{"occurrences":[{"area":"ML.251","occurrenceCount":6,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.252","occurrenceCount":34,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.253","occurrenceCount":43,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.254","occurrenceCount":10,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.255","occurrenceCount":40,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.256","occurrenceCount":24,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.257","occurrenceCount":61,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.258","occurrenceCount":10,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.259","occurrenceCount":5,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.260","occurrenceCount":22,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.261","occurrenceCount":31,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.262","occurrenceCount":13,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.263","occurrenceCount":43,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.264","occurrenceCount":10,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.265","occurrenceCount":5,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.266","occurrenceCount":10,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.267","occurrenceCount":1,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.268","occurrenceCount":1,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"}],"parent":{"suborder":{"cursiveName":false,"vernacularName":"särkikalat","notes":"Cyprinidae sensu lato (\"särkikalat\"), recently split into several familiese.g. Cyprinidae s.str. (karpit), Leuciscidae (särjet), Gobionidae (töröt), Tincidae (suutarit), Xenocyprididae (aasiankarpit)","scientificName":"Cyprinoidei","taxonRank":"MX.suborder","id":"MX.53144","hasBold":false},"phylum":{"cursiveName":false,"vernacularName":"selkäjänteiset","scientificName":"Chordata","taxonRank":"MX.phylum","id":"MX.37606","hasBold":false},"genus":{"cursiveName":true,"scientificName":"Leuciscus","scientificNameAuthorship":"Cuvier, 1816","taxonRank":"MX.genus","id":"MX.53272","hasBold":false},"species":{"cursiveName":true,"vernacularName":"säyne","scientificName":"Leuciscus idus","scientificNameAuthorship":"(Linnaeus, 1758)","taxonRank":"MX.species","id":"MX.53273","bold":{"binCount":3,"bins":["BOLD:AAA5492","BOLD:AAD5733","BOLD:AAE3495"],"publicRecords":62,"specimens":83,"barcodes":45},"hasBold":true},"domain":{"cursiveName":false,"vernacularName":"aitotumaiset","scientificName":"Eucarya","scientificNameAuthorship":"Whittaker & Margulis, 1978","taxonRank":"MX.domain","id":"MX.53761","hasBold":false},"subphylum":{"cursiveName":false,"vernacularName":"selkärankaiset","scientificName":"Vertebrata","taxonRank":"MX.subphylum","id":"MX.37608","hasBold":false},"family":{"cursiveName":false,"vernacularName":"särjet","notes":"Previously a subfamily in Cyprinidae","scientificName":"Leuciscidae","scientificNameAuthorship":"Bonaparte, 1835","taxonRank":"MX.family","id":"MX.5016660","hasBold":false},"kingdom":{"cursiveName":false,"vernacularName":"eläimet","scientificName":"Animalia","scientificNameAuthorship":"Linnaeus, 1758","taxonRank":"MX.kingdom","id":"MX.37602","hasBold":false},"class":{"cursiveName":false,"vernacularName":"viuhkaeväkalat","scientificName":"Actinopteri","taxonRank":"MX.class","id":"MX.37669","hasBold":false},"order":{"cursiveName":false,"vernacularName":"karppikalat","scientificName":"Cypriniformes","taxonRank":"MX.order","id":"MX.53143","hasBold":false}},"hasLatestRedListEvaluation":true,"scientificName":"Leuciscus idus","latestRedListStatusFinland":{"year":2019,"status":"MX.iucnLC"},"hasChildren":false,"redListStatusesInFinland":[{"year":2019,"status":"MX.iucnLC"},{"year":2010,"status":"MX.iucnLC"},{"year":2000,"status":"MX.iucnLC"}],"descriptions":[{"groups":[{"variables":[{"variable":"MX.descriptionText","title":"Yleiskuvaus","content":"
Särkeä muistuttava suurikokoinen särkikala.
Paino tavallisesti 0,5–1,5 kg, suurimmillaan maailmalla yli 5 kg. Säyne on muodoltaan paksu ja tanakka. Sen selkä on leveä ja pyrstönvarsi tukeva. Koirailla on kutuaikana kutukyhmyjä pään ja selän alueella. Säyneen selkä on tumma. Pienillä yksilöillä on hopeiset kyljet, jotka voivat kasvaessa saada kultaisen tai messinkisen värin. Vatsapuolen evät ovat usein punertavat. Vatsapuolen evät ja toisinaan myös selkäevä ovat joko tummanharmaita tai punertavia. Pienikokoisia suomuja mahtuu kylkiviivalle 53–61 kpl. Suu on nieluhampaallinen ja eteenpäin suuntautunut. Silmät ovat valkoiset tai kellertävät.
Samannäköisiä lajeja: turpa, seipi, särki, sorva.
