapahtuu kesäkuun alun ja heinäkuun lopun välillä ja annoskutijana se laskee mätinsä useassa erässä. Kutualueet ovat matalia rantoja, joilla koiraat valtaavat oman kutureviirinsä ja rakentavat sille pesän. Naaras laskee munansa pesään ja koiras hedelmöittää ne ja vartioi hedelmöittyneitä munia. Poikaset kuoriutuvat noin viikossa ja koiras suojelee jälkeläisiään vielä muutaman päivän ajan. Sukukypsyyden kolmipiikki saavuttaa yleensä vuoden ikäisenä ja elää korkeintaan 4–6-vuotiaaksi.</p> <p>Kolmipiikin kutu tapahtuu kesäkuun alun ja heinäkuun lopun välillä ja annoskutijana se laskee mätinsä useassa erässä. Kutualueet ovat matalia rantoja, joilla koiraat valtaavat oman kutureviirinsä ja rakentavat sille pesän. Naaras laskee munansa pesään ja koiras hedelmöittää ne ja vartioi hedelmöittyneitä munia. Poikaset kuoriutuvat noin viikossa ja koiras suojelee jälkeläisiään vielä muutaman päivän ajan. Sukukypsyyden kolmipiikki saavuttaa yleensä vuoden ikäisenä ja elää korkeintaan 4–6-vuotiaaksi.</p> <p>Samannäköisiä lajeja: kymmenpiikki, viisipiikki.Kolmipiikin erottaa viisipiikistä ja kymmenpiikistä selkäpiikkien lukumäärän perusteella. Kolmipiikki on lisäksi piikkikaloistamme pulleimman muotoinen.</p> <p>Keväisin kolmipiikki asustaa kasvillisuuden seassa matalissa rantavesissä sekä joissa ja puroissa. Talven kolmipiikit viettävät isoissa parvissa avomerellä tai järvenselillä. Sisävesistöissä sitä tavataan lähinnä Pohjois-Suomessa.</p> <p>Koko Suomen rannikkoalueet sekä paikoittain järvet Itä-Suomessa ja Pohjois-Lapissa.</p> <p>Keväisin kolmipiikki asustaa kasvillisuuden seassa matalissa rantavesissä sekä joissa ja puroissa. Talven kolmipiikit viettävät isoissa parvissa avomerellä tai järvenselillä. Sisävesistöissä sitä tavataan lähinnä Pohjois-Suomessa.</p> <p>Kolmipiikin kutu tapahtuu kesäkuun alun ja heinäkuun lopun välillä ja annoskutijana se laskee mätinsä useassa erässä. Kutualueet ovat matalia rantoja, joilla koiraat valtaavat oman kutureviirinsä ja rakentavat sille pesän. Naaras laskee munansa pesään ja koiras hedelmöittää ne ja vartioi hedelmöittyneitä munia. Poikaset kuoriutuvat noin viikossa ja koiras suojelee jälkeläisiään vielä muutaman päivän ajan. Sukukypsyyden kolmipiikki saavuttaa yleensä vuoden ikäisenä ja elää korkeintaan 4–6-vuotiaaksi.</p> <p>Kolmipiikki on pieni ja hidaskasvuinen kala. Pituus tavallisesti 5–8 cm, enintään noin 10 cm.&#xa0; Ruumiinrakenteeltaan kolmipiikki on sukkulamainen. Pää on suuri ja pyrstönvarsi erittäin hoikka. Kolmipiikin&#xa0; väri vaihtelee vihertävän hopeisesta sinihopeiseen. Kutuaikana koiraiden kurkku ja etuvatsa muuttuvat punaisiksi, silmien ympäristö siniseksi, kyljet kellertäviksi ja selkä tummanvihreäksi. Kolmipiikillä on suomujen sijaan kyljillä 4–34 pystysuuntaista luukilpeä, joiden määrä vaihtelee ympäristön mukaan. Hampaat ovat pienet. Selkäevän etuosa muodostuu kolmesta piikistä ja niiden takana olevista pienistä purjemaisista eväkalvoista. Kaksi etummaista piikkiä ovat isommat kuin kolmas. Myös vatsaevät ovat piikkimäiset ja kolmipiikki pystyy lukitsemaan ne ulospäin. Pyrstöevä on viuhkamainen. Silmät kookkaat.</p> <p>Kolmipiikki on sisukas kala, joka ei juuri pelkää isompiakaan vesieläimiä. Sisävesien kolmipiikit ovat paikallisia, mutta merissä elävät yksilöt voivat tehdä laajoja vaelluksia palaten aina kutemaan makeaan tai murtoveteen. Vaaran uhatessa kolmipiikki lukitsee vatsapuolen piikkinsä ulospäin, jolloin vihollisen on sitä vaikea nielaista. Kolmipiikin ravinto koostuu lähinnä pienikokoisista selkärangattomista, kalanmädistä ja pienistä kalanpoikasista.