{"occurrences":[{"area":"ML.251","occurrenceCount":3,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.252","occurrenceCount":46,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.253","occurrenceCount":222,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.254","occurrenceCount":4,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.255","occurrenceCount":13,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.256","occurrenceCount":37,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.257","occurrenceCount":7,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.258","occurrenceCount":1,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.259","occurrenceCount":13,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.260","occurrenceCount":14,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.261","occurrenceCount":17,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.262","occurrenceCount":1,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.263","occurrenceCount":3,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.264","occurrenceCount":4,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.265","occurrenceCount":11,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.266","occurrenceCount":2,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.267","occurrenceCount":1,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.268","occurrenceCount":3,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.269","occurrenceCount":1,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.270","occurrenceCount":2,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"}],"parent":{"phylum":{"cursiveName":false,"vernacularName":"Arthropods","scientificName":"Arthropoda","scientificNameAuthorship":"von Siebold, 1848","taxonRank":"MX.phylum","id":"MX.37605","hasBold":false},"domain":{"cursiveName":false,"vernacularName":"aitotumaiset","scientificName":"Eucarya","scientificNameAuthorship":"Whittaker & Margulis, 1978","taxonRank":"MX.domain","id":"MX.53761","hasBold":false},"subphylum":{"cursiveName":false,"vernacularName":"Hexapods","notes":"The order of orders of Entognatha and Insecta is based on Misof et al. 2014: Phylogenomics resolves the timing and pattern of insect evolution - Science 346:763-767.","scientificName":"Hexapoda","taxonRank":"MX.subphylum","id":"MX.37607","hasBold":false},"kingdom":{"cursiveName":false,"vernacularName":"Animals","scientificName":"Animalia","scientificNameAuthorship":"Linnaeus, 1758","taxonRank":"MX.kingdom","id":"MX.37602","hasBold":false},"class":{"cursiveName":false,"vernacularName":"Insects","scientificName":"Insecta","taxonRank":"MX.class","id":"MX.37613","hasBold":false},"order":{"cursiveName":false,"vernacularName":"Bristletails","scientificName":"Zygentoma","taxonRank":"MX.order","id":"MX.53697","hasBold":false}},"hasLatestRedListEvaluation":false,"scientificName":"Zygentoma","hasChildren":true,"descriptions":[{"speciesCardAuthors":{"variable":"MX.speciesCardAuthors","title":"Description text authors","content":"
FM, suunnittelija Jani Järvi / Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus
"},"groups":[{"variables":[{"variable":"MX.descriptionText","title":"Description","content":"Kolmisukahäntäiset (Zygentoma) ovat pieniä, pitkulaisia ja suhteellisen litteitä hyönteisiä, joiden taaksepäin kapeneva ruumis on (suomalaisilla lajeilla) suomujen peittämä ja usein metallinkiiltoinen väritykseltään.
Kolmisukahäntäisten useimmiten alaspäin osoittavassa päässä on pitkät, monijaokkeiset ja rihmamaiset tuntosarvet ja verkkosilmät, jotka ovat hyvin surkastuneet (= koostuvat vain muutamista toisistaan erillisistä ommatideista) tai jotka puuttuvat kokonaan. Pistesilmiä on 0-3. Suuosat ovat purevat, leuat kaksiniveliset ja leukarihmat viisijaokkeiset ja erottuvan pitkät. Kolmisukahäntäisten keskiruumis on takaruumista leveämpi ja siivetön. Jalkojen lonkat ovat suuret. Takaruumiin jaokkeiden (7-9 tai joskus 2-9) alapinnalla on liikkumisessa avustavia ulokkeita, jotka ovat yhteydessä lihaksiin. Aikuisilla yksilöillä näiden ulokkeiden välissä on laajentuvia tarttumarakkoja jaokkeissa 2-7. Takaruumiin kärjessä on kolme pitkää perälisäkettä, joista keskimmäinen (epiprokti) on hieman muita pidempi, ja jotka ovat hienokarvaisia. Naarailla on yksinkertainen munanasetin.
Ruumiin pituus ilman perälisäkkeitä enintään 15 mm suomalaisilla lajeilla. Maailmalla 2-22 mm.
Toukat aikuisen näköisiä, mutta niiltä puuttuvat ensimmäisissä toukkavaiheissa suomut.
"}],"title":"General description","group":"MX.SDVG1"},{"variables":[{"variable":"MX.reproduction","title":"Reproduction","content":"Lisääntymistä voi edeltää jonkinlainen kosiotanssi. Hedelmöitys tapahtuu ulkoisesti ilman parittelua: koiras laskee siittiöpisaransa- tai kotelonsa maahan, josta naaras ottaa sen lisääntymisaukkoonsa munanasettimensa avulla.