Säyne eroaa särjestä ja turvasta pienten suomujensa osalta: suomuja on kylkiviivalla 53–61. Selkäevässä on 9–11 ja peräevässä 12–13 ruotoa. Kookkaalla säyneellä voi olla kullanhohtoista väritystä kyljissä.
Koko Suomi pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta
Pohjois-Eurooppa ja Aasia.
Säyneen kutu alkaa varhain keväällä jäistä vapautuneilla ranta-alueilla, puroissa ja joissa, jolloin kutuvalmiita suurikokoisia säyneitä saattaa vaeltaa kutupaikoille suurissa ryhmissä. Koiraat saapuvat tavallisesti kutualueille ennen naaraita. Kutu tapahtuu yleensä matalassa vedessä ja mätimunat takertuvat rannan kiviin sekä vesikasveihin. Poikaset kuoriutuvat noin kahden viikon kuluttua. Sukukypsyyden säyne saavuttaa yleensä vasta 5–8 vuoden ikäisenä ja 30–35 cm mittaisena. Säyne on melko pitkäikäinen laji. Vanhimmat pyydetyt yksilöt ovat olleet yli 20-vuotiaita.
Säyne on eloisa särkikala, joka on jatkuvasti liikkeessä. Säyneet kokoontuvat kesäisin mataliin rantavesiin ja puroihin kutemaan, mutta siirtyvät kesän edetessä järvien ja saariston selkävesille. Säyneitä voi usein nähdä hyppimässä veden pinnassa ja kuumina hellepäivinä suuria parvia voi nähdä aivan pinnan tuntumassa. Poikaset käyttävät ravinnokseen eläinplanktonia, mutta siirtyvät kasvaessaan lähes pelkkään pohjaeläinravintoon. Säyneen ravintoon kuuluvat muun muassa hyönteisten toukat, äyriäiset ja simpukat, joiden kuoret säyne jauhaa nieluhampaillaan.
Säyne suosii kirkkaita ja lämpimiä vesiä, mutta esiintyy kuitenkin miltei kaikentyyppisissä vesistöissä pieniä lampia lukuun ottamatta. Pitkälle edennyt rehevöityminen voi kuitenkin rajoittaa säyneen esiintymistä. Säyne esiintyy matalilta kasvillisuusrannoilta karuille syvänteille.
Särkeä muistuttava suurikokoinen särkikala.Paino tavallisesti 0,5–1,5 kg, suurimmillaan maailmalla yli 5 kg. Säyne on muodoltaan paksu ja tanakka. Sen selkä on leveä ja pyrstönvarsi tukeva. Koirailla on kutuaikana kutukyhmyjä pään ja selän alueella. Säyneen selkä on tumma. Pienillä yksilöillä on hopeiset kyljet, jotka voivat kasvaessa saada kultaisen tai messinkisen värin. Vatsapuolen evät ovat usein punertavat. Vatsapuolen evät ja toisinaan myös selkäevä ovat joko tummanharmaita tai punertavia. Pienikokoisia suomuja mahtuu kylkiviivalle 53–61 kpl. Suu on nieluhampaallinen ja eteenpäin suuntautunut. Silmät ovat valkoiset tai kellertävät.
"},{"variable":"MX.identificationText","title":"Tunnistaminen","content":"Samannäköisiä lajeja: turpa, seipi, särki, sorva.Säyne eroaa särjestä ja turvasta pienten suomujensa osalta: suomuja on kylkiviivalla 53–61. Selkäevässä on 9–11 ja peräevässä 12–13 ruotoa. Kookkaalla säyneellä voi olla kullanhohtoista väritystä kyljissä.
"}],"title":"Yleistä","group":"MX.SDVG1"},{"variables":[{"variable":"MX.distributionFinland","title":"Levinneisyys Suomessa","content":"Koko Suomi pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta
"},{"variable":"MX.originAndDistributionText","title":"Alkuperä ja yleislevinneisyys","content":"Pohjois-Eurooppa ja Aasia.
"}],"title":"Levinneisyys","group":"MX.SDVG2"},{"variables":[{"variable":"MX.lifeCycle","title":"Elinkierto","content":"Säyneen kutu alkaa varhain keväällä jäistä vapautuneilla ranta-alueilla, puroissa ja joissa, jolloin kutuvalmiita suurikokoisia säyneitä saattaa vaeltaa kutupaikoille suurissa ryhmissä. Koiraat saapuvat tavallisesti kutualueille ennen naaraita. Kutu tapahtuu yleensä matalassa vedessä ja mätimunat takertuvat rannan kiviin sekä vesikasveihin. Poikaset kuoriutuvat noin kahden viikon kuluttua. Sukukypsyyden säyne saavuttaa yleensä vasta 5–8 vuoden ikäisenä ja 30–35 cm mittaisena. Säyne on melko pitkäikäinen laji. Vanhimmat pyydetyt yksilöt ovat olleet yli 20-vuotiaita.