</p> <p>Pohjoisen pallonpuoliskon rannikkovedet ja niihin hyvin yhteydessä olevat sisävedet.</p> <p>Koko Suomen rannikkoalueet sekä paikoittain järvet Itä-Suomessa ja Pohjois-Lapissa.</p> <p>Pohjoisen pallonpuoliskon rannikkovedet ja niihin hyvin yhteydessä olevat sisävedet.</p> <p>Keväisin kolmipiikki asustaa kasvillisuuden seassa matalissa rantavesissä sekä joissa ja puroissa. Talven kolmipiikit viettävät isoissa parvissa avomerellä tai järvenselillä. Sisävesistöissä sitä tavataan lähinnä Pohjois-Suomessa.</p> <p>Keväisin kolmipiikki asustaa kasvillisuuden seassa matalissa rantavesissä sekä joissa ja puroissa. Talven kolmipiikit viettävät isoissa parvissa avomerellä tai järvenselillä. Sisävesistöissä sitä tavataan lähinnä Pohjois-Suomessa.</p> <p>Koko Suomen rannikkoalueet sekä paikoittain järvet Itä-Suomessa ja Pohjois-Lapissa.</p> <p>Pohjoisen pallonpuoliskon rannikkovedet ja niihin hyvin yhteydessä olevat sisävedet.</p> <p>Kolmipiikki on pieni ja hidaskasvuinen kala. Pituus tavallisesti 5–8 cm, enintään noin 10 cm.&#xa0; Ruumiinrakenteeltaan kolmipiikki on sukkulamainen. Pää on suuri ja pyrstönvarsi erittäin hoikka. Kolmipiikin&#xa0; väri vaihtelee vihertävän hopeisesta sinihopeiseen. Kutuaikana koiraiden kurkku ja etuvatsa muuttuvat punaisiksi, silmien ympäristö siniseksi, kyljet kellertäviksi ja selkä tummanvihreäksi. Kolmipiikillä on suomujen sijaan kyljillä 4–34 pystysuuntaista luukilpeä, joiden määrä vaihtelee ympäristön mukaan. Hampaat ovat pienet. Selkäevän etuosa muodostuu kolmesta piikistä ja niiden takana olevista pienistä purjemaisista eväkalvoista. Kaksi etummaista piikkiä ovat isommat kuin kolmas. Myös vatsaevät ovat piikkimäiset ja kolmipiikki pystyy lukitsemaan ne ulospäin. Pyrstöevä on viuhkamainen. Silmät kookkaat.</p> Gasterosteus aculeatus <p>Koko Suomen rannikkoalueet sekä paikoittain järvet Itä-Suomessa ja Pohjois-Lapissa.</p> <p>Samannäköisiä lajeja: kymmenpiikki, viisipiikki.Kolmipiikin erottaa viisipiikistä ja kymmenpiikistä selkäpiikkien lukumäärän perusteella. Kolmipiikki on lisäksi piikkikaloistamme pulleimman muotoinen.</p> <p>Kolmipiikki on sisukas kala, joka ei juuri pelkää isompiakaan vesieläimiä. Sisävesien kolmipiikit ovat paikallisia, mutta merissä elävät yksilöt voivat tehdä laajoja vaelluksia palaten aina kutemaan makeaan tai murtoveteen. Vaaran uhatessa kolmipiikki lukitsee vatsapuolen piikkinsä ulospäin, jolloin vihollisen on sitä vaikea nielaista. Kolmipiikin ravinto koostuu lähinnä pienikokoisista selkärangattomista, kalanmädistä ja pienistä kalanpoikasista.</p> <p>Samannäköisiä lajeja: kymmenpiikki, viisipiikki.Kolmipiikin erottaa viisipiikistä ja kymmenpiikistä selkäpiikkien lukumäärän perusteella. Kolmipiikki on lisäksi piikkikaloistamme pulleimman muotoinen.</p> <p>Pohjoisen pallonpuoliskon rannikkovedet ja niihin hyvin yhteydessä olevat sisävedet.</p> <p>Samannäköisiä lajeja: kymmenpiikki, viisipiikki.Kolmipiikin erottaa viisipiikistä ja kymmenpiikistä selkäpiikkien lukumäärän perusteella. Kolmipiikki on lisäksi piikkikaloistamme pulleimman muotoinen.</p> <p>Kolmipiikki on pieni ja hidaskasvuinen kala. Pituus tavallisesti 5–8 cm, enintään noin 10 cm.