"},{"variable":"MX.lifeCycle","title":"Life cycle","content":"Ei muodonvaihdosta. Munasta kuoriutuva toukka muistuttaa aikuista. Toukkavaiheita vähintään kuusi, mutta tavallisesti enemmän. Useat lajit luovat nahkansa monta kertaa, jotkin jopa 50 kertaa, vielä sukukypsyyden saavuttamisen jälkeenkin, mikä on harvinaista hyönteisille.
Voivat elää jopa 7-vuotiaiksi.
Lähdemateriaaleissa ei tietoa talvehtimisesta, mutta sisätiloissa elävät lajit voivat olla aktiivisia ympäri vuoden.
"},{"variable":"MX.behaviour","title":"Behaviour","content":"Ravintona orgaaniset jätteet, levät, sienirihmat ja homeet.
Ovat usein yöaktiivisia.
"}],"title":"Life cycle and behaviour","group":"MX.SDVG4"},{"variables":[{"variable":"MX.habitat","title":"Habitat","content":"Kaikenlaisissa maaelinympäristöissä, Suomessa esiintyvät lajit pääasiassa ihmisen harmittomia seuralaisia, jotkin ulkomaiset lajit kommensaaleja (=pöytävieraita) muurahaisten ja termiittien pesissä.
"},{"variable":"MX.ecology","title":"Ecological and economic importance","content":"Taloudellinen ja ekologinen merkitys osittain tunnettu: kolmisukahäntäiset voivat olla tärkeitä hajottajia kuivissa elinympäristöissä. Lisäksi ne voivat syödä kasviperäisiä materiaaleja (paperi, puuvilla) hajottaen sitä suolistonsa sellulaasilla, mutta niitä ei yleensä lasketa varsinaisesti haitallisiksi tuholaisiksi.
"}],"title":"Ecology","group":"MX.SDVG5"},{"variables":[{"variable":"MX.descriptionReferences","title":"References","content":"Chinery, M.1978: Pohjois-Euroopan hyönteiset. — Kustannusosakeyhtiö Tammi. 353 s.
Chinery, M. 1999. Euroopan hyönteisopas. — Otava. 290 s.
Foottit, R. G. & Adler, P. H. 2018: Insect Biodiversity: Science and Society. Volume II. — John Wiley & Sons. 1024 s.
Gullan, P. J. & Cranston, P. S. 2004: The Insects:An Outline of Entomology, 3rd Edition. — Blackwell Publishing. 584 s.
McGavin, G. C. 2001: Essential Entomology. — Oxford University Press. 318 s.
Resh, V. H., & Cardé, R. T. (toim.). 2009: Encyclopedia of insects. — Academic Press. 1168 s.
"}],"title":"Additional information","group":"MX.SDVG10"},{"variables":[{"variable":"MX.etymologyText","title":"Etymology of names","content":"Kreik. zygón= silta, ies; entoma = hyönteiset. Lahkon tieteellinen nimi Zygentoma viittaa aiemmin arveltuun linkkiin hyönteisten ja \"alkuhyönteisten\" välillä, joka ei varsinaisesti pidä paikkaansa.
"}],"title":"Taxonomy","group":"MX.SDVG14"}],"id":"LA.473","title":"Pinkka oppimisympäristö: BIO-103 Eliöiden monimuotoisuus: eläintuntemus - Hyönteiset, Insecta & alkuhyönteiset, Entognatha"},{"speciesCardAuthors":{"variable":"MX.speciesCardAuthors","title":"Description text authors","content":"FM, suunnittelija Jani Järvi / Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus
"},"groups":[{"variables":[{"variable":"MX.descriptionText","title":"Description","content":"Kolmisukahäntäiset (Zygentoma) ovat pieniä, pitkulaisia ja suhteellisen litteitä hyönteisiä, joiden taaksepäin kapeneva ruumis on (suomalaisilla lajeilla) suomujen peittämä ja usein metallinkiiltoinen väritykseltään.
Kolmisukahäntäisten useimmiten alaspäin osoittavassa päässä on pitkät, monijaokkeiset ja rihmamaiset tuntosarvet ja verkkosilmät, jotka ovat hyvin surkastuneet (= koostuvat vain muutamista toisistaan erillisistä ommatideista) tai jotka puuttuvat kokonaan. Pistesilmiä on 0-3. Suuosat ovat purevat, leuat kaksiniveliset ja leukarihmat viisijaokkeiset ja erottuvan pitkät. Kolmisukahäntäisten keskiruumis on takaruumista leveämpi ja siivetön. Jalkojen lonkat ovat usein suuret. Takaruumiin jaokkeiden (7-9 tai joskus 2-9) alapinnalla on usein liikkumisessa avustavia ulokkeita, jotka ovat yhteydessä lihaksiin. Aikuisilla yksilöillä näiden ulokkeiden välissä on laajentuvia tarttumarakkoja jaokkeissa 2-7. Takaruumiin kärjessä on kolme pitkää perälisäkettä, joista keskimmäinen (epiprokti) on hieman muita pidempi, ja jotka ovat hienokarvaisia. Naarailla on yksinkertainen munanasetin.