"},{"variable":"MX.behaviour","title":"Elintavat","content":"Säyne on eloisa särkikala, joka on jatkuvasti liikkeessä. Säyneet kokoontuvat kesäisin mataliin rantavesiin ja puroihin kutemaan, mutta siirtyvät kesän edetessä järvien ja saariston selkävesille. Säyneitä voi usein nähdä hyppimässä veden pinnassa ja kuumina hellepäivinä suuria parvia voi nähdä aivan pinnan tuntumassa. Poikaset käyttävät ravinnokseen eläinplanktonia, mutta siirtyvät kasvaessaan lähes pelkkään pohjaeläinravintoon. Säyneen ravintoon kuuluvat muun muassa hyönteisten toukat, äyriäiset ja simpukat, joiden kuoret säyne jauhaa nieluhampaillaan.
"}],"title":"Elinkaari ja elintavat","group":"MX.SDVG4"},{"variables":[{"variable":"MX.habitat","title":"Elinympäristö","content":"Säyne suosii kirkkaita ja lämpimiä vesiä, mutta esiintyy kuitenkin miltei kaikentyyppisissä vesistöissä pieniä lampia lukuun ottamatta. Pitkälle edennyt rehevöityminen voi kuitenkin rajoittaa säyneen esiintymistä. Säyne esiintyy matalilta kasvillisuusrannoilta karuille syvänteille.
"}],"title":"Ekologia","group":"MX.SDVG5"}],"id":"LA.296"},{"groups":[{"variables":[{"variable":"MX.descriptionText","title":"Yleiskuvaus","content":"Särkeä muistuttava suurikokoinen särkikala.Paino tavallisesti 0,5–1,5 kg, suurimmillaan maailmalla yli 5 kg. Säyne on muodoltaan paksu ja tanakka. Sen selkä on leveä ja pyrstönvarsi tukeva. Koirailla on kutuaikana kutukyhmyjä pään ja selän alueella. Säyneen selkä on tumma. Pienillä yksilöillä on hopeiset kyljet, jotka voivat kasvaessa saada kultaisen tai messinkisen värin. Vatsapuolen evät ovat usein punertavat. Vatsapuolen evät ja toisinaan myös selkäevä ovat joko tummanharmaita tai punertavia. Pienikokoisia suomuja mahtuu kylkiviivalle 53–61 kpl. Suu on nieluhampaallinen ja eteenpäin suuntautunut. Silmät ovat valkoiset tai kellertävät.
"},{"variable":"MX.identificationText","title":"Tunnistaminen","content":"Samannäköisiä lajeja: turpa, seipi, särki, sorva.Säyne eroaa särjestä ja turvasta pienten suomujensa osalta: suomuja on kylkiviivalla 53–61. Selkäevässä on 9–11 ja peräevässä 12–13 ruotoa. Kookkaalla säyneellä voi olla kullanhohtoista väritystä kyljissä.
"}],"title":"Yleistä","group":"MX.SDVG1"},{"variables":[{"variable":"MX.distributionFinland","title":"Levinneisyys Suomessa","content":"Koko Suomi pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta
"},{"variable":"MX.originAndDistributionText","title":"Alkuperä ja yleislevinneisyys","content":"Pohjois-Eurooppa ja Aasia.
"}],"title":"Levinneisyys","group":"MX.SDVG2"},{"variables":[{"variable":"MX.lifeCycle","title":"Elinkierto","content":"Säyneen kutu alkaa varhain keväällä jäistä vapautuneilla ranta-alueilla, puroissa ja joissa, jolloin kutuvalmiita suurikokoisia säyneitä saattaa vaeltaa kutupaikoille suurissa ryhmissä. Koiraat saapuvat tavallisesti kutualueille ennen naaraita. Kutu tapahtuu yleensä matalassa vedessä ja mätimunat takertuvat rannan kiviin sekä vesikasveihin. Poikaset kuoriutuvat noin kahden viikon kuluttua. Sukukypsyyden säyne saavuttaa yleensä vasta 5–8 vuoden ikäisenä ja 30–35 cm mittaisena. Säyne on melko pitkäikäinen laji. Vanhimmat pyydetyt yksilöt ovat olleet yli 20-vuotiaita.
