<p>Samannäköisiä lajeja: kivinilkka, teisti.Elaskalla on teistiä suuremmat rintaevät ja vaaleampi väritys. Kivinilkasta poiketen elaskalla on erillinen pyrstöevä.</p> Snake blenny <p>Syvillä, yli 100 metrin syvyydellä olevilla pohjilla pääasiassa oleskeleva elaska kaivautuu pohjaliejuun ja tarvitsee selviytyäkseen kylmää ja hapekasta vettä. Poskien valoelimet auttavat sitä houkuttelemaan valohakuisia ravintoeläimiä.</p> <p>Ahvenkalojen lahkoon kuuluva elaska on syvillä pohjilla elävä käärmemäisen pitkulainen kala.Pituus Suomessa tavallisesti 10–20 cm, suurimmillaan maailmalla jopa 50 cm. Elaska on ruumiinmuodoltaan pitkulainen ja käärmemäisen ohut. Ruumiin poikkileikkaus on etuosasta pyöreä ja litistyy pyrstöä kohti. Pää on pieni, pyöreähkö ja tylppäkuonoinen ja silmät ovat kookkaat. Selkä- ja peräevät ovat erittäin pitkät, pyrstö pyöreähkö ja rintaevät kookkaat. Vatsaevät ovat erittäin kapeat ja piikkimäiset. Yleisväritys on vaalean ruskea tai punaruskea ja kyljet ovat laikukkaat. Elaskalla on poskissaan erityiset valoelimet, jotka tuottavat kellertävän välähdyksen kalan törmätessä esteeseen.</p> <p>Syvät pohjat yli 100 metrin syvyydessä. Kylmien vesien aikaan elaskat saattavat saapua myös matalampiin rantoihin vain muutaman metrin syvyydelle. Laji viihtyy pehmeillä pohjilla, joilla se kaivaa onkaloita piiloutuakseen ja esimerkiksi Itämeren happikatojen uskotaan pilanneen elaskoiden elinalueita.</p> <p>Pohjois-Atlantin rannikoiden läheiset vedet.</p> <p>Samannäköisiä lajeja: kivinilkka, teisti.Elaskalla on teistiä suuremmat rintaevät ja vaaleampi väritys. Kivinilkasta poiketen elaskalla on erillinen pyrstöevä.</p> <p>Elaskan lisääntymisajasta ei ole aivan tarkkaa tietoa, mutta sen oletetaan sijoittuvan joulu-tammikuulle. Kutu tapahtuu syvissä vesissä, joissa valo ja lämpötila eivät juuri vaihtele vuodenaikojen mukana. Mätimunat tarttuvat kiviin, soraan ja hiekkaan. Kuoriuduttuaan poikaset elävät aluksi pinnan tuntumassa siirtyen pohjaelämään 3–4 cm mittaisena. Sukukypsyyden elaska saavuttaa yleensä kolmevuotiaana ja eliniäksi oletetaan enintään 7–9 vuotta.</p> Lumpenus lampretaeformis true <p>Syvät alueet Suomenlahdelta Selkämerelle.</p> <p>Ahvenkalojen lahkoon kuuluva elaska on syvillä pohjilla elävä käärmemäisen pitkulainen kala.Pituus Suomessa tavallisesti 10–20 cm, suurimmillaan maailmalla jopa 50 cm. Elaska on ruumiinmuodoltaan pitkulainen ja käärmemäisen ohut. Ruumiin poikkileikkaus on etuosasta pyöreä ja litistyy pyrstöä kohti. Pää on pieni, pyöreähkö ja tylppäkuonoinen ja silmät ovat kookkaat. Selkä- ja peräevät ovat erittäin pitkät, pyrstö pyöreähkö ja rintaevät kookkaat. Vatsaevät ovat erittäin kapeat ja piikkimäiset. Yleisväritys on vaalean ruskea tai punaruskea ja kyljet ovat laikukkaat. Elaskalla on poskissaan erityiset valoelimet, jotka tuottavat kellertävän välähdyksen kalan törmätessä esteeseen.</p> <p>Syvät alueet Suomenlahdelta Selkämerelle.</p> (Walbaum, 1792) <p>Pohjois-Atlantin rannikoiden läheiset vedet.</p> <p>Syvillä, yli 100 metrin syvyydellä olevilla pohjilla pääasiassa oleskeleva elaska kaivautuu pohjaliejuun ja tarvitsee selviytyäkseen kylmää ja hapekasta vettä. Poskien valoelimet auttavat sitä houkuttelemaan valohakuisia ravintoeläimiä.</p> elaska <p>Syvillä, yli 100 metrin syvyydellä olevilla pohjilla pääasiassa oleskeleva elaska kaivautuu pohjaliejuun ja tarvitsee selviytyäkseen kylmää ja hapekasta vettä. Poskien valoelimet auttavat sitä houkuttelemaan valohakuisia ravintoeläimiä.</p> <p>Samannäköisiä lajeja: kivinilkka, teisti.Elaskalla on teistiä suuremmat rintaevät ja vaaleampi väritys. Kivinilkasta poiketen elaskalla on erillinen pyrstöevä.</p> <p>Syvät pohjat yli 100 metrin syvyydessä. Kylmien vesien aikaan elaskat saattavat saapua myös matalampiin rantoihin vain muutaman metrin syvyydelle. Laji viihtyy pehmeillä pohjilla, joilla se kaivaa onkaloita piiloutuakseen ja esimerkiksi Itämeren happikatojen uskotaan pilanneen elaskoiden elinalueita.