Ruumiin pituus ilman perälisäkkeitä enintään 15 mm suomalaisilla lajeilla. Maailmalla 2-22 mm.
Toukat aikuisen näköisiä, mutta niiltä puuttuvat ensimmäisissä toukkavaiheissa suomut.
"}],"title":"General description","group":"MX.SDVG1"},{"variables":[{"variable":"MX.reproduction","title":"Reproduction","content":"Lisääntymistä voi edeltää jonkinlainen kosiotanssi. Hedelmöitys tapahtuu ulkoisesti ilman parittelua: koiras laskee siittiöpisaransa- tai kotelonsa maahan, josta naaras ottaa sen lisääntymisaukkoonsa munanasettimensa avulla.
"},{"variable":"MX.lifeCycle","title":"Life cycle","content":"Ei muodonvaihdosta. Munasta kuoriutuva toukka muistuttaa aikuista. Toukkavaiheita vähintään kuusi, mutta tavallisesti enemmän. Useat lajit luovat nahkansa monta kertaa, jotkin jopa 50 kertaa, vielä sukukypsyyden saavuttamisen jälkeenkin, mikä on harvinaista hyönteisille.
Voivat elää jopa 7-vuotiaiksi.
Lähdemateriaaleissa ei tietoa talvehtimisesta, mutta sisätiloissa elävät lajit voivat olla aktiivisia ympäri vuoden.
"},{"variable":"MX.behaviour","title":"Behaviour","content":"Ravintona orgaaniset jätteet, levät, sienirihmat ja homeet.
Ovat usein yöaktiivisia.
"}],"title":"Life cycle and behaviour","group":"MX.SDVG4"},{"variables":[{"variable":"MX.habitat","title":"Habitat","content":"Kaikenlaisissa maaelinympäristöissä, Suomessa esiintyvät lajit pääasiassa ihmisen harmittomia seuralaisia, jotkin ulkomaiset lajit kommensaaleja (=pöytävieraita) muurahaisten ja termiittien pesissä.
"},{"variable":"MX.ecology","title":"Ecological and economic importance","content":"Taloudellinen ja ekologinen merkitys osittain tunnettu: kolmisukahäntäiset voivat olla tärkeitä hajottajia kuivissa elinympäristöissä. Lisäksi ne voivat syödä kasviperäisiä materiaaleja (paperi, puuvilla) hajottaen sitä suolistonsa sellulaasilla, mutta niitä ei yleensä lasketa varsinaisesti haitallisiksi tuholaisiksi.
"}],"title":"Ecology","group":"MX.SDVG5"},{"variables":[{"variable":"MX.miscText","title":"Additional information","content":"Chinery, M.1978: Pohjois-Euroopan hyönteiset. — Kustannusosakeyhtiö Tammi. 353 s.
Chinery, M. 1999. Euroopan hyönteisopas. — Otava. 290 s.
Foottit, R. G. & Adler, P. H. 2018: Insect Biodiversity: Science and Society. Volume II. — John Wiley & Sons. 1024 s.
Gullan, P. J. & Cranston, P. S. 2004: The Insects:An Outline of Entomology, 3rd Edition. — Blackwell Publishing. 584 s.
McGavin, G. C. 2001: Essential Entomology. — Oxford University Press. 318 s.
Resh, V. H., & Cardé, R. T. (toim.). 2009: Encyclopedia of insects. — Academic Press. 1168 s.
"}],"title":"Additional information","group":"MX.SDVG10"},{"variables":[{"variable":"MX.etymologyText","title":"Etymology of names","content":"Kreik. zygón= silta, ies; entoma = hyönteiset. Lahkon tieteellinen nimi Zygentoma viittaa aiemmin arveltuun linkkiin hyönteisten ja \"alkuhyönteisten\" välillä, joka ei varsinaisesti pidä paikkaansa.
"}],"title":"Taxonomy","group":"MX.SDVG14"}],"id":"LA.547","title":"Pinkka oppimisympäristö: BIO-103 Eliöiden monimuotoisuus - Hyönteiset ja alkuhyönteiset"},{"speciesCardAuthors":{"variable":"MX.speciesCardAuthors","title":"Description text authors","content":"FM, suunnittelija Jani Järvi / Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus
"},"groups":[{"variables":[{"variable":"MX.descriptionText","title":"Description","content":"Kolmisukahäntäiset (Zygentoma) ovat pieniä, pitkulaisia ja suhteellisen litteitä hyönteisiä, joiden taaksepäin kapeneva ruumis on (suomalaisilla lajeilla) suomujen peittämä ja usein metallinkiiltoinen väritykseltään.