"},{"variable":"MX.behaviour","title":"Elintavat","content":"Säyne on eloisa särkikala, joka on jatkuvasti liikkeessä. Säyneet kokoontuvat kesäisin mataliin rantavesiin ja puroihin kutemaan, mutta siirtyvät kesän edetessä järvien ja saariston selkävesille. Säyneitä voi usein nähdä hyppimässä veden pinnassa ja kuumina hellepäivinä suuria parvia voi nähdä aivan pinnan tuntumassa. Poikaset käyttävät ravinnokseen eläinplanktonia, mutta siirtyvät kasvaessaan lähes pelkkään pohjaeläinravintoon. Säyneen ravintoon kuuluvat muun muassa hyönteisten toukat, äyriäiset ja simpukat, joiden kuoret säyne jauhaa nieluhampaillaan.
"}],"title":"Elinkaari ja elintavat","group":"MX.SDVG4"},{"variables":[{"variable":"MX.habitat","title":"Elinympäristö","content":"Säyne suosii kirkkaita ja lämpimiä vesiä, mutta esiintyy kuitenkin miltei kaikentyyppisissä vesistöissä pieniä lampia lukuun ottamatta. Pitkälle edennyt rehevöityminen voi kuitenkin rajoittaa säyneen esiintymistä. Säyne esiintyy matalilta kasvillisuusrannoilta karuille syvänteille.
"}],"title":"Ekologia","group":"MX.SDVG5"}],"id":"LA.405","title":"Pinkka oppimisympäristö: BIO-103 Eliöiden monimuotoisuus: eläintuntemus - Kalat"},{"groups":[{"variables":[{"variable":"MX.descriptionText","title":"Yleiskuvaus","content":"Särkeä muistuttava suurikokoinen särkikala.Paino tavallisesti 0,5–1,5 kg, suurimmillaan maailmalla yli 5 kg. Säyne on muodoltaan paksu ja tanakka. Sen selkä on leveä ja pyrstönvarsi tukeva. Koirailla on kutuaikana kutukyhmyjä pään ja selän alueella. Säyneen selkä on tumma. Pienillä yksilöillä on hopeiset kyljet, jotka voivat kasvaessa saada kultaisen tai messinkisen värin. Vatsapuolen evät ovat usein punertavat. Vatsapuolen evät ja toisinaan myös selkäevä ovat joko tummanharmaita tai punertavia. Pienikokoisia suomuja mahtuu kylkiviivalle 53–61 kpl. Suu on nieluhampaallinen ja eteenpäin suuntautunut. Silmät ovat valkoiset tai kellertävät.
"},{"variable":"MX.identificationText","title":"Tunnistaminen","content":"Samannäköisiä lajeja: turpa, seipi, särki, sorva.Säyne eroaa särjestä ja turvasta pienten suomujensa osalta: suomuja on kylkiviivalla 53–61. Selkäevässä on 9–11 ja peräevässä 12–13 ruotoa. Kookkaalla säyneellä voi olla kullanhohtoista väritystä kyljissä.
"}],"title":"Yleistä","group":"MX.SDVG1"},{"variables":[{"variable":"MX.distributionFinland","title":"Levinneisyys Suomessa","content":"Koko Suomi pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta
"},{"variable":"MX.originAndDistributionText","title":"Alkuperä ja yleislevinneisyys","content":"Pohjois-Eurooppa ja Aasia.
"}],"title":"Levinneisyys","group":"MX.SDVG2"},{"variables":[{"variable":"MX.lifeCycle","title":"Elinkierto","content":"Säyneen kutu alkaa varhain keväällä jäistä vapautuneilla ranta-alueilla, puroissa ja joissa, jolloin kutuvalmiita suurikokoisia säyneitä saattaa vaeltaa kutupaikoille suurissa ryhmissä. Koiraat saapuvat tavallisesti kutualueille ennen naaraita. Kutu tapahtuu yleensä matalassa vedessä ja mätimunat takertuvat rannan kiviin sekä vesikasveihin. Poikaset kuoriutuvat noin kahden viikon kuluttua. Sukukypsyyden säyne saavuttaa yleensä vasta 5–8 vuoden ikäisenä ja 30–35 cm mittaisena. Säyne on melko pitkäikäinen laji. Vanhimmat pyydetyt yksilöt ovat olleet yli 20-vuotiaita.
"},{"variable":"MX.behaviour","title":"Elintavat","content":"Säyne on eloisa särkikala, joka on jatkuvasti liikkeessä. Säyneet kokoontuvat kesäisin mataliin rantavesiin ja puroihin kutemaan, mutta siirtyvät kesän edetessä järvien ja saariston selkävesille. Säyneitä voi usein nähdä hyppimässä veden pinnassa ja kuumina hellepäivinä suuria parvia voi nähdä aivan pinnan tuntumassa. Poikaset käyttävät ravinnokseen eläinplanktonia, mutta siirtyvät kasvaessaan lähes pelkkään pohjaeläinravintoon. Säyneen ravintoon kuuluvat muun muassa hyönteisten toukat, äyriäiset ja simpukat, joiden kuoret säyne jauhaa nieluhampaillaan.
