{"occurrences":[{"area":"ML.251","occurrenceCount":1,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.252","occurrenceCount":4,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.253","occurrenceCount":43,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.255","occurrenceCount":1,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"}],"parent":{"suborder":{"cursiveName":false,"vernacularName":"tähystäjäkalat","scientificName":"Trachinoidei","taxonRank":"MX.suborder","id":"MX.53232","hasBold":false},"phylum":{"cursiveName":false,"vernacularName":"selkäjänteiset","scientificName":"Chordata","taxonRank":"MX.phylum","id":"MX.37606","hasBold":false},"genus":{"cursiveName":true,"scientificName":"Hyperoplus","scientificNameAuthorship":"Günther, 1862","taxonRank":"MX.genus","id":"MX.53233","hasBold":false},"species":{"cursiveName":true,"vernacularName":"isotuulenkala","scientificName":"Hyperoplus lanceolatus","scientificNameAuthorship":"(Le Sauvage, 1824)","taxonRank":"MX.species","id":"MX.53234","bold":{"binCount":1,"bins":["BOLD:AAC5676"],"publicRecords":10,"specimens":52,"barcodes":17},"hasBold":true},"domain":{"cursiveName":false,"vernacularName":"aitotumaiset","scientificName":"Eucarya","scientificNameAuthorship":"Whittaker & Margulis, 1978","taxonRank":"MX.domain","id":"MX.53761","hasBold":false},"subphylum":{"cursiveName":false,"vernacularName":"selkärankaiset","scientificName":"Vertebrata","taxonRank":"MX.subphylum","id":"MX.37608","hasBold":false},"family":{"cursiveName":false,"vernacularName":"tuulenkalat","scientificName":"Ammodytidae","scientificNameAuthorship":"Bonaparte, 1835","taxonRank":"MX.family","id":"MX.53284","hasBold":false},"kingdom":{"cursiveName":false,"vernacularName":"eläimet","scientificName":"Animalia","scientificNameAuthorship":"Linnaeus, 1758","taxonRank":"MX.kingdom","id":"MX.37602","hasBold":false},"class":{"cursiveName":false,"vernacularName":"viuhkaeväkalat","scientificName":"Actinopteri","taxonRank":"MX.class","id":"MX.37669","hasBold":false},"order":{"cursiveName":false,"vernacularName":"ahvenkalat","scientificName":"Perciformes","taxonRank":"MX.order","id":"MX.53217","hasBold":false}},"hasLatestRedListEvaluation":true,"scientificName":"Hyperoplus lanceolatus","latestRedListStatusFinland":{"year":2019,"status":"MX.iucnLC"},"hasChildren":false,"redListStatusesInFinland":[{"year":2019,"status":"MX.iucnLC"},{"year":2010,"status":"MX.iucnLC"},{"year":2000,"status":"MX.iucnLC"}],"descriptions":[{"groups":[{"variables":[{"variable":"MX.descriptionText","title":"Yleiskuvaus","content":"
Hopeisenhohtoinen ja pitkulaisen muotoinen ahvenkalojen heimoon kuuluva merikala.
Pituus tavallisesti 12–25 cm, suurimmillaan maailmalla noin 40 cm. Isotuulenkalan ruumiinmuoto on pitkulainen ja poikkileikkaukseltaan pyöreä sekä tasapaksu. Selkäpuoli on väritykseltään vihertävä tai ruskea ja kyljet ovat hopeiset. Kylkiviiva sijaitsee korkealla. Selkäevä on pitkä ja vatsaevät puuttuvat lajilta kokonaan. Kookkailla yksilöillä on päässä silmän etupuolella tumma laikku.
Samannäköisiä lajeja: pikkutuulenkala.
Isotuulenkalan ja pikkutuulenkalan erottaminen toisistaan on vaikeaa. Isotuulenkalalla on kitalaen vannasluussa kaksi tukevaa hammasta ja sen yläleuka ei työnny eteenpäin suun ollessa auki. Suurilla isotuulenkaloilla on tumma täplä kuonossa silmien etupuolella.
Suomenlahdelta Selkämerelle.
Koillis-Atlantti Murmanskin seudulta Portugaliin.