</p> <p>Elaskan lisääntymisajasta ei ole aivan tarkkaa tietoa, mutta sen oletetaan sijoittuvan joulu-tammikuulle. Kutu tapahtuu syvissä vesissä, joissa valo ja lämpötila eivät juuri vaihtele vuodenaikojen mukana. Mätimunat tarttuvat kiviin, soraan ja hiekkaan. Kuoriuduttuaan poikaset elävät aluksi pinnan tuntumassa siirtyen pohjaelämään 3–4 cm mittaisena. Sukukypsyyden elaska saavuttaa yleensä kolmevuotiaana ja eliniäksi oletetaan enintään 7–9 vuotta.</p> <p>Pohjois-Atlantin rannikoiden läheiset vedet.</p> <p>Syvät alueet Suomenlahdelta Selkämerelle.</p> <p>Pohjois-Atlantin rannikoiden läheiset vedet.</p> spetslångebarn <p>Syvillä, yli 100 metrin syvyydellä olevilla pohjilla pääasiassa oleskeleva elaska kaivautuu pohjaliejuun ja tarvitsee selviytyäkseen kylmää ja hapekasta vettä. Poskien valoelimet auttavat sitä houkuttelemaan valohakuisia ravintoeläimiä.</p> spetsstjärtat långebarn <p>Elaskan lisääntymisajasta ei ole aivan tarkkaa tietoa, mutta sen oletetaan sijoittuvan joulu-tammikuulle. Kutu tapahtuu syvissä vesissä, joissa valo ja lämpötila eivät juuri vaihtele vuodenaikojen mukana. Mätimunat tarttuvat kiviin, soraan ja hiekkaan. Kuoriuduttuaan poikaset elävät aluksi pinnan tuntumassa siirtyen pohjaelämään 3–4 cm mittaisena. Sukukypsyyden elaska saavuttaa yleensä kolmevuotiaana ja eliniäksi oletetaan enintään 7–9 vuotta.</p> <p>Ahvenkalojen lahkoon kuuluva elaska on syvillä pohjilla elävä käärmemäisen pitkulainen kala.Pituus Suomessa tavallisesti 10–20 cm, suurimmillaan maailmalla jopa 50 cm. Elaska on ruumiinmuodoltaan pitkulainen ja käärmemäisen ohut. Ruumiin poikkileikkaus on etuosasta pyöreä ja litistyy pyrstöä kohti. Pää on pieni, pyöreähkö ja tylppäkuonoinen ja silmät ovat kookkaat. Selkä- ja peräevät ovat erittäin pitkät, pyrstö pyöreähkö ja rintaevät kookkaat. Vatsaevät ovat erittäin kapeat ja piikkimäiset. Yleisväritys on vaalean ruskea tai punaruskea ja kyljet ovat laikukkaat. Elaskalla on poskissaan erityiset valoelimet, jotka tuottavat kellertävän välähdyksen kalan törmätessä esteeseen.</p> <p>Syvät pohjat yli 100 metrin syvyydessä. Kylmien vesien aikaan elaskat saattavat saapua myös matalampiin rantoihin vain muutaman metrin syvyydelle. Laji viihtyy pehmeillä pohjilla, joilla se kaivaa onkaloita piiloutuakseen ja esimerkiksi Itämeren happikatojen uskotaan pilanneen elaskoiden elinalueita.</p> <p>Elaskan lisääntymisajasta ei ole aivan tarkkaa tietoa, mutta sen oletetaan sijoittuvan joulu-tammikuulle. Kutu tapahtuu syvissä vesissä, joissa valo ja lämpötila eivät juuri vaihtele vuodenaikojen mukana. Mätimunat tarttuvat kiviin, soraan ja hiekkaan. Kuoriuduttuaan poikaset elävät aluksi pinnan tuntumassa siirtyen pohjaelämään 3–4 cm mittaisena. Sukukypsyyden elaska saavuttaa yleensä kolmevuotiaana ja eliniäksi oletetaan enintään 7–9 vuotta.</p> <p>Samannäköisiä lajeja: kivinilkka, teisti.Elaskalla on teistiä suuremmat rintaevät ja vaaleampi väritys. Kivinilkasta poiketen elaskalla on erillinen pyrstöevä.</p> <p>Syvät alueet Suomenlahdelta Selkämerelle.</p> <p>Syvät pohjat yli 100 metrin syvyydessä. Kylmien vesien aikaan elaskat saattavat saapua myös matalampiin rantoihin vain muutaman metrin syvyydelle. Laji viihtyy pehmeillä pohjilla, joilla se kaivaa onkaloita piiloutuakseen ja esimerkiksi Itämeren happikatojen uskotaan pilanneen elaskoiden elinalueita.</p> <p>Ahvenkalojen lahkoon kuuluva elaska on syvillä pohjilla elävä käärmemäisen pitkulainen kala.Pituus Suomessa tavallisesti 10–20 cm, suurimmillaan maailmalla jopa 50 cm. Elaska on ruumiinmuodoltaan pitkulainen ja käärmemäisen ohut. Ruumiin poikkileikkaus on etuosasta pyöreä ja litistyy pyrstöä kohti. Pää on pieni, pyöreähkö ja tylppäkuonoinen ja silmät ovat kookkaat. Selkä- ja peräevät ovat erittäin pitkät, pyrstö pyöreähkö ja rintaevät kookkaat. Vatsaevät ovat erittäin kapeat ja piikkimäiset. Yleisväritys on vaalean ruskea tai punaruskea ja kyljet ovat laikukkaat. Elaskalla on poskissaan erityiset valoelimet, jotka tuottavat kellertävän välähdyksen kalan törmätessä esteeseen.</p>