"}],"title":"Elinkaari ja elintavat","group":"MX.SDVG4"},{"variables":[{"variable":"MX.habitat","title":"Elinympäristö","content":"Säyne suosii kirkkaita ja lämpimiä vesiä, mutta esiintyy kuitenkin miltei kaikentyyppisissä vesistöissä pieniä lampia lukuun ottamatta. Pitkälle edennyt rehevöityminen voi kuitenkin rajoittaa säyneen esiintymistä. Säyne esiintyy matalilta kasvillisuusrannoilta karuille syvänteille.
"}],"title":"Ekologia","group":"MX.SDVG5"}],"id":"LA.430","title":"Pinkka oppimisympäristö: BIO-306 Saariston ekologia - Kalat"},{"groups":[{"variables":[{"variable":"MX.descriptionText","title":"Yleiskuvaus","content":"Särkeä muistuttava suurikokoinen särkikala.Paino tavallisesti 0,5–1,5 kg, suurimmillaan maailmalla yli 5 kg. Säyne on muodoltaan paksu ja tanakka. Sen selkä on leveä ja pyrstönvarsi tukeva. Koirailla on kutuaikana kutukyhmyjä pään ja selän alueella. Säyneen selkä on tumma. Pienillä yksilöillä on hopeiset kyljet, jotka voivat kasvaessa saada kultaisen tai messinkisen värin. Vatsapuolen evät ovat usein punertavat. Vatsapuolen evät ja toisinaan myös selkäevä ovat joko tummanharmaita tai punertavia. Pienikokoisia suomuja mahtuu kylkiviivalle 53–61 kpl. Suu on nieluhampaallinen ja eteenpäin suuntautunut. Silmät ovat valkoiset tai kellertävät.
"},{"variable":"MX.identificationText","title":"Tunnistaminen","content":"Samannäköisiä lajeja: turpa, seipi, särki, sorva.Säyne eroaa särjestä ja turvasta pienten suomujensa osalta: suomuja on kylkiviivalla 53–61. Selkäevässä on 9–11 ja peräevässä 12–13 ruotoa. Kookkaalla säyneellä voi olla kullanhohtoista väritystä kyljissä.
"}],"title":"Yleistä","group":"MX.SDVG1"},{"variables":[{"variable":"MX.distributionFinland","title":"Levinneisyys Suomessa","content":"Koko Suomi pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta
"},{"variable":"MX.originAndDistributionText","title":"Alkuperä ja yleislevinneisyys","content":"Pohjois-Eurooppa ja Aasia.
"}],"title":"Levinneisyys","group":"MX.SDVG2"},{"variables":[{"variable":"MX.lifeCycle","title":"Elinkierto","content":"Säyneen kutu alkaa varhain keväällä jäistä vapautuneilla ranta-alueilla, puroissa ja joissa, jolloin kutuvalmiita suurikokoisia säyneitä saattaa vaeltaa kutupaikoille suurissa ryhmissä. Koiraat saapuvat tavallisesti kutualueille ennen naaraita. Kutu tapahtuu yleensä matalassa vedessä ja mätimunat takertuvat rannan kiviin sekä vesikasveihin. Poikaset kuoriutuvat noin kahden viikon kuluttua. Sukukypsyyden säyne saavuttaa yleensä vasta 5–8 vuoden ikäisenä ja 30–35 cm mittaisena. Säyne on melko pitkäikäinen laji. Vanhimmat pyydetyt yksilöt ovat olleet yli 20-vuotiaita.
"},{"variable":"MX.behaviour","title":"Elintavat","content":"Säyne on eloisa särkikala, joka on jatkuvasti liikkeessä. Säyneet kokoontuvat kesäisin mataliin rantavesiin ja puroihin kutemaan, mutta siirtyvät kesän edetessä järvien ja saariston selkävesille. Säyneitä voi usein nähdä hyppimässä veden pinnassa ja kuumina hellepäivinä suuria parvia voi nähdä aivan pinnan tuntumassa. Poikaset käyttävät ravinnokseen eläinplanktonia, mutta siirtyvät kasvaessaan lähes pelkkään pohjaeläinravintoon. Säyneen ravintoon kuuluvat muun muassa hyönteisten toukat, äyriäiset ja simpukat, joiden kuoret säyne jauhaa nieluhampaillaan.
"}],"title":"Elinkaari ja elintavat","group":"MX.SDVG4"},{"variables":[{"variable":"MX.habitat","title":"Elinympäristö","content":"Säyne suosii kirkkaita ja lämpimiä vesiä, mutta esiintyy kuitenkin miltei kaikentyyppisissä vesistöissä pieniä lampia lukuun ottamatta. Pitkälle edennyt rehevöityminen voi kuitenkin rajoittaa säyneen esiintymistä. Säyne esiintyy matalilta kasvillisuusrannoilta karuille syvänteille.