Kolmisukahäntäisten useimmiten alaspäin osoittavassa päässä on pitkät, monijaokkeiset ja rihmamaiset tuntosarvet ja verkkosilmät, jotka ovat hyvin surkastuneet (= koostuvat vain muutamista toisistaan erillisistä ommatideista) tai jotka puuttuvat kokonaan. Pistesilmiä on 0-3. Suuosat ovat purevat, leuat kaksiniveliset ja leukarihmat viisijaokkeiset ja erottuvan pitkät. Kolmisukahäntäisten keskiruumis on takaruumista leveämpi ja siivetön. Jalkojen lonkat ovat usein suuret. Takaruumiin jaokkeiden (7-9 tai joskus 2-9) alapinnalla on usein liikkumisessa avustavia ulokkeita, jotka ovat yhteydessä lihaksiin. Aikuisilla yksilöillä näiden ulokkeiden välissä on laajentuvia tarttumarakkoja jaokkeissa 2-7. Takaruumiin kärjessä on kolme pitkää perälisäkettä, joista keskimmäinen (epiprokti) on hieman muita pidempi, ja jotka ovat hienokarvaisia. Naarailla on yksinkertainen munanasetin.
Ruumiin pituus ilman perälisäkkeitä enintään 15 mm suomalaisilla lajeilla. Maailmalla 2-22 mm.
Toukat aikuisen näköisiä, mutta niiltä puuttuvat ensimmäisissä toukkavaiheissa suomut.
"}],"title":"General description","group":"MX.SDVG1"},{"variables":[{"variable":"MX.reproduction","title":"Reproduction","content":"Lisääntymistä voi edeltää jonkinlainen kosiotanssi. Hedelmöitys tapahtuu ulkoisesti ilman parittelua: koiras laskee siittiöpisaransa- tai kotelonsa maahan, josta naaras ottaa sen lisääntymisaukkoonsa munanasettimensa avulla.
"},{"variable":"MX.lifeCycle","title":"Life cycle","content":"Ei muodonvaihdosta. Munasta kuoriutuva toukka muistuttaa aikuista. Toukkavaiheita vähintään kuusi, mutta tavallisesti enemmän. Useat lajit luovat nahkansa monta kertaa, jotkin jopa 50 kertaa, vielä sukukypsyyden saavuttamisen jälkeenkin, mikä on harvinaista hyönteisille.
Voivat elää jopa 7-vuotiaiksi.
Lähdemateriaaleissa ei tietoa talvehtimisesta, mutta sisätiloissa elävät lajit voivat olla aktiivisia ympäri vuoden.
"},{"variable":"MX.behaviour","title":"Behaviour","content":"Ravintona orgaaniset jätteet, levät, sienirihmat ja homeet.
Ovat usein yöaktiivisia.
"}],"title":"Life cycle and behaviour","group":"MX.SDVG4"},{"variables":[{"variable":"MX.habitat","title":"Habitat","content":"Kaikenlaisissa maaelinympäristöissä, Suomessa esiintyvät lajit pääasiassa ihmisen harmittomia seuralaisia, jotkin ulkomaiset lajit kommensaaleja (=pöytävieraita) muurahaisten ja termiittien pesissä.
"},{"variable":"MX.ecology","title":"Ecological and economic importance","content":"Taloudellinen ja ekologinen merkitys osittain tunnettu: kolmisukahäntäiset voivat olla tärkeitä hajottajia kuivissa elinympäristöissä. Lisäksi ne voivat syödä kasviperäisiä materiaaleja (paperi, puuvilla) hajottaen sitä suolistonsa sellulaasilla, mutta niitä ei yleensä lasketa varsinaisesti haitallisiksi tuholaisiksi.
"}],"title":"Ecology","group":"MX.SDVG5"},{"variables":[{"variable":"MX.miscText","title":"Additional information","content":"Chinery, M.1978: Pohjois-Euroopan hyönteiset. — Kustannusosakeyhtiö Tammi. 353 s.
Chinery, M. 1999. Euroopan hyönteisopas. — Otava. 290 s.
Foottit, R. G. & Adler, P. H. 2018: Insect Biodiversity: Science and Society. Volume II. — John Wiley & Sons. 1024 s.
Gullan, P. J. & Cranston, P. S. 2004: The Insects:An Outline of Entomology, 3rd Edition. — Blackwell Publishing. 584 s.
McGavin, G. C. 2001: Essential Entomology. — Oxford University Press. 318 s.
Resh, V. H., & Cardé, R. T. (toim.). 2009: Encyclopedia of insects. — Academic Press. 1168 s.
"}],"title":"Additional information","group":"MX.SDVG10"},{"variables":[{"variable":"MX.etymologyText","title":"Etymology of names","content":"Kreik. zygón= silta, ies; entoma = hyönteiset. Lahkon tieteellinen nimi Zygentoma viittaa aiemmin arveltuun linkkiin hyönteisten ja \"alkuhyönteisten\" välillä, joka ei varsinaisesti pidä paikkaansa.