&#xa0; Ruumiinrakenteeltaan kolmipiikki on sukkulamainen. Pää on suuri ja pyrstönvarsi erittäin hoikka. Kolmipiikin&#xa0; väri vaihtelee vihertävän hopeisesta sinihopeiseen. Kutuaikana koiraiden kurkku ja etuvatsa muuttuvat punaisiksi, silmien ympäristö siniseksi, kyljet kellertäviksi ja selkä tummanvihreäksi. Kolmipiikillä on suomujen sijaan kyljillä 4–34 pystysuuntaista luukilpeä, joiden määrä vaihtelee ympäristön mukaan. Hampaat ovat pienet. Selkäevän etuosa muodostuu kolmesta piikistä ja niiden takana olevista pienistä purjemaisista eväkalvoista. Kaksi etummaista piikkiä ovat isommat kuin kolmas. Myös vatsaevät ovat piikkimäiset ja kolmipiikki pystyy lukitsemaan ne ulospäin. Pyrstöevä on viuhkamainen. Silmät kookkaat.</p> <p>Samannäköisiä lajeja: kymmenpiikki, viisipiikki.Kolmipiikin erottaa viisipiikistä ja kymmenpiikistä selkäpiikkien lukumäärän perusteella. Kolmipiikki on lisäksi piikkikaloistamme pulleimman muotoinen.</p> <p>Kolmipiikin kutu tapahtuu kesäkuun alun ja heinäkuun lopun välillä ja annoskutijana se laskee mätinsä useassa erässä. Kutualueet ovat matalia rantoja, joilla koiraat valtaavat oman kutureviirinsä ja rakentavat sille pesän. Naaras laskee munansa pesään ja koiras hedelmöittää ne ja vartioi hedelmöittyneitä munia. Poikaset kuoriutuvat noin viikossa ja koiras suojelee jälkeläisiään vielä muutaman päivän ajan. Sukukypsyyden kolmipiikki saavuttaa yleensä vuoden ikäisenä ja elää korkeintaan 4–6-vuotiaaksi.</p> <p>Kolmipiikki on sisukas kala, joka ei juuri pelkää isompiakaan vesieläimiä. Sisävesien kolmipiikit ovat paikallisia, mutta merissä elävät yksilöt voivat tehdä laajoja vaelluksia palaten aina kutemaan makeaan tai murtoveteen. Vaaran uhatessa kolmipiikki lukitsee vatsapuolen piikkinsä ulospäin, jolloin vihollisen on sitä vaikea nielaista. Kolmipiikin ravinto koostuu lähinnä pienikokoisista selkärangattomista, kalanmädistä ja pienistä kalanpoikasista.</p> Linnaeus, 1758 <p>Samannäköisiä lajeja: kymmenpiikki, viisipiikki.Kolmipiikin erottaa viisipiikistä ja kymmenpiikistä selkäpiikkien lukumäärän perusteella. Kolmipiikki on lisäksi piikkikaloistamme pulleimman muotoinen.</p> kolmipiikki <p>Kolmipiikin kutu tapahtuu kesäkuun alun ja heinäkuun lopun välillä ja annoskutijana se laskee mätinsä useassa erässä. Kutualueet ovat matalia rantoja, joilla koiraat valtaavat oman kutureviirinsä ja rakentavat sille pesän. Naaras laskee munansa pesään ja koiras hedelmöittää ne ja vartioi hedelmöittyneitä munia. Poikaset kuoriutuvat noin viikossa ja koiras suojelee jälkeläisiään vielä muutaman päivän ajan. Sukukypsyyden kolmipiikki saavuttaa yleensä vuoden ikäisenä ja elää korkeintaan 4–6-vuotiaaksi.</p> <p>Kolmipiikin kutu tapahtuu kesäkuun alun ja heinäkuun lopun välillä ja annoskutijana se laskee mätinsä useassa erässä. Kutualueet ovat matalia rantoja, joilla koiraat valtaavat oman kutureviirinsä ja rakentavat sille pesän. Naaras laskee munansa pesään ja koiras hedelmöittää ne ja vartioi hedelmöittyneitä munia. Poikaset kuoriutuvat noin viikossa ja koiras suojelee jälkeläisiään vielä muutaman päivän ajan. Sukukypsyyden kolmipiikki saavuttaa yleensä vuoden ikäisenä ja elää korkeintaan 4–6-vuotiaaksi.</p> <p>Koko Suomen rannikkoalueet sekä paikoittain järvet Itä-Suomessa ja Pohjois-Lapissa.</p> <p>Keväisin kolmipiikki asustaa kasvillisuuden seassa matalissa rantavesissä sekä joissa ja puroissa. Talven kolmipiikit viettävät isoissa parvissa avomerellä tai järvenselillä. Sisävesistöissä sitä tavataan lähinnä Pohjois-Suomessa.</p> <p>Pohjoisen pallonpuoliskon rannikkovedet ja niihin hyvin yhteydessä olevat sisävedet.</p>