"}],"title":"Ekologia","group":"MX.SDVG5"}],"id":"LA.550","title":"Pinkka oppimisympäristö: BIO-103 Eliöiden monimuotoisuus - Kalat"},{"groups":[{"variables":[{"variable":"MX.descriptionText","title":"Yleiskuvaus","content":"Särkeä muistuttava suurikokoinen särkikala.Paino tavallisesti 0,5–1,5 kg, suurimmillaan maailmalla yli 5 kg. Säyne on muodoltaan paksu ja tanakka. Sen selkä on leveä ja pyrstönvarsi tukeva. Koirailla on kutuaikana kutukyhmyjä pään ja selän alueella. Säyneen selkä on tumma. Pienillä yksilöillä on hopeiset kyljet, jotka voivat kasvaessa saada kultaisen tai messinkisen värin. Vatsapuolen evät ovat usein punertavat. Vatsapuolen evät ja toisinaan myös selkäevä ovat joko tummanharmaita tai punertavia. Pienikokoisia suomuja mahtuu kylkiviivalle 53–61 kpl. Suu on nieluhampaallinen ja eteenpäin suuntautunut. Silmät ovat valkoiset tai kellertävät.
"},{"variable":"MX.identificationText","title":"Tunnistaminen","content":"Samannäköisiä lajeja: turpa, seipi, särki, sorva.Säyne eroaa särjestä ja turvasta pienten suomujensa osalta: suomuja on kylkiviivalla 53–61. Selkäevässä on 9–11 ja peräevässä 12–13 ruotoa. Kookkaalla säyneellä voi olla kullanhohtoista väritystä kyljissä.
"}],"title":"Yleistä","group":"MX.SDVG1"},{"variables":[{"variable":"MX.distributionFinland","title":"Levinneisyys Suomessa","content":"Koko Suomi pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta
"},{"variable":"MX.originAndDistributionText","title":"Alkuperä ja yleislevinneisyys","content":"Pohjois-Eurooppa ja Aasia.
"}],"title":"Levinneisyys","group":"MX.SDVG2"},{"variables":[{"variable":"MX.lifeCycle","title":"Elinkierto","content":"Säyneen kutu alkaa varhain keväällä jäistä vapautuneilla ranta-alueilla, puroissa ja joissa, jolloin kutuvalmiita suurikokoisia säyneitä saattaa vaeltaa kutupaikoille suurissa ryhmissä. Koiraat saapuvat tavallisesti kutualueille ennen naaraita. Kutu tapahtuu yleensä matalassa vedessä ja mätimunat takertuvat rannan kiviin sekä vesikasveihin. Poikaset kuoriutuvat noin kahden viikon kuluttua. Sukukypsyyden säyne saavuttaa yleensä vasta 5–8 vuoden ikäisenä ja 30–35 cm mittaisena. Säyne on melko pitkäikäinen laji. Vanhimmat pyydetyt yksilöt ovat olleet yli 20-vuotiaita.
"},{"variable":"MX.behaviour","title":"Elintavat","content":"Säyne on eloisa särkikala, joka on jatkuvasti liikkeessä. Säyneet kokoontuvat kesäisin mataliin rantavesiin ja puroihin kutemaan, mutta siirtyvät kesän edetessä järvien ja saariston selkävesille. Säyneitä voi usein nähdä hyppimässä veden pinnassa ja kuumina hellepäivinä suuria parvia voi nähdä aivan pinnan tuntumassa. Poikaset käyttävät ravinnokseen eläinplanktonia, mutta siirtyvät kasvaessaan lähes pelkkään pohjaeläinravintoon. Säyneen ravintoon kuuluvat muun muassa hyönteisten toukat, äyriäiset ja simpukat, joiden kuoret säyne jauhaa nieluhampaillaan.
"}],"title":"Elinkaari ja elintavat","group":"MX.SDVG4"},{"variables":[{"variable":"MX.habitat","title":"Elinympäristö","content":"Säyne suosii kirkkaita ja lämpimiä vesiä, mutta esiintyy kuitenkin miltei kaikentyyppisissä vesistöissä pieniä lampia lukuun ottamatta. Pitkälle edennyt rehevöityminen voi kuitenkin rajoittaa säyneen esiintymistä. Säyne esiintyy matalilta kasvillisuusrannoilta karuille syvänteille.
