<p>Toutaimen kutu alkaa varhain keväällä veden lämpötilan ollessa 7–9 astetta ja kestää vain muutamia päiviä. Kutualueet sijaitsevat usein koskissa tai joskus järvien kivikkopohjilla ja karikoilla noin metrin syvyydessä. Mätimunat takertuvat kiviin, soraan ja kasveihin kehittyen poikasiksi 2–3 viikossa. Vastakuoriutuneet poikaset pysyttelevät aluksi synnyinalueellaan ja siirtyvät sen jälkeen alavirtaan järvien tai rannikon kasvillisuusrannoille. Sukukypsyyden toutain saavuttaa 4–6-vuotiaana. Vanhimmat tavatut toutaimet ovat olleet jopa 25-vuotiaita.</p> (Linnaeus, 1758) <p>Samannäköisiä lajeja: säyne, salakka, miekkasärki.Toutain on kookas ja sillä on pienemmät suomut kuin useimmilla muilla särkikaloilla.</p> <p>Virtaavat vedet ja suurehkot järvenselät, talvisin syvänteiden viereiset karikot.</p> <p>Toutaimen kutu alkaa varhain keväällä veden lämpötilan ollessa 7–9 astetta ja kestää vain muutamia päiviä. Kutualueet sijaitsevat usein koskissa tai joskus järvien kivikkopohjilla ja karikoilla noin metrin syvyydessä. Mätimunat takertuvat kiviin, soraan ja kasveihin kehittyen poikasiksi 2–3 viikossa. Vastakuoriutuneet poikaset pysyttelevät aluksi synnyinalueellaan ja siirtyvät sen jälkeen alavirtaan järvien tai rannikon kasvillisuusrannoille. Sukukypsyyden toutain saavuttaa 4–6-vuotiaana. Vanhimmat tavatut toutaimet ovat olleet jopa 25-vuotiaita.</p> <p>Etelä-Suomi.</p> true <p>Toutain on nopeakasvuinen ja kookas särkikala, joka oli hävitä Suomesta 1980-luvulla.Paino tavallisesti 0,7–2 kg, maailmalla jopa yli 12 kg. Pituus tavallisesti 50–80 cm, suurimmillaan yli metrin. Toutain on ruumiinrakenteeltaan pitkä ja virtaviivainen, sivuilta hieman litistynyt. Pää on kiilamainen. Kyljet ovat hopeanhohtoiset ja selkä oliivinvihreä tai siniharmaa. Keskikokoisten yksilöiden vatsapuolen evät saattavat olla punertavia, mutta muuten evät ovat siniharmaita. Suomut ovat pienet. Evät ovat kuperat ja pyrstö on kookas. Vatsaevät sijaitsevat selvästi selkäevää edempänä. Peräevässä 15–17 ruotoa, joista ensimmäiset ovat selkeästi pidemmät. Kylkiviivalla on 65–75 suomua. Suu on suuri ja hampaaton. Alaleuka on yläleukaa pidempi ja sen kärjessä on pieni kyhmy. Toutaimella on särkikaloille tyypilliset terävät nieluhampaat. Silmät ovat pienikokoiset ja vaaleankeltaiset.</p> <p>Toutain on nopeakasvuinen ja kookas särkikala, joka oli hävitä Suomesta 1980-luvulla.Paino tavallisesti 0,7–2 kg, maailmalla jopa yli 12 kg. Pituus tavallisesti 50–80 cm, suurimmillaan yli metrin. Toutain on ruumiinrakenteeltaan pitkä ja virtaviivainen, sivuilta hieman litistynyt. Pää on kiilamainen. Kyljet ovat hopeanhohtoiset ja selkä oliivinvihreä tai siniharmaa. Keskikokoisten yksilöiden vatsapuolen evät saattavat olla punertavia, mutta muuten evät ovat siniharmaita. Suomut ovat pienet. Evät ovat kuperat ja pyrstö on kookas. Vatsaevät sijaitsevat selvästi selkäevää edempänä. Peräevässä 15–17 ruotoa, joista ensimmäiset ovat selkeästi pidemmät. Kylkiviivalla on 65–75 suomua. Suu on suuri ja hampaaton. Alaleuka on yläleukaa pidempi ja sen kärjessä on pieni kyhmy. Toutaimella on särkikaloille tyypilliset terävät nieluhampaat. Silmät ovat pienikokoiset ja vaaleankeltaiset.