Isotuulenkalan lisääntyminen Itämerellä tapahtuu parvissa 10–20 metrin syvyydessä olevilla hiekkapohjilla kesä-heinäkuussa. Atlantilla elävät yksilöt saattavat lisääntyä jopa yli 100 metrin syvyydessä. Mätimunat tarttuvat pohjahiekkaan ja kehittyvät ohuen hiekkakerroksen suojissa poikasiksi 2–3 viikon kuluessa hedelmöityksestä. Poikaset viettävät aluksi aikaansa vapaan veden alueella. Sukukypsyyden isotuulenkala saavuttaa tavallisesti 2-vuotiaana ja sen korkein elinikä on noin 5 vuotta.
Valoisaan aikaan isotuulenkalat piileskelevät pääosin hiekkaan kaivautuneena ja lähtevät liikkeelle vasta auringon laskiessa. Laji viihtyy lämpimissä vesissä ja oleilee kesäisin hyvinkin matalilla rannoilla siirtyen talvehtimaan syvemmälle. Isotuulenkalat voivat muodostaa sekaparvia pikkutuulenkalojen kanssa. Poikasten ravinto koostuu lähinnä eläinplanktonista, mutta kasvaessaan yksilöt siirtyvät vähitellen pohjaeläimiin ja pikkukaloihin. Tärkeimpiä saaliskaloja ovat tokot, pikkutuulenkalat, kuore, silakka ja kilohaili.
Merialueen hiekka- ja sorapohjat sekä vapaan veden alue. Isotuulenkala viettää suurimman osan ajastaan hiekkaan kaivautuneena ja elää talvisin syvemmällä kuin kesällä.
Hopeisenhohtoinen ja pitkulaisen muotoinen ahvenkalojen heimoon kuuluva merikala.Pituus tavallisesti 12–25 cm, suurimmillaan maailmalla noin 40 cm. Isotuulenkalan ruumiinmuoto on pitkulainen ja poikkileikkaukseltaan pyöreä sekä tasapaksu. Selkäpuoli on väritykseltään vihertävä tai ruskea ja kyljet ovat hopeiset. Kylkiviiva sijaitsee korkealla. Selkäevä on pitkä ja vatsaevät puuttuvat lajilta kokonaan. Kookkailla yksilöillä on päässä silmän etupuolella tumma laikku.
"},{"variable":"MX.identificationText","title":"Tunnistaminen","content":"Samannäköisiä lajeja: pikkutuulenkala.Isotuulenkalan ja pikkutuulenkalan erottaminen toisistaan on vaikeaa. Isotuulenkalalla on kitalaen vannasluussa kaksi tukevaa hammasta ja sen yläleuka ei työnny eteenpäin suun ollessa auki. Suurilla isotuulenkaloilla on tumma täplä kuonossa silmien etupuolella.
"}],"title":"Yleistä","group":"MX.SDVG1"},{"variables":[{"variable":"MX.distributionFinland","title":"Levinneisyys Suomessa","content":"Suomenlahdelta Selkämerelle.
"},{"variable":"MX.originAndDistributionText","title":"Alkuperä ja yleislevinneisyys","content":"Koillis-Atlantti Murmanskin seudulta Portugaliin.
"}],"title":"Levinneisyys","group":"MX.SDVG2"},{"variables":[{"variable":"MX.lifeCycle","title":"Elinkierto","content":"Isotuulenkalan lisääntyminen Itämerellä tapahtuu parvissa 10–20 metrin syvyydessä olevilla hiekkapohjilla kesä-heinäkuussa. Atlantilla elävät yksilöt saattavat lisääntyä jopa yli 100 metrin syvyydessä. Mätimunat tarttuvat pohjahiekkaan ja kehittyvät ohuen hiekkakerroksen suojissa poikasiksi 2–3 viikon kuluessa hedelmöityksestä. Poikaset viettävät aluksi aikaansa vapaan veden alueella. Sukukypsyyden isotuulenkala saavuttaa tavallisesti 2-vuotiaana ja sen korkein elinikä on noin 5 vuotta.
"},{"variable":"MX.behaviour","title":"Elintavat","content":"Valoisaan aikaan isotuulenkalat piileskelevät pääosin hiekkaan kaivautuneena ja lähtevät liikkeelle vasta auringon laskiessa. Laji viihtyy lämpimissä vesissä ja oleilee kesäisin hyvinkin matalilla rannoilla siirtyen talvehtimaan syvemmälle. Isotuulenkalat voivat muodostaa sekaparvia pikkutuulenkalojen kanssa. Poikasten ravinto koostuu lähinnä eläinplanktonista, mutta kasvaessaan yksilöt siirtyvät vähitellen pohjaeläimiin ja pikkukaloihin. Tärkeimpiä saaliskaloja ovat tokot, pikkutuulenkalat, kuore, silakka ja kilohaili.