"}],"title":"Ekologia","group":"MX.SDVG5"}],"id":"LA.649"},{"groups":[{"variables":[{"variable":"MX.descriptionText","title":"Yleiskuvaus","content":"Särkeä muistuttava suurikokoinen särkikala.Paino tavallisesti 0,5–1,5 kg, suurimmillaan maailmalla yli 5 kg. Säyne on muodoltaan paksu ja tanakka. Sen selkä on leveä ja pyrstönvarsi tukeva. Koirailla on kutuaikana kutukyhmyjä pään ja selän alueella. Säyneen selkä on tumma. Pienillä yksilöillä on hopeiset kyljet, jotka voivat kasvaessa saada kultaisen tai messinkisen värin. Vatsapuolen evät ovat usein punertavat. Vatsapuolen evät ja toisinaan myös selkäevä ovat joko tummanharmaita tai punertavia. Pienikokoisia suomuja mahtuu kylkiviivalle 53–61 kpl. Suu on nieluhampaallinen ja eteenpäin suuntautunut. Silmät ovat valkoiset tai kellertävät.
"},{"variable":"MX.identificationText","title":"Tunnistaminen","content":"Samannäköisiä lajeja: turpa, seipi, särki, sorva.Säyne eroaa särjestä ja turvasta pienten suomujensa osalta: suomuja on kylkiviivalla 53–61. Selkäevässä on 9–11 ja peräevässä 12–13 ruotoa. Kookkaalla säyneellä voi olla kullanhohtoista väritystä kyljissä.
"}],"title":"Yleistä","group":"MX.SDVG1"},{"variables":[{"variable":"MX.distributionFinland","title":"Levinneisyys Suomessa","content":"Koko Suomi pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta
"},{"variable":"MX.originAndDistributionText","title":"Alkuperä ja yleislevinneisyys","content":"Pohjois-Eurooppa ja Aasia.
"}],"title":"Levinneisyys","group":"MX.SDVG2"},{"variables":[{"variable":"MX.lifeCycle","title":"Elinkierto","content":"Säyneen kutu alkaa varhain keväällä jäistä vapautuneilla ranta-alueilla, puroissa ja joissa, jolloin kutuvalmiita suurikokoisia säyneitä saattaa vaeltaa kutupaikoille suurissa ryhmissä. Koiraat saapuvat tavallisesti kutualueille ennen naaraita. Kutu tapahtuu yleensä matalassa vedessä ja mätimunat takertuvat rannan kiviin sekä vesikasveihin. Poikaset kuoriutuvat noin kahden viikon kuluttua. Sukukypsyyden säyne saavuttaa yleensä vasta 5–8 vuoden ikäisenä ja 30–35 cm mittaisena. Säyne on melko pitkäikäinen laji. Vanhimmat pyydetyt yksilöt ovat olleet yli 20-vuotiaita.
"},{"variable":"MX.behaviour","title":"Elintavat","content":"Säyne on eloisa särkikala, joka on jatkuvasti liikkeessä. Säyneet kokoontuvat kesäisin mataliin rantavesiin ja puroihin kutemaan, mutta siirtyvät kesän edetessä järvien ja saariston selkävesille. Säyneitä voi usein nähdä hyppimässä veden pinnassa ja kuumina hellepäivinä suuria parvia voi nähdä aivan pinnan tuntumassa. Poikaset käyttävät ravinnokseen eläinplanktonia, mutta siirtyvät kasvaessaan lähes pelkkään pohjaeläinravintoon. Säyneen ravintoon kuuluvat muun muassa hyönteisten toukat, äyriäiset ja simpukat, joiden kuoret säyne jauhaa nieluhampaillaan.
"}],"title":"Elinkaari ja elintavat","group":"MX.SDVG4"},{"variables":[{"variable":"MX.habitat","title":"Elinympäristö","content":"Säyne suosii kirkkaita ja lämpimiä vesiä, mutta esiintyy kuitenkin miltei kaikentyyppisissä vesistöissä pieniä lampia lukuun ottamatta. Pitkälle edennyt rehevöityminen voi kuitenkin rajoittaa säyneen esiintymistä. Säyne esiintyy matalilta kasvillisuusrannoilta karuille syvänteille.
