Cobitis taenia true <p>Euraasian lauhkea vyöhyke Espanjasta Siperiaan.</p> rantanuoliainen <p>Euraasian lauhkea vyöhyke Espanjasta Siperiaan.</p> <p>Samannäköisiä lajeja: kivennuoliainen, törö, valkoevätörö.Rantanuoliaisella on viiksisäikeitä yhteensä kuusi, kun töröllä ja valkoevätöröllä niitä on kaksi. Rantanuoliaisen ruumiin poikkileikkaus on litteämpi ja korkeampi kuin kivennuoliaisella. Lisäksi selkä ja pyrstöevät ovat pyöreämmät kuin kivennuoliaisella.</p> <p>Euraasian lauhkea vyöhyke Espanjasta Siperiaan.</p> <p>Rantanuoliainen kutee keskellä kesää ja kutu kestää 2–3 viikkoa sijoittuen levää ja kasveja kasvaville koville pohjille. Kudun aikana koiras kiertyy naaraan ympärille ja puristaa mätimunat ulos hedelmöittäen ne samalla. Hedelmöitetty mäti tarttuu vesikasveihin ja poikaset kuoriutuvat lämpimässä vedessä jo 3–4 vuorokauden kuluttua. Poikasilla on aluksi ns. ulkokidukset, jotka ovat osittain kidusraon ulkopuolella. Suolihengityksen ansiosta poikaset pystyvät käyttämään myös ilmakehän happea. Sukukypsyyden rantanuoliainen saavuttaa 2–4-vuotiaana. Rantanuoliaisen tarkkaa elinikää ei tunneta, mutta akvaarioissa rantanuoliainen on saavuttanut korkeimmillaan 10 vuoden iän.</p> rantaneula <p>Hitaasti virtaavat, runsashappiset joet sekä järvien hiekka- ja mutapohjat. Isommat yksilöt viihtyvät myös karkeammilla sora- ja kivipohjilla.</p> <p>Itäisen suomenlahden ranta-alueet Kaakkois-Suomessa.</p> <p>Hitaasti virtaavat, runsashappiset joet sekä järvien hiekka- ja mutapohjat. Isommat yksilöt viihtyvät myös karkeammilla sora- ja kivipohjilla.</p> Linnaeus, 1758 <p>Samannäköisiä lajeja: kivennuoliainen, törö, valkoevätörö.Rantanuoliaisella on viiksisäikeitä yhteensä kuusi, kun töröllä ja valkoevätöröllä niitä on kaksi. Rantanuoliaisen ruumiin poikkileikkaus on litteämpi ja korkeampi kuin kivennuoliaisella. Lisäksi selkä ja pyrstöevät ovat pyöreämmät kuin kivennuoliaisella.</p> <p>Pienikokoinen rantanuoliainen on pohjakala, jota on Suomessa tavattu vain parista paikasta Kaakkois-Suomesta.Pituus tavallisesti 6–9 cm, enintään noin 13 cm. Rantanuoliainen on väriltään kellertävän tai punertavan ruskea. Kyljissä on tummista pilkuista muodostuvat pitkittäiset rivit. Päässä on tumma juova kuonosta silmään. Leuoissa on yhteensä kuusi viiksisäiettä, joista neljä ylähuulessa ja kaksi alahuulessa. Selkä- ja pyrstöevät ovat pyöreät ja kaikissa evissä on tummia pilkkuja. Rantanuoliaisen ruumis on muodoltaan pitkä ja matala. Silmän alla on pieni alaviistoon osoittava luupiikki.</p> <p>Rantanuoliainen on yöaktiivinen kala ja lepäilee päivisin matalissa rantavesissä yksin tai pienissä ryhmissä, lähtien ravinnonhakuun illan hämärtyessä. Usein se suojautuu kasvillisuuden tai hiekan sekaan ja voi kaivautua ahdistettuna jopa kokonaan pohjasedimenttiin. Talvisin rantanuoliaiset siirtyvät syvempiin vesiin. Tarpeen vaatiessa rantanuoliainen voi käyttää ilmakehän happea hengitykseensä suolihengityksen avulla.