"}],"title":"Elinkaari ja elintavat","group":"MX.SDVG4"},{"variables":[{"variable":"MX.habitat","title":"Elinympäristö","content":"Merialueen hiekka- ja sorapohjat sekä vapaan veden alue. Isotuulenkala viettää suurimman osan ajastaan hiekkaan kaivautuneena ja elää talvisin syvemmällä kuin kesällä.
"}],"title":"Ekologia","group":"MX.SDVG5"}],"id":"LA.296"},{"groups":[{"variables":[{"variable":"MX.descriptionText","title":"Yleiskuvaus","content":"Hopeisenhohtoinen ja pitkulaisen muotoinen ahvenkalojen heimoon kuuluva merikala.Pituus tavallisesti 12–25 cm, suurimmillaan maailmalla noin 40 cm. Isotuulenkalan ruumiinmuoto on pitkulainen ja poikkileikkaukseltaan pyöreä sekä tasapaksu. Selkäpuoli on väritykseltään vihertävä tai ruskea ja kyljet ovat hopeiset. Kylkiviiva sijaitsee korkealla. Selkäevä on pitkä ja vatsaevät puuttuvat lajilta kokonaan. Kookkailla yksilöillä on päässä silmän etupuolella tumma laikku.
"},{"variable":"MX.identificationText","title":"Tunnistaminen","content":"Samannäköisiä lajeja: pikkutuulenkala.Isotuulenkalan ja pikkutuulenkalan erottaminen toisistaan on vaikeaa. Isotuulenkalalla on kitalaen vannasluussa kaksi tukevaa hammasta ja sen yläleuka ei työnny eteenpäin suun ollessa auki. Suurilla isotuulenkaloilla on tumma täplä kuonossa silmien etupuolella.
"}],"title":"Yleistä","group":"MX.SDVG1"},{"variables":[{"variable":"MX.distributionFinland","title":"Levinneisyys Suomessa","content":"Suomenlahdelta Selkämerelle.
"},{"variable":"MX.originAndDistributionText","title":"Alkuperä ja yleislevinneisyys","content":"Koillis-Atlantti Murmanskin seudulta Portugaliin.
"}],"title":"Levinneisyys","group":"MX.SDVG2"},{"variables":[{"variable":"MX.lifeCycle","title":"Elinkierto","content":"Isotuulenkalan lisääntyminen Itämerellä tapahtuu parvissa 10–20 metrin syvyydessä olevilla hiekkapohjilla kesä-heinäkuussa. Atlantilla elävät yksilöt saattavat lisääntyä jopa yli 100 metrin syvyydessä. Mätimunat tarttuvat pohjahiekkaan ja kehittyvät ohuen hiekkakerroksen suojissa poikasiksi 2–3 viikon kuluessa hedelmöityksestä. Poikaset viettävät aluksi aikaansa vapaan veden alueella. Sukukypsyyden isotuulenkala saavuttaa tavallisesti 2-vuotiaana ja sen korkein elinikä on noin 5 vuotta.
"},{"variable":"MX.behaviour","title":"Elintavat","content":"Valoisaan aikaan isotuulenkalat piileskelevät pääosin hiekkaan kaivautuneena ja lähtevät liikkeelle vasta auringon laskiessa. Laji viihtyy lämpimissä vesissä ja oleilee kesäisin hyvinkin matalilla rannoilla siirtyen talvehtimaan syvemmälle. Isotuulenkalat voivat muodostaa sekaparvia pikkutuulenkalojen kanssa. Poikasten ravinto koostuu lähinnä eläinplanktonista, mutta kasvaessaan yksilöt siirtyvät vähitellen pohjaeläimiin ja pikkukaloihin. Tärkeimpiä saaliskaloja ovat tokot, pikkutuulenkalat, kuore, silakka ja kilohaili.
"}],"title":"Elinkaari ja elintavat","group":"MX.SDVG4"},{"variables":[{"variable":"MX.habitat","title":"Elinympäristö","content":"Merialueen hiekka- ja sorapohjat sekä vapaan veden alue. Isotuulenkala viettää suurimman osan ajastaan hiekkaan kaivautuneena ja elää talvisin syvemmällä kuin kesällä.