"}],"title":"Ekologia","group":"MX.SDVG5"}],"id":"LA.665","title":"Pinkka oppimisympäristö: BIO-103 Eliöiden monimuotoisuus: eläimet - Kalat"}],"originalPublications":["MP.261"],"anyHabitatSearchStrings":["MKV.habitatV","MKV.habitatVi","MKV.habitatVj","MKV.habitatVs","MKV.habitatVsk"],"informalTaxonGroups":["MVL.27","MVL.1283"],"qname":"MX.53273","id":"MX.53273","alternativeVernacularName":{"fi":["säynävä"]},"scientificNameDisplayName":"Leuciscus idus","occurrenceCountInvasiveFinland":0,"habitatOccurrenceCounts":[{"habitat":{"fi":"järvi","sv":"järvi","en":"järvi"},"occurrenceCount":8,"id":"järvi"},{"habitat":{"fi":"mökkipiha.","sv":"mökkipiha.","en":"mökkipiha."},"occurrenceCount":5,"id":"mökkipiha."},{"habitat":{"fi":"rehevä merenlahti","sv":"rehevä merenlahti","en":"rehevä merenlahti"},"occurrenceCount":2,"id":"rehevämerenlahti"}],"sensitive":false,"bold":{"binCount":3,"bins":["BOLD:AAA5492","BOLD:AAD5733","BOLD:AAE3495"],"publicRecords":62,"specimens":83,"barcodes":45},"autoNonWild":false,"redListEvaluationGroups":["MVL.752"],"taxonExpert":["MA.39"],"parentsIncludeSelf":["MX.37600","MX.53761","MX.37602","MX.37606","MX.37608","MX.53092","MX.37669","MX.53143","MX.53144","MX.5016660","MX.53272","MX.53273"],"observationCountInvasiveFinland":0,"taxonomicOrder":68007,"hasBold":true,"parents":["MX.37600","MX.53761","MX.37602","MX.37606","MX.37608","MX.37669","MX.53143","MX.53144","MX.5016660","MX.53272"],"countOfSpecies":1,"stableInFinland":true,"scientificNameAuthorship":"(Linnaeus, 1758)","taxonRank":"MX.species","secondaryHabitats":[{"habitat":"MKV.habitatVi","id":"MKV.392241","order":0},{"habitat":"MKV.habitatVj","id":"MKV.392242","order":1}],"hiddenTaxon":false,"cursiveName":true,"vernacularName":"säyne","hasMultimedia":true,"invasiveSpecies":false,"countOfFinnishSpecies":1,"nameAccordingTo":"MR.1","taxonEditor":["MA.39"],"occurrenceCountFinland":375,"typeOfOccurrenceInFinland":["MX.typeOfOccurrenceStablePopulation"],"nonHiddenParentsIncludeSelf":["MX.37600","MX.53761","MX.37602","MX.37606","MX.37608","MX.37669","MX.53143","MX.53144","MX.5016660","MX.53272","MX.53273"],"observationCountFinland":375,"occurrenceCount":432,"primaryHabitatSearchStrings":["MKV.habitatV","MKV.habitatVs","MKV.habitatVsk"],"finnishSpecies":true,"finnish":true,"multimedia":[{"copyrightOwner":"Markku Varjo","author":"Markku Varjo","fullURL":"https://image.laji.fi/MM.88073/Säyne_MV_1.JPG","largeURL":"https://image.laji.fi/MM.88073/Säyne_MV_1_large.jpg","source":"default","squareThumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.88073/Säyne_MV_1_square.jpg","primaryForTaxon":false,"licenseAbbreviation":"©","licenseFullname":"Kaikki oikeudet pidätetään","sortOrder":2147483647,"taxon":{"cursiveName":true,"vernacularName":"säyne","scientificName":"Leuciscus idus","scientificNameAuthorship":"(Linnaeus, 1758)","taxonRank":"MX.species","id":"MX.53273","bold":{"binCount":3,"bins":["BOLD:AAA5492","BOLD:AAD5733","BOLD:AAE3495"],"publicRecords":62,"specimens":83,"barcodes":45},"hasBold":true},"licenseId":"MZ.intellectualRightsARR","thumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.88073/Säyne_MV_1_thumb.jpg"},{"copyrightOwner":"Markku Varjo","author":"Markku Varjo","fullURL":"https://image.laji.fi/MM.88074/Säyneen_peräevä.JPG","largeURL":"https://image.laji.fi/MM.88074/Säyneen_peräevä_large.jpg","source":"default","squareThumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.88074/Säyneen_peräevä_square.jpg","primaryForTaxon":false,"licenseAbbreviation":"©","licenseFullname":"Kaikki oikeudet pidätetään","sortOrder":2147483647,"taxon":{"cursiveName":true,"vernacularName":"säyne","scientificName":"Leuciscus idus","scientificNameAuthorship":"(Linnaeus, 1758)","taxonRank":"MX.species","id":"MX.53273","bold":{"binCount":3,"bins":["BOLD:AAA5492","BOLD:AAD5733","BOLD:AAE3495"],"publicRecords":62,"specimens":83,"barcodes":45},"hasBold":true},"licenseId":"MZ.intellectualRightsARR","thumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.88074/Säyneen_peräevä_thumb.jpg"}],"primaryHabitat":{"habitat":"MKV.habitatVsk","id":"MKV.392240","order":0},"species":true,"observationCount":432,"occurrenceInFinland":"MX.occurrenceInFinlandPublished","hasParent":true,"hasDescriptions":true,"intellectualRights":"MZ.intellectualRightsCC-BY-4.0"}