</p> <p>Rantanuoliainen on yöaktiivinen kala ja lepäilee päivisin matalissa rantavesissä yksin tai pienissä ryhmissä, lähtien ravinnonhakuun illan hämärtyessä. Usein se suojautuu kasvillisuuden tai hiekan sekaan ja voi kaivautua ahdistettuna jopa kokonaan pohjasedimenttiin. Talvisin rantanuoliaiset siirtyvät syvempiin vesiin. Tarpeen vaatiessa rantanuoliainen voi käyttää ilmakehän happea hengitykseensä suolihengityksen avulla.</p> <p>Rantanuoliainen kutee keskellä kesää ja kutu kestää 2–3 viikkoa sijoittuen levää ja kasveja kasvaville koville pohjille. Kudun aikana koiras kiertyy naaraan ympärille ja puristaa mätimunat ulos hedelmöittäen ne samalla. Hedelmöitetty mäti tarttuu vesikasveihin ja poikaset kuoriutuvat lämpimässä vedessä jo 3–4 vuorokauden kuluttua. Poikasilla on aluksi ns. ulkokidukset, jotka ovat osittain kidusraon ulkopuolella. Suolihengityksen ansiosta poikaset pystyvät käyttämään myös ilmakehän happea. Sukukypsyyden rantanuoliainen saavuttaa 2–4-vuotiaana. Rantanuoliaisen tarkkaa elinikää ei tunneta, mutta akvaarioissa rantanuoliainen on saavuttanut korkeimmillaan 10 vuoden iän.</p> <p>Pienikokoinen rantanuoliainen on pohjakala, jota on Suomessa tavattu vain parista paikasta Kaakkois-Suomesta.Pituus tavallisesti 6–9 cm, enintään noin 13 cm. Rantanuoliainen on väriltään kellertävän tai punertavan ruskea. Kyljissä on tummista pilkuista muodostuvat pitkittäiset rivit. Päässä on tumma juova kuonosta silmään. Leuoissa on yhteensä kuusi viiksisäiettä, joista neljä ylähuulessa ja kaksi alahuulessa. Selkä- ja pyrstöevät ovat pyöreät ja kaikissa evissä on tummia pilkkuja. Rantanuoliaisen ruumis on muodoltaan pitkä ja matala. Silmän alla on pieni alaviistoon osoittava luupiikki.</p> <p>Itäisen suomenlahden ranta-alueet Kaakkois-Suomessa.</p> <p>Itäisen suomenlahden ranta-alueet Kaakkois-Suomessa.</p> <p>Pienikokoinen rantanuoliainen on pohjakala, jota on Suomessa tavattu vain parista paikasta Kaakkois-Suomesta.Pituus tavallisesti 6–9 cm, enintään noin 13 cm. Rantanuoliainen on väriltään kellertävän tai punertavan ruskea. Kyljissä on tummista pilkuista muodostuvat pitkittäiset rivit. Päässä on tumma juova kuonosta silmään. Leuoissa on yhteensä kuusi viiksisäiettä, joista neljä ylähuulessa ja kaksi alahuulessa. Selkä- ja pyrstöevät ovat pyöreät ja kaikissa evissä on tummia pilkkuja. Rantanuoliaisen ruumis on muodoltaan pitkä ja matala. Silmän alla on pieni alaviistoon osoittava luupiikki.</p> <p>Itäisen suomenlahden ranta-alueet Kaakkois-Suomessa.</p> <p>Samannäköisiä lajeja: kivennuoliainen, törö, valkoevätörö.Rantanuoliaisella on viiksisäikeitä yhteensä kuusi, kun töröllä ja valkoevätöröllä niitä on kaksi. Rantanuoliaisen ruumiin poikkileikkaus on litteämpi ja korkeampi kuin kivennuoliaisella. Lisäksi selkä ja pyrstöevät ovat pyöreämmät kuin kivennuoliaisella.</p> Spined loach <p>Rantanuoliainen on yöaktiivinen kala ja lepäilee päivisin matalissa rantavesissä yksin tai pienissä ryhmissä, lähtien ravinnonhakuun illan hämärtyessä. Usein se suojautuu kasvillisuuden tai hiekan sekaan ja voi kaivautua ahdistettuna jopa kokonaan pohjasedimenttiin. Talvisin rantanuoliaiset siirtyvät syvempiin vesiin. Tarpeen vaatiessa rantanuoliainen voi käyttää ilmakehän happea hengitykseensä suolihengityksen avulla.