</p> <p>Virtaavat vedet ja suurehkot järvenselät, talvisin syvänteiden viereiset karikot.</p> <p>Etelä-Suomi.</p> <p>Samannäköisiä lajeja: säyne, salakka, miekkasärki.Toutain on kookas ja sillä on pienemmät suomut kuin useimmilla muilla särkikaloilla.</p> Asp 2147483647 <p>Kesäisin toutain hakeutuu järvien lämpimiin pintakerroksiin sekä jokiin. Laji tarvitsee paljon happea ja hakeutuukin usein virtavesiin. Nuoret yksilöt voivat muodostaa pieniä parvia, mutta vanhemmat yksilöt viettävät aikansa kutuaikaa lukuun ottamatta yksin. Toutaimen ravintoon kuuluvat pääasiassa pikkukalat ja veden pinnalla olevat hyönteiset, mutta myös erilaiset pohjaeläimet. Tärkeimpiä saaliskaloja ovat salakka, muikku, kuore, särki ja muut särkikalat.</p> <p>Pohjoismaiden eteläosat sekä Keski- ja Itä-Eurooppa.</p> <p>Kesäisin toutain hakeutuu järvien lämpimiin pintakerroksiin sekä jokiin. Laji tarvitsee paljon happea ja hakeutuukin usein virtavesiin. Nuoret yksilöt voivat muodostaa pieniä parvia, mutta vanhemmat yksilöt viettävät aikansa kutuaikaa lukuun ottamatta yksin. Toutaimen ravintoon kuuluvat pääasiassa pikkukalat ja veden pinnalla olevat hyönteiset, mutta myös erilaiset pohjaeläimet. Tärkeimpiä saaliskaloja ovat salakka, muikku, kuore, särki ja muut särkikalat.</p> <p>Kesäisin toutain hakeutuu järvien lämpimiin pintakerroksiin sekä jokiin. Laji tarvitsee paljon happea ja hakeutuukin usein virtavesiin. Nuoret yksilöt voivat muodostaa pieniä parvia, mutta vanhemmat yksilöt viettävät aikansa kutuaikaa lukuun ottamatta yksin. Toutaimen ravintoon kuuluvat pääasiassa pikkukalat ja veden pinnalla olevat hyönteiset, mutta myös erilaiset pohjaeläimet. Tärkeimpiä saaliskaloja ovat salakka, muikku, kuore, särki ja muut särkikalat.</p> <p>Pohjoismaiden eteläosat sekä Keski- ja Itä-Eurooppa.</p> <p>Toutaimen kutu alkaa varhain keväällä veden lämpötilan ollessa 7–9 astetta ja kestää vain muutamia päiviä. Kutualueet sijaitsevat usein koskissa tai joskus järvien kivikkopohjilla ja karikoilla noin metrin syvyydessä. Mätimunat takertuvat kiviin, soraan ja kasveihin kehittyen poikasiksi 2–3 viikossa. Vastakuoriutuneet poikaset pysyttelevät aluksi synnyinalueellaan ja siirtyvät sen jälkeen alavirtaan järvien tai rannikon kasvillisuusrannoille. Sukukypsyyden toutain saavuttaa 4–6-vuotiaana. Vanhimmat tavatut toutaimet ovat olleet jopa 25-vuotiaita.</p> <p>Toutaimen kutu alkaa varhain keväällä veden lämpötilan ollessa 7–9 astetta ja kestää vain muutamia päiviä. Kutualueet sijaitsevat usein koskissa tai joskus järvien kivikkopohjilla ja karikoilla noin metrin syvyydessä. Mätimunat takertuvat kiviin, soraan ja kasveihin kehittyen poikasiksi 2–3 viikossa. Vastakuoriutuneet poikaset pysyttelevät aluksi synnyinalueellaan ja siirtyvät sen jälkeen alavirtaan järvien tai rannikon kasvillisuusrannoille. Sukukypsyyden toutain saavuttaa 4–6-vuotiaana. Vanhimmat tavatut toutaimet ovat olleet jopa 25-vuotiaita.