"}],"title":"Taxonomy","group":"MX.SDVG14"}],"id":"LA.650"},{"speciesCardAuthors":{"variable":"MX.speciesCardAuthors","title":"Description text authors","content":"FM, suunnittelija Jani Järvi / Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus
"},"groups":[{"variables":[{"variable":"MX.descriptionText","title":"Description","content":"Kolmisukahäntäiset (Zygentoma) ovat pieniä, pitkulaisia ja suhteellisen litteitä hyönteisiä, joiden taaksepäin kapeneva ruumis on (suomalaisilla lajeilla) suomujen peittämä ja usein metallinkiiltoinen väritykseltään.
Kolmisukahäntäisten useimmiten alaspäin osoittavassa päässä on pitkät, monijaokkeiset ja rihmamaiset tuntosarvet ja verkkosilmät, jotka ovat hyvin surkastuneet (= koostuvat vain muutamista toisistaan erillisistä ommatideista) tai jotka puuttuvat kokonaan. Pistesilmiä on 0-3. Suuosat ovat purevat, leuat kaksiniveliset ja leukarihmat viisijaokkeiset ja erottuvan pitkät. Kolmisukahäntäisten keskiruumis on takaruumista leveämpi ja siivetön. Jalkojen lonkat ovat usein suuret. Takaruumiin jaokkeiden (7-9 tai joskus 2-9) alapinnalla on usein liikkumisessa avustavia ulokkeita, jotka ovat yhteydessä lihaksiin. Aikuisilla yksilöillä näiden ulokkeiden välissä on laajentuvia tarttumarakkoja jaokkeissa 2-7. Takaruumiin kärjessä on kolme pitkää perälisäkettä, joista keskimmäinen (epiprokti) on hieman muita pidempi, ja jotka ovat hienokarvaisia. Naarailla on yksinkertainen munanasetin.
Ruumiin pituus ilman perälisäkkeitä enintään 15 mm suomalaisilla lajeilla. Maailmalla 2-22 mm.
Toukat aikuisen näköisiä, mutta niiltä puuttuvat ensimmäisissä toukkavaiheissa suomut.
"}],"title":"General description","group":"MX.SDVG1"},{"variables":[{"variable":"MX.reproduction","title":"Reproduction","content":"Lisääntymistä voi edeltää jonkinlainen kosiotanssi. Hedelmöitys tapahtuu ulkoisesti ilman parittelua: koiras laskee siittiöpisaransa- tai kotelonsa maahan, josta naaras ottaa sen lisääntymisaukkoonsa munanasettimensa avulla.
"},{"variable":"MX.lifeCycle","title":"Life cycle","content":"Ei muodonvaihdosta. Munasta kuoriutuva toukka muistuttaa aikuista. Toukkavaiheita vähintään kuusi, mutta tavallisesti enemmän. Useat lajit luovat nahkansa monta kertaa, jotkin jopa 50 kertaa, vielä sukukypsyyden saavuttamisen jälkeenkin, mikä on harvinaista hyönteisille.
Voivat elää jopa 7-vuotiaiksi.
Lähdemateriaaleissa ei tietoa talvehtimisesta, mutta sisätiloissa elävät lajit voivat olla aktiivisia ympäri vuoden.
"},{"variable":"MX.behaviour","title":"Behaviour","content":"Ravintona orgaaniset jätteet, levät, sienirihmat ja homeet.
Ovat usein yöaktiivisia.
"}],"title":"Life cycle and behaviour","group":"MX.SDVG4"},{"variables":[{"variable":"MX.habitat","title":"Habitat","content":"Kaikenlaisissa maaelinympäristöissä, Suomessa esiintyvät lajit pääasiassa ihmisen harmittomia seuralaisia, jotkin ulkomaiset lajit kommensaaleja (=pöytävieraita) muurahaisten ja termiittien pesissä.
"},{"variable":"MX.ecology","title":"Ecological and economic importance","content":"Taloudellinen ja ekologinen merkitys osittain tunnettu: kolmisukahäntäiset voivat olla tärkeitä hajottajia kuivissa elinympäristöissä. Lisäksi ne voivat syödä kasviperäisiä materiaaleja (paperi, puuvilla) hajottaen sitä suolistonsa sellulaasilla, mutta niitä ei yleensä lasketa varsinaisesti haitallisiksi tuholaisiksi.
"}],"title":"Ecology","group":"MX.SDVG5"},{"variables":[{"variable":"MX.miscText","title":"Additional information","content":"Chinery, M.1978: Pohjois-Euroopan hyönteiset. — Kustannusosakeyhtiö Tammi. 353 s.
Chinery, M. 1999. Euroopan hyönteisopas. — Otava. 290 s.