</p> nissöga <p>Rantanuoliainen on yöaktiivinen kala ja lepäilee päivisin matalissa rantavesissä yksin tai pienissä ryhmissä, lähtien ravinnonhakuun illan hämärtyessä. Usein se suojautuu kasvillisuuden tai hiekan sekaan ja voi kaivautua ahdistettuna jopa kokonaan pohjasedimenttiin. Talvisin rantanuoliaiset siirtyvät syvempiin vesiin. Tarpeen vaatiessa rantanuoliainen voi käyttää ilmakehän happea hengitykseensä suolihengityksen avulla.</p> <p>Hitaasti virtaavat, runsashappiset joet sekä järvien hiekka- ja mutapohjat. Isommat yksilöt viihtyvät myös karkeammilla sora- ja kivipohjilla.</p> <p>Pienikokoinen rantanuoliainen on pohjakala, jota on Suomessa tavattu vain parista paikasta Kaakkois-Suomesta.Pituus tavallisesti 6–9 cm, enintään noin 13 cm. Rantanuoliainen on väriltään kellertävän tai punertavan ruskea. Kyljissä on tummista pilkuista muodostuvat pitkittäiset rivit. Päässä on tumma juova kuonosta silmään. Leuoissa on yhteensä kuusi viiksisäiettä, joista neljä ylähuulessa ja kaksi alahuulessa. Selkä- ja pyrstöevät ovat pyöreät ja kaikissa evissä on tummia pilkkuja. Rantanuoliaisen ruumis on muodoltaan pitkä ja matala. Silmän alla on pieni alaviistoon osoittava luupiikki.</p> <p>Euraasian lauhkea vyöhyke Espanjasta Siperiaan.</p> <p>Rantanuoliainen kutee keskellä kesää ja kutu kestää 2–3 viikkoa sijoittuen levää ja kasveja kasvaville koville pohjille. Kudun aikana koiras kiertyy naaraan ympärille ja puristaa mätimunat ulos hedelmöittäen ne samalla. Hedelmöitetty mäti tarttuu vesikasveihin ja poikaset kuoriutuvat lämpimässä vedessä jo 3–4 vuorokauden kuluttua. Poikasilla on aluksi ns. ulkokidukset, jotka ovat osittain kidusraon ulkopuolella. Suolihengityksen ansiosta poikaset pystyvät käyttämään myös ilmakehän happea. Sukukypsyyden rantanuoliainen saavuttaa 2–4-vuotiaana. Rantanuoliaisen tarkkaa elinikää ei tunneta, mutta akvaarioissa rantanuoliainen on saavuttanut korkeimmillaan 10 vuoden iän.</p> <p>Rantanuoliainen kutee keskellä kesää ja kutu kestää 2–3 viikkoa sijoittuen levää ja kasveja kasvaville koville pohjille. Kudun aikana koiras kiertyy naaraan ympärille ja puristaa mätimunat ulos hedelmöittäen ne samalla. Hedelmöitetty mäti tarttuu vesikasveihin ja poikaset kuoriutuvat lämpimässä vedessä jo 3–4 vuorokauden kuluttua. Poikasilla on aluksi ns. ulkokidukset, jotka ovat osittain kidusraon ulkopuolella. Suolihengityksen ansiosta poikaset pystyvät käyttämään myös ilmakehän happea. Sukukypsyyden rantanuoliainen saavuttaa 2–4-vuotiaana. Rantanuoliaisen tarkkaa elinikää ei tunneta, mutta akvaarioissa rantanuoliainen on saavuttanut korkeimmillaan 10 vuoden iän.</p> <p>Hitaasti virtaavat, runsashappiset joet sekä järvien hiekka- ja mutapohjat. Isommat yksilöt viihtyvät myös karkeammilla sora- ja kivipohjilla.</p> <p>Samannäköisiä lajeja: kivennuoliainen, törö, valkoevätörö.Rantanuoliaisella on viiksisäikeitä yhteensä kuusi, kun töröllä ja valkoevätöröllä niitä on kaksi. Rantanuoliaisen ruumiin poikkileikkaus on litteämpi ja korkeampi kuin kivennuoliaisella. Lisäksi selkä ja pyrstöevät ovat pyöreämmät kuin kivennuoliaisella.</p>