</p> <p>Toutain on nopeakasvuinen ja kookas särkikala, joka oli hävitä Suomesta 1980-luvulla.Paino tavallisesti 0,7–2 kg, maailmalla jopa yli 12 kg. Pituus tavallisesti 50–80 cm, suurimmillaan yli metrin. Toutain on ruumiinrakenteeltaan pitkä ja virtaviivainen, sivuilta hieman litistynyt. Pää on kiilamainen. Kyljet ovat hopeanhohtoiset ja selkä oliivinvihreä tai siniharmaa. Keskikokoisten yksilöiden vatsapuolen evät saattavat olla punertavia, mutta muuten evät ovat siniharmaita. Suomut ovat pienet. Evät ovat kuperat ja pyrstö on kookas. Vatsaevät sijaitsevat selvästi selkäevää edempänä. Peräevässä 15–17 ruotoa, joista ensimmäiset ovat selkeästi pidemmät. Kylkiviivalla on 65–75 suomua. Suu on suuri ja hampaaton. Alaleuka on yläleukaa pidempi ja sen kärjessä on pieni kyhmy. Toutaimella on särkikaloille tyypilliset terävät nieluhampaat. Silmät ovat pienikokoiset ja vaaleankeltaiset.</p> <p>Samannäköisiä lajeja: säyne, salakka, miekkasärki.Toutain on kookas ja sillä on pienemmät suomut kuin useimmilla muilla särkikaloilla.</p> <p>Etelä-Suomi.</p> <p>Virtaavat vedet ja suurehkot järvenselät, talvisin syvänteiden viereiset karikot.</p> <p>Pohjoismaiden eteläosat sekä Keski- ja Itä-Eurooppa.</p> <p>Samannäköisiä lajeja: säyne, salakka, miekkasärki.Toutain on kookas ja sillä on pienemmät suomut kuin useimmilla muilla särkikaloilla.</p> Leuciscus aspius <p>Pohjoismaiden eteläosat sekä Keski- ja Itä-Eurooppa.</p> toutain <p>Kesäisin toutain hakeutuu järvien lämpimiin pintakerroksiin sekä jokiin. Laji tarvitsee paljon happea ja hakeutuukin usein virtavesiin. Nuoret yksilöt voivat muodostaa pieniä parvia, mutta vanhemmat yksilöt viettävät aikansa kutuaikaa lukuun ottamatta yksin. Toutaimen ravintoon kuuluvat pääasiassa pikkukalat ja veden pinnalla olevat hyönteiset, mutta myös erilaiset pohjaeläimet. Tärkeimpiä saaliskaloja ovat salakka, muikku, kuore, särki ja muut särkikalat.</p> <p>Etelä-Suomi.</p> <p>Virtaavat vedet ja suurehkot järvenselät, talvisin syvänteiden viereiset karikot.</p> asp <p>Toutain on nopeakasvuinen ja kookas särkikala, joka oli hävitä Suomesta 1980-luvulla.Paino tavallisesti 0,7–2 kg, maailmalla jopa yli 12 kg. Pituus tavallisesti 50–80 cm, suurimmillaan yli metrin. Toutain on ruumiinrakenteeltaan pitkä ja virtaviivainen, sivuilta hieman litistynyt. Pää on kiilamainen. Kyljet ovat hopeanhohtoiset ja selkä oliivinvihreä tai siniharmaa. Keskikokoisten yksilöiden vatsapuolen evät saattavat olla punertavia, mutta muuten evät ovat siniharmaita. Suomut ovat pienet. Evät ovat kuperat ja pyrstö on kookas. Vatsaevät sijaitsevat selvästi selkäevää edempänä. Peräevässä 15–17 ruotoa, joista ensimmäiset ovat selkeästi pidemmät. Kylkiviivalla on 65–75 suomua. Suu on suuri ja hampaaton. Alaleuka on yläleukaa pidempi ja sen kärjessä on pieni kyhmy. Toutaimella on särkikaloille tyypilliset terävät nieluhampaat. Silmät ovat pienikokoiset ja vaaleankeltaiset.</p>