Foottit, R. G. & Adler, P. H. 2018: Insect Biodiversity: Science and Society. Volume II. — John Wiley & Sons. 1024 s.
Gullan, P. J. & Cranston, P. S. 2004: The Insects:An Outline of Entomology, 3rd Edition. — Blackwell Publishing. 584 s.
McGavin, G. C. 2001: Essential Entomology. — Oxford University Press. 318 s.
Resh, V. H., & Cardé, R. T. (toim.). 2009: Encyclopedia of insects. — Academic Press. 1168 s.
"}],"title":"Additional information","group":"MX.SDVG10"},{"variables":[{"variable":"MX.etymologyText","title":"Etymology of names","content":"Kreik. zygón= silta, ies; entoma = hyönteiset. Lahkon tieteellinen nimi Zygentoma viittaa aiemmin arveltuun linkkiin hyönteisten ja \"alkuhyönteisten\" välillä, joka ei varsinaisesti pidä paikkaansa.
"}],"title":"Taxonomy","group":"MX.SDVG14"}],"id":"LA.662","title":"Pinkka oppimisympäristö: BIO-103 Eliöiden monimuotoisuus: eläimet - Hyönteiset ja alkuhyönteiset"},{"speciesCardAuthors":{"variable":"MX.speciesCardAuthors","title":"Description text authors","content":"FM, suunnittelija Jani Järvi / Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus
"},"groups":[{"variables":[{"variable":"MX.descriptionText","title":"Description","content":"Kolmisukahäntäiset (Zygentoma) ovat pieniä, pitkulaisia ja suhteellisen litteitä hyönteisiä, joiden taaksepäin kapeneva ruumis on (suomalaisilla lajeilla) suomujen peittämä ja usein metallinkiiltoinen väritykseltään.
Kolmisukahäntäisten useimmiten alaspäin osoittavassa päässä on pitkät, monijaokkeiset ja rihmamaiset tuntosarvet ja verkkosilmät, jotka ovat hyvin surkastuneet (= koostuvat vain muutamista toisistaan erillisistä ommatideista) tai jotka puuttuvat kokonaan. Pistesilmiä on 0-3. Suuosat ovat purevat, leuat kaksiniveliset ja leukarihmat viisijaokkeiset ja erottuvan pitkät. Kolmisukahäntäisten keskiruumis on takaruumista leveämpi ja siivetön. Jalkojen lonkat ovat usein suuret. Takaruumiin jaokkeiden (7-9 tai joskus 2-9) alapinnalla on usein liikkumisessa avustavia ulokkeita, jotka ovat yhteydessä lihaksiin. Aikuisilla yksilöillä näiden ulokkeiden välissä on laajentuvia tarttumarakkoja jaokkeissa 2-7. Takaruumiin kärjessä on kolme pitkää perälisäkettä, joista keskimmäinen (epiprokti) on hieman muita pidempi, ja jotka ovat hienokarvaisia. Naarailla on yksinkertainen munanasetin.
Ruumiin pituus ilman perälisäkkeitä enintään 15 mm suomalaisilla lajeilla. Maailmalla 2-22 mm.
Toukat aikuisen näköisiä, mutta niiltä puuttuvat ensimmäisissä toukkavaiheissa suomut.
"}],"title":"General description","group":"MX.SDVG1"},{"variables":[{"variable":"MX.reproduction","title":"Reproduction","content":"Lisääntymistä voi edeltää jonkinlainen kosiotanssi. Hedelmöitys tapahtuu ulkoisesti ilman parittelua: koiras laskee siittiöpisaransa- tai kotelonsa maahan, josta naaras ottaa sen lisääntymisaukkoonsa munanasettimensa avulla.
"},{"variable":"MX.lifeCycle","title":"Life cycle","content":"Ei muodonvaihdosta. Munasta kuoriutuva toukka muistuttaa aikuista. Toukkavaiheita vähintään kuusi, mutta tavallisesti enemmän. Useat lajit luovat nahkansa monta kertaa, jotkin jopa 50 kertaa, vielä sukukypsyyden saavuttamisen jälkeenkin, mikä on harvinaista hyönteisille.
Voivat elää jopa 7-vuotiaiksi.
Lähdemateriaaleissa ei tietoa talvehtimisesta, mutta sisätiloissa elävät lajit voivat olla aktiivisia ympäri vuoden.
"},{"variable":"MX.behaviour","title":"Behaviour","content":"Ravintona orgaaniset jätteet, levät, sienirihmat ja homeet.
Ovat usein yöaktiivisia.
"}],"title":"Life cycle and behaviour","group":"MX.SDVG4"},{"variables":[{"variable":"MX.habitat","title":"Habitat","content":"Kaikenlaisissa maaelinympäristöissä, Suomessa esiintyvät lajit pääasiassa ihmisen harmittomia seuralaisia, jotkin ulkomaiset lajit kommensaaleja (=pöytävieraita) muurahaisten ja termiittien pesissä.