"}],"title":"Ekologia","group":"MX.SDVG5"}],"id":"LA.405","title":"Pinkka oppimisympäristö: BIO-103 Eliöiden monimuotoisuus: eläintuntemus - Kalat"},{"groups":[{"variables":[{"variable":"MX.descriptionText","title":"Yleiskuvaus","content":"Hopeisenhohtoinen ja pitkulaisen muotoinen ahvenkalojen heimoon kuuluva merikala.Pituus tavallisesti 12–25 cm, suurimmillaan maailmalla noin 40 cm. Isotuulenkalan ruumiinmuoto on pitkulainen ja poikkileikkaukseltaan pyöreä sekä tasapaksu. Selkäpuoli on väritykseltään vihertävä tai ruskea ja kyljet ovat hopeiset. Kylkiviiva sijaitsee korkealla. Selkäevä on pitkä ja vatsaevät puuttuvat lajilta kokonaan. Kookkailla yksilöillä on päässä silmän etupuolella tumma laikku.
"},{"variable":"MX.identificationText","title":"Tunnistaminen","content":"Samannäköisiä lajeja: pikkutuulenkala.Isotuulenkalan ja pikkutuulenkalan erottaminen toisistaan on vaikeaa. Isotuulenkalalla on kitalaen vannasluussa kaksi tukevaa hammasta ja sen yläleuka ei työnny eteenpäin suun ollessa auki. Suurilla isotuulenkaloilla on tumma täplä kuonossa silmien etupuolella.
"}],"title":"Yleistä","group":"MX.SDVG1"},{"variables":[{"variable":"MX.distributionFinland","title":"Levinneisyys Suomessa","content":"Suomenlahdelta Selkämerelle.
"},{"variable":"MX.originAndDistributionText","title":"Alkuperä ja yleislevinneisyys","content":"Koillis-Atlantti Murmanskin seudulta Portugaliin.
"}],"title":"Levinneisyys","group":"MX.SDVG2"},{"variables":[{"variable":"MX.lifeCycle","title":"Elinkierto","content":"Isotuulenkalan lisääntyminen Itämerellä tapahtuu parvissa 10–20 metrin syvyydessä olevilla hiekkapohjilla kesä-heinäkuussa. Atlantilla elävät yksilöt saattavat lisääntyä jopa yli 100 metrin syvyydessä. Mätimunat tarttuvat pohjahiekkaan ja kehittyvät ohuen hiekkakerroksen suojissa poikasiksi 2–3 viikon kuluessa hedelmöityksestä. Poikaset viettävät aluksi aikaansa vapaan veden alueella. Sukukypsyyden isotuulenkala saavuttaa tavallisesti 2-vuotiaana ja sen korkein elinikä on noin 5 vuotta.
"},{"variable":"MX.behaviour","title":"Elintavat","content":"Valoisaan aikaan isotuulenkalat piileskelevät pääosin hiekkaan kaivautuneena ja lähtevät liikkeelle vasta auringon laskiessa. Laji viihtyy lämpimissä vesissä ja oleilee kesäisin hyvinkin matalilla rannoilla siirtyen talvehtimaan syvemmälle. Isotuulenkalat voivat muodostaa sekaparvia pikkutuulenkalojen kanssa. Poikasten ravinto koostuu lähinnä eläinplanktonista, mutta kasvaessaan yksilöt siirtyvät vähitellen pohjaeläimiin ja pikkukaloihin. Tärkeimpiä saaliskaloja ovat tokot, pikkutuulenkalat, kuore, silakka ja kilohaili.
"}],"title":"Elinkaari ja elintavat","group":"MX.SDVG4"},{"variables":[{"variable":"MX.habitat","title":"Elinympäristö","content":"Merialueen hiekka- ja sorapohjat sekä vapaan veden alue. Isotuulenkala viettää suurimman osan ajastaan hiekkaan kaivautuneena ja elää talvisin syvemmällä kuin kesällä.