"},{"variable":"MX.ecology","title":"Ecological and economic importance","content":"Taloudellinen ja ekologinen merkitys osittain tunnettu: kolmisukahäntäiset voivat olla tärkeitä hajottajia kuivissa elinympäristöissä. Lisäksi ne voivat syödä kasviperäisiä materiaaleja (paperi, puuvilla) hajottaen sitä suolistonsa sellulaasilla, mutta niitä ei yleensä lasketa varsinaisesti haitallisiksi tuholaisiksi.
"}],"title":"Ecology","group":"MX.SDVG5"},{"variables":[{"variable":"MX.miscText","title":"Additional information","content":"Chinery, M.1978: Pohjois-Euroopan hyönteiset. — Kustannusosakeyhtiö Tammi. 353 s.
Chinery, M. 1999. Euroopan hyönteisopas. — Otava. 290 s.
Foottit, R. G. & Adler, P. H. 2018: Insect Biodiversity: Science and Society. Volume II. — John Wiley & Sons. 1024 s.
Gullan, P. J. & Cranston, P. S. 2004: The Insects:An Outline of Entomology, 3rd Edition. — Blackwell Publishing. 584 s.
McGavin, G. C. 2001: Essential Entomology. — Oxford University Press. 318 s.
Resh, V. H., & Cardé, R. T. (toim.). 2009: Encyclopedia of insects. — Academic Press. 1168 s.
"}],"title":"Additional information","group":"MX.SDVG10"},{"variables":[{"variable":"MX.etymologyText","title":"Etymology of names","content":"Kreik. zygón= silta, ies; entoma = hyönteiset. Lahkon tieteellinen nimi Zygentoma viittaa aiemmin arveltuun linkkiin hyönteisten ja \"alkuhyönteisten\" välillä, joka ei varsinaisesti pidä paikkaansa.
"}],"title":"Taxonomy","group":"MX.SDVG14"}],"id":"LA.738","title":"Pinkka oppimisympäristö: Turun yliopisto, Eliöiden tuntemuksen perusteet (BIOL1111) - Selkärangattomat: Hyönteiset"}],"informalTaxonGroups":["MVL.232"],"qname":"MX.53697","id":"MX.53697","scientificNameDisplayName":"Zygentoma sp.","occurrenceCountInvasiveFinland":21,"habitatOccurrenceCounts":[{"habitat":{"fi":"sisätiloissa","sv":"sisätiloissa","en":"sisätiloissa"},"occurrenceCount":4,"id":"sisätiloissa"},{"habitat":{"fi":"indoors, shower room.","sv":"indoors, shower room.","en":"indoors, shower room."},"occurrenceCount":3,"id":"indoors,showerroom."},{"habitat":{"fi":"indoors","sv":"indoors","en":"indoors"},"occurrenceCount":2,"id":"indoors"},{"habitat":{"fi":"sisätilat","sv":"sisätilat","en":"sisätilat"},"occurrenceCount":2,"id":"sisätilat"},{"habitat":{"fi":"toimisto/office","sv":"toimisto/office","en":"toimisto/office"},"occurrenceCount":2,"id":"toimisto/office"},{"habitat":{"fi":"Puistot, pihamaat, puutarhat","sv":"Park, gårdsplan, trädgård","en":"Park, courtyard or garden"},"occurrenceCount":1,"id":"http://tun.fi/my.habitatenumvalue71"},{"habitat":{"fi":"Uuselinympäristöt","sv":"Nytthabitat","en":"Secondary habitats"},"occurrenceCount":1,"id":"http://tun.fi/my.habitatenumvalue79"}],"sensitive":false,"autoNonWild":false,"redListEvaluationGroups":["MVL.1041","MVL.776"],"taxonExpert":["MA.43"],"parentsIncludeSelf":["MX.37600","MX.53761","MX.37602","MX.37605","MX.37607","MX.37613","MX.53697"],"observationCountInvasiveFinland":21,"taxonomicOrder":456,"hasBold":false,"parents":["MX.37600","MX.53761","MX.37602","MX.37605","MX.37607","MX.37613"],"countOfSpecies":9,"stableInFinland":true,"taxonRank":"MX.order","hiddenTaxon":false,"cursiveName":false,"vernacularName":"Bristletails","hasMultimedia":true,"invasiveSpecies":false,"countOfFinnishSpecies":5,"nameAccordingTo":"MR.1","taxonEditor":["MA.43"],"occurrenceCountFinland":409,"nonHiddenParentsIncludeSelf":["MX.37600","MX.53761","MX.37602","MX.37605","MX.37607","MX.37613","MX.53697"],"observationCountFinland":409,"occurrenceCount":438,"finnishSpecies":false,"finnish":true,"multimedia":[{"copyrightOwner":"Jarmo Holopainen","keywords":["specimen"],"author":"Jarmo Holopainen","fullURL":"https://image.laji.fi/MM.53954/MX.52993_uunitoukka.jpg","largeURL":"https://image.laji.fi/MM.53954/MX.52993_uunitoukka.jpg","source":"default","type":"MM.typeEnumSpecimen","squareThumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.53954/MX.52993_uunitoukka_square.jpg","primaryForTaxon":false,"licenseAbbreviation":"CC-BY-SA-4.0","licenseFullname":"Creative Commons Attribution Share-Alike 4.0","sortOrder":2147482647,"taxon":{"cursiveName":true,"vernacularName":"Long-tailed silverfish","scientificName":"Ctenolepisma longicaudatum","scientificNameAuthorship":"Escherich, 1905","taxonRank":"MX.species","id":"MX.231622","bold":{"binCount":4,"bins":["BOLD:ACL9019","BOLD:AEE2038","BOLD:AEJ1688","BOLD:AEJ1689"],"publicRecords":7,"specimens":34,"barcodes":4},"hasBold":true},"taxonDescriptionCaption":{"fi":"Ctenolepisma longicaudata","en":"Ctenolepisma longicaudata"},"licenseId":"MZ.intellectualRightsCC-BY-SA-4.0","thumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.53954/MX.52993_uunitoukka_thumb.jpg"},{"copyrightOwner":"olasavanda","author":"@olasavanda, iNaturalist","fullURL":"https://image.laji.fi/MM.3034893/paperitoukka_olasavanda.jpeg","largeURL":"https://image.laji.fi/MM.3034893/paperitoukka_olasavanda.jpeg","source":"default","squareThumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.3034893/paperitoukka_olasavanda_square.jpg","primaryForTaxon":false,"licenseAbbreviation":"CC-BY-NC-4.0","licenseFullname":"Creative Commons Attribution Noncommercial 4.0","sortOrder":2147483647,"taxon":{"cursiveName":true,"vernacularName":"Long-tailed silverfish","scientificName":"Ctenolepisma longicaudatum","scientificNameAuthorship":"Escherich, 1905","taxonRank":"MX.species","id":"MX.231622","bold":{"binCount":4,"bins":["BOLD:ACL9019","BOLD:AEE2038","BOLD:AEJ1688","BOLD:AEJ1689"],"publicRecords":7,"specimens":34,"barcodes":4},"hasBold":true},"licenseId":"MZ.intellectualRightsCC-BY-NC-4.0","thumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.3034893/paperitoukka_olasavanda_thumb.jpg"},{"primaryForTaxon":false,"licenseAbbreviation":"CC-BY-SA-4.0","copyrightOwner":"Luomus","licenseFullname":"Creative Commons Attribution Share-Alike 4.0","fullURL":"https://image.laji.fi/MM.357507/C_lineata1_full.jpg","sortOrder":2147483647,"largeURL":"https://image.laji.fi/MM.357507/C_lineata1_large.jpg","taxon":{"cursiveName":true,"vernacularName":"Four-lined silverfish","scientificName":"Ctenolepisma lineatum","scientificNameAuthorship":"Fabricius, 1775","taxonRank":"MX.species","id":"MX.231381","bold":{"binCount":1,"bins":["BOLD:ACJ0722"],"publicRecords":0,"specimens":21,"barcodes":1},"hasBold":true},"source":"default","licenseId":"MZ.intellectualRightsCC-BY-SA-4.0","squareThumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.357507/C_lineata1_square.jpg","thumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.357507/C_lineata1_thumb.jpg"},{"copyrightOwner":"Jani Järvi / Luomus","keywords":["Lepisma saccharina"],"author":"Jani Järvi","fullURL":"https://image.laji.fi/MM.257888/5._Lepisma_saccharina_muok_JJarvi.jpg","largeURL":"https://image.laji.fi/MM.257888/5._Lepisma_saccharina_muok_JJarvi_large.jpg","source":"default","squareThumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.257888/5._Lepisma_saccharina_muok_JJarvi_square.jpg","primaryForTaxon":false,"licenseAbbreviation":"CC-BY-SA-4.0","licenseFullname":"Creative Commons Attribution Share-Alike 4.0","sortOrder":2147483647,"taxon":{"cursiveName":false,"vernacularName":"Bristletails","scientificName":"Zygentoma","taxonRank":"MX.order","id":"MX.53697","hasBold":false},"licenseId":"MZ.intellectualRightsCC-BY-SA-4.0","thumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.257888/5._Lepisma_saccharina_muok_JJarvi_thumb.jpg"}],"species":false,"observationCount":438,"occurrenceInFinland":"MX.occurrenceInFinlandPresumed","hasParent":true,"hasDescriptions":true,"intellectualRights":"MZ.intellectualRightsCC-BY-4.0"}