"}],"title":"Ekologia","group":"MX.SDVG5"}],"id":"LA.430","title":"Pinkka oppimisympäristö: BIO-306 Saariston ekologia - Kalat"}],"originalPublications":["MP.261"],"anyHabitatSearchStrings":["MKV.habitatV","MKV.habitatVi"],"informalTaxonGroups":["MVL.27","MVL.1283"],"qname":"MX.53234","id":"MX.53234","alternativeVernacularName":{"sv":["kungtobis"]},"scientificNameDisplayName":"Hyperoplus lanceolatus","occurrenceCountInvasiveFinland":0,"sensitive":false,"bold":{"binCount":1,"bins":["BOLD:AAC5676"],"publicRecords":10,"specimens":52,"barcodes":17},"autoNonWild":false,"redListEvaluationGroups":["MVL.752"],"taxonExpert":["MA.39"],"parentsIncludeSelf":["MX.37600","MX.53761","MX.37602","MX.37606","MX.37608","MX.53092","MX.37669","MX.53217","MX.53232","MX.53284","MX.53233","MX.53234"],"observationCountInvasiveFinland":0,"taxonomicOrder":71213,"hasBold":true,"parents":["MX.37600","MX.53761","MX.37602","MX.37606","MX.37608","MX.37669","MX.53217","MX.53232","MX.53284","MX.53233"],"countOfSpecies":1,"stableInFinland":true,"scientificNameAuthorship":"(Le Sauvage, 1824)","taxonRank":"MX.species","hiddenTaxon":false,"cursiveName":true,"vernacularName":"isotuulenkala","hasMultimedia":true,"invasiveSpecies":false,"countOfFinnishSpecies":1,"nameAccordingTo":"MR.1","taxonEditor":["MA.39"],"occurrenceCountFinland":53,"typeOfOccurrenceInFinland":["MX.typeOfOccurrenceStablePopulation"],"nonHiddenParentsIncludeSelf":["MX.37600","MX.53761","MX.37602","MX.37606","MX.37608","MX.37669","MX.53217","MX.53232","MX.53284","MX.53233","MX.53234"],"observationCountFinland":53,"administrativeStatuses":["MX.finlex160_1997_appendix1"],"occurrenceCount":58,"primaryHabitatSearchStrings":["MKV.habitatV","MKV.habitatVi"],"finnishSpecies":true,"finnish":true,"multimedia":[{"copyrightOwner":"Markku Varjo","author":"Markku Varjo","fullURL":"https://image.laji.fi/MM.88420/isotuulenkala_2.jpg","largeURL":"https://image.laji.fi/MM.88420/isotuulenkala_2.jpg","source":"default","squareThumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.88420/isotuulenkala_2_square.jpg","primaryForTaxon":false,"licenseAbbreviation":"©","licenseFullname":"Kaikki oikeudet pidätetään","sortOrder":2147483647,"taxon":{"cursiveName":true,"vernacularName":"isotuulenkala","scientificName":"Hyperoplus lanceolatus","scientificNameAuthorship":"(Le Sauvage, 1824)","taxonRank":"MX.species","id":"MX.53234","bold":{"binCount":1,"bins":["BOLD:AAC5676"],"publicRecords":10,"specimens":52,"barcodes":17},"hasBold":true},"licenseId":"MZ.intellectualRightsARR","thumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.88420/isotuulenkala_2_thumb.jpg"},{"copyrightOwner":"Markku Varjo","author":"Markku Varjo","fullURL":"https://image.laji.fi/MM.88422/isotuulenkala.jpg","largeURL":"https://image.laji.fi/MM.88422/isotuulenkala_large.jpg","source":"default","squareThumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.88422/isotuulenkala_square.jpg","primaryForTaxon":false,"licenseAbbreviation":"©","licenseFullname":"Kaikki oikeudet pidätetään","sortOrder":2147483647,"taxon":{"cursiveName":true,"vernacularName":"isotuulenkala","scientificName":"Hyperoplus lanceolatus","scientificNameAuthorship":"(Le Sauvage, 1824)","taxonRank":"MX.species","id":"MX.53234","bold":{"binCount":1,"bins":["BOLD:AAC5676"],"publicRecords":10,"specimens":52,"barcodes":17},"hasBold":true},"licenseId":"MZ.intellectualRightsARR","thumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.88422/isotuulenkala_thumb.jpg"}],"primaryHabitat":{"habitat":"MKV.habitatVi","id":"MKV.371275","order":0},"species":true,"observationCount":58,"occurrenceInFinland":"MX.occurrenceInFinlandPublished","hasParent":true,"hasDescriptions":true,"intellectualRights":"MZ.intellectualRightsCC-BY-4.0"}